Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen /13 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija LT Granit Oy Koskentie YLÄMAA 2. Ottopaikka Lappeenrannan Ihakselan kylän tilalle Järvelä ( ) ja Mäntylä ( ) Hakijalla on voimassa oleva vuokrasopimus kyseisillä tiloilla. Kuva 1. LT Granit Oy:n Kasarin louhos. Ottoalue on merkitty punaisella. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus tarvekiven louhimiseen on päivätty ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake ja ottosuunnitelma, jonka liitteenä ovat sijaintikartta (1:20 000), kartta nykytilanteesta ( , 1:2000), kartta suunnittelutilanteesta ( , 1:2000), leikkauspiirrokset ( , 1:1000) sekä periaatepiirros louhoksen reunan

2 suoja-aidasta. 2/13 Hakija on pyytänyt MaL 21 :n mukaisesti lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista LT Granit Oy:n ottamisalue sijoittuu eteläosastaan maakuntakaavan (vahvistettu ) valkoiselle alueelle, ja rajoittuu pohjoisreunastaan rakennuskivituotannon ja - palveluiden kehittämisen kohdealueeseen. Ottamisalueen koillispuolella on voimassa Ylämaan rantaosayleiskaavan muutos (KV ). Lähimmät rantaosayleiskaavassa osoitetut lomarakennuspaikat (4kpl) sijaitsevat noin metrin päässä ottamisalueesta. Lähimmät ympärivuotiseen asumiseen käytettävät rakennukset sijaitsevat noin metrin päässä ottamisalueesta koilliseen. Louhosalue on ollut käytössä vuodesta Nyt kyseessä olevan kaivannon syventäminen ei merkittävästi muuta tilanteesta maankäytönnäkökulmasta. Nykyiselle toiminnalle on myönnetty viimeisin maaainestenottolupa vuonna 2006 ja se on voimaassa saakka. Luvan mukainen ottomäärä on tullut täyteen. Alueen ympäristölupa louhinnalle on myös vuodelta 2006 ja se on voimassa Toiminnanharjoittaja on saattanut yhdessä maaaineslupahakemuksen kanssa vireille myös ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen tarvekiven ottamiselle. 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Tarvekivilouhimo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Ihakselan kylässä tiloilla Mäntylä 5:47 ja Järvelä 5:45. Louhittava kiviaines on rapakivigraniittia, jota käytetään rakennuskivenä. Alueelta on louhittu rakennuskiveä vuodesta 1980 alkaen. Alueelta voidaan arvion mukaan louhia vielä n kiintokuutiometriä kalliota. Ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin. Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä pienkohteita, erikoisia luonnonesiintymiä tai muita merkittäviä luontokohteita. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hanke-

3 alueella muodostuu vain vähän pintavesiä ja louhosalueen sade- ja sulamisvedet johdetaan selkeytysaltaiden (2 kpl) kautta avo-ojiin. 3/13 6. Ottotoiminta ja sen laajuus 6.1 Kiviaineksen otto ja varotoimenpiteet Ottoalueen pinta-ala 14 ha:n alueella ja varsinaisen ottoalueen pinta-ala on kooltaan n. 8 ha ja ottomääräksi on haettu m 3 ktr. Lupaa on haettu kymmeneksi vuodeksi. Vuotuinen ottomäärä on noin m 3 ktr. Ottoalue on louhosaluetta. Suunnittelualue sijaitsee Kivimäen pohjois- ja koillispuoleisessa rinteessä, sekä Valkjärvenkankaan tasamaa-alueella. Valkjärvenkankaan korkeudet ovat n m merenpinnan yläpuolella. Olemassa olevan louhimon syvin kohta on 50 metriä merenpinnan alapuolella. Sivukiven läjitysalueen suurin läjityskorkeus on n. 75 metriä merenpinnan yläpuolella. Se rajautuu havupuuvaltaiseen talousmetsäalueeseen. Ottamistoiminnan rajaus ja eteneminen on esitetty hakemuksen liitteinä olevissa suunnitelmakartoissa: suunnittelutilannekartta ( , 1:2000) sekä leikkauskuvat ( , 1:1000). Louhinta etenee pääsääntöisesti pohjoisesta etelää ja idästä lähteen. Maa-aineksen ottamistoiminta on suunniteltu ulotettavaksi alimmillaan tasoon +35 mpy. Muualta ottamisalueelta louhintasyvyys jää ylemmäs kuin +35 meren pinnasta. Tällä hetkellä voimassa olevassa luvassa alin louhintasyvyys on +40 mpy.. Olemassa olevan puusto ja kasvillisuus säilytetään niin kauan, kun siitä ei ole haittaa ottamistoiminnalle. Ottamisalueen kaivurajat ja tasot merkitään siten, että valvontaviranomainen voi valvoa ottamistoiminnan etenemistä. Kiveä irrotetaan poraamalla, räjäyttämällä ja kiilaamalla sekä mahdollisesti sahaamalla. Louhintaa suoritetaan useassa 4-8 metrin korkuisessa penkereessä, jonka irrotusleveys on n. 7 metriä. Irrotusten koko on noin m 3 ktd. Valmiit lohkareet siirretään välivarastoon louhimon välittömään läheisyyteen ottoalueella. Sivukiven läjitykselle on varattu suunnittelualeen alueen koillisosassa n. 5 hehtaarin alue. Suurin läjityskorkeus on +90 m merenpinnasta, mikä on sama kuin voimassa olevassa luvassa on hyväksytty. Pintamaita poistetaan aina louhinnan edetessä ja ne läjitetään omaan kasaan, josta niitä tarpeen mukaan siirretään joko maisemointiin tai louhoksen tierakenteisiin. Lohkareiden siirto ja käsittely tapahtuu pyöräkuormaajilla,

4 poraus riviporauslaitteilla, joiden peruskoneena on esim. kaivinkone, railonporaus vaunuporakoneella, kiilaus paiilmakäyttöisellä iskukoneella, jonka peruskone on esim. traktori. Sivukiven siirto tapahtuu pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. 4/13 Valmiiden kivien varastointialue sijoitetaan ottoalueelle, alueen pohjoisosaan. Sosiaalitilat, välinevarastot ja polttoaineiden varastointialueen sekä oheistoiminta alueen sijainti on merkitty suunnitelmakarttaan. Oheistoiminta-alueella suoritetaan koneiden huoltotoimenpiteet, isommissa korjauksissa koneet viedään korjattavaksi yhtiön korjaamolle. Polttoaineet säilytetään asianmukaisissa säiliöissä. Alueella varastoidaan enintään l polttoaineita kerrallaan. Louhimo toimii ympäri vuoden, kesällä on yksi lomakuukausi. Päivittäinen työaika on klo Tarvittaessa tehdään ylitöitä taikka kahta vuoroa klo 6-22, viimeisen kahdeksan vuoden aikana ei ole kertaakaan tehty kahta vuoroa. Melua aiheuttavien toimintojen toiminta-ajat ovat arkipäivisin seuraavasti: poraus klo , räjäytykset klo Kuormausta ja kuljetusta tehdään arkisin klo Kiviaineksen ottamisalue sijaitsee Kivimäen pohjoispuolella. Alueelta on tieyhteys Syvän Valkjärventietä pitkin Ylijärveltä Kasuriin kulkevalle tielle Kivikuljetukset ajetaan pääsääntöisesti Kotkan Mussaloon ( 5-15 krt/viikko). Ottotoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat pyritään minimoimaan mahdollisimman pieniksi. Louhosalueen sade- ja sulamisvedet johdetaan selkeytyksen jälkeen avo-ojiin. Ottamistoiminnan jälkeen alue maisemoidaan turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Louhostoiminnassa syntyviä kaivannaisjätettä ovat alueen pintamaat sekä sivukivi. Pintamaita ottamisalueelta kertyy arviolta n m 3 -ktr ja sivukiveä n m 3 -ktr. Pintamaa käytetään ottoalueen maisemointiin ja sivukivet sijoitetaan sivukivikasaan ottoalueelle mahdollista jatkokäyttöä varten. 6.2 Jälkihoito Louhimon jyrkät reunamat aidataan kivilohkareilla. Louhoskaivannon annetaan täyttä vedellä. Louhoskaivantoon muodostuu lampi, joka voi toimia virkistysalueena esim. uimapaikkana taikka mahdollisesti kalan kasvatusaltaana. Louhimon jyrkkiä seiniä voidaan käyttää kalliokiipeilyn harjoittamiseen. Louhinnassa ja kiven käsittelyssä tarvittavat rakenteet pure-

5 taan ja viedään pois. Pintamaat levitetään alueelle ja annetaan alueen metsittyä luontaisesti. 5/13 Sivukiviainekset voidaan hyödyntää esim. sepelin raakaaineena tai jonakin muuna tuotteena, kun niiden hyötykäyttö on taloudellisesti kannattavaa. Sivukivikasat pyritään täyttämään niin, ettei niihin sekoitu maa-aineksia, jotta niiden myöhempi jälkikäyttö olisi mahdollista. 7. Hakemuksen käsittely LT Granit Oy:n hakemuksesta Lappeenrannan Ylämaan kylän tilalle Järvelä ( ) ja Mäntylä ( ) tarvekiven louhintaa sekä MaL 21 :n mukaiseen pyyntöön, on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan. Lisäksi vireilläolosta on ilmoitettu Etelä-Saimaa -sanomalehdessä. Lupaviranomainen on kuullut naapuritilojen omistajat. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Lupahakemuksen vireille tulon jälkeen pyydettiin Kaakkois- Suomen ELY-Keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston lausunnot hakemuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä pienkohteita, erikoisia luonnonesiintymiä tai muita ELY -keskuksen tiedossa olevia merkittäviä luontokohteita. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue rajoittuu rakennuskivatuotannon ja -palveluiden kehittämisen kohdealueisin (tpk-1). Kalliokiviainesten ottamisalue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Alueen kallioperä on rakennegeologisesti suhteellisen ehyttä, siinä ei ole suuria rakoja ja rikkonaisia kallion osia, joihin pohjavesi voisi kerääntyä. Nykyisin louhittuun tasoon +50 mpy ei tule pohjavesiä. Pintavedet virtaavat alueelta luontaisesti ja avo-ojia pitkin pohjoiseen kohti Urpalanjokea. Louhosalueen kuivatusvedet on syytä johtaa laskeutusaltaiden kautta maastoon. Alueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointi ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Lisäksi lupamääräyksissä on syytä kiinnittää huomiota mah-

6 dollisten pöly- ja meluhaittojen leviämisen estämiseen liittyviin seikkoihin. 6/13 Lupaharkinnassa ja ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotoiluun tulee kiinnittää asianmukaista huomiota. Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että suunnitellulla kiviainesten ottamishankkeella ei ole erityisiä maa-aineslian 3 :n tarkoittamia esteitä.. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, Louhosalue on ollut käytössä vuodesta Nyt kyseessä olevan kaivannon syventäminen ei merkittävästi muuta tilanteesta maankäytönnäkökulmasta. Kiviaineksen ottamisalue rajautuu pohjoisosastaan maakuntakaavassa tpk1- alueeseen. Kun maakuntakaavamaakuntakaavaa tulkitaan sen mittakaavan 1: edellyttämällä tarkkuudella, voidaan katsoa, että LT Granit Oy:n toiminta on maakuntakaavan mukaista.. LT Granit Oy:n tarvekivilouhimon laajentamiseen ei ole varsinaisia maankäytöllistä estettä. Vakituisten ja lomaasuntojen osalta tulee huolehtia, etteivät meluarvot ylity. On huomioitava, että melun raja-arvot koskevat myös rakentamattomia lomarakennuspaikkoja Muistutukset Kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia. 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on tehnyt tarkastuksen alueella

7 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 7/13 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää LT Granit Oy:lle Lappeenrannan Ihakselan kylän tilalle Järvelä ( ) ja Mäntylä ( ) maa-ainestenottoluvan ottosuunnitelman mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen. Tämä maaaineslupapäätös, korvaa Ylämaan kunnanhallituksen ( ) myöntämän maa-ainesluvan. 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on m 2. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Ottamissyvyys ja kokonaisottomäärä Maa-ainesten alin ottamissyvyys on + 35 mpy. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminnan toteutus alueella ovat hakemuksen liitteenä olevien, päivättyjen suunnitelmakarttojen ja leikkauskuvien mukaiset. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Kokonaisottomäärä on k-m 3, josta sivukiveä noin %. Suunnitelma-alueella voidaan varastoida luvan voimassaoloaikana lupa-alueelta irrotettuja puhtaita kiviaineksia. (Maa-aineslaki 11 ) 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla ilmoitustaulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät tiedot. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä Rakentamattomaan naapuritilan rajan ja ottamisalueen väliin tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys. Suojavyöhykkeelle ei saa ulottaa ottotoimintaa eikä varastointia.

8 Sivukivien varastointi tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Varastokasojen ylin korko voi olla enintään +90 mpy (Maa-aineslaki 11 ) 8/13 4. Pintavesien suojelu ja tarkkailu Louhosalueen kuivatusvedet tulee johtaa lasketusaltaiden kautta maastoon. Toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä on annettu tarkemmat määräykset pintavesien suojelusta ja tarkkailusta. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda pohja- ja pintavesille haitallisia aineita. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. (Maaaineslaki 11 ). 5. Melu, tärinä ja pöly Toiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melu-, tärinä- tai pölyhaittaa asutukselle ja ympäristölle. Toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä on annettu tarkemmat määräykset melun, tärinän ja pölyn torjunnasta, joita tulee noudattaa kaikessa toiminnassa. 6. Jälkihoitotoimenpiteet Louhintatoiminnan loputtua louhinnassa ja sivukiven käsittelyssä tarvittavat laitteet ja rakenteet tulee purkaa ja kuljettaa pois alueelta. Avolouhoksen annetaan hitaasti täyttyä sadevedellä ja veden pinnasta yli 2 metriä korkeat reunat suojataan kivimuurilla. Myös muut jyrkät rintaukset tulee suojata putoamisvaaran ehkäisemiseksi. Irtomaita ja sivukiveä käytetään alueen maisemointiin. Sivukivikasojen verhoilua tulee kuitenkin välttää, jotta sivukiven hyötykäyttö olisi mahdollista. Alueella tulee tarvittaessa suorittaa metsitystä siten, että luontaisen uudistuksen ulkopuolelle jääneet laikut istutetaan asianmukaisilla taimilla. Varsinainen jälkihoito suunnitelma tulee toimittaa lupaviranomaiselle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi vähintään 2 vuotta ennen toiminnan loppumista. Suunnitelmassa tulee esittää jälkihoitoon käytettävät massat, alueen korot, massojen sijoittelut ja sivukasojen jälkihoito, sekä mahdollinen jäl-

9 jelle jääneiden massojen hyötykäyttö. 9/13 Ottotoiminnan laajuuden ja sijainnin perustella jälkihoitotoimenpiteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on sopeuttaa louhosalue ympäristöön sopivaksi. Jälkihoidossa tulee huomioida, että käytettävän kasvupohjan tulee olla luontaisesti alueelle sopivaa. Muualta tuodun aineksen käyttämiseen jälkihoidossa tulee pyytää hyväksyntä etukäteen maa-aineslupaa valvovalta viranhaltijalta. (Maa-aineslaki 11, maa-ainesasetus 8 ). 7. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty. (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 8. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus ELY - keskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maaainesasetus 9 ). 9. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ).

10 10. Oton aloittaminen 10/13 Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty (Maaainesasetus 7 ). 11. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. (Maa-aineslaki 11 ). 12. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ). 13. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 14. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija

11 asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa (Maaaineslaki 21 ). 11/ Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa , 4 4.1, Suunnitelmaa kohti ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden ( m 3 ) mukaan 0,010 /m naapureiden kuuleminen 30 /kuultava 240 = Lisäksi peritään 30 / vakuus, vakuuden asettamisesta. Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Lupaviranomainen on ottanut lupaharkinnassa huomioon hakemuksen ja liitteinä olevat selvitykset sekä lausunnot ja hakijan antaman vastineen. Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Määräykset 1-6 sekä 9 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu asutukselle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran estämiseksi.

12 Vakuus on asetettu lupamääräysten noudattamista ja jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista varten. (lupamääräys 6). 12/13 Määräys 7 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 8 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. Määräyksessä 9 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pääsääntöisesti tienpitäjä. Määräys 10 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 12 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräyksessä 14 lupaviranomainen määrää, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa (Maa-aineslaki 21 ). Määräys 15 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Melusta, öljytuotteiden säilyttämisestä ja suojarakenteista on annettu määräyksiä ympäristöluvassa. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maisemamuotoiluun on annettu määräys, jossa suunnitelma tulee erikseen hyväksyttää valvontaviranomaisella.

13 13/13 Muinaismuistolain (295/1963) säädökset eivät kuulu ympäristönsuojeluvirnaomaisen toimivaltaan. 3. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) Maa-ainesasetus (91/1982) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien.