Partnerbook korkauttjiiilln. Tulokas esittäytyy. Konenäkö antaa pelivaraa Elektroniikka-ala uuteen nousuun Kemistä Valloittava maskotti!

Transkriptio

1 Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Magazine Partnerbook korkauttjiiilln e verkostoit s Tulokas esittäytyy 10 s Konenäkö antaa pelivaraa Elektroniikka-ala uuteen nousuun Kemistä Valloittava maskotti! Kolumni Lapsikin Termo Visio haastaa omat käytäntönsä sen osaa? s. 11 Cityjuna oppilaiden käsistä

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Tietokatu 3, Kemi Puh Fax Palvelemme ma-pe klo SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 85 % (05/2011). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (24 hlö), 4 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Partnerbook on avattu Kemin Digipolis Oy on kehittänyt monessa vaiheessa sosiaaliseen mediaan perustuvaa yritysten verkostoitumispalvelua, Partnerbookia. Palvelu avattiin yleiseen käyttöön Partnerbookin rakentaminen on ollut suuri haaste ja vienyt useita vuosia. Haasteeseen vastaaminen ei olisi onnistunut ilman laajaa kumppaniverkostoa. Eri kehitysvaiheisiin on osallistunut 50 erilaista ja erikokoista yritystä, useita kehitysyhtiöitä, kuntia ja kaupunkeja, Lapin korkeakoulukonserni, Lapin liitto, Tekes, Lapin ELY-keskus ja tietysti ohjelmistotoimittaja. Miksi Digipoliksen kaltainen teknologiakeskus kehittää Partnerbook-palvelua? Samalla voi kysyä, mikä on teknologiakeskuksen tärkein tehtävä? Tärkeitä tehtäviä on useita, mutta yksi tärkeimmistä on kontakti. Teknologiakeskus välittää kontakteja: yritykselle kumppani, toimittaja, asiantuntija, tutkimus- ja koulutuspalvelutoimittaja, rahoittaja, toimitila, tontti tai lähes mitä tahansa yritystarpeeseen. Usein yrityksen tarve vaatii analysointia ja jalostamista esim. tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyen, jolloin teknologiakeskuksen asiantuntijat auttavat. Teknologiakeskus pyrkii vastaamaan myös julkisen sektorin, kuten korkeakoulujen ja kuntien kontaktointihaasteisiin. Kontakteja on välitettävä moneen suuntaan ja moniin tarpeisiin. Partnerbook liittyy siten erinomaisesti Digipoliksen perustehtävään - suoraan tai jalostettuun kontaktiin. Mikään ei korvaa teknologiakeskuksen henkilöstön asiantuntevaa kenttätyötä yritysten parissa ja välittäjänä, mutta ajassa olevia uusimpia sähköisiä menetelmiä on myös otettava käyttöön. Teknologiakeskusten tehtävänä on toimia edelläkävijänä ja kokeiltava rohkeasti uusia toimintamalleja ja menetelmiä tällä kertaa sosiaalisen median sovellusta. Vaikka Partnerbookiin kehittämiseksi on tehty valtavasti työtä, niin palvelu ei liene koskaan valmis eikä se ole tarkoituskaan. Tavoitteena on elävä ympäristö, jonka käyttäjät tuottavat paitsi sisällön, mutta luovat myös jatkuvaa kehittämistarvetta. Nyt on luotu Partnerbookin kannet, hakemisto ja etusivu on avattu. Ei siis muuta kuin selaamaan ja kirjoittamaan! Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh , seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2

3 Konenäkö antaa pelivaraa Lähes kolme vuotta kestänyt A Machine Vision Platform for Oilanalysis -tutkimushanke saatiin maaliin. Tulokset ovat rohkaisevia. Digipolis Magazine käsitteli kyseistä hanketta yhdessä vuoden 2008 numeroistaan. Emme ainoastaan etsi toimivia menetelmiä, vaan myös tutkimme näille tekniikoille tuotteistamismahdollisuuksia. Käyttökohteita ja kiinnostusta löytyy varmasti teollisuuden eri kohteista, hanketta alusta asti Suomessa koordinoinut Harri Pikkarainen totesi tuolloin lehdelle. Hankkeessa keskityttiin erottelemaan voiteluöljyn seasta partikkeleita, joiden koosta ja muodosta pystyttäisiin päättelemään konenäkötekniikkaa hyödyntämällä, mistä laitteesta ne ovat peräisin. Projekti päättyi virallisesti huhtikuussa. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Tarkempi jälkianalyysi on käynnissä parhaillaan. Tutkimustulokset ovat lupaavia, eli konenäkötekniikkaa voidaan hyödyntää kiintoaine- partikkelien tunnistamiseen ja luokitteluun, Pikkarainen kertoo nyt. Pääsääntö on se, että mitä vakavampi vika laitteessa on, sitä isompia partikkeleja se alkaa tuottaa. Ennakoitavuuden parantaminen näkyy teollisuusprosesseissa tietysti kustannussäästöinä, Pikkarainen tiivistää. Herättää kiinnostusta Harri Pikkarainen uskoo, että hankkeessa tehty työ johtaa yritysrintamalla jollakin aikajänteellä tuotteistamiseen, palveluihin, uusiin yrityksiin ja toisaalta uusiin tutkimuksiin. Kiinnostusta hankkeen aikana on tullut muun muassa laivojen moottoriteollisuudelta, ja terästehtailta. Juha Maronen ja Leena Parkkila tekevät kamerapohjaisen öljyanalyysimittalaitteen kehitystyötä Optisen mittaustekniikan laboratoriossa. A Machine Vision Platform for Oilanalysis Lokakuusta 2008 huhtikuuhun 2011 kestäneessä tutkimushankkeessa olivat mukana Outokumpu Tornion tehdas, Efora ja Stora Enso Veitsiluodon tehtaalta, Rubico, KemiTornion ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Digipolis ja Luulajan teknillinen yliopisto. Projektissa huomattiin, että tutkimus- ja mittaustulosten tarkemmassa hyödynnettävyydessä riittää tutkittavaa. Huipputekniikkaa erilaisten tutkimusten tekemiseen kyllä löytyy. Mutta missä osa-alueella mikäkin tekniikka toimii parhaiten ja miten tutkimuksista tuotetaan palveluja ja tuotteita entistä tehokkaammin, Pikkarainen havainnollistaa haasteita. Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun palveluksessa työskentelevä Pikkarainen uskoo pitkäjänteiseen vuorovaikutukseen yritysten ja tutkimuslaitosten kesken. Osa tässäkin hankkeessa alun perin tutkijoina aloittaneista henkilöistä on siirtynyt työskentelemään asiantuntijoiksi yrityksiin, hän iloitsee. Suurin kiitos työstä kuuluu yrityksillemme, jotka ovat aktiivisia ja sitoutuvat tutkimuksiin pitkäjänteisesti. Kuvat: Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu Teksti: Teemu Kytövuori Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

4 Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Elektroniikka-ala uuteen nousuun Kemistä TeleDesign & Repair (TDR) Oy on aloittanut kaikessa hiljaisuudessa toimintansa Kemin Digipoliksessa Lumikontiellä entisissä Selmicin tiloissa. Elektroniikka-alalla toimiva yritys uskoo alan uuteen nousuun. Korjaamme langattoman matkapuhelinverkon tukiasematuotteita ja kiinteän verkon reitittimiä. Asiakkaitamme ovat muun muassa isot, johtavat tukiasemavalmistajat, yrityksen CTO Kari Hanhikorpi kertoo. Yhtiöllä on viisi osakasta, jotka ovat eri puolilta Suomea. - Osakkaitamme on toiminut vastaavanlaisissa yrityksissä muun muassa Hollannissa ja Virossa. Meillä on kokemusta myös Yhdysvalloista ja Aasiasta, joten tiedämme, miten siellä toimitaan. Osa osaamista on myös löytää oikeat asiakkuudet. Ymmärtää, miten markkinat toimivat suhteessa meihin. Vaikka teknologia-alaa on kovaa vauhtia ajettu alas Suomessa, uskoo Hanhikorpi, että työtä riittää. - Ihmiset ovat tottuneet Nokian luomaan ruusutarhaan, mutta nyt on aika tarkastella markkinoita uudelta kantilta. Suomessa elektroniikkaalankin näkymät eivät ole vain Nokia, vaikka se on raivannut tietä ja osoittanut, että Suomessa on osaamista. Nyt on kuitenkin uuden ajattelun aika. Vihreät arvot kasvavat ja tuotteiden elinikä pitenee Tuotteet elävät markkinoilla oman elinkaarensa. Kun takuuajat ja korjattavuus päättyvät, ne palaavat markkinoille jälleen uusina tuotteina. Melkein kaikkea voi nykyään kierrättää. Tuotteen suunnitteluun ja valmistamiskesi tehdään suuri työ. Suomessa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin laitteiden käyttö. Elektroniikan valmistajia ohjaavat tietyt ympäristösertifikaatit, jotka painostavat heitä noudattamaan tiettyjä ohjeita. TDR Oy:n osaajat nousukiidossa vasemmalta oikealle Oula Kallio, Chief Engineer, Jukka Ailinpieti, General Manager ja Ari Eironen, Chief Engineer. 4 Digipolis Magazine

5 Digipolis mukana aiesopimuksessa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Keminmaan kunta ja Digipolis Oy ovat kirjoittaneet keskenään aiesopimuksen. Aiesopimus on ammattikorkeakoulun ensimmäinen strategiseen kumppanuuteen tähtäävä sopimus, jossa sopijapuolena on kunta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Keminmaan kunnan ja Digipoliksen välinen sopimus tähtää yhteistyön muun muassa seuraavilla alueilla: opiskelijoiden työharjoittelupaikat kunnassa, henkilöstökoulutus kunnan henkilöstölle, kunnan henkilöstön käyttö oppilaitoksen luennoijina ja asiantuntijoina, opiskelijoiden projektija lopputöiden aiheiden suunnittelu sekä ohjaus yhteistyössä, yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen, innovaatiopalvelujen hyödyntäminen sekä koulutussuunnitelmien kehittäminen vastaamaan paikallisen liike-elämän tarpeita pidemmällä aikavälillä. Digipolis Oy vastaa yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta siltä osin, kun ne liittyvät Digipoliksen kehittämisaloihin. Sopija puolille ainutkertaisen sopimuksen odotetaankin tiivistävän entisestään jo nyt monipuolisesta yhteistyötä. Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka toteaanveyors Kuva: Paakkola Co kin, että Digipoliksen intresseissä onkin yritystoiminnan kehittäminen, ja kunnat ovat sen mahdollistajia. - Eurooppalaisilta kuluttajilta peräisin olevaa elektroniikkajätettä on kuljetettu kehitysmaihin, muun muassa Kiinaan ja Ghanaan, joissa resursseja sen asianmukaiseen käsittelyyn ei ole. Kehitysmaissa vaarallisia aineita sisältäviä laitteita saatetaan esimerkiksi polttaa tai purkaa käsin ilman suojaimia. Purkajien lisäksi myrkyllisille aineille altistuvat jätteenkäsittelyalueiden asukkaat. Sekä kuluttajat että elektroniikkavalmistajat ovat vastuussa siitä, että tuote ja sen käyttö koko elinkaaresta valmistuksesta aina jätteenkäsittelyyn saakka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. - Meidän mielestä kaikkea osaamista ei ole järkevää siirtää esimerkiksi Kiinaan. Kun jotain osaa, ei sen sijainnilla enää ole merkitystä. Ja jo ekologisesti ajateltuna on järkevämpää tehdä työ lähellä käyttäjää kuin että huolto toimisi tuhansien kilometrien päässä. Digipoliksessa osaamisen keskittymä Mutta miksi Kemiin? Käytännössähän täältä ovat kaikki alan yritykset häipyneet pois. - Me taistelemme sitä trendiä vastaan. Uskomme, että elektroniikkateollisuudelle löytyy jalansijaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Alan osaaminen kumuloitui Kemi-Oulu-akselille jo teknologia-alan huimina nousuvuosina ja se osaaminen jäi yritysten lähdöstä huolimatta. Työntekijät ja sopivat tilat löytyivät aika helposti hyvien kulkuyhteyksien ääreltä Digipoliksesta. - Halusimme meille juuri tämän kyseisen tiimin, joka vapautui Telepolarin lopettaessa ja Selmicin tiloissa meidän ei tarvinnut oikeastaan muuta kuin siivota. Lisäksi Lapin ELY-keskuksen tuki aloitusvaiheessa mahdollisti toiminnan aloittamisen. Paakkola Conveyors Lapin nopein kasvaja Kauppalehden tekemässä vertailussa PohjoisSuomen kasvuyritysten TOP-30:ssä oli vain kuusi yritystä Lapista. Kauppalehti vertasi Pohjois-Suomen yrityksiä kolmen vuoden aikana tapahtuneen keskimääräisen vuosittaisen kasvun perusteella. Nopein kasvaja oli metalliyritys Ykkösmetalli Kajaanista, jonka liikevaihto kasvoi yli 400 prosenttia vuodessa vuosina Toiseksi ylsi kuljettimien valmistaja Paakkola Conveyors Oy lähes 110 prosentin kasvullaan. Muita lappilaisia kasvuyrityksiä lappilaisia yrityksiä listalla olivat 10. Tapojärvi Oy (+40%), 11. LP Autohuolto Oy (+39%), 15. Tornio City Hotel Oy (+34%), 24. A. ja E. Koukkula Oy (+28%) ja 30. Kuljetus M. Kovalainen Oy (+22%). Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin kasvuyrityspalkinnon sai oululainen ohjelmistoalan Maxwellkonserni. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

6 Tästä mellakka-autosta on iloa monelle opiskelijalle ja opettajalle sekä ennen kaikkea yleisölle. Lue mellakka-autosta lisää Matti Uusimäen blogista: Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat maaliskuussa noin neljänneksen vuoden takaisesta Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 maaliskuussa 24,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-maaliskuussa uudet tilaukset kasvoivat 25,7 prosenttia vuoden takaisesta. Edeltävien kuukausien tapaan tilausten arvo nousi kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Voimakkainta kasvu oli paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla, jossa tilausten arvo oli peräti 28,3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tilaukset kasvoivat metalliteollisuudessa 26,4, kemianteollisuudessa 12,0 ja tekstiiliteollisuudessa 11,5 prosenttia. Voimakkaasta kasvusta huolimatta tärkeimmän päätoimialan, metalliteollisuuden, uusien tilausten arvo oli vielä kaukana huippuvuosien tasosta. Lähde: Teollisuuden uudet tilaukset 2011, maaliskuu. Tilastokeskus 6 Digipolis Magazine Ajankohtaista nyt! Digipolis Oy:n toimisto on muuttanut Sensori-talosta Studiotaloon isompiin tiloihin. Tämän lehden ilmestyessä, uusi käynti osoite on siis Tietokatu 6. Heavy High Tech ohjelmapäällikkönä on aloittanut Kari Poikela. Poikelan tavoittaa numerosta ja sähköposti kulkee osoitteella kari.poikela@digipolis.fi. Ravintola Sensori siirtyy kesälomalle ja sulkee ovensa heinäkuuksi

7 Kuvat: Elisa Anttila ja Pia Kuha Teksti: Teemu Kytövuori Valloittava maskotti! Monet opiskelijat ja opettajat odottavat jo sormet syyhyten syksyä. Silloin nimittäin alkaa mieluinen projekti entisen paloauton modifioinnin parissa. Mikä mellakka-auto? Merkki: International Ajoneuvoluokka: muu/erikoisauto Käyttöönotto: 1965 Edellinen katsastus: Kauhavalla 1996 Omamassa: 3750 kg Vetojärjestelmä: 4x4 Kyseinen katseenvangitsija on Lapuan kaupungilla kunniakkaasti palvellut punainen paloauto, jota on käytetty myös mellakka-autona. Auto on peräisin 1960-luvulta ja sillä on pitkä, osittain dramaattinenkin historia. Auto on käsittääkseni osallistunut ainakin Lapuan patruunatehtaan räjähdykseen ja Kauhajärven kirkon paloon liittyviin pelastustehtäviin, toimialajohtaja Matti Uusimäki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä kertoo. Aiomme kunnioittaa auton menneisyyttä niin, että esimerkiksi alkuperäiset paloautomerkinnät jäävät näkyviin, hän jatkaa. Mutta paljon autolle aiotaan eri projektien muodossa tehdä! Mukaan otetaan niin ammattiopiston kuin ammattikorkeakoulunkin opiskelijat. Esimerkiksi sisätilat entisöidään ja verhoillaan ja auton bensahirmukone saa väistyä ekologisempien vaihtoehtojen tieltä. Ammattikorkeakoulun opiskelijat suunnittelevat autoon puukaasutin- ja biokaasujärjestelmän. Ja siihen tulee mahdollisuus käyttää Louen yksikössä tuotettua lannasta tehtyä biokaasua. Lainsäädäntö on tekniikan osalta tiukka, joten auto on vaativa ympäristö opiskelijoille. Useat kymmenet opiskelijat ovat mukana auton kunnostamisen eri vaiheissa. Kiertueelle! Auto on tarkoitus laittaa esittelykuntoon ja katsastuttaa rekisteriin kahden vuoden aikana. Sen jälkeen klassikko on valmiina kiertueelle huomion keskipisteeksi. Uskon, että siitä tulee keskeinen väline oppilaitostemme markkinointiin, Uusimäki sanoo. Eräästä jo vuosia sitten hankitusta asiasta entinen insinööriopiskelija on erityisen iloinen. En tullut hankkineeksi abc-korttia vuonna 1972 turhaan, hän myhäilee. Eräs kruisailua odottava opiskelija on KeIO ry:n puheenjohtaja Dani Alaraudanjoki. Vaikka auton parissa puuhaavatkin erityisesti konetekniikan opiskelijat, aikoo ensimmäistä opiskeluvuottaan lopetteleva tuleva sähköinsinöörikin osallistua kunnostustehtäviin. Ehdin todennäköisesti ennen valmistumista vielä ajamaankin tällä autolla, hän innostuu. Opiskelijakunnalla on selvät suunnitelmat paloautolle. Siitä tulee edustusmaskotti. Raahen opiskelijoilla on sauna ja Oulussa tynnyrisauna, mutta meillä on punainen paloauto, Alaraudanjoki toteaa ylpeänä. Mikä on muuten tämän lupsakkaan nelipyöräisen nimi? Viralliset kastajaiset pidetään auton valmistuttua. Sitä ennen saatetaan kyhätä pystyyn jonkinnäköinen nimen ideointikilpailu, Alaraudanjoki uumoilee. Kemin Sarius-hanke etenee Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Kemin Sariuksen ja Ruutinpuiston yleiskaavoituksesta tehdyt valitukset. Päätös Ruutinpuiston yleiskaavavalituksen hylkäämisestä oli yksimielinen. Sauvosaareen kaavaillun Sarius-hankkeen myötä Kemi saa uuden vetovoimaisen matkailuvaltin. Suuruudeltaan arviolta 120 miljoonan euron kokonaisuus tuo runsaasti työpaikkoja sekä suoraan että välillisesti. Hankkeen myötä nykyinen kylpylä-uimahalli muuttuisi wellness-keskukseksi ja se kytkettäisiin yhteistoimintaan viereen rakennettavan 20-kerroksisen hotellin kanssa. Kaupunki on tehnyt esisopimuksen Sariuksen rakentamisesta rakennusyhtiö YIT:n kanssa. Ruutinrantaan on suunnitteilla puolestaan kerrostalo- ja pientaloasumista. Rakennusidean laittoi alkujaan liikkeelle Rakennusliike M. Kurtti Oy. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että Kemin kaupungin aiemmin tekemien päätösten muuttamiseen ei ole perusteita. Nyt päästään aloittamaan Ruutinrannan asemakaavoitus, jota valitukset ovat lykänneet kahdesta kolmeen vuotta. YIT arvioi, että rakennustöihin päästään aikaisintaan vuonna 2013, jos Sariuksesta ei enää valiteta. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

8 Kuva: Susanne Erkinantti Teksti: Kati Klaavuniemi n i i t t a k r o k Vuorovaikutteinen verkkopalvelu Heavy High Tech Partnerbook avattiin käyttäjille juhlallisin menoin Verkostoitumistyökalua on testannut 50 yritystä ennen käyttöönottoa. 8 Digipolis Magazine Partnerbookin julkistamistilaisuudessa Kimmo Heikka muistutti, että jo 90-luvulta saakka Kemin Digipoliksen tehtävänä on ollut järjestää asiakkailleen kontakteja. Internet on muuttanut tapaa toimia, vaikka tehtävä on edelleen sama. - Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on kehitetty Partnerbook, joka tulee olemaan oiva työkalu kontaktien luomisessa ja ylläpitämisessä, Heikka muistutti. Partnerbook palvelussa on kolme ryhmää: teollisuus- ja palvelualan yritykset, julkinen sektori sekä easy living, johon kuuluu muun muassa ravintola- ja matkailualan toimijoita. Länsipohjan yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta on puhunut Partnerbookia maailmalle ja kehui sen valloittavan kohta myös Venäjän.

9 Palveluun voi tutustua osallistumalla Partnerbook Road Show tapahtumiin tai klikkaamalla e l l i j u t i o t s verko Partnerbookin markkinointipäällikkö Antti Pietilä totesi, että sopimuksia on tehty jo ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Tavoitteena on saada mukaan yritystä vuoden loppuun mennessä. - Palvelun sisällön tekevät yritykset ja hankkeet itse, mutta se on myös tärkeä väline yrityksen muussa toiminnassa. Esimerkiksi rajat ylittäviä julkisia hankintoja tehostavia sähköisen hankintatalouden toimintamallia on testannut Kemin kaupunki ja kokemukset ovat hyviä, Pietilä kertoi. Verkosto toimintaan toimimalla nopeasti Fennovoima Oy:n aluekoordinaattori Minna Palosaari on ollut hankkeessa myös voimakkaasti mukana. - Minulta kysytään jatkuvasti, mitä yritysten tulisi tehdä, jotta ne pääsisivät mukaan kilpailemaan ydinvoimalan rakentamisen osaprojekteista. Vastaukseni on: kehittäkää laatujärjestelmänne, tutustukaa ydinvoimalai- Partnerbook Road Show paikkakunnat: 6.6. Tromsö 7.6. Narvik 8.6. Kiruna Luleå Skellefteå tosten ohjeisiin ja tuottakaa helposti vertailtavaa materiaalia osaamisestanne laitostoimittajien käyttöön. Tässä kaikessa oiva apuväline on Partnerbook, jota myös laitoskumppanimme hyödyntävät. Mutta nämä asiat on laitettava kuntoon nopeasti, sillä teemme päätöksen paikkakuntavalinnasta syksyyn mennessä, Palosaari huomautti. Ruukki Metals Oy:n hankintapäällikkö Matti Pajukoski on ollut roolissaan myös yksi tärkeimpiä palvelun kehittäjiä. Varsinkin alihankintaketjun avainsanojen määrittelemiseen hän on tuonut Ruukin kokemukset. - Meillä Ruukilla on ulkopuolista toimijaa, palvelutoimittajia on jatkuvasti ja alihankkijat päälle. Tarvitsemme luotettavaa ajantasaista ja helposti verrattavaa tietoa uusista ja nykyisistä toimittajakanditaateista. Tässä Partnerbook on oiva apukeino. - Mielestäni Partnerbookin avulla voidaan parantaa pohjoisen investointihankkeiden onnistumista ja Pohjois-Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Se kehittää teollisuutta palvelevaa pk-yritysverkostoa. Nyt kaikki vauhdilla verkostoitumaan, Pajukoski skoolasi. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

10 Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Termo Visio haastaa omat käytäntönsä Termo Visio Oy on kemiläinen vuonna 2006 perustettu sisäilman palveluihin keskittyvä yritys. Heidän laatujärjestelmänsä päivitetään prosessina Kemi-Tornio alueyrityspalveluiden tuella. Kemi-Tornio alueyrityspalveluiden kanssa Termo Visio on tehnyt yhteistyötä jo reilun vuoden. Alun perin yrityksen kehityshankkeena alkanut työ on laajentunut nyt myös laatujärjestelmän rakentamiseen. - Tehtävämme on tuottaa terveellistä, turvallista ja viihtyisää sisäilmastoa. Hyvä sisäilmasto edistää kiinteistön käyttäjien hyvinvointia, parantaa tuottavuutta ja kiinteistön energiatehokkuutta. Pääasiallisia kohteitamme ovat suuret kiinteistöt. Asiakkaamme ovat tällä hetkellä Oulu-Rovaniemiakselilla, mutta kasvaaksemme meidän on haastettava omat käytäntömme, Termo Vision kehitysjohtaja Samuli Tahkola miettii. - Jo ennen Kemi-Tornion suurhankeselvitystä listasimme asioita, joita meillä olisi syytä kehittää pärjätäksemme paremmin tarjouskilpailuissa. Laatujärjestelmä oli yksi näistä asioista. Tavoitteena onkin kehittää kattava sertifioitava laatujärjestelmä, joka palvelee asiakkaitamme ja antaa toiminnalle kestävämmät raamit. Laadukas työ poikii lisää Tahkolan mielestä hyvä laatujärjestelmä on kilpailuvaltti markkinoilla. - Täällä pohjoisessa piirit ovat suhteellisen pieniä ja paras suosittelija on aina tyytyväinen asiakas. Markkinat ovat koko Suomi ja asiakkaan Enontekiöllä on saatava yhtä laadukasta palvelua, kuin asiakkaan Helsingissä. Mutta, jotta laatu pysyy tasaisena, on pidettävä huolta, että myös uusi työtekijä perehtyy mahdollisimman hyvin yrityksen käytäntöihin. Tässä asiassa laatukäsikirja on hyvä apuväline. Käytännössä Termo Vision laatujärjestelmien sertifiointi on vuoden kestävä prosessi. - Kasvun mahdollisuudet on tehtävä itse tarkastelemalla ja kehittämällä omaa toimintaa. Onneksi on myös tahoja, kuten Kemi-Tornio alueyrityspalvelut, joiden tietoja ja taitoja voi hyödyntää esimerkiksi tällaisissa hankkeissa, Tahkola kiittää. Kemi-Tornio alueen tulevaisuudennäkymät ovat myönteiset tulevien suurhankkeiden kautta. Tilaajilla on selkeitä näkemyksiä vaatimuksista, joita hankkeita toteuttavilla yrityksillä tulee olla kunnossa. Pk-yritykset ovat tunnistaneet samantyyppisiä kehittämistarpeita, joten mahdollisuudet vaatimusten ja osaamisen kohtaamiselle ovat hyvät. Merkittävimpiä kehittämisalueita viime talvena tehdyn suurhankeselvityksen perusteella ovat hyväksyttyjen laatu- ja turvallisuusjärjestelmien laatiminen, kielitaitoon liittyvät asiat, sopimusjuridiikkaan liittyvän osaamisen parantaminen, erilaisten kulttuurien ja niiden businessmenettelyjen perehdyttäminen sekä verkostoituminen. Kemi-Tornio-alueen pk-yrityksissä on käynnissä useita laatujärjestelmien kehittämiseen liittyviä hankkeita, joilla vastataan asiakkaiden vaatimuksiin sekä kiristyvään kilpailutilanteeseen. SUURHANKKEISIIN VALMISTAUTUMINEN - YRITYKSET KEHITTÄVÄT LAATUJÄRJESTELMIÄ Laatujärjestelmän rakentaminen on tapahduttava yrityksen ehdoilla ja sen kehittämisen lähtökohtana on ymmärtää, että laatutyö on yrityksen pysyvä toimintatapa eikä kertaluontoinen toimenpide, jolla täytetään jonkin laatusertifikaatin muodollisuudet. Kaupan hyllyiltä löytyy harvoin (jos koskaan) suoraan valmista laatujärjestelmää yritykselle vaan laatumalleja on käytettävä ja kehitettävä räätälöidysti yrityksen tarpeisiin. Yrityksen toimintaprosessien suunnittelu ja mallintaminen vastaamaan sekä laatujärjestelmän että toiminnanohjausjärjestelmän tarpeita kannattaa tehdä yhdellä kertaa, jotta jatkossa säästytään turhalta toiminnan muuttamiselta. Samassa yhteydessä on hyvä huomioida myös prosessit ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallintaan. Laatujärjestelmän kehittämisen ajatuksena on tukea ja kehittää yrityksen toimintaa, jolla varmistetaan asiakkaiden odotuksia, vaatimuksia ja tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä laadunhallinta parantaa myös kannattavuutta. Laatujärjes- 10 Digipolis Magazine

11 Teknologiateollisuus ry:n TRIOplus Lapsikin sen osaa? Teknologiateollisuuden yritysten tuotteille on kasvavaa kysyntää. Haasteet muuttuvat laman jälkeen liiketoiminnaksi, jos yritykset pystyvät muutoksiin toimintatavoissa, lisäämään automaation ja erikoistumista sekä kansainvälistymään. Pk-yritysten aktivointihanke TRIOplus perustuu teknologiateollisuusalan yritysten esiin nostamiin mahdollisuuksiin, kehityskohteisiin ja -haasteisiin. TRIOplussan tavoitteena on 800 yritysaktivointikäyntiä kolmen vuoden aikana, jotka johtavat satoihin kasvu- kehitys- ja kansainvälistymishankkeisiin toimialan yrityksissä. Lisäksi tarjotaan apua taloudellisissa vaikeuksissa oleville, muuten terveille yrityksille TMA-palveluiden avulla. Hankkeen vastaava toimija on Teknologiateollisuus ry, joka toimii jäsenyritystensä ilmaiseman tarpeen perusteella. Alueellisesta toiminnasta vastaa Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL ry. Lapissa TRIOplus ohjelmaa toteuttaa Kemin Digipolis Oy. Taloudellisessa murrosvaiheessa olevien yritysten kumppanina hankkeessa toimii TMA Finland. Yhteistyön kautta yritykset saavat keskitetysti käyttöönsä toimialan parhaat palvelut. Käytännössä yhteistyö käynnistetään aktivointitapaamisella. Aktivointitapaaminen tarjoaa mahdollisuuden yrityksen maksuttomaan kehittämistarpeiden arviointiin ja kehittämishankkeen käynnistämiseen. Yritys saa maksuttomalta aktivointikäynniltä raportin ja ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. Kasvun ja kehittämisen toimintalinja kulkee yritys- ja jatkoanalyysien kautta kehittämishankkeisiin. Mahdolliset kehitystoimet räätälöidään yrityksen omien painotusten mukaisesti. Tuotteistettujen palvelujen toimintalinjalla yritysten käytettävissä ovat ELY-keskusten palvelut ja rahoitus kaikissa kehittämisen vaiheissa. Osa yrityksistä ohjautuu terveyttämistoimiin, joista vastaa TMA Finland yhteistyössä PKT-säätiön kanssa. Kemissä TRIOplus aluekoordinaattorina toimii yrityskehittäjä Jukka Auraneva. telmän avulla yritys saa selkeyttä johtamiseen, prosesseihin ja toimintoihin sekä jatkuvaan parantamiseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että laatujärjestelmä ei tee yrityksen toimintaa laadukkaaksi vaan ihmiset. Laatujärjestelmän tarpeellisuus ja sen merkitys onkin tuotava julki koko henkilöstölle jo kehittämishankkeen käynnistysvaiheessa, siten luodaan puitteet onnistuneelle laatujärjestelmälle, joka jää myös elämään hankkeen jälkeen. Meitä kokeilevia ihmisiä on varmasti paljon. Me emme ala opiskelemaan ohjelmistojen käyttöohjeita vaan syöksymme saman tien kokeilemaan, miten homma toimii ja mitä ohjelmistolla voikaan tehdä. Kun alkaa itse rohkeasti testaamaan, niin parhaimmillaan vastassa on onnistumisen ilo ja oivallukset. Pahimmillaan tulee ärtymys ja olo, että tuntee itsensä tyhmäksi. Ohjelmistoja kehitetään edelleenkin liikaa tekniikan ehdoilla ja käytettävyyden suunnittelu saattaa jäädä puolitiehen. Monipuolinen ohjelmisto ei toimikaan loogisesti ja se tuntuu elävän ihan omaa elämäänsä. Kukaan muu, kuin ohjelmiston suunnittelija, ei osaa hyödyntää sen ominaisuuksia ilman vaikeaselkoisen manuaalin lukemista. On myös tilanteita, että manuaaliakaan ei ole vielä olemassa. Yhdelläkään teknisellä hienoudella ei ole siis merkitystä, jos sen käyttö ei onnistu loppukäyttäjältä sujuvasti. Tällaisessa tapauksessa käytettävyyttä voisi verrata vanhaan autoon, johon on istutettu moderni tekniikka. Käyttäjällä on käytettävissä vain auton käyttöliittymässä (kojelaudassa) esitetyt hiukan repsottavat hallintalaitteet. Auton suunnittelija osaa kyllä kopautella legendaarisen Onnenpäivien Fonzien tyyliin kojelautaa oikeista kohdista, mutta miten auton käyttäjä? Hänkin oppii kyllä vähitellen muistamaan kaikki poppakonstit, jos hän ne tietää, mutta parempaa tietysti olisi looginen käyttöliittymä. On sanomattakin selvää, että käyttäjä valitsee ennemmin helppokäyttöisen kokonaisuuden, jossa kaikki on balanssissa keskenään. Ohjelmisto on kyllä teknisesti toimiva, kun sillä voidaan tehdä asia, mitä varten se on suunniteltu. Ohjelmisto ei kuitenkaan ole välttämättä vielä valmis ja kilpailukykyinen. Asian tekeminen pitää tehdä loppukäyttäjälle myös mahdollisimman helpoksi. Tähän helppouteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi Amazon on hionut verkkokaupan käytettävyyden huippuunsa. Se on patentoinut yhden klikkauksen ostamisen. Lyhyempää tietä verkkokaupassa asiakkaalle tarjottavaan päämäärään eli ostamiseen ei ole. Hyvän käytettävyyden lisäksi kannattaa miettiä käyttötapaa, missä ja milloin ohjelmistoa käytetään ja, kuten autojenkin tapauksessa, visuaalisella ulkokuorella on merkitystä tunnepuolelle, jota ei pidä ollenkaan väheksyä. Näistä asioista syntyy yhdessä toimivan tekniikan kanssa saumaton käyttökokemus. Lähes kaikki on nykymaailmassa mahdollista toteuttaa tavalla tai toisella. Tekniikkaa ei kannatakaan miettiä aina ensimmäisenä. Idean hiominen ja käyttökokemukseen panostaminen ovat oleellisempia. Ohjelmistopäivityksillä voidaan ja pitääkin optimoida myöhemminkin konepellin alla lymyilevää tekniikkaa, mutta isoja käyttöliittymämuutoksia ei voi tehdä kovinkaan tiheästi käyttöönoton jälkeen. Uudet ohjelmistoversiot ovat asia erikseen. Käytettävyyttä kannattaa testata suunnitteluvaiheessa huolella ja testiryhmään kannattaa valita erilaisia käyttäjiä. Jos mahdollista, niin käytettävyyttä voi testauttaa esimerkiksi omalla lapsella. Jos lapsikin oppii ohjelmiston käytön, niin se on erinomaisesti suunniteltu. Arto Remes kehitysjohtaja, Avalon Oy Jukka Auraneva Yrityskehittäjä, Kemi-Tornio alueyrityspalvelut Lue lisää Arton ajatuksia Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti