ASEMAKAAVASELOSTUS (liittyy päivättyyn ja täydennettyyn asemakaavakarttaan)

Transkriptio

1 8982/ /2015 ASEMAKAAVA KOSKEE kaupunginosan 42 Niinistö osia maarekisteritiloista ja , kaupunginosan 45 Saarento-Jokela osia maarekisteritiloista , ja ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 42 Niinistö, puisto-, yleisen tien- ja vesialueita ja kaupunginosan 45 Saarento- Jokela, puisto- ja vesialueita ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 42 Niinistö, yleisen tien-, suojaviher- ja vesialueet sekä kaupunginosan 45 Saarento-Jokela, suojaviher-, yleisen tien- ja vesialueet Jokelan kevyenliikenteen sillan asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 45/006 ASEMAKAAVASELOSTUS (liittyy päivättyyn ja täydennettyyn asemakaavakarttaan) KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2015

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta Alueen nimi Asemakaavan muutos KOUVOLAN KAUPUNKI Jokelan kevyenliikenteen sillan asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 45/006 ASEMAKAAVAN KOSKEE kaupunginosan 42 Niinistö osia maarekisteritiloista ja , kaupunginosan 45 Saarento-Jokela osia maarekisteritiloista , ja ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 42 Niinistö, puisto-, yleisen tien- ja vesialueita ja kaupunginosan 45 Saarento-Jokela, puisto- ja vesialueita ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 42 Niinistö, yleisen tien-, suojaviher- ja vesialueet sekä kaupunginosan 45 Saarento-Jokela, suojaviher-, yleisen tienja vesialueet Laatija Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut / Maankäytön suunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS nähtävillä Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Valmisteluvaiheen kuuleminen Tekninen lautakunta ( 179) Ilmoitus kaavan julkisesta nähtävillä olosta Asemakaavan julkinen nähtävilläolo Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jokelassa Kouvolan ydinkeskustasta n. 6 km koilliseen. Suunnittelualueen pinta-ala on 4,3 ha ja siihen sisältyy alueella kulkeva valtatie 15 lähialueineen sekä tiehen liittyvä Käyräjoen ylittävä maantiesilta. Asemakaavamuutos ei kuulu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa mainittuun kaavoituksen työohjelmakohteisiin vuodelle Kuva 1. Kaava-alueen sijainti keskeisen kaupunkialueen yhdyskuntarakenteessa. 2

3 1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Kaavahankkeen tavoitteena on asemakaavoittaa olemassa olevan valtatie 15 alue ja tarkentaa siihen rajautuvan alueen asemakaava-alueiden rajauksia siten, että vt 15 Jokelan maantiesillan vierelle olisi mahdollista rakentaa erillinen kevyen liikenteen silta suunnitteilla olevan aluevaraussuunnitelman mukaisesti. Sillan rakentaminen sisältyy Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vuoden 2016 toteuttamisohjelman mukaisiin kohteisiin ja aloite kaavan muuttamisesta on tullut Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen aloitteesta keväällä 2015, kun Jokelan kevyenliikenteen sillan suunnittelutyö aloitettiin valtatien aluevaraussuunnitelmaan liittyen. Sillan suunnittelun ohjauksesta on vastannut hankeryhmä, jossa on ollut mukana Kouvolan kaupungin edustus. Aluevaraussuunnitelmaan liittyvä Jokelan kevyenliikenteen sillan yleisötilaisuus järjestettiin Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla. Tilaisuudessa oli ELY:n ja suunnittelijakonsultin lisäksi kaavoittaja. Kaavan vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta, mutta valmisteluvaiheen aineistosta annettiin kolme lausuntoa. Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin teknisen lautakunnan kokouksessa , jolloin lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville ( 179). Kaavan nähtävillä olosta oli kuulutus kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla, internetissä ja Kouvolan Sanomissa Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus lähetettiin tiedoksi tai mahdollista lausuntoa varten viranomaisille ja alueen toimijoille. Nähtävilläolon aikana kaavasta annettiin yksi lausunto. Lausunnossaan Kaakkois- Suomen ELY-keskus toivoi, että vireillä olevassa kaavassa esitetty yleisen tien alueen rajaus tarkennetaan tien pohjoisosalta vastaamaan valtatiesuunnitelmassa esitettyä liikennealueen rajausta. Kaavakarttaa on tarkennettu julkisen nähtävillä olon jälkeen ELY-keskuksen kaavasta antaman lausunnon perusteella. Muutos kaventaa kaavaan merkittyä yleisen tien aluetta sen pohjoisosasta ja laajentaa siihen liittyvää suojaviheraluetta. Muutos kohdistuu kaupungin omistamalle alueelle ja tehtyä tarkennusta ei voida pitää kaavan tavoitteet ja tarkoitus huomioiden olennaisena, joten kaavaa ei aseteta uudelleen nähtäville (MRL 65 ja MRA 32 ) Asemakaavan toteuttaminen Vireillä oleva Jokelan kevyenliikenteen sillan ja sen lähialueen asemakaava ja asemakaavanmuutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Kaava ohjaa ja tarkentaa alueen maankäyttöä. Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn loppuvuonna 2015 ja sen toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavallisten edellytysten synnyttyä. 3

4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu olemassa olevan valtatie 15 alueesta, joka on osin asemakaavoittamatonta aluetta sekä siihen rajautuvista kaavoitetuista yleisen tien-, puisto- ja virkistysalueista. Alueen läpi kulkee Kymijoen ja Vuoksen vesistöt yhdistävään ns. Väliväylään kuuluva Käyräjoki. Paikallisesti Käyräjoki yhdistää siihen liittyvät Lappalanjärven ja Käyrälammen vesialueet. Käyräjoen länsirannalla sijaitsee pohjois-eteläsuuntainen liito-oravan esiintymisalue ja kulkuyhteys suunnittelualueen ulkopuolella sijaitseville pesäalueille. Käyräjoen rannassa kulkee useita rakentamattomia ulkoilupolkuja, jotka ovat osa laajempaa virkistysalueverkostoa. Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 15 ylittää joen Jokelan betonirakenteista maantiesiltaa pitkin. Käyräjoen nykyinen silta on korjaustarpeessa ja muun muassa normaaliliikenteen massarajat ylittävät erikoiskuljetukset joutuvat kiertämään sen. Valtatie 15 yhteydessä kulkee kevyenliikenteen väylä, jonka valtatien alittavat jalankulkutunnelit sijoittuvat Sairaalantien ja Kauniskankaantien sekä valtatien ja Lautarontien risteysalueiden kohdille Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Alue sijoittuu itä-länsisuuntaisen Salpausselän pohjoispuoliselle alueelle. Maisemamaakuntajaossa suunnittelualue kuuluu Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin Lounais-Savon järviseutuun. Suunnittelualueella Käyräjoki on uurtanut uoman harjumuodostelman halki muodostaen maisemallisen solmukohdan. Suunnittelualueella maanpinta laskeekin jyrkästi kohti alueen keskellä kulkevaa Käyräjokea siten, että maanpinnan korkeusasema vaihtelee välillä m mpy. Käyräjoen pinnan taso on Jokelan sillan kohdalla +57 m mpy. Maaperä, rakennettavuus ja pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualue on olemassa olevien maaperätutkimusten mukaan moreenia ja pinnassa olevaa kalliota. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maa-alueita. Kaava-alueen ulkopuolella, Sairaalantien varrella on aiemmin sijainnut polttoaineen jakeluasema. Aseman toiminta on päättynyt vuonna 2002 ja alueella on toteutettu maaperän kunnostus vuonna Alueelle on jäänyt maaperän pilaantuneita maita yli viiden metrin syvyyteen maanpinnasta (Ramboll Finland Oy, 2005). Kohteen kiinteistö rajautuu kaavan suunnittelualueeseen. Maaperän soveltuvuus rakentamiseen tulee tarkistaa alueen rakentamisen suunnittelun yhteydessä. Kuva 2. Kaavamuutosalueen ohjeellinen rajaus merkittynä alueen ortoilmakuvaan. 4

5 Kuva 3. Näkymä Valkealanväylän (valtatie 15), Lautarontien ja Vanhan Myllytien risteysalueelta. Kuva 4. Näkymä valtatieltä Jokelan sillan itäpuolella sijaitsevan Valkealan motellin kohdalta. Kuva 5. Näkymä Sairaalantien ja valtatie 15 risteysalueelta kohti Jokelan maantiesiltaa. Kuvan oikeassa reunassa oleva viheralue on osittain yleisentien aluetta. Kevyen liikenteen alikulkutunneli sijoittuu kuvan alalaitaan. Käyräjoen länsipuolen liito-oravan elinalue (kuvio 1) Liito-oravasta on tehty 2000-luvulla paljon havaintoja Jokelan myllyn ympäristössä, jossa on myös useita lisääntymispaikkoja. Alueelle on tullut paljon uutta rakentamista, joten joen rantametsistä on tullut liito-oravalle hyvin tärkeä kulkuyhteys. Myös sopivat ruokailupuut ovat rannan tuntumassa. Suositukset: Vuoden 2004 Valkealan kunnan omistamien maiden luontoselvityksessä (Luontoselvitys Kotkansiipi 2004) papanahavaintoja tehtiin myös Mikkeliin johtavan tien pohjoispuolella Palssin rantametsässä, joten kulkuyhteys tien pohjoispuolelle tulee säilyttää. Myös joen rannassa tulee säilyä metsäinen kulkuyhteys eteläpohjoissuunnassa. Hyvin todennäköisesti liito-oravat siirtyvät liitämällä myös joen yli Käyräjoen itäpuolelle kartan kuviolle 2. Tämä edellyttäisi korkean rantapuuston säilyttämistä alueella. Kuva 6. Tykkimäki Saarenmaa luontoselvitys , Luontoselvitys Kotkansiipi

6 Kasvillisuus ja luonnonsuojelu Alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Käyräjoen ranta-alueiden yleisilme on rehevä. Alueen luontokohteita on kartoitettu osana Kouvolan arvokkaat luontokohteet 2008 selvitystä (Luontoselvitys Kotkansiipi, 2009). Alueella olevien luontokohteiden kartoitusta on täydennetty vuosina osana Tykkimäki-Saarenmaa luontoselvitystä. Täydennystyön teki Luontoselvitys Kotkansiipi. Selvitysten mukaan kaavamuutosalueen läpi kulkee liito-oravan esiintymisalue (kts. kuva 6). Kaavamuutosalueen eteläpuolella sijaitsevalla Jokelan vanhan myllyn alueella asuu saukko. Vesitalous ja hulevedet Suunnittelualueen läpi kulkee pohjois- eteläsuunnassa Väliväylään kuuluva ja Lappalanjärven ja Käyrälammen yhdistävä Käyräjoki. Suunnittelualueen läpi kulkee Kouvolan Vesi Oy:n paineviemäri- ja vesijohtolinja. Paineviemärin pumppausasema sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Alueen pintavedet kulkeutuvat avo-ojia pitkin Käyräjokeen. Käyräjoen itäpuolinen alue on merkitty vedenhankinnan kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi. Alueet on kuvattu seuraavasti: Jokelan pohjavesialue ( ) sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä valtatien 15 kohdalta pohjoiseen, Jokelanjoen itäpuolella. Tie kulkee pohjavesialueen reunalla noin 500 metrin matkalla. Pohjavesialueen pinta-ala on 0,96 km2 ja pohjaveden muodostumisalue 0,44 km2. Arvioitu pohjaveden muodostuminen on 280 m3/vrk. Alue on osa reunamuodostumaa, jossa epätasaiselle kallioalustalle on kerrostunut soraa ja hiekkaa. Kallio on monin paikoin näkyvissä, kuten myös valtatien 15 ympäristössä. Maaperän syvemmissä kohdissa on metriä vettä hyvin johtavia sorakerroksia. Jokelanjoen kohdalla sijaitsee kallioruhje. Jokelan pohjavesialueelle on laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma vuonna 2014 (Ramboll Finland Oy 2014). B-sairaalan ( ) pohjavesialue rajautuu pohjoisosastaan valtatiehen 15 noin 400 metrin matkalla. Pohjavesialueen pinta-ala on 0,35 km2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 0,18 km2. Arvioitu pohjaveden antoisuus on 140 m3/vrk. Pohjavesialueen maaperä on kalliorinteeseen kerrostunutta soraa ja hiekkaa. Kallio on monin paikoin näkyvissä. Valtatieltä 15 noin 580 metriä eteläkaakkoon sijaitsee Valkealan sairaalan varavedenottamo. Vedenlaatu on heikko. B-sairaalan vedenottamolle on laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma vuonna 2003 (Torkell 2003) Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Asemakaava ja -muutosalueella ei ole rakennuksia tai asukkaita (tilanne vuonna 2015). Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Valkealan Jokelassa noin 6 km Kouvolan ydinkeskustasta koilliseen. Muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muinaismuistolain (295/63) mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualueella sijaitsee yksiaukkoinen betonikaarirakenteinen Jokelan maantiesilta, jota pitkin valtatie 15 ylittää Käyräjoen. Sillan poikkileikkaus on kapea, eikä se tehtyjen selvitysten mukaan ole riittävän kestävä erikoiskuljetuksille. Tehtyjen inventointien mukaan varsinaisella suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Jokelan myllyalue. 6

7 Kuva 7. Kuva Jokelan sillasta etelästä Käyräjoelta tarkasteltuna Kuva 8. Jokelan maantiesilta. Kuva 9. Valtatien alittava kevyenliikenteen tunneli Sairaalantien risteyksessä. Kuva 10. Näkymä Käyräjoen yläjuoksulla olevalle Jokelan myllyalueelle. Kuva 11. Näkymä suunnittelualueeseen kuuluvalta lähivirkistysalueelta, jossa kulkee rantaviivan mukainen kävelypolku. Kuva 12. Suunnittelualueelta johtaa vanha tiepohja alas Käyräjoen rantaan. Taustalla ns. Valkealan motelli. Palvelut ja työpaikat Varsinaisella suunnittelualueella ei ole palvelutoimintoja tai työpaikkoja. Suunnittelualueen ulkopuoleiselle Käyräjoen itärannalle, entisen Valkealan motellin alueelle on keskittynyt monipuolinen palvelukeskittymä, jossa sijaitsee sisustuskahvila, rakennustarvikemyymälä, rakennusliikkeen toimistotila, baari ja taksiasema. Liikenne- ja katualueet Suunnittelualue on osa Valkealanväylä nimistä valtatie 15 osaa. Valtatie on tärkein yhteys Etelä-Savon ja Kymenlaakson välillä. Sen merkitys on suuri tavaraliikenteelle ja metsäteollisuuden kuljetuksille Sisä-Suomesta Haminan-Kotkan satamaan. Valtatiellä 15 on keskeinen rooli Kouvolan seudun liikennejärjestelmässä alueen maankäyttöä sekä seudullista ja paikallista liikennettä palvelevina väylinä. Kouvola-Valkealan kohdalla on vireillä valtatien 15 ja maantien 370 parantamissuunnittelu. Alueen liikennesuunnittelua on tehnyt Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen toimeksiannosta Sito Oy. Kyseinen maantien 370 ja valtatien 15 aluevaraussuunnitelma 7

8 sisältyy osaksi Kouvolan kaupungin keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaprosessia, ja suunnitelmassa esitetyt liikennejärjestelyjen periaatteet hyväksytään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla yleiskaavan päätöksentekoon sisältyen. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan kaavaehdotus ja siihen liittyvä Kouvola-Valkeala tievälin aluevaraussuunnitelma on nähtävillä välisen ajan. Aluevaraussuunnitelman tietojen mukaan maantietä 370 (Valkealanväylä) parannetaan nykyisellä paikallaan liittymäjärjestelyillä, puuttuvien osuuksien jalankulku- ja pyöräilyteillä sekä uusilla alikulkukäytävillä. Lisäksi melusuojauksia lisätään runsaasti Ahlmannintien ja Heparon välillä noin 3,2 kilometrin matkalla. Maantien 370 nopeusrajoitus vaihtelee km/h välillä. Keskimääräinen liikennemäärä ko. valtatie 15 Heparon ja Valkealan välisellä osuudella on tällä hetkellä ajoneuvoa / vrk. Liikennemäärä on arvioitu kasvavaksi ajoneuvoon vuorokaudessa. Valtatie 15 parannetaan pääosin nykyisellä paikallaan kaksikaistaisena väylänä. Tie varaudutaan rakentamaan myöhemmin nelikaistaiseksi vilkasliikenteisimmällä noin kahden kilometrin pituisella osuudella Heparon eritasoliittymän ja Jokelan välillä. Jakson liittymät toteutetaan porrastettuina ja valo-ohjattuina tasoliittyminä, jolloin valtatien 15 nopeusrajoitus voidaan nostaa 70 km/h koko jaksolla Heparon eritasoliittymästä Jokelaan ja siitä pohjoiseen 80 km/h. Lautaron ja Jokelan välillä jalankulun ja pyöräilyn väyliä täydennetään muun muassa Käyräjoen ylittävällä uudella sillalla. Aluevaraussuunnitelmassa tutkittiin neljää vaihtoehtoa, joissa kaikissa uusissa silloissa lähtökohtana oli betoninen jännitetty palkkisilta. Tämän ns. Jokelan kevyenliikenteen sillan suunnittelutyön on tehnyt vuonna 2015 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta Plaana Oy (kts. kuvat 13-15). Tekninen huolto Alueen läpi kulkee Kouvolan Vesi Oy:n paineviemäri- ja vesijohtoverkkoon kuuluvat putkilinjat. Suunnittelualueella kulkevat myös TeliaSonera Finland Oyj:n puhelin ja dataverkkolinjat sekä KSS Verkko Oy:n ilmajohtona toteutetut sähkökaapelit. Kuva 13. Luonnos kevyenliikenteen sillan sijainnista, Plaana Kuva 14. Jokelan uusi kevyenliikenteen silta, Plaana Oy. Kuva 15. Suunnitelmaluonnos Jokelan kevyenliikenteen sillan ja siihen liittyvien väylämuutosten toteuttamisesta, Plaana

9 Ympäristöhäiriöt Kaupunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan kansanterveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööritoimisto Akukon Oy vuonna Jokelan sillan kohdalla liikennemäärät vaihtelevat nykyisin ajoneuvoon vuorokaudessa ja valtatiellä kulkee runsaasti raskasta liikennettä. Tehdyn tutkimuksen mukaan ko. suunnittelualueella on sen länsipuolella sijaitsevalta valtatie 15:sta tulevaa liikennelähtöistä melua. Päiväaikana (klo 07-22) suunnittelualueen keskiäänitaso db siten, että suurin melualue on aivan valtatien vieressä. Yöaikana (klo 22 07) valtatieltä kulkeutuvan melun keskiäänitaso on yli 50 db. (kts. kuva 10). Valtatiesuunnitteluun liittyen on alueelle tehty meluselvitys (Sito Oy). Sen mukaan Käyräjoen alueella valtatien 15 pohjoispuolella on muutama asuinkiinteistö db melualueella. Valtatien aluevaraussuunnitelmaan on esitetty toteutettavaksi meluntorjuntarakenteita. Kuva 16. Suunnittelualueen ympäristömelu vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan. Virkistysalueet Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueella olevan yleisen tien alueen pohjoispuoleiset Käyräjoen ranta-alueet merkitty puistoalueiksi (P). Joen itärannalla oleva puistoalue on toteutettu kokonaisuudessaan avonaisena nurmialueena, kun taas itärannalla puistoalue on hoitamatonta taajamametsää. Käyräjoki on sillan pohjoispuoleiselta osaltaan merkitty asemakaavassa vesialueeksi (W). Maanomistus Kaupunki omistaa Käyräjoen länsirannan ja osan itärannasta. Osa Käyräjoen itäpuolella sijaitsevasta valtatien pohjois-puolisesta alueesta on yksityisomistuksessa. Alueen läpi kulkeva valtatie 15 alue on Liikenneviraston omistuksessa ja Käyräjoen vesialueen omistaa Saarento- Jokelan osakaskunta (kts. maanomistus, liite 4) Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu ja ) kaavamuutosalue on osoitettu virkistysalueeksi (V), joka rajautuu asuinrakennusten alueisiin (A). Kymenlaakson maakuntakaavan tarkistuksessa Kauppa- ja merialue, kaavamuutosalue on merkitty osittain virkistysalueeksi (V). Suunnittelualueella kulkee moottoritievaraus ja sen pohjoispuolella oleva Sairaalantien risteys on merkitty kaavaan liittymäalueena. Käyräjoen Jokelan puoleinen ranta-alue on merkitty pohjavesialueeksi (pv). Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee maakunnallisesti merkittävä voimajohtolinjaus. Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaava Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymässä ja lainvoiman saaneessa oikeusvaikutteisessa Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaavassa valtatie 15 pohjoispuolelle on osoitettu suojaviheralue (EV) ja kevyen liikenteen yhteystarve. Valtatien eteläpuoleinen alue on merkitty virkistys- ja palvelualueeksi (V/P-1). Väliväylään kuuluva Käyräjoen laakso on merkitty kaavassa kulttuurimaisema-alueeksi (km) ja varsinainen Käyräjoki vesialueeksi (W). Alue on 9

10 osa pohjavesialuetta ja vt 15 pohjoispuolella on kevyenliikenteen yhteystarvemerkintä. Valtatien pohjoispuolinen alue sijoittuu osayleiskaavan ulkopuolelle. Kuva 17. Ote Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaavasta. Kuva 18. Ote voimassa olevasta Kymenlaakson maakuntakaavasta kaavamuutosalueen läheisyydestä. Asemakaava Suunnittelualue on osittain asemakaavoitettu. Käyräjoen itäpuolinen asemakaava (nro ) on hyväksytty ja länsipuolinen asemakaava (nro ) on hyväksytty Varsinainen valtatie sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. Asemakaavassa valtatie 15 ja Vanhan Myllytien rajaama alue on merkitty puistoalueeksi (P), jonka läpi kulkee putki- tai tunneliviemäri. Jokelan puolella valtatien pohjoispuoli on merkitty maankäyttömerkinnällä puistoalue (P). Jokelan sillan pohjoispuolinen osa Käyräjoesta on kaavoitettu vesialueeksi (W) ja kaava on hyväksytty (nro ). Sairaalantienhen liittyvä yleisen tien alueen kaava on hyväksytty (nro ) (kts. liite 1). Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 10

11 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Kaavahankkeen tavoitteena on asemakaavoittaa olemassa olevan valtatie 15 alue ja tarkentaa siihen rajautuvan alueen asemakaava-alueiden rajauksia siten, että vt 15 Jokelan maantiesillan vierelle olisi mahdollista rakentaa erillinen kevyen liikenteen silta. Sillan rakentaminen sisältyy Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vuoden 2016 toteuttamisohjelman kohteisiin Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Asemakaavahanke on tullut vireille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen aloitteesta keväällä 2015, kun Jokelan kevyenliikenteen sillan suunnittelutyö aloitettiin valtatien aluevaraussuunnitelmaan liittyen. Kaavaan liittyy Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen laatima aluevaraussuunnitelma, joka koskee maantien 370 ja valtatien 15 parantamista välillä Kouvola-Valkeala Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson Liitto KSS Lämpö Oy ja KSS Verkko Oy TeliaSonera Finland Oyj, Kymen puhelin (Elisa) Kymenlaakson Pelastuslaitos Kouvolan Vesi Oy Vireille tulo Asemakaavamuutos ei sisälly vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa mainittuun kaavoituksen työohjelmakohteisiin. Jokelan kevyenliikenteen sillan suunnittelun hankeryhmässä on ollut mukana edustaja Kouvolan kaupungin yhdyskuntateknisestä suunnittelusta ja maankäytön suunnittelusta. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä Kaavan valmisteluaineisto ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävänä välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Kirjeet valmisteluvaiheen kuulemisen johdosta lähetettiin viranomaisille ja muille osallisille Palaute pyydettiin osoittamaan mennessä Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Maantien 370 ja valtatie 15 parantamisen välillä Kouvola Valkeala aluevaraussuunnitelmaan liittyvä Jokelan kevyenliikenteen sillan yleisötilaisuus järjestettiin Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla. Tilaisuudessa oli ELY:n ja suunnittelijakonsultin lisäksi kaavoittaja. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan eikä siitä annettu palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavan liite 2 ja sitä on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 :ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä ole kulttuuriympäristön säilymisen kannalta merkittävä, joten asemakaavamuutoksesta ei järjestetä erillistä MRL 66 :n mukaista viranomaisneuvottelua Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Alue liittyy maantien 370 ja valtatien 15 parantamisen aluevaraussuunnitelmaan, joten kaava on lähetetty lausunnolle Kaakkois-Suomen ELYkeskukseen. Kevyen liikenteen väylän on suunniteltu toteutettavaksi vuonna

12 4.4. Kaavaratkaisun perusteet Mielipiteet ja lausunnot sekä kaavoittajan vastineet Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo sekä valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ja MRA 30 ) Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille ja vireilletulosta oli ilmoitus Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja verkkosivulla. Kaavan valmisteluaineisto ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävänä välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Kirjeet valmisteluvaiheen kuulemisen johdosta lähetettiin viranomaisille ja muille osallisille Palaute pyydettiin osoittamaan mennessä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta sen nähtävillä olon aikana. Kaavan valmisteluvaiheen aineistosta annettiin seuraavat palautteet: Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää kaavasta antamassaan palautteessaan seuraavaa: Kaakkois-Suomen ELY-keskus laatii parhaillaan tiesuunnitelmaa valtatien 15 (Valkealanväylä) kevyen liikenteen järjestelyistä Käyräjoen kohdalla. Suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi valtatien varren kevyen liikenteen väylälle oma erillinen vesistösilta. Olemassa olevan maantiesillan ja uuden sillan väliin jää tilavaraus valtatien toisen ajoradan sillalle. Kevyen liikenteen väylän linjaus muuttuu sillan molemmissa päissä. ELY-keskus toteaa, että kaavaluonnoksen mukainen maantien liikennealuevaraus (LT) on riittävä valmisteilla olevan tiesuunnitelman toimenpiteille (uusi kevyen liikenteen silta ja muutokset kevyen liikenteen väylän linjauksessa). Vuoden 2015 toukokuussa on valmistunut myös aluevaraussuunnitelma maantien 370 ja valtatien 15 parantaminen välillä Kouvola Valkeala, jossa linjataan Kouvolan ja Valkealan välisen maantieosuuden kehittämisratkaisuja kokonaisvaltaisesti huomioiden mm. eri liikennemuodot, maankäytön tarpeet sekä viihtyvyyteen ja luontoon kohdistuvat haitat. Aluevaraussuunnitelmassa on selvitetty myös liikennemelun vaikutusaluetta ja tien kehittämiseen liittyviä meluntorjuntatoimenpiteitä, joilla torjutaan asutukselle kohdistuvia meluhaittoja. Kaavassa on osoitettu Käyräjoen länsipuolelle lähivirkistysalue (VL) valtatien 15 pohjoispuolelle. Lähivirkistysalueiden osalta tulisi huomioida valtioneuvoston antaman päätöksen mukaiset melutason ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Alue jää sekä nykytilanteessa että aluevaraussuunnitelmassa määritellyssä tien kehittämisen tavoitetilanteessa (v ennustetuilla liikennemäärillä ja aluevaraussuunnitelmassa määritellyillä meluntorjuntatoimenpiteillä) vyöhykkeelle, jossa päiväajan liikennemelu ylittää 55 db arvon. ELY-keskus esittää, että VL-merkintä muutetaan melualueen osalta suojaviheraluemerkinnäksi. Aluevaraussuunnitelman mukaiset meluvyöhykekartat ja suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet ovat nähtävissä ELY-keskuksen internetsivuilla: Vastine: Kaavan valmisteluvaiheen aikana saatu ELY-keskuksen palaute on huomioitu kaavaehdotusvaiheessa siten, että Käyräjoen länsipuolelle esitetty maankäyttömerkintä lähivirkistysalue (VL) on muutettu suojaviheralueeksi (EV). Muutoksella ei ole vaikutusta alueen virkistyskäyttöön tai laajemman kaupunkialueen ulkoilureittien järjestämistarpeeseen. Kymenlaakson pelastuslaitos ilmoittaa, että pelastuslaitoksella ei ole lausuttavaa kaavasta. Vastine: Kymenlaakson pelastuslaitoksen palaute on merkitty tiedoksi. TeliaSoneraFinland Oy:llä ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta. Lausunnon liitteenä on kaapelikartta muutosalueelta. TeliaSoneraFinland olettaa, että maanrakennus vaiheessa siirroista ja suojauksista ei muodostu TeliaSoneraFinland Oy:lle, koska mahdolliset siirrot eivät johdu TeliaSoneraFinland Oy:n toimeksiannosta. 12

13 Vastine: TeliaSoneraFinland Oy:n palaute on merkitty tiedoksi ja välitetty Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, joka koordinoi Jokelan kevyenliikenteen siltaan liittyviä toimenpiteitä. Tekninen lautakunta Jokelan sillan asemakaavaehdotusta käsiteltiin teknisen lautakunnan kokouksessa , jolloin lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen 30 päivän ajaksi julkisesti nähtäville ( 179). Asemakaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo Jokelan sillan asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta oli kuulutus kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla, kaupungin internet-sivuilla ja Kouvolan Sanomissa Lausuntopyynnöt lähetettiin asiaan liittyville viranomaisille ja toimijoille. Lausunnot ja mahdolliset muistutukset pyydettiin toimittamaan kirjallisesti viimeistään mennessä. Kaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläolon aikana kaavasta annettiin yksi lausunto. Lausunnossaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus toivoi seuraavaa: Kaavoitus ja liikenne ELY keskuksen laatima tiesuunnitelma Valtatien 15 (Valkealanväylä) kevyen liikenteen järjestelyistä Käyräjoen kohdalla on valmistunut kesällä Tiesuunnitelma on ollut Kouvolan kaupungilla maantielain 27 :n mukaisessa käsittelyssä (nähtäville asettaminen ja lausunto) heinäelokuussa Kaupunki on lausunnossaan todennut, että tiesuunnitelman mukainen uusi ehdotettu liikennealueen raja ei ole yhdenmukainen asemakaavaehdotukseen merkityn liikennealueen rajan kanssa. ELY-keskus toteaa, että ko. tiesuunnitelmassa esitetty maantien liikennealueen rajaus on esitetty siten, että suunnitelman mukaan toteutettava kevyen liikenteen väylä luiskineen sekä kevyen liikenteen sillan rakenteet (keilat ja luiskat mukaan lukien) mahtuvat liikennealueelle. Pidemmällä aikavälillä valtatien 15 kehittämisessä varaudutaan rakentamaan tie nelikaistaiseksi Heparon eritasoliittymän ja Jokelan välillä. Asemakaava-alueen kohdalla tämä tarkoittaa toisen ajoradan ja uuden sillan rakentamista nykyisen tien pohjoispuolelle. Uusi ajoneuvoliikenteen silta jää nykyisen sillan ja v rakennettavan kevyen liikenteen sillan väliin. Koska liikennealuevarauksen esittäminen asemakaavassa tarpeisiin nähden ylileveänä ei ole suositeltavaa, ELY-keskus esittää että asemakaavassa liikennealuevaraus esitetään valtatien pohjoispuolella tiesuunnitelmassa ehdotetun liikennealuerajauksen mukaisena suunnitelmassa esitetyn kevyen liikenteen väylän J1 paaluvälillä n Tämän välin länsi- ja itäpuolella liikennealuevaraus on tarkoituksenmukaista osoittaa tiesuunnitelmassa osoitetun suoja-alueen rajan mukaisesti, mikä mahdollistaa tien parantamisen myöhemmin nelikaistaiseksi liikennealuevarauksen puitteissa. Valtatien eteläpuolella asemakaavaehdotuksessa esitetty liikennealueen rajaus on riittävä. Vastine: Kaavakarttaa on tarkennettu julkisen nähtävillä olon jälkeen ELYkeskuksen kaavasta antaman lausunnon perusteella. Muutos kaventaa kaavaan merkittyä yleisen tien aluetta sen pohjoisosasta ja laajentaa siihen liittyvää suojaviheraluetta. Muutos kohdistuu kaupungin omistamalle alueelle. Kaavaan julkisen nähtävillä olon jälkeen tehtyä tarkennusta ei voida pitää kaavan tavoitteet ja tarkoitus huomioiden olennaisena. Kaavaa ei aseteta uudelleen julkisesti nähtäville (MRL 65 ). 13

14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Uusi asemakaava perustuu yleisen tien alueeseen (LT), jolla sijaitsee oleva valtatie 15 sekä osa Sairaalantien risteysalueesta. Yleisen tien alue rajautuu itäpuolelta valtatien 15 yleisen tien alueeseen ja länsipuolelta valtatien 15 kaavoittamattomaan alueeseen. Valtatien pohjoispuoliset alueet Käyräjoen itä- ja länsipuolella on muutettu suojaviheralueiksi (EV). Kaavaan kuuluvan Käyräjoen kohdan maankäyttömerkintä on säilytetty vesialueena (W) Mitoitus Kaavamuutoksessa alueelle ei ole esitetty rakentamista. Alueiden pinta-alat ja pintaalamuutokset ilmenevät asemakaavan seurantalomakkeesta, joka on kaavaselostuksen liite nro. 3. Alueiden pinta-alat saattavat vielä tarkentua kiinteistöjen muodostumisen yhteydessä Palvelut Kaavaan liittyvät liikennejärjestelyt mahdollistavat nykyistä liikenneturvallisemman kevyen liikenteen yhteyden rakentamisen Lautarontien ja Sairaalantien välille. Yhteys myös mahdollistaa tarvittaessa Käyräjoen ranta-alueella olevien palvelukeskittymien yhdistämisen Aluevaraukset LT Yleisen tien alue. Maankäyttömerkintää on käytetty olemassa olevan valtatie 15 alueella. Aluerajausta on tarkennettu valtatien 15 ja Lautarontien risteysalueella sekä Käyräjoen kummallakin rannalla vastaamaan alueen maanomistusta ja suunniteltuja maankäyttöalueiden rajauksia. Kevyenliikenteen sillan tarkempi sijainti ja siihen liittyvien kevyenliikenteen väylien linjaukset ratkaistaan asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen hyväksyttävässä valtatiesuunnitelmassa. Yleisen tien alueelle on merkitty maankäyttöliittymänuoli Sairaalantien risteysalueen kohdalle. Kaavan yhteydessä tehdyn tarkemman kiinteistöselvityksen myötä on myös tarkennettu ko. risteysalueen kohdalla ajantasa-asemakaavan korttelialueiden rajaukset vastaamaan olemassa olevaa maanomistusta ja kiinteistöjaotusta. Valtatien ja Käyrälammen väliseltä alueelta on huomioitu suojelumerkinnällä pv tärkeä pohjavesialue. Käyräjoen länsirannalla on huomioitu sl- 2 aluerajauksella olemassa oleva liito-oravan elinympäristö. Kaavamerkintään liittyy suunnittelumääräys Alueen luontoa ja metsää on hoidettava siten, että liito-oravan elinympäristö ja siellä kasvavat suuret puuyksilöt säilytetään. EV Suojaviheralue. Kaava-alueella sijaitsevan Käyräjoen itäpuolella sijaitseva Valkealanväylän pohjoispuolinen puistoalue, sekä Käyräjoen länsipuoleisella ranta-alueella sijaitseva entinen puistoalue on merkitty suojaviheralueeksi. Käyräjoen ranta-alueelta on huomioitu suojelumerkinnällä sl-2 luontoselvityksessä esille tullut liito-oravan elinympäristö. Kaavamerkintään liittyy suunnittelumääräys Alueen luontoa ja metsää on hoidettava siten, että liito-oravan elinympäristö ja siellä kasvavat suuret puuyksilöt säilytetään. Maankäyttömerkinnällä ei ole vaikutusta alueella olevien polkujen linjauksiin tai käyttöön rakentamattomina virkistysreitteinä. Suojaviheralueille on mahdollista toteuttaa tarvittaessa meluntorjuntarakenteita ja sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja laitteita. W Vesialue. Asemakaavamuutosalueeseen kuuluvan Käyräjoen alueen maankäyttömerkintä on säilytetty vesialueena. Maankäyttöalueen rajaus on tarkentunut siltä osin kuin yleisen tien alue on laajentunut kevyenliikenteen sillan vaatiman tilan verran. 14

15 Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä: YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Suojaviheralueille saa sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja laitteita. TONTTIJAKO Tämän asemakaavan/asemakaavan muutoksen alueella rakennuskortteleihin on laadittava erillinen tonttijako Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriperinnön vaaliminen Kaavamuutoksella ei ole merkitystä kaupungin rakennetun kulttuuriperinnön tai ympäristön säilymiseen. Kaavan mahdollistamat toimenpiteet sijoittuvat nykyisen tien pohjoispuolelle ja olemassa oleva Jokealan betoninen kaarisilta säilyy nykyisellään. Tulevaisuudessa silta on tarkoitus kunnostaa. Tekninen huolto, yhdyskuntarakentamisen kustannukset Alueen toteuttamiskustannukset riippuvat yleisen tien alueella tehtävistä muutostoimenpiteistä. Aluevaraussuunnitelmassa etsittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja valtatien 15 parantamiselle joko nykyisellä sillalla tai uusilla silloilla. Käyräjoen nykyinen silta on korjaustarpeessa ja muun muassa normaaliliikenteen massarajat ylittävät erikoiskuljetukset joutuvat kiertämään sen. Aluevaraussuunnitelmassa etsittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja valtatien 15 parantamiselle joko nykyisellä sillalla tai uusilla silloilla. Käyräjoella tutkittiin neljää vaihtoehtoa, joissa kaikissa uusissa silloissa lähtökohtana oli betoninen jännitetty palkkisilta. Aluevaraussuunnitelman perusteella valitussa toteuttamisratkaisussa valtatien 15 nykyinen silta korjataan sekä rakennetaan uudet erilliset sillat toiselle ajoradalle sekä jalankulku- ja pyörätielle. Vaihtoehdon vertailukustannuksiksi arvioitiin 2,5 miljoonaa euroa. Vaihtoehto oli toteuttamiskustannuksiltaan edullisin ratkaisu ja se oli ainoa mahdollinen vaiheittain toteuttamisen kannalta. Valtatien 15 toisen ajoradan rakentaminen on tulevaisuuden varaus eikä jalankulku- ja pyörätien sijoittaminen samalle sillalle ole mahdollista ensimmäisessä toteutusvaiheessa. Nykyisen sillan korjaaminen on tarpeellista jo lähivuosina. Kaavamuutoksen mahdollistava valtatie 15 yhteyteen rakennettava kevyenliikenteen silta on suunniteltu toteutettavaksi vuonna Kevyenliikenteen silta parantaa Lautaron ja Jokelan välisiä kevyenliikenteen yhteyksiä ja lisää merkittävästi alueen liikenneturvallisuutta. Tällä hetkellä alueella kulkeva kevyt liikenne ylittää Käyräjoen valtatie 15 ajoradan yhteydessä olevaa kevyenliikenteen väylää Jokealan siltaa pitkin. Uusi kevyenliikenteen yhteys mahdollistaa liikenteen siirtymisen pois valtatien vierestä ja ohjaa alueella kulkevan kevyen liikenteen valtatien alittaville tunneleille ja sitä kautta olemassa olevaan kevyenliikenteen verkostoon. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavamuutoksella on vaikutusta lähialueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Kevyenliikenteen yhteyksien parantuminen lisää kulkumahdollisuuksia alueen läpi. Muuttuvat liikenne- ja risteysaluejärjestelyt lisäävä alueen liikenneturvallisuutta erityisesti jalankulun ja kevyen liikenteen näkökulmasta tarkasteltuna. Viheralueet ja luonnonympäristöt Asemakaavamuutos ei varsinaisesti lisää tai vähennä kaupungin keskusta-alueella olevia viheralueita. Alueiden tarkempi toteuttaminen ratkaistaan asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen hyväksyttävissä tiesuunnitelmissa. Valtatien aluevaraussuunnitelmassa on esitetty melunsuojarakenteita sijoitettavaksi suunnittelualueelle. Rakenteiden sijoitus voi vaikuttaa suojaviheralueella olevien polkujen linjauksiin ja alueen saavutettavuuteen valtatien suunnasta tultaessa. 15

16 Luontokohteet ja uhanalaiset lajit Kaavahankkeessa on huomioitu alueen läpi kulkeva liito-oravan elinalue, joka on merkitty kaavaan osa-aluemerkinnällä sl-2, Liito-oravan elinympäristö. Alueen luontoa ja metsää on hoidettava siten, että liito-oravan elinympäristö ja siellä kasvavat suuret puuyksilöt säilytetään.. Kevyenliikenteen sillan ja siihen liittyvien kevyenliikenteen väylien suunnittelussa on huomioitu, että valtatiealueelle ja Käyräjoen ranta-alueille jää riittävästi puustoa mahdollistamaan liito-oravien tiealueen ylitykset. Siltojen alla säilytetään mahdollisimman paljon pienpuustoa. Kaavahankkeella ei ole heikentävää vaikutusta kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan Jokelan myllyn alueella asustavaan saukkoon. Käyräjoen sillan alle on kuitenkin suunniteltu tehtäväksi lieventämistoimenpiteenä kuivapolku rantaluiskaan saukkojen liikkumista varten. Uusia siltapenkereitä ei rakenneta vesistöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä nykytilanteesta poikkeavia vaikutuksia olemassa oleviin häiriötekijöihin suunnittelualueella tai sen ympäristössä. Liito-oravan elinalueen huomioiva suunnittelumääräys ohjaa alueen tarkempaa toteutussuunnittelua. Sillan ja väylien rakentamisenaikaisten häiriöiden ja niiden havaitseminen ja ennakoiminen liittyy kyseisten kohteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Rakentamisen aikaiset häiriöt ovat lyhytaikaisia ja hallittavia. Asemakaavamuutoksessa ei alueelle esitetä sellaista jatkuvaa toimintaa, joka lisäisi ympäristömelun määrää alueella. Kaavan mahdollistama kevyenliikenteen väylän ja -sillan rakentaminen saattaa lisätä alueella kulkevan kevyen liikenteen määrää, mutta turvaavat alueen virkistysarvojen säilymisen Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavamuutosehdotuksesta. Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ne täydentävät alueen lainvoimaisen Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä. Kaavamuutos on myös vireillä olevien ELY-keskuksen laatiman maantie 370 ja valtatie 15 parantamisen aluevaraussuunnitelman tavoitteiden mukainen Nimistö Asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole muutettu alueen olemassa olevaa nimistöä. Kaavassa muodostuva yleisen tien alue on nimetty Valkealanväyläksi. Kaavassa Jokelan puolelle Käyräjoen ranta-alueelle muodostuva suojaviheralue on nimetty Palssinpuistoksi. 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan muutos valmistuu hyväksymismenettelyyn loppuvuonna Jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen. Jokelan kevyenliikenteen silta on suunniteltu toteutettavaksi vuonna Kouvolassa Hannu Tylli kaavoituspäällikkö Hannu Purho kaavoitusarkkitehti 16