TAITEIDEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 TAITEIDEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTO-OPAS 1

2 2 SISÄLLYS JATKO-OPISKELIJALLE 3 1. HAKEMINEN JATKO-OPISKELIJAKSI Jatko-opiskeluoikeus Jatko-opiskelijaksi hakeutuminen Valvojaprofessorin tehtävät Jatko-opintojen ohjaajien määrääminen Päätös hakemuksesta ja oikaisupyyntö Ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi 6 2. TAITEEN TOHTORIN TUTKINTO Tutkinnon rakenne ja laajuus Väitöskirjaan sisältyvä taiteellinen produktio ja sen taltiointi Artikkeliväitöskirja Taiteen tohtorin tutkinnon muut opinnot 8 3. TIEDEKUNNAN TARJOAMA JATKOKOULUTUS 9 4. TAITEEN TOHTORIN TUTKINNON TARKASTUSMENETTELYT Esitarkastusmenettely Väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen esitarkastus Väitöskirjan taiteellisen produktion esitarkastus Väittelylupa Vastaväittäjät Väitöskirjan ja taiteellisen produktion julkistaminen Arvosanalautakunta Tutkintolautakunta SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OHJEITA VÄITTELIJÄLLE SEKÄ JULKAISUOHJEET Väitöstilaisuudesta tiedottaminen Väitökseen valmistautuminen ja väitöstilaisuuden kulku Väitöstilaisuuteen pukeutuminen Julkaisujen lukumäärä ja luovuttaminen APURAHAT 20 LIITTEET Suositukset väitöstyön ohjauskäytännöiksi Lapin yliopistossa Tutkimuseettiset ohjeet Hakemus jatko-opiskelijaksi taiteiden tiedekuntaan -lomake

3 3 JATKO-OPISKELIJALLE Taiteiden tiedekunnan toiminnassa painotetaan tiedekunnan jatkokoulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämistä. Jatko-opinto-oppaan tavoitteena on tukea ja edistää tiedekunnan tohtorikoulutusta. Opas sisältää ohjeet jatko-opiskelijaksi hakeutumisesta sekä taiteen tohtorin (TaT) tutkinnon suorittamisesta ja tiedekunnan laitosten jatkokoulutustarjonnan. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksella on aina tieteelliset tavoitteet. Niiden lisäksi koulutuksella voi olla myös taiteellisia tavoitteita väitöskirjan sisältäessä taiteellisen produktion. Jatko-opintoja voi suorittaa taiteiden tiedekunnan koulutusaloilla, joita ovat - audiovisuaalinen mediakulttuuri - graafinen suunnittelu - kuvataidekasvatus - tekstiiliala - teollinen muotoilu - vaatetusala Jatko-opintoja voi suorittaa myös yleisesti taideteollisella alalla. Myös Lapin yliopiston tutkijakoulu tarjoaa opintoja taiteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoille. Tutkijakoulun ohjelma on nähtävissä lukuvuosittain yliopiston nettisivuilla. Taiteiden tiedekunnan jatkokoulutuksessa otetaan huomioon opetusministeriön tutkijankoulutuksen kehittämistyöryhmän (OPM 2006:3) suositukset. Taiteiden tiedekunnan yhteystiedot: Postiosoite Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, PL 122, Rovaniemi Käyntiosoite Yliopistonkatu 8 Puhelin (vaihde) Telefax Yleisneuvonta hallintopäällikkö Kaisa Kangas Kaisa.Kangas@ulapland.fi opintopäällikkö Maija-Sisko Tuomaala Maija-Sisko.Tuomaala@ulapland.fi

4 4 1. HAKEMINEN JATKO-OPISKELIJAKSI 1.1. Jatkotutkinnon suorittamisoikeus Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on taideteollisen alan ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutukseen voidaan hyväksyä myös muun alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jonka jatkotutkinnon aihealue liittyy tiedekunnan koulutusaloihin ja jolla tiedekunta katsoo olevan riittävät valmiudet taideteollisen alan jatkokoulutukseen. Taiteiden tiedekunnan ensisijainen tehtävä on edistää taideteollisen alan tutkimusta ja tukea taideteollisen alan jatkokoulutusta. Pääsääntöisesti tiedekunnan jatko-opiskelijat suorittavat taiteen tohtorin tutkinnon. Poikkeuksellisesti henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin taideteollisen alan perustutkinnon tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista tutkintoa vastaavan tutkinnon, voidaan myöntää filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisoikeus. Monitieteisestä väitöskirjasta tulee olla puoltava lausunto valvojaprofessorilta. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun tutkinnon antavan riittävät valmiudet taideteollisen alan jatkokoulutukseen. Henkilölle, joka on suorittanut ulkomailla ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan tutkinnon, voidaan myöntää oikeus jatkotutkinnon suorittamiseen edellyttäen, että hänellä katsotaan olevan riittävät edellytykset jatko-opintojen suorittamiseen ja että tiedekunta voi osoittaa ohjaajan Jatko-opiskelijaksi hakeutuminen Jatko-opintoihin hakeutuvan suositellaan olevan jo suunnitteluvaiheessa yhteydessä tutkimusaihetta lähinnä edustavaan professoriin neuvotellakseen tutkimusaiheesta ja -suunnitelmasta sekä muista jatkoopinnoista. Oikeutta jatkotutkinnon suorittamiseen taiteiden tiedekunnassa anotaan tiedekunnan dekaanilta hakulomakkeella (hakemus jatko-opiskelijaksi) ilman erillistä hakuaikaa. Hakulomake liitteineen toimitetaan opintopäällikölle, joka pyytää hakemuksesta lausunnon tutkimusalaa edustavalta tiedekunnan professorilta, valvojaprofessorilta. Dekaani tekee päätöksen jatkokoulutukseen hyväksymisestä opintopäällikön esittelystä. Mikäli hakijan aihe liittyy tiedekunnan eri koulutusaloihin, dekaani on yhteydessä näiden alojen professoreihin valvojaprofessorin määräämiseksi. Hakemus jatko-opiskelijaksi -lomakkeeseen tulee liittää oikeaksi todistetut tutkintotodistukset sekä tutkimussuunnitelma. Hakemuksen arvioinnissa tutkimussuunnitelma on keskeinen. Mikäli tohtorin tutkintoon liittyy taiteellinen produktio, opiskelijan tulee osoittaa opiskelu- ja työsuunnitelman sekä tarvittaessa näytetöiden ja ansioluettelon perusteella jatko-opintojen ja tutkimustyön edellyttämät taiteelliset valmiudet ja kehityskelpoisuus. Erityisesti kiinnitetään huomiota tutkimusaiheeseen ja työsuunnitelmaan sekä mahdollisen taiteellisen produktion suhteeseen tutkimusosaan. Tutkimussuunnitelma - pituus tiivistelmän lisäksi 5-10 sivua (tekstin kirjasinkoko 12 pistettä, fontti Times New Roman, riviväli 1½) - jatkotutkimuksen aihe tai aihealue - tutkimuksellisen ja mahdollisen taiteellisen osan välinen suhde

5 5 - tutkimuksen tavoitteet, tutkimusongelmat, toteutustapa ja tutkimusmenetelmät - tutkimuksen aikataulu ja mahdollinen rahoitus Tutkimussuunnitelmaan tulee liittää alustava suunnitelma muista jatko-opinnoista (60 op) sekä tieto mahdollisesta ohjaustarpeesta tiedekunnan ulkopuolelta Valvojaprofessorin tehtävät Valvojaprofessori on tiedekunnan henkilökuntaan kuuluva tohtori, professori tai dosentti, joka antaa lausunnon jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä ja jonka puoleen jatko-opiskelija voi kääntyä väitöskirjatyöhön liittyvissä asioissa. Valvojaprofessori voi toimia myös itse ensisijaisena tai toisena ohjaajana. Valvojaprofessorin tehtävänä on - lausua opiskelijaksi hyväksymisestä sekä väitöskirjatyön ohjauksesta - pyytää yhdessä jatko-opiskelijan kanssa tiedekuntaa nimeämään väitöskirjatyölle tieteellinen ohjaaja sekä tarvittaessa taiteellisen produktion ohjaaja - neuvotella jatko-opiskelijan kanssa jatko-opintojen opintosuunnitelmasta, käsitellä jatkoopintojen mahdolliset korvaavuudet sekä lausua tohtorin tutkintoon sisältyvästä opintokokonaisuudesta ennen tiedekuntaneuvoston vahvistamista tarvittaessa yhdessä ohjaajan kanssa - olla yhteydessä mahdolliseen ulkopuoliseen ohjaajaan - tehdä esitys ulkopuolisen ohjaajan palkkiosta tiedekunnan hallintopäällikölle (ulkopuolisen ohjaajan käytöstä neuvoteltava tiedekunnassa ennen ohjaajan sitouttamista) - tehdä tarvittaessa esitys tiedekuntaneuvostolle arvosanalautakunnan asettamisesta ennen vastaväittäjän tai -väittäjien kutsumista - tehdä esitys väitöskirjan ottamisesta Acta Universitatis Lapponiensis -sarjaan 1.4. Jatko-opintojen ohjaajien määrääminen Jatko-opintojen ohjaussuhde on aina virallistettava, jolloin ohjaussuhde tulee julkiseksi. Virallistaminen antaa ohjaajalle myös oikeuden tulla kuulluksi esitarkastajaa ja vastaväittäjää valittaessa. Valvojaprofessorin ja jatko-opiskelijan laatima esitys ohjaajasta toimitetaan kirjallisena hallintopäällikölle. Päätöksen ohjaajasta tekee tiedekuntaneuvosto. Päätös edellyttää sekä ohjaajan että ohjattavan kirjallista suostumusta. Tieteelliseksi ohjaajaksi voidaan määrätä professori, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai joka on tieteellinen dosentti. Taiteelliseksi ohjaajaksi voidaan määrätä henkilö, jolla on taiteellinen pätevyys ja perehtyneisyys kyseiseen alaan. Ainakin toisen näistä ohjaajista tulee olla tiedekunnan koulutusalalta. Henkilökohtaisella työn ohjaajalla on jatko-opinnoissa keskeinen merkitys. Työnohjaajan tulee ohjata tieteellisen tutkimuksen tekemistä tai vastaavasti taiteellisen produktion toteuttamista sekä ohjattavan jatko-opintoja laajemminkin. Hyvään ohjauskäytäntöön kuuluu, että ohjaajat pitävät yhteyttä keskenään sekä tarvittaessa sopivat keskinäisestä vastuunjaosta.

6 6 Jatko-opiskelijan tulee osallistua ohjaukseen säännöllisesti sekä pitää ohjaaja ajan tasalla työn etenemisestä. Taiteiden tiedekunta noudattaa Lapin yliopiston opetus- ja tutkimusneuvoston antamia suosituksia väitöstyön ohjauskäytännöistä Lapin yliopistossa (liite) Päätös hakemuksesta ja oikaisupyyntö Päätös jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Myös hylätyille ilmoitetaan hylkäämisestä ja hylkäämisen perusteluista. Päätökseen tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua dekaanilta 14 päivän kuluessa päätöksestä Ilmoittautuminen yliopistoon jatko-opiskelijaksi Saatuaan oikeuden jatkotutkinnon suorittamiseen opiskelija ilmoittautuu taiteiden tiedekunnan jatkoopiskelijaksi yliopiston opiskelupalveluissa (käyntiosoite Yliopistonkatu 8). Jatko-opintoja suorittavan opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi opiskelijaksi koko jatko-opintojen ajan. 2. TAITEEN TOHTORIN TUTKINTO 2.1. Tutkinnon rakenne ja laajuus Yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/04) säädetään yliopistoissa suoritettavista tieteellisistä jatkotutkinnoista. Asetuksessa todetaan: Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä

7 7 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Asetuksen mukaan taideteollisella alalla jatkokoulutuksella on aina tieteelliset tavoitteet, joiden lisäksi koulutuksella voi olla myös taiteellisia tavoitteita. Taiteiden tiedekunnassa taiteen tohtorin tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta väitöskirja 180 opintopistettä ja 60 opintopistettä muita jatkokoulutusopintoja. Väitöskirjatyöllä on oltava taideteollisen alan tutkimuksellista arvoa ja relevanssia ja sen on annettava osoitus tekijän kyvystä tuottaa itsenäisesti uutta tutkimustietoa. Väitöskirjaan voi liittyä taiteellinen produktio. Taiteen tohtorin tutkinnon suorittamisaika on yleensä neljä vuotta Väitöskirjaan liittyvä taiteellinen produktio Taiteellisen produktion laajuus on väitöskirjatyöstä noin neljäsosa, enintään puolet. Taiteellisen produktion tulee liittyä olennaisesti väitöskirjatyöhön. Se voi olla mm. näyttely, tuotekehitysprojekti, opetusproduktio tai tuotantokonsepti. Taiteellisen produktion taltioinnista vastaa jatko-opiskelija. Esitarkastajilla tulee olla mahdollisuus perehtyä taltioituun aineistoon myös alkuperäisesityksen jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää taiteellisen ohjaajan lausunnon perusteella, voiko esitarkastaja antaa lausuntonsa taiteellisen produktion taltioinnin ja kirjallisen materiaalin pohjalta. Myös taiteellisen osuuden dokumentointi myöhempää arkistointia varten kuuluu jatko-opiskelijalle. Jatko-opiskelijan on aina ilmoitettava ohjaajalleen näyttelyaikataulu, johon jatko-opiskelijan ja myöhemmin määrättävän esitarkastajan tulee sitoutua. Taiteellista produktiota koskevista kutsuista huolehtii aina jatko-opiskelija. Kutsut tulee toimittaa hyvissä ajoin esitarkastajille, tiedekuntaneuvoston jäsenille ja esittelijöille. Julkistamisen yhteydessä on mainittava, että kyseessä on väitöskirjaan liittyvä taiteellinen produktio Artikkeliväitöskirja Taiteiden tiedekunnan tieteellisessä jatkokoulutuksessa laadittava väitöskirja voidaan rakentaa artikkeliväitöskirjaksi. Tällöin väitöskirjana hyväksytään tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia sekä niistä laadittu yhteenveto.

8 8 Artikkeliväitöskirjaan tulee liittyä riittävän laajan johdanto-osan, jossa kyseiset artikkelit liitetään laajaalaiseen, problematiikaltaan yhtenäiseen ja tieteenalan kannalta relevanttiin tutkimukselliseen kokonaisuuteen ja josta ilmenevät opinnäytetyön menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Yhteisjulkaisujen osalta tekijöiltä tulee olla selvitys kunkin kirjoittajan osuudesta työhön. Selvitys voidaan liittää artikkelin loppuun. Artikkelien määrä ei itsessään ole ratkaiseva vaan niiden tieteellinen kontribuutio, joka ilmenee artikkeleista sekä johdanto- ja yhteenveto-osasta. Suositeltava kokonaismäärä on 3-5 julkaistua artikkelia. Artikkeliväitöskirjan tulee sisältää vähintään kaksi tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi arviointiprosessia soveltavissa, tieteenalallaan arvostetuissa tieteellisissä refereelehdissä. Vähintään yhden artikkelin tulee olla julkaistu kansainvälisessä referee-julkaisussa tai vähintään kolmen kotimaisessa referee-julkaisussa. Artikkeleiden tulee olla julkaistuja jatko-opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Kokonaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon artikkelien julkaisufoorumi sekä se, kuinka hyvin artikkelit ja johdanto muodostavat tutkimuksellinen, syventävän kokonaisuuden. Lapin yliopiston opetus- ja tutkimusneuvosto on antanut suositukset väitöskirjatyön etenemisestä Lapin yliopistossa. Ne sisältävät myös artikkeliväitöskirjan osalta suositukset tarkemmista kriteereistä Taiteen tohtorin tutkinnon muut opinnot Taiteen tohtorin tutkinto sisältää väitöskirjatyön ja mahdollisen taiteellisen produktion lisäksi muita opintoja yhteensä 60 opintopistettä. Muut opinnot jakautuvat tutkijataitoja tukeviin opintoihin (40 op) sekä väitöskirjan aihepiiriä tukeviin opintoihin (20 op). Tutkijataito-opintoja tarjoaa Lapin yliopiston tutkijakoulu, jonka ajankohtainen opinto-ohjelma on tutkijakoulun nettisivuilla. Tutkijataito-opintoja ovat mm. tutkijakoulun tarjoamat seuraavat opintojaksot: - tieteellisen tekstin kirjoittamiskurssit - englanninkielisen tieteellisten ja tutkimuksellisten tekstien kirjoittaminen - tutkimusprojektien suunnittelu - tutkijan ICT-taidot - tutkimusetiikka - esiintyminen, puhuminen ja neuvottelu - tieteenfilosofia - osallistuminen tiedeyhteisön toimintaan Väitöskirjan aihepiiriin liittyvät opinnot (20 op) voivat koostua luentojaksoista, kirjallisuudesta, sivuaineopinnoista tai tutkijakoulun virikeluentosarjoista. Opinnoista sovitaan etukäteen ohjaajan kanssa. Jos ohjaaja on tiedekunnan ulkopuolinen henkilö, muista opinnoista sovitaan valvojaprofessorin kanssa. Jatko-opiskelijoiden muissa opinnoissa otetaan huomioon henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS). Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa turvataan riittävien jatkokoulutusvalmiuksien saaminen. Opintosuunnitelmasta tulee käydä ilmi opiskelijan jatko-opintoihin liittyvät lähtökohdat ja päämäärät, aikataulusuunnitelma ja etenemisjärjestys sekä suunnitelma opiskelijan ja työnohjaajan

9 9 välisen yhteydenpidon järjestämiseksi. Opintosuoritusten hyväksi lukemisesta ja korvaavuudesta lausuu ohjaaja. Jos ohjaaja on tiedekunnan ulkopuolinen henkilö, muista opinnoista sovitaan valvojaprofessorin kanssa. Lapin yliopiston tutkijakoulun opinto-opas sisältää HOPS-suunnitelman, jonka tavoitteena on toimia lähinnä jatko-opiskelijan ohjauksen välineenä. HOPSin avulla voidaan seurata jatko-opintojen etenemistä. Sitä muutetaan ja täydennetään tarvittaessa. Jatko-opiskelijat voivat hakea joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksen kautta suorittamaan sellaisia opintoja, joita ei tarjota omassa yliopistossa. JOO-opiskelun hakuohjeet löytyvät yliopiston nettisivuilta. 3. TIEDEKUNNAN TARJOAMA JATKOKOULUTUS Eri oppiaineiden professorit ohjaavat jatko-opintoja ja järjestävät jatkokoulutusseminaareja. Lisäksi tiedekunnan professorit järjestävät yhteisiä jatkokoulutusseminaareja. Jatkokoulutusta tarjotaan seuraavilla koulutusaloilla: Koulutusalat Professori/professorit Yhteystiedot Työskentelytavat Audiovisuaalinen mediakulttuuri ja graafinen suunnittelu Eija Timonen ja Riitta Brusila ryhmätapaamiset 2-3 kertaa lukukaudessa Koulutusala Kuvataidekasvatus Professori/professorit Timo Jokela ja Tuija Hautala-Hirvioja Yhteystiedot ja Työskentelytavat 3-5 tunnin tapaaminen kerran kuukaudessa 8-10 kertaa vuodessa yksilötapaamisia tarpeen mukaan omien tai lähitieteen väitöstilaisuuksien kuunteleminen, väitöksiin liittyviin taiteellisiin produktioihin tutustuminen, oman ja muiden yliopistojen seminaareihin, kotimaisiin ja kansainvälisiin konferensseihin (mm. insea ja cumulus) osallistuminen, artikkeleiden kirjoittaminen alan kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin Koulutusala Professori/professorit Yhteystiedot Työskentelytavat Muotoilun tutkimus Minna Uotila ryhmätapaamiset pääsääntöisesti kerran kuukaudessa kuukauden ensimmäisellä viikolla, sovitaan aina erikseen

10 10 Koulutusala Taiteen ja kulttuurin tutkimus Professori/professorit Marja Tuominen (vierailevia professoreja muista oppiaineista ja dosentteja kutsutaan istuntoihin tarpeen mukaan) Yhteystiedot , Työskentelytavat Seminaari kokoontuu syyslukukaudella neljä kertaa ja kevätlukukaudella kuusi kertaa torstai-iltaisin 3-4 viikon välein. Seminaariin ilmoittaudutaan WebOodin kautta (josta löytyvät myös aikataulut ja seminaarisalit) sen jälkeen, kun siihen liittymisestä on keskusteltu seminaaria vetävän professorin kanssa. Professorin omien ohjattavien ryhmätapaamiset mm. Pohjan tahto - hankkeeseen sekä kirjoittajakoulutukseen liittyen sekä ohjattavien yksilötapaamiset säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Koulutusala Professori/professorit Yhteystiedot Työskentelytavat Tekstiili- ja vaatetusala Kristiina Hänninen ja Marjatta Heikkilä-Rastas Kristiina.Hanninen@ulapland.fi, Marjatta.Heikkila-Rastas@ulapland.fi ryhmätapaamiset 6-8 kertaa lukuvuodessa yksilö- ja alakohtaiset ryhmätapaamiset tarpeen mukaan omien tai lähitieteen väitöstilaisuuksien kuunteleminen, väitöksiin liittyvien taiteellisiin produktioihin tutustuminen, oman ja muiden yliopistojen seminaareihin, kotimaisiin ja kansainvälisiin konferensseihin osallistuminen, artikkeleiden kirjoittaminen alan kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin Valtakunnallinen taiteen ja kulttuurin tutkimuksen jatkokoulutusseminaari toteutetaan tiedekunnan ja menetelmätieteiden laitoksen yhteistyönä erikseen ilmoitettuna aikana vähintään joka toinen lukuvuosi. Seminaareissa keskitytään taiteiden ja kulttuurien tutkimuksen metodologisiin haasteisiin, tieteiden sekä tieteen ja taiteen välisiin rajanylityksiin. Pohjoinen taide ja kulttuuri ovat näkyvästi mukana ohjelmassa. Seminaarit ovat avoimia myös perusopiskelijoille ja henkilökunnalle. Seuraavan kerran seminaari toteutetaan syksyllä 2007 kansainvälisenä 10-vuotisjuhlakonferenssina, jolloin ohjelma rakentuu pohjoisuuden, toimijuuden ja rajanylitysten tematiikalle sekä taiteessa että tieteessä. Yhteystiedot professori Marja Tuominen Marja.Tuominen@ulapland.fi, , TAITEEN TOHTORIN TUTKINNON TARKASTUSMENETTELYT

11 Esitarkastusmenettely Väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen esitarkastus Ennen esitarkastuksen käynnistämistä ohjaaja arvioi, onko käsikirjoitus valmis tarjottavaksi esitarkastukseen. Ohjaaja vastaa, ettei hän päästä keskeneräistä työtä eteenpäin. Ohjaajan on neuvoteltava valvojaprofessorin kanssa esitarkastuksen käynnistämisestä sekä siitä, onko käsikirjoituksesta pyydettävä toiselta tutkimusaiheen tai tieteenalan asiantuntijalta näkemys. Tämän jälkeen ohjaaja suosittelee käsikirjoituksen toimittamista esitarkastukseen. Ohjaaja, valvojaprofessori, hallinto/opintopäällikkö ja tarvittaessa tieteenalan toinen edustaja neuvottelevat sopivista esitarkastajista. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa jatko-opiskelijan hakemuksesta kuultuaan ohjaajaa. Ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Ennen esitarkastajien määräämistä tohtorin tutkinnon suorittajalle varataan tilaisuus antaa lausunto esitarkastajaehdokkaiden mahdollisesta esteellisyydestä. Esitarkastusanomuksen yhteydessä tiedekunnan kansliaan on toimitettava kolmena kappaleena väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus tai artikkeliväitöskirjaksi tarkoitetut artikkelit ja niihin liittyvä johdanto-osa sekä käsikirjoituksen tiivistelmä. Esitarkastajien tulee antaa lausunto kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saaneet käsikirjoituksen luettavakseen. Heidän tulee lausua siitä, täyttääkö tutkimus väittelyluvan myöntämisen edellytykset. Esitarkastuksen tehtävänä on huolehtia, että väitöskirjaksi aiottu tutkimus täyttää tieteellisen tutkimuksen ja tekstin kriteerit. Esitarkastajien tulee perustella tarkastuslausuntonsa. Esitarkastuslausunto ei voi olla ehdollinen siten, että lausunnossa esitetyt muutosehdotukset ovat ehtona väittelyluvan myöntämiselle. Esitarkastaja voi esittämistään korjauksista huolimatta puoltaa väittelyluvan myöntämistä, mikäli korjausten tekeminen ei ole hänen mielestään väitöskirjan hyväksymisen edellytys. Jos väittelylupa evätään esitarkastuslausunnossa, väitöskirja palautuu ohjausprosessiin. Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. Ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä jatko-opiskelijalle varataan tilaisuus antaa vastine esitarkastajan lausunnosta Väitöskirjan taiteellisen produktion esitarkastus Ennen esitarkastuksen käynnistämistä taiteellisen osuuden ohjaaja arvioi, onko taiteellinen produktio valmis tarjottavaksi esitarkastukseen. Ohjaaja vastaa, ettei hän päästä keskeneräistä työtä eteenpäin. Ohjaajan on neuvoteltava valvojaprofessorin kanssa esitarkastuksen käynnistämisestä sekä siitä, pyydetäänkö taiteellisesta produktiosta myös toiselta taiteenalan asiantuntijalta näkemys. Tämän jälkeen ohjaaja antaa opiskelijalle taiteellisen produktion julkistamisluvan. Esitarkastusanomuksen yhteydessä tiedekunnan kansliaan toimitetaan julkistamislupa, joka on toimitettava tiedekunnan kansliaan viimeistään kahta kuukautta ennen näytteillepanoa tai julkistamista. Esitarkastusanomuksesta on käytävä ilmi, jos kyseessä on vain taiteellisen produktion osa. Taiteellisen produktion esitarkastajilla tulee olla mahdollisuus luoda käsityksensä tutkimusosuudesta ja siitä, mikä on tutkimusosan ja taiteellisen osan välinen sisällöllinen ja määrällinen suhde sekä miten

12 12 nämä kytkeytyvät toisiinsa. Jatko-opiskelijan on liitettävä esitarkastusanomukseen selvitys, jonka pohjalta esitarkastajilla on mahdollisuus saada käsitys väitöskirjatyön ja taiteellisen osuuden kokonaisuudesta. Taiteellisen osuuden sisältäessä useita produktioita (mm. näyttelysarjan) tiedekuntaneuvosto määrää kullekin produktiolle esitarkastajat. Taiteellisen ohjaajan tulee antaa jokaiselle osiolle erikseen julkistamislupa ennen esitarkastuksen käynnistämistä. Esitarkastajilla on pyynnöstä mahdollisuus saada aiempien produktioiden esitarkastuslausunnot nähtävikseen. Taiteellisen produktion esitarkastajien tulee antaa lausunto kolmen kuukauden kuluessa produktion tarkastamisesta. Esitarkastajat lausuvat siitä, suosittavatko he taiteellisen osuuden hyväksymistä osaksi väitöskirjaa. Lausunto vastaa väittelyluvan esittämistä tutkimusosuudelle. Ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä jatko-opiskelijalle varataan tilaisuus antaa vastine esitarkastajan lausunnosta. Taiteellisen produktion sisältäessä useita osioita (mm. näyttelysarjan), tiedekuntaneuvosto käsittelee ainoastaan esitarkastuslausunnot, joiden pohjalta päätetään taiteellisen osuuden hyväksymisestä osaksi väitöskirjaa Väittelylupa Saatuaan väittelylupaa puoltavat lausunnot esitarkastajilta jatko-opiskelijan on anottava väitöskirjan väittelylupaa tiedekuntaneuvostolta. Hakemukseen on liitettävä väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus tai artikkeliväitöskirjaksi tarkoitetut artikkelit ja niihin liittyvä johdanto-osa sekä käsikirjoituksen tiivistelmä Vastaväittäjät Myönnettyään väittelyluvan tiedekuntaneuvosto määrää väittelijälle yhden tai kaksi vastaväittäjää sekä väitöstilaisuuden puheenjohtajan kustoksen. Ennen vastaväittäjän/väittäjien ja kustoksen määräämistä väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus antaa asiasta tiedekunnalle kirjallinen lausunto. Väitöskirjan sisältäessä taiteellisen produktion voidaan taiteellisen produktion tarkastamista varten määrätä vastaväittäjä, joka kykenee arvioimaan taiteellisen produktion sekä väitöskirjatyön kokonaisuuden. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä antaa viimeistään kolmen viikon kuluessa väitöstilaisuudesta tiedekuntaneuvostolle kirjallisen perustellun lausuntonsa väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos vastaväittäjiä on useampia, he voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Lausunnosta on käytävä ilmi, ehdottaako vastaväittäjä väitöskirjan hylkäämistä vai hyväksymistä sekä jälkimmäisessä tapauksessa ehdotus arvosanasta, mikäli arvosanalautakuntaa ei ole asetettu. Hyväksytyn väitöskirjan arvosanaksi voidaan antaa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Taiteellisesta produktiosta ei anneta erillistä arvosanaa vaan se arvioidaan osana väitöskirjakokonaisuutta siinä suhteessa kuin se on koko väitöskirjasta (ks. kohta 2.2.).

13 Väitöskirjan ja taiteellisen produktion julkistaminen Väitöskirja on julkistettava viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Dekaani voi erityisistä syistä lyhentää tätä aikaa. Väitöskirjan sisältäessä taiteellisen produktion on jatko-opiskelijan ilmoitettava viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta, missä taiteellinen produktio tai niiden taltiointi on nähtävissä. Tieto toimitetaan tiedekunnan kansliaan sekä yliopiston tiedotukseen. Ennen väitöskirjan arvostelua myös kustos voi esittää tiedekuntaneuvostolle oman kirjallisen lausuntonsa väitöskirjatyön puolustamisesta. Väittelijälle toimitetaan kopio vastaväittäjän/-väittäjien ja kustoksen lausunnoista, ja hänelle varataan tilaisuus antaa niistä kirjallinen vastineensa ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä Arvosanalautakunta Tiedekuntaneuvosto voi asettaa valvojaprofessorin esityksestä väitöskirjan arvosanaehdotuksen tekemistä varten arvosanalautakunnan. Arvosanalautakunta asetetaan ennen vastaväittäjien nimeämistä. Arvosanalautakunta tekee tiedekuntaneuvostolle vastaväittäjän tai -väittäjien lausuntoa täydentävän perustellun ehdotuksen, jossa ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksyttäväksi esitettävälle väitöskirjalle esitettävää arvosanaa. Arvosanalautakuntaan voidaan nimetä mm. vastaväittäjä/-väittäjät, kustos, työn ohjaaja, oppiaineen professori sekä ulkopuolinen asiantuntija. Arvosanalautakunnan jäsenten tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä hyväksyttävälle väitöskirjalle annettavasta arvosanasta Tutkintolautakunta Yliopiston johtosäännön mukaan yliopistossa on opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten tutkintolautakunta. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoon kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla virkaan nimitetty professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla virkaan nimitetty professori, vähintään yhden muu opettaja tai tutkija ja vähintään yhden opiskelija. Tutkintolautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatin tutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenellä ja hänen varajäsenellään on oltava vähintään arvosteltavaa opintosuoritusta vastaava tutkinto tai dosentin pätevyys.

14 14 Ennen kuin tutkintolautakunta ratkaisee oikaisupyynnön, sen on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle opettajalle ja tiedekuntaneuvostolle. Ennen päätöksentekoa tutkintolautakunta voi hankkia myös lausunnon muilta asiaa tuntevilta henkilöiltä. 5. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Uudistetut jatkotutkintovaatimukset astuvat voimaan Jatko-opiskelijat, jotka on hyväksytty taiteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoiksi ennen , voivat halutessaan suorittaa taiteen tohtorin tutkinnon taideteollisen alan tutkintoasetuksen (440/94) mukaan asti sekä suorittaa taiteen tohtorin tutkinnon muut opinnot (40 ov) tiedekunnan vahvistaman opetussuunnitelman mukaan. 6. OHJEITA VÄITTELIJÄLLE SEKÄ JULKAISUOHJEET 6.1. Väitöstilaisuudesta tiedottaminen Yliopiston viestintä vastaa väitöksen tiedottamisesta tiedotusvälineille. Tätä varten väittelijä toimittaa vähintään viikkoa ennen väitöstilaisuutta noin yhden liuskan pituisen tiedoteluonnoksen väitöskirjastaan. Viestintä työstää luonnoksesta tiedotteen yhteistyössä väittelijän kanssa. Tiedotteessa tärkein asia eli uutinen tuodaan esille ensimmäisenä, taustat, tutkimusmenetelmät, tutkimuskohteet yms. tiedotteen lopussa. Tiedoteluonnosta tehtäessä tulee ottaa huomioon, ettei kaikkia tutkimustuloksia välttämättä voida uutisoida. Riittää, kun tutkimuksesta poimitaan esille tärkein tai pari tärkeintä tulosta. Tutkimustulosten, kysymyksenasettelun ja menetelmien lisäksi tiedoteluonnos painottaa tutkimuksen, käytännön sovellusten ja suuren yleisön kannalta tärkeitä, mielenkiintoisia ja uutisarvoisia asioita. Tiedoteluonnokseen tulee liittää lyhyt selonteko väittelijän elämänkertatiedoista: nimi, syntymäaika ja -paikka ylioppilastutkinnon valmistumisvuosi ja lukio yliopistotutkinnot, suoritusvuodet ja yliopistot merkittävimmät tutkimustyöhön liittyvät virat muut tärkeimmät päätoimet tutkimustoiminnan pääpiirteet nykyinen toimi ja sen alkamisajankohta nykyinen titteli yhteystiedot (työpuhelinnumero, matkapuhelinnumero, mahdollinen kotinumero) Tiedoteluonnos ja valokuva väittelijästä toimitetaan sähköpostitse viestintään Valokuva voidaan tarvittaessa ottaa myös viestinnässä.

15 15 Viestintä huolehtii tiedotteen jakelusta tiedotusvälineille. Toimitukset päättävät uutisen julkistamisesta. Perusjakelu kattaa kaikki tärkeimmät päivälehdet sekä sähköiset tiedotusvälineet. Viestintä huolehtii tiedot myös Helsingin Sanomien Väitöksiä-palstalle. Tutkimusaiheen mukaan tiedote lähetetään myös alan aikakauslehdille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tieteenalan kansainvälisiin julkaisusarjoihin tiedottamisesta vastaa väittelijä. Tiedottamisen laajuus sovitaan yhteistyössä väittelijän kanssa. Lehdistötilaisuus Mikäli väitöskirjan tutkimustuloksilla on suurta yleisöä kiinnostavaa uutisarvoa, väitöksestä voidaan järjestää erillinen lehdistötilaisuus. Viestintä huolehtii tilaisuuden käytännön järjestelyistä. Viestintä auttaa ja neuvoo väittelijää mielellään niin toimittajien haastatteluihin kuin muuhunkin tiedotusvälineiden kanssa asioimiseen liittyvissä kysymyksissä. Väittelijän kannattaa varautua toimittajien mahdollisiin yhteydenottoihin jo ennen väitöstilaisuutta ja myös sen jälkeen. Viestintä huolehtii väitöstiedottamisesta myös Lapin yliopiston Internet-sivulle. Lisäksi väitöksistä julkaistaan tiedot Lapin yliopiston Kide-yhteisölehdessä. Lehden painos vuonna 2006 on 3700 kpl, josta yliopiston ulkopuolinen jakelu on noin Viestinnän yhteystiedot Irma Kuukasjärvi, puh. (016) , , Olli Tiuraniemi, puh. (016) , , Faksi: (016) Käyntiosoite: Lapin yliopiston päärakennus, E-siipi, 3. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi Postiosoite: Lapin yliopisto/viestintä, PL 122, ROVANIEMI 6.2. Väitökseen valmistautuminen ja väitöstilaisuuden kulku Kun tiedekuntaneuvosto on myöntänyt väittelijälle väittelyluvan sekä määrännyt vastaväittäjän ja kustoksen, väittelijä saa tiedekunnan päätöksen. Tiedekunta määrää myös väitöspäivän ja kellonajan. Tiedekunta lähettää päätöksestä tiedon viestintään. Sali, jossa väitöstilaisuus järjestetään, on varattava ajoissa. Salin varaamisesta vastaa taiteiden tiedekunnan kanslia puh Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia väitöstilaisuuden alkamisajaksi ilmoitetun tasatunnin jälkeen. Väitöstilaisuuden toimihenkilöt (väittelijä, kustos ja vastaväittäjä) saapuvat väitöstilaisuuteen samanaikaisesti siten, että ensimmäisenä kulkee väittelijä, hänen jälkeensä kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: Taiteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Kustos esittelee lyhyesti väittelijän ja vastaväittäjän.

16 16 Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan lausumalla: Herra/Rouva kustos, Herra/Rouva vastaväittäjä. Arvoista kuulijat. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös lectio praecursoriasta. Painovirheiden oikaiseminen jätetään pois. Väittelijä voi sen sijaan antaa vastaväittäjälle kirjallisen luettelon huomaamistaan virheistä, jonka vastaväittäjä liittää tiedekunnalle jätettävään lausuntoonsa. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu katse vastaväittäjään päin: Pyydän Teitä, Herra/Rouva professori (tohtori jne.) Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset ja huomautukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aiheen asemaa ja merkitystä tieteellisen tutkimuksen piirissä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Väittelijä kuuntelee vastaväittäjän alkulausunnon seisaaltaan esitelmäpaikallaan katse suunnattuna vastaväittäjään. Vastaväittäjän lopetettua alkulausuntonsa vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomion tutkimuksen metodisiin kysymyksiin ja yleisiin tutkimustuloksiin, minkä jälkeen siirrytään yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia. Jos tarkastus kestää ilmeisesti enemmän kuin kaksi tuntia lectio praecursoria mukaan luettuna, voidaan pitää tauko, joka kestää vähintään 15 minuuttia ja enintään 30 minuuttia ja jonka alkamis- ja päättymisajankohdan kustos ilmoittaa. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausuntonsa, jonka väittelijä kuuntelee seisaaltaan katse vastaväittäjään suunnattuna. Väittelijä esittää tämän jälkeen seisaaltaan kiitokset vastaväittäjälle. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron Herra/Rouva kustokselta.. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta. Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden lausuen: Väitöstilaisuus on päättynyt. Väitöstilaisuuden yhteydessä järjestettävän kahvitilaisuuden kustantaa väittelijä itse. Yliopiston päärakennuksella järjestettävän väitöstilaisuuden kahvitus on mahdollista antaa Ravintola Fellin toimeksi. Ravintola Felli puh Väitöstilaisuuteen pukeutuminen Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät joko frakkia mustin liivein tai tummaa pukua, naiset mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä voivat myös sopia, että käytetään tummaa pukua tai jakkupukua. Ulkomainen vastaväittäjä voi käyttää tohtorin viittaa. Kustos ja vasta-

17 17 väittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorinhattua kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin. Yleisön pukeutuminen väitöstilaisuudessa on vapaa. Ohjeet ovat perinteen mukaiset eikä niitä vaadita noudattamaan kirjaimellisesti. Tumma puku: Miehet: yksi- tai kaksirivinen, musta, tummansininen tai tummanharmaa puku - kangas voi olla himmeäraitainen; mahdolliset liivit samaa kangasta kuin puku tai puvun väriin sointuvat; valkoinen paita; hillitty puvun väriin sointuva (ei valkoinen) solmio tai solmuke; tummat sukat ja ohutpohjaiset kengät. Naiset: hienostunut musta (tumma) leninki, kevyt jakkupuku tai housuasu; kevyet avokkaat; sukat asukokonaisuutta täydentävät, esim. kenkien väriin soinnutetut. Frakki: Miehet: musta pitkäliepeinen hännystakki; housun sivusaumassa satiininauhat; takkia ei napiteta; mustat liivit (myös iltatilaisuudessa, jos läsnä on pelkkiä miehiä); valkoinen frakkipaita, jossa kovitettu edusta ja kaulukset; valkoinen solmuke, ei taskuliinaa päivätilaisuudessa; mustat sukat ja ohutpohjaiset kengät (ei kiiltonahkakenkiä päivätilaisuudessa); ei rannekelloa; päällysvaatteina musta takki tai viitta sekä valkea kaulaliina ja valkeat käsineet. Naiset: musta, täyspitkä, umpikaulainen, pitkähihainen leninki tai jakkupuku; mustat käsineet; sirot juhlakengät Tohtorinviitta Mikäli vastaväittäjä käyttää tohtorinviittaa, sopivat väittelijä ja kustos keskenään joko tummaan pukuun tai frakkiin pukeutumisesta Julkaisujen lukumäärä ja luovuttaminen Oikeus julkaista väitöskirja ja julkisesti puolustaa sitä on henkilöllä, jolle tiedekunta on antanut väittelyluvan. Väitöskirjaksi tarkoitetun opinnäytteen tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys jostakin tiedekunnan alaan kuuluvasta aiheesta. Taiteen tohtorin tutkintoon voi sisältyä myös taiteellinen produktio. Monografian lisäksi väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Julkaisujen ja yhteenvedon yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen (ns. kokoomaväitöskirjaan) sovelletaan mitä väitöskirjasta on säädetty. Väitöskirja on kirjoitettava tiedekunnan hyväksymällä kielellä. Julkisessa tarkastuksessa on käytettävä suomen kieltä tai muuta tiedekunnan hyväksymää kieltä. Lectio praecursoria on tapana pitää suomeksi väitöksen muusta kielestä huolimatta.

18 18 Väittelyluvan saamiseksi on väitöskirjaksi aiottu tutkimus jätettävä tiedekunnalle kolmena kappaleena. Tiedekunta toimittaa käsikirjoitukset esitarkastajille. Mikäli taiteen tohtorin tutkinnon opinnäyte sisältää taiteellisen produktion, taiteellisen osuuden alkuperäis-, näköis- tai mallikappaleet tai niiden taltiointi on samalla jätettävä kolmena kappaleena tiedekunnalle edelleen esitarkastajille toimitettavaksi. Jättäessään väitöskirjansa käsikirjoituksen tiedekunnan tarkastettavaksi väittelijän on osoitettava, että hän on ilmoittautunut läsnä olevaksi yliopiston opiskelijaksi. Jättäessään käsikirjoituksensa esitarkastusta varten väittelijän tulee antaa yhteystietonsa yhteydenpitoa varten. Väittelijän kannattaa ehdottomasti tutustua tiedekunnan laatimiin jatkotutkintojen suorittamista koskeviin ohjeisiin. Väittelyä koskeviin kysymyksiin vastaa hallintopäällikkö. Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston omassa sarjassa Acta Universitatis Lapponiensis, muussa tieteellisessä sarjassa, kaupallisen kustantajan julkaisemana tai omakustanteena. Kirja on julkistettava viimeistään 10 päivää ennen sovittua väitöstilaisuutta. Väitöskirjan nimilehdestä tai julkaisuun kiinnitetystä erillisestä lehdestä tulee käydä ilmi, että kyseessä on asianomaisen tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä väitöskirja sekä väitöstilaisuuden aika ja paikka. Tämä koskee myös niitä väitöskirjoja, jotka julkaistaan tieteellisessä sarjassa. Lapin yliopiston Acta Universitatis Lapponiensis -julkaisusarjassa ilmestyvä väitöskirja Tiedekunnalle tehtävän esityksen väitöskirjan julkaisemisesta Acta Universitatis Lapponiensis -sarjassa tekee kyseessä oleva valvojaprofessori ja päätöksen väitöskirjan ottamisesta Acta-sarjaan tekee tiedekuntaneuvosto. Nykyisin julkaisuille suunnitellaan yksilölliset kannet. Mikäli väitöskirja ilmestyy yliopiston julkaisusarjoissa, noudatetaan yliopiston julkaisujen bibliografisia tietoja ja tiivistelmiä koskevia ohjeita sekä sovelletaan yliopiston julkaisutoiminnan ohjeita, joita on saatavana yliopiston viestintäyksiköstä. Julkaisun tekijä huolehtii itse painatustyöstä. Sarjanumeron, ISSN-numeron ja ISBN-numeron saa yliopiston kirjastosta puh Julkaisuasioissa neuvoo tarvittaessa julkaisukoordinaattori. Yliopiston julkaisusarjassa ilmestyvää väitöskirjaa suositellaan painatettavaksi yhteensä vähintään 100 kpl sarjamerkinnöin (= julkaisusarjan numero sekä kirjan yksilöivä ISBN-numero), jotka ovat väitöskirja-asuisena. Kirjan väliin liitetään irtonainen nimiösivu, jolle on lisätty tiedot väitöstilaisuuden ajasta ja paikasta ja tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja. Muu kuin Acta Universitatis Lapponiensis -julkaisusarjassa ilmestyvä väitöskirja Muun kuin yliopiston Acta sarjassa julkaistavan väitöskirjan painosmäärästä päättää julkaisija. Yliopistolle luovutetaan kirjasta vähintään 60 kappaletta. Minimipainosmäärään on lisättävä väittelijän omat, vastaväittäjän ja kustoksen kappaleet. Tarkkaan painosmäärään vaikuttaa tiedekuntaneuvoston jäsenten määrä sekä se, edellytetäänkö kirjoja luovutettavan ns. virallisten kappaleiden lisäksi muualle.

19 19 Yliopistolle luovutettavien kappaleiden tulee olla väitöskirja-asuisia: kirjan väliin liitetään nimiölehti, jolle on lisätty tiedot väitöstilaisuuden ajasta ja paikasta sekä tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja. Omakustanteena julkaistaessa on huolehdittava siitä, että väitöskirjaan tulee ISBN-tunnus, jonka omakustanteeseen saa Helsingin yliopiston kirjastosta, Suomen ISBN-keskuksesta, puh Väitöskirjaa (monografia tai kokoomaväitöskirja, erillisjulkaisut yhteen sidottuna) jaetaan eri tahoille yhteensä vähintään seuraavasti: 1) Taiteiden tiedekunnan kansliaan ja ennakkojakeluun (vähintään 50 kpl) Suositellaan, että tiedekunnalle tulevat kappaleet toimitetaan yhdellä kertaa taiteiden tiedekunnan kansliaan, joka hoitaa jakelun. Ennakkojakeluun luovutetaan seuraavat väitöskirja-asuiset väitöskirjat. Väitöskirjasta toimitetaan seuraavat kappaleet vähintään kymmenen (10) päivää ennen väitöstilaisuutta: - 1 kpl kullekin tiedekuntaneuvoston varsinaiselle jäsenelle ja lisäjäsenelle (ei varajäsenille) - 1 kpl tiedekunnan kansliaan - 12 kpl viestintään, joista yksi ilmoitustaulukappaleeksi, yksi yliopiston aulaan ja 10 lehdistökappaleiksi - 1 kpl rehtorille - 25 kpl ennakkojakeluun ennen väitöstilaisuutta jaettaviksi opettajille, opiskelijoille ja muille väitöstilaisuuteen osallistuville henkilöille Mikäli taiteen tohtorin tutkinnon opinnäyte sisältää taiteellisen produktion, niiden sarjan tai tuotekehitysprojektin tai niiden taltioinnin, jatko-opiskelijan on ilmoitettava, missä se on nähtävissä vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Tiedekuntaneuvoston jäsenten lukumäärä (hallintopäällikkö mukaan luettuna) on 11 jäsentä. Tiedekunnan kanslia hoitaa väitöskirja-asuisten kappaleiden jakelun tiedekuntaneuvoston jäsenille. 2) Yliopiston kirjastoon (25 kpl) Jokaista väitöskirjaa toimitetaan 25 kpl väitöskirja-asuisena (varustettuna irrallisella nimiösivulla, jossa on väitöstilaisuuden paikka ja aika) samoin Acta Universitatis Lapponiensis -sarjassa julkaistavaa väitöskirjaa 25 kpl sarja-asuisena (ilman irrallista nimiösivua, 20 kpl vaihtokappaleiksi ja 5 kpl omiin kokoelmiin). Väitöskirjaa on varattava myös vastaväittäjälle ja kustokselle. Mahdollisesti jäljelle jäävät kappaleet jäävät tekijänkappaleiksi. Joissakin oppiaineissa edellytetään väittelijän luovutettavan väitöskirjaansa myös muille tahoille. Asiaa voi tiedustella kustokselta.

20 20 Väittelijän tulee ennen väitöskirjan painatusta selvittää oppiaineen pääedustajan kanssa, kuka vastaa painatuskustannuksista. Silloin kun käsikirjoitus on kirjoitettu muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, tiedekuntaneuvosto voi pyytää erillisen lausunnon käsikirjoituksen kieliasusta. Tiedekunnan määräämälle kielentarkastajalle maksetaan laitoksen varoista opetusministeriön määräämä palkkio. 7. APURAHAT Lapin yliopiston rehtori on jakanut erikseen ilmoitettuina aikoina apurahoja väitöskirjan tekijöille. Apurahoja on myönnetty väitöskirjan rahoitussuunnitelman valmistelua varten (3 kk) sekä Lapin yliopistolle suunnattujen väitöskirjojen viimeistelyyn (6 kk). Apurahoista tiedotetaan väitöskirjojen ohjaajille, joilta jatko-opiskelijat voivat tiedustella asiaa. Lapin yliopiston opiskelijoilla on oikeus käyttää Turun ylläpitämää apurahatietokantaa osoitteessa Tietokanta sisältää suomalaisten säätiöiden jakamat apurahat hakuohjeineen. Paperiversio on tiedekunnan kanslian hallintosihteerillä sekä yksiköiden amanuensseilla. TEKESin tutkimusrahoituksesta sekä EU:n tutkimushankkeista lisätietoja osoitteessa Opetusministeriön kotisivuilta osoitteesta löytyvät taidetoimikuntien hakuajat ja ohjeet.

21 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Yliopistonkatu 8, ROVANIEMI 21

22 22 Toimittanut Taitto ja kannet Painopaikka Kaisa Kangas Marko Pylvänäinen Lapin yliopistopaino