MITÄ VÄLIÄ? Innostus hukassa? Mistä motivaatiota? Miten kannustan nuoria?

Transkriptio

1 MITÄ VÄLIÄ? Innostus hukassa? Mistä motivaatiota? Miten kannustan nuoria? AVI / Kuortane Myötätuuli Tiina Honkonen KY

2 TIINA HONKONEN Myötätuuli Tiina Honkonen KY Yrittäjä: tunne-ja vuorovaikutustaidot, työhyvinvointi, kouluttajien ja ryhmänohjaajien koulutukset, yksilö- ja ryhmänohjauspalvelut YTM, nuoriso- ja sos.tt, opettaja ja työnohjaaja Vaimo ja äiti, tykkää vihreästä teestä, ystävistä, dekkareista ja kesästä.

3 Mitä on innostus?

4 Mitä on innostus? Innostus on kykyä etsiä tavoitteita ja päämääriä. Innostus on kykyä löytää tilanteen mahdollisuudet. Innostus on taitoa toimia. Innostus on tunteen tartuttamista.

5 Mitä on innostus? Miten sinun innostumisesi näkyy ohjaustilanteessa? Miten innostat nuorta? Mikä työstäsi tekee innostavan? Millainen ohjaaja innostaa osallistujia ja antaa voimia? Millainen taas vie niitä?

6 MINÄKUVA MUOTOUTUU VUOROVAIKUTUKSESSA Minäkuva tai minäkäsitys vaikuttaa itsetuntoon, sen muotoutuminen alkaa heti lapsen synnyttyä Minäkuva on joukko käsityksiä, asenteita ja tuntemuksia, jotka ihmisellä on ominaisuuksistaan, kyvyistään ja suhteestaan ympärillä oleviin ihmisiin ja yhteisöihin Minäkuva on muuttuva ja kokemukset muokkaavat sitä Ihmisen minäkäsitystä voidaan pitää sitä tapaa, jolla hän määrittelee ja luokittelee itsensä

7 NUOREN KÄSITYS ITSESTÄ Minä itse, sukupuoli, kyvyt, suoritukset, osaaminen, henkilökohtaiset piirteet, ulkonäkö, vuorovaikutuskokemukset, perhe, etninen tausta, harrastukset Näkyvät ominaisuudet Sosiaaliset ominaisuudet Vertailu toisiin

8 MINÄKUVA MUOTOUTUU Minäkuvan muotoutumiseen vaikuttaa se, miten ympäröivä maailma ja läheiset ihmiset suhtautuvat meihin. Odotukset ja palaute millainen pitäisi olla: yhteiskunta, perhe, kaverit, miten tytöt / pojat käyttäytyy, mikä on sopivaa tai toivottua. pitäis olla hyvä koulussa ja kiltti ja rehellinen ja järkevä ja sitten median mukaan pitäis olla laiha ja muhkea ja silikonitissit, vaikka järki sanois muuta

9 ITSETUNTO ARVOSTAN ITSEÄNI Itsetunnolla tarkoitetaan ihmisen myönteistä tai kielteistä kokonaiskuvaa hänen omanarvontuntuaan Se on itsensä arvostamista, oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutlaatuisena, kykyä arvostaa muita, itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa, riippumattomuutta muiden mielipiteistä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä Itsetunto vaikuttaa mielenterveyteen, hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen toisten kanssa

10 ITSETUNNON KEHITTYMISEEN VAIKUTTAA KOLME SEIKKAA 1. Että tulemme toisten ihmisten kanssa huomioiduksi 2. Että toiset välittävät henkilökohtaisesti hyvinvoinnistamme 3. Että koemme toisten tarvitsevan meitä

11 Terve itsetunto Terve itsetunto tarkoittaa mahdollisimman totuudenmukaista kuvaa itsestä, realistista minäkuvaa ja itsensä tuntemista. Terve itsetunto on kokemus, että on riittävän hyvä ja että on turvallinen olla. Itsetunto rakentuu niissä yhteisöissä, joissa nuori viettää aikaansa.

12 TURVALLISUUS ON TUNNE Ulkoinen ja ihmisen kokema sisäinen turvallisuus ja näiden kahden välinen suhde Turvallisuuden vastakäsite on turvattomuus Turvallisuus on inhimillinen peruspyrkimys Turvallisuus on arvo ja ihmisoikeus Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus koettuna tunteena Perusturvallisuuden tunne edellyttää tervettä itsetuntoa. Turvallisuus tarkoittaa ihmisen hyvää oloa, toisten kunnioittamista ja heihin luottamista

13 Nuoren itsetunnon rakennusaineet Omat vahvuudet, kyvyt ja heikkoudet. Heikkouksien vahvistaminen. Oma onnistuminen. Nuoren yhteisöt, ryhmähenki. Porukka joka sallii myös epäonnistumiset. Kavereiden hyväksyntä ja yhdessä tekeminen. Vanhempien tuki.

14 Nuoren itsetunnon rakennusaineet Ohjaajan rehellinen palaute, kannustus ja kiitos. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen. Itsearvostus ja minäkuvan tutkiminen. (Harjoitukset)

15 Motivaatio syntyy merkityksellisyydestä; Motivaatiotimantti Mäkipeska & Niemelä, Kuva: Marja Junnila / Honkonen ja Salovaara; Voi hyvin, opettaja! PS-kustannus 2013

16 Mitä nämä motivaatiotimantit särmät ovat käytännön tekoina ohjatessa nuorta?

17 OHJAJAAN ROOLI Ohjaajuuden kehittämiseksi on tärkeää tutustua ensin itseensä Ohjaaja mahdollistaa nuorelle turvallisen tilanteen käsitellä omia ajatuksiaan, tekemisiään ja tunteita Tärkeintä on aito läsnäolo Olemalla kiinnostunut mitä ohjattava / nuori on tehnyt ja kokenut, ohjaaja antaa luvan ja tilan ohjattavan erilaisille tunteille

18 OHJAAMINEN, OHJAAJAN ROOLI ohjattava tarvitsee ohjaajaa rinnalleen kulkemaan, kannustamaan ja rohkaisemaan ohjaaja on herättäjä, kasvamaan saattaja, joka kysyy todellisia tarpeita (oikeita tarpeita ei alati vaihtuvia mielitekoja) Ohjaamisessa on aina kaksoistavoite: tunne ja asia tavoitteet

19 OHJAAJAN ROOLI Hyväksymällä ohjattava ja hänen elämäntilanteensa, ohjaaja antaa tilaa nuoren kasvulle Ohjaaja kehuu, kannustaa, kiittää, antaa paljon myönteistä palautetta tekemisistä, onnistumisista ja persoonasta Kokemus myönteisestä palautteesta antaa valmiuksia antaa myönteistä palautetta toisille, myös kavereille, perheelle ja ohjaajalleen Myönteinen palaute kasvattaa parhaiten itsetuntoa

20 OHJAAJAN ROOLI Ohjaaja antaa tarvittaessa korjaavaa palautetta ohjattavan tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Korjaavaa palautetta ei saa koskaan antaa persoonasta.

21 OHJAAJAN ROOLI Aika ajoin ohjaaja joutuu sietämään sitä, että ohjattava kohdistaa ohjaajaan negatiivisia tunteita ja purkaa tunnereaktioitaan häneen Tunnepurkausten vastaanottaminen ei aina ole helppoa, mutta siinä auttaa ymmärrys, ettei hyökkäys ole henkilökohtainen

22 MINUN JA SINUN MAAILMA Minun tunteet, sinun tunteet Minun arvot, sinun arvot Minun tarpeet, sinun tarpeet Minun toiveet, sinun toiveet Minun havainnot, sinun havainnot Minun tulkinnat, sinun tulkinnat.,. Yhteentörmäys tapahtuu helposti

23 TARKOITUS-ROOLI-PERSOONA Tarkoitus: työllä on aina tarkoitus ja tavoite Rooli: työntekijän roolina on toteuttaa tarkoitusta Persoona voi täyttää roolin monella tavalla TYÖ TUNNE

24 Mikä vie arjessa voimia?

25 Mikä vie voimia? Arvot Tarpeet Tunteet Vuorovaikutus Asiat Jokin muu?

26 Tunnetaidot Tunteiden ilmaisu on tärkeä osa vuorovaikutustaitoja Tunnetaitoja voi opetella. Tunnetaitojen oppiminen perustuu kokemukselliseen oppimiseen.

27 Tunneäly jaetaan yleensä viiteen osa-alueeseen: 1) omien tunteiden tiedostamiseen, 2) tunteiden hallitsemiseen, 3) motivaation löytämiseen, 4) muiden tunteiden havaitsemiseen ja 5) ihmissuhteiden hoitoon.

28 Ilo on perusvoima Ilo on perusvoima, jolla voidaan vastustaa ja vähentää sen vastavoimia surua, riitoja, kiusaamista, pahaa oloa, epäsosiaalista käyttäytymistä ja väkivaltaa. Iloa tulee kasvattaa ja lisätä tietoisesti. Ilo syntyy ja sitä synnytetään yhdessä tekemällä, kavereiden arvostamisella, huomaamisella, kiittämisellä ja kannustamisella. Se syntyy ja vahvistuu myös onnistumisista, uusien (työ) tapojen käyttöön ottamisesta, yhteistyöstä ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta sekä nuorten kanssa toimimisesta.

29 Tunne tarttuu Tunteet tarttuvat ihmiseltä toiselle. Usein tunteet tarttuvat huomaamatta, osana sanatonta viestien vaihtoa, jota käydään ihmisten välillä jatkuvasti. Toiset työkaverit ovat virkistäviä, iloa ja innostusta levittäviä, ja toiset kuluttavia, kiirepuhetta ja tyytymättömyyden tunnetta tartuttavia Samalla tavalla näitä tunteita voivat levittää nuoret, ja yhteistyökumppanit. Hyvät tunnetaidot auttavat myös suojautumaan muiden negatiivisilta tunneviesteiltä ja ehkäisevät kielteisten tunteiden tarttumista

30 MITÄ ON EMPATIA?

31 ILO ja EMPATIA Empatia on pieniä tekoja toisen hyväksi. Ajattele sellaista, mikä herättää sinussa iloa Ilon tuottamus lisää omaakin iloa.

32 Näillä pääsee hyvin alkuun: Hymy Luottamus, Hyväksyntä, Välittäminen Myönteinen katse Yhdessä tekeminen Kuulluksi tuleminen Yhteisten kokemusten jakaminen Tekemisen rentous Riittävästi haasteita Vastuun antaminen; nuori oman elämänsä paras asiantuntija, kunhan hän saa riittävästi tukea.

33 Mihin aikasi arjessa kuluu? Mieti hetki yksin

34 Mihin toivoisit aikasi kuluvan?

35 Näihin ajan kannattaa kulua Uni Liikunta Lepo Työ Toiminta Ravinto Koti ja perhe Harrastukset Ystävät Arvot Elämäntapa

36 Aika-Paikka-Perustehtävä

37 ILON KIPINÖITÄ Ajatukset, tunteet, mieliala ja toiminta kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti Tunteisiin ja mielialaan on melko vaikea vaikuttaa tahdonvoimalla Ihminen ei esimerkiksi useinkaan onnistu käskemään itseään hyvälle tuulelle Tunteisiin ja mielialaan on kuitenkin mahdollista vaikuttaa muilla keinoin

38 ILON KIPINÖITÄ Mieti hetki. Luovutko joskus mukavien asioiden tekemisestä sen takia, että voit kurjasti? Vai voitko kurjasti sen takia, että olet luopunut mukavien asioiden tekemisestä?

39 ILON KIPINÖITÄ Miellyttävä tekeminen voi olla myös jotain ihan tavallista ( musiikin kuuntelu, ystävien tapaaminen, liikunta, lepääminen, hyvä ruoka ) Pysyvän hyvinvoinnin kannalta on tärkeämpää, että tavallisessa arkielämässä on pieniä toistuvia mukavia tekemisiä ja hyviä asioita

40 ILON KIPINÖITÄ Koska on vaikeaa muuttaa oloaan pelkästään päätöksellä paremmaksi, on helpompi tehdä jotain mukavaa, mistä seuraa miellyttävämpi olo Mukava tekeminen ja mielihyvää tuottavat asiat ovat hyvin yksilöllisiä Usein ajatellaan, että todella mukavat asiat ovat jotain isoja ja ainutkertaisia (lottovoitto, rakastuminen, maailmanympärysmatka)

41 ILON KIPINÖITÄ Tee oma yksilöllisten mukavien asioiden lista

42 Kiitos ja hyvää kevättä! FB: Myötätuuli Tiina Honkonen KY

43 LÄHTEET Honkonen, Tiina ja Salovaara, Reija (2013) Voi hyvin, opettaja. PS-kustannus. Honkonen, Tiina ja Salovaara, Reija (2011) Rakenna hyvä luokkahenki. Honkonen, Tiina. Me välitämme, kättä pidempää nuorten ohjaamiseen. Hankasalmen 4H-yhdistys Honkonen, Tiina. Mitä väliä, kättä pidempää nuorten ohjaukseen, Hankasalmen 4H-yhdistys Kouluille ja kasvattajille materiaaleja: / nuorisotyö Skinnari, Simo (2004) Pedagoginen rakkaus. PS-kustannus