AISTIELÄMYSTEN METSÄ - HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEEN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 AISTIELÄMYSTEN METSÄ - HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEEN SUUNNITTELU Case: Elämystalli Aventuro LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Kokous- kongressi- ja kannustematkailu sekä tapahtumamarkkinointi Opinnäytetyö Kevät 2008 Heidi Lautala

2 Lahden ammattikorkeakoulu Matkailun koulutusohjelma HEIDI LAUTALA: Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteen suunnittelu Case: Elämystalli Aventuro Kokous-, kongressi- ja kannustematkailun sekä tapahtumamarkkinoinnin opinnäytetyö, 65 sivua, 37 liitesivua Kevät 2008 TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella Nastolassa toimivalle Elämystalli Aventurolle hyvinvointimatkailutuote, joka tukee ja lisää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tuote on suunniteltu aistielämykselliseksi, eli tuotteen kokeminen ja elämyksellisyys koetaan kaikkia aisteja käyttämällä. Uuden tuotteen suunnittelun tarkoituksena on antaa Elämystalli Aventuron toiminnalle uusi suuntaviiva loppuneen vaellusratsastustoiminnan tilalle. Opinnäytetyön produktina tehdään Elämystalli Aventurolle hyvinvointimatkailutuotteen toteutuskonsepti, joka on dokumentoitu kirjallisesti oppaan muotoon sekä sähköisesti cd-levylle, joka helpottaa tuotteen muokkaamista. Opinnäytetyö on toiminnallinen. Teoreettinen viitekehitys muodostuu hyvinvointimatkailun yleisestä tarkastelusta ja hyvinvointimatkailutuotteen määrittelystä painottaen aistielämyksien kokemista hyvinvointimatkailutuotteessa. Lisäksi tarkastellaan lähemmin metsää hyvinvointimatkailutuotteen ympäristönä. Tuotteen suunnitteluprosessi tukeutuu Komppulan ja Boxbergin (2002) matkailuyrityksen tuotekehitysprosessimalliin. Työn lopputuloksen perusteella voidaan todeta, että hyvinvointimatkailutuotteen suunnitteluprosessi vaatii paljon taustaselvitystä sen nykytilanteesta ja suuntauksista sekä asiakkaiden tarpeisiin perehtymistä. Aistielämykset hyvinvointimatkailutuotteessa voivat olla uusi voimavara, joista rakentuu tuotteen vetovoimaisuus. Avainsanat: Hyvinvointimatkailu, matkailutuotteen kehitys, hyvinvointi, elämys, aistit, metsä

3 Lahti University of Applied Sciences Degree Programme in Tourism and Hospitality Management HEIDI LAUTALA: The Forest of Sensory Experiences - Product development in well-being tourism Case: Elämystalli Aventuro Bachelor s Thesis in MICE Tourism, 65 pages, 37 appendices Spring 2008 ABSTRACT The aim of this thesis is to develop a product in well-being tourism for Elämystalli Aventuro which supports and improves the humans overall wellbeing. The product is based on sensory experiences which means experiencing by using all senses. The purpose of this product is to give new guidelines to Elämystalli Aventuro s horse stable business. The product of this thesis is a guide to realization of The Forest of Sensory Experiences -product which is given to Elämystalli Aventuro. The guide has been documented in writing and also saved electronically on a CD-rom which facilitates product s editing for different purposes. This is a functional thesis. The theoretical background consists of a general examination of well-being tourism and a definition of well-being tourism product highlighting its sensory experiences. In addition, forest is considered here as a setting for well-being tourism product. The development of the product is based on the tourism product development theory of Komppula & Boxberg (2002). In conclusion, it can be said that in developing a well-being tourism product it is needed to examine widely the well-being tourism s present situation and its trends. Also it is important to get to know customers needs. In the future sensory experiences can be used as a new potential way to attract customers in different tourism products. Keywords: Well-being tourism, tourism product development, wellbeing, experience, senses, forest

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat Työn tavoitteet, rajaus ja rakenne Työn eteneminen 4 2 HYVINVOINTIMATKAILU MEGATRENDI? Hyvinvointimatkailu käsitteenä Hyvinvointimatkailun mahdollisuudet ja kysyntä Suomessa Ketkä ovat potentiaalisia hyvinvointimatkailijoita ja miksi? 11 3 HYVINVOINTIMATKAILUTUOTE Hyvinvointimatkailutuotteen määritelmä Mistä hyvä olo syntyy hyvinvointimatkailutuotteessa? Asiakaslähtöisyys hyvinvointimatkailutuotteen kehittämisessä Hyvinvointimatkailutuotteen laatuvaatimuksia 21 4 AISTIELÄMYS HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEESSA Ihmisen aistit ja yhteys hyvinvointiin Elämys ja sen mahdollisuudet hyvinvoinnin edistäjänä Aistielämyksen syntyminen Esteettisyys hyvinvointimatkailussa Esteettinen kokemus ja -elämys Aistielämyksen syntyminen hyvinvointimatkailutuotteessa 33 5 METSÄ HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Metsän mahdollisuuden hyvinvoinnin tuottajana Metsä palvelumaisemana Aistielämys metsässä 39

5 6 AISTIELÄMYSTEN METSÄ - HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEEN SUUNNITTELUPROSESSI Suunnitteluprosessin teoriamalli Palvelukonseptin kehittäminen Tuotteen ydinidea ja kohderyhmä Asiakkaan osallistumisen taso Resurssianalyysi Tuotteen sisältö Palveluprosessin kehittäminen Blueprinttaus Tuotekuvaus asiakkaalle Palvelujärjestelmän kehittäminen jatkossa 54 7 YHTEENVETO JA ARVIOINTI 56 LÄHTEET 60 LIITTEET 65

6 1 JOHDANTO Hyvinvoinnin edistäminen nykypäivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa on yhä tärkeämpi kehittämisen kohde. Ihmisen hyvinvointia edistetään innovatiivisesti muun muassa suunnittelemalla stressivapaita julkisia tiloja, kuten kahviloita, lentokenttiä ja hotelleita, aistiergonomisia eli moniaistisesti ihmisen hyvinvointia edistäviä design-tuotteita ja markkinoilla on jopa stressiä poistavia luontaistuotteitakin. Hyvinvoinnin merkityksen kasvu koskee voimakkaasti myös matkailualaa. Hyvinvointi- ja wellness-matkailu on tärkeä ja kehittyvä matkailun osa-alue lähitulevaisuudessa. Vastapainoksi kiireelliselle elämäntavalle ihmiset kiinnostuvat yhä enemmän omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. (Suontausta & Tyni 2005.) Kovien arvojen vastapainoksi pehmeät arvot tulevat yhä tärkeämmäksi. Tällaisia pehmeitä arvoja ovat muun muassa kehon ja mielen harmonia. (Kulovesi 2002.) Hyvinvointimatkailutuotteen suunnittelu on ajankohtainen asia matkailualalla. Kyseiseen teemaan sijoittuvilla tuotteilla on selvää kysyntää nyt ja tulevaisuudessa johtuen yhä suuremmasta kiinnostuksesta hyvinvointia kohtaan. Suomessa hyvinvointimatkailutuotteet rinnastetaan voimakkaasti luontoon ja maaseutuun liittyviksi elämystuotteiksi. Ongelmana on, että hyvinvointimatkailutuotteet ovat hyvin samankaltaisia ja ne keskittyvät useasti vain kehon hyvinvointiin eli fyysiseen liikuntaan. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu kuitenkin myös ihmisen henkinen puoli. Tämän päivän hyvinvointimatkailun haasteena ovat erityisesti hyvinvointimatkailutuotteiden tuotekehitys kysyntää vastaavaksi ja selkeät tuotepaketit. Tämän opinnäytetyön produkti on hyvinvointimatkailutuote, joka vastaa hiljaisuutta, luontoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan kasvavaan kysyntään. Sen tarkoituksena on olla malliesimerkki aistielämyksellisestä hyvinvointimatkailutuotteesta, jossa kehon ja mielen hyvinvointi saavutetaan moniaistisesti ja elämyksellisesti.

7 2 1.1 Työn lähtökohdat Opinnäytetyön toimeksiantaja on MYYT -hanke eli Päijät-Hämeen maaseudun matkailuyritysten kehittämishanke. Hankkeessa on mukana muun muassa Nastolan Uudessakylässä toimiva Elämystalli Aventuro, joka on perustettu vuonna Aventuro on tarjonnut aiemmin päätuotteenaan vaellusratsastusta, mutta sittemmin vaellusratsastustoiminta on lopetettu ja yritys keskittyy etsimään uutta suuntaviivaa toiminnalleen. Opinnäytetyöni aiheidean aistiergonomia matkailutuotteessa olen saanut Desing in Tourism -hankkeesta, joka on Lahden Ammattikorkeakoulun Matkailun laitoksen ja Muotoilu-instituutin sekä Pärnu Kollegen yhteistyöhanke. Olen kiinnostunut luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin välisestä suhteesta ja halusin tutkia sitä enemmän. Tarkoituksenani oli saada luonnosta saatava hyvinvointi hyvinvointimatkailutuotteen ydinideaksi ja tuotteistaa se. Otin yhteyttä Elämystalli Aventuroon, koska heidän vaellusratsastustuotteissa oli yhdistettynä vaellusratsastus ja luonnosta saatava hyvinvointi. Kävi ilmi, että vaellusratsastustoiminta oli lopetettu ja yrityksen toiminnassa puhalsivat uudet tuulet. Aventuron omistaja oli kiinnostunut yhteistyöstä, jossa kehittäisin yritykselle hyvinvointimatkailutuotteen, joka perustuisi metsään. Valmiina ideana sain yrittäjältä, että metsässä olisi hevosia vapaana luomassa elämyksellisyyttä tuotteeseen. Muuten sain lähes vapaat kädet ideoida ja suunnitella hyvinvointimatkailutuotteen yritykselle. 1.2 Työn tavoitteet, rajaus ja rakenne Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena on suunnitella hyvinvointimatkailutuote, jossa ihminen oppii tiedostamaan aistinsa ja niiden mahdollisuudet kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tätä tavoitetta varten mallinnan luonnostellen aistielämyksen syntymisen hyvinvointimatkailutuotteessa, jonka avulla ihminen saavuttaa kokonaisvaltaisen hyvänolon tunteen aistivasta, elävästä itsestä. Tässä opinnäytetyössä suunniteltava hyvinvointimatkailutuote on konkreettinen esimerkki aistielämyksellisestä hyvinvointimatkailutuotteesta.

8 3 Tuotteen ydinidea on kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyminen, koska tämän kaltaisten tuotteiden tarjonta ei ole vielä monipuolista, vaikka kysyntä on kasvamassa. Toisena tavoitteena on suunnitella tuotteesta ympärivuotisesti toteutettava, jotta se olisi helpompi markkinoida ja ottaa osaksi yrityksen ohjelmapalveluita. Lisäksi tuotteen pitää olla helposti muunneltava, jotta se voidaan toteuttaa tarvittaessa myös muualla kuin Elämystalli Aventuron omassa toimintaympäristössä, mutta kuitenkin aina metsässä. Opinnäytetyö rajataan koskemaan hyvinvointimatkailutuotteen suunnitteluprosessia. Tuote suunnitellaan käyttäen hyväksi viimeisintä tietoa hyvinvointimatkailusta ja sen tuotekehityksen tarpeista. Suunnittelussa on myös peilattu nyky-yhteiskunnan tilaa ja elämysteollisuuden yhä kasvavaa vaikutusta matkailualan tuotekehitykseen. Kehitettävän hyvinvointimatkailutuotteen suunnittelun vihreänä lankana on ekopsykologia, jonka mukaan ihmisten pahoinvointi johtuu luontoyhteyden häviämisestä. Tämän tuotteen suunnittelun kantavana voimana on ihmisen luontoyhteyden palauttaminen ja sen vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Suunnitteluprosessissa pidetään koko ajan mielessä kustannustehokkuus, vaikka tuotteen taloudellinen analyysi on rajattu pois opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään ensin yleisesti hyvinvointimatkailuun ja sen nykytilanteeseen Suomessa. Seuraavaksi tarkastellaan hyvinvointimatkailutuotteen ominaispiirteitä ja sille asetettavia vaatimuksia. Tämä tarkastelu laajennetaan koskemaan elämyksellistä ja esteettistä hyvinvointimatkailutuotetta, jonka pohjalta määritellään aistielämys ja sen syntyminen hyvinvointimatkailutuotteessa. Viidennessä osiossa käsitellään metsää aistielämyksellisen hyvinvointimatkailutuotteen ympäristönä ja selvennetään tarkemmin ekopsykologista näkökantaa, johon tuoteidea tukeutuu. Kuudennessa osiossa käsitellään matkailutuotteen tuotekehitysprosessin eri vaiheet ja tätä prosessia hyödyntäen käydään läpi Aistielämyksen metsä - hyvinvointimatkailutuotteen suunnitteluprosessi. Opinnäytetyön produkti eli Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen toteutuksen opas on liitteenä.

9 4 1.3 Työn eteneminen Tuotekehityksen suunnittelu lähti käyntiin helmikuussa 2007, jolloin kävin Aventurossa tutustumassa tulevan hyvinvointimatkailutuotteen toimintaympäristöön eli Aventuron talliympäristöön ja lähellä sijaitsevaan metsään. Aventuron yrittäjän kanssa pidimme pitkän ideapalaverin luoden tuotteelle raamit, eli millaista arvoa sen tulee tuottaa asiakkaalle ja miten. Päädyimme siihen, että tuotteesta tulee hyvinvointimatkailutuote, jonka tarkoituksena on olla elämyksellinen, ja sen toimintaympäristönä on metsä. Yrittäjä halusi hyödyntää tuotteessa mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia elementtejä, joita olivat hänen omistamansa metsä ja siellä sijaitseva kota. Kävimme läpi mahdollisia asiakassegmenttejä, joista merkittävä osa muodostui Aventuron vaellusratsastustoiminnan kautta jo hankituille asiakasryhmille, eli yrityksille, yhteisöille ja naisporukoille, jotka hakevat virkistystä. Ideapalaverin jälkeen aloitin tuotteen suunnittelemisen tutkimalla hyvinvointimatkailua koskevaa nykytietoa ja suuntauksia. Sen jälkeen laajensin tarkasteluni esteettisyyden ja elämyksellisyyden tutkimiseen, koska niistä muodostui tuotteen vetovoimaisuus ja omaleimaisuus. Tässä yhteydessä tein mallinnuksen esteettisyyden ja elämyksellisyyden yhdistymisestä hyvinvointimatkailutuotteessa, josta syntyi käsite aistielämys. Lisäksi tutustuin tarkemmin ekopsykologiaan, jonka huomasin tukevan hyvin opinnäytetyössäni kehitettävän tuotteen ideaa siitä, että ihminen voi saada hyvinvointia luonnosta. Tuotteen suunnitteluprosessi toteutettiin Komppulan ja Boxbergin (2002) matkailutuotteen tuotekehitysprosessin mukaan. Tuotesuunnittelu tapahtui tiiviisti samaan aikaan, kun tutustuin teoriatietoon. Opinnäytetyön produktina syntyi toimeksiantajalle annettava opas aistielämyksellisen hyvinvointimatkailutuotteen toteuttamiseksi.

10 5 2 HYVINVOINTIMATKAILU MEGATRENDI? Hyvinvointimatkailu ei ole uusi asia, sillä jo 1900-luvun alussa on ollut matkailukohteita, joissa on keskitytty kuntoiluun ja terveelliseen ruokavalioon (Suontausta & Tyni 2005, 11). Terveydestä ja erityisesti hyvinvoinnista on kuitenkin tullut tänä päivänä keskeinen puheenaihe yhteiskunnassamme, jossa väestö ikääntyy vauhdilla, työpäivät ovat suhteellisen pitkiä, elämäntyyli on stressaavaa ja kiireistä ja tämän vuoksi myös epäterveellistä. Hyvinvoinnin arvo ja nuorekkuutta ja hyväkuntoisuutta hakevien kuluttajien määrä kasvaa kokoajan. (Suontausta & Tyni 2005, 48.) Muun muassa näistä syistä johtuen hyvinvointimatkailu nähdään yhtenä tärkeänä kehittyvänä matkailun osa-alueena lähitulevaisuudessa niin Suomessa kuin globaalinakin ilmiönä. Hyvinvointimatkailu on myös hyvä esimerkki eri alojen yhteen liittämisestä. Tulevaisuudentutkija Koskisen (2007) mukaan matkailualaan liitetään yhä enemmän muita aloja ja niiden tarjoamaa tieto-taitoa. Hyvinvointimatkailu on yksi osa hyvinvointi- ja wellness-alaa, johon kuuluvat myös sosiaali- ja terveys-, kulttuuri-, teknologia-, liikunta-, kauneus-, lääke-, ruoka- ja viihdeala. (Suontausta & Tyni 2005, 229; Heikkinen & Kortelampi 2004, 38.) 2.1 Hyvinvointimatkailu käsitteenä Matkailun edistämiskeskuksen tekemän terveysmatkailua koskevan jaottelun mukaan terveysmatkailua pidetään kattoterminä, jonka alle kuuluvat terveydenhoitomatkailu ja hyvinvointimatkailu. Terveydenhoitomatkailulle ominaista on se, että matkaan kuuluu lääketieteellisiä toimenpiteitä ja matkailija on lähtenyt terveydenhoitomatkalle saadakseen apua sairauteen. Hyvinvointimatkailu eroaa terveydenhoitomatkailusta sillä, että hyvinvointimatkailun palvelut on tarkoitettu elvyttämään ja ylläpitämään mielen, kehon ja sielun hyvinvointia. (MEK 2005, 55.) Hyvinvointimatkailupalvelut on tarkoitettu pääasiassa terveille matkailijoille, jotka haluavat lisätä omaa hyvinvointiaan. Hyvinvointimatkailun lähtökohtana on,

11 6 että ihminen vapaaehtoisesti ja tietoisesti hakeutuu käyttämään hyvinvointimatkailutuotteita ja palveluita tunteakseen itsensä terveemmäksi, ehkäistäkseen sairauksia, näyttääkseen paremmalta tai hidastaakseen ikääntymisen vaikutuksia. Hyvinvointimatka on kokonaisuus, johon kuuluu mielen, sielun ja kehon hyvinvointia elvyttäviä tai lisääviä palveluita ja tuotteita. (Health and Wellness Tourism Analyst 2004, Suontaustan & Tynin 2005, 42 mukaan.) Hemmi (2005, 367) listaa hyvinvointimatkailun yksityiskohtaisempia sisältöjä, joista hyvinvointimatkailutuotteet ja palvelut voivat koostua. Niitä ovat fyysinen-, mentaalinen- ja sosiaalinen hyvinvointi, sairauksien ennaltaehkäisy, kauneudenhoito ja itsensä helliminen, rajaton vapaus, terveellinen ravitsemus, luonnon parantava vaikutus, rentoutus, erilaiset luontaishoidot, terveyskasvatus, liikunta ja työkyvyn ylläpito. Jyväskylän matkailun osaamiskeskuksen solmukohdassa (2004) hyvinvointimatkailu määritellään seuraavasti: Hyvinvointimatkailu on matkailua, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa vielä matkan päätyttyäkin. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää ja edistävää sekä virettä elämään antavaa. Hyvinvointimatkailu tuottaa asiakkaalle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka voi olla sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä antavaa. (MEK 2005, 8). Hyvinvointimatkailun motiivina on kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja sen edistäminen. Kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tasapainoa ja ihminen on myönteisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Tähän elinympäristöön kuuluu sosiaalinen yhteisö, kulttuuri- sekä luontoympäristö. (Suontausta & Tyni 2005, 17.) Osana hyvinvointimatkailua on wellness-matkailu, joka on hyvinvointimatkailun yksi alaluokka. Wellness-matkailu on periaatteeltaan samanlaista kuin

12 7 hyvinvointimatkailukin, ja se voi sisältää kaikki hyvinvointimatkailuun liitettävät palvelut. Olennaista wellness-matkailulle on kuitenkin erityinen hemmottelu, korkealaatuisuus ja luksuselementit. (Suontausta & Tyni 2005, ) Wellnessmatkailun palvelut ja tuotteet kootaan hyvinvointimatkailun elementeistä, mutta ne saavat lisäarvoa erityisestä laadukkuudesta, joka koskee palveluiden ja tuotteiden lisäksi myös toimintaympäristöä ja asiakaspalvelua. Tässä opinnäytetyön teoriaosuudessa keskitytään tarkastelemaan hyvinvointi- ja wellness-matkailua yhtenä kokonaisuutena hyvinvointimatkailun nimellä vetämättä rajaa niiden välille, koska erovaisuudet ovat tällä hetkellä vielä pieniä Suomessa. Matkailun edistämiskeskuksen tekemässä Hyvinvointi- ja wellnessmatkailun peruskartoituksessa (MEK 2005, 55) on päädytty seuraavanlaiseen jaotteluun: Terveysmatkailu Health Tourism Terveydenhoitomatkailu Health-care and Medical Hyvinvointimatkailu Lääketieteelliset toimenpiteet Tyky-matkailu Vesikylvyt Kauneushoidot Wellness-paketit Hiljentyminen Virkistyshoidot Liikunta Saunapalvelut Luontaishoidot ym. KUVIO 1. Suositeltavat nimikkeet (MEK 2005, 55.) MEKin tekemän jaottelun mukaan terveysmatkailu on kattoterminä, ja se jakaantuu kahteen eri alatermiin; terveydenhoitomatkailuun ja hyvinvointimatkailuun. Wellness-matkailupaketit kuuluvat vain hyvinvointimatkailun piiriin, koska perusolettamus on, että vain terveet ihmiset käyttävät wellness-paketteja. MEKin jaottelun mukaan Tyky-matkailu (Työkykyä ylläpitävä toiminta) voi olla yhteydessä sekä terveydenhoitomatkailuun että hyvinvointimatkailuun. Health and Wellness Tourism Analystin (2004) mukaan kansainvälisesti vakiintuneita ja yleisesti käytössä olevia tarkkoja määrittelyjä vielä ole olemassa. Terveysmatkailun erottelut ja luokittelut vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa. (Suontausta & Tyni 2005, 68.)

13 8 Matkailualan vuosikirjassa (2004, 79) katsotaan hyvinvointimatkailun piiriin kuuluvan kylpylä-, kokous- ja kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys- ja ohjelmapalvelut, koulutus- ja opintomatkat sekä retriitit. Lisäksi nuorisotyötä tukevat harrastematkat ja senioriristeilyt voivat olla laajasti tulkiten osa hyvinvointimatkailua. (Matkailualan vuosikirja 2004.) Hyvinvointimatkailua on kuitenkin kritisoitu siitä, että nimikkeen alla tarjotaan nykyään lähes mitä tahansa. Varsinkin majoitus- ja ravitsemisalan yritykset voivat tarjota lähes mitä vain hyvinvointi-käsitteen alla. Käsitettä käytetään vapaasti ja kaikkialla. (Heikkinen & Kortelampi 2004, 36.) Vaarana voikin olla, että hyvinvointi-termistä on tullut vain tuotteen päälle leimattava trendikkyyttä ja ajanmukaisuutta korostava koriste, mutta sen sisältö ei vastaa hyvinvointimatkailutuotteelle asetettuja vaatimuksia ja asiakkaan odottamaa arvoa. Kuloveden (2002, 37) mukaan asiakas haluaa olla subjekti sen sijaan, että olisikin vain objekti. Tämän johdosta onkin olennaista keskittyä asiakkaan tarpeisiin, heidän vaatimuksiinsa ja tuottaa yksilöllisiä, räätälöityjä palveluita. Hentinen (2002, 12) painottaakin, että hyvinvointimatkailun tulevaisuus on Suomessa kestävämmällä pohjalla, jos alan tuotekehitys tapahtuu kysynnän tarpeiden pohjalta. Wellness-teema ei ole paras mahdollinen nimike, koska sitä voidaan pitää aikaan liittyvänä muotisanana, jonka alla tarjonta rönsyilee jo nyt liikaa. Tässä opinnäytetyössä kehitettävä tuote sijoittuu määrittelyn perusteella hyvinvointimatkailutuotteeksi, koska se on terveyttä edistävää ja ylläpitävää toimintaa sisältävä palvelu. Siinä ei ole varsinaisia luksus-elementtejä, joten sitä ei voi luokitella wellness-tuotteeksi. 2.2 Hyvinvointimatkailun mahdollisuudet ja kysyntä Suomessa Hyvinvointimatkailun kasvuun on reagoitu Suomessa etsimällä uusia mahdollisuuksia kehittää alan alueellisia markkinoita ja yritystoimintaa sekä ideoimalla hyvinvointimatkailun tuotekehitystä yhdessä yritysten kanssa. Suomen matkailustrategiassa vuoteen 2020 & Toimenpideohjelmassa vuosille hyvinvointimatkailu on yhtenä keskeisenä painopisteenä. Kyseisen

14 9 matkailustrategian ja toimenpideohjelman (KTM 2006, 29 31) mukaan suomalaisten hyvinvointimatkailutuotteiden kasvuodotukset ovat noin kuusi prosenttiyksikköä vuodessa. Tuotekehityksessä panottuvat muun muassa rentoutuminen (anti-stress), hemmottelu, terveys ja liikunta. Erityisesti luontoympäristö korostuu hyvinvoinnin lähteenä. Suomen matkailu on luontopainotteista, ja hyvinvointimatkailu liittyy olennaisesti luontomatkailuun, koska jo pelkästään luonnossa oleskelu lisää hyvinvointia ja mielihyvää. (Hemmi 2005, ) Tällä hetkellä suomalainen hyvinvointi- ja wellnessmatkailutarjonta perustuu kuitenkin pääasiassa kylpylöihin ja niiden tarjoamiin hyvinvointipalveluihin. Kylpylöitä leimaa kuitenkin vahvasti viihde- ja kuntoutuspaikkojen maine, ei niinkään hyvinvointimatkailuun liittyvät arvot. Suomalaisten kylpylöiden tuotetarjonta on erittäin voimakkaasti keskittynyt ainoastaan kehon hyvinvointiin liikunnan, kauneudenhoitojen ja rentoutumisen kautta. Markkinoilla ei ole vielä monipuolisesti sielun ja mielen hyvinvointiin keskittyviä hyvinvointituotteita ja palveluita. (Suontausta & Tyni 2005, ) Suomella on hyvät edellytykset hyvinvointimatkailun kehittämiseen. Hyvinvointimatkailuun liitetään vahvasti hiljaisuus, rauha, sauna, lepääminen ja stressinpoisto, kevyt liikunta sekä puhdas toimintaympäristö kuten luonto. Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia toteuttaa palveluita, jotka vastaavat hyvinvointimatkailun pääkysynnän tarpeita. Suomalainen sauna, puhdas ilma ja rauhallisuus ovat mahdollisuuksia, jotka tulisi nostaa esiin tuotetarjonnassa. (Hentinen 2002, 12.) Suomi voi erilaistua hyvinvointimatkailussa myös nostamalla omia kulttuurillisia vahvuuksiaan esiin niin kotimaan kuin ulkomaankin hyvinvointimatkailijoiden houkuttelemiseksi. Näitä ovat muun muassa metsä, suo, yöaurinko, terva, marjat, lähiruoka, sauvakävely, vesijuoksu, murtomaahiihto, lavatanssit, järvisoutu ja hiljaisuus. (Kuha & Paukkula 2005, 8.) Tässä opinnäytetyössä kehitettävä hyvinvointimatkailutuote perustuu näistä edellä mainituista kulttuurillisista vahvuuksista erityisesti metsään ja hiljaisuuteen, joita ei matkailun tuotekehityksessä ole vielä juurikaan hyödynnetty siinä määrin kuin se olisi mahdollista.

15 10 Hemmin (2005, 374) mukaan juuri hiljaisuus ja rauha ovat tulevaisuudessa hyvin haluttuja matkailutuotteita. Kulovesi (2002, 39) pitää hiljaisuuden tuotteistamista isona bisneksenä tulevaisuudessa. Materialistinen elämäntyyli ja kaikki minulle heti -asenne ei anna pitkällä tähtäimellä ihmiselle tyydytystä ja materian ympärille kerääminen ei tuota kuin hetkellistä onnea. Tämän vuoksi ihmiset alkavat hakea jotakin materialismia arvokkaampaa, joka tuo sisältöä elämään. Ihmisenä olemisen ainutlaatuisuus korostuu ja itsestä lähtevien tuntemusten ja voimavarojen, kuten uneksimisen ja jalojen päämäärien arvostaminen nousee. Turvallinen ja yksinkertainen elämä sekä paluu luontoon saavat uudenlaisen merkityksen houkuttelevina ja jopa ylellisinä. Hiljaisuuden arvostus nousee osaksi laajalle levinneen kännykkäkulttuurin ja jatkuvien aistiärsykkeiden, kuten mainonnan takia. (Kulovesi 2002, ) Suurin osa suomalaisista tarvitsee luontoa ympärilleen (Tyrväinen, Silvennoinen, Korpela & Ylen, 2007). Alla olevasta kuviosta käy ilmi, mitä luontoarvoja suomalainen kaupunkilainen arvostaa. Kuvion perusteella voidaan todeta, että kaupunkilaiset pitävät luonnossa tärkeänä erityisesti liikunnan, esteettisyyden ja hiljaisuuden mahdollisuutta. KUVIO 2. Luontoarvojen suhteellinen merkitys ja tarjonta omalla asuinalueella (Tyrväinen ym. 2007, 61.) Voidaan siis todeta, että hyvinvointiin sekä rauhoittumiseen painottuvilla tuotteilla on kysyntää ihmisen rajoja kokeilevien ja kilpailuhenkisten ohjelmapalveluiden rinnalle. Kuluttajat haluavat kokonaisvaltaista ja yksilöllistä

16 11 hyvinvointia edistäviä tuotteita, jotka ovat syviä, kaikilla aisteilla koettavia elämyksiä. Kilpailuhenkisyys, seikkaileminen ja fyysinen omien rajojen rikkominen jäävät sielun ja mielen hyvinvoinnin tuotteista ulkopuolelle. Voisikin sanoa leikkimielisesti, että seuraavaksi kuluttajat haluavat rikkoa omia henkisiä rajojaan ja löytää itsensä uudelleen. 2.3 Ketkä ovat potentiaalisia hyvinvointimatkailijoita ja miksi? Elinkeinoelämän keskusliiton (2004) mukaan Suomessa yhtenä talouselämän tulevaisuuden menestysklusterina mainitaan hyvinvointiklusteri. Tämän hyvinvointiklusterin liiketoiminta ja tuotesovellukset perustuvat muun muassa ihmisten terveyden ja omatoimisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. (Suontausta & Tyni 2005, 65). Suontaustan & Tynin (2005, 65-66) mukaan hyvinvointiklusterilla ja hyvinvointimatkailulla on selviä yhtymäkohtia. Hyvinvointiklusterin tuotteiden ja palveluiden kuluttajaryhmät ovat työikäinen väestö ja ikääntynyt väestö. Tarkemmin määriteltynä kuluttajaryhmät ovat ikääntyneet ihmiset, jotka muodostavat erilaisia ryhmiä eri tarpeineen, terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtivat ihmiset, työssäkäyvät työkykyään ylläpitävät ihmiset ja yritykset, jotka haluavat ylläpitää työntekijöittensä työkykyä sekä kasvava joukko ulkomaalaisia asiakkaita. Edellä mainitut kuluttajaryhmät ovat kiinnostuneita huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja ovat valmiita investoimaan siihen. Hyvinvointiklusterin kuluttajaryhmät sopivat näin ollen myös hyvinvointimatkailutuotteiden ja palveluiden potentiaaleiksi asiakasryhmiksi. Ahtola (2002, 21) määrittelee lisäksi hyvinvointimatkailun asiakassegmenteiksi yritysten henkilöasiakkaat, keski-ikäiset hyvinvointipalveluiden kuluttajat, jotka etsivät laatuaikaa itselleen ja lähimmäisilleen tai harjoittavat sisäistä pyhiinvaellusta. Matkailua voidaan pitää yleisesti ottaen terveyttä ja henkistä vireyttä ylläpitävänä toimintana (Matkailualan vuosikirja 2004, 77). Hyvinvointimatkailulle on kuitenkin olennaista se, että matka tuottaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointimatkailijan matkalle lähdön motiivina on juuri tämä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tietoinen edistäminen. Hyvinvointimatkailijan

17 12 määrittelyn lähtökohtana on, että vain terve ihminen voi olla hyvinvointimatkailija. Hyvinvointimatkailijan tavoitteena on tuottaa hyvinvointia keholleen, mielelleen ja sielulleen, josta syntyy kokonaisvaltainen hyvinvointi. Usein hyvinvointimatkailija on myös hyvin perehtynyt terveyttä edistävään tietoon ja hyvinvointia ylläpitävään elämäntapaan. (Suontausta & Tyni 2005, ) Terveyskäsityksen muuttuminen vaikuttaa osaltaan hyvinvointimatkailun kysynnän kasvuun. Ihmiset ovat omaksuneet laajan terveyskäsityksen, jonka mukaan terveys on enemmänkin aktiivinen kuin passiivinen käsite. Laajan terveyskäsitteen mukaan ihminen ymmärtää vastuunsa omasta hyvinvoinnistaan ja sen vaikutuksesta omaan terveydentilaan. Hyvinvointimatkailun kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajan matkustusmotiivina on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. (Suontausta & Tyni 2005, 26.) Aktiivisella terveyskäsitteellä on yhtymäkohtia uudenlaiseen, luontoon ja luonnolliseen maailmaan suuntautuvaan estetiikkaan. Luonnossa tapahtuvien aktiviteettien ja esteettisten kokemusten painopisteenä on kehon kontakti luonnon kanssa. Viime vuosina luonnossa tapahtuvat aktiviteetit, kuten sukeltaminen, vaellus ja kalastus ovatkin kasvattaneet suosiota valtavasti. (Health and Wellness Tourism 2004, Suontaustan & Tynin 2005, 51 mukaan.) Tietoisuus terveysasioista voi kuitenkin myös jäädä vain tiedon tasolle. Yksilö voi olla hyvin perehtynyt terveellisiin elämäntapoihin ja sen asettamiin vaatimuksiin, mutta ne eivät toteudu käytännön tasolla. Hyvinvointimatkailija voi olla myös yksilö, joka lähtee hyvinvointimatkalle saadakseen kannusteen tai tukea uuden, terveellisemmän elämän aloittamiseksi. Tällöin hyvinvointimatka toimii ikään kuin uuden elämän aloittamisen kimmokkeena. Tästä syystä hyvinvointimatkailijan ja terveysmatkailijan määrittelyä tulisikin laventaa, sillä myös sairaudesta kärsivä ihminen voi olla kiinnostunut elvyttämään kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Sairas ihminen voi tehdä sekä terveys- että hyvinvointimatkoja tarpeesta riippuen. Kuka tahansa voi olla hyvinvointimatkailija terveydentilasta riippumatta, koska jokaisella yksilöllä on

18 13 pohjimmiltaan tarve kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitoon ja sen edistämiseen. Hemmin (2005, 366) mukaan tämän päivän kuluttajat haluavat panostaa omiin nautintoihin ja hyvään elämään. Tällainen hedonistinen eli nautintoja arvostava elämäntyyli luo omalta osaltaan kysyntää myös hyvinvointimatkailulle. Oman hyvinvoinnin vaaliminen, sen edistäminen ja siitä saatava nautinto on osa hedonistista elämäntyyliä. Hedonismin voimakkaampi sisällyttäminen hyvinvointimatkailun käsitteeseen riippuu siitä, mihin suuntaan hyvinvointimatkailu-ala kehittyy. Nautintoja ja hyvää elämää arvostavan kuluttajan seuraavaa askelta on jo ennustettu. Uusi ihminen uskoo elämyksiin ja inspiraatioon ja ammentaa niistä luovuutta ja uskoa itseensä. Tärkeimpiä arvoja hänelle ovat ihmisyys, sisäinen kasvu, luovuus, hiljentyminen ja aitous. (Haapala 2000, Kuloveden mukaan 2002, 39.) Tietoyhteiskunnan laajeneminen ja siitä johtuva henkinen kuormittavuus ovat johtaneet työelämän liikakuormitukseen. Stressi on yksi aikamme epidemia ja terveysriski. Elämänrytmi on kiivastunut, loppuun palamista tapahtuu työelämässä ja myös masennus lisääntyy. Ihmisen elimistö ei ehdi sopeutua, eikä sen ole tarkoitettukaan sopeutuvan hektiseen elämäntapaan, ja tästä johtuen elämänilo ja rentoutumisen taito ovat vaarassa kadota. Tästä syystä ihminen etsii kuin selviytymiskeinona paikkaa, jossa voi olla rauhassa ja löytää uudelleen sisäisen tasapainon. Hyvän olon ja mielen harmonian eteen ei kuitenkaan haluta tehdä suuria ponnisteluja. (Joppe 2003, Suontaustan & Tynin 2005, 48 mukaan.)

19 14 3 HYVINVOINTIMATKAILUTUOTE Matkailutuote on luonteeltaan palvelu, jota ei voi varastoida, patentoida tai esitellä sellaisenaan valmiina tuotteena. Asiakkaalle tarjotaan siis jotain aineetonta, joka tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Palvelu ja siihen liittyvät elementit koetaan hyvin eri tavoilla ja kokemiseen liittyy aina asiakkaan mieliala. Koska matkailutuote on siis aineetonta, sen laadun kontrolloiminen ja palvelun laadun standardointi on vaikeaa. (Komppula & Boxberg 2002, ) Onnistunut hyvinvointimatkailutuote on tässä yhteydessä hyvin vaativa suunnitella ja toteuttaa, koska hyvinvoinnin kokeminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet. 3.1 Hyvinvointimatkailutuotteen määritelmä Hyvinvointimatkailutuotteen tavoitteena on tuottaa ihmiselle kokonaisvaltaista ruumiin, sielun ja mielen hyvinvointia. Pehmeät arvot ovat leimallisia hyvinvointimatkailulle. Erityisesti palveluasenne, vuorovaikutus, vieraanvaraisuus, välitön ja aito ilmapiiri sekä esteettisyys ovat merkittäviä hyvinvointimatkailutuotteen toteuttamisessa, koska ne vaikuttavat olennaisesti hyvän olon kokemuksen saavuttamiseen. (Matkailualan vuosikirja 2004, 79.) Jotta voidaan tarkastella hyvinvointimatkailutuotteen käsitettä, on ensin selvitettävä matkailutuotteen määritelmä. Komppula & Boxberg (2002, 14) kuvaavat matkailutuotteen kerroksisena, joka koostuu varsinaisesta tuotteesta ja laajennetusta tuotteesta. Varsinainen tuote muodostuu ydintuotteesta eli yrityksen liikeidesta ja asiakkaan saamasta arvosta, tukipalveluista ja avustavista palveluista. Tukipalvelut ovat tuotteen vetovoimaa lisääviä ja avustavat palvelut ydintuotteen kannalta välttämättömiä palveluita. Matkailutuotteen erilaistamiseksi muista samankaltaisista tuotteista varsinaisen tuotteen ympärille rakennetaan laajennettu tuote, joka käsittää fyysisen ympäristön, vuorovaikutuksen, asiakkaan osallistumisen ja tuotteen saavutettavuuden. Seuraavassa kuviossa selvennetään kerroksisen matkailutuotteen mallia.

20 15 KUVIO 3. Kerroksinen matkailutuote (Komppula & Boxberg 2002, 14.) Hyvinvointimatkailutuotteen suunnittelun peruslähtökohtina on, että matkailija on kokonainen ihminen, joka kokonaisena ja aistivana nauttii kaikista palveluista. Eri palvelut vaikuttavat toistensa kokemiseen, eli komponenteilla on siirtovaikutus toisiinsa. Tuotteen eri osa-alueet voivat siis joko vahvistaa tai heikentää niiden kokemista riippuen elämyksen ja onnistumisen tasosta asiakkaan näkökulmasta. (Kuha & Paukkula 2005, 7.) Matkailutuote on matkailijalle kokonaisuus ja kaikki eri osa-alueet, joista tuote rakentuu, ovat yhtä tärkeitä. Yksikin epäonnistunut osaalue matkailutuotteessa vaikuttaa suoraan kokonaismatkailutuotteen kokemisen laatuun. (Komppula & Boxberg 2002, ) Hyvinvointimatkailutuotteessa jokaisen osan tulee tuottaa matkailijalle hyvää oloa ja tuotesuunnittelussa on huomioitava, että hyvinvointikokemus on yksilöllinen. Eri henkilöt kokevat hyvää oloa tuottavat palvelut eri tavalla ja eri voimakkuudella. (Kuha & Paukkula 2005, 7.) Tässä opinnäytetyössä suunniteltavan Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteen ydinidea eli asiakkaan saama arvo on kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä. Jotta tämä arvo toteutuu, kehitetään palvelumoduuleja eli aktiviteetteja, jotka herättelevät ihmistä herkistämään aistejaan, hoitamaan kehoa lempeästi liikunnallisilla tavoilla, ja opettavat ymmärtämään metsäluonto rauhoittavana, elvyttävänä ja uudistavana voimavarana suhteessa omaan hyvinvointiin. Näitä palvelumoduuleja voidaan pitää avustavina palveluina, joilla pyritään saavuttamaan tuotteen ydinidea asiakkaalle. Lisäksi elä-

21 16 myksen kokemisen mahdollisuutta järjestetään ennalta suunniteltujen, mutta asiakkaalle odottamattomien yllätysten avulla. Varsinaisen tuotteen toteuttamiseen tarvittavia resursseja voidaan pitää laajennettuna tuotteena. Fyysisenä ympäristönä toimii ennenkaikkea metsä, mutta myös Elämystalli Aventuron oma toimintaympäristö. Lisäksi tuotteen toteuttamiseen vaikuttavat saavutettavuus, joka tehdään helpoksi ohjeistuksen ja kyltityksen avulla, yleinen vieraanvaraisuus, joka tulee esille oppaan toiminnassa koko palveluketjun ajalta, ja asiakkaan osallistumisen taso, joka pidetään yksilöllisenä. Asiakas saa osallistua aktiviteetteihin niin paljon tai vähän kun hyvältä tuntuu, koska kysymyksessä on hyvinvointimatkailutuote, jonka tarkoituksena on tuottaa asiakkaalle hyvää oloa. 3.2 Mistä hyvä olo syntyy hyvinvointimatkailutuotteessa? Matkailun osaamiskeskuksen Jyväskylän solmukohta on määritellyt suomalaisen hyvinvointimatkailutuotteen peruskomponentit, jotka toimivat tuotekehityksen periaatteina. Suomalaisen hyvinvointimatkailutuotteen tuotekehitys kulminoituu neljään komponenttiin; esteettisyyteen. hemmotteluun, fyysiseen venymiseen ja sosiaaliseen humputteluun. KUVIO 4. Suomalaisen hyvinvointimatkan osa-alueet (Kuha 2004, MEK 2005, 8 mukaan.)

22 17 Esteettisyys tarkoittaa hyvinvointimatkailutuotteessa sitä, että kaikki ihmisen aistit huomioidaan. Kun hyvinvointimatkailija kokee hyvinvointituotteen kaikilla aisteilla, syntyy hyvinvointifiilis. (Kuha & Paukkula 2005, 8.) Hyvinvointifiiliksellä tarkoitetaan kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tunnetta. Matkailutuote, jossa näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisteille annetaan ärsykkeitä, jättää pysyvämmän muistijäljen asiakkaan mieleen. Moniaistisesta hyvinvointimatkailutuotteesta saatu hyvän olon tunne myös palautuu helpommin mieleen, kun hyvinvointimatkailija esimerkiksi haistaa tai kuulee samoja elementtejä, joita hän hyvinvointimatkallaankin on kokenut. Muita suomalaisen hyvinvointimatkailutuotteen peruskomponentteja ovat hemmottelu, fyysinen venyminen ja sosiaalinen humputtelu. Fyysinen venyminen tarkoittaa rauhallista, terveyttä edistävää liikuntaa, jonka tarkoituksena on lähinnä saada veri kiertämään ja antaa hyvinvointimatkailijalle tunne siitä, että hän on tehnyt jotain kuntonsa hyväksi. (Kuha & Paukkula 2005, 8.) Hemmottelu on olennainen osa hyvinvointimatkailutuotetta, koska siitä saatu hyvän olon tunne on positiivista erityisesti mielelle ja sielulle. Sosiaalinen humputtelu tarkoittaa Kuhan ja Paukkulan mukaan (2005, 8) sosiaalista kanssakäymistä ilman paineita. Vaikka hyvinvointimatkalta haetaan usein hiljaisuutta ja rauhaa, kokemusten ja ilon jakaminen yhdessä lisää kokemuksia. Tärkeää on kuitenkin se, että jokainen voi olla omana itsenään, eikä minkäänlaisia rooleja tarvitse käyttää. Kuviossa 4 Suomalaisen hyvinvointimatkan osa-alueet huomioidaan lisäksi asiakkaan näkökulmasta katsottuna kohtuus, tasapaino ja turvallisuus sekä matkailutuotteen näkökulmasta katsottuna turvallisuus ja matkailijan oma vastuu elämyksien onnistumisesta (MEK 2005, 9). Kohtuus ja tasapaino tarkoittavat hyvinvointimatkailun yhteydessä esimerkiksi kestävän matkailun periaatteiden toteutumista matkailutuotteessa. Myös turvallisuustekijät otetaan huomioon tuotesuunnittelussa, eikä mikään hyvinvointimatkailun tuotekomponentti saa tuottaa matkailijalle turvattomuuden tai epämukavuuden tunnetta. Lehtonen & Ruti (2005, 11) ovat tutkineet opinnäytetyössään hyvää oloa tuottavia elementtejä matkailussa. Tutkimuksen mukaan hyvää oloa tuottavan matkan neljä

23 18 keskeistä elementtiä ovat matkaseura, yllätyksellisyys, asenne ja irrottautuminen, joita he kutsuvat hyvinvointielämysten tukielementeiksi. Pine & Gilmore (1999, 30) jakaa elämykset neljään eri ulottuvuuteen; viihteelliseen, opetukselliseen, esteettiseen ja todellisuuspakoiseen elämykseen. Yksilö kokee vahvimman elämyksen, kun kaikki nämä neljä ulottuvuutta koetaan. Lehtosen & Rutin (2005, 11) tutkimuksen mukaan hyvää oloa tuottaa matka, jossa painottuvat erityisesti todellisuuspakoiset ja esteettiset elämykset. Hyvinvointimatkailutuotteen tarkoituksena on tuottaa hyvää oloa matkailijalle, mutta on tiedostettu, että lopullinen vastuu elämyksien kokemisesta jää asiakkaalle. Elämyksien ja hyvän olon kokeminen on lopulta kiinni matkailijasta itsestään, koska esimerkiksi oikea asennoituminen on tärkeää. Hyvää oloa ja elämyksiä ei voi kokea, vaikka matkailutuotteen tarjoamat puitteet olisivatkin kunnossa, mikäli matkailija ei anna itselleen mahdollisuutta nauttia ja heittäytyä mukaan. Pinen & Gilmoren (1999) mukaan yritys luo näyttämön ja puitteet elämysten syntymiseen, mutta asiakas on se, joka suorittaa tähtiroolin. Asiakkaalla itsellä on siis vastuu lopulta tämän tähtiroolin suorittamisesta. Voidaan siis todeta, että matkalla yksilölle tuottavat hyvää oloa muun muassa yksilölle mieluinen matkaseura, matkailutuotteeseen tai -palveluun liittyvä yllätyksellisyys ja yksilön oma asennoituminen matkaa kohtaan sekä matkan tarjoama irrottautumisen mahdollisuus. Hyvinvointimatkailutuote voi olla elämyksellinen, mutta elämyksen vahvuus riippuu yksilön omasta asenteesta ja asennoitumisesta omaan hyvinvointiinsa. Kuten jo alussa mainittiin, hyvän olon kokeminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat yksilön omat arvot, kokemukset ja halut. Tästä syystä on vaikeaa määritellä tarkasti, mitkä ovat yksilölle hyvää oloa tuottavia elementtejä. Hyvinvointimatkailun tuotekehitykselle hyvän olon monimerkityksellisyys asettaa haasteita, koska yhdelle hyvää oloa tuottava elementti ei välttämä tuota hyvää oloa toiselle. Komppulan ja Boxbergin (2002, 21) mukaan matkailuyritys ei varsinaisesti edes pysty tuottamaan matkailutuotteita vaan se ennen kaikkea luo tuotteen syntymiseen tarvittavat elementit.

24 19 Voidaan katsoa, että hyvinvointimatkailutuotteen tarkoituksena on tarjota puitteet, joissa asiakas saa vapautta tuottaa itselleen hyvää oloa yksilöllisellä tavalla. Tuotesuunnittelussa on siis pidettävä mielessä valinnanvapaus ja asiakkaiden erilaisuus, jotta hyvinvointimatkailijan matkustusmotiivi eli hyvän olon saaminen toteutuu. 3.3 Asiakaslähtöisyys hyvinvointimatkailutuotteen kehittämisessä Nykyaikaisen markkinoinnin perusolettamuksena on, että yritys toimii asiakaslähtöisesti eli vastaa toiminnallaan asiakkaiden tarpeisiin ja kehittää yritystoimintaa asiakkaiden asettamien ehtojen mukaisesti. Tästä johtuen myös yrityksen tuotekehityksen pitää perustua asiakaslähtöisyyteen tuottaen asiakkaalle arvoa. Ydintuotteen idean on siis synnyttävä asiakkaan tarpeista. (Komppula & Boxberg 2002, 21.) Nämä tarpeet ovat asiakkaan primäärisiä ja sekundäärisiä motiiveja. Primäärisillä motiiveilla tarkoitetaan asiakkaan matkan tarkoitusta ja sekundäärisillä motiiveilla sitä, minne ja miten matkustetaan niissä rajoissa, jotka matkan tarkoitus mahdollistaa. (Komppula & Boxberg 2002, 22.) Suontaustan ja Tynin (2005, ) mukaan asiakaslähtöisen hyvinvointimatkailutuotteen kehittämisen lähtökohtina ovat matkailijan tarpeet, motiivit ja erilaiset asiakasryhmät. Asiakaslähtöiset hyvinvointimatkailutuotteet voidaan jakaa kokonaisiin ja osittaisiin tuotteisiin. Kokonaisia hyvinvointimatkailutuotteita kehitetään ja markkinoidaan sellaisille matkailijoille, joiden primäärisenä matkustusmotiivina on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tietoinen tavoittelu. Kokonaisen hyvinvointimatkailutuotteen ydinideana on fyysisen, psyykkisen ja sielullisen hyvinvoinnin edistäminen. Osittaiset hyvinvointimatkailutuotteet taas kuuluvat osaksi jotain muuta palvelukokonaisuutta. Asiakas käyttää näitä osittaisia hyvinvointimatkailutuotteita sekundääristen motiiviensa takia, mutta primäärinen matkustusmotiivi on joku muu kuin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Tässä opinnäytetyössä suunniteltavassa hyvinvointimatkailutuotteessa on pyritty vastaamaan kuluttajien tarpeeseen painottamalla tuotekehityksessä niitä asioita,

25 20 joiden voidaan katsoa olevan haluttuja tällä hetkellä, eli kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen luonnon, hiljaisuuden ja liikunnan avulla. Tuote on kokonainen hyvinvointimatkailutuote, mutta se sopii hyvin myös osaksi jotakin muuta palvelukokonaisuutta, koska hyvinvointiteema sopii monenlaisten ohjelmapalveluiden rinnalle. Käytännössä asiakaslähtöisyys vaatii matkailuyrittäjältä kykyä peilata tuotekehitystä markkinoilla ja asiakassegmenteissä tapahtuvien muutosten mukaan. Tulevia trendejä on ennakoitava ja asiakkaiden odotuksiin ja palvelutarpeisiin on varauduttava. Matkailija ei halua ostaa enää standardituotetta, vaan nähdä esimerkiksi ainutlaatuisen maiseman tai kokea unohtumattoman seikkailun (Borg, Kivi & Partti 2002, 121.) Nykypäivän yhteiskunta on siirtymässä tietoyhteiskunnasta mielikuva-, tarina- ja elämysyhteiskunnaksi, ja tämä näkyy myös matkailualalla (Koskinen 2007). Elämysyhteiskunnan vaatimusten mukaan matkailijat haluavat yksilöllisiä elämyksiä, jotka eivät ole tarkoitettu suurille massoille. Hyvinvointimatkailun kannalta tämä tarkoittaa asiakaslähtöisesti suunniteltua ydintuotetta, jota voi tarvittaessa räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaisesti. Ydintuotetta voi verrata paperinukkeen, jonka vartalo säilyy samanlaisena, mutta vaatteet vaihtuvat. Ydintuotteeseen voi siis helposti lisätä tai sitä voi ottaa pois eri palvelumoduuleja eli palvelupaketteja, joista kokonaistuote muodostuu. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuote on suunniteltu siten, että tuote voidaan toteuttaa asiakkaalle muunneltuna toiveiden mukaan. Muutamia palvelumoduuleja voi tarvittaessa ottaa tuotteesta pois tai vaihtaa niiden järjestystä. Tuotteessa on kuitenkin tarina, joten kaikkien palvelumoduulien järjestystä ei voi vaihtaa, mikäli tarina halutaan tuotteessa säilyttää. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaiseman Matkailun yleisosan mukaan matkailijat haluavat yhä enemmän yksilöllisiä ja monimuotoisia palveluita, joissa matkailukohteen paikalliskulttuuria ei ole unohdettu (Matkailun toimialaraportti 2006, 35). Hyvinvointimatkailutuotteen suunnittelussa voidaan hyvin ottaa huomioon alueen paikalliskulttuuri ja tuoda tätä esille esimerkiksi ruuassa ja

26 21 kattauksessa sekä eri palvelumoduulien nimissä. Tällä tavalla tuotteesta saadaan myös erilainen verrattuna muihin markkinoilla oleviin samankaltaisiin tuotteisiin. Lisäksi markkinoinnissa on otettava käyttöön rikas, mielikuvia herättävä kirjoitustyyli ja siirryttävä vieraanvaraisuuden ja elämysten maailmaan (Borg ym. 2002, 122). Myös visuaalinen markkinointi, jossa käytetään mielikuvia ja tunteita herättäviä yksityiskohtaisia kuvia, toimii elämyksien syntymisen esiasteena. Yksilöllisyyttä tuodaan esille Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteessa kiinnittämällä erityistä huomiota yksityiskohtiin, joita asiakas tuotteen toimintaympäristössä kohtaa. Tämä tulee esille somistuksessa esimerkiksi WC:ssä, asiakkaiden kuljetusvälineessä ja metsäkodalla, jossa nautitaan lounas. Tärkeää on, että tuotteen ydinidea, eli kokonaisvaltaisen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä näkyy ja toteutuu kaikessa, minkä asiakas kohtaa tuotteen palveluympäristössä ja eri palvelumoduuleissa. Myös tuotteen markkinoinnissa halutaan heti virittää asiakas Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen tunnelmaan väreillä ja huomiota herättävällä kuvalla metsästä, jonka tarkoituksena on tuoda esimakua siitä, miltä tuntuu astua sisään metsään. 3.4 Hyvinvointimatkailutuotteen laatuvaatimuksia Seuraavassa hyvinvointimatkailutuotteen laadun tarkastelussa matkailutuotetta käsitellään ainoastaan palveluna, koska matkailutuote on luonteeltaan palvelu, joka tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Matkailutuotteen tuotekehityksessä pyritään laadukkuuteen. Hyvän laadun tuottaminen edellyttää asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten tunnistamista. Tuotekehityksessä nämä tarpeet ja vaatimukset muunnetaan selkeiksi suunnitelmiksi ja laatumääräyksiksi. (Komppula & Boxberg 2002, 59.) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen johdon pitää selvittää palveluun kohdistuva laatuvaatimus kaikille, jotka ovat suoraan tai välillisesti vastuussa palvelun toteuttamisesta asiakkaalle. Palvelun toteuttamisesta vastuussa olevien henkilöiden, sidosryhmien sekä yhteistyökumppaneiden on siis oltava tietoisia

27 22 siitä laatutasosta, johon palvelun toteuttamisessa tähdätään. Tämä takaa sen, että laatu pysyy tasaisena koko palvelun toteutusprosessin ajan eikä siinä tapahdu laatuvaihteluja. Laatuvaihtelut vaikuttavat asiakkaan kokemaan palvelun kokonaislaatuun negatiivisesti. Grönroos (2001) jakaa asiakkaan kokeman laadun tekniseen ja toiminnalliseen laatuun. Tekninen laatu eli lopputulos viittaa siihen, mitä asiakas saa. Matkailutuotteessa tekninen laatu tarkoittaa paikkaan liittyviä tekijöitä, palvelun tuottamiseen tarvittavia koneita, laitteita ja välineitä sekä erilaisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla palveluprosessi toteutetaan asiakkaalle. (Komppula & Boxberg 2002, 42.) Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen tekninen laatu on hyvää perustasoa. Tuotteen toimintaympäristö on metsä, jonka pitää olla helppokulkuinen ja miellyttävä katsella ja kokea. Palveluprosessin tulee sujua niiden palvelulupausten mukaan, jotka asiakkaalle on markkinoinnissa annettu ja siirtymisen aktiviteeteistä toiseen tulee sujua vaivattomasti ja aikataulun mukaan. Kuuselan (1998) mukaan toiminnallinen laatu koostuu niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaan kokemukseen palvelun samanaikaisesta tuotanto- ja kulutusprosessista. Toiminnallinen laatu koostuu yrityksen palveluilmapiiristä ja asiakaspalvelusta, vuorovaikutuksesta muiden asiakkaiden kanssa ja asiakkaan oman osaamistason huomioimisesta. Yrityksen palveluilmapiiri eli toisin sanoen palvelukulttuuri kertoo sen, miten asiakkaaseen suhtaudutaan ja mitä asioita palvelutapahtumassa painotetaan. (Komppula & Boxberg 2002, 43). Yrityksen henkilökunta, jonka asiakas näkee palvelutapahtuman aikana, vaikuttaa merkittävästi asiakkaan kokemaan palvelun laatuun. Henkilökunta, joka työskentelee etulinjassa asiakkaan kanssa, on pääasiallisessa vastuussa asiakkaan kokeman palvelun kokonaislaadun tasosta. Tästä syystä henkilökunnan ammattitaito ja yrityksen palvelukulttuuri ovat ensiarvoisen tärkeitä palvelun laadun kohottamisen tekijöitä. Komppula ja Boxberg (2002, 43) lisäävätkin vuorovaikutuslaadun matkailutuotteen laadun kolmanneksi tekijäksi teknisen ja

28 23 toiminnallisen laadun rinnalle. Vuorovaikutuslaatuun vaikuttaa asiakaspalvelijan palvelualttius, ystävällisyys, kyky puhua asiakkaan kieltä ja asiakaspalvelijan ulkoinen olemus ja käytöstavat. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten ja millä tavalla asiakkaalle tuotetaan kokonaisvaltaista hyvää oloa ja kokemusta aistivasta, kokonaisesta itsestä. Toiminnallinen laatu ja vuorovaikutuslaatu ovat siis ne palvelun laatu-ulottuvuudet, joilla Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen laadukkuuteen erityisesti vaikutetaan. Empaattisuus, asiakkaan avoin kohtaaminen ja palveluhenkilöstön aito halu edistää asiakkaan hyvinvointia ovat avainsanoja, joilla Aistielämysten metsä - tuotteen toiminnallista laatua ja vuorovaikutuslaatua kohotetaan. Seuraavassa kuviossa selvennetään palvelun laadun ulottuvuudet, jotka vaikuttavat asiakkaat kokemaan kokonaislaatuun. Kokonaislaatu Imago Tekninen laatu MITÄ Vuorovaikutus laatu Toiminnallinen laatu MITEN Palveluympäristöön liittyvät tekijät - Ulkoiset puitteet Koneet, laitteet, kalusteet - ATK-järjestelmät - Palvelujen kokonaisuus - Tekniset ratkaisut Vuorovaikutus 1) kontaktihenkilön 2) muiden kontaktiresurssien kanssa Palveluhenkilön - Käytöstavat - Ulkoinen olemus - Palvelualttius - Luotettavuus - Ammattitaito (vuorovaikutus) - kyky puhua asiakkaan kieltä - Asiakaskontaktin hoito - Motivaatio PALVELUHALU Palveluprosessin toimivuus - Palveluilmapiiri - Vuorovaikutus muiden asiakkaiden kanssa - Asiakkaan osaamistaso - Palvelualttius - Ammattitaito (tekninen) - Yhteisöosaaminen - Asiakaskontaktien hoito -Palveluhenkilön kyky tyydyttää asiakkaan tarpeet KUVIO 5. Palvelun laatu-ulottuvuudet. (Komppula & Boxberg 2002, 45.) Asiakkaan odotuksilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten he kokevat palvelun kokonaislaadun. Yrityksen pitää pystyä täyttämään ne lupaukset, joita se on palvelun markkinointiviestinnässä antanut. (Komppula & Boxberg 2002, 47.)

29 24 Suontausta ja Tyni (2004, 158) yksinkertaistavat asiakkaan laatuodotuksien määrittelyn toteamalla, että asiakas on tyytymätön palvelun kokonaislaatuun, mikäli kokemus palvelusta alittaa hänen odotuksensa. Jos palvelun kokonaislaatu vastaa asiakkaan odotuksia tai ylittää ne, hän on tyytyväinen palvelun kokonaislaatuun. Komppula & Boxberg (2002, 44) toteavat kuitenkin, että vaikka asiakas voi olla täysin tyytyväinen palvelun laatuun, hän ei käytä enää toista kertaa yrityksen palveluja ellei hän ole saanut mitään lisäarvoa palvelun käyttämisestä. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteessa asiakas saa lisäarvoa siitä, että hän parhaimmassa tapauksessa oppii uuden taidon eli ymmärtää luonnon elvyttävän vaikutuksen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin aistiensa kautta. Matkailijoiden laatutietoisuus kasvaa kokoajan. Palvelutuotteen on oltava omaleimainen, turvallinen, testattu, oikein hinnoiteltu sekä ympäristöystävällinen. Kasvavan laatutietoisuuden mukana ympäristötietoisuus on kasvanut. Laadukkaan matkailutuotteen tuotekehityksessä on siis otettava huomioon kestävän matkailun periaatteet. Tuotteen on oltava saasteeton, meluton, energiankäytöltään ekotehokas, lihasvoimaan perustuva ja kertakäyttöisyyttä välttävä. Ympäristömerkityt matkailutuotteet profiloituvat muusta matkailutarjonnasta edukseen, koska matkailijat valitsevat yhä useammin ympäristöystävällisiä matkailukohteita ja palveluita. (Borg ym. 2002, ) Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuote pyrkii olemaan mahdollisimman ympäristöystävällinen ja kestävän matkailun mukainen, koska olennaisena osana tuotetta on luonnon kunnioittaminen. Lähinnä ruokailusta syntyvä jäte kierrätetään ja jo ruokailun yhteydessä asiakkailla on mahdollisuus kierrättää jätteet. Kertakäyttöastioita pyritään välttämään tuotteen toteutuksessa. Koneita ja laitteita on tarkoituksenmukaisesti pyritty välttämään ja tuotteessa järjestettävä elämyksellisyys toteutetaan myös luonnollisesti ilman erikoistehosteita.

30 25 4 AISTIELÄMYS HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEESSA Parhaimmillaan hyvinvointimatkailutuote on elämys, jossa kaikki aistit huomioidaan (Suontausta & Tyni 2005, 245). Tämä tarkoittaa sitä, että elämys on syntynyt kaikkien aistien välityksellä. Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskus määrittelee elämyksen moniaistiseksi, positiiviseksi ja kokonaisvaltaiseksi tunnekokemukseksi. Elämys voi vaikuttaa kokijaan hyvin syvästi, ja se voi johtaa kokijan persoonan kehittymisen. Elämyksestä saatu oppi ja kokemus voivat vaikuttaa myös arkikäyttäytymisen muuttumiseen. (Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskus 2007.) Hyvinvointimatkailutuotteessa on yhtäläisyyksiä elämystuotteeseen. Myös hyvinvointimatkailutuotteen tavoitteena on moniaistinen ja kokonaisvaltainen kokeminen, joka mielletään positiiviseksi. Hyvinvointimatkailussa päämääränä on, että tämänkaltaisten kokemusten kautta hyvinvointi lisääntyy kokonaisvaltaisesti. Elämyksen kokeminen hyvinvointimatkailutuotteessa antaa lisäarvoa hyvinvointikokemukselle, koska se vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja pysyvän muistijäljen jättävästi. Pysyvä muistijälki on tärkeä tekijä, koska se toimii asiakkaan hyvinvoinnin edistäjänä myös hyvinvointimatkan jälkeen. Hyvinvointimatkailija voi tarvittaessa palata aina hyvän olon kokemukseen, jonka hän koki hyvinvointimatkallaan esimerkiksi haistamalla tuotteeseen yhdistyneen hajun tai kuulemalla samoja ääniä, joita hän kuuli hyvinvointimatkallaan. Hyvinvointimatkailutuotteella on siis syvempi vaikutus asiakkaan hyvinvointiin, jos siihen sisältyy elämyksellisyyttä. Hyvinvointimatkailutuotetta ei kuitenkaan voi määritellä suoranaisesti elämystuotteeksi. Varsinkin tuotteissa, joissa moniaistinen kokeminen painottuu hyvinvoinnin tuottajana, elämys-sana on liian laaja ja määrittelemätön. Sen takia otan käyttöön sanan aistielämys, jota on käytetty jonkin verran ainakin luontomatkailussa, mutta sen määritteleminen matkailun kannalta on epäselvää. Tässä luvussa pyrin luonnostellen määrittelemään aistielämyksen hyvinvointimatkailussa. Opinnäytetyössä suunnittelemani hyvinvointimatkailutuote tukee tätä määrittelyäni käytännössä ja antaa

31 26 konkreettisen esimerkin siitä, mitä aistielämys hyvinvointimatkailutuotteessa voi olla. 4.1 Ihmisen aistit ja yhteys hyvinvointiin Aistielämyksellinen hyvinvointimatkailutuote stimuloi kaikkia ihmisen aisteja niin, että syntyy kokonaisvaltainen hyvinvointikokemus ruumiin, mielen ja sielun hyvästä olosta. Seuraavaksi selvennetään lyhyesti ihmisen pääaistinalueet, jotta aistielämyksellisen tuotteen tuotekehityksessä eri palvelumoduuleja suunniteltaessa osataan ottaa huomioon kaikki ihmisen aistit ja niiden stimulointi. Pääaistialueet voidaan jakaa kolmeen eri alueeseen; kaukoaisteihin, ihoaisteihin ja kehon aisteihin. Kaukoaisteihin kuuluu näkö- ja kuuloaisti. Ihoaisteihin kuuluvat maku- ja hajuaisti, jotka ovat yhteydessä toisiinsa sekä kosketusaisti, joka jakaantuu lämpö, kylmä- ja kipuaisteihin. Kehon aistit jakaantuvat kinestisiin aisteihin eli lihasten ja nivelten asemasta ja liikkeestä tietoa antaviin aisteihin sekä vestibulaarisiin aisteihin, joka tarkoittaa tasapainoaisteja. Kehon aisteihin kuuluu myös sisäelinten aistit. Kutakin aistia vastaa aistielin, joka tuottaa aistille sen luonteenomaisen elämyksen reagoidessaan fysiologisesti ärsykkeeseen. (Hochberg 1964, 17.) Tässä opinnäytetyössä suunniteltavassa hyvinvointimatkailutuotteessa keskitytään kaukoaistien, eli näkö- ja kuuloaistien, ihoaistien eli maku-, haju- ja kosketusaistien ja kehon aisteista lihasten, nivelten ja tasapainoaistien kautta kokemiseen. Tuotteen palvelumoduulit ovat suunniteltu siten, että ne stimuloivat useaa aistia samanaikaisesti. Metsä on ideaalinen toimintaympäristö, koska pelkkä oleminen metsässä stimuloi jo kaikkia muita aisteja, paitsi makuaistia. Metsä on moniaistinen ympäristö siis jo sellaisenaan ilman erityisiä aktiviteetteja. Nurmi (2001, 21) kuvaa ihmisen viittä perusaistia eli näkö-, kuulo-, haju-, makuja tuntoaistia biopsykologisiksi elämänlangoiksi. Biopsykologisilla elämänlangoilla tarkoitetaan tässä ihmisen luontoon yhdistäviä tekijöitä. Aistien kautta välittyy jatkuvasti tietoa elinympäristöstämme, ja tämä tieto muuttuu

32 27 aivoissa tunteiksi, ajatuksiksi, mielikuviksi ja erilaisiksi psyykkisiksi toiminnoiksi, jotka ohjaavat käyttäytymistämme elinympäristöämme, toisia ihmisiä ja itseämme kohtaan. Jos näitä elämänlankoja eli aisteja ja niiden tuottamaa tietoa ei vaalita tai havainnoida, ihminen voi vieraantua itsestään, elinympäristöstään ja luonnosta. Kun ihminen on kiireinen tai stressaantunut, hän ei havainnoi elinympäristöään kaikilla aisteilla. Tämä johtuu siitä, että stressaantuneen ihmisen elinympäristö on usein meluinen, saasteinen ja vilkas. Myös värimaailma ja muotokieli voivat olla epämiellyttäviä. Selviytymiskeinona ihminen ei halua havainnoida näitä epämiellyttäviä tekijöitä ympäristössään ja yrittää tukahduttaa niiden aistimisen. Kun aistihavaintoja yritetään välttää tai tukahduttaa, ihmisen pahoinvointi kasvaa, koska jokaisella aistilla on kuitenkin oma tehtävänsä. Nurmen (2001, 21) mukaan ihminen on voimakkaasti näköeläin. Elinympäristön visuaalisuus ja rakenne vaikuttavat merkittävästi ihmisen hyvinvointiin. Muodot, värit sekä elementtien koko- ja tilasuhteet voivat vaikuttaa hyvinvointiin joko kohottavasti tai madaltavasti. Esteettisyys eli kauneuden aistiminen on yksi ihmisen hyvinvointia eheyttävä ja elämänlaatua parantava voima. Esteettisyys on kaikille ihmisille ominaista, eli kaikilla on halutessaan kyky aistia kauneutta ja näin ollen myös vastaanottaa siitä saatava hyvän olon tunne. Ihmisen kuuloaisti havainnoi jatkuvasti ympärillä olevaa äänimaailmaa. Kuuloaistiin ei voi vaikuttaa, eli sitä ei voi tukahduttaa kuten esimerkiksi näköaistia sulkemalla silmät. Nurmen (2001, 21) mukaan luonnonhiljainen ympäristö on ihmiselle oikea ympäristö. Nykyään kuitenkin eletään ympäristöissä, joissa äänimaailma epätoivotun melun takia on sellainen, ettei sitä haluaisi kuulla. Tämä aiheuttaa ihmisissä stressiä, koska hiljaisuus on ihmisen psyykelle ja hyvinvoinnille tärkeää. Ackerman (1990, 23) väittää, ettei mikään ole mieleenpainuvampaa kuin tuoksu. Odottamaton tuoksu voi tuoda mieleen monien vuosien takaisia muistoja. Hajuaisti on niin sanottu mykkä aisti eli vaikka hajun pystyy aistimaan, sitä ei

33 28 välttämättä pysty kuvailemaan. Hajut saattavat vaikuttaa ihmiseen niin voimakkaasti, että niitä ei pysty tarkalleen nimeämään. (Ackerman 1990, ) Nurmen mukaan (2001, 21) hajuympäristöllä on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin. Luonnollisin hajuympäristö on vähätuoksuinen tai mieluummin hyvätuoksuinen kuin pahantuoksuinen ympäristö. Makuaisti on yhteydessä hajuaistiin ja yhdessä ne tuovat elämään eri vivahteita ja parantavat psyykkistä elämänlaatua jos aistimukset ovat mielekkäitä. Jos ihminen menettää haju- ja makuaistinsa, hän myös vieraantuu ympäristöstään ja osittain itsestään. Ihmisen suurin elin eli iho välittää tuntoaistia. Iho on herkkä elin, jonka tuntoaistiin vaikuttaa elintavat ja elinympäristö. Kova elinympäristö voi psyykkeen lisäksi vaikuttaa myös ihon tuntoaistiin, jolloin kosketuksen voima ei enää vaikuta ihmiseen tiedostetulla tasolla. (Nurmi 2001, 21.) Kun ihminen ei enää reagoi kosketuksen tuomiin tuntemuksiin, pahoinvointi kasvaa, koska mielihyvän kokeminen on vähäisempää. Aisteilla on suora vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Ihminen aistii elinympäristöään koko ajan tiedostetusti ja tiedostamatta ja nämä aistimukset vaikuttavat psyykkeeseen eli mielentilaan. Aistien välityksellä ihminen kokee hyvää oloa tai pahaa oloa. Tästä syystä aistien merkitys tulee tiedostaa hyvinvoinnin edistäjänä ja aistiherkkyyttä tulee vaalia. Ihminen, joka on kadottanut tietoisen yhteyden aisteihinsa, on kadottanut osittain yhteytensä myös itseensä ja omaan hyvinvointiin. 4.2 Elämys ja sen mahdollisuudet hyvinvoinnin edistäjänä Elämys tarkoittaa ihmisen sisäisiä kokemuksia. Elämystä on sanallisesti vaikea kuvailla, koska se syntyy aistien välittämien aistimuksien ja tunteiden vaikutuksesta. Elämyksessä välittyy siis tietoa ympäristöstä aistien avulla, ja elämyksen sisäiseen kokemukseen vaikuttavat tunteet. (Turunen 1991, ) Pine & Gilmore (1999) kuvaavat elämystä mieleenpainuvana, tilannesidonnaisena ja ainutkertaisena. Elämys syntyy tapahtumista, jotka usein seuraavat toisiaan

34 29 prosesseina. Elämys voi olla joko pitkäkestoinen tai yksittäinen, silmänräpäyksessä syntyvä tapahtuma. (Komppula & Boxberg 2002, 28.) Verhelän ja Leckmanin (2003, 35) mukaan elämyksen syntymiseen vaikuttavat ihmisen tietoiset ja tiedostamattomat tekijät. Tietoisen tason tekijöitä ovat aistit, muistoihin palaaminen, vastakohtien kokeminen, jännitys ja pelko, tiedot ja kokemukset, illuusiot ja niiden kokeminen sekä uutuus ja yllätyksellisyys. Elämyksen syntyyn vaikuttavat tiedostamattomat tekijät ovat selviytyminen, hoivaamisen tarve, turvallisuuden tarve, liikkumisen ja tekemisen tarve ja paluu primitiiviseen eli alkukantaiseen elämään. Kinnusen (1969, 16-17) mukaan elämystä voidaan sen intensiivisyydestä riippuen kuvata esimerkiksi sanoilla onni, autuus, riemu ja hurmio. Nämä ovat tunnesidonnaisia termejä, joten elämykseen voidaan liittää vahva tunnesidonnaisuus. Ahon (2001) mukaan elämyksen kokemisella viitataan mielihyvän tunteen syntymiseen (Komppula & Boxberg 2002, 30.) Borg ym. (2002, 25) määrittelevät elämyksen yksilön emotionaaliseksi kokemukseksi, jolla on positiivinen ja kohottava vaikutus. Elämyksellisyys vaikuttaa siis ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Edellä mainitut elämystä kuvaavat termit onni, autuus, riemu ja hurmio koetaan tilanteissa, joissa ihminen tuntee voimakasta psyykkistä hyvää oloa. Voimakkaan psyykkisen hyvän olon tunne voi vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin tunnetasolla esimerkiksi siten, että voimakkaan elämyksen koettuaan ihminen tuntee olonsa kevyeksi. Tarssanen (2005, 8) mallintaa elämyksen elämyskolmioksi, jossa elämystä tarkastellaan tuotteen tasolla ja asiakkaan kokemuksen tasolla. Malli on ideaalityyppi hyvin järjestetystä elämyksestä.

35 30 KUVIO 6. Elämyskolmio. (Tarssanen 2005, 8.) Kuviosta käy ilmi, että elämystuotteen pitää olla yksilöllinen ja aito. Tuotteessa pitää olla tarina ja sen pitää olla moniaistisesti koettavissa. Lisäksi asiakkaan on saatava kokea vastakohtaisuuksia ja vuorovaikutteisuutta palveluntuottajan, tuotteen ja muiden asiakkaiden kanssa. Elämystuotteessa vaadittavien elementtien lisäksi kuvio selventää asiakkaan kokemuksen tasot, joiden kautta elämys vaikuttaa. Niitä ovat motivaation taso eli kiinnostuminen, fyysinen taso eli aistiminen, älyllinen taso eli oppiminen, emotionaalinen taso eli elämyksen kokeminen ja viimeiseksi henkinen taso, jossa ihmisen arvoissa tapahtuu muutos. Elämyskolmio havainnollistaa hyvin elämyksen vaikutukset myös ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kehon ja mielen kokonaisvaltainen hyvinvoinnin paraneminen rakentuu kuvion esittämistä ihmisen kokemuksen eri tasoista. Elämyksen liittämisestä hyvinvointimatkailuun Lehtonen & Ruti (2005, 12) käyttävät termiä hyvinvointielämys. Heidän tutkimuksena perusteella elämyksen elementit löytyvät hyvinvoinnista ja hyvinvointimatkailusta. Hyvinvointielämys antaa pitkäkestoista hyvinvointia ja virettä matkailijan elämään. Hyvä olo, joka saavutetaan elämyksellisen matkailutuotteen avulla, jatkuu siis vielä matkan jälkeenkin. Kokonaisvaltaisesta hyvinvointielämyksestä voidaan puhua, kun elämys saavutetaan hyvinvointimatkailutuotteen palvelumoduulien prosessien yhteissummana. Elämyksellinen hyvinvoinnin edistäminen koetaan syvänä ja muistijäljen jättävänä, ja se mahdollistaa myös pitkällä aikatähtäimellä esimerkiksi muuttuneet elämäntavat terveellisempään suuntaan.

36 31 Elämystuote perustuu aitouteen. Muita kriittisiä elementtejä ovat moniaistisuus, yksilöllisyys, arjesta poikkeavuus ja vuorovaikutus asiakkaan, palvelun tuottajan ja tuotteen välillä. (Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskus 2007.) Nämä samat elementit ovat tärkeitä myös hyvinvointimatkailutuotteessa. Hyvinvointimatkailutuote on siis suunniteltava siten, että se stimuloi eli antaa aistiärsykkeitä jokaiselle ihmisen aistille. Moniaistisesti koettu hyvinvointimatkailutuote tuottaa kokonaisvaltaista hyvää oloa ja jättää pysyvämmän muistijäljen saavutetusta hyvästä olosta asiakkaan mieleen, koska moniaistinen kokemus on voimakkaampi kuin vain yhden tai kahden aistin varassa koettu elämys. Hyvinvointimatkailutuotteessa elämyksellisyys toimii erityisesti yksilön mielen hyvinvoinnin edistäjänä, joten on tärkeää, että tuotesuunnittelussa pyritään mahdollistamaan elämyksien syntyminen. Matkailuelämyksiä ei kuitenkaan voida suoranaisesti tuottaa, vaan elämyksen syntymiseen on järjestettävä edellytykset palvelukonseptin, palveluprosessin ja palvelujärjestelmän avulla (Komppula & Boxberg 2002, 29). 4.3 Aistielämyksen syntyminen Rohkenen väittää, että aistielämyksestä ja sen syntymisestä ei löydy matkailun viitekehyksessä tarkkaa määrittelyä ja aistielämys-sanaa on käytetty hieman lähinnä luontomatkailussa ja matkaesitteissä. Sen sijaan elämystä ja sen tuotteistamista on hyödynnetty matkailussa ja matkailutuotteiden suunnittelussa paljon. Elämys -sanaa on käytetty jopa siinä määrin, että sen uskotaan kokeneen matkailussa jo hienoista inflaatiota. Nostan aistielämys -sanan esille, koska uskon sen tarjoavan jotain uutta elämys-sanaan verrattuna varsinkin hyvinvointimatkailussa, johon aistielämys sopii erityisen hyvin. Esitän luonnostellen, pyrkimättä varsinaiseen määrittelyyn, että hyvinvointimatkailussa aistielämys syntyy esteettisen kokemuksen ja elämyksen yhdistymisestä.

37 Esteettisyys hyvinvointimatkailussa Hyvinvointimatkailussa esteettisyys tarkoittaa Jyväskylän matkailun osaamiskeskuksen solmukohdan määritelmän mukaan kaikkien aistien läsnäoloa ja luonnon ja kulttuurisen toimintaympäristön yhdistymistä osana hyvinvointimatkailutuotteen viitekehystä. Kuhan (2004) tekemässä suomalaisen hyvinvointimatkailutuotteen määrittelyssä yksi tuotteen peruskomponenteista on esteettisyys. Esteettisyys tarkoittaa hyvinvointimatkailussa sitä, että kaikki aistit ovat läsnä eli kokeminen tapahtuu moniaistisesti. (MEK 2005, 8.) Tämä määrittely on kuitenkin mielestäni hieman harhaanjohtava, koska esimerkiksi Kinnusen (2000) mukaan esteettisyys tarkoittaa ihmisen kokemaa kauneutta tai rumuutta. Esteettisyys painottuu ensisijaisesti näkö- ja kuuloaistiin. Rohkenen väittää, että kansantajuisesti esteettisyys mielletään usein vain yhden aistin, todennäköisesti näköaistin kautta koetuksi kauneuden passiiviseksi ihailuksi Esteettinen kokemus ja -elämys Esteettinen kokemus syntyy kaikkien aistimuksien yhteisvaikutuksesta. Näköhavainnot painottuvat esteettisessä kokemuksessa vahvimmin. Ympäristöestetiikassa esteettinen elämys jaetaan ohueen ja syvään elämykseen. Yksilö kokee ohuen esteettisen elämyksen aistihavaintojen kautta ilman tarkempaa tietoa ja ymmärrystä kohteesta. Syvässä esteettisessä elämyksessä taas yksilö kokee kohteen tiedon ja ymmärtämisen pohjalta. (Koivula & Saastamoinen 2005, 40.) Esteettinen kokemus on lähempänä hyvinvointimatkailussa tavoiteltavaa moniaistisuutta. Asiakas voi kokea joko esteettisen kokemuksen tai esteettisen elämyksen vaikuttavuuden tasosta riippuen. Ohut esteettinen elämys koetaan, kun asiakas nauttii esimerkiksi metsästä analysoimatta tiedostamatta tarkasti, mistä hyvän olon tuntemukset johtuvat. Syvässä esteettisessä elämyksessä taas asiakas kokee metsän tietoisesti ymmärtäen luonnon hyvää tekevän vaikutuksen, jota hän aistii jokaisella aistillaan. Voidaan olla montaa mieltä siitä, onko tietoisesti vai tiedostamatta koettu elämys vaikuttavampi.

38 33 Kinnusen (1969, 16-17) yleistys esteettisestä kokemuksesta on seuraavanlainen: Yksilön huomio on kiinnittynyt selvään kohteeseen ja kokemus on intensiivinen ja keskittynyt. Yksilöllä on häiriintymätön mieliala, joka tarkoittaa sitä, että kaikki aistit ovat valppaina. Esteettinen kokemus on epätavallisen täydellinen, mutta sen aikaansaanut objekti on jollakin tavalla puutteellinen. Puutteellisuudesta johtuen yksilö ei kyseenalaista objektin olemassaoloa. Esteettinen kokemus tarvitsee syntyäkseen rauhallisen ja rentoutuneen olotilan, jossa yksilö on kuitenkin energinen. Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteen toimintaympäristönä oleva metsä mahdollistaa esteettisen kokemuksen syntymisen, sillä se on riittävän monimuotoinen ja jättää myös mielikuvitukselle paljon varaa. Palvelumoduulit, joista tämä tuote koostuu, on pyritty suunnittelemaan siten, että ne edesauttavat yksilön keskittymistä ja rentoutumista. Tarkoituksena on, että ihminen pysähtyy itsensä äärelle ja huomaa vähitellen itsensä kautta moniaistisesti ympäristön, joka synnyttää parhaimmassa tapauksessa esteettisen kokemuksen. Pine & Gilmore (1999, 35) määrittelevät esteettisen elämyksen passiiviseksi, mutta uppoutuneeksi tilaksi. Yksilö on uppoutunut, toisin sanoen syvästi vaikuttunut ympäristöön, jossa hän on. Esteettinen elämys ei ole niinkään minkään uuden oppimista, osallistumista johonkin tai suorittamista. Esteettisessä elämyksessä yksilön olotila on puhtaasti olemista. 4.4 Aistielämyksen syntyminen hyvinvointimatkailutuotteessa Turusen (1991,31) mukaan ihmisellä on aistielämys omasta elollisuudestaan eli ihminen kokee itsensä olemassaolevaksi. Aistielämyksen saa aikaan oman elintoiminnallisuuden aistiminen, jota kutsutaan elollisaistiksi. Elollisaisti välittää ihmisen tietoisuuteen kehon sisäisiä aistimuksia, kuten väsymys, vireys tai elintoiminnallinen hyvä olo. Ihmisen aistielämys omasta itsestään syntyy siten, että ihminen tuntee sisältä päin olevansa olemassa ja elävä.

39 34 Hyvinvointimatkailussa aistielämyksellä pyritään siihen, että ihminen kokee itsensä kokonaisvaltaisesti olemassaolevaksi kaikkien aistiensa kautta. Hyvinvointimatkailutuotteen aktiviteettien pyrkimyksenä on, että ihminen kokee kokonaisvaltaisen hyvän olon tunteen aistivasta, elävästä itsestään. Hyvän olon tunne välittyy siis elollisaistin kautta, jolla ihminen aistii omaa itseään. Esteettisen kokemuksen ja elämyksellisyyden yhdistäminen mahdollistavat aistielämyksellisyyden hyvinvointimatkailutuotteessa. Esteettinen kokemus on moniaistinen ja elämyksellisyys syvästi vaikuttava. Esimerkiksi metsä on itsessään esteettinen kokemus ja kun metsässä koetaan lisäksi elämyksiä, voidaan puhua aistielämyksistä. Alla oleva kuvio mallintaa aistielämyksen syntymisen hyvinvointimatkailutuotteessa asiakkaan näkökulmasta. ESTEETTISYYS MONIAISTISUUS ESTEETTINEN KOKEMUS ELÄMYS AISTIELÄMYS KOKONAISVALTAINEN HYVÄN OLON TUNNE AISTIVASTA, ELÄVÄSTÄ ITSESTÄ KUVIO 7. Aistielämyksen syntyminen hyvinvointimatkailutuotteessa. Tämä kuvio mallintaa aistielämyksen syntyä hyvinvointimatkailutuotteessa. Kun esteettisyyteen eli kauneuden kokemiseen ja ihailuun liitettään moniaistisuus, syntyy esteettinen kokemus. Esteettinen kokemus koetaan moniaistisesti, jolloin sen kokeminen on kokonaisvaltaista ja intensiivistä. Esteettiseen kokemukseen voidaan lisätä elämyksellisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että matkailutuote ja sen toimintaympäristö mahdollistavat elämysten kokemisen. Esteettisen kokemuksen ja elämyksellisyyden yhdistämisestä syntyy moniaistinen ja kokonaisvaltainen

40 35 elämys, jonka määrittelen aistielämykseksi. Hyvinvointimatkailutuotteessa aistielämys synnyttää kokonaisvaltaisen hyvän olon tunteen, jossa korostuu tietoisuus aistivasta ja elävästä itsestä. Käytän ilmaisua aistiva ja elävä itse, koska kyse on ihmisestä kokonaisuutena, eli kehon ja mielen kokonaisuudesta. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuote on malliesimerkki aistielämyksen tuottamisesta asiakkaalle. Metsä on jo itsessään moniaistisesti koettava ympäristö, johon voi uppoutua. Uppoutumisen mahdollistaa ihmisen kokema jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden tunne metsästä. Moniaistista kokemista on painotettu kehittämällä aktiviteetteja, jotka auttavat asiakasta tietoisesti syventämään moniaistista kokemusta metsästä ja sen vaikutuksesta itseen. Lisäksi tuotteeseen on suunniteltu järjestettyjä yllätyksiä, joiden tarkoituksena on luoda paremmat edellytykset kokea elämyksiä. Hyvinvointia moniaistisesti ja elämyksellisesti edistävien aktiviteettien tarkoituksena on tuottaa kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä, eli asiakas löytää ikään kuin aistinsa uudelleen. Todellisuudessa hän oppii herkistämään ja huomioimaan aistinsa paremmin. 5 METSÄ HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Tässä opinnäytetyössä suunniteltavan hyvinvointimatkailutuotteen toimintaympäristönä on metsä. Suomessa on runsaasti metsiä, ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia matkailussa ei ole vielä tuotteistettu siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Metsä on ideaalinen toimintaympäristö aistielämykselliselle hyvinvointimatkailutuotteelle, koska se tarjoaa moniaistisesti koettavan, vaihtelevan ja elvyttävän ympäristön. Jo pelkkä luonnossa oleilu lisää hyvinvointia ja mielihyvää. Lisäksi metsä on luonnollisin valinta hyvinvointimatkailutuotteen toimintaympäristöksi ekopsykologisesta näkökulmasta katsottuna. Ekopsykologian mukaan ihminen, joka on osa luontoa, on erkaantunut luontoyhteydestään ja tämän luontoyhteyden palauttaminen on ihmisen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää (Salonen 2005). Tämä ekopsykologinen näkökulma ihmisen hyvinvoinnin yhteydestä luontoon on opinnäytetyössäni suunniteltavan Aistielämysten metsä -

41 36 hyvinvointimatkailutuotteen taustavaikuttajana, johon tuotteen ydinidea eli palvelukonsepti kulminoituu. 5.1 Metsän mahdollisuuden hyvinvoinnin tuottajana Hemmi (2005, 371) kuvaa luontoa ja metsää suomalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja hyvän olon lähteenä. Ruuhkaisilla seuduilla asuville ihmisille jo pelkästään metsän rauhan ja hiljaisuuden kokeminen on elvyttävä ja hyvää oloa tuottava kokemus (Vähätalo & Ruotsalainen 1996, 9). Ekopsykologi Salosen (2005, 64-65) mukaan elpyminen tarkoittaa luontokokemuksen myönteistä vaikutusta ihmiseen. Elvyttävä ympäristö mahdollistaa stressistä vapautumisen ja henkisten voimavarojen lataamisen ja se myös palauttaa mielen tasapainon. Metsä hyvinvointimatkailutuotteen toimintaympäristönä tarjoaa monimuotoisia mahdollisuuksia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen ja myös esteettisen elämyksen kokemiseen. Korpelan (2001) mukaan luonnossa oleskelun ja luonnonmaisemien katselun on havaittu monissa tutkimuksissa vaikuttavan ihmisen kehon toimintaan, mielialaan ja keskittymiskykyyn. Elpyminen erilaisista psyykkisistä ja fyysisistä rasituksista, kuten esimerkiksi stressistä, tapahtuu nimenomaan luonnossa. Tämä johtuu siitä, että luonnossa on vain vähän havaittavaa liikettä, hälinää ja voimakkaita ärsykkeitä. Elpyminen ja hyvän olon tunteminen luonnossa koostuu neljästä tekijästä; paikassa syntyvästä lumoutumisesta, arkipäivästä irtautumisen tuntemuksesta, ympäristön yhdenmukaisuuden ja johdonmukaisuuden tunnusta ja ympäristön sopivuudesta itselle. Luontomaisemien katselu rentouttaa, lisää leikkimielisyyden, ystävyyden ja ilon tunteita. Fyysisesti rentoutuminen tapahtuu aivojen, sydämen ja lihasten toiminnoissa. (Hemmi 2005, 371.) Esimerkiksi Hartigin (1993) tutkimuksissa on osoitettu, että luonnossa kävely laskee ihmisen sykettä ja verenpainetta selvästi nopeammin ja enemmän kuin kaupunkikävely (Salonen 2005, 83). Metsä on ihmiselle esteettinen kokemus. Metsään voi uppoutua ja sen kokee moniaistisesti. Berleant (1992) kuvailee metsää paikkana, johon astutaan, sitä ei katsella. Todellinen metsän kokeminen tapahtuu vasta, kun on sen sisällä.

42 37 (Rolston III, 2003.) Metsässä on mahdollista kokea myös kaikkien aistien avulla. Metsän ääni-, haju-, valo- ja makumaailmat vaikuttavat ihmiseen luonnollista hyvää oloa tuottavasti puhumattakaan visuaalisesta maisemasta, joka syvän vihreällä värillä synnyttää rauhoittuneen olotilan. Luvussa 5.3 tarkastellaan lähemmin metsän eri aistimaisemia ja niiden antamia mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen hyvään oloon. Metsä antaa myös uudenlaisen ulottuvuuden elämyksellisyyteen ja elämyksien järjestämiseen. Metsä on täysin luonnollinen ympäristö, jota ei ole rakennettu kuten yleensä elämyksien järjestämiseen tarkoitetut näyttämöt eli ravintolat, huvipuistot, kaupat ynnä muut. Tämän opinnäytetyön hyvinvointimatkailutuotteen toimintaympäristönä olevaan luonnontilaiseen metsään kuitenkin järjestetään elämyksellisyyttä tietoisesti, jotta asiakkaat kokevat yllätyksellisyyttä. Tästä seuraa aistielämyksiä, joissa ihminen kokee aistien terävöitymistä, mielikuvituksen vilkastumista ja siten myös henkisen hyvinvoinnin edistymistä. 5.2 Metsä palvelumaisemana Bitnerin (1992) lanseeraama palvelumaiseman käsite tarkoittaa fyysistä ympäristöä, jossa palvelun tuottaminen ja kuluttaminen tapahtuu. Palvelumaisema on erittäin tärkeä osa-alue matkailutuotteessa, koska matkailutuote on aineeton palvelu eikä asiakkaalle tuoteta konkreettista tuotetta. (Jokela, Leinonen, Tukiainen & Vahteri 2006, ) Palvelumaisema voidaan jakaa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Auran (1997, 15) mukaan fyysiseen ympäristöön kuuluu muun muassa luonnonympäristöt, esineet, materiaalit, rakennukset ja rakenteet. Sosiaalinen ympäristö muodostuu yrityksen henkilökunnasta ja asiakkaista. Näihin ympäristöihin liittyy lisäksi kulttuurillisia merkityksiä, tapoja ja sääntöjä, jotka vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen palvelumaisemassa. (Jokela ym. 2006, ) Audler, Price & Tierneyn (1998) mukaan luonnon palvelumaisema tarkoittaa paikkaa, joka on pääasiallisesti luonnontilassa ja siellä on vain vähän ihmisen rakentamia elementtejä tai muita ihmisen aikaansaamia muutoksia, kuten

43 38 metsähakkuita. Luonnon palvelumaisema eroaa perinteisestä, lähes aina rakennetusta palvelumaisemasta siten, että on hallitsematon ja uniikki. Luonnon palvelumaisemalla on myös suurempi rooli, kuin perinteisellä palvelumaisemalla. Palvelu tapahtuu luonnon ehdoilla ja luonnon säilyttäminen ja kunnioitus menee asiakkaiden tarpeiden edelle. Asiakkaille hyvä palvelu luonnon ehdoilla rakentuu spontaaniudesta, aitoudesta ja yllätyksellisyydestä. (Jokela ym. 2006, ) Tässä opinnäytetyössä suunniteltavan hyvinvointimatkailutuotteen palvelumaisemana on metsä eli luonnon palvelumaisema. Se asettaa haasteita tuotekehitykselle, koska kuten jo edellä on mainittu, metsä on hallitsematon palvelumaisema. Sääolosuhteiden vaihtelut pitää ottaa huomioon tuotesuunnittelussa ja kehittää palvelumoduulien rinnalle vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa, vaikka sääolosuhteet estäisivät metsässä taivasalla olon. Lisäksi metsän luonto vaihtelee vuodenaikojen mukaan, joten tuotesuunnittelussa on otettava huomioon lumen ja sulan maan vaikutus palvelumoduulien toteutettavuuteen. Metsä on myös yllätyksellinen palvelumaisema, sillä metsä elää koko ajan. Puita voi kaatua, metsän eläimet voivat tulla lähelle tai ennalta suunniteltu kohta metsässä palvelumoduulin toteuttamiseksi on käyttökelvoton esimerkiksi vetisyyden takia. Tuotteen toteuttamisessa nämä asiat tulee ottaa huomioon ja tehdä ennakkosuunnitelmat odottamattomien tilanteiden varalle. Suunniteltavan hyvinvointimatkailutuotteen fyysisen ympäristön pääasiallinen tekijä on metsä. Mestä ja luonnonläheisyys pidetään mielessä suunniteltaessa muuta fyysistä ympäristöä, jonka asiakas hyvinvointimatkatuotteessa tulee kohtaamaan. Esineiden, materiaalien ja rakennusten tulee olla esteettisiä ja ekologisia. Vaikka hyvinvointimatkatuotteen pääasiallinen toimintaympäristö on metsä, fyysisen ympäristön, jonka asiakas kohtaa ennen metsään lähtöä, on tuettava luonnon palvelumaisemaa ja hyvää oloa. Tällä tavoin palvelumaisemasta tulee yhdenmukainen, vaikka hyvinvointituotteessa onkin kaksi eri palvelumaisemaa, ennen metsään lähtöä ja metsästä tulon jälkeen kohdattava fyysinen ympäristö ja metsässä tapahtuvien palvelumoduulien näyttämönä toimiva luonnon palveluympäristö.

44 39 Myös sosiaalisen ympäristön tulee tukea luonnon palveluympäristöä. Yrityksen henkilökunta on tässä tapauksessa hyvinvointimatkailutuotteen toteuttamisesta vastaava opas/vetäjä sekä mahdolliset sidosryhmät, eli esimerkiksi ruokailusta ja melonnasta vastaavat henkilöt. Koko henkilökunnan ja sidosryhmien tietoon saatetaan hyvinvointimatkailutuotteen ydinidea, eli asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvän olon edistäminen moniaistisesti. 5.3 Aistielämys metsässä Metsä on moniaistinen ympäristö. Sen voi kokea kaikilla aisteilla ja se sopii erinomaisesti hyvinvointimatkailutuotteen toimintaympäristöksi sen hyvinvointia elvyttävän vaikutuksen takia. Seuraavaksi metsää tarkastellaan yksityiskohtaisemmin jaottelemalla se eri aistimaisemiin ja selvitetään tarkemmin näiden aistimaisemien hyödyntäminen aistielämyksellisen hyvinvointimatkailutuotteen palvelumoduuleissa. Metsä voidaan jakaa erilaisiin aistimaisemiin. Näitä ovat visuaalisen maiseman lisäksi ääni-, kosketus-, haju- ja makumaisemat. Lüthjen mukaan (2005, 139) aistimaisemien erottelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että matkailija kokisi ne erikseen tai yhden aistimaiseman kerrallaan. Sen sijaan hän pitää aistimaisemien erittelyä hyödyllisenä työkaluna matkailutuotteiden suunnittelussa ja selvitettäessä moniaistisia matkakokemuksia (Lüthje 2005, 151). Metsän aistimaisemien erottelu auttaa kehittämään tarkasti harkittuja ja tarkoituksenmukaisia palvelumoduuleja Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteeseen. Jokaista metsän eri aistimaisemaa pyritään tuomaan esiin palvelumoduuleissa kehittämällä niiden ympärille aktiviteetteja, jotka mahdollistavat aistimaisemien kokemisen tietoisesti erikseen. Tämä palvelee Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen ydinideaa siitä, että ihminen oppii tiedostamaan aistinsa ja niiden mahdollisuudet kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.

45 40 Ekopsykologisen ajattelutavan mukaan ihmisen mieli ja keho muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka on osa luontoa (Salonen 2005, 47). Tämä ihmisen luontoyhteys saattaa kuitenkin häiriintyä esimerkiksi stressin ja kaupungissa sijaitsevan asumisympäristön takia. Kadotettua luontoyhteyttä voi etsiä uudelleen hakeutumalla luontoon ja erityisesti metsään, joka vaikuttaa ihmiseen elvyttävästi luontaisen luontoyhteyden takia. (Salonen 2005.) Salosen (2005, 61-63) mukaan oleskelu luonnossa mahdollistaa olemisen kokemuksen, joka tarkoittaa riittävyyden tunnetta ja yhteyden kokemista ympäristöön. Olemisen kokemus on tärkeä elementti elpymisessä ja hyvinvoinnin lisääntymisessä. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen palvelumoduulit ovat suunniteltu siten, että ne mahdollistavat tämän olemisen kokemuksen. Aktiviteetit ovat rauhallisia eikä niitä tarvitse suorittaa. Tarkoituksena on, että ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ympäristön ja ihmisen mielen ja kehon kanssa. Metsän visuaalinen maisema vaikuttaa voimakkaasti ihmisen hyvinvointiin. Elvyttävä luontomaisema ei ole liian monimutkainen tai yksinkertainen. Se jättää mielikuvitukselle varaa ajatella, mitä esimerkiksi seuraavan polunmutkan takana voi olla. Maisemalla pitää olla jokin muoto tai rakenne, ja siinä on kiintopiste, johon huomio kiinnittyy. Lisäksi näkymässä on syvyyttä, eli sen sisälle voi mennä, ikäänkuin sukeltaa sisälle ja liikkuminen on helppoa. Vesi ja kasvillisuus ovat maiseman pääsisältö ja syvä vihreä väri vaikuttaa ihmisen mieleen rentouttavasti. Maisemassa ei saa olla jyrkänteitä tai vyörymiä, jotka vaikuttavat ihmisen mieleen uhkatekijöinä. (Salonen 2005, ) Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen toimintaympäristönä Elämystalli Aventurossa on metsä, joka on pintarakenteeltaan helppokulkuinen. Maisema on muodoltaan loivaa rinnettä ja se loppuu järveen. Vesi pilkottaa metsän lomasta, mutta toisaalta metsässä on myös jatkuvuuden tuntua. Maisemassa ei ole muita rakennuksia kuin metsäkota, jossa yksi palvelumoduuleista toteutetaan. Metsän visuaalinen maisema nostetaan erityisesti esiin palvelumoduulissa 5, Aistikävely -metsän aistimaisemien kokeminen moniaistisesti.

46 41 Omien havaintojeni perusteella metsän äänimaisemaan kuuluu muun muassa lintujen laulu, eläinten aiheuttamat rasahdukset, tuulen humina puissa ja hiljaisuus. Metsän äänimaisemalla on tärkeä osa Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteessa. Se vaikuttaa ihmisen mieleen ja antaa tilaa omille ajatuksille, kun keinotekoiset äänet ovat pyritty minimoimaan. Hiljaisuus rauhoittaa mieltä ja mahdollistaa keskittymisen oman sisäisen äänen kuulemiselle. Metsän äänimaisemaan keskittymistä pyritään tuomaan tietoisesti esiin palvelumoduulissa 5, Aistikävely, palvelumoduulissa 6, Puu kaverina -metsän äänimaiseman säestyksellä ja palvelumoduulissa 7, Metsä mielessä - ekopsykologiset harjoitukset mielen hyvinvoinnille. Metsän kosketus-, haju- ja makumaisemiin kuuluu yhteisesti metsän puut ja aluskasvillisuus. Metsän kosketusmaiseman muodostavat erilaiset puiden pinnat, kasvit ja maan pinnan muodot. Hajumaisema muodostuu ilman tuoksusta, puiden, kasvien ja maan tuoksusta. Metsän makumaisemaan kuuluvat syötävien kasvien osat ja esimerkiksi kuusen tuoreet neulaset. Näitä maisemia ei tietoisesti pyritä tuomaan esille palvelumoduuleissa, mutta niillä on tärkeä osa taustalla metsän moniaistisessa kokemisessa alitajuisesti. 6 AISTIELÄMYSTEN METSÄ -HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEEN SUUNNITTELUPROSESSI Komppulan ja Boxbergin (2002, 99) matkailutuotteen tuotekehitysprosessimallia on käytetty tässä opinnäytetyössä soveltuvin osin. Seuraavaksi tullaan käymään läpi Aistielämysten metsä -tuotteen palvelukonseptin, palveluprosessin ja palvelujärjestelmän kehittäminen. Markkinatestaus ja tuotteen kaupallistaminen ovat rajattu työstä pois opinnäytetyöhön kuluvan rajallisen ajan takia. Samasta syystä palveluprosessiin kuuluva taloudellinen analyysi ja tuotteen prototyypin testaus ovat jääneet työstä pois. Taloudellisuus on kuitenkin pyritty pitämään mielessä läpi suunnittelun. Prototyypin testaamisen helpottamiseksi on luotu yksityiskohtaiset blueprinttaukset joka palvelumoduulista ja lisäksi koko tuote on printattu yhteen blueprinttiin. Tuotteen kaupallistamisen tueksi on suunniteltu valmiiksi markkinointiviestintämateriaalia. Kyseisen materiaalin tarkoituksena on

47 42 antaa kasvot tuotteelle ja olla inspiraationa varsinaisen markkinointimateriaalin tekemisessä toimeksiantajalle. 6.1 Suunnitteluprosessin teoriamalli Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen suunnitteluprosessin perustana on käytetty Komppulan ja Boxbergin (2002, 99) mallintamaa kuviota matkailutuotteen tuotekehitysprosessista. Tämä malli on valittu, koska se selvittää yksityiskohtaisesti ja selkeästi prosessin, jonka mukaan matkailutuote suunnitellaan. Kyseisen mallin avulla tuotteen suunnitteluprosessi eteni loogisesti järjestyksessä, ja se auttoi ottamaan huomioon asioita, joita itse ei olisi ehkä ymmärtänyt huomioida, kuten kokonaistuotteen mallintaminen kirjallisesti niin sanotuksi blueprintiksi. Tämä auttoi nivomaan palvelumoduulit ajallisesti tehokkaasti toisiinsa, mikä lisää palveluketjun sujuvuutta tuotteessa. Aistielämysten metsä -tuote on jatkumoa Elämystalli Aventuron vanhoille tuotteille eli vaellusratsastukselle ja siihen liitettäville muille luonnonläheisille ohjelmapalveluille. Tuotekehityksessä oli tärkeää pitää mielessä, että suunniteltava tuote sopii Elämystalli Aventurolle ja vie sen imagoa eteenpäin hyvinvointimatkailutuotteita tarjoavana yrityksenä.

48 43 PALVELUJÄRJESTELMÄN JATKUVA KEHITTÄMINEN henkilöstön kehittäminen investoinnit paikkaan, koneisiin ja laitteisiin imagon kehittäminen, yhteistyöverkostojen kehittäminen PALVELUKONSEPTIN KEHITTÄMINEN ydintuotteen sisällön, asiakkaan arvon ideointi asiakkaan tarpeiden ja osallistumisen arviointi resurssianalyysi kokemuksen sisällön hahmottaminen erilaisiksi toiminnallisiksi vaihtoehdoiksi PALVELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN palvelumoduulien suunnittelu ja kehittäminen tuotanto- ja kulutuskaavioiden luominen prototyypin testaaminen oman henkilökunnan voimin taloudellinen analyysi asiakkaalle näkyvän tuotteen kuvaus MARKKINATESTAUS tuotetarjouksen esittäminen ulkoisille testaajille konkreettinen testaaminen KAUPALLISTAMINEN tuote esitellään markkinoille KAUPALLISTAMISEN JÄLKEEN TEHTÄVÄ ARVIOINTI KUVIO 8. Matkailutuotteen tuotekehitysprosessi. (Komppula & Boxberg 2002, 99.) 6.2 Palvelukonseptin kehittäminen Palvelukonsepti tarkoittaa matkailutuotteen ydintä. Tämä tuotteen ydin-idea muodostuu asiakkaan tarpeista ja siitä, miten tuotteessa luodaan edellytykset näiden tarpeiden täyttymiselle. Kun yrityksessä ryhdytään kehittämään uutta

49 44 tuotetta, sen sisältö suunnitellaan asiakkaan saaman arvon pohjalta. Keskeistä on, että tuote kohdennetaan tiettyyn tarkoitukseen ja tietylle kohderyhmälle. (Boxberg & Komppula 2002, ) Tuotteen ydinidea ja kohderyhmä Aistielämysten metsä -tuote on hyvinvointimatkailutuote ja sen tärkeimpinä kohderyhminä Elämystalli Aventurossa ovat vaellusratsastustoiminnan kautta hankitut asiakasryhmät eli yritykset, yhteisöt ja yksittäiset naisporukat, jotka hakevat virkistystä. Lisäksi potentiaalisena kohderyhmänä voidaan pitää kaupungissa asuvia, omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneita ihmisiä. Tuotteen ydinideana on tuottaa asiakkaalle kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä, koska kysyntää tämänkaltaiselle hyvinvointituotteelle on olemassa, kuten edellä on jo käynyt ilmi. Tarkoituksena on, että tuote herättelee ihmiset muistamaan ja kokemaan omat aistinsa ja niiden vaikutukset omaan kehoon ja mieleen. Tuote toteutetaan aina metsässä, koska palvelukonseptin idea perustuu ekopsykologiseen näkökantaan, eli se auttaa ihmistä löytämään metsän ja luonnon elvyttävät vaikutukset hyvinvointiin. Matkailuyrityksessä uuden tuotteen kehittäminen perustuu usein jo olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen. Tällaisia resursseja ovat muun muassa toimintaympäristö, käytettävissä olevat välineet ja henkilökunnan erityisosaaminen. (Komppula & Boxberg 2002, 100.) Näin kävi myös Aistielämysten metsä -tuotteen suunnittelutyössä, joka painottuu Elämystalli Aventuron olemassa olevien ulkoisten resurssien hyödyntämiseen. Yrityksen vahvimmat ulkoiset resurssit eli metsä ja hevoset tuotteistetaan uudella tavalla. Yrityksen omistajan omistama metsä tuotteistetaan hyödyntämällä luonnosta saatavaa hyvinvointia, vaellusratsastustoiminnassa olleet hevoset otetaan käyttöön uudella tavalla tuomaan elämyksellisyyttä tuotteeseen, ja metsäkodalla järjestetään ruokailu, kuten aiemminkin vaellusratsastustoiminnassa.

50 Asiakkaan osallistumisen taso Palvelukonseptin kehittämisessä tuotteen ydin-idean lisäksi on pohdittava asiakkaan osallistumisen tasoa. Asiakkaan fyysiset ja henkiset resurssit määrittävät sen, miten aktiivisesti tai passiivisesti asiakas itse osallistuu tuotteen tuottamiseen. (Komppula & Boxberg 2002, 101.) Voidaan siis sanoa, että asiakkaan motivaation taso määräytyy asiakkaan fyysisten ja henkisten resurssien perusteella. Fyysisillä resursseilla voidaan tarkoittaa asiakkaan fyysistä kuntoa ja liikkumiskykyä. Henkiset resurssit pitävät sisällään esimerkiksi asiakkaan henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet, tarpeet ja yleisen mielentilan. Asiakkaan osallistuminen Aistielämysten metsä -tuotteessa on aktiivista, mutta on erittäin tärkeää, että aktiivisuus ei esiinny kilpailuhenkisyytenä. Keskeistä on, että asiakkaalla on lupa tuntea itsensä riittäväksi ja hän saa keskittyä itseensä niin halutessaan ja osallistua aktiviteetteihin itselle sopivalla aktiivisuustasolla. Tavoitteena on, että asiakas saadaan tuntemaan olonsa turvalliseksi, vapautuneeksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tällaisen ilmapiirin luominen on tärkeää tuotteen ydinidean toteutumisen kannalta asiakkaalle Resurssianalyysi Komppulan ja Boxbergin (2002, 102;115) mukaan yrityksen tulee tehdä resurssianalyysi sen jälkeen, kun ydintuotteen sisältö on muodostettu asiakkaan arvon ja tarpeiden pohjalta ja asiakkaan osallistumisen taso on määritetty. Resurssianalyysissä käydään läpi yrityksen aineelliset ja aineettomat voimavarat, jotka sillä on käytettävissä tuotteen toteuttamista varten. Näitä voimavaroja voidaan myös kutsua yrityksen ulkoisiksi ja sisäisiksi resursseiksi. Ulkoiset resurssit ovat konkreettisia elementtejä, joita tuotteen toteuttamiseen tarvitaan eli toimintaympäristö, välineet ja laitteet sekä yhteistyökumppanit (Komppula & Boxberg 2002, 115). Aistielämysten metsä -tuotteen ulkoisia resursseja ovat Elämystalli Aventuron toimintaympäristö eli fyysinen paikka, jossa tuote toteutetaan sekä välineet, joita tuotteen toteutukseen tarvitaan. Lisäksi

51 46 ulkoisia resursseja ovat yrityksen yhteistyökumppanit, joita mahdollisesti tarvitaan joidenkin tuotteen palvelumoduulien toteuttamiseen. Sisäiset resurssit perustuvat yrityksen ja sen henkilöstön sekä yhteistyökumppanien henkisiin voimavaroihin, kuten tietotaitoon ja osaamiseen. Myös yrityksen palvelukulttuuri ja vieraanvaraisuus muotoutuvat pitkälti sisäisten resurssien kautta, joihin vaikuttavat yrityksessä toimivat henkilöt, heidän persoonallisuutensa ja kykynsä palvella asiakasta. Näiden lisäksi sisäisiin resursseihin kuuluvat yrityksen johtamistavat. (Komppula & Boxberg 2002, 115.) Aistielämysten metsä -tuotteessa sisäiset resurssit ovat hyvin tärkeät tuotteen onnistumisen kannalta, koska niillä voidaan vaikuttaa ilmapiiriin, joka taas on suorassa vuorovaikutuksessa asiakkaan hyvinvointikokemukseen tuotteessa. Tuotteen toteuttamiseen vaadittavat sisäiset resurssit ovat asiantunteva, empaattinen ja mukaansatempaava opas, huolellisesti suunnitellut ja toteutetut palvelumoduulit sekä Elämystalli Aventuron omaleimainen palvelukulttuuri, jossa vieraanvaraisuus ja sydämellisyys korostuvat. Aistielämysten metsä -tuotteen ulkoiset ja sisäiset resurssit ovat selvitetty yksityiskohtaisesti tämän opinnäytetyön liitteenä olevassa tuotteen toteutusoppaassa Tuotteen sisältö Kun tuotteen ydinidea, asiakkaan osallistumisen taso ja resurssianalyysi ovat selvitetty, tuotteen sisältö hahmotetaan erilaisiksi toiminnallisiksi vaihtoehdoiksi (Komppula & Boxberg 2002, 102). Toisin sanoen tuotesuunnittelun tässä vaiheessa suunnitellaan erilaisia aktiviteetteja, jotka mahdollistavat tuotteen ydinidean toteutumisen asiakkaalle. Komppula ja Boxberg (2002, ) listaavat asioita, jotka pitää ottaa huomioon valmismatkaa suunniteltaessa: - Asiakkaan on helppo muodostaa itselleen kuva kokonaistuotteesta ja myös sen osista.

52 47 - Kaikissa tuotteen moduuleissa on otettu huomioon tuotteen alkuperäinen tavoite. - Kuhunkin aktiviteettiin ja niistä toiseen siirtymiseen on varattu riittävästi mutta ei liikaa aikaa. - Sääolosuhteiden muutokset ja vaatimukset on otettava huomioon siten, että jos jokin toiminto ei ole mahdollinen, on varauduttu johonkin toiseen toimintoon. - Tuotteeseen liittyvät riskit on kartoitettava ja niiden hallinta on järjestettävä. - Erilaisten asiakkaiden erilaiset edellytykset osallistua tuotteen tuottamiseen on otettu huomioon. - Turhat, asiakasta rasittavat rutiinit (esim. jonotus) on karsittu minimiinsä. - Eri moduulien tuottajat ovat tietoisia toisistaan ja kokonaistuotteen sisällöstä. - Asiakkaan kokema vuorovaikutuslaatu on tasainen, vaikka tekninen laatu voi tarkoituksellisesti vaihdella. - Tuote sisältää vähintään ne elementit, jotka asiakas tietää ostaneensa. Aistielämysten metsä -tuotteeseen kehitetään moniaistisesti koettavia ja elämyksellisiä palvelumoduuleja, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden mahdollistaen aistielämysten kokemisen. Palvelumoduulit on suunniteltu siten, että niissä nostetaan erilaisten liikunnallisten aktiviteettien muodossa tietoisesti esille metsän aistimaisemia sekä yhdessä että erikseen. Tarkoituksena on, että

53 48 asiakas ymmärtää aistien olemassaolon, oppii erottelemaan erilaisia aistimuksia ja huomaa niiden yhteyden omaan hyvinvointiinsa. Tätä tavoitetta varten palvelumoduulit pidetään yksinkertaisina ja hidastempoisina, koska hiljaisuus ja oman itsensä kuuntelu ovat avainasemassa. Tällaisia palvelumoduuleja, joissa keskitytään moniaistiseen kokemiseen ovat: Palvelumoduuli 4: Pölyttyneen kehon ja mielen puhdistusjumppa. Liikkeet perustuvat Oshana Energy Work -menetelmään, joka muun muassa edistää mielenrauhaa ja poistaa stressiä ja jännitystä. Palvelumoduuli 5: Aistikävely. Rauhallinen kävelylenkki, jossa keskitytään aistimaan metsän aistimaisemia kaikilla aisteilla. Palvelumoduuli 6: Puu kaverina -venyttely. Venyttely, jossa keskitytään metsän äänimaisemaan ja oman kehon venymiseen. Palvelumoduuli 7: Metsä mielessä -ekopsykologiset harjoitukset mielen hyvinvoinnille. Tuotteeseen suunnitellaan myös palvelumoduuleja, jotka lisäävät mahdollisuutta kokea elämyksiä. Elämyksellisten palvelumoduulien tarkoituksena on lisätä tuotteessa koettuen asioiden mieleenpainuvuutta. Elämyksellisyyttä tuotteeseen on suunniteltu Metsänhaltijatar -hahmon ja metsässä vapaana olevien hevosten eli Metsän Unelmahevosten avulla. Näiden hahmojen avulla tuotteeseen luodaan tarina, joka alkaa asiakkaiden saavuttua metsään ja loppuu asiakkaiden saapuessa takaisin Elämystalli Aventuron pihapiiriin. Tarinan tarkoituksena on lisätä elämyksien kokemisen mahdollisuutta, vapauttaa mielikuvitusta ja tuoda yllätyksellisyyttä tuotteeseeen. Tuotteeseen suunniteltuja elämyksellisiä palvelumoduuleja ovat: Palvelumoduuli 3: Metsänhaltijattaren Hyvän olon tervehdys -juoma. Metsästä löytyy kori, jossa on kuohujuomaa ja viesti, jossa kehoitetaan valmistautumaan ottamaan vastaan hyvä olo ja aistielämykset.

54 49 Palvelumoduuli 8: Metsänhaltijattaren ilmestyminen Metsän Unelmahevosen kanssa. Metsänhaltijatar johdattaa asiakkaat metsäkodalle, jossa on ruokailu. Palvelumoduuli 9: Hyvän olon ja Rakkauden ruoka metsäkodalla. Metsäkota on somistettu Aistielämysten metsä -teeman mukaisesti. Tarjottava ruoka on terveellistä ja kevyttä. Palvelumoduuli 10. Metsän Unelmahevosten tervehdys ja hoivaaminen. Ruokailun jälkeen metsässä vapaana olevat hevoset kutsutaan paikalle kauralla, asiakkaat saavat ruokkia, harjailla ja taputella hevosia halutessaan. 6.3 Palveluprosessin kehittäminen Palveluprosessin kuvauksessa mallinnetaan tuotteen palvelumoduulit ja niistä muodostuvat palveluketjut. Tätä mallinnusta kutsutaan tuotanto- ja kulutuskaavioksi eli service blueprintiksi. Blueprintissä näkyy palveluprosessi eli kaikki ne kohdat, joissa asiakas on tekemisissä yrityksen tuotteen kanssa sekä kaikki toiminnot asiakaspalvelussa ja taustatehtävissä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että eri palvelumoduulit linkittyvät toisiinsa luontevasti sekä yrityksen että asiakkaan näkökulmasta ja niihin varattu aika on riittävä. (Komppula & Boxberg 2002, ) Blueprint on siis kuin kartta tuotteesta, josta näkee nopeasti tuotteen eri moduulit, niiden järjestyksen ja aikataulutuksen. Tämä helpottaa muun muassa tuotteen räätälöimistä Blueprinttaus Koko tuote voidaan blueprintata karkealla tasolla samaan kaavioon, jolloin kuviosta näkyy eri palvelumoduulien linkittyminen toisiinsa. Blueprint-kaavio esittää palvelumoduulit aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle. Yksi rivi ylhäältä alas kuvaa yksittäiseen palvelumoduuliin tarvittavat toiminnot ja välineet. Ylimmäisenä kaaviossa esitetään ne konkreettiset elementit, joita palvelumoduulin tuottamiseen tarvitaan. Sen alapuolella on kuvattu asiakkaan

55 50 prosessi eli se, mitä asiakas tekee kyseisessä palvelumoduulissa. Asiakkaan prosessin alla on näkyvä palveluprosessi eli suoritettava asiakaspalvelu moduulissa, jonka kanssa asiakas on tekemisissä. Seuraavaksi kuvataan näkyvä suorittaja eli vastuuhenkilö, joka fyysisesti tuottaa asiakkaille kyseisen palvelumoduulin. Tämän jälkeen blueprintissä kuvataan näkymätön suorittaja ja näkymätön palveluprosessi, joita asiakas ei näe osallistuessaan tuotteen toteuttamiseen. Näkymätön suorittaja on vastuussa kyseessä olevan palvelumoduulin suunnittelusta. Näkymätön palveluprosessi kuvaa niitä esivalmisteluja ja tukiprosesseja, joita on tarvittu palvelumoduulin toteuttamiseen asiakkaille. (Komppula & Boxberg 2002, 104.) Aistielämysten metsä -tuote on kuvattu tämän opinnäytetyön liitteenä olevassa oppaassa kokonaistuotteena karkeasti yhdessä blueprintissä. Kyseinen kaavio on kuitenkin kahdella eri sivulla, koska se ei mahtunut yhdelle sivulle helposti luettavassa muodossa. Tämän lisäksi jokainen palvelumoduuli esitellään yksitellen ja palvelumoduulin perään on tehty selvennykseksi blueprinttaus. Palvelumoduulien esittelyssä kerrotaan aktiviteetin nimi, sen sisältö ja arvioitu kesto. Näiden perustietojen lisäksi esittelyssä on kerrottu, mihin aisteihin kyseisen aktiviteetin on tarkoitus vaikuttaa ja onko aktiviteetin tarkoitus olla asiakkaalle aistikokemus vai elämys. Lisäksi esittelyyn on laadittu muistilista asioista, jotka täytyy muistaa palvelumoduulin esivalmisteluissa ja tuottamisessa Palveluprosessin muodostuminen Aistielämysten metsä -tuotteen palveluprosessi muodostui pohtimalla loogista järjestystä suunnitelluille palvelumoduuleille. Tuotteen kesto on 5 tuntia, ja se sisältää yhteensä 14 palvelumoduulia. Suurin osa moduuleista sisältää liikunnallisia aktiviteetteja, joten palveluketjun järjestys piti suunnitella siten, että väliin jää hengähdystaukoja. Tuotteeseen kehitetty tarina auttoi osittain järjestyksen muodostumisessa ja siirtymisessä luontevasti aktiviteetista toiseen. Halusin kehittää palvelumoduulin, joka valmistaa asiakkaat ottamaan vastaan aistielämyksiä ja virittää tunnelmaan asiakkaiden saavuttua metsään. Käytin

56 51 tarinaa tässä hyväksi ja suunnittelin palvelumoduulin 3, jossa metsän laidasta löytyy Metsänhaltijattaren jättämä kori juomineen ja tervehdyksineen. Tämän lisäksi halusin syventää asiakkaan fyysistä kokemusta valmistautua vastaanottamaan aistielämykset, jota varten palvelumoduulissa 4 tehdään kehon ja mielen puhdistusjumppa. Nämä liikkeet perustuvat Oshana Energy Work - menetelmään, jonka ohjeet löysin aikakauslehdestä. Kun asiakkaalle on mahdollistettu kehon ja mielen puhdistus, lähdetään aistikävelylle, joka on palvelumoduuli 5. Suunnittelin aistikävelyn, koska halusin palvelumoduulin, jossa asiakkaalla on mahdollisuus aistia rauhallisesti metsää ja sen eri aistimaisemia omaa tahtiinsa. Opas on mukana, mutta hän antaa vain alussa ohjeet ja muuten pyrkii antamaan asiakkaille oman rauhan. Aistikävelyn jälkeen keskitytään oman kehon kuuntelemiseen palvelumoduulissa 6, jossa tehdään perusvenytysliikkeitä. Halusin luonnon tietoisesti mukaan tässä aktiviteetissä, joten venyttely tehdään puusta tukea ottaen ja keskittyen omaan kehoon, tukena olevaan puuhun ja luonnon äänimaiseman kuunteluun. Liikunnallisten aktiviteettien jälkeen suunnittelin tuotteeseen rauhallisemman palvelumoduulin 7, joka sisältää ekopsykologisia harjoituksia mielen hyvinvoinnille. Tässä palvelumoduulissa tietoisena tavoitteena on ihmisen luontoyhteyden vahvistaminen ja sitä kautta hyvän olon lisääntyminen. Harjoitukset perustuvat ekopsykologi Kirsi Salosen menetelmiin. Olin henkilökohtaisesti sähköpostin välityksellä yhteydessä Saloseen ja kerroin suunnitteilla olevasta Aistielämysten metsä -tuotteesta. Kysyin Saloselta mahdollisuutta käyttää tuotteessani hänen kehittämiään ekopsykologisia menetelmiä ja Salonen antoi luvan tähän käyttöön edellyttäen, että hänen nimensä mainitaan näiden menetelmien yhteydessä. Ekopsykologisten harjoitusten jälkeen aikaa on kulunut noin 2 tuntia ja 35 minuuttia. Tässä vaiheessa tuotetta on hyvä olla ruokatauko ennen viimeistä liikunnallisempaa palvelumoduulia. Mietin, miten saan kehitettyä luontevan siirtymisen metsäkodalle ruokailuun ja otin taas avuksi tarinan. Metsänhaltijatar tulee paikalle Metsän Unelmahevosella ratsastaen ja pyytää asiakkaita lähtemään

57 52 mukaansa Hyvän olon ja Rakkauden lähteelle eli metsäkodalle, jossa tarjoillaan lounas. Lounaan tarjoilusta voi vastata esimerkiksi opas tai Metsänhaltijatar. Lounaan jälkeen kutsutaan Metsän Unelmahevoset paikalle kauran avulla. Tarkoituksena on, että asiakkaille tarjotaan esteettinen elämys, jos hevoset laukkaavat ryhmässä paikalle metsästä. Asiakkaat saavat opetella hevosten hoitamista harjailemalla tai vain tutustua hevoseen taputtelemalla. On kuitenkin huomioitavaa, että hevosia ei välttämättä saada houkuteltua paikalle tai että ne ovat siellä jo ennen kuin niiden pitäisikään olla. Silloin oppaan on kuitattava asia huumorilla ja johdatettava asiakkaat luontevasti seuraavaan aktiviteettiin. Palvelumoduuli 11 sisältää vuodenajan mukaisen liikunnallisen aktiviteetin. Tätä palvelumoduulia siis pitää muuttaa vuodenajan mukaisesti. Muut palvelumoduulit on suunniteltu siten, että ne voidaan toteuttaa vuodenajasta riippumatta. Vuodenajasta riippuen asiakkaille tarjotaan mahdollisuus melontaan, kalastukseen, marjastukseen, sienestykseen, lumikenkäilyyn tai hiihtoretkeen. Lisäksi näiden aktiviteettien rinnalle voidaan tarjota talutusratsastusta tai vapaata vaeltelua ja metsän tutkimista lähistöllä. Tuotetta myytäessä asiakasryhmälle annetaan mahdollisuus räätälöidä tästä palvelumoduulista mieleinen. Melontaan ja kalastukseen Elämystalli Aventuro käyttää sidosryhmiensä palveluita, koska niitä on toteutettu aikaisemminkin yrityksessä. Tämän jälkeen asiakkaat kuljetetaan metsästä pois takaisin Elämystalli Aventuron pihamaalle, jossa tuotteen tarina saa päätöksen. Metsänhaltijatar on asiakkaita vastassa Metsän Unelmahevosen kanssa ja jakaa asiakkaille Elämän Onnen - lahjat. Lahjan tarkoituksena on olla muisto päivästä ja muistutus hyvän olon ja elämän Vihreän langan eli luontoyhteyden vaalimisesta. Asiakas voi mielessään palata Aistielämysten metsä -tuotteessa kokemiinsa tuntemuksiin lahjan avulla. Tämän jälkeen asiakkaan lähtevät kotiin. Palvelumoduulien järjestäminen blueprinttiin muodostaa yritykselle lopullisesta tuotteesta prototyypin. Ohjelmapalveluyrityksissä jokainen eri moduuli on testattava erikseen, jotta mahdolliset ongelmat tuotantoprosessissa ja

58 53 aikataulutuksessa havaitaan ja pystytään korjaamaan. (Komppula & Boxberg 2002, 108.) Aistielämysten metsä -tuotteen prototyyppiä ei ole tämän opinnäytetyön puitteissa testattu aikataulun vuoksi eikä se ollut työn toimeksiantajan vaatimuksenakaan, mutta prototyypin testaamista helpottamaan on pyritty tekemään mahdollisimman yksityiskohtaiset blueprintit ja selvitykset eri palvelumoduuleista ja niihin tarvittavista välineistä. 6.4 Tuotekuvaus asiakkaalle Asiakkaalle näkyvän tuotekuvauksen laatiminen voidaan aloittaa, kun tuotteen palveluprosessi on valmis ja sen prototyyppi on testattu. Tavallisimmin matkailutuote kuvataan asiakkaalle tuote-esitteessä, jossa palvelukonseptia kuvaillaan asiakkaan saamaan arvoon liittyvillä mielikuvilla. Tuote-esitteen tarkoituksena on esittää asiakkaalle mielikuvia siitä, millaisia tarpeita tuote tyydyttää ja minkälaisia kokemuksia ja elämyksiä se mahdollistaa. Tuotekuvaukseen sisältyy normaalisti myös tuotteen moduulien kuvaus ja tekniseen ja toiminnalliseen laatuun vaikuttavat tekjät. (Komppula & Boxberg 2002, 111.) Vaikka tässä opinnäytetyössä tuotteen prototyyppiä ei testattu, suunnittelin silti tuote-esitteen ja tuotekuvauksen, koska halusin kehittää tuotteelle visuaalisen ilmeen ja saada opinnäytetyöni produktille kasvot. Aistielämysten metsä - tuotteen tuote-esitteessä painottuvat yksinkertaisuus ja vahva visuaalisuus. Tuoteesitettä hallitsee taustakuva, jossa metsä on kuvattu kutsuvana, raikkaan vihreänä ja ilmavana, jolloin jo pelkkä kuvan katsominen voi rauhoittaa ja elvyttää mieltä. Lisäksi taustakuvassa pyritään tuomaan esille metsän sisään astumista ja siihen uppoutumista, kuten tuotteessa käytännössä tehdään. Tuote-esitteen mainostekstin tarkoituksena on kuvata mielikuvia herättävästi asiakkaan saama arvo tuotteessa eli kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä. Tuotteen mainostekstin pohjaväri ja fontinväri mukailevat Elämystalli Aventuron internetsivujen värimaailmaa, jotta yhdenmukaisuus säilyy. Vihreä väri on tuotu uutena värinä mukaan tähän

59 54 värimaailmaan, jotta Aistielämysten metsä -tuote erottuu uutena hyvinvointituotteena. Lisäksi yrityksen internetsivuilla oleva sininen hevonen on otettu tuote-esitteeseen mukaan kuvaamaan tuotteessa olevia Metsän Unelmahevosia. Komppulan ja Boxbergin (2002, 112) mukaan tuote-esitteen suunnittelussa on syytä pohtia, sopiiko sama esite sekä välittäjälle että loppukäyttäjälle. Yleisesti ottaen tuotteen jakeluporras tarvitsee tuotteesta myynnin tueksi yksityiskohtaisempaa tietoa kuin yksityiset asiakkaat eli tuotteen loppukäyttäjät. Tuote-esitteen rinnalle suunnittelin tuotekuvauksen, josta käy ilmi Aistielämysten metsä -tuotteen tarkemmat tuotetiedot, joita asiakas tarvitsee tehdäkseen ostopäätöksen. Näitä tietoja ovat tuotteen toteutusajankohta, kohderyhmä, kesto, tuotteen sisältö eli palvelumoduulien kuvaus, varustus, hinta, paikan sijainti, jossa tuote toteutetaan ja yhteystiedot, josta tuotteen voi ostaa. Tuotekuvauksesta on pyritty tekemään mahdollisimman selkeä ja nopeasti luettava, jotta tuotteesta on helppo kiinnostua. Tarkoituksena on myös synnyttää asiakkaalle mielikuva ostamisen helppoudesta ja sen on myös toteuduttava käytännössä. Tuotekuvauksen visuaalinen ilme mukailee vahvasti tuote-esitteen ilmettä yhdenmukaisuuden vuoksi. 6.5 Palvelujärjestelmän kehittäminen jatkossa Palvelujärjestelmä muodostuu kaikista yrityksen laatua tuottavista ulkoisista ja sisäisistä resursseista, joiden kanssa asiakas on vuorovaikutuksessa matkailutuotteen palveluprosessissa. Tuotekehityksen perusta on palvelujärjestelmän jatkuva kehittäminen. Tämä tarkoittaa tuotekehityksen kannalta käytännössä tuotteen laatuun panostamista ja paneutumista asiakkaan odottamaan arvoon. Laajempana käsitteenä palvelujärjestelmän kehittäminen on yrityksen johtamista strategisella ja operatiivisella tasolla. Strategisella tasolla tehdään pitkän aikavälin suunnitelmia halutun vision tavoittelemiseksi. Nämä suunnitelmat heijastuvat yrityksen operatiivisiin eli sisäisiin toimintoihin ulkoisissa ja sisäisissä resursseissa. Tällaisia toimintoja ovat johtamisjärjestelmän,

60 55 henkilökunnan ja toimintaympäristön kehittäminen. (Komppula & Boxberg 2002, ) Aistielämysten metsä -tuotteen palvelujärjestelmässä on tärkeää, että kaikkeen, mitä asiakas näkee ja mitä palveluita hänelle tuotetaan, sisältyy tuotteen ydinidea eli kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä. Ei siis riitä, että palvelumoduulit ovat sisällöltään asiakkaan arvoon tähtääviä. Hyvinvointimatkailutuotteessa on oleellista, millä tavalla aktiviteetit tuotetaan asiakkaalle. Sisäisiä resursseja voi siis pitää ulkoisia resursseja tärkeämpinä, sillä yrityksen toimintaympäristö, välineet ja laitteet eivät vastaa tarkoitustaan, elleivät sisäiset resurssit tue hyvinvoinnin tuottamisen tarkoitusta asiakkaalle. Jatkossa Aistielämysten metsä -tuotteen palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluu hyvinvointimatkailun suuntausten ja asiakkaiden odotusten silmällä pitäminen ja tuotteen hienosäätö sen mukaisesti. Tuotteeseen voi liittää uusia palvelumoduuleja tai ottaa vanhoja pois. Se sopii myös erinomaisesti liitettäväksi osaksi jotakin muuta ohjelmapalvelua.

61 56 7 YHTEENVETO JA ARVIOINTI Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hyvinvointimatkailutuote, joka vastaa hiljaisuutta, luontoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan kasvavaan kiinnostukseen. Tämän hyvinvointimatkailutuotteen keskeisenä tavoitteena oli olla aistielämyksellinen eli ihminen oppii tiedostamaan aistinsa ja niiden mahdollisuudet kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi tuotteesta piti tulla ympärivuotisesti toteutettava ja helposti muunneltava. Aloitin tuotteen ydinidean suunnittelun etsimällä ajankohtaista tietoa hyvinvointimatkailusta. Hyvinvointimatkailu oli minulle uusi asia, joten aluksi paljon aikaa kului aiheeseen tutustumiseen. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä halusin opinnäytetyöni kautta oppia uutta matkailualasta ja luin kiinnostuneena hyvinvointimatkailusta. Huomasin kuitenkin, että kyseisestä alasta ei ole vielä kirjoitettu paljon teoksia. Englanninkielisiä teoksia taas oli vaikeaa saada käsiin tai ne olisi pitänyt tilata ulkomailta. Tämä heijastui opinnäytetyössäni siihen, että jouduin käyttämään paljon samoja lähdeteoksia. Jälkeenpäin ajateltuna teoreettinen viitekehys on hieman liian laaja, ja olisin voinut hyvinvointimatkailun yleisen tarkastelun sijaan keskittyä vahvemmin hyvinvointimatkailutuotteeseen ja sen kehittämiseen. Voikin ajatella, että henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen kääntyi minua vastaan, koska halusin saada näkyville kaiken oppimani hyvinvointimatkailusta ja siitä, miten hyvin suunnittelemani tuote vastaa kysyntää. Tällainen pohjustus ja varmisteleminen tuotteen tarpeellisuudelle oli kuitenkin hieman liian laaja ja rönsyilevä. Toinen uusi asia minulle oli matkailutuotteen suunnittelu. Yllätyin, kun huomasin, miten vähän kirjallisuutta oli saatavilla tästäkin aiheesta. Toisaalta sain mielestäni kaiken tarvitsemani tiedon tuotekehityksestä Komppula & Boxbergin teosta apuna käyttäen. Teoriatiedon vertailun kannalta useamman lähdeteoksen käyttäminen aiheesta olisi kuitenkin ollut aiheellista. Tuotteen ydinidea kehittyi vähitellen lukiessani työhön teoriatietoa. Löysin sattumalta ekopsykologiaa käsittelevän teoksen, ja siinä oli paljon yhtymäkohtia omiin tuotekehitysideoihini. Tuotteen palvelumoduulien suunnittelussa sain

62 57 ekopsykologiasta paljon ideoita. Lisäksi vietin itse paljon aikaa metsässä, koska koin helpoksi olla itse tuotteen toimintaympäristössä ja suunnitella ja kokeilla henkilökohtaisesti, miltä erilaiset aktiviteetit tuntuvat. Koska tein opinnäytetyöni yksin, olisin ehkä palvelumoduulien suunnittelussa kaivannut enemmän toisen ihmisen näkökulmaa arvioimaan aktiviteettien kiinnostavuutta. Työn toimeksiantajalle esittelin palvelumoduulit sitten, kun niiden blueprintin raakavedos oli valmis. Jos tekisin työn uudelleen, pitäisin enemmän yhteyttä toimeksiantajaan ja haluaisin saada enemmän vuorovaikutusta tuotesuunnitteluun, jotta palvelumoduulien kehittäminen ei perustuisi ainoastaan minun näkökantaani ja ideoihini. Toisaalta pidin työni teoriaperustaa tarpeeksi vahvana ja syväluotaavana, joten uskoin koko ajan olevani työn ydinidean kanssa oikeilla raiteilla. Opinnäytetyöni produktina tuotin oppaan, ja se valmistui toimeksiantajalle hänen asettamistaan aikataulullisista syistä huomattavasti aikaisemmin kuin varsinainen opinnäytetyön kirjallinen osa. Tästä syystä produktista tuli hieman raskaslukuinen, koska se sisältää paljon teoriaa. Pidin teoriaa kuitenkin tärkeänä, koska mielestäni kyseistä tuotetta ei voi lähteä toteuttamaan ellei tiedä sen taustalla olevia arvoja eli ihmisen hyvinvointiin ja aisteihin liittyviä asioita sekä ekopsykologista näkökantaa, joihin koko tuoteidea tukeutuu. Opas olisi kuitenkin toimivampi ja se vastaisi tarkoitustaan paremmin, jos se sisältäisi pelkästään tuotteen konkreettiseen toteutukseen liittyvät asiat ja taustalla olevat teoriat löytyisivät vain opinnäytetyön kirjallisesta osiosta. Toimeksiantaja voi kuitenkin muokata opasta omaan käyttötarkoitukseensa sopivammaksi, koska tallensin hänelle oppaan myös sähköiseen muotoon cd-levylle. Koko opinnäytetyön suurimpana ongelmakohtana pidin työni aikataulutusta. Opinnäytetyöni valmistui kahdessa eri vaiheessa ja koko prosessiin meni reilu vuosi. Teoreettisen viitekehyksen ja produktin tekemisen jälkeen opinnäytetyöprosessissani oli monen kuukauden tauko työelämän takia. Koin hankalana kirjoitustyön uudelleen aloittamisen, ja jouduin tutustumaan työhöni ikäänkuin uudelleen. Toisaalta huomasin tauon jälkeen, miten paljon työni teoriaperusta rönsyili ja karsin muutamia asioita pois.

63 58 Olen tyytyväinen suunnittelemaani Aistielämysten metsä -tuotteeseen. Mielestäni olen pystynyt suunnittelemaan siitä sellaisen, että se vastaa asetettuja tavoitteita. Palvelumoduulit mahdollistavat tuotteen ydinidean toteutumisen asiakkaalle, eli jos asiakas keskittyy tuotteessa ja suorittaa aktiviteetit ajatuksella, hänen on mahdollista kokea aistielämyksiä ja ymmärtää aistiensa olemassaolo ja niiden kautta saatava hyvä olo metsästä. Kysymys on kuitenkin hyvin yksilöllisestä asiasta, joten kenellekään ei luonnollisesti voida taata hyvän olon tunteita. Ekopsykologian mukaan ihminen kuitenkin luonnollisesti kokee hyvää oloa metsässä, joten periaatteessa Aistielämysten metsä -tuote tukee aina hyvinvointia. Aistielämysten kokeminen taas on yksilöllistä ja on itsestä kiinni, miten asiat tuotteessa kokee. Tuote on ympärivuotisesti toteutettava, koska moduulit eivät ole vuodenaikaan sidoksissa, ja oikealla pukeutumisella ne voidaan toteuttaa ulkona ympäri vuoden. Moduulit eivät sinällään ole myöskään sidoksissa toisiinsa, paitsi jos haluaa säilyttää tuotteen tarinan. Silloin muutamia moduuleja ei voi poistaa. Mielestäni tämän opinnäytetyön tekemisen suurin anti oli oivaltaa, että matkailutuotteen suunnittelussa asioiden tuominen esille uudella tavalla voi synnyttää aivan uudenlaisia tuotteita eikä se vaadi välttämättä suuria taloudellisia investointeja. Kuten Komppula ja Boxberg (2002, 114) lainaavat kirjassaan erästä luontomatkailuyrittäjää, menestyksekkään matkailutuotteen salaisuus voi olla pelkästään se, miten tuotteen ydinidea on ilmaistu. Kun idean esittää asiakkaan saamaan arvoon tähdäten, vanha tuote saa uutta virtaa ja siitä tulee erilainen. Aistielämysten metsä -tuotteen ydinidean ilmaisussa asiakkaalle korostetaan sitä, mitä hyötyä asiakas saa mennessään metsään eikä vain tyydytä passiivisesti ehdottamaan, että mennään metsään. Tämä opinnäytetyö antaa mahdollisuuksia myös jatkotutkimuksien tekoon. Tuotetta ei ole vielä konkreettisesti testattu, joten olisi hedelmällistä tietää, toimiiko tuote niin kuin sen on tarkoitus ja olisiko se mahdollista kaupallistaa. Kaupallistamisen jälkeen asiakastyytyväisyyskysely olisi tärkeää teettää, jotta nähdään mahdolliset parannuskohdat ja asiakkaiden mielipiteet, joiden pohjalta tuotetta voisi kehittää edelleen. Lisäksi luonnostelemaani teoriaa aistielämysten

64 59 syntymisestä voisi tutkia enemmän ja miettiä sen mahdollisuuksia myös muualla kuin matkailutuotteessa. Toimeksiantaja oli tyytyväinen suunnittelemaani tuotteeseen ja hänen antamansa palaute on liitteenä. Toivon, että tuote kaupallistetaan jossain vaiheessa joko toimeksiantajan tai muun tahon toimesta tai että se ainakin herättää keskustelua aistielämyksien synnyttämisestä asiakkaalle.

65 60 LÄHTEET Ackerman, D Aistien historia. (alkuperäinen teos A Natural History of the Sences) Juva: WSOY. Borg, P., Kivi, E. & Partti, M Elämyksestä elinkeinoksi matkailusuunnittelun periaatteet ja käytäntö. Juva: WS Bookwell Oy. Heikkinen, V.A. & Kortelampi, S Päämääränä täydellinen olo ja hyvinvointi. Teoksessa Heikkinen V.A & Inkinen, S. (toim.) Onnistumisen taito Majoitus- ja ravitsemisala unelmien toteuttajana. Haaga-Sarja 9. Tampere: Cityoffset Oy, Hemmi, J Matkailu, ympäristö, luonto. Osa 1. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Hochberg, J.E Havaitseminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Kinnunen, A Esteettisestä elämyksestä. Porvoo: WSOY. Kinnunen, A Estetiikka. Porvoo: WSOY. Koivula, E. & Saastamoinen, O. (toim.) Näkökulmia luontomatkailuun ja sen tulevaisuuteen. Joensuun yliopistopaino. Komppula, R. & Boxberg, M Matkailuyrityksen tuotekehitys. Helsinki: Edita Prima Oy. Kuha, M. & Paukkula, P Lukijalle. Teoksessa Nurminen, A. (toim.) Hyvän olon lähteeltä elinvoimakeittiöön. Jyväskylän yliopistopaino, 8. Kulovesi, A Markkinointia rakkaudella. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

66 61 Lehtonen, A. & Ruti, H Matkailun hyvän olon lähteillä. Teoksessa Nurminen, A. (toim.) Hyvän olon lähteeltä elinvoimakeittiöön. Jyväskylän yliopistopaino, 8. Lindgren, M. (toim.) Matkailualan vuosikirja Helsinki: Edita. Lüthje, M Se mukava maaseutu siellä jossain. Lapin yliopisto. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Nurmi, R Ympäristön ja luonnon merkityksestä ihmiselle. Teoksessa Liikanen, H-L. (toim.) Hyvän asumisen ja elämisen elementit. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Oyj, Nurminen, A. (toim.) Hyvän olon lähteeltä elinvoimakeittiöön. Jyväskylän yliopistopaino. Pine II, B. & Gilmore, J The Experience Economy. Work is Theatre & Every Business a Stage. Boston: Harvard Business School Press. Rolston III, H Esteettinen kokemus metsissä. Sepänmaa, Y., Heikkilä-Palo, L. & Kaukio, V. Metsään mieleni. Helsinki: Maahenki Oy, Salonen, K Mieli ja maisemat eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita Prima Oy. Suontausta, H. & Tyni, M Wellness-matkailu. Hyvinvointi matkailun tuotekehityksessä. Helsinki: Edita Prima Oy. Toivonen, T. & Räsänen, P Kulutus ja elämäntapa. Teoksessa Kantola, I. & Koskinen, K. & Räsänen, P. (toim.) Sosiologisia karttalehtiä. Tampere: Vastapaino,

67 62 Tarssanen, S. (toim.) Elämystuottajan käsikirja. Rovaniemi: Lapin Yliopistopaino. Turunen, K.E Ihmisen hahmo. Uudistettu laitos. Jyväskylän yliopistopaino: Hakapaino Oy. Verhelä, P. & Lackman, P Matkailun ohjelmapalvelut. Porvoo: WS Bookwell Oy. Vähätalo, L. & Ruotsalainen, M Metsästä elämyksiä opas metsämatkailupalvelun tuotteistamiseen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: F.G. Lönnberg Lehdet Ahtola, J Hyvinvointi osana kiihtyvää trendituotantoa. Teoksessa Muuttuva matkailu. Tietoa matkailusta ja matkailuelinkeinosta 3-4/2002, 21. Matkailualan tietokeskus ja Matkailualan verkostoyliopisto. Hentinen, L Wellness käsite matkailussa. Matkailusilmä 4/2002, 12. Markus, M. Kävely on skarppien laji. Olivia 5/2007, 94 Moisio, M. Kehon kevätsiivous. Anna 19/2007, Seminaarit Koskinen, J ABC of Brand Building. Desing in Tourism Seminaari Pärnu College,

68 63 Internet lähteet Matkailun Edistämiskeskus Hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoitus [verkkojulkaisu]. Matkailun Edistämiskeskuksen tutkimuksia [viitattu ]. Saatavissa: A4C22572CD001BCF26? opendocument&sheetlist=teemaselvitykset Hentinen, L Wellness- käsite matkailussa [verkkojulkaisu]. Matkailun edistämiskeskus [viitattu ]. Saatavissa: EC2256E CA0?openDocument&sheetList=Teemaselvitykset Virtanen, E., Vesterinen, N. & Ahonen, M Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille [verkkojulkaisu]. Kauppa ja teollisuusministeriö [viitattu ]. Saatavissa: C4/$file/jul21elo_2006_netti.pdf Harju-Autti, A. & Ryymin, J Toimialaraportti, Matkailun yleisosa. [verkkojulkaisu]. Kauppa- ja teollisuusministeriö [viitattu ]. Saatavissa: Elämysten tuottamisen taustaa [verkkojulkaisu] Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskus [viitattu ]. Saatavissa: Jokela, S., Leinonen, T., Tukiainen, K. & Vahteri, E Hiljaisuuden palvelumaisema. Proseminaarityössä Hiljaisuuden tuotteistaminen Lapin matkailussa [verkkojulkaisu]. Lapin yliopisto [viitattu ]. Saatavissa:

69 64 Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. & Ylen, M Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin [verkkojulkaisu]. Metlatyöraportteja 52 [viitattu ]. Saatavissa:

70 65 LIITTEET Aistielämysten metsä hyvinvointimatkailutuotteen toteutuksen opas Toimeksiantajan palaute

71 AISTIELÄMYSTEN METSÄ - HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEEN TOTEUTUKSEN OPAS

72 2 OPPAAN TARKOITUS JA LUKUOHJE Tämä lehtinen on aistielämyksellisen hyvinvointimatkailutuotteen opas. Oppaan tarkoituksena on olla helppolukuinen esitys siitä, mikä on Aistielämysten Metsä - hyvinvointimatkailutuote, mitä se sisältää ja miten se toteutetaan asiakkaalle. Lisäksi opas sisältää markkinointikuvauksen tuotteesta, jota voidaan käyttää markkinoinnin suunnittelun työkaluna. Oppaan loppuun on koottu lisäksi erilaisia ideoita tuotteen markkinoinnin toteuttamiseksi. Oppaan ensimmäinen osa muodostuu tuotteen palvelukonseptin selvityksestä. Ensin kuvataan tuotteen ydinidea ja sen jälkeen tuote kuvataan kokonaisuudessaan kaaviossa. Kokonaistuotteen rungon eri osioita voi käyttää myös muiden metsään perustuvien matkailutuotteiden suunnittelun työkaluina. Lisäksi selvitetään lyhyesti, mistä aistielämys syntyy hyvinvointimatkailutuotteessa, jotta aistielämyksien kokemisen mahdollisuus osataan järjestää asiakkaalle mahdollisimman hyvin. Oppaan toisessa osassa käydään läpi tuotteen palveluprosessi. Kokonaistuotteesta on laadittu blueprint -kaavio, josta käy ilmi yksityiskohtaisesti tuotteen toteutuksen kulku eli käsikirjoitus. Selvyyden vuoksi myös jokainen tuotteen eri palvelumoduuli on blueprintattu erikseen, mikä helpottaa niiden toteuttamisen järjestelytöitä, räätälöintiä asiakkaan tarpeen mukaan ja jatkuvaa tuotekehitystä. Oppaan kolmannessa osassa esitetään tuotteen palvelujärjestelmä, jossa esitetään kaikki ne tekijät, joita tarvitaan tuotteen toteuttamiseksi. Nämä tekijät jaetaan ulkoisiin, eli konkreettisiin elementteihin ja sisäisiin resursseihin, eli henkisiin resursseihin. Palvelujärjestelmä on se, jolla tuotteen laadukkuuteen voidaan vaikuttaa välittömästi. Tässä osiossa tarkastellaan myös tuotteen laatua tarkemmin. Oppaan neljännessä osiossa esitetään tuotteen markkinointiin liittyvät tuote-esite ja tuotekuvaus. Niitä voi käyttää sellaisenaan tai muokaten tuotteen markkinoinnissa. Markkinointikuvauksen lisäksi esitetään vinkkejä eri markkinointikanavien etsimiseen ja lisämausteita tuotteen markkinointiin tapauskohtaisesti. Varsinaiset Aistielämyksen metsä - tuotteen tuote-esite ja tuotekuvausmallit ovat oppaan liitteenä. Tämä opas on tallennettu myös sähköisessä muodossa mukana olevalle CD:lle erilaisia räätälöintejä ja täydennyksiä varten. Matkailutuote muodostuu vetovoimaisesta tuoteideasta ja sen onnistuneesta kuvauksesta asiakkaalle, onnistuneesta palveluprosessista sekä luotettavasta, toimivasta ja laadukkaasta palvelujärjestelmästä (mukaillen Komppula & Boxberg, 2002). LUOVIA HETKIÄ TOTEUTUKSEN PARIIN!

73 SISÄLLYSLUETTELO 3 OPPAAN TARKOITUS JA LUKUOHJE.2 1 AISTIELÄMYSTEN METSÄ -TUOTTEEN PALVELUKONSEPTI Tuotteen ydinidea Tuotekuvaus kokonaisuutena Aistielämyksen synty hyvinvointimatkailutuotteessa 5 2 AISTIELÄMYSTEN METSÄ -TUOTTEEN PALVELUPROSESSI Kokonaistuotteen blueprint-kaavio Palvelumoduulien kuvaukset ja blueprint-kaaviot AISTIELÄMYSTEN METSÄ -TUOTTEEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Ulkoiset resurssit Sisäiset resurssit Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen laatu AISTIELÄMYSTEN METSÄ -TUOTTEEN MARKKINOINTIKUVAUS Markkinointiesitteet Ideoita markkinointiviestintään...25 LIITEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Palvelumoduuli 4 ohje Palvelumoduuli 6 ohje Palvelumoduuli 7 ohje Palvelumoduuli 13 ehdotus Aistielämysten metsä Tuote-esite Aistielämysten metsä Tuotekuvaus CD-tallennus oppaasta ja liitteistä LÄHTEET

74 1 AISTIELÄMYSTEN METSÄ -TUOTTEEN PALVELUKONSEPTI 4 Tämä hyvinvointimatkailutuote on kustannustehokas ja innovatiivinen. Tuotteen suunnittelussa vihreänä lankana on ollut ekopsykologian mukainen ajatus, jossa ihmisen pahoinvointi nykyaikana johtuu ihmisen ja luonnon välisen yhteyden katoamisesta. Tuotteen ydinidean suunnittelussa ovat painottuneet moniaistinen kokeminen ja elämys, joiden tarkoituksena on kokonaisvaltaisen eli kehon ja mielen hyvinvoinnin edistäminen. Olen vapaasti määritellyt tuotteen aistielämykselliseksi hyvinvointimatkailutuotteeksi yhdistämällä moniaistisen kokemuksen ja elämyksellisyyden yhdeksi termiksi. 1.1 Tuotteen ydinidea ja asiakkaan osallistumisen arviointi Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen ydinideana on tuottaa asiakkaalle kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä. Palvelumoduulien tarkoituksena on auttaa asiakasta löytämään omat aistinsa uudelleen ja kokea moniaistisesti metsän elvyttävä vaikutus kehon, mielen ja sielun hyvinvointiin. Elämyksellisyydellä pyritään saamaan tuotteesta mieleenpainuva kokemus. Lyhennyksenä tästä asiakkaan saamasta arvosta käytetään tuotteen markkinoinnissa termiä aistielämys, joka edistää kehon ja mielen hyvinvointia. Tuote toteutetaan aina metsässä, koska tuote-idea perustuu ekopsykologian näkökantaan eli se auttaa ihmistä löytämään metsän elvyttävät vaikutukset omaan hyvinvointiin. Asiakkaiden osallistuminen aistielämyksellisessä hyvinvointimatkailutuotteessa on aktiivista, mutta erittäin tärkeänä tekijänä on, että aktiivisuus ei esiinny kilpailuhenkisyytenä minkään palvelumoduulin aktiviteetissä. Tässä tuotteessa asiakkaalla on lupa tuntea itsensä riittäväksi, saada keskittyä täysin itseensä niin halutessaan ja osallistua aktiviteetteihin itselle sopivalla aktiivisuustasolla. Tavoitteena on, että asiakkaat saadaan tuntemaan olonsa turvalliseksi, hyväksytyksi juuri sellaisena kuin ovat ja vapautuneiksi niin yksilöinä kuin ryhmänäkin. 1.2 Tuotekuvaus kokonaisuutena Seuraavassa kuviossa mallinnetaan Aistielämysten metsä kokonaistuotteena. Kuvio muodostuu tuotteen ydinideasta (kuvion sisin), palveluprosessista (kuvion keskikehä) ja palvelujärjestelmästä (kuvion uloin kehä). Kuviossa mallinnetaan siis koko tämän oppaan tarkoitus: matkailutuotteen kuvaus kokonaisuutena. Tuotteen ydinidea eli asiakkaan saama arvo on kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä. Jotta tämä arvo toteutuu, kehitetään palvelumoduuleja eli aktiviteetteja, jotka herättelevät ihmistä herkistämään aistejaan, hoitamaan kehoa lempeästi liikunnallisilla tavoilla, ja opettavat ymmärtämään metsä rauhoittavana, elvyttävänä ja uudistavana voimavarana suhteessa omaan hyvinvointiin. Lisäksi elämyksen kokemisen mahdollisuutta järjestetään ennalta suunniteltujen, mutta asiakkaalle odottamattomien yllätysten avulla. Varsinaiset tuotteen toteuttamiseen tarvittavat resurssit ovat toimintaympäristö eli metsä, kota, opas sekä muut mahdolliset aktiviteettien toteuttamisesta vastaavat henkilöt ja aktiviteeteissa käytettävät välineet. Lisäksi tuotteen toteuttamiseen vaikuttavat yleinen vieraanvaraisuus, toimintaympäristön yhdenmukaisuus hyvinvointiin ja metsään liittyen sekä Elämystalli Aventuron imago.

75 AISTIELÄMYSTEN METSÄ -KOKONAISTUOTE Kuljetus metsästä hevoskärryllä/kävellen/traktorin kärryllä 11. Vuodenajan mukainen metsäpuuhastus: melonta/kalastus/marjastus/sienes tys/lumikenkäily 10. Metsän Unelmahevosten tervehdys, hoivaaminen 13. Metsänhaltijatar Unelmahevosensa kanssa jakaa Elämän onnen -lahjat 9. Hyvän olon ja Rakkauden ruoka metsäkodalla 1. Oppaan tervetulotoivotus Kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä Aistielämysten Metsässä 8.Metsänhaltijattare n johdatus hyvän olon ja rakkauden lähteelle (kotaan) 2. Kuljetus metsään hevoskärryllä/kävellen, traktorin lavalla 7. Metsä mielessä -ekopsykologiset harjoitukset mielen hyvinvoinnille 3.Metsänhaltijattare n Hyvän olon tervehdys-juoma 4. Pölyttyneen kehon ja mielen puhdistus-jumppa metsän syleilyssä 5. Aistikävely - metsän aistimaisemien kokeminen moniaistisesti 6. Puu kaverina - venyttely metsän äänimaiseman säestyksellä Lähde: Komppula & Boxberg 2002, Aistielämyksen synty hyvinvointimatkailutuotteessa Tässä kappaleessa selvennetään lyhyesti, mitä tarkoittaa aistielämys hyvinvointimatkailutuotteessa ja miten se syntyy. Lisäksi esitetään mallinnus kaaviossa, jonka tarkoituksena on selventää aistielämyksen syntyprosessia asiakkaan näkökulmasta. Tämä kuvio mallintaa aistielämyksen syntyä hyvinvointimatkailutuotteessa. Kun esteettisyyteen, eli kauneuden kokemiseen ja ihailuun liitetään moniaistinen kokeminen, syntyy esteettinen kokemus. Esteettinen kokemus koetaan moniaistisesti, jolloin sen kokeminen on kokonaisvaltaista ja intensiivistä. Esteettiseen kokemukseen voidaan lisätä elämyksellisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että matkailutuote ja sen toimintaympäristö mahdollistavat elämysten kokemisen. Esteettisen kokemuksen ja elämyksellisyyden yhdistämisestä syntyy moniaistinen elämys, jonka määrittelen aistielämykseksi. Hyvinvointimatkailutuotteessa aistielämys synnyttää kokonaisvaltaisen hyvän olon tunteen, jossa korostuu tietoisuus aistivasta ja elävästä itsestä. Käytän sanaa aistiva ja elävä itse, koska kyse on ihmisestä kokonaisuutena, eli kehon ja mielen kokonaisuudesta.

76 AISTIELÄMYKSEN SYNTYMINEN HYVINVOINTIMATKAILUTUOTTEESSA 6 ESTEETTISYYS MONIAISTISUUS ESTEETTINEN KOKEMUS (tiedostettua) ELÄMYS (tiedostamatonta) AISTIELÄMYS KOKONAISVALTAINEN HYVÄN OLON TUNNE AISTIVASTA, ELÄ- VÄSTÄ ITSESTÄ Lähde: Heidi Lautala, Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuote on esimerkki aistielämyksen tuottamisesta asiakkaalle. Metsä on jo itsessään moniaistisesti koettava ympäristö, johon voi uppoutua. Uppoutumisen mahdollistaa ihmisen kokema jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden tunne metsästä. Moniaistista metsän kokemista on painotettu kehittämällä aktiviteetteja, jotka auttavat asiakasta tietoisesti syventämään moniaistista kokemusta metsästä ja sen vaikutuksesta itseen. Lisäksi tuotteeseen on suunniteltu järjestettyjä yllätyksiä, joiden tarkoituksena on luoda paremmat edellytykset kokea elämyksiä. Hyvinvointia moniaistisesti ja elämyksellisesti edistävien aktiviteettien tarkoituksena on tuottaa kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä, eli asiakas löytää ikään kuin aistinsa uudelleen. Toisin sanoen ihminen oppii herkistämään ja huomioimaan aistinsa paremmin.

77 2 AISTIELÄMYSTEN METSÄ -TUOTTEEN PALVELUPROSESSI 7 Tässä luvussa kuvataan Aistielämysten metsä kokonaistuotteena blueprint -kaaviossa ja palvelumoduulit yksitellen sanallisesti sekä blueprint -kaavioissa eli tuotanto- ja kulutuskaavioissa. Kaavioissa kartoitetaan kaikki ne toiminnot ja asiakasprosessit, jotka asiakas käy läpi tuotteen eri vaiheissa. Blueprint-kaavioiden tarkoituksena on varmistaa, että eri palvelumoduulit linkittyvät toisiinsa luontevasti sekä tuottajan että asiakkaan näkökulmasta. Ensimmäiseksi esitellään Aistielämysten metsä kokonaistuotteena blueprint -kaaviossa. Sen jälkeen eri palvelumoduulit, joista kokonaistuote koostuu, esitellään yksitellen tarkasti ja jokaisen palvelumoduulin perään on selvennykseksi tehty blueprinttaus palvelumoduulin tuotanto- ja kulutuskaaviosta. Kokonaistuotteen ja eri palvelumoduulien blueprint-kaaviot muodostavat yhdessä Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen prototyypin. Prototyyppi on tärkeää testata esimerkiksi oman yrityksen henkilöstön voimin tai esimerkiksi tuttavilla, jotta saadaan selville eri palvelumoduuleiden mahdolliset ongelmat, aikataulun pitävyys ja muut mahdolliset riskitekijät. Varminta on järjestää edellytykset testata koko tuote siinä tuotanto- ja kulutusjärjestyksessä kuin se asiakkaalle tuotetaan. Näin saadaan varmempi ennakkokäsitys palvelumoduulien tuotantojärjestyksestä ja toimivuudesta ja aikataulutuksesta. 2.1 Kokonaistuotteen blueprint -kaavio Kokonaistuote on kuvattu kahdella sivulla, koska se ei mahtunut yhdelle sivulle helposti luettavassa muodossa. Blueprint-kaaviossa on ylimmäisenä kuvattu kussakin palvelumoduulissa konkreettiset elementit, jotka asiakkaat näkevät ja/tai käyttävät tuotteessa. Toisella rivillä on kuvattu asiakkaan prosessi, eli ne toiminnot loogisessa järjestyksessä, jotka asiakas suorittaa tuotteessa. Kolmannella rivillä on kuvattu näkyvä palveluprosessi eli ne palvelut, jotka asiakas näkee ja käyttää. Näkyvä suorittaja, joka kuvataan kaavion neljännellä rivillä tarkoittaa asiakkaalle näkyvästä palveluprosessista vastaavaa henkilöä, joka suorittaa palvelun käytännössä asiakkaalle. Näkymätön palveluprosessi tarkoittaa kaikki niitä yrityksen toimintoja, joita on tarvittu palvelun tuottamiseen, mutta asiakas ei näe niitä. Näkymätön suorittaja vastaa näistä yrityksen taustatoiminnoista ja näkymätön suorittaja on monessa tapauksessa yritys itse.

78 8 Konkreettiset elementit Tallipihan, vaatteidenvaihtopaikan & WC:n yleisilme -siisteys, somistus -Aventuron logo Kuljetusväline, jolla asiakkaat viedään metsään -hevoskärry -traktori+lava -tms. Metsä - Metsänhaltijattaren jättämä tervehdyskori, jossa juoma+pikarit+tervehdys Metsä - sopivan tilava paikka Pölyttyneen kehon ja mielen puhdistusjumppaan Metsä - sopiva metsäpolku Aistikävelyyn (vie kodallepäin) Metsä - sopiva paikka Puu kaverina venyttelyyn tarpeeksi puita, joiden alustat ovat risuttomia ja tasaisia Metsä -sama paikka kuin edellisessä - retkituoli jokaiselle asiakkaalle Metsä - sama paikka kuin edellisessä - Metsänhaltijattaren esiintymisasu + hevonen + hevosen koristeet Asiakkaan prosessi Saapuminen, oppaan huomaaminen, mahdollinen vaatteidenvaihto & WC, kännykästä ja kellosta vapautuminen Siirtyminen metsään ko. kulkuvälineellä Metsänhaltijattaren jättämän korin löytäminen, Hyvän olon Tervehdys juoman nauttiminen Pölyttyneen kehon ja mielen puhdistusjumppa Aistikävely Puu kaverina - venyttely Metsä mielessä ekopsykologiset harjoitukset Metsänhaltijattaren ja Metsän Unelmahevosen näkeminen Näkyvä palveluprosessi Opas toivottaa tervetulleeksi, näyttää vaatteidenvaihto-& WC:n paikan, vapauttaa asiakkaan kännykästä ja kellosta keräämällä ne koriin Kuljetusvälineen ohjaaja & opas auttaa ja opastaa kuljetusvälineeseen Opas voi löytää korin, jos asiakkaat eivät huomaa sitä Opas ohjaa jumpan suunnitelman mukaisesti Opas antaa alkubriefien asiakkaille ja toimii suunnannäyttäjänä Opas ohjaa jumpan suunnitelman mukaisesti Opas ohjaa harjoitukset suunnitelman mukaisesti Metsänhaltijatar johdattaa asiakkaat Hyvän olon ja Rakkauden lähteelle eli metsäkotaan Näkyvä suorittaja Opas Kuljetusvälineen ohjaaja & opas Asiakkaat / opas Opas Opas Opas Opas Metsänhaltijatar ja Metsän unelmahevonen Näkymätön suorittaja Aventuro Aventuro & yhteistyökumppani (kuljetusväline) Aventuro / opas Aventuro / opas Aventuro / opas Aventuro / Opas Aventuro / Opas Aventuro / sidosryhmä (joku joka osaa ratsastaa, hieman näytellä ja mahdollisesti tarjoilla myös ruokaa kodalla Näkymätön palveluprosessi Tallipihan siistiminen ja paikkojen somistus, oppaan brieffaus ryhmän saapumisajasta, kori+minigrippussien+tussin varaus Kuljetusväline varataan paikalle sovittuna kellon aikana & ryhmäkoolle + tiedotetaan tuotteen teemasta Opas tietää, missä kori sijaitsee (on itse nähnyt). Korin somistus, juoman ja tarvittavan määrän pikarien varaus, Metsänhaltijan tervehdyksen kirjoittaminen, korin poishaku ennen asiakkaiden palaamista metsästä! Sopivan jumppapaikan etsintä Sopivan metsäpolun etsintä, joka kohdattaa jo kodallepäin. Pyritään valitsemaan reitti, jonka varrella metsän antimia Sopivan venyttelypaikan etsintä läheltä kotaan (jotta voidaan helposti siirtyä sinne Metsänhaltijattaren johdolla) Retkituolien vieminen metsään ko. paikalle. Metsänhaltijattaren rooliin sopiva henkilö + sopiva hevonen pariksi. Roolipuvun tekeminen, hevosen koristelun suunnittelu, pukeutuminen ja koristelu. Oikea ajoitus ilmestymisessä! Aloitusaika 0-20 min -> 30 min 45 min 1 h 5min 1 h 25 min 1 h 40 min 2 h 10 min 2 h 20 min

79 9 Konkreettiset elementit Metsäkota - somistus - Hyvän olon ja Rakkauden ruoka Metsäkota - hevoset metsässä vapaana - kauraa Riippuen valitusta aktiviteetistä aktiviteetin toteukseen kuuluvat välineen Kuljetusväline, jolla asiakkaat tuodaan metsästä pois - hevoskärry - traktorinlava tms. Tallipihan yleisilme -pysyy samana kuin asiakkaiden tullessa - Metsämhaltijatar ja Metsän Unelmahevonen - muistolahjat Tallipihan, vaatteidenvaihtopaikan & WC:n yleisilme -siisteys, somistus -Aventuron logo Asiakkaan prosessi Hyvän olon ja Rakkauden ruokailu Metsän Unelmahevosten tervehtiminen ja hoivaaminen (harjaileminen) Melonta/kalastus/marjastus /sienestys/lumikenkäi ly/hiihtäminen/talutus ratsastus Poistuminen metsästä ko. kulkuvälineellä Lahjan vastaanotto, palautteen antaminen Mahdollinen vaatteiden vaihto Näkyvä palveluprosessi Asiakkaille tarjotaan kauniissa ympäristössä terveellistä, yksinkertaista ja kevyttä ruokaa. Hevoset houkutellaan metsäkodalle kauran avulla Aktiviteetin toteutus ja opastaminen Kuljetusvälineen ohjaaja & opas auttaa ja opastaa kuljetusvälineeseen Metsänhaltijatar jakaa tallinpihalla Elämän Onnen lahjat asiakkaille + kännykät ja kellot takaisin, opas kysyy palautetta Opas ja Mestänhaltijatar ovat läsnä, asiakkaista pidetään huoli loppuun asti Näkyvä suorittaja Opas / Metsänhaltijatar / Joku muu, joka vastaa ruuan tarjoilemisesta Opas / metsänhaltijatar Opas / yhteistyökumppani, joka vastaa aktiviteetistä Kuljetusvälineen ohjaaja & opas Metsänhaltijatar / opas Metsänhaltijatar / Opas Näkymätön suorittaja Aventuro ja ruuan valmistaja Aventuro Aventuro Aventuro & yhteistyökumppani (kuljetusväli- Aventuro Aventuro Näkymätön palveluprosessi Ruuan valmistus, kuljetus kotaan, kodan somistus havuilla, luonnonkukilla, kynttilälyhdyillä yms. Vettä käsien pesuun + WC paperia Hevoset koristellaan tähtipölyllä eli jauhomaisella glitterillä, metsäalue aidataan, kauraa ja hevosen harjoja varataan kodalle Aktiviteetistä yhteistyökumppanin hankkiminen, informointi ja varaaminen Aktiviteetissä tarvittavien välineiden varaaminen joko kodalle tai aktiviteetin suorituspaikalle Kuljetusväline varataan paikalle sovittuna kellon aikana Lahjojen tekeminen Metsänhaltijattaren oltava vastassa asiakkaita tallinpihalla, kun he saapuvat. Opas informoi jälkeenpäin Aventuroa annetusta palautteesta Tallipihan siistiminen, vaatteidenvaihtopaikan ja WC:n puhtaanapitäminen. Aloitusaika 3 h -> 3h 15 min 4 h 15 min 4 h 30 min 4 h 45 min 5 h

80 Palvelumoduulien kuvaukset ja blueprint-kaaviot Seuraavaksi esitetään jokainen palvelumoduuli yksitellen. Kuvauksesta käy ilmi aktiviteetin nimi, jota voidaan käyttää tuotteen markkinoinnissa, sen sisältö, arvioitu kesto ja selvyyden vuoksi myös aistit, joihin aktiviteetin on ensisijaisesti tarkoitus vaikuttaa. Lisäksi palvelumoduulit ovat jaoiteltu tyypiltään joko aistikokemuksiin tai elämyksiin. Näiden raja on tietysti häilyvä, koska asiakkaat kokevat aktiviteetit ja elämykset hyvin yksilöllisesti. Jaottelun tarkoituksena on selventää tuotteen suunnitelmallista sisällön koostumusta ja elämyksellisyyden järjestämistä. Jokaisen kuvauksen loppuun on koottu muistilista, joka pitää ottaa huomioon palvelumoduulia toteutettaessa. Jokaisen palvelumoduulin perään on mallinnettu myös blueprint-kaavio selvennykseksi palvelumoduulin toteutuksesta. Palvelumoduulit on esitetty samassa toteutusjärjestyksessä kuin yllä olevassa palveluprosessin blueprint-kaaviossa. PALVELUMODUULI 1 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Aistit: Oppaan tervetulotoivotus tallin pihamaalla Opas ottaa asiakkaat vastaan, näyttää vaatteiden vaihtopaikan ja WCmahdollisuuden. Tämän jälkeen kokoontuminen kuljetusvälineen viereen, jolla siirrytään metsään. Ennen lähtöä kerätään kännykät ja kellot pois koriin tyyliin nämä ovat kiellettyjä kapistuksia seuraavalla neljän tunnin aistielämys-matkalla. 30 min Näkö-, kuulo-, haju-, ja tuntoaistit. Asiakas näkee tallin pihamaalle tultuaan luonnon esteettisen kauneuden, suuren taivaan ja näköesteettömän maiseman kauas. Hän haistaa luonnon raikkaan tuoksun ja hevosten ja muiden eläinten tuoksun, kuulee luonnon äänimaiseman ja eläinten äänet sekä tuntee hiekan ja ruohon tuntemukset askelten alla. Asiakas voi myös tuntea tilan tuntemuksen, eli ympärillä on tilaa olla ja hengittää. Aktiviteetin tarkoitus: AISTIKOKEMUS, jossa asiakas kokee maaseudun moniaistisesti. Muistilista: - tallipihan siisteys ja järjestys, kaikki turha ja tunnelmaa latistava pois, Aventuron logo näkyville - yleinen siisteys ja järjestys vaatteiden vaihtopaikassa ja WC:ssä, somistukseksi kuusenhavuja tuoksuja ja odotuksen tunnelmaa luomaan tulevasta aistielämysten metsä-kokemuksesta - kori kännyköiden ja kellojen keräämistä varten, tunnistamista varten ne laitetaan kangaspussiin ja tussilla kirjataan nimi päälle - opas pihamaalla näkyvillä ja vastaanottamassa kun asiakkaat saapuvat

81 Oppaan tervetulotoivotus tallipihalla -blueprint 11 Tallipihan & vaatteidenvaihtopaikan & WC:n siivous & somistus & Aventuron logo näkyville Varataan kori + minigrippusseja +tussi kännyköistä ja kelloista vapauttamista varten Asiakkaiden saapuminen ja vastaanotto tallipihalla Mahdollinen vaatteiden vaihto Kokoontuminen kuljetusvälineen viereen, jolla lähdetään metsään Opas vapauttaa asiakkaat kelloista ja kännyköitä ja kerää ne koriin pusseissa PALVELUMODUULI 2 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Aistit: Kuljetus metsään Asiakkaat kuljetetaan metsän laidalle joko hevoskärryillä, traktorin lavalla tai mennään kävellen min (riippuen ryhmän koosta) Näkö-, kuulo-, haju- ja tuntoaistit. Aktiviteetin tarkoitus: ELÄMYS, jos asiakas on ensimmäisiä kertoja hevoskärryjen tai traktorin lavan kyydissä Muistilista: - Hevoskärrykyydillä ennaltasuunniteltu jako asiakkaista - Traktorin lava puhdas tai esim. vilteillä peitetty - Jos kuljetus traktorin lavalla, pitää olla tikkaat sinne kiipeämistä varten ja ne otetaan kyytiin mukaan, jotta päästään alas. Matala lava olisi helpoin. - asiakkaille annetaan turvallisuusohje kuljetustavan mukaan Kuljetus metsään - blueprint Kuljetustavasta päättäminen ja sopivan yhteistyökumppanin hankkiminen Tiedottaminen mahdolliselle yhteiskumppanille tuotteen teemasta ja palvelun varaus (huom. tarvitaan myös metsästä paluukuljetus!) Ennakkosuunnitelma kuljetuksesta ryhmän koon mukaan Asiakkaiden auttaminen ja opastaminen kuljetusvälineeseen Kuljetus metsään PALVELUMODUULI 3 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Metsänhaltijattaren Hyvän olon tervehdys -juoma Metsän laidasta löytyy kori (opas huomaa, jos asiakkaat eivät), jossa on Hyvän olon tervehdys-juomaa, pikarit sekä Metsänhaltijattaren tervehdys:

82 12 Sydämellisesti tervetuloa aistielämysten metsään. Kohottakaa maljat Hyvän olon tervehdykselle ja valmistautukaa ottamaan Hyvä olo ja aistielämykset vastaan. Voitte kohdata myös Elämän Onnea tuovia Metsän Unelmahevosia. Metsänhaltijatar. Opas tarjoilee juoman asiakkaille ja maljojen juonnin jälkeen pikarit kerätään takaisin koriin. Arvioitu kesto: Aistit: 15 min Maku-, näkö-, kuulo- ja hajuaistit Aktiviteetin tarkoitus: ELÄMYS. Asiakas kokee yllätyselementin eli Metsänhaltijattaren jättämän korin löytämisen ja lisäksi kohottaa maljan tavallisuudesta poikkeavassa ympäristössä. Muistilista: - Kori koristellaan havuilla ja riittävä määrä juomaa varataan koriin. Juoma voi olla esimerkiksi mustikka-männyn makuista terveysjuomaa Flavantia, joka on suunniteltu tukemaan terveellisiä elämäntapoja. Maku vastaa hyvin metsän omaa makumaisemaa. Lisäksi tarvittava määrä pikareita, esim.puisia kuksia ja Metsänhaltijattaren tervehdys kauniilla paperilla. - Kori pitää hakea pois metsän laidasta huomaamattomasti ennen kuin asiakkaat palaavat muista aktiviteeteistä samaan paikkaan kuljetusta varten. Metsänhaltijattaren Hyvän olon tervehdysjuoma-blueprint Korin, pikareiden ja juoman varaaminen sekä Metsänhaltijatteren tervehdyksen kirjoittaminen, korin somistus Kori viedään metsään (oppaan pitää tietää korin paikka) Asiakkaat (tai opas) löytävät korin metsän laidalta ja nauttivat Hyvän olon tervehdysjuoman. Pikarit ja pullo jätetään koriin samaan paikkaan kun mistä kori löydettiinkin Kori pitää hakea pois sillä välillä kun asiakkaat ovat metsässä, jotta sitä ei huomata, kun he palaavat metsästä PALVELUMODUULI 4 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Pölyttyneen kehon ja mielen puhdistusjumppa metsän syleilyssä. (Liikkeet perustuvat Oshana Energy Work -menetelmään, joka muun muassa edistää mielenrauhaa ja poistaa stressiä ja jännitystä) Katso jumppaohjeet ja lisätiedot LIITTEESTÄ 1! Kuusi Energy Work -menetelmään perustuvaa jumppaliikettä. 1. Ravistelu-liike, jossa huolet ja murheet ravistellaan maahan 2. Viskaus-liike, jossa väsymys viskataan taakse 3. Aivojen puhdistus-liike, jossa herätellään aivot ja puhdistetaan aivosolut

83 13 4. Taputtelu-liike ylävartalolle, jossa tampataan tunkkaiset energiat pois kehosta. 5. Taputtelu-liike alavartalolle, jossa tampataan tunkkaiset energiat pois kehosta 6. Viimeistely-liike, jossa viimeisetkin pölyt ja huonot energiat saavat kyytiä Arvioitu kesto: Aistit: 20 min Tunto-, näkö-, kuulo- ja hajuaistit. Aktiviteetin tarkoitus: AISTIKOKEMUS. Jumppaliikkeet uudenlaisia ja ne tehdään tavallisuudesta poikkeavassa ja moniaistisesti koettavassa ympäristössä Muistilista: - Asiakkaille pitää mainita, että liikkeet perustuvat Oshana Energy Work -menetelmään - Metsästä pitää ennalta valikoida kohta, jossa asiakkailla on tilaa tehdä kaikki liikkeet Pölyttyneen mielen ja kehon puhdistusjumppa -blueprint Metsästä valitaan kohta, jossa on tasaista ja mahdollisimman risutonta sekä hyvin tilaa tehdä liikkeet Opas kertoo jumpan taustan, eli se perustuu Oshana Enegry Work - menetelmään Opas vetää jumpan, mielikuvien painotus liikkeissä tärkeää sekä ympärillä olevan metsän aistiminen PALVELUMODUULI 5 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Aistikävely - metsän aistimaisemien kokeminen moniaistisesti Rauhallinen kävelylenkki, jossa keskitytään aistimaan kaikilla aisteilla metsän eri aistimaisemia ja annetaan niiden rauhoittaa ja elvyttää mieltä. Välillä pysähdytään aistimaan silmät kiinni. Ennen kävelylle lähtöä opas antaa briefin, jossa hän kehottaa kiinnittämään huomiota metsän eri aistimaisemiin. Niitä ovat visuaalisen maiseman lisäksi metsän äänimaisema (kaikki metsän äänet), hajumaisema (kaikki metsän hajut), kosketusmaisema (aluskasvillisuus, puusto, muut kasvit, kivet, juurakot) ja makumaisema (metsän syötävät marjat, tuoreet havunneulaset, ketunleipä, puhdas kastepisara kasvin lehdellä ym.) Lisäksi ellei hevosia ole vielä nähty metsässä, opas muistuttaa, että vastaan voi tulla Metsän Unelmahevosia, jotka ennustavat Elämän Onnea. Arvioitu kesto: Aistit: 20 min Näkö-, kuulo-, haju-, tunto- ja makuaistit

84 14 Aktiviteetin tarkoitus: AISTIKOKEMUS/ELÄMYS. Rauhoitutaan aistimaan metsää tietoisesti ja tiedostamatta. Vastaan voi tulla Metsän Unelmahevosia, jotka lisäävät elämyksellisyyttä. Asiakkaalle, joka ei pääse metsään usein, pelkkä metsän aistiminen kaikilla aistella voi olla elämys. Muistilista: - Reitin pitää olla ennalta suunniteltu - Reitin pitää olla vaihteleva; kävelyä polulla ja ilman polkua, monimuotoinen maisema, kasvillisuutta mm. sammalta/jäkälää, jota voi koskettaa, mutkia, kumpuja, vettä - Opas voi muistuttaa, että lenkin aikana tärkeää on antaa keskittyä omaan itseensä ja aistien käyttämiseen - Mikäli metsässä on syötäviä luonnon antimia, se pyritään tekemään ohjatusti, jotta kaikki maistavat varmasti oikeita kasveja/marjoja - Unelmahevosten kohtaamisen varalle on annettava ohjeet: ei lähestymistä suoraan takaapäin jne. Aistikävely -blueprint Tehdään suunnitelma aistikävelyn reitistä, reitin pitää olla vaihteleva, polkua ja polutonta maastoa. Reitin pitää viedä metsäkodalle päin Opas antaa alkubriefin ennen lähtöä Opas vetää aistikävelyn, toimii suunnannäyttäjänä, ja tekee pysähdyksiä välillä Aistikävelyn määränpää on lähellä kotaa, jotta sinne on nopeaa ja helppoa siirtyä seuraavien kahden aktiviteetin jälkeen PALVELUMODUULI 6 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Aistit: Puu kaverina -venyttely metsän äänimaiseman säestyksellä. Katso venyttelysarja, kuvat ja lisäohjeet LIITTEESTÄ 2! Neljän perusvenytysliikkeen sarja jaloille, joiden tekemisessä tasapainon tukena käytetään puun runkoa. Jokainen saa oman puun, joka mahdollistaa venytysten tekemisen. Ympärillä pitää olla tilaa, ja puun alusta pitää olla tasainen ja risuton. 15 min Tunto-, kuulo-, näkö- ja hajuaistit Aktiviteetin tarkoitus: AISTIKOKEMUS. Tehdään tavanomaisia venyttelyliikkeitä, mutta epätavanomaisuus tulee siitä, että puuta pidetään lähellä ja annetaan puun tukea tasapainoaistia. Lisäksi on mahdollista kokea puun läheisyys ja hengittäminen. Metsän äänimaiseman kuunteluun keskittyminen ja oman kehon venymisen tunteminen lisäävät aistikokemusta.

85 Muistilista: 15 - venyttelypaikka pitää olla ennalta suunniteltu. Puiden alustojen pitää olla tasaiset ja mahdollisimman risuttomat. - ihanteellista on, että asiakkailla on valinnanvaraa etsiessään sopiva puu-kaveri - oppaan pitää huolehtia, että kaikki ovat kuuloetäisyydellä Puu kaverina -venyttelyn blueprint Valitaan metsästä paikka, joka sijaitsee lähellä kotaa (aistikävely päättyy tähän paikkaan), paljon puita, joiden alustat ovat tasaisia ja mahdollisimman risuttomia, rungoista voi ottaa kunnolla tukea Opas antaa asiakkaiden valita itselleen sopiva puu (ollaan silti kuuloetäisyydellä) Opas vetää venyttelyn suunnitelman mukaan PALVELUMODUULI 7 Aktiviteetin nimi: Metsä mielessä -ekopsykologiset harjoitukset mielen hyvinvoinnille. (harjoitukset perustuvat ekopsykologi Kirsi Salosen ja amerikkalaisen ekopsykologi Michael Cohenin menetelmiin) Katso ohjeet harjoituksiin ja lisätiedot LIITTEESTÄ 3! Sisältö: Harjoituksen voi tehdä samassa paikassa kuin edellisen Puu kaverina - venyttelyn. Asiakkaat istuvat alas retkituoleille. Tehdään kolme ekopsykologista harjoitusta, joiden tavoitteena on luontoyhteyden vahvistaminen ja psyykkisen hyvinvoinnin elpyminen. 1. Mielipaikka-harjoitus 2. Luonnonvoima-harjoitus 3. Hengitys puun kanssa Arvioitu kesto: Aistit: 30 min Näkö-, kuulo-, haju-, tuntoaistit Aktiviteetin tarkoitus: AISTIKOKEMUS. Tavoitteena on luontoyhteyden vahvistaminen ja psyykkisen hyvinvoinnin elpyminen. Aistien herkistäminen ja niiden kautta metsän kokeminen voi auttaa löytämään elämän vihreän langan eli pysyvän luontoyhteyden löytämisen ja siitä hyvän olon saamisen. Muistilista: - asiakkaille pitää ryhmän koon mukaan varata tarpeeksi jakkaroita, esim. kokoontaitettavia retkijakkaroita, metsänvihreä on hyvä väri, ei räikeitä - opas huolehtii, että istumajärjestys on esim. puolikaari, ja kaikilla on tilaa ympärillä ja kukaan ei peitä toisen näkyvyyttä

86 16 - paikassa pitää olla hyvä näkyvyys ja virikkeitä mielikuvitukselle, on hyvä jos vesielementti on näkyvissä. Maisema avautuu mieluummin ylä- kuin alamäkeen. - asiakkaat pitää sijoittaa jo tässä vaiheessa niin, että he näkevät Metsänhaltijattaren tulon edestään tai sivustaan, ei takaa. - oppaan pitää teroittaa, että hiljaisuus, avoin mieli ja keskittyminen ovat keskeisiä näissä harjoituksissa. Sen sijaan harjoitusten välillä on hedelmällistä ja vapauttavaa keskustella aktiviteetin tuottamista kokemuksista. Metsä mielessä -ekopsykologiset harjoitukset -blueprint Paikan pitää olla avarahko, hyvä näkyvyys ja virikkeitä mielikuvitukselle antava Paikkaan varataan tarvittava määrä retkituoleja, jotta harjoitukset voidaan tehdä mukavasti istuen Opas ohjaa asiakkaiden istumajärjestyksen puolikaareen ottaen huomioon Metsänhaltijattaren tulosuunnan Opas ohjaa harjoitukset suunnitelman mukaan PALVELUMODUULI 8 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Metsänhaltijattaren ilmestyminen Metsän Unelmahevosen kanssa Metsänhaltijatar ratsastaa esiin Metsän Unelmahevosella. Hän kertoo, kuka on ja kehottaa asiakkaita lähtemään mukaansa Hyvän olon ja Rakkauden lähteelle (eli metsäkodalle). 10 min Aistit: Näkö-, kuulo-, ja hajuaistit Aktiviteetin tarkoitus: ELÄMYS. Yllätyselementti asiakkaille. Tuotteen tarina saa jatkoa siitä, kun metsän laidalta löytyi Metsänhaltijattaren jättämä kori Hyvän Olon Tervehdysjuomineen. Antaa myös virikkeitä mielikuvitukselle. Muistilista: - Metsänhaltijattaren esiintymisasu - Hevoselle hieman jauhomaista glitteriä esim. harjaan ja häntään ja lavoille (kuvastaa Metsän Unelmahevoselle ominaista tähtipölyä) - Metsänhaltijatar on ohjeistettava saapumaan juuri oikeaan aikaan eli ekopsykologisten harjoitusten loputtua. Voisiko hän nähdä jostain asiakkaiden huomaamatta missä vaiheessa harjoitus on ja opas voisi antaa merkin? Vai pystyisikö opas soittamaan piippauksen Metsänhaltijattarelle kännykällään?

87 - Metsänhaltijattaren on pyrittävä ratsastamaan hitaasti kodalle, jotta asiakkaat pysyvät kävellen perässä Kodalle saapumisen jälkeen Metsänhaltijatar toivottaa asiakkaille nautinnollista ruokailuhetkeä ja katoaa jälleen metsään syvyyksiin (eli palaa tallille valmistautumaan asiakkaiden saapumiseen) tai vaihtoehtoisesti jää hoitamaan ruuan tarjoilemisen asiakkaille Metsänhaltijatteren ilmestyminen Metsän Unelmahevosen kanssa -blueprint Sopiva henkilö näyttelemään Metsänhaltijatarta, joka osaa myös ratsastaa. Hevonen esittämään Metsän Unelmahevosta. Metsänhaltijattaren puvun tekeminen Metsänhaltijatar ja Metsän Unelmahevonen puetaan ja koristellaan ja he menevät metsään sinne, missä asiakkaat ovat, oikea ajoitus tärkeä eli edellisen aktiviteetin lopussa Metsänhaltijatar ja Metsän Unelmahevonen johdattavat asiakkaat mukanaan metsäkodalle, Hyvän olon ja Rakkauden lähteelle Metsänhaltijatar ja Unelmahevonen katoavat jälleen metsään tai metsänhaltijatar jää tarjoilemaan ruuan PALVELUMODUULI 9 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Kesto: Aistit: Hyvän olon ja Rakkauden ruoka metsäkodalla Asiakkaat nauttivat metsäkodalla kevyehköä ja terveellistä ruokaa, kuten esimerkiksi kuhakeittoa, maalaisleipää aidolla voilla ja juomaksi vettä/maitoa/kotikaljaa tms. (kylmällä säällä lämmittävä ruokaa, lämpimällä säällä kevyempää, raikasta ruokaa). Lisäksi nokipannukahvit. Ruokailu on kuin pieni taideteos, jossa Aistielämysten metsä -teema jatkuu. Kota on koristeltu havuilla ja mahdollisesti maalaisromanttisilla pöytäliinoilla ja aterimet ovat puusta, mikäli mahdollista. Kesällä voi olla myös luonnonkukkia. Mahdollisesti myös kynttilälyhtyjä luomassa tunnelmaa. Mikäli ruuan tarjoilemisesta vastaa joku muu kuin opas, hänen on pukeuduttava metsään sopivasti. Myös Metsänhaltijatar voi vastata ruuan tarjoilemisesta, jos hevonen voidaan jättää riimusta puuhun kiinni ruokailun ajaksi. 40 min Maku-, haju-, näkö-, tunto- ja kuuloaistit Aktiviteetin tarkoitus: ELÄMYS. Ruokailu metsäkodassa on jo sellaisenaan elämys, somistus lisää mieleenpainuvuutta. Ruoka voi olla yksinkertaista, sillä simppeli ja helposti syötävä ruoka luonnossa toimii paremmin ja on nautittavampaa kuin vaikeasti syötävät erikoisuudet. Muistilista: - jo varauksessa hyvä ottaa selville, onko asiakkailla erityisruokavalioita, eli käykö esim. kala kaikille - ruuan on oltava metsäkodalla ajoissa tarjolla ennen asiakkaiden tuloa. - tärkeää on, että kodan somistus jatkaa tuotteen teemaa, jotta kokemus kokonaistuotteen kannalta pysyy yhdenmukaisena ja tarina pysyy yhdenmukaisena

88 - varaa kodalle käsienpesua varten vettä ja pyyhkeitä, WC-paperia, roskis, johon on mahdollista lajitella jätteet. Mahdollisimman vähän kertakäyttöisiä astioita ja aterimia, jotta metsän ulkopuolella oleva muovimaailma ei palaa mieleen. 18 Hyvän olon ja Rakkauden ruoka metsäkodalla -blueprint Ruokavaihtoehtojen suunnittelu Ruokavaihtoehtojen esittäminen tuotteen tilaajalle, ruuan valmistaminen tilauksen mukaan Metsäkodan somistus Aistielämysten metsä -teeman mukaisesti, käsienpesumahdollisuuden järjestäminen Ruuan kuljetus kodalle, esillelaitto ennen asiakkaiden saapumista Ruuan tarjoilusta vastaa opas / Metsänhaltijatar tai henkilö, joka ruuan tuo kodalle PALVELUMODUULI 10 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Aistit: Metsän Unelmahevosten tervehdys ja hoivaaminen Ruokailun loppuvaiheilla kutsutaan paikalle Metsän Unelmahevoset kauran tms. avulla tuomaan onnea. Unelmahevoset saapuvat laukaten ja höristen (tai sitten lönkytellen) paikalle ja asiakkaat saavat hoivata niitä antamalla kauraa ja hieman koittaa harjaamista, koska Unelmahevosissa on niille ominaista tähtipölyä ja muuta metsän tomua. 15 min Haju-, tunto-, näkö- ja kuuloaistit Aktiviteetin tarkoitus: ELÄMYS. Laittaa mielikuvituksen laukkaamaan ja parhaimmassa tapauksessa hevosten saapuminen on esteettinen elämys, jos ne kiiruhtavat paikalle lähistöltä metsän puiden takaa. Muistilista: -varataan kauraa kodalle, mutta ei asiakkaiden näkyville. Jos ei piilotuspaikkaa, voi toimia myös aluksi kuin somistuksena kodalla - hevosille glitteriä harjaan, häntään ja lavoille - varataan kodalle hevosten harjoja (suhteellisen puhtaita) - jos mahdollista, riimuttomat hevoset ovat aidomman metsänhevosen oloisia - jos hevoset tulevat kodalle ennenaikojaan vapaaehtoisesti, siihen suhtaudutaan kuin näin asian juuri pitikin mennä - jos hevoset eivät kutsusta tule, mutta ovat näkyvillä, opas voi yrittää houkutella kauralla kodalle

89 19 - jos hevoset eivät kutsusta tule, opas yrittää johdattaa vaivihkaa ja huomaamattomasti asiakkaat seuraavaan aktiviteettiin ja kohottaa tunnelmaa jollain vitsinmurjaisulla itsepäisyydestä tai laiskuudesta. Metsän Unelmahevosten tervehdys ja hoivaaminen -blueprint Metsään aitaus hevosia varten Hevosten koristelu glitterillä, vähän häntään ja harjaan (ihan vaan, jos sattuisi osumaan valo hyvin ja hevosen harja kimaltelisi kauniisti valossa asiakkaan silmään) Kodalle varataan kauraa ja muutama hevosenharja, kaviokoukku + (riimuja) ja riimunnaruja Opas tai ruuan tarjoilemisesta vastaava houkuttelee hevoset kauralla paikalle Muutamalle hevoselle riimu päähän ja asiakkaat harjailla tai vaikka opetella kavionpuhdistuksen Hevoset taas vapaaksi (paitsi jos seuraavaksi aktiviteetiksi valittu talutusratsastusta. Silloin myös talutusratsastuskamat kodalle) PALVELUMODUULI 11 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Aistit: Vuodenajanmukainen metsäpuuhastus: melonta/kalastus/marjastus/sienestys/lumikenkäily/hiihtäminen/talutusratsastus Vuodenajasta riippuen asiakkaille tarjotaan mahdollisuus melontaan, kalastukseen, marjastukseen, sienestykseen, lumikenkäilyyn tai hiihtoretkeen. Jos kaikki eivät ole halukkaita vuodenajanmukaiseen metsäpuuhastukseen, kuten kalastukseen tai melontaan, heille voidaan tarjota esimerkiksi talutusratsastusta metsässä tai vapaata vaeltelua ja metsän tutkimista lähistöllä. Aktiviteetistä riippuen noin 40 min Aktiviteetista riippuen Aktiviteetin tarkoitus: Fyysistä hyvinvointia edistävää kevyttä liikuntaa Muistilista: - vuodenajanmukaista aktiviteettia ei ole välttämätöntä sisällyttää kokonaistuotteeseen, jos vuodenaika ei ole otollinen millekään näistä aktiviteeteistä - vaihtoehtoisesti kodalle voi kutsua luennoitsijan, joka sopii hyvinvointiteemaan tai opettaa esimerkiksi jotain kädentaitoja - melonnassa ja kalastuksessa oltava ohjaus ja välineet paikallaan ruuan jälkeen - marjastukseen ja sienestykseen ennalta etsittävä otollinen paikka ja varattava esim. pieniä pärekoreja, joihin voi kerätä ja viedä mukanaan kotiin - lumikenkäilyssä ja hiihdossa ennalta katsottava sopiva reitti tai jäällä jos mahdollista, tarvittava määrä varusteita kodalle varattuna - talutusratsastuksessa voisi käyttää Metsänhaltijattaren hevosta, jos ko.henkilö jäänyt tarjoilemaan ruokaa, varattava kypäriä ja kumisaappaita

90 20 Vuodenajanmukainen metsäpuuhastus: melonta/kalastus/marjastus/sienestys/lumikenkäily/hiihtäminen -blueprint Sopiva paikka aktiviteetin toteuttamiseen kodan lähistöltä Mahdollisia yhteistyökumppaneita aktiviteettien toteuttamiseen Aktiviteetin toteutuspaikalle (melonta, kalastus) tai kodalle (marjastus, sienestys, talutusratsastus, hiihto, lumikenkäily) tarvittavat välineet PALVELUMODUULI 12 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Aistit: Muistilista: Kuljetus metsästä hevoskärryillä, traktorin lavalla tai kävellen Asiakkaat kuljetetaan takaisin metsän laidalta tallin pihalle hevoskärryillä, traktorin lavalla tai palataan kävellen (riippuen ryhmän koosta) Näkö-, kuulo-, haju- ja tuntoaistit - kuljetusvälineen on oltava ajoissa paikalla ja samanlaisena kuin meno-kuljetuksenkin aikana Kuljetus metsästä -blueprint Saman kuljetusvälineen käyttö kuin asiakkaiden viemisessä metsään Tiedottaminen mahdolliselle yhteiskumppanille ajasta, koska asiakkaat pitää hakea metsästä pois Asiakkaiden auttaminen kuljetusvälineeseen Kuljetus metsästä tallipihaan PALVELUMODUULI 13 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Muistilista: Metsänhaltijattaren Elämän Onnen -lahjat asiakkaille. Katso ehdotus Elämän Onnen -lahjaksi LIITTEESTÄ 4! Metsänhaltijatar on vastassa metsästä palaavia asiakkaita tallinpihassa. Hän kiittää kaikkia osallistumisesta Aistielämysten Metsään ja jakaa Elämän Onnen -lahjat jokaiselle muistoksi päivästä ja muistutukseksi hyvän olon tunteesta ja elämän Vihreän langan noudattamisesta. Lisäksi hän jakaa kännykät ja kellot takaisin. 15 min - Lahjoja pitää olla riittävä määrä

91 - myös Metsän Unelmahevosen, jolla Metsänhaltijar ilmestyi metsässä on hyvä olla mukana, jotta yhdenmukaisuus tarinassa säilyy 21 Metsänhaltijattaren Elämän Onnen -lahjat asiakkaille -blueprint Tarvittavien materiaalien hankinta ja lahjojen tekeminen Metsänhaltijatar on vastassa asiakkaita tallipihalla, kun he tulevat metsästä (myös Metsän Unelmahevonen näkyvillä) Mestänhaltijatar jakaa lahjat asiakkaille muistoksi päivästä ja palauttaa kännykät ja kellot Opas kerää suullista (tai kirjallista) palautetta päivän annista Opas informoi jälkeenpäin Aventuroa palautteesta PALVELUMODUULI 14 Aktiviteetin nimi: Sisältö: Arvioitu kesto: Mahdollinen vaatteiden vaihto, WC-käynnit ja lähtö kotiin Asiakkaat vaihtavat vaatteet ja valmistautuvat kotiinlähtöön. 15 min Kotiinlähtö -blueprint Tallipihan & vaatteidenvaihtopaikan & WC:n siivous & somistus & Aventuron logo näkyville Mahdollinen vaatteiden vaihto Opas ja Metsänhaltijatar ovat saatavilla kokoajan asiakkaiden lähtöön asti

92 3 AISTIELÄMYSTEN METSÄ -TUOTTEEN PALVELUJÄRJESTELMÄ 22 Tuotteen laatuun vaikutetaan palvelujärjestelmällä. Palvelujärjestelmä muodostuu yrityksen ulkoisista ja sisäisistä resursseista, joita tarvitaan tuotteen toteuttamiseen. Asiakas on vuorovaikutuksessa näiden resurssien kanssa käyttäessään palvelua eli matkailutuotetta. Sen takia palvelujärjestelmän pitää olla toimiva, laadukas ja tuottaa ennen kaikkea sitä arvoa, jota asiakas odottaa saavansa tuotteelta. Ei riitä, että palvelumoduulien aktiviteetit ovat sisällöltään asiakkaita kiinnostavia. Oleellisempaa on, millä tavalla aktiviteetit tuotetaan asiakkaalle. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen palvelujärjestelmässä tärkeää on, että kaikkeen, mitä asiakas näkee ja mitä hänelle tuotetaan, sisältyy tuotteen ydinarvo eli kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä. Seuraavissa kappaleissa selvennetään tarkemmin, miten tämä toteutetaan käytännössä. 3.1 Ulkoiset resurssit Ulkoiset resurssit ovat konkreettisia elementtejä, joita tuotteen toteuttamiseen tarvitaan eli toimintaympäristö, välineet ja laitteet sekä yhteistyökumppanit. Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteen ulkoisia resursseja ovat Aventuron toimintaympäristö eli fyysinen paikka, jossa tuote toteutetaan sekä välineet, joita tuotteen toteutuksessa tarvitaan. Lisäksi ulkoisia resursseja ovat Aventuron yhteistyökumppanit, joita tarvitaan joidenkin palvelumoduulien toteuttamiseen. Seuraavaksi listataan ulkoiset resurssit ja niille asetetut vaatimukset: AISTIELÄMYSTEN METSÄ - TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Metsä (+ metsäkota) - Näkymä ei ole liian monimutkainen tai yksinkertainen - Maisemalla on jokin rakenne tai muoto ja siinä on jokin kiintopiste tai osa-alue, johon huomio kohdistuu (esim. järvi) - näkymällä on syvyyttä ja maiseman sisään voi mennä eli uppoutua, jolloin kokemuksen elvyttävyys syvenee - maan pintarakenne on suhteellisen tasainen, jotta vaivaton liikkuminen on mahdollista (ei ole tarkoitus rämpiä metsässä) - näkymää peittää esimerkiksi kumpu, polunmutka tms. joka tuo mysteerisyyden tuntua (kriteerit ekopsykologi Salosen 2005, 69 mukaan) - hevoset, eli Metsän Unelmahevoset metsässä vapaana tuomassa elämyksellisyyttä ja tunnelmaa Metsäkodan somistus toteutetaan Aistielämysten metsä-teeman mukaisesti: - havuja - kynttilälyhtyjä - luonnonkukkia (keväällä, kesällä) - maalaisromanttiset käsipyyhkeet, pöytäliina yms. 2. Tallinpiha (+ vaatteidenvaihto- ja WC-mahdollisuus) - tallipihan, vaatteidenvaihtopaikan ja WC:n siisteys - Aventuron logo näkyviin - vaatteidenvaihtopaikka ja WC somistetaan havuilla ja hipaistaan vähän jauhokimalletta, jotta Aistielämysten metsä -teema alkaa jo asiakkaiden saapuessa. Vaatteidenvaihtopaikkaan voi laittaa kasettisoittimen, jossa lintujen laulua

93 23 AISTIELÄMYSTEN METSÄ - TARVITTAVAT VÄLINEET - somisteet tallipihalle, vaatteidenvaihtopaikkaan ja WC:hen - somisteet metsäkodalle - kori asiakkaiden kännyköiden ja kellojen keräämistä varten - kangaspusseja, johon kännykät ja kellot laitetaan + tussi nimen kirjotusta varten pussin päälle - kori, Hyvän olon tervehdys-juoma, pikareita, pullonavaaja sekä Metsänhaltijattaren tervehdys paperilla - retkijakkaroita (metsän värimaisemaan sopivan värisiä) - Metsänhaltijattaren asu - Metsän Unelmahevosille jauhomaista kimalletta, glitteriä - ensiaputarvikkeet kodalla - ruokatarjoilu kodalla (aterimet, servetit, käsienpesumahdollisuus, WC-paperia) - roskis kodalla, johon mahdollisuus lajitella jätteet - hevosenharjoja - kauraa - riimuja (jos hevoset mahdollisesti ilman riimuja metsässä) - valitusta Vuodenajanmukaisesta metsäpuuhastuksesta riippuen toteutukseen tarvittavat välineet (ellei mahdollinen yhteistyökumppani toteuta aktiviteettia) - Elämän Onnen -lahjojen tarpeet: huopapussukka, (maalattu) hevosenkenkä, Rauha-runo kauniilla paperilla ja valokuva Aistielämyksien metsästä, jossa näkyy Metsän Unelmahevosia vapaana AISTIELÄMYSTEN METSÄ -YHTEISTYÖKUMPPANIT - Opas, joka toteuttaa asiakkaalle näkyvästi kokonaistuotteen - Ruuan valmistaja, esillelaittaja ja mahdollisesti sen tarjoilija(palvelumoduuli: Hyvän olon ja Rakkauden ruoka metsäkodalla) - Metsänhaltijatar (Palvelumoduulit: Metsänhaltijattaren ilmestyminen Metsän Unelmahevosella ja Metsänhaltijatar jakaa tallipihalla Elämän Onnen -lahjat asiakkaille) - Kuljetuksesta vastaava (Palvelumoduulit: Asiakkaiden kuljetus metsään ja metsästä) - Vuodenaikapuuhastuksen aktiviteeteissa melonnassa ja kalastuksessa yhteistyökumppani, muista vastaa Aventuro/opas. - Lisäksi tarvitaan taustahenkilö, joka ottaa metsän laidasta korin pois palvelumoduulin 3 jälkeen. 3.2 Sisäiset resurssit Sisäiset resurssit perustuvat yrityksen ja sen henkilöstön henkisiin voimavaroihin, kuten tietotaitoon ja osaamiseen. Myös yrityksen palvelukulttuuri ja vieraanvaraisuus muotoutuvat pitkälti sisäisten resurssien kautta, johon vaikuttavat kaikki yrityksessä toimivat henkilöt, heidän persoonallisuutensa ja kyvykkyytensä palvella asiakasta. Sisäisiin resursseihin kuuluu myös yrityksen ohjausjärjestelmä eli tavat, joilla yritystä johdetaan. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen toteuttamiseen vaadittavat sisäiset resurssit ovat asiansa osaava, empaattinen ja mukaansatempaava opas, huolellisesti suunnitellut ja toteutetut palvelumoduulit sekä Aventuron omaleimainen palvelukulttuuri, jossa vieraanvaraisuus ja sydämellisyys korostuvat. Kaikissa toiminnoissa ja ihmisissä, joita asiakas kohtaa Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteessa näkyy Aventuron palvelukulttuuri ja asiakasta kohdellaan yksilöllisesti, sydämellisesti ja vieraanvaraisesti. Vieraanvaraisuus tarkoittaa Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteessa esimerkiksi avointa asiakkaan kohtaamista, asiakkaan tunteiden huomioimista, kaikkiin kysymyksiin vastaamista, rentoa juttelua mistä tahansa asiasta ja korostusta siitä, että niin paljon tai niin vähän voi ottaa osaa aktiviteetteihin,

94 24 kun tuntuu hyvältä. Myös vanhanaikainen palveluasenne, jossa asiakasta palvellaan tekohymyllä, mairealla äänensävyllä ja luonnottomalla ystävällisyydellä, heitetään tämän tuotteen toteutuksessa romukoppaan. Kaikki, mikä asiakkaalle ja hänen hyvinvointinsa edistämiseksi tuotetaan Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteessa, tehdään suurella sydämellä. Rakkaudella tehty huomataan aina. 3.3 Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen laatu Matkailutuotteen laatu voidaan muodostaa kolmesta eri osa-alueesta; teknisestä-, toiminnallisesta- ja vuorovaikutuslaadusta eli palvelun laatu-ulottuvuuksista. Tekninen laatu käsittää matkailutuotteen toimintaympäristöön liittyvät konkreettiset tekijät, palvelun tuottamiseen tarvittavat koneet ja laitteet sekä erilaiset tekniset ratkaisut, joiden avulla palveluprosessi toteutetaan asiakkaalle. Tekninen laatu tarkoittaa siis samankaltaisia asioita, kuin palvelujärjestelmän ulkoiset resurssit. Toiminnalliseen laatuun kuuluvat yrityksen palveluilmapiiri, vuorovaikutus muiden asiakkaiden kanssa, asiakkaan oma osaamistaso ja sen huomioiminen sekä palveluhenkilöstön ammattitaito. Vuorovaikutuslaatu ilmentää asiakkaan ja palveluhenkilöstön välistä vuorovaikutusta ja yrityksen vieraanvaraisuutta. Vuorovaikutus ja vieraanvaraisuus ovat hyvin paljon kiinni palveluhenkilöstön persoonallisista ominaisuuksista, kuten palvelualttiudesta, ystävällisyydestä, empaattisuudesta ja kyvystä asettua asiakkaan asemaan. Toiminnallisella laadulla ja vuorovaikutuslaadulla vaikutetaan siihen, miten ja millä tavalla asiakas kokee matkailutuotteen. Yhdessä ne ilmentävät yrityksen palvelujärjestelmän sisäisiä resursseja. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten ja millä tavalla asiakkaalle tuotetaan kokonaisvaltaista hyvää oloa ja kokemusta aistivasta, kokonaisesta itsestä. Toiminnallinen laatu ja vuorovaikutuslaatu ovat siis ne palvelun laatuulottuvuudet, joilla Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen laadukkuuteen erityisesti vaikutetaan. Empaattisuus, asiakkaan avoin kohtaaminen ja palveluhenkilöstön aito halu edistää asiakkaan hyvinvointia ovat avainsanoja, joilla Aistielämysten metsä -tuotteen toiminnallista laatua ja vuorovaikutuslaatua kohotetaan. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen teknisen laadun pitää olla hyvää perustasoa. Tuotteen toimintaympäristö on metsä, joka pitää olla helppokulkuinen ja miellyttävä katsella ja kokea. Palveluprosessin tulee sujua niiden palvelulupausten mukaan, jotka asiakkaalle on markkinoinnissa annettu ja siirtyminen aktiviteeteistä toiseen tulee sujua vaivattomasti ja aikataulun mukaan. Teknisen-, toiminnallisen- ja vuorovaikutuslaadun lisäksi asiakkaan kokemaan matkailutuotteen laatuun vaikuttaa yrityksen imago. Asiakas peilaa mielipidettään tuotteen kokonaislaadusta siihen mielikuvaan, joka hänelle on muodostunut yrityksen imagosta. Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuote suunnitellaan tässä toteutettavaksi Elämystalli Aventuron hyvinvointimatkailutuotteena. Aventuron imago vaellusratsastustallina vaikuttaa Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteeseen positiivisesti, koska asiakkaat voivat yhdistää mielikuvia hevosista uuteen tuotteeseen ja asiakkaille voidaan kertoa, että hevoset ovat mukana uudella tavalla tuotteessa.

95 4 AISTIELÄMYSTEN METSÄ -TUOTTEEN MARKKINOINTIKUVAUS 25 Tässä kappaleessa esitetään ehdotelma Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen markkinointiin. Tarkoituksena on antaa suunnitelman tasolla ideoita markkinointimateriaaliin, joita voi muokata tarpeen mukaan sopivammiksi. Tämän oppaan liitteenä on Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen tuote-esite ja tuotekuvaus. 4.1 Markkinointikuvaukset Asiakkaalle näkyvä tuote kuvataan tuote-esitteessä, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostus ja luoda mielikuvia niistä kokemuksista ja elämyksistä, joita asiakas saa ostaessaan tuotteen. Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen tuote-esitteessä painottuu yksinkertaisuus ja vahva visuaalisuus. Tuote-esitteen hallitsevassa taustakuvassa on pyritty kuvaamaan metsä kutsuvana, raikkaan vihreänä ja ilmavana, jolloin jo pelkkä kuvan katsominen voi rauhoittaa ja elvyttää mieltä. Lisäksi kuvassa pyritään tuomaan esiin metsään sisälle astumista ja siihen uppoutumista, kuten tuotteen toteutuksessa käytännössäkin tehdään. Tuotteen mainostekstin pohjaväri ja fontin väri mukailevat Aventuron internetsivujen värimaailmaa, jotta yhdenmukaisuus säilyy. Vihreä väri on tuotu lisämausteeksi ja erottamaan Aistielämysten metsän omana tuotteenaan. Mainostekstissä on pyritty kuvaamaan elävästi asiakkaan saamaa arvoa eli kokonaisvaltaista hyvän olon tunnetta aistivasta, elävästä itsestä. Aventuron sininen hevosen kuva on otettu käyttöön kuvaamaan Aistielämysten metsä -tuotteessa olevia Metsän Unelmahevosia. Tuote-esitteen rinnalle on suunniteltu varsinainen tuotekuvaus, jossa esitellään Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuote tarkemmin. Tuotekuvauksesta käy ilmi tuotteen eri palvelumoduulit ja tuotteen tarkemmat tiedot, joita asiakas tarvitsee tehdäkseen ostopäätöksen. Tuotekuvauksen visuaalinen ilme mukailee tuote-esitteen ilmettä yhdenmukaisuuden vuoksi. Tuotekuvauksesta on pyritty tekemään mahdollisimman selkeä, nopea ja helppolukuinen esitys, jotta tuotteesta on helppo kiinnostua. Tarkoituksena on myös synnyttää mielikuva tuotteen ostamisen helppoudesta. Ostamisen helppous ei saa jäädä vain mielikuvan tasolle vaan sen on myös toteuduttava käytännössä. 4.2 Ideoita markkinointiviestintään Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotetta voidaan markkinoida monella tavalla. Tässä kappaleessa annetaan muutamia lentäviä ideoita, joista voi tarvittaessa ottaa kiinni ja muokata niitä eteenpäin, kun tuote lanseerataan markkinoille. - Kun asiakas klikkaa Aventuron internetsivuilla Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteen esittelykohtaa, esittelyyn on lisätty metsän äänimaiseman ääniä, jotka asiakas kuulee. Tuotteeseen tutustumisesta tulee vaikuttavampi ja moniaistisempi. - Tuote-esitettä voi suoramarkkinoida valituille yrityksille suoraan sähköpostilla (tiedostosta yritetään saada teknisin konstein mahdollisimman pieni) ja lähetys ajoitetaan iltapäivään, jolloin voidaan ajatella, että rauhoittava ja elvyttävä mainosmateriaali ei luo ärtymystä vaan kiinnostusta. - Tuote-esite ja tuotekuvaus voidaan lähettää valituille yrityksille myös tavallisessa kirjepostissa. Kirjekuori voisi olla vihreä ja kun kirjeen avaa, sisältä tulvii metsän ja havujen tuoksuja. - Markkinoinnissa voidaan myös käyttää huhu- ja virusmarkkinointimenetelmää. Aventuron internetsivulta voi lähettää Aistielämysten metsä -virtuaalipostikortin ystäville, jossa on tervehdysteksti hyvinvointiin liittyen. Virtuaalipostikorttien kuvina on valikko kauniita metsäkuvia, joissa

96 muutamassa voi näkyä Metsän Unelmahevosia. Aventuron logo näkyy postikorteissa, jotta kortin saaja saa vihjeen lisätietojen löytymisestä Aistielämysten metsä -tuotetta voi myös markkinoida tapahtumamarkkinoinnin avulla. Metsänhaltijattareksi pukeutunut henkilö jakaa mainoslentolehtisiä Aistielämysten metsä - hyvinvointimatkailutuotteesta esimerkiksi hyvinvointi- ja terveysaiheisissa tapahtumissa, messuilla tai vaikka markkinoilla.

97 LÄHTEET 27 Komppula, R. & Boxberg, M Matkailuyrityksen tuotekehitys. Helsinki: Edita Prima Oy Salonen, K Mieli ja maisemat, eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita Prima Oy [viitattu ] [viitattu ] Moisio, M. Kehon kevätsiivous. Anna 19/2007, Markus, M. Kävely on skarppien laji. Olivia 5/2007, 94

98 PALVELUMODUULI 4 PÖLYTTYNEEN KEHON JA MIELEN PUHDISTUSJUMPPA METSÄN SYLEILYSSÄ 28 LIITE 1 Liikkeet perustuvat Oshana Energy Work menetelmään, joka muun muassa edistää mielenrauhaa ja poistaa stressiä ja jännityksiä. Energy Work hoitaa ja puhdistaa kehoa ja mieltä ja se on keino löytää sisäinen rauha ja harmonia luonnon kanssa. Luonto on ideaalinen paikka Energy Work liikkeille. Liikesarjan ohjeet ovat otettu Anna-lehdestä (19/2007). Asiakkaille tulee sanoa, että liikkeet perustuvat Oshana Energy Work-menetelmään. Pölyttyneen kehon ja mielen puhdistusjumpan liikesarjassa tehdään kuusi liikettä: Nro 1. Ravistelu-liike, jossa huolet ja murheet ravistellaan maahan Nro 2. Viskaus-liike, jossa väsymys viskataan taakse Nro 3. Aivojen puhdistus-liike, jossa herätellään aivot ja puhdistetaan aivosolut Nro 4. Taputtelu-liike ylävartalolle, jossa tampataan tunkkaiset energiat pois kehosta. Nro 7. Taputtelu-liike alavartalolle, jossa tampataan tunkkaiset energiat pois kehosta Nro 8. Viimeistely-liike, jossa viimeisetkin pölyt ja huonot energiat saavat kyytiä Asiakkaille on tärkeää kertoa mielikuva, jota liikkeessä tavoitellaan, jotta saadaan aikaiseksi liikkeen ja mielikuvan oikea yhtymä.

99 29

100 30

101 31

102 32 LIITE 2 PALVELUMODUULI 6 PUU KAVERINA VENYTTELY METSÄN ÄÄNIMAISEMAN SÄESTYKSELLÄ Tässä aktiviteetissä on tärkeää, että jokaiselle löytyy sopiva ja mieleinen puu, jonka alusta on tasainen eikä siinä ole häiritseviä risuja. Puun ympärille pitää jäädä tilaa suorittaa liikkeet kunnolla. Kaikkien pitää kuitenkin olla oppaan kuuloetäisyydellä. Aluksi opas brieffaa asiakkaat, mikä on oikea venyttelytekniikka (alla ohjeet Muistettavaa venyttelijälle ). Sen jälkeen venytyssarja käydään rauhallisesti läpi. Tärkeää on keskittyä venytyksen tuntemiseen ja metsän äänimaiseman kuuntelemiseen samalla. Silmät voi laittaa kiinni, se edistää kuuntelemista ja keskittymistä liikkeisiin, mikäli tasapainon kanssa ei ole ongelmia. Muistettavaa venyttelijälle: - hae hyvä venyttelyasento - käytä hyväksi vartalon painoa, älä jännitä toisesta paikasta - tunnustele, miten venytys vaikuttaa - aloita hitaasti ja lisää venytystä hellästi - ei nykiviä liikkeitä - hengitä tasaisesti - rentoudu VENYTYSSARJA (jokaisessa asennossa tulee olla vähintään minuutti) 1. POHKEEN JA REIDEN TAKAOSAN VENYTYS Ota kädellä puun rungosta tukea. Vie kantapää lähelle puun juurta, varpaat ylöspäin ja nojaa ylävartalolla alaspäin, jotta saat painon ja venytyksen tuntumaan pohkeeseen. 2. REIDEN ETUOSAN VENYTYS Nojaa puun runkoa vasten ja vie kantapää taakse lähelle pakaraa. Pidä polvet lähekkäin ja hae tukipiste katseella edestä. 3. PAKARAN VENYTYS Ota tukea puun rungosta kädellä. Nosta toinen jalkaterä polvelle ja nojaudu vartalolla eteenpäin. 4. LONKAN KOUKISTAJAN VENYTYS Ota puun rungosta tukea kädellä. Vie toinen jalka taakse niin, että puun runko on korvan ja lantion kohdalla. Laskeudu alaspäin ja tarkista, että etummaisen jalan varpaan näkyvät polven alta

103 PALVELUMODUULI 7 METSÄ MIELESSÄ EKOPSYKOLOGISET HARJOITUKSET MIELEN HYVINVOINNILLE LIITE 3 33 Harjoitukset ovat Kirsi Salosen (2005) kirjasta Mieli ja maisemat, eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Kirsi Salosen toive on ollut, että hänen nimensä mainitaan kehittämiensä harjoitusten yhteydessä. Salosen menetelmiin perustuvat Mielipaikka-harjoitus ja Luonnonvoima-harjoitus ja Hengitys puun kanssa-harjoitus on Michael Cohenin. Asiakkaille on tärkeää kertoa, että harjoitukset perustuvat ekopsykologi Kirsi Salosen ja ekopsykologi Michael Cohenin menetelmiin, jotta ideaa ei oteta omiin nimiin ja kunniaan. Asiakkaille kerrotaan myös harjoitusten ideologiaa, jotta niiden merkitys ymmärretään oikein: Harjoitukset perustuvat eko- ja ympäristöpsykologiaan. Niiden on tarkoitus vaikuttaa pääasiallisesti mielen hyvinvointiin ja auttaa ihmistä ymmärtämään luontoyhteytensä. Ekopsykologiassa ihminen mielletään osaksi luontoa ja harjoitusten avulla luontoyhteys vahvistuu ja myös mielen hyvinvointi paranee ja elpyy. Pysyvän luontoyhteyden löytäminen voi toimia kuin elämän Vihreänä lankana, eli luonnosta saa voimaa aina kun sitä tarvitsee. Luonto on elävä olento ja pysyvä ystävä. Luontokokemus voi olla terapeuttinen, elvyttävä, selkeyttävä, rauhoittava jne. Harjoitus 1. Mielipaikka-harjoitus (Salonen) Oppaan antama ohje: Anna jalkojesi viedä. Ei tarvitse tietää, anna jalkojesi viedä. Saattaa olla, että jokin paikka tai luonnonelementti kutsuu luoksensa. Voit pysähtyä tai olla liikkeessä. Tärkeää on seurata omia tuntemuksia ei tarvitse osata analysoida, järkeistää tai tietää. Mielipaikassa voi olla niin kauan tai niin vähän aikaa kun itsestä hyvältä tuntuu ja palata sitten paikalleen kertomaan sen verran kuin hyvältä tuntuu mielipaikasta ja sen valitsemisesta muille. Tätä mielipaikkaa voi myös jatkossa käyttää aina silloin, kun tarvitsee nopeaa rentoutumista. Viiden minuutin rauhoittumisen aikana voi mielessään palata mielipaikkaan ja tuntea uudelleen sen elvyttävä ja hyvää tekevä vaikutus. Harjoitus 2. Luonnonvoima-harjoitus (Salonen) Oppaan antama ohje: Rauhoitu ja kuuntele metsän ääniä. Kun hyvältä tuntuu, anna katseesi lähteä kulkemaan metsässä. Tarkkaile metsää kokonaisuutena ja yksityiskohtina. Kun siltä tuntuu, valitse maisemasta jokin kohde, jonka ominaisuus tuntuu sillä hetkellä sopivalta. Anna hyvää tekevän ominaisuuden lisääntyä kehossasi ja mielessäsi. Huomaat, miten ominaisuus (valo/lämpö/ääni/rytmi/väri) lisääntyy ja vahvistuu ja tunnet sen vaikutuksen itsessäsi. Anna tunteen vahvistua. Huomaat sen hyvää tekevän vaikutuksen. Ei tarvitse tietää tai ymmärtää sen enempää. Anna hyvän olon lisääntyä ja samalla tunnet mielesi vahvistuvan, selkiytyvän ja rentoutuvan. Harjoitus 3. Hengitys puun kanssa-harjoitus (Cohen) Oppaan antama ohje: Mene hyvältä tuntuvaan kohtaan. Pyydä alueelta lupa olla siellä ja kysy mielessäsi haluaako se auttaa sinua oppimaan siltä. Jos huomaat vastustavia signaaleja kuten teräviä kiviä, lehtiä, piikkejä tai uhkaavan oloisia hyönteisiä etkä huomaa hyvän olosi kasvavan, vaihda paikkaa. Kun olet löytänyt paikan, jolta olet saanut luvan ja tunnet olosi hyväksi ja hyvä olo lisääntyy, valitse jokin kasvi ja mene sen lähelle. Anna tietoisella osalla itsellesi käsky lakata hengittämästä. Samalla irroitat tärkeimmän osan itseäsi luonnosta. Huomaa tämä epämiellyttävä tunne ja käske itsesi yhdentymään luontoon uudelleen hengittämällä. Aloita hengittäminen uudelleen kasvin lähellä ja hengitä sen tuottamaa happea. Huomaat, että kasvi tukee sinua. Joka kerta, kun hengität ulospäin, hiilidioksidi ruokkii kasvia. Kun hengität sisään, saat sen tuottamaa happea.

104 PALVELUMODUULI 13 METSÄNHALTIJATTAREN ELÄMÄN ONNEN -LAHJAT ASIAKKAILLE 34 LIITE 4 EHDOTELMA MUISTOLAHJAKSI: Sammaleenvihreään huopapussukkaan on laitettu: - puhdas hevosenkenkä (voisi maalata kauniin väriseksi) - Kauniilla paperirullalla, joka on sidottu nauhalla Eino Leinon runo: Rauha - valokuva Aistielämysten metsästä, jossa näkyy Metsän Unelmahevosia vapaana Rauha Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin? Mitä on tämä hiljaisuus? Mitä tietävi rauha mun sydämessäin niin suuri ja outo ja uus? Minä kuulen, kuin kukkaset kasvavat ja metsässä puhuvat puut. Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat ja toivot ja touot muut. Kaikk on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. Eino Leino

105 Toteutusajankohta: Kohderyhmä: Kesto: Sisältö: Ympäri vuoden TYKY-porukat, yritykset ja yhteisöt, senioriryhmät, virkistysporukat 5 tuntia (ohjelmakuvaus on ohjeellinen, sitä voidaan tarvittaessa räätälöidä) - saapuminen tallin pihamaalle Elämystalli Aventuroon - vaatteiden vaihto, oppaan tervetulotoivotus tallin pihamaalla - lähtö metsään - saapuminen metsään - Metsänhaltijattaren Hyvän olon tervehdys -juoma - Pölyttyneen kehon ja mielen puhdistusjumppa metsän syleilyssä - Aistikävely metsän aistimaisemien kokeminen moniaistisesti - Vartalon vetristys keppivenyttely metsän äänimaiseman säestyksellä - Metsä mielessä ekopsykologiaa mukailevat mielen hyvinvointiharjoitukset - Hyvän olon ja rakkauden ruoka metsäkodalla - Metsän Unelmahevosten tervehdys ja hoivaaminen - Vuodenajan mukainen metsäpuuhastus: melonta/kalastus/marjastus/sienestys/lumikenkäily/hiihtäminen - paluu metsästä - saapuminen tallin pihamaalle Elämystalli Aventuroon - päätös aistielämykselliselle päivälle - vaatteiden vaihto, kotiinlähtö Lisäksi ennalta-arvaamattomia yllätyksiä! Varustus: Sään mukainen, väljä ja lämmin kerrospukeutuminen sekä mukavat kengät, joilla voi kävellä metsässä Hinta: xx e/hlö xx e/ryhmä (max. xx henkilöä) (hinnat sisältävät alv:n) Sijainti: Elämystalli Aventuro, Mäntyniementie 28, Uusikylä, Nastola 120 km Helsingistä 17 km Lahdesta Varaukset ja lisätiedot: Riikka Saira, Elämystalli Aventuro Puhelin: Sähköposti: aventuro@saunalahti.fi

106