EURAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN YHTEISTYÖVAIHTOEHDOT

Transkriptio

1 EURAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN YHTEISTYÖVAIHTOEHDOT Kunnanhallitus Valtuusto

2 1 Sisällysluettelo Johdanto 1 Satakunnan aluerakenne 2 2 Nykyinen perusterveydenhuollon järjestelmä Satakunnassa 2 3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja uudistuva lainsäädäntö 3 4 Euran kunnan strategia 3 5 Euran kunnan sote-vaihtoehdot 4 A. Pyhäjärviseudun yhteistoiminta-alue 5 B. Rauman yhteistoiminta-alue 7 C. Keski-Satakunnan yhteistoiminta-alue 9 D. Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän yhteistoiminta-alue 11 6 Yhteenveto 13 LIITTEET

3 2 EURAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN YHTEISTYÖVAIHTOEHDOT Johdanto Valtuusto käsitteli kokouksessaan Euran kunnan strategisia linjauksia vv Valtuuston kokouksen yhteydessä sovittiin, että valtuustolle järjestetään seminaari, missä käsiteltäisiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja Euran kunnan yhteistoiminta-aluevaihtoehtoja. Seminaari antaisi pohjaa tulevalle valmistelulle ja päätöksenteolle. Tähän muistioon on tehty eräitä tarkennuksia ja täydennyksiä pidetyn valtuustoseminaarin jälkeen. 1 Satakunnan aluerakenne Satakunnan maakunnassa on 21 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku on n asukasta. Yleistä suunnittelua ja aluekehitystä varten maakunta on jaettu valtioneuvoston päätöksellä kolmeen toiminnallis-taloudelliseen seutukuntaan, joita ovat Pohjois-Satakunnan seutukunta, Porin seutukunta ja Rauman seutukunta. Maakunnan kunnat ja seutukuntajako käy ilmi liitteenä olevasta kartasta (liite 1). Rauman seutukuntaan kuuluvat Rauman kaupunki sekä Eurajoen, Euran, Köyliön ja Säkylän kunnat. Seutukunnilla on ollut viime vuosien aikana keskeinen merkitys toimeenpantaessa Euroopan unionin ja kansallista alue- ja rakennepolitiikkaa ja laadittaessa näihin liittyviä ohjelmia. Uusi ohjelmakausi alkaa vuoden 2013 alusta lukien. Rauman seutukunta koostuu kahdesta eli Rauman ja Euran työssäkäyntialueista. Työssäkäyntialuemäärittely perustuu työpaikkamääristä ja kuntien keskinäisestä pendelöinnistä johdettuihin kriteereihin. Pyhäjärviseudun kuntien välinen työssäkäyntiliikenne on kuvattu liitteessä nro 2. Tilaston avulla voi päätellä Pyhäjärviseudun kuntien keskinäisen toiminnallis-taloudellisen vuorovaikutussuhteen. Liitteessä nro 3 on kuvattu Euran kunnan asukkaiden ostovirtojen suuntautuminen eri tuoteryhmien osalta. Tilaston mukaan oman kunnan ulkopuolelle suuntautuvasta ostovirrasta merkittävä osa kohdentuu Raumalle. Käytettävissä oleva tilastokanta tukee Euran kunnan strategiassa sekä Pyhäjärviseudulle että Rauman seudulle annettua roolia ja merkitystä. 2 Nykyinen perusterveydenhuollon järjestelmä Satakunnassa Perusterveydenhuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella on järjestetty pääosin edellä kuvattua seutukuntajakoa noudattaen siten, että kullakin seutukunnalla on yksi tai useampia terveydenhuollon kuntayhtymiä tai terveyskeskuksia. Pohjois-Satakunnan seutukuntaan kuuluvat kunnat ovat muodostaneet Pohjois-Satakunnan perusturvapalveluiden kuntayhtymän, kuitenkin siten, että Kiikoisten kunta on jäsenenä Sastamalan perusturvapalveluiden kuntayhtymässä ja Lavian kunnalla on oma terveyskeskus. Porin kaupunki huolehtii järjestäjäkuntaperiaatteella palvelujen tuottamisesta myös Merikarvian, Pomarkun, Ulvilan ja Luvian kunnille.

4 3 Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila muodostavat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ja Eurajoen kunta on tehnyt päätöksen liittymisestä ko. yhtymään. Säkylän ja Köyliön kunnat muodostavat yhteisen perusterveydenhuollon kuntayhtymän. Yhtymä huolehtii myös eräistä sosiaalipalveluista (mm. vanhustenhuolto). Rauman kaupungilla, Euran kunnalla ja Huittisten kaupungilla on omat terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmänsä. 3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja uudistuva lainsäädäntö Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädetään, että kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan yhteistoiminta-alueen. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain 76 :n 2 mom. mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään n asukasta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi terveydenhuoltolaiksi (he 90/2010). Uudistettavana on myös muita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevia lakeja. Uudistuvan lainsäädännön yhtenä lähtökohtana on, että lyhyen siirtymäkauden puitteissa kaikki kuntatason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään saman organisaatio toimesta (ns. sote-eheyden periaate). Syntyvät yhteistoiminta-alueet muodostaisivat aivan ilmeisesti tulevina vuosina uudistettavan kuntarakenteen perustan. 4 Euran kunnan strategia Euran valtuuston hyväksymässä strategiassa todetaan mm. "lainsäädännössä tarkoitettua sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa otetaan huomioon palveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus sekä sote-ratkaisun joustava niveltyminen muuhun seudulliseen yhteistyöhön ja palvelurakenteeseen." Strategiaan perustuvana tavoitteena on perustaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue Köyliön ja Säkylän kuntien kanssa valtuuston päättämällä tavalla (ns. tarkennettu yhteistoimintaratkaisu). Rauman seudun osalta strategiassa todetaan mm. "elinkeinopolitiikan, aluekehityksen ja kunnallisten palvelusten turvaamisen kannalta Rau-

5 man seudun kuntien yhteistyö on erittäin tärkeää. Rauman seutu muodostaa taloudellisesti ja maantieteellisesti luontevan kokonaisuuden mm. sellaisten julkisten palveluiden kehittämiselle, joissa tarvitaan Pyhäjärviseutua laajempaa väestöpohjaa." Euran ja Kiukaisten valtuustoissa hyväksytyissä Euran kunnan hallinnon ja palvelutuotannon järjestämistä koskevassa suunnitelmassa todetaan, että Euran kunta liittyy erikseen sovittavalla tavalla jäseneksi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään. Suunnitelmassa todettiin myös, että Euran kunta on valmis uusiin kuntaliitosneuvotteluihin, mikäli erityisesti Euran työssäkäyntialueeseen kuuluvat kunnat ilmaisevat kiinnostuksensa liittyä Euran kuntaan. 5 Euran kunnan sote-vaihtoehdot Tässä muistiossa tarkastellaan neljää eri sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-aluevaihtoehtoa. Tarkasteltavana ovat A. Pyhäjärviseudun yhteistoiminta-alue *) B. Rauman yhteistoiminta-alue C. Keski-Satakunnan yhteistoiminta-alue D. Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän yhteistoiminta-alue Kunkin vaihtoehdon osalta kuvataan ratkaisussa mukana olevat kunnat, niiden väestöpohja, kuntien taloudelliset lähtökohdat (tase , veroprosentti vuodelle 2011), todennäköinen hallintomalli, mahdolliset tulevan palvelurakenteen erityispiirteet ja lopuksi arvioidaan vaihtoehdon niveltymistä Euran kunnan yleisiin strategisiin tavoitteisiin. *) Säkylän valtuusto on kumonnut tekemänsä päätöksen Euran, Köyliön ja Säkylän sote-yhteistoiminta-alueen perustamisesta. 4

6 5 A. PYHÄJÄRVISEUDUN YHTEISTOIMINTA-ALUE Kunnat asukasluku seutukunta ylijäämä 2009/ vero% 2011 asukas Eura Rauma ,5 Köyliö Rauma ,0 Säkylä Rauma ,0 yhteensä HALLINTOMALLI Vuonna 2010 Pyhäjärviseudun kuntien yhteistoiminnan valmisteluvastuu on Köyliön kunnalla. Pyhäjärviseudun kunnat päättivät tammikuussa 2010, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain velvoitteiden täyttämiseksi Euran, Köyliön ja Säkylän kunnat perustavat lukien perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä huolehtivan yhteistoiminta-alueen kuntien kesken erikseen sovittavalla tavalla. Ratkaisun valmistelu ei kuitenkaan ole edennyt Euran kunnasta riippumattomista syistä. Kuntien niin sopiessa yhteistoiminta voidaan järjestää joko järjestäjäkuntamallin tai kuntayhtymämallin pohjalta. Ratkaisun toteutuessa Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä purettaisiin ja kuntayhtymän henkilöstö siirtyisi uuden organisaation palvelukseen. SOTE-PALVELUIDEN ERITYISPIIRTEITÄ Euran, Köyliön ja Säkylän terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden nykytila ja kehittämistarpeet arvioitiin perusteellisesti uutta kuntaa valmisteltaessa. Palveluita kehitettäessä tulisi laitoskapasiteettia purkaa ja siirtää painopistettä avo- ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Yhteistoiminta-alueen keskeinen investointi on Eurassa sijaitsevan Käräjämäen palvelukokonaisuutta koskeva peruskorjaushanke, joka on Euran kunnan suunnitelmissa ajoitettu kaudelle

7 Varhaiskasvatus tulisi todennäköisesti kokonaisuudessaan jäämään peruskuntien hoidettavaksi. Kunnat tekevät jo nyt merkittävää yhteistyötä sote-alueella (lääkäripäivystys, hankinnat, perheneuvola, työhönvalmennuskeskus). STRATEGINEN YHTEENSOPIVUUS Euran, Köyliön ja Säkylän kunnat kuuluvat samaan toiminnallis-taloudelliseen Pyhäjärviseudun työssäkäyntialueeseen. Pendelöinti- ja asiointitiedot tukevat yhteistoiminta-alueen muodostamista. Sote-toimipisteiden väliset maantieteelliset etäisyydet ovat lyhyet. Pyhäjärviseudun yhteistoiminta-alue soveltuu hyvin myös uudistuvan kuntarakenteen pohjaksi. Pyhäjärviseudun yhteistoiminta-alueen muodostuminen osaltaan tukisi myös muutoin tiiviin kuntien välisen yhteistyön kehittämistä. 6

8 7 B. RAUMAN YHTEISTOIMINTA-ALUE Kunnat asukasluku seutukunta ylijäämä 2009/ vero% 2011 asukas Eura Rauma ,5 Rauma Rauma ,0 yhteensä HALLINTOMALLI Rauman yhteistoiminta-alueeseen kuuluisi kaksi kuntaa, Rauman kaupunki ja Euran kunta. Rauman kaupunki on toimeenpannut vuoden 2009 alusta lukien sosiaali- ja terveyspalveluiden integroinnin, missä yhteydessä myös Rauman seudun kansanterveystyön kuntayhtymä purettiin. Hallinto on tarkoituksenmukaista suunnitella järjestäjäkuntamallin pohjalle, jolloin Rauman kaupungin ja Euran kunnan välille laaditaan yhteistoimintasopimus. Sopimuksessa määritellään mm. järjestettävät palvelut, päätöksentekomalli ja kustannusten jako. Toiminnallisena lähtökohtana on, että Euran kunnasta muodostettaisiin lähipalvelualue ja sopimuksella mahdollistettaisiin palveluiden osto myös Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä. Euran kunta nimeäisi edustajansa Rauman kaupungin perusturvalautakuntaan asukasluvun mukaisessa suhteessa. SOTE-PALVELUIDEN ERITYISPIIRTEITÄ Rauman yhteistoiminta-alueen asukasluku on n asukasta, mikä mahdollistaa palveluiden kustannustehokkaan järjestämisen. Rauman kaupunki voi tarjota yhteistoiminta-alueelle myös sellaisia erikoispalveluita, joiden järjestäminen pienemmällä asukaspohjalla on taloudellisesti kallista tai joihin palveluihin on vaikea saada rekrytoitua pätevää henkilökuntaa. Erityisen tuloksellista yhteistyö on ollut mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelupalveluiden järjestämisessä. Rauman aluesairaala ja perustettava, kaupungin organisaatioon sijoittuva Medi- Rauman sairaala toisivat erikoislääkärijohtoiset palvelut yhteistoiminta-alueen sisälle.

9 Ratkaisu parantaa merkittävästi mm. hoidon porrastusta ja saumattomien hoitoketjujen muodostamista. Euran kunnan Käräjämäki -hanke tulisi toteuttaa suunnitellulla tavalla vv Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristötoimen palvelukonsepti tulisi tässä vaihtoehdossa suunnitella uudelta pohjalta. STRATEGINEN YHTEENSOPIVUUS Liitteenä olevat pendelöinti ja Euran kunnan asukkaiden asiointitilastot vahvistavat Euran kunnan luonnollisen yhteyden Rauman kaupungin kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen lähipalveluperiaatteella luo edellytyksiä sote-palveluiden ja muiden Euran kunnan palveluiden kehittämiselle kiinteässä yhteistyössä. Julkisia liikenneyhteyksiä Euran ja Rauman välillä on käytettävissä kohtuullisessa mitassa. Euran kunnan strategiassa todetaan, että elinkeinopolitiikan, aluekehityksen ja kunnallisten palvelusten turvaamisen kannalta Rauman seudun kuntien yhteistyö on erittäin tärkeää. Rauman seutu muodostaa taloudellisesti ja maantieteellisesti luontevan kokonaisuuden mm. sellaisten julkisten palveluiden kehittämiselle, joissa tarvitaan Pyhäjärviseutua laajempaa väestöpohjaa. Ratkaisumalli mahdollistaa myös muiden Rauman seudun kuntien kuulumisen samaan yhteistoiminta-alueeseen, mikäli kunnat katsovat sen tarkoituksenmukaiseksi. Rauman seutu ja Rauman yhteistoiminta-alue on tarkoituksenmukainen ja riittävän väestöpohjan omaava toiminnallis-taloudellinen kokonaisuus kuntarakenteen mahdollisesti uudistuessa. Rauman yhteistoiminta-alue on myös taloudellisilta lähtökohdiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto. 8

10 9 C. KESKI-SATAKUNNAN YHTEISTOIMINTA-ALUE Kunnat asukasluku seutukunta ylijäämä 2009/ vero% 2011 asukas Eura Rauma ,5 Eurajoki Rauma ,0 Harjavalta Pori ,75 Kokemäki Pori ,75 Nakkila Pori ,75 yhteensä HALLINTOMALLI Euran ja Kiukaisten kuntaliitoksen yhteydessä valmisteltiin tarkistettu perussopimus Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymälle. Eurajoen kunta liittyy vuoden 2011 alusta lukien jäseneksi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään. Kuntayhtymä huolehtii jo nyt eräistä sosiaalitoimen tehtävistä jäsenkuntiensa puolesta. Mikäli Euran kunta liittyy jäseneksi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään, tehdään perussopimukseen tarvittavat tarkistukset aiemmin neuvotellulta pohjalta. Euran ja Kiukaisten kuntaliitossopimus on juridisesti sitova vielä vuoden 2011 ajan. SOTE-PALVELUIDEN ERITYISPIIRTEITÄ Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on aluerakenteeltaan hajanainen. Kuntayhtymään kuuluisi 5-8 jäsenkuntaa (lukumäärä riippuu mm. Köyliön, Säkylän ja Huittisten ratkaisuista).

11 10 Palvelurakenteesta johtuen kustannustehokkaan järjestelmän luominen on erityinen haaste. Sosiaalipalveluiden niveltäminen syntyvään rakenteeseen on syntyvässä hajakeskitetyssä mallissa ongelmallista. Euran ja Keski-Satakunnan (Harjavallan toimipiste) kesken on nykyisin toimivaa yhteistyötä mm. lääkäri- ja päivystyspalveluissa. Harjavallassa on myös merkittävässä määrin eräitä erikoissairaanhoidon palveluita. Euran Käräjämäki -hanke tulisi toteuttaa kokonaisuuteen mitoitetulla tavalla suunnitelman mukaisessa aikataulussa vv Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristötoimen palvelukonsepti tulisi tässä vaihtoehdossa suunnitella uudelta pohjalta. STRATEGINEN YHTEENSOPIVUUS Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kunnat kuuluvat kahteen eri seutukuntaan. Kuntien muu yhteistoiminta on jäsentynyt pääasiassa seutukuntajaon ja työssäkäyntialuejaon mukaisesti. Euran kunnan asukkaiden asiointi- ja työssäkäyntiliikenne suuntautuu yhteistoimintaalueen kunnista jossain määrin Harjavallan kaupunkiin, mutta ei juuri muihin alueen kuntiin. Kuntien väliset etäisyydet ovat kohtuulliset ja julkista liikennettä on etenkin välillä Eura-Harjavalta tyydyttävästi. Ratkaisu ei ole tarkoituksenmukainen mahdollisesti uudistettavan kuntarakenteen näkökulmasta.

12 D. EURAN, HUITTISTEN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE 11 Kunnat asukasluku seutukunta ylijäämä 2009/ vero% 2011 asukas Eura Rauma ,5 Köyliö Rauma ,0 Säkylä Rauma ,0 Huittinen Pori ,75 yhteensä HALLINTOMALLI Kesän 2010 aikana valmisteltiin Säkylän kunnan aloitteesta Euran, Köyliön, Säkylän kuntien ja Huittisten kaupungin muodostamaa yhteistoiminta-aluetta varten perussopimusluonnos. Asiakirjassa oli kuvattu kuntayhtymän perustamisen lähtökohdat. Kuntayhtymän kotipaikaksi sopimuksessa esitettiin Euran kuntaa. SOTE-PALVELUIDEN ERITYISPIIRTEITÄ Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän yhteistoiminta-alueelle muodostuisi mitä ilmeisemmin kolme ns. täyden palvelun terveyskeskusta. Lähtökohtaisesti kuntayhtymässä olisi laitospainotteinen palvelurakenne ja tukipalveluissa (mm. laboratorio, röntgen) olisi ainakin pidemmällä aikavälillä merkittävää ylikapasiteettia. Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän yhteistoiminta-aluetta perustettaessa erityisiä neuvoteltavia kysymyksiä olisivat uudessa terveydenhuoltolaissa mainittujen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristöpalveluiden järjestäminen. Erityishuomiota tulisi kiinnittää myös työhönvalmennuskeskuksen järjestelyihin. Huittisten kaupunginvaltuuston kannanotto, että "neuvotteluissa tulee edetä siten, että kuntalaisten mahdollisuus käyttää Loimaan ja Vammalan aluesairaaloiden sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan palveluita tulee säilyä jatkossakin" vaikeuttaa jäntevän ja kustannustehokkaan palvelurakenteen muodostamista.

13 Euran Käräjämäki -hanke tulisi toteuttaa tässäkin vaihtoehdossa kokonaisuuteen mitoitetulla tavalla suunnitelman mukaisessa aikataulussa. STRATEGINEN YHTEENSOPIVUUS Yhteistoiminta-alueen kunnista Eura, Köyliö ja Säkylä muodostavat virallisen työssäkäyntialueen. EKS-kuntien keskinäistä yhteyttä on kuvattu tarkemmin vaihtoehto A:n yhteydessä. Asiointi- ja työssäkäyntiliikenne Pyhäjärviseudun kuntien ja Huittisten kaupungin kesken on varsin vähäistä. Julkista liikennettä on osuudella Eura-Huittinen tyydyttävästi. Kunnallista yhteistoimintaa Euran kunnan ja Huittisten kaupungin kesken ei juuri ole mm. seutukuntajaosta ja Euran kunnan asukkaiden luontaisista asiointisuuntauksista johtuen. Ratkaisu ei ole tarkoituksenmukainen mahdollisesti uudistettavan kuntarakenteen näkökulmasta. 12

14 13 6 Yhteenveto Euran kunnan henkilöstösuunnitelman mukaan vuoden 2011 alussa Euran kunnan palveluksessa on yhteensä 797 henkilöä (vakinaiset 583, määräaikaiset 206 ja työllistetyt 8 henkilöä). Heistä perusturvan eli sotetoimialalla työskentelee yhteensä 295 henkilöä, mikä on 37 % koko henkilöstömäärästä (varhaiskasvatuksen n. 80 henkilöä sijoitettu opetuksen ja kasvatuksen tulosalueelle ja lomituspalveluhenkilöstö - 49 henkilöä - siirtyy lukien Huittisten kaupungin palvelukseen). Lisäksi tukipalveluissa työskentelevien työpanoksesta merkittävä osa kohdentuu perusturvan sektorille. Euran kunnan vuoden 2011 talousarvioesityksen ulkoiset käyttömenot ovat yhteensä n. 68,1 milj. euroa. Perusturvan tulosalueen (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut) käyttömenot ovat n. 37,1 milj. euroa, eli 54 % kunnan kaikista käyttömenoista. Perusturvan osuuden kunnan toiminnan kokonaisvolyymista voidaan ennakoida kasvavan merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Uusi terveydenhuoltolaki sekä muut kuntien toimintaa ohjaavat, sosiaalija terveyspalveluiden järjestämistä koskevat lait saatanee valmiiksi viimeistään eduskunnan kevätistuntokaudella. Lakeja täydentävät asetukset ja muut ohjeet valmistunevat viimeistään kesällä Tällöin selviää lopullisesti mm., missä aikataulussa hallinnolliset järjestelyt ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio tulee toteuttaa. Euran kunnan strategiassa kuvattu toimintaympäristön muutos, kunnallistalouden realiteetit ja sote-ratkaisun merkittävyys on tarpeen ottaa huomioon päätettäessä Euran kunnan sote-valmistelun lähtökohdista, jatkovalmistelusta ja päätöksenteon aikataulusta. Vaihtoehtojen vertailun ja tehtävien ratkaisujen on hyvä pohjata valtuuston vahvistamaan linjaukseen: "Lainsäädännössä tarkoitettua sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa otetaan huomioon palveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus sekä sote-ratkaisun joustava niveltyminen muuhun seudulliseen yhteistyöhön ja palvelurakenteeseen." Tämän muistion ja myös muun käytettävissä olevan aineiston perusteella vaihtoehdot A. (Euran, Köyliön ja Säkylän yt-alue) ja B. (Rauman ja Euran yt-alue) erottuvat Euran kunnan asukkaiden kannalta parhaina vaihtoehtoina. Jatkovalmistelu kannattaakin keskittää näiden vaihtoehtojen perusteelliseen selvittämiseen mainittujen kuntien yhteistyönä M.L.