Nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistaminen integratiiviset ja multimodaaliset psykososiaaliset ohjelmat siltojen luojana

Transkriptio

1 Nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistaminen integratiiviset ja multimodaaliset psykososiaaliset ohjelmat siltojen luojana Klaus Ranta, Linjajohtaja, dos. HUS / Hyks nuorisopsykiatria Helsinki

2 Nuorten päihdekäyttö Nuorten päihdehäiriöiden epidemiologia: suomalaisnuoret: ei tutkimusta kv. tutkimukset prevalenssi 5-10% Päihteiden käytön tutkimus ESPAD (15-16v.), kouluterveystutkimus (15-16v) NTTT-tutkimus yleistyi 1970-luvulta, 2000-luvulla käyttö laskenut huumeiden kokeilu ja tarjonta lisääntynyt 1990-luvulla ESPAD: v. kokeillut jotain huumetta 1995: 5%; 1999: 10%; 2003: 11%, 2007: 8%, 2011:11%, % Nuorten päihteiden käytön hoidon periaatteet haitta / säännöllisen käytön ennustemerkitys aikuisuuteen päihdekäytön vaikutus muille elämänalueille kertautu tulevaisuuteen: terveyriskit, rikollisuus, koulutus, tapaturmat keskushermoston kehityksen ja sen vaurioiden kehittymisen riski ikkuna: olisi tarpeen lykätä päihdekokeiluja sekä toiminnallisista skuin biologisista sysitä

3 Nuorten päihdehäiriöt ja samanaikaiset muut häiriöt Psykiatrinen samanaikaissairastavuus - Käytöshäiriö (useimmiten edeltävästi) % - ADHD (useimmiten edeltävästi) % - Mielialahäiriö (sekä edeltäen että jälkeen) % Itsetuhoisuus: - itsemurha-ajatusten riski: 3-5 -kertainen - itsemurhan ja -yritysten riski: kertainen => nuorisopsykiatrinen arvio tarpeen päihdeongelmaisen nuoren tutkimuksessa ja hoidon suunnittelussa

4 THL: Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2014: vuotiaat Hoidetuista vuotiaasta nuoresta (n = ) päädiagnoosi Alkoholin haitallinen käyttö / häiriö: 85 kpl = 0,4 % esh:n potilaista Kannabiksen käyttö / häiriö: 101 kpl = 0,5 % esh:n potilaista Useiden/ muiden aineiden käyttö / häiriö 53 kpl = 0,3 % esh:n potilaista -> vain erittäin pieni osa primaari päihdekäyttö /häiriö ohjautuu esh:hon (päihdekäytön / häiriön prevalenssi 5%: koko maassa 0,05 x = esh: kattaa 1,6 % näistä Käytöshäiriö: 559 kpl = 2.8% esh:n potilaista Samanaikainen tunne- ja käytöshäiriö 1300 kpl: = 9,5 % esh:n potilaista -> vain pieni osa ohjautuu esh:hon, komorbidi tunnehäiriö lisää todennäköisyyttä prevalenssi 5%: 0,05 x = ; esh kattaa 12,6 % näistä vuotiaat - päädiagnoosi Alkoholihäiriö 295/ = 1,6 % Opioidien käyttö 125 / = 0,7 % Kannabishäiriö 156 / = 0,8 % Piristeiden käyttö 38 / = 0,2 % Useiden/ muiden aineiden käytön aiheuttama häiriö 250 / = 1,3 % -> luvut hieman suurempia jälkinuorista, sama havainto

5

6 Nuorisoasemien palvelut / asiakkaita koko maa / vuosi lähde: Sotkanet Nuorisoasemat, asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut Palvelut pysyneet melko vakiona /volyymi viimeiset 10 vuotta Koko maa hoidettu / päihdehäiriön / käytön prevalenssi: 5272 / > runsas kolmannes nähty? -> nuorisoasemien tavoitteenasettelu monin paikoin heiman laajempi?

7 Nuorten päihdehäiriöt: erilliset palvelut STM: kuntien tehtävä koordinoida julkiset, järjestöjen tuottamat ja yksityiset päihdepalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi Kaupunkien kunnalliset palvelut - mm. Helsingin kaupungin nuorisoasemat A-klinikkasäätiö: Nuorten yksiköt Espoon nuorten palvelut Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Kouvolan A-klinikka Lahden nuorten avopalvelut Stopparit Tampereen huumehoidon avopalvelut Jeesi Tampereen nuorisoasema Turun nuorisoasema Yksityiset palveluntuottajat Psykiatrinen esh shp:t (20) avohoito ja osastohoito hoidetaan laajasti 7-8 pääasiakasryhmää yleisimmät depressiot, ahdistuneisuushäiriöt, neuropsykiatriset häiriöt maassa ei juuri erikoistuneita nuorten päihdepsykiatrisia palveluita HUS: päihdepsykiatrian polilkinikka Koordinaatiotarve kunnat / kuntayhtymät SOTE, LAPE = maakunta

8 Päihdehuollon juridiikkaa ja käytäntöä Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaisensa riittävä ja asiallinen hoito. Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa Merkittävä rooli on myös kansalaisjärjestöillä. Päihdeongelmaan liittyvät somaattiset taudit hoidetaan yleensä perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai sairaalassa. Perusterveydenhuollon runsaat potilaskontaktit mahdollistavat päihdeongelman havaitsemisen ja varhaishoidon. Monissa terveyskeskuksissa annetaan myös katkaisu- ja vieroitushoitoja. Lisäksi useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä. Nuorten yksiköitä ei juuri ole (HUS) Päihtyneen henkilön akuuttihoidon yhteydessä tulee sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan arvioida myös päihdehuollon tarve. Päihdehuollon erityispalvelut (A-klinikat, katkaisuhoitoyksiköt, nuorisoasemat, kuntoutuslaitokset, A-klinikkasäätiön päihdesairaala) tarjoavat katkaisu- ja vieroitushoitoja sekä erityyppisiä psykososiaalisia palveluja. Nuorten erityispiirteet alkava käyttö; alhainen puuttumiskynnys; jo päihdekäyttö

9 Päihdehäiriöt eivät ohjaudu esh:hon, vaan pääasiassa sosiaalihuoltoon toiminnalliset sillat? komorbiditeetti, biologiset haitat,

10 HUS HYKS NUORISOPSYKIATRIAN LÄHETTEET +1.2% (+0.2%) +4.8% (+5.9%) -6.1% (-10.8%) +6.8% (+8.2%) -5.4% (-5.3%) +6.9% (7.5%) % (14.4%)

11

12 VAATIVAT PALVELUT = 5 aluetta Tieteellinen ja näyttö -ohjausfunktio Tiedolla johtaminen Interventiosuunnittelu kohderyhmille Arviointimallit Interventiot, suunnittelu, nettipalvelut Interventiomallien importointi, hankinta Yhteistyöalue: yliopistollinen sairaala: la-nu psyk, yop - pediatria: psyk ja som hoidon ja psykosos hoidon porrastus, suuntaviivat (=erit palv, lähipalv). Samassa johdossa hallinnointi, tiedolla johtaminen, resurssisuunnittelu -> hoidon lääketieteellinen johto, joka ulottuu hoidon, myös psykosos tuen alueelle silloin kun on mt häiriöitä (hoitoketjut), Esim. perheterapian? tms. järjestämisen koordinaatio ERITYISPALVELUT =18 maak. (5 alueella yhtä vaativien kanssa) Käytännön ohjausfunktiot Inerventiot kohderyhmille Avioinnin ohjaaminen Interventioiden maakunnallinen levittäminen ja hallinnointi Vertikaalinen integraatio painottuu: - ohjaus - yhdessä tekeminen - konsultointi - etulinjaan viety erottelun fasilitointi helppo -vaikea LÄHIPALVELUT (PEKE, KOULU) - Targetryhmät: lähtee väestön tarpeesta - fokus asiakas - Laadukas arviointi - Myös interventiot Työnjako: pirstaleisen ammatti- ja sektorijaon purkaminen Koordinoinnit isompiin yksiköihin Perhekeskus ja koulu - päällekkäisen työn purku - kuvatut funktiot: kenelle ja mitä somaattinen SO- TE psyko sos. tuki Sos. toimi, huolenpito = kombinoidut vaikeiden LSyksiköt) ei sosiaalityön avohoitoa. Sosiaali- ja lastensuojelutyön porrastamisen suunnittelu. Vaativimpien pienryhmien hoito. ennaltaehkäisy varhaiskasvatus koulu / oppilashuolto, sisäinen integraatio, ammattisektoroinnin purkaminen, niin hoidon, psykosos tuen ja yhteisöllisen ennaltaehkäsiyn mahdollistuminen, Maakunnallinen yksikkö, (mielenterveyspalveluissa erva keskusmaakunnassa yhdessä vaativan kanssa?). Täällä esh + sosiaalitoimi keskusrakenne, koordinoi ja tukee alueellista perhekeskustyötä ja hoitaa vaikeammat. Vastaavasti funktioiden johto tiedon perusteella. Täällä esh, sosiaalitoimen peruslaitosyksiköt ja osa sos toimen avohoito. Voi rakentua eri tavoin mutta oleellista että yhteys perhekeskuksiin. Tarvittaessa poolitus. Horisontaalinen integraatio nuorisotoimi = tunnistetulle asiakasryhmälle kohdistettu toimintatapa / interventio HORISONTAALINEN INTEGRAATIO Klaus Ranta

13 MDFT:n perusajatukset 1. Nuorten ongelmat ilmenevät monilla alueilla 2. MDFT kohdistuu yksilöllisiin, perheen ja laajemman ympäristön päihdehäiriöitä ja sen rinnakkaishäiriöiden riski- ja ylläpitotekijöihin 3. Perhetekijät ovat erityisen tärkeitä sen suhteen että saadaan luotua muutosta ylläpitävä potentiaali nuorelle 4. Muutosmotivaatio on vaihteleva; terapettuo pyrkii aikaansaamaan muutosmotivaatiotn syntymisen mahdollistavan ilmapiirin sekä nuorelle että vanhemmille. 5.Terapeutti luo erilliset työskentelysuhteet ja allianssin nuoren, hänen vanhempiensa ja verkostossa vaikuttavien ammattilaisten kanssa (muu hoito, koulu, mahdollinen harrastus/työllistymistuki) 6.Yksilöllinen intervention valljastaa keskeisesti perheen ja siinä olevat vahvuusteijät edistämään kehytystä ja siinä tarvittavia taitoja 7.MDFT -terapeutin asenne ja menetelmätaidot ovat menestyksen ehto.

14 VAATIVAT PALVELUT = 5 aluetta Tieteellinen ja näyttö -ohjausfunktio Tiedolla johtaminen Interventiosuunnittelu kohderyhmille Arviointimallit Interventiot, suunnittelu, nettipalvelut Interventiomallien importointi, hankinta ERITYISPALVELUT =18 maak. (5 alueella yhtä vaativien kanssa) Käytännön ohjausfunktiot Inerventiot kohderyhmille Avioinnin ohjaaminen Interventioiden maakunnallinen levittäminen ja hallinnointi Vertikaalinen integraatio painottuu: - ohjaus - yhdessä tekeminen - konsultointi - etulinjaan viety erottelun fasilitointi helppo -vaikea LÄHIPALVELUT (PEKE, KOULU) - Targetryhmät: lähtee väestön tarpeesta - fokus asiakas - Laadukas arviointi - Myös interventiot Työnjako: pirstaleisen ammatti- ja sektorijaon purkaminen Koordinoinnit isompiin yksiköihin Perhekeskus ja koulu - päällekkäisen työn purku - kuvatut funktiot: kenelle ja mitä somaattinen SO- TE psyko sos. tuki Yhteistyöalue: yliopistollinen sairaala: la-nu psyk, yop - pediatria: psyk ja som hoidon ja psykosos hoidon porrastus, suuntaviivat (=erit palv, lähipalv). Samassa johdossa hallinnointi, tiedolla johtaminen, resurssisuunnittelu -> hoidon lääketieteellinen johto, joka ulottuu hoidon, myös psykosos tuen alueelle silloin kun on mt häiriöitä (hoitoketjut), Esim. perheterapian? tms. järjestämisen koordinaatio Sos. toimi, huolenpito = kombinoidut vaikeiden LSyksiköt) ei sosiaalityön avohoitoa. Sosiaali- ja lastensuojelutyön porrastamisen suunnittelu. Vaativimpien pienryhmien hoito. ennaltaehkäisy varhaiskasvatus koulu / oppilashuolto, sisäinen integraatio, ammattisektoroinnin purkaminen, niin hoidon, psykosos tuen ja yhteisöllisen ennaltaehkäsiyn mahdollistuminen, Maakunnallinen yksikkö, (mielenterveyspalveluissa erva keskusmaakunnassa yhdessä vaativan kanssa?). Täällä esh + sosiaalitoimi keskusrakenne, koordinoi ja tukee alueellista perhekeskustyötä ja hoitaa vaikeammat. Vastaavasti funktioiden johto tiedon perusteella. Täällä esh, sosiaalitoimen peruslaitosyksiköt ja osa sos toimen avohoito. Voi rakentua eri tavoin mutta oleellista että yhteys perhekeskuksiin. Tarvittaessa poolitus. Horisontaalinen integraatio nuorisotoimi = tunnistetulle asiakasryhmälle kohdistettu toimintatapa / interventio HORISONTAALINEN INTEGRAATIO Klaus Ranta

15 MDFT siltana 1: toiminnallinen integraatio järjestelmän tasolla MDFT yksilö/perhe/verkosto -hoitona MDFT -työtapa on itsessään horisontaalisesti integratiivinen, nuoren terapeutti kulkee nuoren mukana yli sektorirajojen kattaa sekä hoidon, arkikontekstit, että koulun ja muun mahdollisen ympäristön sijaishuolto kontekstit tieteellisesti validoitu menetelmä on konkreettinen ja kätevä tapa uudistaa palvelujärjestelmää yksi hoito vastaa samalla päihde- ja mt-häiriöiden samanaikaiseen kaksinkertaisen arvioinnin ja hoidon haasteeseen siten se laajentaa moniammatillisia tiimejä ja voi vähentää päällekkäisen työn osuutta -> todennäköisyys että vain yksi interventio on käynnissä kasvaa vastaa myös siihen että myös pienet, sektoroituneet yksiköt voivat tiimin kautta sisälyttää eri toiminnan alueita, ei tarvita poislähettämistä MDFT tiimejä voi muodostaa, ja kannattaakin muodostaa yli sektorirajojen varsinkin siellä missä yksiköt pieneiä

16 MDFT siltana (2) ammatillinen integratiivinen toimintatapa professioiden yli MDFT -menetelmä voi toimii ammattikuntia yhdistävänä viitekehyksenä toiminta lähtee laajasti hyväksyttävissä olevasta systeemi/perheteoreettisesta lähtökohdasta, kattaen lääketieteen, psykologian, sosiaalityön on vaikuttavuustutkimuksen kautta linkittynyt mt-häiriöiden hoitoon, mikä voidaan liittää OT keskuksen LAPE-suunniteltuun koordinaatiorooliin menetelmä, ei paradigma -> menetelmä sopii eri paradigmoihin: kattaa yksilön, häiriö, perheen ja sosiaalisen ympäristön

17 MDFT siltana (3): suomalainen palvelujärjestelmä, rakenteellinen integraatio MDFT menetelmä valtakunnallinen, OT-keskusten välittämä disseminaatio? on STM:n LAPE kartoituksessa; THL:n arvioima voitaisiin suunnitella alueellisia tiimejä, haavoittuvuus vähenee koulutussuunnittelu ja toiminnan mittaaminen arviointi helpottuu, tieteellinen backup kahden järjestelmän koordinaatio

18 KÄYPÄ HOITO Alkoholi ja nuoret Alkoholinkäytön aloitusiän lykkääminen on keskeistä nuorten alkoholiongelmien ehkäisyssä. Alkoholinkäyttöön liittyvät riskit ovat sitä suurempia, mitä nuoremmasta ihmisestä on kyse. Mahdollisen moniongelmaisuuden tunnistaminen nuoren alkoholinkäytön yhteydessä ja yhteistyö nuoren auttamiseksi viranomaisten ja muiden tahojen välillä on tärkeää. Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää ja vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä A. Vanhempien roolin korostaminen ja vanhemmuuden tukeminen ovat keskeisiä nuorten alkoholinkäyttöön kohdentuvissa varhaisissa interventioissa. Sosiaalisten taitojen, kuten kieltäytymis- ja vuorovaikutustaitojen, harjoittelu luokkatilanteessa opettajan johdolla ehkäisee nuorten ongelmajuomista A. Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia A. Perheterapia sekä perheterapiaa ja yksilöhoitoa yhdistävät interventiot (esim. MDFT lisätty KR) ovat tehokkaita nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa A. Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) on ilmeisesti tehokas nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa B. Motivoiva haastattelu ilmeisesti vähentää nuorten ja nuorten aikuisten alkoholinkäyttöä, mutta sen kliininen vaikutus on vähäinen B. Kasvokkain annettu tunnin kestävä lyhytinterventio on ilmeisesti tietokonepohjaista lyhytinterventiota tehokkaampi opiskelijoiden alkoholinkäytön vähentämisessä C. Yhdysvaltalaisilla yliopisto-opiskelijoilla tietokonepohjaisen intervention (keskimääräinen kesto 13 minuuttia) hyöty jäi suhteellisen pieneksi. Kasvokkaisen intervention (keskimääräinen kesto 53 minuuttia) hyöty oli tilastollisesti hieman parempi 115. Naltreksoni ja disulfiraami saattavat olla hyödyllisiä nuorten alkoholiriippuvuuden hoidossa, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu D.

19 Käypä hoito Nuorilla aikuisilla (19 24-vuotiaat) voidaan soveltaa aikuisille tarkoitettuja riskirajoja (17). Nuorille (alle 18-vuotiaille) ei voida asettaa suositusta turvallisesta alkoholinkäytön riskitasosta. Nuoren alkoholinkäyttö on aina riskikäyttöä. Nuorten humalahakuinen alkoholinkäyttö suurentaa alkoholin käyttöhäiriöiden riskiä myöhemmällä iällä (18, 19). Nuorilla alkoholimyrkytykset ovat yleisempiä kuin muilla käyttäjillä: nuorten alkoholinkäyttö on usein humalahakuisempaa, ja heillä alkoholi pienentää usein voimakkaasti verensokeriarvoa.

20 Kiitos!