Hämeenlinnan ympäristötilinpäätös vuodelta 2015

Transkriptio

1 Hämeenlinnan ympäristötilinpäätös vuodelta 2015 Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja

2 Kannen kuva: Pitkoksia Hämeenlinnan Heinisuolla, viirupöllön poikaset Hauholla, Hämeen linna Vanajaveden rannalla ja kurkkaus Aulangon lehmuksen kolosta. Sisäkannen kuva: Rautavuoren niittytapahtuma Valokuvat ovat Heli Jutilan ottamia ellei toisin mainita. Lähdeviite: Jutila Heli 2016: Hämeenlinnan ympäristötilinpäätös vuodelta Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sivua ja 2 liitettä (12 s.). Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta, ympäristö ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö. ISBN (verkkojulkaisu) ISSN L ISSN (verkkojulkaisu) 2

3 Sisällys Tiivistelmä 4 Esipuhe 5 1. Johdanto Tausta ympäristötilinpäätöksen laadinnalle ja rajaukset 8 2. Ympäristötuotot Keskeiset luvut Merkitystarkastelu Vertailut aiempiin vuosiin ja muihin kuntiin Ympäristökulut Keskeiset luvut Merkitystarkastelu Vertailut aiempiin vuosiin ja muihin kuntiin Ympäristöinvestoinnit Keskeiset luvut Merkitystarkastelu Ympäristövaraukset Päätelmät Lähteet 28 Liitteet 29 3

4 Tiivistelmä Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaisesti kaupunki laatii ympäristötilinpäätöksen vuosittain. Hämeenlinnan ympäristötilinpäätös perustuu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoksen yleisohjeeseen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä (2009). Ympäristötilinpäätökseen kootaan keskeisiä ympäristöasioiden hoitoa, kestävää elämäntapaa ja kaupunkistrategian edistämistä koskevia tunnuslukuja ja toimenpiteitä. Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation ulkoiset ympäristötuotot olivat n Osuus kaikista toimintatuotoista oli 0,43 % ja asukasta kohti laskettuna ympäristötuotot olivat 5,69 euroa. Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotoista pääosa muodostui kaupungin asiantuntijapalveluna tuottamista viranomaistehtävistä, alueellisen jätelautakunnan ( ) ja Hattulan kunnan ympäristösuojelun palvelujen tuottamisesta ( ). Näitä tuottoja ( ) ei huomioitu vuoden 2014 ympäristötilinpäätöksessä, mutta nyt ne otettiin mukaan. Merkittäviä tuottoja tuli ympäristölupa ( ) ja maa ainesvalvontamaksuista ( ) sekä lumen ja maankaatopaikkatoiminnasta ( ). Ympäristötuottojen määrä kasvoi vuodesta Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation verottomat ympäristökulut olivat n Kun ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut huomioidaan ympäristötoimintakuluissa, summaksi muodostuu Ympäristötoimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista (huomioiden ympäristönsuojelupoistot) oli 1,15 %, ja asukasta kohti laskettuna ympäristökulut olivat 78,18 euroa. Ympäristötoimintakulut kasvoivat vuodesta Suurimmat kulut syntyivät maaperän ja pohjaveden suojelussa ( ). Pilaantuneen maaperän selvitys ja puhdistamistyöt keskittyivät Engelinrannan ja Keinusaaren alueille. Jätehuollossa ( ) kulut laskivat vuodesta 2014, kun ilmansuojelussa ( ) ja vesiensuojelussa ( ) menot kasvoivat. Ympäristökuluja muodostui myös ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä ja ympäristönsuojelun edistämisestä. Varhaiskasvatuksen metsä ja vihreä lippu esikoulut ja kiinteistöjen energiakatselmukset olivat merkittävimmät ympäristösuojelun edistämiseen käytetyt menoerät. Kaupunkistrategian mukainen hiilidioksidipäästöjen 20 %:in vähentämistavoite (jaksolla ) on saavutettu ja päästöt ovat vähentyneet 45 %. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöinvestoinnit kolminkertaistuivat vuoteen 2014 verrattuna (vuonna ). Ympäristöinvestointien osuus koko kaupungin investoinneista nousi samalla 0,35 %:ista 2,94 %:iin. Asukasta kohden ympäristöinvestointeihin kului 10,31 euroa. Merkittävimmät ympäristöinvestoinnit liittyivät vesiensuojeluun ( ), johon sisältyivät moottoritien ojan eroosiosuojaus, Hauhon laiturin rakentaminen ja hulevesiviemärien rakentaminen. Kansalliseen kaupunkipuistoon investoitiin aiempaan tapaan ( ). Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ympäristövastuut eli nk. ehdollinen ympäristövelka olivat noin 6,53 milj., joka kasvoi moninkertaiseksi vuodesta Pääosin ympäristövelka koostuu pilaantuneiden maiden kunnostusvarauksesta. 4

5 Esipuhe Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupunki laatii ympäristötilinpäätöksen vuosittain. Vuoden 2014 ympäristötilinpäätös laadittiin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoksen yleisohjeen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto esitti, että jatkossa ympäristötilinpäätökseen sisällytetään laajemmin kaupungin kestävää kehitystä kuvaavaa raportointia. Käytettävissä olevien resurssien puitteissa vuoden 2015 ympäristötilinpäätöksen katsantokantaa laajennettiin sisältämään kaupunkistrategian mittareiden hyödyntämisen ja toisaalta erilaisten toimien merkityksen tarkastelun. Ympäristötilinpäätöksen laatiminen on työläs prosessi, jossa koko kaupunkiorganisaatiosta kerätään ympäristöasioiden hoitoon käytettäviä taloustietoja ja samalla kuvataan suoritettuja toimenpiteitä. Nykyinen kirjanpitojärjestelmä ei parhaalla mahdollisella tavalla tue ympäristötilinpäätöksen laatimista. Juha Lahti Ympäristöjohtaja Ekojärven maisemaa Lammilla. 5

6 1. Johdanto Ympäristötilinpäätökseen kootaan keskeisiä ympäristöasioiden hoitoa, kestävää elämäntapaa ja kaupunkistrategian edistämistä koskevia tunnuslukuja ja toimenpiteitä. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian yksi päämäärä on hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu. Tämä pitää sisällään seuraavat kriittiset menestystekijät: 1) kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu 2) hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot 3) ympäristö ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen 4) luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellisen elinympäristön ja vesistöjen puhtaus. Kaupunkistrategiassa yhtenä menestystä mittaavana tekijänä on ympäristötilinpäätöksen laatiminen. Ympäristötilinpäätöksen suhde kaupungin strategisiin ohjelmiin ja asiakirjojen on nähtävissä kuvassa 1. Kuva 1. Strategisten dokumenttien ja ympäristötilinpäätöksen sijoittuminen kokonaisuuteen. Kestävä elämäntapa ohjelma (KV ) tavoittelee kestävää kehitystä kaupunkiorganisaatiota laajemmasta näkökulmasta. Asiakirja täydentää Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa ja edistää ympäristösitoumusten toteuttamista ja toimeenpanoa. Kehittämispalveluiden Kymppi hanke suunnitteli vuonna 2012 Aalborgin sitoumuksen pohjalta Hämeenlinna kaupungille uudet kestävän kehityksen keihäänkärjet. Ne ovat energiapihi Hämeenlinna, toimiva ekoarki sekä kestävästi kuluttava ja liikkuva Hämeenlinna. 6

7 Hämeenlinnan kaupunki on ollut pitkään aktiivinen kestävän kehityksen edistäjä ja se allekirjoitti Aalborgin sitoumuksen ensimmäisenä suomalaisista kunnista. Hämeenlinnan kaupunki kuuluu paikallishallinnon kansainväliseen kestävän kehityksen verkostoon järjestöön ICLEI:hin (Local Governments for Sustainability). Kestävän kehityksen edistämisessä eri tyyppiset teemat ovat vaihdelleet vuosien saatossa vesien ja luonnonsuojelusta, ilmastonsuojeluun ja energian säästöön. Vaikka tässä ympäristötilinpäätöksessä esitellään vuoden 2015 tilannetta ja toimia. Hämeenlinnan juhli vuonna 2016 luonto ja vesi teemavuotta, jonka aikana kaupunki ja kansalaisjärjestöt järjestivät monenlaista toimintaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Kyseisen teemavuoden valmistelu käynnistyi jo hyvissä ajoin vuoden 2015 puolella. Celsius-hanke Hämeenlinnan kaupunki haki vuonna 2016 jäsenyyttä EU:n CELSIUS-verkostoon, joka keskittyy kaupunkien älykkäiden lämmitys jäähdytysjärjestelmien kehittämiseen. EU:ssa on havaittu, että kaupunkien kaukolämpö ja jäähdytysjärjestelmillä on merkittävä rooli energiatehokkuustavoitteiden toteutumisessa. Hanke tukee EU:n ilmasto ja energiapakettia sekä uudempaan energiastrategiaa EU:n ilmasto ja energiatavoitteiksi on asetettu yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla ja vuoteen %:lla. Lisäksi tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 %:iin energian loppukäytöstä vuoteen 2020 mennessä ja 27 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuuden lisäämiselle asetettiin tavoite, jonka mukaan yhteisön energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia perusuran (kehitys ilman eritystoimenpiteitä) mukaisesta kehityksestä vuoteen 2020 mennessä ja 27 %:ia vuoteen 2030 mennessä. Celsius hanke edesauttaa Hämeenlinnaa ja EU:n muita kaupunkeja kehittämään turvallisia, edullisia ja vähähiilisiä kaukolämpö ja jäähdytysjärjestelmiä. Hankkeen avulla saadaan uusinta tietoa työpajojen, seminaarien ja uutisten muodossa sekä voidaan hyödyntää CELSIUS hankkeen asiantuntijaryhmää tiedonvaihdossa. Lisäksi saadaan tietoa ratkaisuihin liittyvistä teknisistä ja poliittisista haasteista. Hämeenlinnan kaukolämpöverkko on tällä hetkellä erittäin kattava ja toimiva (kokonaispituus yhteensä 172 km). Kaikissa Hämeenlinnan kaukolämmitetyissä kohteissa voidaan etälukea mittareita. Kaukolämpö tuotetaan pääosin (kulutushuippuja lukuun ottamatta) vain Vanajan voimalaitoksella, joka käyttää uusiutuvaa energiaa. Kaupunki on osakkaana Hauhon kaukolämpö Oy:ssa, joka hoitaa suuren osan Hauhon kirkonkylän lämmityksestä. Lisäksi kaupunki omistaa Rengossa kaukolämpölaitoksen, joka lämmittää joitakin taloja ja vanhainkodin. Asemanranta ja Engelinranta tukeutuvat lähtökohtaisesti kaukolämpöön, vaikka muitakin energiamuotoja toivotaan mukaan. Hämeenlinna on mukana Sitran kiertotalouden toimintaohjelmatyössä liikkumisen ja logistiikan pilotilla, joka suuntautuu Engelinrantaan. 7

8 Vuonna 2015 toteutettiin pyöräilynedistämishanke, johon saatiin Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen valtionavustusta , hanke kokonaisuudessaan oli Hankkeessa kartoitettiin kuntalaisten mielestä keskeisiä asioita pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi ja järjestettiin pyöräparlamentti sekä toritapahtuma, jossa esiteltiin erilaisia pyöriä. Vuonna 2016 hanke on jatkunut Hämeenlinnan pyöräilyn edistämisohjelmana, jonka päätavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta ja sitä kautta saavuttaa erityisesti terveyshyötyjä. Kuntalaisten valitessa pyöräilyn yksityisautoilun sijaan liikenteen päästöt vähenevät ja myös katuinfran kuluminen on pienempää. Pyöräilyä edistetään parantamalla keskeisiä pyöräilyverkon osuuksia, priorisoimalla kunnossapitoa ja kannustamalla kuntalaisia pyöräilemään. Toimenpiteitä suunnataan eri kohderyhmille. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää kestävän liikkumisen muotojen yleistymistä merkittävästi. Sellaisia ovat esimerkiksi jakamiskonseptit, entistä houkuttelevampi julkinen liikenne ja liikkumispalvelut (MaaS). Esimerkiksi Hämeenlinnaan rakentuvan Engelinrannan kaupunginosan suunnittelussa huomioidaan robotti ja yhteiskäyttöautojen sekä kimppakyytien ja pyöräilyn yhdistäminen. Yhteiskäyttöautot vähentävät alueen pysäköintipaikkojen määrää, ja mobiililiikkumispiste mahdollistaa sujuvan vaihdon liikkumismuodosta toiseen. 1.1 Tausta ympäristötilinpäätöksen laadinnalle ja rajaukset Hämeenlinnan ympäristötilinpäätöksen laatimisessa on hyödynnetty Suomen kuntaliiton vuonna 2007 julkaisemaa Efeko Oy:n mallia (Knuutila 2007) ja EY:n komission suosituksia (mm. 2001/453/EY). Kaupungin ympäristötilinpäätöksen laatiminen on Kirjanpitolautakunnan suosituksen (Kirjanpitolautakunnan kuntajaos 2009) mukaista ja kertoo osaltaan, kuinka kaupunki täyttää ympäristöä kohtaan asettamansa velvoitteet. Kuntalain 1, 3 mom. mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä. Suunnitelmallinen ympäristöasioiden hoito on tärkeä osa kaupunkiorganisaation kestävää toimintaa. Laki kuntien ympäristöhallinnosta 3 toteaa, että kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Ympäristötilinpäätös selvittää kaupungin menot ja tulot ympäristön hoidon suhteen. Ympäristötilinpäätöksessä voidaan myös havainnollistaa, kuinka paljon ympäristölle aiheutettujen vahinkojen korjaaminen maksaa. Ympäristötoimintakulut ja investoinnit ovat välttämättömiä, jotta kunta pystyy vastaamaan lakisääteiseen kestävän kehityksen edistämistavoitteeseen. Tilinpäätös sisältää kaupungin ja sen liikelaitosten ympäristöön kohdistuvat tulot, menot, investoinnit, suoritteet ja velat. Ympäristötilinpäätöksen laatimisessa on KILA:n ja Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti noudatettu ympäristönsuojelun nk. prioriteettiperiaatetta. Tämän mukaan ympäristömenoja syntyy toiminnasta, jonka ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Ympäristötilinpäätöksessä ei huomioida sen sijaan toimintoja, jotka luovat sivutuotteena ympäristöhyötyjä, koska niiden ensisijainen tarkoitus ei suoranaisesti ole ympäristönsuojelu. Tilinpäätökseen mukaan huomioidut ympäristötulot, menot sekä investoinnit, voidaan luokitella seuraaviin ympäristönsuojelun osa alueisiin: ilman ja ilmastonsuojelu, vesistöjen suojelu ja jätevesien käsittely, jätehuolto ja roskaantumisen estäminen, maaperän ja pohjaveden suojeleminen, meluntorjunta, maiseman ja luonnon suojelemi 8

9 nen, kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen toiminta sekä muu ympäristönsuojelua edistävä toiminta. Ympäristökustannusten osuuden erittely ja arviointi on usein haasteellista ja taloudellinen merkitys on toisinaan suurempi kuin kirjanpitoon raportoidut ympäristökustannukset. Ympäristönsuojelua tukevat hyvät käytännöt ovat tärkeitä, vaikka ne eivät aina asetu laadittuun tilinpäätöskriteeristöön. Ympäristötilinpäätös on yksi näkökulma tarkastella kaupungin ympäristöasioiden hoitoa ja hyvä lisä ympäristön tilaa, valvontaa ja seurantaa kuvaavan materiaalin lisäksi. Kaupungin ympäristötilinpäätös on rajattu siten, että se käsittää Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat sekä kaupungin liikelaitokset, kuten LinnanInfra ja Linnan Tilapalvelut. Ympäristötilinpäätöksessä on huomioitu sellaiset ympäristötulot, menot ja investoinnit, jotka sisältyvät kaupungin tilinpäätökseen. Osakeyhtiöt kuten Hämeenlinnan seudun Vesi Oy, Tekme Oy, Linnan Kehitys Oy tai Kiertokapula Oy eivät sisälly Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätökseen, mutta Hämeenlinnan Seudun Veden ja Kiertokapulan osalta julkaisussa tulee muutamissa kohdin esiin niiden merkitys kunnallisten palvelujen tarjoajana. Hämeenlinna toimii Hattulan kunnan ympäristö ja ympäristöterveyspalvelujen tuottajana. Vastaavasti Hämeenlinna toimii alueellisen jätelautakunnan isäntäkuntana. Näiden Hämeenlinnan kaupunkiorganisaatioon kuuluvien ja ympäristöasioiden hoitamiseen perustettujen hallintoyksiköiden kulut ja tulot on huomioitu Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätöksessä vuonna Vuonna 2014 alueellisen jätelautakunnan ja Hattulan kunnan ostamien ympäristöpalvelujen aiheuttamat kulut ja tuotot jätettiin pois Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätöksestä, joten tämä on hyvä huomioida tarkemmissa vertailuissa. Kaikkia ympäristötilinpäätökseen kerättyjä lukuja ei ole saatu kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan osa tiedoista on arvioitu. Esimerkiksi ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut on laskettu arvioidun kulutuksen sekä veron tai maksun perusteen mukaan. Ympäristötaloustietoja joudutaan keräämään manuaalisella erilliskeräyksellä. Tästä johtuen tiedot ovat osittain suuntaa antavia. Useat ympäristötoimenpiteet ovat kytkeytyneet kiinteästi toimintaan. Sen johdosta kaikkia ympäristökustannuksia ei ole voitu ilmoittaa. On todennäköistä, että ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on suurempi kuin raportoiduista luvuista ilmenee. Ympäristötilinpäätöksen tekstissä luvut on pääosin esitetty sataan euroon pyöristettyinä. Taulukoissa luvut ovat pääosin tuhansina euroina. Ensisijaisesti Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2015 ympäristötilinpäätöksen lukuja on verrattu vuoden 2014 vastaavaan, mutta osiltaan vertailua on tehty myös vuosiin 2005 ja Silloin ympäristötilinpäätös laadittiin osana Kuntien ympäristötilinpäätöshanketta, jossa ympäristötoimi oli mukana. Vuonna 2006 Kuntaliiton, Finnish Consulting Group FCG:n ja seitsemän kaupungin (Hyvinkää, Hämeenlinna, Kokkola, Mikkeli, Nurmijärvi, Pori ja Vaasa) yhteisessä hankkeessa valmistui opas kunnan ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja raportoinnista osana lakisääteistä tilinpäätösinformaatiota sekä osana kunnan kestävän kehityksen tai yhteiskuntavastuun raporttia ( aatos/sivut/default.aspx). 9

10 On huomioitava, että kuntaliitoksen myötä viiden maalaiskunnan ja kuntayhtymien kokonaisuus on tullut Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation osaksi. Asukasmääräkohtaiset luvut ovat silti edelleen varsin hyvin vertailukelpoisia aikaisempaan. Vertailua on suoritettu myös Tampereen, Oulun, Mikkelin ja Vaasan kaupunkien ympäristötilinpäätöksiin. Ympäristötilinpäätöksen on koostanut ympäristöasiantuntija Heli Jutila. Valmistelua on tukenut ryhmä, jossa ovat olleet edustettuna ympäristöjohtaja Juha Lahti, kehittämispäällikkö Juuso Heinisuo, ympäristösuunnittelija Sara Syyrakki, talousarviopäällikkö Päivi Selonen, controller Eijaliisa Koskela sekä ympäristö ja terveystarkastaja Terhi Laine sekä talouspäällikkö Hannu Sointu. Tietoja ympäristötilinpäätöksen on saatu lukuisilta muiltakin kaupungin eri hallintokuntien edustajilta. Sateenkaari Tuuloksen Syrjäntakana. 10

11 2. Ympäristötuotot 2.1 Keskeiset luvut Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation ulkoiset ympäristötuotot olivat ( ). Osuus kaikista toimintatuotoista oli 0,43 % (2014 0,21 %) ja asukasta kohti laskettuna ympäristötuotot olivat 5,68 euroa (2014 2,5 euroa). Suurimmat ympäristötuotot ( ) syntyivät alueellisen jätelautakunnan sijoittumisesta Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon, joka toimii nettomaksuperiaatteella. Vuonna 2014 jätelautakunnan tuottoja ( ) ja kuluja ei huomioitu ympäristötilinpäätöksessä, mutta nyt ne otettiin mukaan. Vastaavasti Hattulan kunnan ympäristösuojelun palvelujen maksuosuutta ( ) ei huomioitu tuotoissa vuonna 2014, mutta nyt tämäkin tuotto otettiin huomioon. Nämä muutokset merkitsivät tuottojen määrän kasvua. Jos näitä tuottoja ei huomioitaisi, tuottojen osuus olisi vain hieman vuotta 2014 korkeammalla tasolla ( ). Merkittäviä tuottoja tuli myös ympäristö ja maa aineslupamaksuista (n ; sisältyy taulukon 1 kohtaan 7), maa ainesvalvontamaksuista (n ; sisältyy taulukon kohtaan 6) sekä lumen ja maankaatopaikkatoiminnasta ( ; sisältyy taulukon 1 kohtaan 3). Taulukko 1. Ympäristötuotot vuosittain Ympäristötuotot vuosittain, 1000 (sisältäen poistot) Ulkoilman ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Taulukko 2. Ympäristötilinpäätöksen tunnuslukuja. Tunnusluku Tunnusluvun arvo vuosittain Ympäristötuotot yhteensä, tuhatta euroa 483,4 417,3 174,8 387 Ympäristötuottojen osuus kaupungin toimintatuotoista, % 0,19 0,60 0,21 0,43 Ympäristötuotot asukasta kohden, euroa/asukas 10,21 8,71 2,53 5,69 Kunnan ympäristönsuojeluun liittyvien viranomaistehtävien tuotot / kaikki ympäristötuotot 0,86 3,13 0,31 0, Merkitystarkastelu Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotoista pääosa muodostui kaupungin asiantuntijapalveluna tuottamista viranomaistehtävistä. Kaupungin korkea ympäristöosaaminen mahdollistaa palveluntarjoajana toimimisen. Samalla kaupungin omien lakisääteisten ympäristötehtävien hoituminen varmistetaan. Etuna on myös riittävä linkitys kaupungin muuhun toimintaan. Tuottoja saadaan myös ympä 11

12 ristö ja maa ainesluvista ja maa ainesvalvontamaksuista sekä vuodesta 2016 lähtien myös ympäristövalvonnan maksuista. Näiden tuottojen ohjaaminen ympäristövalvontaan ja ympäristön tilan seurantaan sujuvoittaa ympäristöluvitus ja valvontamenettelyjä ja sitä kautta vahvistaa seudun yritysten kilpailukykyä. 2.3 Vertailut aiempiin vuosiin ja muihin kuntiin Vuonna 2005 kaupungin ympäristötuotot olivat n ympäristösuojelun edistämiseen käynnissä olleiden EU hankkeiden ansiosta. Vuonna 2006 Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotot olivat kaikkiaan Ilman niitäkin ympäristötuotot olivat nykyistä suurempia ( ) (edellisessä taulukossa esitetty) muodostuen ympäristönsuojelun edistämiseen ja vesiensuojeluun tulleista EU hankkeiden tuotoista. Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotot olivat vuonna 2015 alhaisemmalla tasolla kuin vuosina Tampereen kaupunkiorganisaation 32,9 miljoonan euron ympäristötuotot vuonna 2015 syntyivät pääosin vesilaitoksen laskutuksesta. Ympäristötuottoja kertyi Tampereella 146 /asukas, ja ne muodostivat kaikista toimintatuotoista 8 %. Koska Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n ympäristötuotot eivät sisälly Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätökseen, tulisi Tampereen ympäristötilinpäätöksen tuotoista poistaa vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn tuotot (32,5 milj. ), jotta saadaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätöksen kanssa vertailukelpoiset tuottoluvut. Tampereen ympäristötuotot asukasta kohden olisivat ilman jätevesienkäsittelyn ja vesiensuojelun tuottoja noin ja 1,9 asukasta kohden, mikä on pienempi kuin Hämeenlinnassa. 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 4 % 1. Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 3 % 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 % 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 36 % 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7 % 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 52 % 5. Melun ja tärinän torjunta 0 % 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 11 % Kuva 2. Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotot vuonna Mikkelin kaupungin ympäristötilinpäätöksen vuoden 2015 ympäristötuotot olivat 6,29 milj. euroa, mistä 83,77 % muodostui jätevesimaksuista ja jätevesilaitoksen tuotoista. Tämän perusteella muita 12

13 ympäristötuottoja olisi Mikkelissä syntynyt vuonna , mikä tekee 1,41 /asukas. Mikke lissä siis ympäristötuotot olivat Hämeenlinnaa alhaisemmalla tasolla. Vaasan kaupungin ympäristötilinpäätöksen 2014 ympäristötuotot olivat 10,76 milj. euroa, mistä 81 % muodostui jätevesimaksuista ja jätevesilaitoksen tuotoista. Tämän perusteella muita ympäristö tuottoja olisi Vaasassa vuonna 2008 syntynyt 2,044 milj., mikä tekee 30,60 /asukas. Vaasassa ym päristötuotot olivat Hämeenlinnaa ja muita vertailukuntia selvästi korkeammalla tasolla. Löytynlähdettä Lammilla 13

14 3. Ympäristökulut 3.1 Keskeiset luvut Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation verottomat ympäristökulut olivat n , kun ne vuonna 2014 olivat n Kun ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut huomioidaan ympäristötoimintakuluissa, summaksi muodostuu noin (v ). Ympäristötoimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista (huomioiden ympäristönsuojelupoistot) oli 1,15 % (v ,84 %), ja asukasta kohti laskettuna ympäristökulut olivat n. 78,18 euroa ( euroa). Ympäristötoimintakulujen osuus nousi edellisestä vuodesta 2014 (0,84 %), mutta ei ole saavuttanut vuoden 2005 (1,72 %) ja 2006 (1,36 %) tasoa. Ympäristönsuojelun viranomaistyöstä muodostuva osuus kaikista toimintakuluista oli vuonna 2015 noin 8,90 % (v ,88 %). Suurimmat kulut syntyivät maaperän ja pohjaveden suojelussa ( ), jossa oli merkittävä nousu vuoteen 2014 verrattuna (n ). Pilaantuneen maaperän puhdistustyöt ja niihin liittyvät selvityskulut muodostivat lähes suuruisen summan, josta asiantuntijapalvelujen osuus oli n Näihin selvityksiin lukeutuivat myös ympäristön tilan seurantaan kuuluvat vanhojen kaatopaikkojen selvitykset. Maa alueiden öljyntorjuntaan käytettiin , josta tosin palautui tuottoina pelastuslaitoksen kuntamaksuosuuksina. Pohjavesien suojelusuunnitelman laatimiskuluihin kirjattiin vuonna laskuja ja lisäksi viranomaistyötä. Seuraavaksi eniten varoja käytettiin jätehuollossa (n ; vuonna 2014 n ), missä kulut laskivat edellisvuodesta, mutta osin kyse lienee kirjausten tulkintaperiaatteiden muutoksista. Kaupungin kiinteistöjen jätteiden keräilymaksut (oma rivi) ja muut jätehuoltomaksut sekä toiminnan henkilöstökulut veivät n Alueellisen jätelautakunnan eli Kolmenkierron järjestämisestä syntyi Hämeenlinnan kaupungille noin kulut, jotka toisaalta tulivat saman suuruisina tuottoina takaisin eli toiminta järjestetään nettomaksuperiaatteella. Merkittävä menoerä oli myös lumen ja maankaatopaikkojen ylläpitäminen ( ), mutta tästä toiminnasta saatiin kyllä tuottoja kuluja enemmän ( ). Roskien siivouksen kohdalle kertyi kuluja 8 000, mikä on moninkertaisesti vähemmän kuin vuonna Tämä johtuu siitä, että nyt pystyttiin välttämään aikaisemmin esiintynyt joidenkin kulujien kirjautuminen sekä jätteiden keräilykuluihin että roskien siivoukseen. Tässä olivat kyseessä varsinkin toimintaan liittyvät henkilöstökulut. Ympäristökuluja syntyi myös ilmansuojelussa ( ; vrt. vuonna ), jossa summa nousi selvästi vuodesta Suurin menoerä oli hiekoitushiekan poisto, josta syntyi kuluja Mahdollisesti v kirjauskäytännöt ovat tältä osin eronneet merkittävästi v käytännöistä. Ilmansuojelun osalta pölynsidontaan käytettiin Ilmanlaadun seurannan ympäristökuluina näkyy , josta osa saadaan tuottopuolella takaisin toiminnanharjoittajan maksuosuuksina (8 800 ). Automaattisen ilmanlaadun seuranta aseman Hämeenlinnan kaupungin nettomaksuosuus oli Vesiensuojelussa ( ) suurin menoerä olivat edellisvuoden tapaan Hämeenlinnan kaupungin maksamat jätevesimaksut ( ). Seuraavaksi suurimman menoerän vesiensuojelussa muodos 14

15 tivat Vanajavesisäätiön ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vuosijäsenmaksut (n ). Merkittävä menoerä muodostui myös sadevesikaivojen tyhjennyksestä ja puhdistuksesta, Pienempiä summia käytettiin vesikasvillisuuden niittoihin, öljyntorjuntaan, uimarantojen seurantoihin sekä viranomaispalvelun suorittamaan vesistöjen tilan seurantaan. Melun ja tärinän torjunnassa ei syntynyt vuonna 2015 lainkaan kuluja, tuottoja tai investointeja. Luonnonsuojelualueiden hoitoon käytettiin 7 200, mikä on vähemmän kuin vuonna 2014 ( ). Luontoselvityskulut muodostuivat vain Tertin liito oravaselvityksestä (2 900 ). Ympäristötilinpäätöksen sisältyviä ympäristöviranomaistehtäväkuluja muodostui Tämä on enemmän kuin vuonna 2014, jolloin näitä kuluja syntyi Todellisuudessa ympäristönsuojelun viranomaistehtävien kulut ovat itse asiassa vähentyneet aikaisemmasta vuodesta. Muutos johtuu siitä, että nyt kulupuolelle sisällytettiin myös Hattulan ympäristövalvonnan kulut (n , jotka palautuivat saman suuruisina tuottoina), mutta vuonna 2014 näitä ei otettu mukaan ympäristötilinpäätökseen. Ympäristönsuojelun edistämiseen käytettiin selvästi vähemmän rahaa ( ) kuin vuonna 2014 ( ). Varhaiskasvatuksen metsä ja vihreä lippu esikoulujen kustannukset olivat merkittävin ympäristösuojelun edistämiseen käytetty menoerä. Toimintaa oli Ahveniston, Alvettulan, Eteläisen, Hirsimäen, Lammin, Nummen, Rengon, Ruununmyllyn ja Solvikin varhaiskasvatuskeskuksissa. Kiinteistöjen energiakatselmuksiin käytettiin ja avustuksina tästä palautui tuottopuolelle Energiakatselmukset toteutettiin Rengon koulussa, Rengon päiväkodissa, Voutilakeskuksessa, Iittalan päiväkodissa, Ojoisten lastentalossa ja pääkirjastossa. Ympäristönsuojelua edistetään monella tavalla myös niin, että kaikille ympäristönsuojelua edistäville toimille ei pystytä ilmaisemaan tarkkaa rahallista arvoa. Näillä toimilla on kuitenkin merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. 3.2 Merkitystarkastelu Ympäristötoimintakuluja syntyy, kun kaupunki vastaa sille asetetuista lakisääteisistä velvoitteista. Kunnan tärkeä tehtävä on Kuntalainkin mukaan edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä. Puhdas ympäristö ja monimuotoinen luonto ovat vetovoimatekijöitä, joilla kuntaa saadaan uusia asukkaita ja veronmaksajia. Pilaantuneen maaperän selvitys- ja puhdistamistyöt keskittyivät vuonna 2015 Engelinrannan ja Keinusaaren alueille. Ne ovat välttämättömiä toimia, jotta keskustan tuntumassa olevia alueita voidaan ottaa asuntokäyttöön. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito keskustan tuntumassa tulee halvemmaksi kuin verkostojen ulottaminen yhä uusille, etäämmällä oleville asuntoalueille. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja sen seurauksena vähäisempi autoliikenne vähentää hiilidioksidipäästöjä, mikä on kaupunkistrategian mukaista. Vuonna 2015 toteutettiin pyöräilyn edistämisohjelman esiselvitys liikenneviraston rahoituksella ja vuonna 2016 on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma, joka pitää sisällään käytännöllisiä hankkeita. Nämä hankkeet vievät osaltaan eteenpäin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta. Kaupunkistrategian mittaristossa käytetyt joukkoliikenteen matkat asukasta kohden ovat laskeneet viime vuosina. Tästä on kuitenkin vaikea suoraan päätellä merkitystä hiilidioksidipäästöjen kannalta. Kaupunkistrategian mukaan hiilidioksidipäästöjen vähen 15

16 tämistavoite on 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kunnan asukaskohtaiset päästöt ilman energiantuotantoa ja teollisuutta ovat kasvaneet 2000 luvun alussa, mutta sittemmin pudonneet ajanjaksolla , jolloin hiilidioksidipäästöjä on seurattu osana kuntien hiilidioksidipäästöraporttia. Se on välttämätön työkalu, jotta seurantaa kaupunkistrategian tavoitteeseen voidaan tehdä. Jatkossa raportissa tulisi tarkastella paremmin vertailuvuoden 1990 päästöjä, jotta voidaan varmistua asianmukaisista päästöjen vertailuluvuista. Kuva 3. Hämeenlinnan hiilidioksidipäästöjen kehitys vuodesta 1990 vuoteen Siniset pylväät kuvaavat kunnan asukaskohtaisia päästöjä, joissa ei huomioida energiantuotannon ja teollisuuden päästöjä. Vertailuvuodesta 1990 ja vuodesta 1998 on käytössä myös energiantuotannon ja teollisuuden yhteispäästöt luvun tiedot perustuvat Hämeenlinnan, Hauhon, Kalvolan, Rengon ja Hattulan alueiden yhteenlaskettuun päästömäärään. Lammin ja Tuuloksen päätöt on arvioitu, sillä niistä ei ollut käytettävissä tietoja. Hattulan on arvioitu vastaavan suurin piirtein niiden yhteisiä päästöjä. Kaupungin kiinteistöjen jätteiden keräily koskettaa kunnan kaikkia toimintayksiköitä ja on samalla suurin ympäristökuluerä, jota on pyritty vähentämään. Samalla kuitenkin jätteiden lajittelu tulee säilyttää asianmukaisena. Kaupunkistrategian mukainen tavoite on, että kiinteistöjen sekajätteen määrä vähenee vuosittain. Vuonna 2015 tehtiin jätehuollon ja kiinteistöjen sekajätteen määrän kartoitus Kehittämispalvelujen ja Tekmen tilaamana opinnäytetyönä. Se on tarpeen toistaa vuonna Jätehuollon kulujen muodostumisen tarkempi selvittäminen onkin tarpeellista. Kaupungin ilmansuojeluun panostamat rahat, joista pääosa menee hiekoitushiekkojen poistoon, ovat investointeja kaupunkilaisten hyvään ilman laatuun ja tulevat takaisin hengitystieoireiden vähentymisenä. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Hämeenlinnan ilmanlaatu oli vuonna 2015 suurimman osan aikaa hyvää (88,3 % tunneista). Huono ilmanlaatu ajoittui pääasiassa maaliskuuhun. Ilman laatu on parantunut viime vuosina. 16

17 Kuva 4. Huonojen ilmanlaatupäivien lukumäärä vuodessa kuukausittain kaupungin ilmanlaatumittaustietojen mukaan. Vastaavan tyyppinen asia on sisäilman laatuun panostaminen. Sitä ei kuitenkaan ohjeistuksen mukaan sisällytetä ympäristötilinpäätökseen. Hämeenlinnan kaupunki käytti sisäilmaongelmien tutkimiseen vuonna 2015 yhteensä Vesiensuojeluun liittyvät toimintakulut ovat Hämeenlinnassa muita kuntia pienemmät, koska vesihuoltoon on perustettu seudullinen yhtiö (erillinen tietolaatikko). Jätevesimaksut käytetään Hämeenlinnan seudun Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoiden (Paroinen ja Lammi) toimintakuluihin. Samalla tulee varmistaa, että jätevedet käsitellään vaatimusten mukaisesti ja purkuvesistöjen, Vanajaveden ja Ormajärven, veden laatu ei heikkene. Panostukset vesistöjen kunnostuksiin ja selvityksiin tulevat takaisin vesistöjen hyvässä tai parantuvassa tilassa. Viihtyisät vedet ja rannat tarjoavat toimintamahdollisuuksia asukkaille ja houkuttelevat kaupunkiin uusia asukkaita ja matkailijoita. Kuva 5. Ekologisalta tilaltaan erinomaisten järvien % -osuus kaikkien kyseisenä vuonna tutkittujen järvien määrästä. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeenlinnan Seudun Veden osuuteen kuuluvat nykyisten jätevedenpuhdistamojen (Paroinen ja Lammi) tarkkailut ja aiemmin käytössä olleiden jätevedenpuhdistamojen purkuvesistöjen jälkitarkkailut. Vuoden 2016 alussa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys raportoi Tuuloksen Syrjäntaan jätevesien purkuvesistön jälkitarkkailun vuodelta Kevääseen 1996 asti toiminnassa olleen Syrjäntaan jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailua on toteutettu viiden vuoden välein. Elokuussa 2015 Hämeenlinnan seudun Veden siirtoviemärissä havaittiin vuoto Hangasmäen kylän tuntumassa valtatien varressa. Maastoon pääsi 80 m 3 jätevettä. Tapahtuma sai huomiota tiedotusvälineissä hyvälaatuisen Kankaistenjärven läheisyyden takia. Viranomaispalvelut ja Hämeen ELYkeskus edellyttivät HS Vedeltä toimia, selvityksiä ja raportteja. Vuoden 2016 alussa HS Vesi ilmoitti korvaavansa nykyisen pumppaamon uudella saman vuoden aikana. Ylipäätään yhtiötä kehotettiin kiinnittämään huomiota verkostopäästöjen vähentämiseen. Panostukset ympäristöviranomaistehtäviin ovat paitsi lakisääteisiä, myös takaavat ympäristöluvituksen sujuvuuden ja ympäristön tilan asianmukaisen seurannan (erillinen tietolaatikko). Tämä heijastuu osaltaan elinkeinoelämän parempiin toimintamahdollisuuksiin ja terveelliseen elinympäristöön. Ympäristönsuojelun edistämiseen käytetyt varat ovat ympäristöongelmien ennalta ehkäisyä ja 17

18 aina kustannustehokkaampaa toimintaa kuin jälkien korjaaminen. Kaupungin kumppanuudella kolmannen sektorin toimijoiden kanssa voidaan osaltaan edistää ympäristönsuojelua. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ympäristösuojelun edistämiseen käyttämät ympäristökasvatusmenot ovat panostuksia parempaan ympäristöön nyt ja tulevaisuudessa. Koulujen ympäristökasvatustoiminta saisi olla nykyistä aktiivisempaa. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöjulkaisuja sarjassa ilmestyvät teokset ovat ympäristövalistusta ja tekevät kaupungin osaamista myös kansallisesti ja kansainvälisesti tiedoksi. Koulujen tekemät julkiset hankinnat ovat merkittäviä menoeriä, joissa on mahdollisuus vaikuttaa ympäristönsuojelua edistäen. Hämeenlinnassa käytetään julkisten keittiöiden elintarvikeostoihin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta suurella osalla ostetaan kotimaista ruokaa. Hämeenlinnan julkisissa ruokapalveluissa käytetään 100 prosenttisesti kotimaista lihaa, leipää, perunaa ja maitotuotteita. Näistä peruna ja maitotuotteet tulevat vieläpä oman maakunnan alueelta. Kotimaisen ruuan lisäämistä kaupungin ruokahankinnoissa on edistänyt ruoka, siivous ja teknisistä palveluista vastaava liikelaitos Tekme. Kaupunkistrategissa mainitaan hyvää ympäristöä ja kestävää kaupunkisuunnittelua kuvaavana menestystekijänä Ympäristö ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen. Mittareita ovat olleet uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönotto ja seuranta sekä ominaisenergiakulutuksen mittaaminen ja säästöjen kertymisen seuranta kaupungin kiinteistöissä (9 % vuoteen 2020 mennessä 2013 tasosta). Nämä toimet on kaupungin osalta huomioitu ympäristötilinpäätöksen ympäristönsuojelun edistämiskohdassa. Energiakatselmuksiin kaupungin kiinteistöissä käytetyt varat mahdollistavat energian säästötoimet ja toisaalta antava tarpeellista tietoa uusiin energiamuotoihin tai teknologioihin siirtymiseen. Energiakatselmuksia on toteutettu toistaiseksi 14 %:ssa rakennustilavuudesta ja katselmusten toimenpiteillä on saavutettu n. 123 MWh:n energian säästö. Käyttäjiä on opastettu ja tiedotettu energiatehokkuuteen. Linnan Tilapalvelut on laatinut kiinteistöjen energiatehokkuusohjelman, josta raportoidaan vuosittain. Kuva 6. Terveysasemien ominaiskulutustietoja vuosilta 2014 ja

19 Kuva 7. Vanhainkotien ominaiskulutustietoja vuosilta 2014 ja 2015 Uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönottoa on tarkasteltu erikseen omakotitaloissa ja paritaloissa. Vuonna 2015 päälämmitysmuoto oli n. 40 %:ssa omakotitaloja uutta teknologiaa hyödyntävä. Paritalojen osalta uusien teknologioiden hyödyntäminen oli pudonnut nollaan. Kuva 8. Uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönotto ja seuranta - % -osuus omakotitalojen pääasiallisesta lämmitysmuodosta. Kuva 9. Uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönotto ja seuranta - % -osuus paritalojen pääasiallisesta lämmitysmuodosta. Ympäristötilinpäätöksen ulkopuolelle jää monia kaupunkiympäristön parantamiseen liittyviä kulueriä, jotka perustuvat mm. liikuntapalvelujen tai viheralueiden hoidon lähtökohtiin. Nämä kuluerät varmistavat, että kaupunkiympäristö on viihtyisää ja ulkoilumahdollisuuksia löytyy asuinalueiden läheltä. Esimerkiksi kansallisen kaupunkipuiston hoitoon liittyviä kuluja ei ole ympäristötilinpäätöksessä (investointeja on kyllä). Asukkaat kaipaavat myös luontaisesti kehittyvää luontoa, ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tulisi näkyä entistä paremmin kaupungin toiminnassa. Ekologisen verkostojen ja muiden viheryhteyksien eheyden varmistamisella taataan yhdyskuntarakenteen kitkaton kehitys ja vältetään ajamasta kaupungin rakenteen kehitystä pattililanteisiin, joista ulospääsynä on vain huonoja vaihtoehtoja. Satsaukset luonnon ja maisemansuojeluun tulisikin nähdä kaupungin ja elinkeinoelämän elinvoimaa, asukkaiden viihtyisyyttä ja lisäävinä tekijöinä. Lisäksi Asemanrannan alueen toteutuksessa yhtenä viihtyvyystekijänä toteutetaan ympäristötaidetta. Ympäristötaidetta 19

20 voidaan käyttää myös ympäristötietoisuuden lisäämisen keinona esim. energiankulutuksen reaaliaikaiseen havainnollistamiseen. 3.3 Vertailut aiempiin vuosiin ja muihin kuntiin Hämeenlinnan ympäristötoimintakulut laskivat vuodesta 2005 vuoteen 2006 ja edelleen vuoteen 2014 noustakseen aiempaa korkeammalle tasolla vuonna Ympäristökuluihin sisältyvät ympäristöverot kuten sähkövero, polttoainevero ja jätevero. Hämeenlinnan kaupungin maksaman sähköveron määrä vuonna 2015 oli noin , missä on jonkin verran kasvua vuoteen Toisaalta polttoaineveron arvioitu määrä on vastaavasti laskenut n :oon (v ). Vuonna jäteveroon kului n (vrt. v ). Jäteverotieto saatiin Kiertokapula Oy:ltä kuten aiemminkin. Tampereen kaupungin ympäristökulut olivat 38,8 milj. vuonna 2014 ja 32,3 milj. vuonna 2015 ja ne muodostivat v % ja v % kaikista toimintakuluista. Tampereella ympäristökulut asukasta kohden olivat 174 ja 143 kyseisinä vuosina. Vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn kohdistui Tampereella v % kaikista ympäristökuluista. Koska Tampereella vesiyhtiö on osa kaupunkiorganisaatiota, Hämeenlinnan ympäristötilinpäätöksen kanssa vertailukelpoisempia lukuja saadaan, kun huomioidaan 70 % menoista. Näin laskien Tampereen ympäristötoimintakulut (v tietojen perusteella) olisivat yhteensä 22,6 miljoonan euron paikkeilla, ja asukasta kohden laskien noin sata euroa. Hämeenlinnan 78 asukaskohtainen ympäristökulu olisi silti Tampereen tasoa alhaisempi. Ympäristötoimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista jäi Hämeenlinnassa (1,15 %) Tampereen tasoa (n. 2 %) alemmassa vuonna Kuva 10. Hämeenlinnan ympäristötoimintakulut vuosina 2005, 2006, 2014 ja

21 Taulukko 3. Hämeenlinnan ympäristötoimintakulut vuosina 2005, 2006, 2014 ja 2015 Ympäristökulut vuosittain, 1000 (sisältäen poistot) Ulkoilman ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Yhteensä Oulussa kaupungin ympäristökulut olivat 27,3 milj. vuonna 2015 ja ne muodostivat 2 % kaikista toimintakuluista. Oulussa ympäristökulut asukasta kohden olivat 138 vuonna Oulussa vesiyhtiö on osa kaupunkiorganisaatiota, joten tämä tulee huomioida lukuja Hämeenlinnan ympäristötilinpäätökseen verratessa. Jos kaikki jäteveden käsittelyn ja vesiensuojelun kulut poistetaan asukaskohtaiseksi ympäristökulujen määräksi jää Oulussa n. 36 /asukas, mikä on selvästi alempaa tasoa kuin Hämeenlinnassa ja muissa vertailukunnissa. Oulun kaupungin ympäristötilinpäätös sisältää myös laajan kuvauksen ympäristöohjelman toimista. Mikkelissä ympäristömenot muodostivat 7,54 miljoonaa euroa vuonna Se oli 1,9 % kaupungin kaikista toimintamenoista. Asukasta kohden menoja kertyi 138 euroa. Suurin menoerä eli jäteveden puhdistus muodosti 25,7 % menoista. Koska jäteveden puhdistus hoituu Hämeenlinnassa kaupunkiorganisaation ulkopuolella, Mikkelin ympäristömenojen vertailukelpoinen kokonaissumma olisi 5,28 milj.. Tämä tekisi noin 97 :n panostusta ympäristömenoihin asukasta kohden, mikä on Hämeenlinnaa korkeampi. Vaasassa ympäristökulut muodostivat 12,8 miljoonaa euroa vuonna Se oli 2 % kaupungin kaikista toimintamenoista. Asukasta kohden menoja kertyi 161 euroa. Suurin menoerä eli jäteveden puhdistus muodosti 49 % menoista. Koska jäteveden puhdistus hoituu Hämeenlinnassa kaupunkiorganisaation ulkopuolella, Vaasan ympäristömenojen vertailukelpoinen kokonaissumma olisi n. 5,7 milj.. Tämä tekisi noin 90 :n panostusta ympäristömenoihin asukasta kohden, mikä sekin on Hämeenlinnaa korkeampi. Taulukko 4. Ympäristötilinpäätöksen tunnuslukuja. Tunnusluku Tunnusluvun arvo vuosittain Ympäristökulut yhteensä, tuhatta euroa 4512,5 3489,2 3077,9 4504,3 Ympäristökulujen osuus kaupungin toimintakuluista, % 1,72 1,36 0,84 1,148 Ympäristökulut asukasta kohden, euroa/asukas 95,33 72,82 56,31 78,19 Kunnan ympäristönsuojeluun liittyvien viranomaistehtävien kulut / kaikki ympäristötoimintakulut + poistot 5,30 5,86 10,88 8,90 21

22 Kuva 11. Hämeenlinnan kaupungin ympäristökulut vuonna Näkymä rantareitiltä, linnalta kohti ratavartta. 22

23 Hämeenlinnan kaupungin ympäristön tilan seuranta vuonna Hämeenlinnan kaupunki osallistui PAKKA hankkeeseen (n ), jossa tutkittiin vesistöjen tilaa Pannujärven, Kankaistenjärven, Katumajärven ja siihen virtaavan Myllyojan valuma alueilla yhteistyössä Hämeen ELY:n, Vanajavesikeskuksen ja vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin myös vesistön kunnostustoimia. Lisäksi tutkittiin veden laatua osin ulkopuolisen rahoituksen mahdollistamana Hattulan Alisella Savijärvellä, Hämeenlinnassa Vanajavedellä, Lammin Ekojärvellä, Rengon Mustalammilla ja Myllyjärvellä sekä Suolijärven Pohjoistenlahdella. Vuoden 2015 tutkimusten perusteella vesien tila oli erinomainen Kankaistenjärvellä ja Myllyjärvellä, hyvä Alisella Savijärvellä, Ekojärvellä ja Katumajärvellä ja Suolijärvellä sekä tyydyttävä Mustalammilla, Pannujärvellä ja Vanajavedellä. Hämeenlinnan vesien tilassa näkyy maa ja metsätalouden kuormitus. Viranomaispalvelujen toteuttaman vesistöjen tilan seurannan kustannukset olivat vuonna 2015 n (alv. 0 %). Hämeenlinnan seudun pohjavesien suojelusuunnitelmien päivittämistyö käynnistyi vuonna Vuonna 2016 valmistuvassa työssä selvitetään pohjavesialueiden nykytila ja luokittelun ajantasaisuus. Hämeenlinnan kaupunki selvitti vuonna 2015 pohjavesien laatua seuraavilla riskikohteilla: Rengon Nummen suljetulla kaatopaikalla (I lk pohjavesialue) ja Tyryn entistellä maankaatopaikalla (I lk pohjavesialue). Rakennushankkeisiin liittyviä pilaantuneiden maiden selvityksiä tehtiin seuraavissa kohteissa: Asemanseutu, Engelinranta, Vanajanranta II ja Keinusaari II. Pilaantuneita maita kunnostettiin Vanajanranta II:ssa, ja Vanajantien alkuosan kunnostus toteutettiin kokonaisuudessaan. Vanajanranta II:ssa kunnostus jatkuu kaupungin maiden osalta vuonna Toiminnanharjoittajan toimesta Vekan eli Linnanniemen alueella tehtiin pilaantuneiden maiden kunnostuksia kaavoitukseen liittyen. Hämeenlinna oli mukana Vanajaveden sedimenttien pilaantuneisuutta selvittävässä hankkeessa, joka osoitti Vanajaveden pohjasedimentit odotettua puhtaammiksi. Haittaainekuormitus on ollut suurinta lukujen aikana ja vähentynyt selvästi sen jälkeen. Vanajaveden sedimenttien haitta aineista ei aiheudu terveyshaittaa ja kunnostusmahdollisuuksia ne rajoittavat vain vähän. Vuonna 2015 tutkittiin Hattulan Rahkoilan, Hämeenlinnan Sammon, Kalvolan Kontiomäen, Rengon Muurilan sekä Nummen suljettujen kaatopaikkojen pinta ja pohjavesivaikutukset. Lisäksi tehtiin tarkkailuohjelman mukainen pinta ja pohjavesitarkkailu Tyryn maankaatopaikan alueella. Vanhojen kaatopaikkojen seurannan kustannukset olivat Hämeenlinnan osalta n Asemakaavoitukseen liittyen Tertin alueella tehtiin liito oravaselvitys. Pohjavesien suojelusuunnitelman yhteydessä kartoitettiin Ramboll Oy:n ja ympäristöasiantuntijan toimesta Hämeenlinnassa pohjavesivaikutteisia luontotyyppejä. Uhanalaisten lajien kuten vanakelton ja kylmänkukan esiintymistä selvitettiin. Vuonna 2015 Hämeenlinnaan perustettiin kaksi luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueiden hoitoon käytettiin n Ilmanlaadun jatkuvatoimisen seurannan lisäksi Hämeenlinna osallistui Kanta ja Päijät Hämeen yhteiseen Hämeen ELY keskuksen koordinoimaan ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukseen, jossa Hämeenlinnaan perustettiin n. 30 tutkimuspistettä. Myös Hattula oli mukana tutkimuksessa. Hämeenlinnan kaupungin kustannusosuus hankkeessa on kahden vuoden aikana, eli 50 % maksettiin vuonna Valtioneuvoston ulkoilman epäpuhtauksille asettamista ohje tai raja arvoista ylittyi Hämeenlinnassa vuonna 2015 vain hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiohjearvo. Typpidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet jäivät ohjearvojen alapuolelle. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiohjearvo ylittyi vuonna 2015 yhtenä kuukautena maaliskuussa, jolloin kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo oli 145 μg/m 3 eli noin kaksinkertaisesti yli ohjearvon. Vuorokausiraja arvon (50 μg/m3) numeerisarvo ylittyi kahdeksan kertaa maaliskuussa, mikä on viidesosa sallitusta (35 ylitysvuorokautta). Hiukkasten vuosikeskiarvo pysyi vuosiraja arvon alapuolella. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Hämeenlinnan ilmanlaatu oli vuonna 2015 suurimman osan aikaa hyvää (88,3 % tunneista) tai tyydyttävää (9,4 % tunneista). Huono ilmanlaatu ajoittui pääasiassa maaliskuuhun. 23

24 4. Ympäristöinvestoinnit 4.1 Keskeiset luvut Hämeenlinnan kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat noin vuonna Ympäristöinvestointien osuus koko kaupungin investoinneista oli 2,94 %. Ympäristöinvestointien osuus nousi voimakkaasti vuodesta 2014 ja oli myös korkeammalla tasolla kuin vuosina 2005 tai Asukasta kohden ympäristöinvestointeihin kului 2,94 euroa. Merkittävimmät ympäristöinvestoinnit ( ) liittyivät vesiensuojeluun, missä moottoritien ojan eroosiosuojaus valumien hallitsemiseksi ( ), Hauhon laiturin rakentaminen ( ) ja uusien asuntoalueiden hulevesiviemärit ja betoniset hulevesikaivot aiheuttivat kustannuksia ( ). Ympäristöinvestointeja olivat myös mm. Kaupunginpuiston Larin Kyöstin muistomerkin korjaus, Kenraalinpuiston ja Kaupunginpuiston välisen saunan purkaminen ja pelikentän tekeminen, Kaupunkipuiston pienpuuston poisto, rantareitin maisematasanteiden uusinta, puurakenteiden kuten pitkospuiden uusiminen Kalastuspuistossa ja Aulangonjärven takana. Taulukko 5. Ympäristöinvestoinnit vuosittain, 1000 (sisältäen poistot) Ympäristöinvestoinnit vuosittain, 1000 (sisältäen poistot) Ulkoilman ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Taulukko 6. Ympäristötilinpäätöksen tunnuslukuja. Tunnusluku Tunnusluvun arvo vuosittain Ympäristöinvestoinnit yhteensä, tuhatta euroa 326,0 184,6 239,3 701 Ympäristöinvestointien osuus kaupungin investoinneista, % 0,98 0,49 0,35 2,94 Ympäristöinvestoinnit asukasta kohden, euroa/asukas 6,888 3,850 3,52 10, Merkitystarkastelu Hämeenlinnan kaupungin vuonna 2015 tekemät merkittävimmät ympäristöinvestoinnit liittyivät vesiensuojeluun. Toimista moottoritien eroosiosuojaus oli luonteeltaan logistiikan rakenteiden ajanmukaistamista, Hauhon laiturin rakentaminen virkistyskäytön edistämistä ja hulevesien hallintaan liittyvän infran rakentamista uusien asuntoalueiden suunnitteluun liittyvää. Kaikissa tavoitteena oli alueen elinvoiman parantaminen. Vuosien aikana Kansallisen kaupunkipuiston alueen puistoinvestointeihin on käytetty yli viisi miljoona euroa. Hämeenlinna on edelleen kaupungeista ainoa, jolla on erillinen kaupunkipuisto 24

25 määräraha budjetissaan. Kansallisen kaupunkipuiston kohentamiseen ja ylläpitoon liittyvät investoinnit ovat tärkeitä paitsi asukkaisen virkistyskäytön myös kaupunkiin tulevien matkailijoiden ja yritysten kannalta. Rantareitin käyttäjämäärä on kohonnut muutamasta tuhannesta käyttäjästä yli vuosittaiseen ulkoilukertaan. Jatkossa kansallisen kaupunkipuiston laajentumiseen on varauduttava investoinneissa. Kuva 12. Hämeenlinnan ympäristöinvestoinnit vuosina 2005, 2006, 2014 ja Nummen palvelukeskus Hämeenlinnan länsipuolelle entisen Nummen koulun tontille rakennetaan vuosina uusi kaupungin palvelukeskus. Keskukseen tulee yhtenäiskoulun (n. 950 oppilasta) lisäksi palveluita kuten kirjasto, neuvola, nuoriso ja liikuntatiloja. Se palvelee laajasti koko läntisen kantakaupungin väestöä eri vuorokauden aikoina. Valtakunnallisesti Nummen palvelukeskus tulee olemaan esimerkki uudenlaisesta palvelujen ja tilojen tehokkaasta, taloudellisesta ja ekologisesta käytöstä ja malli Hämeenlinnan kaupungin julkiselle rakentamiselle jatkossa. Suunnittelussa on lähdetty rohkeasti miettimään tulevaisuuden toimintamallien pohjalta kokonaisuutta, joka on ajaton ja takaa käyttäjille monikäyttöiset ja turvalliset tilat pitkälle tulevaisuuteen, toteaa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala. Nummen palvelukeskus hanke toteutetaan elinkaarihankkeena leasingrahoituksella. Rahoittajana toimii Kuntarahoitus Oyj. Kustannusarvio on 26 miljoonaa euroa, mikä sisältää tontin vanhojen rakennusten purkukulut, rakennuttamisen, liittymismaksut ja mahdollisesti optiona hankittavat irtokalusteet ja av laitteet. Rakentamisen suora vaikutus on n henkilötyövuotta. Hämeenlinnan kaupunki solmii sopimuksen rakennuksen käytöstä 25 vuodeksi. Nummen palvelukeskus on suunnannäyttäjähanke, jonka Hämeenlinnan kaupunki on suunnitellut rakentavassa yhteistyössä eri kumppanien kanssa. Hankkeessa on paljon uraauurtavia erityispiirteitä alkaen elämänkaarisesta palvelutuotantoajattelusta, innovatiivisesta kilpailutusprosessista ja elinkaarimallin hyödyntämisestä aina Kuntarahoituksen tarjoaman kiinteistöleasingin käyttöön, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio. 25

26 5. Ympäristövaraukset Ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, joka todennäköisesti tulee aiheuttamaan menoja. Ympäristövastuu voi sisältyä kirjanpidossa muiden pakollisten varausten tai siirtovelkojen tilinpäätöseriin, mutta se voidaan ilmoittaa myös tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ehdollinen ympäristövelka on ympäristöön liittyvä mahdollinen velvoite sekä olemassa oleva velvoite, jonka täyttäminen ei todennäköisesti aiheuta kustannuksia tai jonka suuruutta ei voida määritellä riittävän luotettavasti. Ympäristöön liittyvä velvoite tulee käsitellä ympäristövelkana, mikäli velvoite ei täytä pakollisen varauksen tunnusmerkkejä. Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ympäristövastuut olivat noin 6,5 milj.. Vuonna 2015 kaupunki varasi pilaantuneiden maiden kunnostukseen 6,3 milj. ja toisaalta purki vastaavia varauksia Keinusaaressa n :lla. Lisäksi LinnanInfran tilinpäätöksessä on maa ainestenottopaikan maisemointivaraus noin Ympäristövarausten kirjaaminen tilinpäätökseen on varautumista tuleviin pilaantuneiden maiden kunnostuskustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä kaupunkirakenteen tiivistyessä. Seittitakiainen Hämeen linnan luona. 26

27 6. Päätelmät Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Hämeenlinnan kaupungin talousarviossa ympäristötulot, kulut ja investoinnit ovat pienessä roolissa, vaikka huomioitaisiin vesi ja jätevesihuollon hoitaminen osakeyhtiöissä. Ympäristötuotot ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2014, mutta edelleen niiden osuus kaupungin kaikista tuotoista on vain 0,43 %. Ympäristökulutkin ovat kasvaneet, mutta suhteellisesti ottaen vähemmän. Niiden osuus kaikista kaupungin toimintakuluista on 1,15 % luokkaa, joka edelleen on suhteellisen alhaisella tasolla verrokkikuntiin verrattuna. Voimakkaimmin ovat nousseet panostukset ympäristöinvestointeihin, joiden osuus on nyt 2,9 % kaikista investoinneista. Ympäristötilinpäätöksen johtopäätös on, että ympäristönsuojeluun tulee panostaa lisää varsinkin käyttötalouden puolella. Ympäristötilinpäätöksen tietopohjan vahvistamiseksi tulee kehittää talouskirjaamismenettelyjä ympäristömenot ja tulot nykyistä paremmin huomioivaksi. Jatkossa ympäristötilinpäätöstä kehitetään edelleen laajentaen sitä ympäristöohjelman ja ympäristöindikaattoreiden osalta. Kaupunkistrategia ja Kestävä elämäntapa ohjelma tulee päivittää tulevalla valtuustokaudella. Tavoiteasettelujen tulee olla niin selkeitä ja konkreettisia, että ne todella ohjaavat käytännön työn tekijöitä: Näin meillä toimitaan tyyppisiä. Nykyisten kaupunkistrategian mittarien oheen tarvitaan lisää indikaattoreita, jotka kuvaavat kestävän kehityksen tilaa ja kehittymistä Hämeenlinnassa. Tarvitaan sekä ympäristön tilaa että toimenpiteitä kuvaavia tavoitelukuja, joihin kehitystä voidaan verrata. Nykyisellään tietoa on liian harvoilla ja liian hankalasti saatavilla. Mittarien tulee olla helposti työntekijöiden, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten saatavilla. Tämä edistäisi myös ohjelmien ja strategioiden jalkauttamista käytäntöön. Panostukset ympäristöasioihin tulevat takaisin viihtyisänä asuinympäristönä sekä kaupungin houkuttelevuutena elinkeinoelämälle ja matkailijoille. 27

28 7. Lähteet Anon. 2016: Mikkelin ympäristötilinpäätös s. EC 2001: 2001/453/EC European Commission Recommendation on recognition, measurement and disclosure of environmental issues in the annual accounts and annual reports of EU companies. lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2001: 156:0033:0042:EN:PDF Hämeenlinnan kaupunki: Hämeenlinnan kaupunkistrategia s. Karhu Marketta (toim.) 2016: Ympäristötilinpäätös Oulun seudun ympäristötoimi. Julkaisu 1/ s. Hämeenlinnan kaupungin mittarit. Linnan Tilapalvelut 2016: Kiinteistöjen energiatehokkuusohjelma. Raportti s. Kirjanpitolautakunnan kuntajaos 2009: Yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. TEM. Suomen Kuntaliitto. 31 s. Knuutila Henna 2007: Ohje kunnan ympäristötilinpäätöksen laatimiseen. KUTU projekti. Efeko Oy. 45 s. kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/ymparistonsuojelu/kunta/ymparistotilinpaatos/ohje. Syyrakki Sara 2009: Ympäristönsuojelun kustannukset ja vaikuttavuus (KUVA) kehittämishankkeen loppuraportti. FCG Efeco Oy. 113 s. Tampereen kaupunki, konsernihallinto 2016: Ympäristötilinpäätös s. Vaasan kaupunki 2015: Ympäristöraportti s. 28

29 8. Liitteet 1. Hämeenlinnan ympäristötilinpäätös 2015 tiivistettynä. 2. Hämeenlinnan ympäristötilinpäätösmääritelmät. Hämeenkylmänkukan kukoistusta. 29