Kehittämispäällikkö Jaana Suihkonen: Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet, nostaen esiin järjestämisperusteiden muutokset

Transkriptio

1 Iltapäivätoiminta, palveluntuottajien kuuleminen Valtuustotalon kahvio, klo Alustus Kehittämispäällikkö Jaana Suihkonen: Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet, nostaen esiin järjestämisperusteiden muutokset Kehittämispäällikkö Juha Nurmi: Perusopetuksen iltapäivätoiminnan avustusta saavien palveluntuottajien valintakriteerit ja avustuksen myöntämisen edellytykset Keskustelu klo alkaen Kysymys: aikataulutettu, seminaari järjestetty, ei ole otettu ollenkaan huomioon työseminaarissa esiin tulleita asioita. Ensimmäistä kertaa näkee talousasian. Tulee myös katsoa nykyistä budjettia, että onko todellista siihen missä eletään. Hallinnollisten ihmisten olemassaolo täytyy huomioida. Lausunto muutoksineen halutaan nähdä, miten palveluntuottajia on kuultu. Vastaus: Palveluntuottajien työseminaarin tuotokset ovat olleet valmistelussa ja keskusteluissa esillä. Lautakuntatekstiin tullaan kirjaamaan, mitä palautteita palveluntuottajilta on tullut, ja lautakunnalle myös viedään selvitys, että teitä on kuultu. Kysymys: Miten avustajahakemukset tästä eteenpäin? Ei mainita tässä ollenkaan. Vastaus: Perusopetuksen iltapäivätoiminnan avustusta saavien palveluntuottajien valintakriteereihin ja avustuksen myöntämisen edellytyksiin on kirjattu, että palveluntuottajan henkilökunta riittää toiminnan pyörittämiseen. Avustajapalveluita edellyttävien tilanteiden tulisi olla aivan erityisiä tilanteita, poikkeustilanteita, joita joudutaan erikseen katsomaan. Kysymys: Miksi avustuksissa kiinteä summa, kolmeksi vuodeksi, ei indeksikorotuksia? Hallinnollisia kuluja ei ole otettu huomioon. Vastaus: Edeltävien kolmen vuoden aikana lautakunta on erillisellä päätöksellä tehnyt avustukseen korotuksen. Tämä toimintatapa on mahdollinen myös jatkossa. Hallintokulut ovat avustuksessa sisällä, 1500 e/ryhmä. Kysymys: Mikä on se erityistilanne, jolla avustajan saa? Voiko sen kirjata perusteisiin? Toive, että käydään läpi palveluntuottajien antamaa palautetta. Istun hämmästyneenä, että tullaan kuulemaan siitä, miten palveluntuottajien antama palaute on huomioitu, eikä siitä puhuta. Kysymys: Nyt on ajateltu, että iltapäivätoiminnassa tulee olemaan 7-8 erityisen tuen lasta/aikuinen. Samassa luokassa on kuitenkin koulupäivän aikana kolme aikuista. Kysymys: Mitä tehdään, jos lapsi saa erityisen tuen päätöksen kesken kouluvuoden? Erityisen tuen päätösten saaminen on hidastunut, tulee vasta ekaluokan aikana. Vastaus: Mikäli päätös tehdään kesken lukuvuoden, palveluntuottajalle maksetaan tästä eteenpäin 100e/kk lisäavustusta. Koska keneltäkään ei voida ottaa jo saatua paikkaa pois,

2 jätetään myös mahdollisesti vapautuva paikka täyttämättä jos joku muu lapsi tämän jälkeen lopettaa iltapäivätoiminnan. Oppilaaksi ottoprosessia on myös uudistettu. Samaan aikaan kun kaikki muut oppilaat saavat koulupaikkansa, samaan aikaan tulevat myös erityisen tuen lapset saamaan paikkansa. Kysymys: Pysyykö avustus siis samana? Avustus on ollut sama vuoden 2013 elokuusta alkaen. Tämän jälkeen on tullut työnantajalle maksettavaksi palkankorotuksia. Toivotaan että kirjataan muistioon. Kysymys: Kolme vuotta sitten tehdyt muutokset perustuivat 13 lapsen laskennalliseen määrään. Kysymys: Yksi palveluntuottaja/koulu kuinka tiukasti tätä noudatetaan seuraavan kierroksen palveluntuottajavalinnoissa? Vastaus: Lähtökohtaisesti yhdellä koululla toimii yksi palveluntuottaja. Tämä on koulusta kiinni; jollakin koululla saattaa olla esimerkiksi erityistilanne, että on muuttoja tms., jolloin voi olla peruste kahden palveluntuottajan olemassaololle. Vastaus: Ajatuksena tässä yhteydessä, että muutama lähekkäin oleva koulu voisi olla yhdellä palveluntuottajalla. On myös pieniä kouluja, joissa etu voisi olla se, että on kahden yksikön koreja. Kysymys: Älkää ajatelko meidän puolesta. Palveluntuottaja hakee lähekkäin olevia kouluja, jos hän niin haluaa. Jos asiakas kiusaantuu palveluntuottajaan, ei asiakkaalle jätetä mahdollisuutta hakeutua jonkun toisen palveluntuottajan kerhoon, jos kaikki lähekkäin olevat ovat yhdellä palveluntuottajalla. Vastaus: Palveluntuottajavalinnat tehdään erillään suomenkielisen ja ruotsinkielisen puolen osalta. Kysymys: Suomenkielisen opetuksen ja ruotsinkielisen opetuksen välisestä erosta: Miten on mahdollista että ruotsinkielisellä puolella on vapaita paikkoja kun suomenkielisellä puolella rahat eivät riitä? Vastaus: Ruotsinkielisellä puolella lautakunta on pitänyt iltapäivätoimintaa tärkeänä, sillä oppilailla ei juuri ole muita vaihtoehtoja; ei ole asukaspuistoja, kouluverkko on harva. Lisäkommentti kysyjältä: Suomenkielisellä puolella on myös alueita, joissa ei vaihtoehtoja. Kysymys: Missä vaiheessa ryhmä toteutuu? Milloin perustetaan ryhmät? Vastaus: Keväällä ilmoitetaan sitovasti ryhmät, montako ryhmää toteutuu. Lähdetään ajatuksesta, että suomenkielisellä puolella tulee olemaan ryhmät täynnä. Budjettineuvottelujen ratkaisuja ei kuitenkaan voida vielä tietää. Toivotaan, että ykkösistä saadaan toimintaan mukaan kaikki, kakkosista osa. Ryhmät tulevat olemaan täysiä. Kysymys: Avustusten maksamisesta mikä ongelma on siinä, että maksupäivää ei voi etukäteen ilmoittaa? Vastaus: Tässä on haasteellista juuri se elokuu. Käyty taloushallinnon ja palveluliikelaitoksen kanssa keskusteluja. Esitetyllä kolmen maksukerran ajatuksella on pyritty vastaamaan tähän.

3 Jatkokommentti: Sopimuksissa tulee olla tarkat maksupäivämäärät. Voidaanko viivyttää toiminnan aloittamista? Palveluntuottaja ei voi viivyttää palkkojen maksamista. Vastaus: Olennaista avustusten maksatuksessa on se, että dokumentit jotka pitää toimittaa, on toimitettu ajoissa. Kysymys: pysyvätkö asiakasmaksut samana? Vastaus: Emme voi niihin vaikuttaa, tulevat perusopetuslaista. Kaupunginhallitus on vahvistanut asiakasmaksut Espoossa, jotka ovat siis 60 ja 120 e. Kysymys: Onko vanhempainyhdistys juridinen oikeushenkilö? Vastaus: On. Kysymys: Surullinen olo. Vuokratuista luovutaan, avustus sidottu kolmeksi vuodeksi. Näillä palveluntuottajat kaadetaan. Lisäksi on viiden prosentin poisto siitä, että et ole saanut palkattua pätevää henkilöstöä. Kyseessä on osa-aikatyö, johon rekrytoiminen on haastavaa. Vastaus: Tiedämme, että tilanne on haasteellinen. Emme voi sivuuttaa pätevyysvaatimuksia, jotka tulevat laista ja asetuksista. Kysymys: Olen tätä työtä 20 vuotta tehnyt. Niin paljon niin sanottuja erityislapsia tulee ihan tavallisiin kerhoihin. On epäreilua, että jos työntekijä on alkanut kouluttautumaan alalle, sitä ei hyväksytä. Vastaus: Oppisopimuksella kouluttautuvien epäpätevyysvähennystä on mahdollista harkita. Täysin epäpätevästä, joka ei tee mitään kouluttautumisensa eteen, tulee vähennys kuitenkin tehdä. Kunnallisella puolella epäpätevyys tulee laista ja asetuksista. Varhaiskasvatuspuolelta voidaan ottaa mallia epäpätevyysvähennysten tekemiseen/tekemättä jättämiseen oppisopimuskoulutettavien osalta. Kysymys: Järjestämisen periaatteista, lapsivalinnoista. Mikä ihme teillä on jonon pitämistä vastaan? Vastaus: Jonotilanne elää joka päivä. Hakemus ja päätös ovat pari. Ilman hakemusta ei voida tehdä päätöstä. Kun huoltaja tekee hakemuksen, tulee hänen lain mukaan saada kohtuullisessa ajassa päätös. Päätöksestä tulee saada myös valittaa. Valitukset menevät meillä lautakuntaan. Jos muutetaan, että palveluntuottaja kysyy huoltajien tarvetta iltapäivätoimintapaikkaan hakuajan jälkeen, tulisi palveluntuottajien työmäärä lisääntymään. Iltapäivätoimintaan hakemista on ensi keväänä kaavailtu toteutettavaksi seuraavasti. Ensin on varsinainen hakuaika, jolloin ensimmäisen vuosiluokan oppilaat hakevat. He saavat myös päätökset lähikoulupäätösten kanssa samaan aikaan. Tämän jälkeen toinen erä, jossa hakevat toisen vuosiluokan oppilaat ja toissijaisen koulupaikan saaneet. Huoltaja saa hakemukseensa päätöksen, ja jos tarvitsee tämän jälkeen paikkaa, uudistaa hakemuksensa. Lisäkommentti kysyjältä: Ette kuunnelleet ollenkaan, samahan tuo. Kysymys: Voidaanko hakukaavakkeeseen laittaa huoltajan puhelinnumero? Huoltajia ei saada kiinni eikä kaikilta ole puhelinnumeroita. Vastaus: Hakemuksessa voidaan kysyä kyseisen päätöksen teossa tarvittavia tietoja. Huoltajan puhelinnumero ei ole iltapäivätoimintapaikan osoittamisessa olennainen.

4 Kysymys: Erityisen tuen lapsivalinnat ja tiedonsiirto? Vastaus: Erityisen tuen tiedot salassa pidettäviä tietoja. Huoltaja antaa suostumuksensa siihen, että koulu saisi välittää nämä tiedot. Toinen vaihtoehto on, että huoltaja itse kertoo tiedot palveluntuottajalle. Yritämme motivoida huoltajia siihen, että palveluntuottajien olisi tärkeä tietää iltapäivätoiminnassa lapsen tuen tarve. Emme voi kuitenkaan pakottaa ketään antamaan tietoja. Kysymys: Onko mahdollista, että hakemuksessa kysytään lapsen erityisen tuen päätöstä? Voiko hakemukseen liittää hakemukseen tiedonsiirtoluvan/tiedon siitä onko erityisen tuen oppilas? Vs. Vantaan hakulomake. Vastaus: Hakemuksessa ei saisi kysyä sellaisia asioita, jotka eivät vaikuta päätöksentekoon. Saa kysyä vain niitä asioita, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Palvelusopimuksen yhteydessä saa palveluntuottaja kysyä mitä vain. On huoltajan asia päättää, antaako pyydettyjä tietoja. Kysymys: Tehostetun tuen lapset puuttuvat, eikä heitä ole huomioitu mitenkään. Hoitotukisuunnitelmiakin tehdään, näihin kirjataan mitä tukimuotoja on kenenkin kohdalla. Iltapäivätoiminta voi olla tukimuoto jonkun lapsen kohdalla. Ei olisi ongelmaa, jos laki ja juristit määrittelevät, jos talous tulee vastaan avustajaresurssien muodossa. Voidaan antaa kentällä tukea, jos resurssit ovat oikein. Vastaus: On haettu mahdollisimman helppoa tapaa määritellä ne, joilla on lisäavustukseen mahdollisuus. Tämän vuoksi erityisen tuen päätös. Tehostetun tuen päätökset eivät ole niin ajan tasalla. Kysymys: Jos lähetän huoltajille palvelusopimuksen ja saatekirjeen, jossa pyydän tietoa erityisen tuen lapsista. Onko ok? Vastaus: voi lähettää, jolloin huoltaja päättää mitä tietoja antaa. Kysymys: Ryhmäajattelu on joustamaton, 15 oppilasta. Niin ja niin monta lasta kuhunkin kerhoon annetaan. Sen jälkeen palveluntuottajan asia hoitaa niin, että ohjaajia on riittävästi. Vastaus: Tämä perustuu ajatteluun, että ryhmät ovat täysiä. Taloudellisesti kokonaisuuden kannalta tulee saada mahdollisimman paljon lapsia kerhoon. Tämä palautuu myös kysymykseen vajaista ryhmistä. Jos hyväksytään vajaat ryhmät, tulee vajaatakin ryhmää kohden olla yksi ohjaaja sen vähemmäksi ei voi mennä. Jotta palveluntuottaja pystyy toimintaa toteuttamaan, tulisi tällöin tyhjät paikat kompensoida. Jos laitetaan joustoa, vähentää tämä toimintaan osallistuvien lasten kokonaismäärää. Kysymys: Jokainen lapsi, joka tulee, saan niistä korvauksen. Vapaita kulkijoita, joista en saa korvausta. Voisiko avustus olla lapsikohtainen? Jokainen lapsi, joka saa paikan kaupungilta, tulisi hänestä korvaus. Nuppikohtaisuus, 15 lasta. Neljä ryhmää, 13 lisähakijaa. Päätetään olla ottamatta 13 kun se ei ole 15. Olisiko tässä kohden se mahdollisuus, että puhutaan tästä palveluntuottajan kanssa palveluntuottaja voi tehdä valinnan siitä, ottaako vai jättääkö? Olisiko hyvä kirjata perusteisiin? Jos kirjataan, onko palveluntuottajalle myös velvoittava. Voiko kirjata, että ei olisi velvoittava? Kysymys: iltapäivätoiminnasta ei voida periä muita maksuja. Klubitoiminta mistä katetaan tulot?

5 Vastaus: Lisämaksuja ei voi lain mukaan periä. Kysymys: Reilua, että ei olla liikuntapainotteisia eikä peritä lisämaksuja. Pitäisi myös valvoa, että sitä noudatetaan. Kysymys: Kakkoseen takaisin: toimintaa toteutetaan koulujen tiloissa. Yksi tuottaja. Vastaus: Seuraavaksi vuorossa järjestämisperusteiden vahvistaminen lautakunnassa, sen jälkeen tulee hakukuulutus. Kysymys: Palveluntuottajahaku; erillinen lomake. Vapaamuotoinen hakemus poistuu. Mikä on peruste, jolla valinta tehdään? Vastaus: Palveluntuottajien valintakriteerit ovat esitetyissä perusteissa samat kuin ennenkin. Kysymys: Miten esiopetuksen täydentävä päivähoito meneekö aina automaattisesti ostopalveluhakuun? Vastaus: Ostopalvelu tarkoittaa kilpailutusta. Ei kaikissa yksiköissä kerralla, vaan sitä mukaa kun esiopetukseen täydentävää päivähoitoa järjestävien sopimukset päättyvät ja kilpailutus aukeaa. Kysymys: Mitä koulu haluaa, vaikuttaako palveluntuottajavalintaan? Vastaus: Jos ja kun esiopetukseen liittyvä päivähoito loppuu, ja jos päädytään ostopalveluun (kilpailutus), tulee tehdä tarkemmat kriteerit jotka hyväksytään lautakunnassa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että esiopetukseen liittyvää päivähoitoa ja iltapäivätoimintaa toteuttaa kaksi eri palveluntuottajaa. LASKELMAT tiedoksi palveluntuottajille.