Sivu 1 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Aika klo 09:00-13:10 Paikka Auditorio SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 6 3 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 7 4 TOIMITUSJOHTAJAN TIEDOTETTAVAT ASIAT 8 5 VALTUUSTON KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOT 6 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TYÖTERVEYSHUOLLON YHTIÖITTÄMINEN 15 9 LAUSUNTO HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUSASIASSA 10 HOIDON JA HOIVAN TOIMIALUEEN PALVELUKRITEERIT ALKAEN 11 TOIMINTAKESKUS TUULIKUMMUN MUUTTUNUT TILANNE VUODEN 2017 ALUSTA, TOIMINNAN UUDELLEEN JÄRJESTELYT 12 SOITEN VAMMAISNEUVOSTO SOITEN VANHUSNEUVOSTO LOMAKEPALVELUHANKINNAN KÄYNNISTÄMINEN UNA-YHTEISTYÖSSÄ 15 KRUUNUPYYN VUOKRALÄÄKÄRIPALVELUN HANKINTA 16 KUNTAYHTYMÄN TOIMIPISTEIDEN SULKEMISSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄN VIRALLINEN ILMOITUSTAULU HENKILÖSTÖASIAT / NIMIKKEIDEN MUUTOKSET TARKASTUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET

2 PÖYTÄKIRJA 1/ TIEDOKSI / MUUT ASIAT ENSIHOIDON TYÖAIKAMUOTO 46

3 PÖYTÄKIRJA 1/ Läsnä Nimi Klo Tehtävä Nurmi Pekka 9:00-13:10 I vpj Lindskog Tina 9:00-13:10 II vpj Joensuu Olli 9:00-13:10 hallituksen jäsen Innanen Sari 9:00-11:37 hallituksen jäsen Varila Kaija 09:07-13:10 hallituksen jäsen Hylkilä Marja 9:00-13:10 hallituksen jäsen Lahti Mauri 9:00-13:10 hallituksen jäsen Haapalehto Seija 9:00-13:10 hallituksen jäsen Dalvik Sixten 9:00-13:10 hallituksen jäsen Salo Mauri 9:00-13:10 hallituksen jäsen Kentala Anneli 9:00-13:10 kunnan edustaja, Halsua Kangasvieri Eino 9:00-13:10 kunnan edustaja, Lestijärvi Peltokangas Tapio 9:00-13:10 kunnan edustaja, Perho Halonen Jyrki 10:03-13:10 kunnan edustaja, Reisjärvi Torppa Jukka 9:00-13:10 kunnan edustaja, Veteli Hietaniemi Antti 9:00-13:10 valtuuston pj Sabel Roy 9:00-13:10 valtuuston I vpj Luoma Ilkka 9:00-13:10 toimitusjohtaja Dabnell Pirjo 9:00-13:10 johtajaylilääkäri Hautala-Jylhä Pirjo-Liisa 9:00-13:10 johtajaylihoitaja Oikarinen-Nybacka Tarja 9:00-13:10 sosiaalijohtaja Salminen Jussi 9:00-13:10 kehittämisjohtaja Korkiakoski-Västi Minna 9:00-13:10 pöytäkirjanpitäjä Poissa Laitila Veikko pj Brandt Mats valtuuston II vpj Käsitellyt asiat 1-22 Allekirjoitukset Pekka Nurmi Minna Korkiakoski-Västi Puheenjohtaja, vpj Pöytäkirjanpitäjä / 2017 / 2017 Seija Haapalehto Marja Hylkilä

4 PÖYTÄKIRJA 1/ Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on tarkastuksen jälkeen ollut säädetyllä tavalla nähtävänä / 2017 Minna Korkiakoski-Västi Pöytäkirjanpitäjä

5 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 1 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallitus 1 Toimitusjohtajan esitys: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

6 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Hallitus 2 Toimitusjohtajan esitys: Hallitus valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat jäsenet Sari Innanen ja Kaija Varila. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin jäsenet Haapalehto Seija ja Hylkilä Marja.

7 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 3 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hallitus 3 Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

8 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 4 TOIMITUSJOHTAJAN TIEDOTETTAVAT ASIAT Hallitus 4 Esityslistan lähettämiseen mennessä ei ollut tiedotettavia asioita. Päätös: Kokouksessa toimitusjohtaja totesi maakuntalainsäädännön valmistelutilanteen mm ensihoidon osalta. Valinnan vapautta koskeva lainsäädäntö on tulossa lausuntokierrokselle.

9 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 5 VALTUUSTON KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOT Hallitus 5 Valmistelu: Talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi Valtuuston kokouksen pöytäkirja on ollut yleisesti näh tävä nä ja saavuttanut lainvoiman lukuunottamatta asiaa 30 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2017 sekä suun ni tel ma kau del le , josta Mau ri Lahti on tehnyt kunnallisvalituksen Vaasan hal lin to-oi keu teen. Mauri Lahden tekemässä valituksessa on lisäksi esitetty täytäntöönpanokieltoa siltä osin kuin päätös koskee valituksen alaisena olevaa Lohtajan hammashoidon keskittämis-asiaa. Myös Halsuan kunnanhallitus jätti talousarvion osalta hallinto-oikeudelle valituksen, mutta on myöhemmin sähköpostitse ilmoittanut vetävänsä valituksen pois hallinto-oikeudesta. Kuntalain 143 mukaan kunnallisvalituksen piiriin kuuluvissa asioissa päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoi man. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oi kai su vaati mus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kiel tää täytäntöönpanon. Hallinto-oikeus on lähettänyt Mauri Lahden tekemän valituksen osalta kuntayhtymän hallitukselle lausuntopyynnön, mutta ei ole antanut asiassa täytäntöönpanoa koskevaa kieltoa. Toimitusjohtajan esitys: 1. Hallitus päättää todeta valtuuston kokouksen pää tökset muu toin paitsi asian 30 kohdalta lainvoimaisiksi, merkitä ne tiedok si ja panna lainvoimaiset päätökset täytäntöön. 2. Toiminta- ja taloussuunnitelman osalta ( 30) osalta hallitus toteaa, että toiminta- ja taloussuunnitelmaa koskevan valtuuston päätök sen täytäntöönpanolle on olemassa perusteet valtuuston pää töksen mukaisessa muodossa eikä hallinto-oikeus ole antanut asiassa täy tän töön pa no kiel toa. Hallitus katsoo, että päätöksen täytäntöönpanolla ei vaaranneta oi keus tur van toteutumista eikä valitus käy täytäntöönpanon joh dos ta hyödyttömäksi. Hallitus päättää edellä todetuin perustein panna täytäntöön valtuuston pää tök sen 30 Soite -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta kun nal lis va li tuk ses ta riippumatta.

10 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 5 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merk. Kaija Varila saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

11 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 6 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 Hallitus 6 Valmistelu: talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi Kiurun toimintahistorian viimeinen tilinpäätös ja toimintakertomus on val mis te lus sa. Toimintakertomuksen osalta on tulosaluejohto oh jeistet tu laatimaan bsc-näkökulmiin pohjautuvat toimintakertomukset omien tulosalueiden osalta.tilinpäätöksen valmistelussa on sovittu me no jää mä kir jauk sis ta saakka. Peruspalveluliikelaitos Jyta laatii vastaavan tilinpäätöksen ja toi minta ker to muk sen peruspalvelulautakunnan hyväksyttäväksi, mikä yhdis te tään kuntayhtymän yhtenäiseen tilinpäätös- ja toi min ta ker tomus asia kir ja ko ko nai suu teen vuodelta Peruspalveluliikelaitos Jy tan toiminta loppuu , jolloin sen tase yhdistetään Soiten ta see seen. Tilinpäätöksen valmistelu on vielä kesken eikä tarkennettua en nustet ta tuloksesta ole vielä mahdollista esittää. Tilinpäätöksen val miste lu pro ses sia hi das taa samaan aikaan toteutettava Soiten ta lous hallin non käyn nis tä mi nen. Tulosennuste on kuitenkin kiistatta mer kit täväs ti yli jää mäi nen. Tuotantokustannusten kasvu, joihin sisältyvät kasvaneet piirin ul kopuo li sen hoidon kustannukset, on edellisvuotta merkittävästi korkeam pi. Kustannuskasvu on noussut edellisvuoden runsaan + 3 %:n ta sos ta lähes kaksinkertaiselle kasvuprosenttitasolle. Samaan aikaan kuitenkin myös myyntituotot ovat kasvaneet, menojakin nopeam min. Menokehityksen osalta saldo on huolestuttava, erityisesti pii rin ulkopuolisen hoidon kustannuskasvun (+ 2,6 M ) osalta, mutta pal ve lu myyn nin kasvu ja erityisesti sen kasvu jäsenkuntien ulkopuolelle on myön tei nen viesti keskussairaalan toiminnasta ja pal ve lu ra ken tees ta. Marraskuun 2016 tilanteessa kirjanpidossa näkyvä ylijäämä oli jo 9,7 M, minkä arvioidaan hieman kasvavan tilinpäätöksen valmistuttua. Yli jää mäi nen tulosennuste 2016 perustuu osaltaan merkittävään kun ta las ku tus kas vuun (11/2016 jäsenkuntien laskutuskasvu + 10,5 % eli + 9,5 M vrt-luku ennen kokonaispalautuksia vuodelta 2015). Vuon na 2015 jäsenkunnille tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä noin 7 M :n palvelumaksupalautus ja vuon na 2014 palautuksen suuruus oli 3,1 M. Merkittävä mak su pa lau tus vuonna 2015 johti siihen, että vuo sien välisenä ai ka na jäsenkuntien lopulliset esh-kus tan nuk set laskivat - 0,3 % eli 0,3 M eli kiinnittyivät vuoden 2014 tasolle.

12 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 6 Teh täes sä ennustetta vuo sien jäsenkuntien kus tan nuskas vuk si on ver tai lu vuo te na pa lau tuk ses ta johtuva poikkeuksellisen al hai nen jäsenkuntalaskutuksen kus tan nus vuo si, jolloin lopullinen jäsen kun ta las ku tus palautuksen jäl keen 2015 oli vain 94,3 M. Marras kuun 2017 tilanteessa jä sen kun ta las ku tuk sen kokonaissumma oli jo 99,9 M ja arvioitu kuu kau sit tai nen joulukuun kuntalaskutus on noin 10 M. Näin ollen vuoden 2017 merkittävästä ylijäämäisestä tu lok ses ta riippumatta jä sen kun tien erikoissairaanhoidon pro sen tuaa li nen kustannuskasvu on vääjäämättä kas va mas sa korkeaksi, mikä li vertailutietona käytetään vuoden 2015 tilinpäätöspalautuksen jäl keen tehtyä vertailua. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että niukasti ylijää mäi sek si (1 M ) budjetoidusta tuloksesta ylijäämällä katetaan Kiin teis tö yh tiö H-Seitsikon rahoitusosuus. Kyseinen osuus on bud jetoi tu investointibudjettiin. Samalla on tuloksen käsittelystä päätetty, et tä H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävästä tuloksesta 50 % jaetaan jä sen- ja sopimuskunnille ja loppuosa jää kuntayhtymän käyttöön. Me net te lyn ehtona on, että erikoissairaanhoidon (sis ensihoito) jäsen kun ta las ku tuk sen keskimääräinen kasvu on korkeintaan + 3 % vuo den 2015 tasoon verrattuna. Muussa tapauksessa H-Seitsikon ra hoi tus osuut ta ylittävä ylijäämä jaetaan jäsen- ja sopimuskunnille. Jäsenkuntien kustannuskasvuun vaikuttaa osaltaan se, miten kä sitel lään projektiluonteista kustannusta, joka on syntynyt uuden sote-or ga ni saa ti on rakentamisesta. Vuoden 2016 talousarvioon oli varat tu na 1,5 M suuruinen in ves toin ti mää rä ra ha Uusi Soite -in vestoin tiin. Omistajaohjauksen neu vot te lu kun nas sa on käyty kes kus telua siitä, miten investointikohde tulisi pois taa tai tulisiko kokonaisuus jät tää investointina aktivoimatta ja kir ja ta käyttötalouden kuluksi jo vuo del le 2016, jolloin tosiasiallinen työ on tehty ja han kin nat suo ri tettu. Asiaan on saatu myös ti lin tar kas ta jan kanta. Mi kä li hanke kä si tellään käyttötalouden osana, olisi pe rus tel tua ja kaa kustannus jä senkun nil le projektien tavoin /asukas -pe ri aat teel la. Kyseille kus tannus pai kal le on kirjattu tällä hetkellä run saat 1,2 M. Summa sisältää hen ki lös tö me no ja, koulutusta, asian tun ti ja pal ve lun ostoa sekä tie totek niik kaan liittyviä hankintoja. Omis ta ja oh jauk sen neuvottelukunnan pää tös kokouksesta oli, että en si si jai ses ti kustannus voi taisiin kohdistaa vuodelle 2016 käyt tö ta lous me noi hin, mikä pienentää vuo den 2016 ylijäämäistä tu los ta vas taa val la tavalla. Samalla tämä mer kit see käyt tö ta lous me nois sa mää rä ra han ylitystä, mikä on to siasial li ses ti perusteltavissa vas taa val la in ves toin ti mää rä ra han säästöl lä. Mahdollista on myös tar kas tel la, tulisiko osa in ves toin ti koh teeseen kirjatuista tie to hal lin non laite- ja ohjelmistohankinnoista jättää in ves toin ti me noi hin tie to hal lin non hankintoina. Tällöin kyseeseen tule vat laite- ja oh jel mis to han kin nat, joiden käyttö jatkuu vuonna 2017 ja hankinta korvaa ai em mat käytössä olleet laitteet. Näin toi mit taes-

13 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 6 sa Uusi Soite -in ves toin ti koh tee seen kirjatuista menoista vain osa siir ret täi siin käyt tö ta lou den kustannuksiin. Menettelytavasta on syytä tehdä jo tässä vaiheessa hallituksen lin jarat kai su tilinpäätöksen valmisteluprosessin jatkamista varten. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus keskustelee tilinpäätöksen valmisteluun liittyvistä linjauksista se kä ohjeistaa sen jatkovalmistelussa. Päätös: Asian käsittelyn yhteydessä merkittiin tiedoksi myös johtajaylilääkärin toimintakatsaus vuodelta Hallitus kävi laajan keskustelun erikoissairaalan toiminnasta ja taloudesta tilinpäätösvuonna. Keskustelussa korostettiin myös tulevaisuuden näkymiä. Hallitus evästi tilinpäätöksen valmistelua siten, että investointikohde Uusi Soite siirretään käyttötalouden osaksi tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Merk. Jyrki Halonen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo

14 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 7 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 2017 Hallitus 7 Valmistelu: talous- ja hallintojohtaja Talousarvion täytäntöönpano-ohje on hallituksen hyväksymä oh jeistus hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman täytäntöönpanon varmis ta mi sek si. Asiakirja sisältää ensisijassa esimiehille suun nat tua sitovaa ohjeistusta johtamisen tueksi sekä eräitä päätös- ja toi mi valta ra jauk sia. Täytäntöönpano-ohje täydentää hallinto- ja toi min tasään tö jä. Täytäntöönpano-ohjeessa on sitovia ohjeita mm ta lous hallin non käytännöistä, henkilöstöjohtamisesta, ammatillisesta täy dennys kou lu tuk ses ta, sisäisestä valvonnasta jne. Lisäksi täy tän töön pano-oh je sisältää Hankintaohjeen. Soiten käynnistyessä ohjeistus edellyttää laajasti toimintojen har moni soin tia. Talousarvion täytäntöönpano-ohjetta voidaan tarvittaessa täy den tää toimintavuoden kuluessa erillisellä hallituksen pää tök sellä. Liite A7, Talousarvion täytäntöönpano-ohje 2017 Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Talousarvion täy täntöönpano-ohjeen sitovana ohjeistuksena. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 2017

15 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 TYÖTERVEYSHUOLLON YHTIÖITTÄMINEN Hallitus 8 Peruspalvelulautakunta voimaan tullessa kuntalain muutoksessa edellytettiin, että mi kä li työterveyshuolto toimii kilpailuilla markkinoilla, työ ter veys huollon sairaanhoito tulee yhtiöittää viimeistään mennessä voimaan tullessa uudessa kuntalaissa (410/2015) on yhtiöit tä mis tä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon palvelut viimeistään vuoden 2016 lop puun mennessä. Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ja alueuudistuksen vuok si sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt vuo den vaihteessa val tio va rain mi nis te riöl le muutosehdotuksen kunta la kiin niin, että yh ti öit tä mis vel voit tee seen liittyvää siirtymäaikaa jatket tai siin vuoden 2018 loppuun. Näin yhtiöittämisvelvoite olisi harmo nias sa muun so si aa li- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Keski-Pohjanmaalla Soiten toiminta käynnistyy etupainotteisesti suh tees sa valtakunnalliseen uudistukseen. Tämän vuoksi olisi tarkoi tuk sen mu kais ta ratkaista koko maakunnan työterveyshuollon järjes tä mi nen samalla aikataululla. Kokkolan kaupungin työ ter veyshuol to on TyöPlus liikelaitoksessa. TyöP lus on päättänyt yhtiöittää lii ke toi min tan sa lukien. Jy ta-alu een kunnat ovat siirtäneet Pe rus pal ve lu lii ke lai tos Jytalle jär jes tä mis vas tuun sosiaali- ja ter veyspal ve luis ta, jo ka on sisältänyt myös työ ter veys huol lon järjestämisen lukien jär jes tä mis vas tuu siirtyy Soi tel le. Jytan työterveyshuollolla on kaksi vaihtoehtoa lukien, mi käli uusi siirtymäsäännös tulee voimaan. Työterveyshuollon toiminta yh tiöi te tään tai se siirtyy osaksi Soiten toimintaa lukien työ ter veys huol lon toiminta on joka tapauksessa yhtiöitettävä, mikäli ai o taan toimia kilpailuilla markkinoilla. Yhtiöittämisen suhteen on teoriassa kolme vaihtoehtoa. 1. Jyta-alueen toiminta yhtiöitettäisiin omaksi osakeyhtiöksi. Toi minta on kuitenkin volyymiltaan niin pieni, että siitä ei saada kan nat tavaa. Jo perustamiskustannukset olisivat liian suuria kaikkine tie to järjes tel mä-, ym. hankintoineen. 2. Toiminta yhtiöitetään osaksi olemassa olevaa valtakunnallista osa ke yh tiö tä. 3. Muodostetaan maakunnallinen osakeyhtiö TyöPlus, jossa Soiten

16 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 osa omis ta juu den kautta kaikki maakunnan kunnat ovat omistajia. Jytan työterveyshuollon yhtiöittämistä osaksi TyöPlussaa on val mistel tu. Inspira on tehnyt Työplussan ja Jytan arvostussuhteen ar vioinnin. Ar vos tus suh de vaihtelee arvostuskriteerien mukaan %:n vä lil lä. Käyttökatteella mitattuna Jytan osuus yhdistetystä lii ke toi minnas ta on 16 %. Inspiran selvitys ja yhtiöittämisen suunnitelma on käy ty läpi Soiten omistajaohjauksen neuvottelukunnassa. Kokkolan kau pun ki on käsitellyt yhtiöittämisasiaa ja kaupungin kanta on, että kau pun ki omistaa tulevasta yhtiöstä 80 % ja maakunnan pienten kun tien osuus on 20 %. Jyta-alueen omistus toteutettaisiin Jyta-alueen kuntien yhteisesti perus tet ta val la konsortio/allianssi yhtiöllä, joka omistaisi suoraan 20 % Työ plus sas ta. Tällöin Jyta-alueen kunnat saisivat suoran omistuksen yhtiöön Jyta-alueen nykyisen liiketoiminta-arvon mu kai sel la osuu del la. Jyta-alueen työterveyshuollon kehittämisen näkökulmasta olisi tarkoi tuk sen mu kais ta, että yhtiöittämisasiassa edettäisiin sa man ai kaises ti maakunnallisen soteratkaisun kanssa. Jytalla ei ole omia työter veys huol lon erikoislääkäreitä, vaan kaikki työ ter veys lää kä ri resurs si toteutetaan ostopalveluna. Tunkkarin alu eel la työ ter veys huollon erikoislääkärin työpanosta ei ole ollut käy tet tä vis sä ja muutoinkin lää kä ri re surs si on ollut niukka. Tästä on tullut pa lau tet ta asia kas yrityk sil tä. TyöPlus on jo alustavasti hakenut toimilupaa aluehallintovirastolta si ten, että sillä olisi Jyta-alueella lukien kolme toimipistettä eli Kannus, Tunkkari ja Toholampi. Hakemus on jouduttu ai ka tau lusyis tä tekemään, jotta vuoden vaihteessa on tarvittavat toi min ta luvat, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Jytan työterveyshuollon henkilöstö on valmistellut yhtiöittämistä ja väis tä mät tö män velvoitteen siirtäminen kahdella vuodella koetaan uh ka na toiminnan kehittämisen ja henkilöstön pysyvyyden kannalta. Muodollisen päätöksen Jyta-alueen kuntien työterveyshuollon yhtiöit tä mi ses tä tekee Soiten hallitus, mutta se haluaa saada pää töksen sä poh jak si Jytan lautakunnan kannanoton. Peruspalvelulautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan Lau ta kun nan kokouksessa TyöPlussan toimitusjohtaja Jarmo Nissi esit ti yhtiöittämisen suunnitelman ja Inspiran tekemän TyöPlussan ja Jy tan arvostussuhteen arviointiraportin. Lisäksi TyöPlussan lää ke tieteel li nen johtaja Outi Paloneva ja Jytan työterveyshuollon tu los yk sikkö joh ta ja Sirpa Peltola vastasivat toimintaa koskeviin ky sy myk siin.

17 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 Lautakunta päätti palauttaa asian takaisin valmisteluun. Lautakunnan kokouksen jälkeen Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mat ti la on lähestynyt kuntia asiassa ja 7.10 asiaa on käsitelty maakun ta val mis te lun ohjausryhmän päätteeksi olevassa neuvottelussa, jos sa oli mukana kuntien edustajia. Tilaajajohtajan esitys: 1. Peruspalvelulautakunta päättää esittää Soiten hallitukselle, että sil lä ei ole huomautettavaa Jytan työterveyshuollon yh tiöit tä mises tä osaksi TyöPlus osakeyhtiötä vuoden 2017 alusta. 1. Lautakunta edellyttää, että Kiurun/ Soiten liiketoiminnan siirtona vas tik keek si saamat osakkeet siirtyvät Jyta-kuntien perustamalle eril li sel le osakeyhtiölle. Osakkeet vastaavat 20 % Työplus Oy:n osa ke pää omas ta. Päätös: Marja Hylkilä esitti, että Toholammin kunta hyväksyy yhtiöittämisen, mut ta sopimusasiakirja tulee hyväksyä Toholammin kun nan val tuustos sa. Hylkilän esitys raukesi kannattamattomana. Tilaajajohtajan esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Väinö Syrjälä jätti ponnen, jonka hyväksyivät Asko Syrjälä, Riitta Huus ko, Marja Hylkilä, Eino Kangasvieri, Terttu Kettu, Erkki Lumppio, Jukka Rimpioja, Taina Simpanen ja Väinö Syrjälä. Ponsi pöytäkirjan liitteenä A 74. Merkitään tiedoksi, että Toholammin kunnanhallitus oli käsitellyt Jytan työterveyshuollon yhtiöittämisasiaa kokouksessaan ja päätös tuo tiin peruspalvelulautakunnalle tiedoksi. Hallitus 124 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiu rul la ( alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja ter veys palve lu kun ta yh ty mä Soite) on toistaiseksi voimassaoleva sopimus lii kelai tos Työplussan kanssa työterveyshuoltopalveluiden jär jes tä mi sestä kuntayhtymän henkilöstölle. Tämän sopimuksen lisäksi kun ta yh tymän, pääosin Jytan, henkilöstölle on tuotettu työterveyshuollon palve lu ja omana työterveyshuollon toimintana. Soiten or ga ni saa tio uu-

18 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 dis tuk sen yhteydessä kuntayhtymän sisältä poistuu erillinen Jy ta-liike lai tos. Kaikki Soiten työntekijät ovat saman työnantajan pal ve lukses sa ja saman Soiten työterveyshuollon piirissä. Peruspalvelululautakunnan työterveyshuoltoa koskevan käsittelyn jäl keen Kokkolan kaupungin Työplussan johtokunta on omalta osaltaan käsitellyt asiaa pitämässään kokouksessa. Joh tokun ta on päättänyt osaltaan asiasta seuraavaa: 1. Työplussan toimialue laajennetaan Soiten alaiselle ns. Jy ta-alueel le 2. Jytan työterveysliiketoiminta liitetään Työplus Oy:n (LS-Ter ve yspal ve lut Oy) liiketoimintaan liiketoimintasiirtona 3. Soitesta tulee osaomistaja Työplus Oy:öön 20 % omis tus osuu della, ja toteaa, että Soite tulee siirtämään osuutensa myöhemmin Jyta-kun ti en perustamalle erilliselle osakeyhtiölle. Työplussan johtokunnan kirjaus vastaa sisällöltään Työplussan, Kok ko lan kaupungin sekä Kiurun ja Jytan kesken käytyjä neu vot te luja. Peruspalvelulautakunnan linjapäätös sekä Työplussan joh to kunnan päätös ovat keskenään yhteneväiset. Nopean aikatauluvaatimuksen vuoksi on teknisesti ja juridisesti tarkoi tuk sen mu kais ta, että Työplussan 20 %:n suuruinen osakekanta siir re tään ensin Soite -kuntayhtymän omaisuudeksi, jotta yh tiö muotoi nen työterveyshuollon palvelu Jyta-alueella on mahdollista jär jestää lukien. Kun Jyta-alueen kuntien (Halsua, Kannus, Kaus ti nen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) kesken perustettu osa ke yh tiö on perustettu ja sillä on valmius ottaa vastaan Työ plussan osakekanta, siirtää Soite Työplussan osakekannan pe rus tet taval le yhtiölle vastikkeetta. Samassa yhteydessä Soite siirtää työ terveys huol lon järjestämisvastuun Työplus Oy:lle. Liite A124, Toivomusponsi Toimitusjohtajan esitys: 1. Hallitus päättää, että Soiten, aiemmin Jytan, toimintana oleva työter veys huol lon osuus liitetään liiketoimintasiirtona Työplus Oy:lle ja Soi te merkitsee yhtiöstä liikentoimintaosuutta vastaan 20 %:n suurui sen osakekannan. 2. Soite -alueen jäsenkuntien työterveyshuollon palveluiden jär jes tämi nen toteutetaan Työplus Oy:n toimintana lukien. Sa massa yhteydessä Soite siirtää Jyta-alueen kuntien työterveyshuollon jär jes tä mis vas tuun Työplus Oy:lle.

19 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 3. Soite siirtää omistamansa Työplus Oy:n osakekannan Jy ta-alueen kuntien perustamalle osakeyhtiölle myöhemmin vastikkeetta uuden osakeyhtiön toiminnan käynnistyessä. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Hallitus Valmistelu: talous- ja hallintojohtaja Yhtiöittämisprosessin valmistelu on hallituksen tekemän yh tiöit tä mispää tök sen jälkeen edennyt Liikentoimintasiirrosta ja ap por tis ta se kä Osa kas so pi muk ses ta päättämiseen. Sopimusten valmistelu on tapah tu nut Työplus Oy:n johdolla. Jytan työterveyshuollon toiminta on siir ty nyt alkaen Työplus -yhtiön hoidettavaksi. Käsiteltäväksi on tulossa kaksi erillistä sopimusta: 1. Sopimus liiketoiminnan siirrosta ja apportista, jossa so pi muskump pa nei na ovat Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja ter veys pal ve lukun ta yh ty mä Soite sekä Työplus Oy 2. Osakassopimus hallinnointia ja osakkeiden välisiä oikeuksia ja vel vol li suuk sia koskien, jossa sopimusosapuolina ovat Kokkolan kau pun ki, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soi te sekä Työplus Oy Molemmista sopimuksista on laadittu luonnokset, jotka on esitetty liit tee nä. Liite A8:Sopimus liiketoiminnan siirrosta ja apportista Liite B8:Osakassopimus hallinnointia ja osakkeiden välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia koskien Liiketoiminnan siirto Liiketoiminnan siirto katetaan apportilla. Apportti kattaa Luovuttajan ko ko liiketoiminnan (Jytan työ ter veys huol to) siihen liittyvine hen ki löstöi neen, asia kas- ja muine so pi muk si neen sekä muine omaisuuserineen tässä luo vu tus kir jas sa lä hem min eritellyin tavoin. Siirtyvään liiketoimintaan liittyvä, liitteessä nimetty henkilöstö siirtyy Luo vu tuk sen saa jan vastuulle työsopimuslain 1 luvun 1 ja kun nal li-

20 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 sis ta viranhaltijoista an ne tun lain 25 mukaisten liik keen luo vu tus peri aat tei den mukaisesti ns. vanhoina työn te ki jöi nä. Luovutettavan apportin arvo pohjautuu yleisesti noudatettujen käyvän arvon mää rit tä mis pe ri aat tei den mukaan arvostetusta lii ke toi minnan ns. Goodwill arvosta ja Luo vut ta jan viimeisen kirjanpitoajon osoittamien luovutettavien erien käy pään kir jan pi to arvoon vähennettynä ko. välitilinpäätöksen mukaisten mah dol lis ten vel ko jen ja vastuiden määrällä ( Nettoapportti ). Sopimusluonnokseen on kirjattu, että Luovutuksensaaja on päät tänyt korottaa osakepääomaa laskemalla liikkeeseen 400 kap pa let ta osak kei ta merkintähintaan euroa tarjoten osakkeita mer kin täetu oi keu del la Luovuttajalle ainoana osakkeenomistajajana. "Luovuttaja merkitsee Luovutushetkellä kaikki liikkeellelasketut osakkeet net to ap port tia vastaan Luovutuksensaajan vastaavasti hy väksyes sä tehdyn merkinnän ja sen mak sun nettoapporttia vastaan. Osak kei den kokonaismerkintähinta on eu roa. Osakkeiden mer kin näs tä euroa kirjataan osakepääomaan ja toinen euroa sidottuun vapaaseen omaan pääomaan." Osakemerkintä kirjataan Luovutuksensaajan sijoitetun vapaan oman pää oman rahastoon. Sopimus sisältää myös määräykset siirtyvän liiketoiminnan ar von lisä ve ro tuk ses ta sekä va rain siir to ve ro tuk se sta. Osakassopimus Osakassopimuksessa määrätään mm yhtiön hallituksesta. Soitella, ja mahdollisesti jatkossa Soiten sijaan omistajana olevalla Jy ta-kunti en perustamalla yhtiöllä on esityksen mukaan 6 jäsenen hal li tukses sa 1 hal li tus paik ka. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja valitaan Kok ko lan kaupungin nimeämistä jäsenistä. Hallitukseen valittavien jä sen ten edustukselta edellytetään toimialan, liikentoimintaosaamisen, hen ki lös tö- ja taloushallinnon sekä juridiikan tuntemusta. Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka valitsee hallitus enem mis tö pää töksel lä. Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi on valittu Jarmo Nissi. Päätöksentekotilanteissa sikäli kuin käsiteltävä asia ei kuulu osa keyh tiö lain mukaan yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin, päätökset yh tiön hallituksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdään yk sin kertai sel la enemmistöpäätöksellä osakeyhtiölain säännösten mu kai ses-

21 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 sa järjestyksessä, huomioiden jäljempänä sopimuksen kohdassa 4.4 (a)-(f) määrätyt päätöksenteon rajoitukset. Äänten mennessä tasan, rat kais taan asia hallituksen puheenjohtajan äänestämän kannan mu kai ses ti. Päätöksenteko yhtiökokouksissa: Päätökset osakeyhtiölain mukaan yh tiö ko kouk sel le kuuluvissa asioissa tai yhtiökokouksen kä si tel täväk seen ottamissa muissa asioissa tehdään yksinkertaisella enemmis töl lä. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan asia kokouksen puheen joh ta jan edustaman kannan mukaisesti. Yhtiökokouksen kä sitel les sä kohdassa 4.4 (a) (f) ja kohdassa 7 mainittuja asioita, voidaan päätös tehdä ainoastaan edellytyksin että vähintään puolet (1/2) yhtiön kaikista annetuista osakkeista on äänestänyt päätöksen puo les ta. Yhtiön tilintarkastajaksi ja vaadittaessa varatilintarkastajaksi valitaan Kok ko lan kaupungin esittämä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Osingonjakoperiaatteet ja oikeus vähemmistöosinkoon: Kultakin ti likau del ta jaettavan osingon määrästä ja sen jakamisesta tai ja ka matta jättämisestä päätetään kunkin tilikauden päättymisen jälkeen pidet tä väs sä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tavoitteena on jakaa osin ko na prosenttia yhtiön tilikauden tuloksesta, kuitenkin siten, että yhtiön liiketoiminnan kannattavuutta ja maksuvalmiutta ei vaa ran ne ta. Ylimääräisestä osingosta tai pääomanpalautuksesta voi daan tarvittaessa päättää myös ylimääräisessä yh tiö ko kouk sessa. Mikäli yhtiön osakas on sijoittanut yhtiöön varoja muuhun voi ton jakoon tai pääomanpalautukseen oikeuttavassa muodossa, kuten sijoi tuk se na sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, pää oma lainaan tai muuhun oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin tai vaih toeh toi ses ti vieraan pääoman ehtoiseen instrumenttiin, on niiden eh tojen mukainen korko, lisäkorko tai muu suoritus samoin kuin niiden pää oman pa lau tus suoritettava instrumentin haltijan niin vaatiessa en nen yhtiön osingon- tai muuta voitonjakoa. Osapuolet ovat sopineet omistussuhteen jaoksi 80/20 % siten, että Kok ko lan kaupunki omistaa 80 % ja Soite 20 %. Yhtiön pe rus ta misvai hees sa liiketoimintasiirtojen kautta muodostuva osakepääoma on euroa ja sidottu vapaa oma pääoma (svop) euroa. Kun liiketoimintasiirrossa Kokkolan siirtyvä oma pääoma on tätä suurempi, osapuolet sitoutuvat siihen, että tämä ylimääräinen osuus kirjataan pääomalainaksi, jonka korko on kunkin vuoden ensim mäi nen 12 kk:n euribor + 1,0 %.

22 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 Lisäksi osakassopimuksessa on määräykset osakkeiden myynnistä ja myyntirajoitteista. Yhtiön toiminnan rahoitus pyritään järjestämään ensisijaisesti yhtiön ot ta min rahalaitoslainoin tai muulla vastaavalla velkainstrumentilla. Yh tiö voi toissijaisesti ottaa luottoa tai takauksia omistajiltaan noudat taen kohdassa 4.4 säädettyä päätöksentekotapaa. Selvyyden vuok si merkitään, että yhtiön omistajilla ei kuitenkaan ole vel vol lisuut ta rahoittaa yhtiötä tai antaa sen puolesta vakuuksia tai ta kauksia. Lisäksi osakassopimukseen on kirjattu yhtiön ja osakkeen omis ta jata ho jen yhteistyöstä. Jytan liiketoiminnan siirron sekä kaupungin liike lai tok sen yhtiöitymisen käynnistysvaiheen aikana vuosina Työplus Oy:n ja Kokkolan kaupungin ja Soiten yh teis toimin nas ta sovitaan: 1. Työplus Oy tuottaa osapuolille näiden tarvitsemat työ ter veys palve lut erillisten toimintasuunnitelmien ja palveluhinnastonsa mu kaises ti 2. Soite tuottaa Työplus Oy:lle sen tarvitsemat röntgen- ja ku van tamis pal ve lut palveluhinnastonsa mukaisesti 3. Kokkolan kaupunki tuottaa Työplus Oy:lle taloushallinto-, hen kilös tö hal lin to- ja tietotekniikkapalvelut erillisten sopimusten mu kai sesti 4. Soite vaikuttaa omalta osaltaan, että Työplus Oy voi hankkia tarvit se man sa laboratoriopalvelut Soiten osittain omistamalta Nordlab lii ke lai tok sel ta 5. Soite pyrkii yhteistyössä turvaamaan Työplus Oy:lle yleis lää kä rita sois ta lääkäripalvelua Jyta-alueen toimipisteisiin vähintään 36 h/vko työterveyspainotteiseen sairasvastaanottoon Tämä yhteistoiminta palveluissa on voimassa mahdollisista osak keiden myynnistä tai uusista osakkuuksista huolimatta. Edelleen osakassopimuksessa on säännökset uusien osakkaiden hy väk sy mi ses tä sekä osakkuuden päättymisestä. Päätöksenteko Nopeasti ratkaistava kysymys on liiketoiminnan siirtoa sekä apporttia koskeva sopimus. Sopimusten hyväksyminen edellyttää kaikkien

23 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 sopimuskumppaneiden yhtäpitäviä päätöksiä asiassa. Toimitusjohtajan esitys: 1. Kuntayhtymän hallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Liiketoimintasiirtoa ja apporttia koskevan sopimusluonnoksen sisällölliset ja periaatteelliset ehdot. Samalla hallitus päättää merkitä 400 kap pa let ta Työplus Oy:n (y-tunnus ) osak kei ta merkintähintaan euroa nettoapporttia vastaan, jolloin osakkeiden kokonaismerkintähinta on euroa. Osakkeiden mer kin näs tä euroa kirjataan yhtiön osakepääomaan ja toinen euroa sidottuun vapaaseen omaan pääomaan. 2. Kuntayhtymän hallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteenä olevan osakassopimuksen sisällölliset ja periaatteelliset ehdot. 3. Kuntayhtymän hallitus valtuuttaa toimitusjohtajan ja talous- ja hallintojohtajan tekemään sopimuksiin tarvittaessa teknisluonteisia korjauksia sekä allekirjoittamaan sopimukset. 4. Kuntayhtymän hallitus päättää tehdä esityksen yhtiökokoukselle Soiten edustajan nimeämisestä yhtiön hallitukseen. Päätös ja käsittely kokouksessa: Esityslistavalmistelun jälkeen on asiassa saatu lisäinformaatiota, jonka perusteella on katsottu tarkoituksenmukaiseksi muuttaa esitystä erityisesti liiketoimintasiirron ja apportin suuruuden osalta. Uudistettavan esityksen mukaisesti apportin suuruus puolitetaan siten, että siirtyvän liiketoiminnan kattamiseksi kirjattavan apportin suuruus on Apportin summaa koskeva muutos edellyttää vastaavat tarkennukset Sopimukseen liiketoiminnan siirrosta ja apportista. Muutos edellyttää tarkennuksia myös Osakassopimukseen. Oheismateriaali: Sopimus liiketoiminnan siirrosta ja apportista (luonnos) Oheismateriaali: Osakassopimus hallinnointia ja osakkeiden välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia koskien (luonnos) Toimitusjohtajan muutettu päätösesitys: 1. Kuntayhtymän hallitus päättää hyväksyä oheismateriaalina olevan Liiketoimintasiirtoa ja apporttia koskevan sopimusluonnoksen sisällölliset ja periaatteelliset ehdot. Samalla hallitus päättää merkitä Työplus Oy:n (y-tunnus ) osak kei ta apportin

24 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 8 arvosta. 2. Kuntayhtymän hallitus päättää siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen Osakassopimuksen osalta. 3. Kuntayhtymän hallitus valtuuttaa toimitusjohtajan ja talous- ja hallintojohtajan jatkovalmistelemaan Liiketoiminnan siirtoa koskevan sopimuksen teknisiltä osin sekä allekirjoittamaan sopimuksen. Toimitusjohtajan muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merk. Työplus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Nissi oli kokouksessa asiantuntijajäsenenä esittelemässä asiaa

25 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 9 LAUSUNTO HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUSASIASSA Hallitus 9 Valmistelu: talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi Vaasan Hallinto-oikeus on lähettämällään kirjeellä lä hettä nyt Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja pe rus pal ve lu kun tayh ty män hallitukselle lausuntopyynnön (diaarinro 01778/16/2204) kos kien valitusasiaa. Valitus koskee kuntayhtymän valtuuston päätös tä , 30, Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2017 sekä suunnitelmakaudelle (Suun ter vey den huol topal ve lu jen järjestäminen). Valituskirjelmässä valitus on yksilöity koske maan suun terveydenhuollon palvelujen järjestämistä Kokkolan kau pun gin alueella Lohtajan, Kälviän ja Ullavan alueiden toi mi paikois sa. Muutoksenhakija on Mauri Lahti. Valituksessa on pyydetty täy tän töön pa non kielto yksilöidyn asian osalta. Lausunto sekä siihen liittyvät asiakirjat tulee toimittaa hallinto-oikeudelle mennessä. Liite A9, Vaasan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö liitteenä Mauri Lahden valitus Liite B9, Lausunto Vaasan hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää antaa asiassa liitteenä olevan lausunnon, johon on lii tet ty oheismateriaalina valmisteluaineistoa. Lisäksi hallitus päättää toi mit taa hallinto-oikeudelle pyydetyt päätöstä koskevat asiakirjat. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merk. Mauri Lahti poistui kokouksesta esteellisenä asiaa koskevan päätöksenteon ajaksi. Liitteet Vaasan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö koskien Mauri Lahden valitusta valtuuston talousarviopäätökseen Lausunto Vaasan hallinto-oikeuteen Mauri Lahden valituksen johdosta

26 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 10 HOIDON JA HOIVAN TOIMIALUEEN PALVELUKRITEERIT ALKAEN Hallitus 10 Valmistelu: hoidon ja hoivan toimialuejohtaja Maija Juola Asiakkaille myönnettävät palvelut perustuvat asiakkaan palvelujen tar pee seen ja hyväksyttyihin palvelukriteereihin. Palvelutarpeen arvioin nin tekee Hoidon ja hoivan työntekijä. Liitteissä on määritelty En na koi vien avopalveluiden, Ikääntyneiden perhehoidon, Ko ti hoidon, Kotikuntoutumisen, Senioriasumisen sekä Tehostetun pal ve luasu mi sen ja laitoshoidon kriteerit. Liite A10, Liite B10, Liite C10, Liite D10, Liite E10, Liite F10, Ennakoivat avopalvelut ja palveluiden kriteerit Ikääntyneiden perhehoidon toimintaohje, kriteerit ja hinnasto Kotihoidon kriteerit Tehostettu kotikuntoutuminen Senioriasumisen kriteerit Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon kriteerit Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä liitteiden mukaiset Ennakoivien avo pal velui den, Ikääntyneiden perhehoidon, Kotihoidon, Kotikuntoutumisen, Se nio ri asu mi sen sekä Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon pal ve lu kri tee rit. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet A Ennakoivat avopalvelut ja palveluiden kriteerit B Ikääntyneiden perheiden toimintaohje, kriteerit ja hinnasto C Kotihoidon kriteerit D Kotikuntoutumisen kriteerit E Senioriasumisen kriteerit F Tehostetun palveluasumisen ja laitosasumisen kriteerit

27 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 11 TOIMINTAKESKUS TUULIKUMMUN MUUTTUNUT TILANNE VUODEN 2017 ALUSTA, TOIMINNAN UUDELLEEN JÄRJESTELYT Hallitus 11 Valmistelijat: Toimialuejohtaja Tanja Witick, palvelualujohtaja Ve roni ca Joskitt Toimintakeskus Tuulikumpu toimii Ullavassa. Samassa pihapiirissä toi mi joulukuussa 2016 suljettu asumisyksikkö Kissankello. Osa Tuu li kum mun asiakkaista muodostui Kissankellon asukkaista. Samas sa pihapiirissä oli myös tukiasuntoja ja Kissankellon toiminnan la kat tua tukiasuntojen asukkaat ja heidän omaisensa kokivat asu misen tukiasunnossa turvattomaksi sinne järjestetyillä palveluilla. Tämän seurauksena tukiasuntojen asukkaat ovat muuttaneet To holam min asumispalveluyksikön tukiasuntoihin. Näin ollen Tuu li kummun asiakaskunta on vähentynyt entisestään. Asiakkaita Tuulikummun työ- ja päivätoiminnassa on 5 asiakasta maa nan tai sin ja perjantaisin, 6 tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Yh teen sä 7 eri asiakasta, joista 4 on Ullavasta ja 3 Kälviältä. Tuu likum mus sa työskentelee kaksi ohjaajaa. Toiminnan muuttuessa on mietittävä Tuulikummun työ-ja päi vä toimin nan jatkoa. Työ- ja päivätoimintayksikköön jää liian vähän asiakkai ta, jotta sen toiminta olisi asiakkaalle tarkoituksenmukaista ja talou del li ses ti järkevää ja kestävää. Soiten organisaatiossa on mahdol lis ta tarjota vastaavat työ-ja päivätoimintapalvelut kuljetuksineen muis sa toimintakeskuksissa. Vuodelle 2017 Tuulikummun osalta on budjetoitu vuokrakuluja ja kuljetuskuluja Mikäli toiminta lakkautetaan sääs ty vät budjetoidut vuokrakustannukset. Kuljetuskustannukset tule vat mahdollisesti kasvamaan jonkin verran. Sosiaalijohtajan esitys: Työ- ja päivätoimintakeskus Tuulikumpu suljetaan kevään 2017 aika na ja asiakkaat siir re tään Soiten Kehitysvammahuollon ja vammais pal ve lui den vas taa viin työ-ja päivätoimintapalveluihin asia kasläh töi ses ti. Oh jaa ja re surs seil la vahvistetaan Soiten Ke hi tys vam mahuol lon ja vam mais pal ve lui den toimintakeskuksia, joissa mitoitus on al hai nen. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

28 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 12 SOITEN VAMMAISNEUVOSTO Hallitus 12 Valmistelijat: kehittämisjohtaja Jussi Salminen, toimialuejohtaja Tanja Witick, sosiaalijohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädet ty kuntalaissa. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asuk kail la ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua sekä vaikut taa kunnan toimintaan. Vammaisneuvosto on kuntalaisten osallis tu mis- ja vaikuttamisväylä erityisesti vammaisuuteen liittyvien asioi den osalta. Kunnan on asetettava väestön osallistumis- ja vaikut ta mis mah dol li suuk sien varmistamiseksi vammaisneuvosto ja huo leh dit ta va vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä. Vam maisneu vos to voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla hen kilöil lä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vam maisneu vos tois sa riittävä edustus.vammaisneuvostolle on annettava mah dol li suus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suun nit teluun, valmisteluun ja seurantaan asiois sa, joilla on merkitystä vammais ten henkilöiden hyvinvoinnin, ter vey den, osallisuuden, elin ympä ris tön, asumisen, liikkumisen tai päi vit täi sis tä toiminnoista suo riutu mi seen taikka heidän tar vit se mien sa palvelujen kannalta. Kunnat ja kuntayhtymät voivat sopia vammaisneuvoston jär jes tä mismal lin paikallisesti. Kunnat ovat jo ennen kuntalain voimaantuloa perus ta neet vammaispalvelulain pohjalta laajasti vammaisneuvostoja, jot ka voivat edelleen jatkaa ja kehittää toimintaansa vam mais neuvos to ja koskevat säännökset huomioon ottaen. Soitessa asiakas- ja kuntalaisosallisuus nähdään tärkeäksi asiaksi ja vam mais neu vos to on yksi tapa asian hoitamisessa. Soiten Ke hit tämis yk sik kö vastaa asiakas- ja kuntalaisosallisuuden kehittämisestä ja toimeenpanosta. Kehittämisyksikkö onkin esittänyt, että Soiteen pe rus tet tai siin alkaen vähintään uuteen maa kun ta hal lintoon siirtymiseen asti maakunnallinen vammaisneuvosto. Kun nal liset vammaisneuvostot jatkavat työtään kunkin kun nan päättämällä ta val la ja kunnat voivat jatkossakin halutessaan pe rus taa omia tai yh tei siä vammaisneuvostoja, koska nimenomaan hy vin voin nin ja tervey den edistäminen jää edelleen kuntien tehtäväksi ja kuntien muut kuin sosiaali- ja terveyspalvelut koskettavat myös vam mai sia ja vammais neu vos toil la on vaikuttamishaluja ja ke hit tä mis eh do tuk sia myös kun nil le. Vammaisneuvoston perustamista on käsitelty kuntayhtymän jär jestö ta paa mi ses sa marraskuussa ja omistajaohjauksen neu vot te lu kunnan kokouksessa joulukuussa. Omistajaohjauksen neuvottelukunta nä ki kuntalaisten osallistumisen myös tätä kautta tärkeäksi ja kokouk ses sa sovittiin Soiten ja kuntien vammais- ja van hus neu vos to-

29 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 12 jen välisestä yhteistoiminnasta. Erityisen tärkeää yhteistyö on so siaa li- ja terveyspalveluissa. Vammaisneuvoston tehtävänä Soitessa on edistää ja seurata eri tyises ti sosiaali- ja terveydenhuollon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vam mais ten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloittei ta ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vam mais ten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa jo ka päi väises sä elämässä. Paikallinen asiantuntemus ja tiedon välittyminen maakunnallisesti on nis tuu parhaiten, kun on sekä paikallisia että maakunnallinen vam mais neu vos to. Soiten vammaisneuvosto kokoontuu vuorotellen eri puolilla maa kun taa. Soiten ja kuntien vammaisneuvostojen välille ra ken ne taan toi mi va yhteistyö niin, että kuntien neuvostot voivat esit tää ky sy myk siä ja siirtää Soiten vammaisneuvoston käsittelyyn sel lai sia asioita, joi den katsovat sinne kuuluvan tai he haluavat vastauk sen oman kun tan sa alueen soteasioihin liittyen. Soiten vammaisneuvostoon halutaan edustaja jokaisesta jä sen kunnas ta niin, että kaikki alueella toimivat vammaisjärjestöt pääsevät mu kaan neuvoston työhön. Kuntien vammais- tai van hus neu vos toille (joissakin pienemmissä kunnissa vammais- ja vanhusneuvosto on ol lut yhteinen tai vanhusneuvostoissa on käsitelty myös vam maisasioi ta) esitetään, että ne nimeävät edustajansa Soiten vam maisneu vos toon. Mikäli nimeämisiä ei tätä kautta saada, etsitään jär jestö edus ta jia julkisella haulla ja neuvottelemalla järjestöjen kanssa. Nyt nimettävän vammaisneuvoston toi mi kau si olisi saakka. Lisäksi neuvostoon tulisi kaksi kun ta yh ty män hallituksen jäsentä ja riittävä Soiten vi ran hal ti ja edus tus. Vam mais neu vos ton pysyvä asian tun ti ja jä sen olisi ke hi tys vam ma- ja vam mais huol lon toi mi aluejoh ta ja. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää 1) perustaa Soitelle vammaisneuvoston ja koota neu vos ton esittelytekstin mukaisesti 2) hyväksyä vammaisneuvoston tehtävät esittelytekstin mukaisiksi 3) nimetä kaksi edustajaansa vammaisneuvostoon Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

30 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 12 Hallitus päättää nimetä edustajikseen vammaisneuvostoon Seija Haapalehdon ja Sixten Dalvikin. Merk. Sari Innanen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo

31 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 13 SOITEN VANHUSNEUVOSTO Hallitus 13 Valmistelijat: kehittämisjohtaja Jussi Salminen, sosiaalijohtaja Tarja Oi ka ri nen-ny bac ka, toimialuejohtaja Maija Juola Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädet ty kuntalaissa. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asuk kail la ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua sekä vaikut taa kunnan toimintaan. Vanhusneuvosto on kuntalaisten osal listu mis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asiois sa.vanhusneuvosto on otettava mukaan ikääntyneen väestön hy vin voin tia koskevan suunnitelman valmisteluun sekä palvelujen riit tä vyy den ja laadun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin an net ta va mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suun nit te luun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on mer kitys tä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elin ym pä ris tön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suo riu tu mi sen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kan nal ta. Vanhusneuvostot tulivat vanhuspalvelulain myötä lakisääteisiksi. Kun nan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vai kut tamis mah dol li suuk sien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huo leh ditta va sen toimintaedellytyksistä.kunnat ja kuntayhtymät voivat sopia van hus neu vos ton järjestämismallin paikallisesti. Kehittämisyksikkö esittää, että lakisääteisten vanhusneuvostojen ohel la järjestettäisiin alkaen toistaiseksi uuteen maa kun tahal lin toon siirtymiseen asti maakunnallinen vanhusneuvosto Soiten yh tey teen. Kunnat voivat jatkossakin halutessaan perustaa omia van hus neu vos to ja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien tehtäväksi, lisäksi ikäihmisten selviytymiseen ja kun tapal ve lui hin kuuluu paljon muidenkin hallintokuntien toimintaa kuin so si aa li- ja terveydenhuollon. Vanhusneuvoston perustamista on käsitelty kuntayhtymän jär jes töta paa mi ses sa marraskuussa ja omistajaohjauksen neu vot te lu kunnan kokouksessa joulukuussa. Omistajaohjauksen neuvottelukunta nä ki kuntalaisten osallistumisen myös tätä kautta tärkeäksi asiaksi ja ko kouk ses sa sovittiin Soiten ja kuntien vanhusneuvostojen välisestä yh teis toi min nas ta. Erityisen tärkeää yhteistyö on sosiaali- ja ter veyspal ve lui hin liittyvissä kysymyksissä. Kokouksessa todettiin, että paikal li nen asiantuntemus ja tiedon välittäminen onnistuu parhaiten kun tien vanhusneuvostojen ja Soiten maakunnallinen van hus neuvos to yhteistyöllä. Järjestötapaamisessa alueen järjestötoimijat nä kivät kunnallisten vanhusneuvostojen toiminnan säilymisen tärkeäksi asiak si.

32 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 13 Maakunnallisesta vanhusneuvostossa pitää olla edustaja kaikista jäsen kun nis ta huomioiden erilaiset ikäihmisten järjestöt. Kuntien vanhus neu vos tois sa toimivat yhdistykset voivat keskenään sopia edusta jan sa Soiten vanhusneuvostoon. Mikäli Soiten vanhusneuvostoon ei saada tätä kautta kattavaa edustusta, voidaan tarvittaessa hakea edus ta jia julkisella haulla ja neuvottelemalla järjestöjen kanssa. Lisäk si vanhusneuvostossa ovat edustajat Soiten luottamusmiehistä ja sopiva viranhaltijaedustus. Vanhusneuvoston pysyvä asian tun ti jajä sen olisi hoidon ja hoivan toimialuejohtaja. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää 1) perustaa Soitelle vanhusneuvoston vä li sek si ajak si 2 ) vanhusneuvoston tehtävät esittelytekstin mukaisiksi 3 ) hyväksyy neuvoston jäsenten kokoamisen esittelytekstin mu kaisel la tavalla 3) nimetä kaksi edustajaansa vanhusneuvostoon Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Hallitus päättää nimetä edustajikseen vanhusneuvostoon Marja Hylkilän ja Pekka Nurmen.

33 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 14 LOMAKEPALVELUHANKINNAN KÄYNNISTÄMINEN UNA-YHTEISTYÖSSÄ Hallitus 14 Valmistelu: Tietohallintojohtaja Mika Kivelä UNA-yhteistyösopimuksessa (oheismateriaali) mainitut osapuolet ovat si tou tu neet asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu dis ta mis yhteis työ hön. Yh teis työ so pi muk sel la on sovittu seuraavista asia ko konai suuk sis ta: - UNA-yhteistyön toteuttamiseen liittyvän hanketoimiston sekä yhteis työ tä ohjaavan ohjausryhmän (myöhemmin ohjausryhmä) pe rusta mi ses ta; - yhteisten vaatimusmäärittelyjen ja etenemispolun ylläpidosta ja muu tok sen hal lin nas ta; - UNA-tietojärjestelmäytimen hankinnan edellyttämän jat ko mää rit telyn toteuttamisesta sekä hankinnan valmistelusta; - konsortiokohtaisesti hankittavien sekä Osapuolten voi maan tu lo hetkel lä käytössä olevien asiakas- ja potilastietojärjestelmien ke hit tämis työn koordinaatiosta; - muiden ohjausryhmän hyväksymien yhteistyössä hankittavien tai to teu tet ta vien tietojärjestelmäpalveluiden edellyttämien vaa ti musmää rit te ly jen toteuttamisesta ja hankintojen valmistelusta - I.-V. mukaisten tehtävien kustannustenjaosta sekä päätöksenteon me net te lyis tä. UNA-tietojärjestelmäytimen ja muiden yhteisten tietojärjestelmien han kin nois ta laaditaan erilliset sopimukset. Lomakepalvelu on kansallinen palvelu lausuntojen ja todistusten tuot ta mi seen ja tallentamiseen Kansalliseen potilastiedon arkistoon. Pal ve lus sa on alkuvaiheessa muun muassa terveydenhuollon val takun nal li sis ta tietojärjestelmäpalveluista annetun sosiaali- ja ter veysmi nis te riön asetuksen (1257/2015) mukaiset terveydenhuollon ammat ti hen ki lön antamat todistukset ja lausunnot. Lomakepalveluun vuoden 2017 loppuun mennessä toteutettavat lomak keet:

34 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus 14 Yhdeksi UNA -yhteistyön kohteeksi on määritelty em. sähköisen loma ke pal ve lun hankinnan valmistelu, kilpailutus ja toteutus. Lo ma kepal ve lun toteutusmallia on selvitetty ja määritelty kansallisesti STM oh jaa ma na ja yhteistyössä ovat olleet mukana THL, Kela, Trafi, UNA -hanke ja Apotti-hanke. Lomakepalvelusta on tavoitteena saada järjestelmäriippumaton ja modulaariseen arkkitehtuuriin pe rus tuva toteutus, joka tulee olemaan osa uudistuvaa sote -jär jes tel mä koko nai suut ta. Lomakkeet arkistoidaan Kanta-palveluun vai heis tusase tuk sen mukaisesti viimeistään lukien (asetus 1257/ terveydenhuollon valtakunnallisista tie to jär jestel mä pal ve luis ta). Hankinnan valmistelun ja toteutuksen toteutuneita työkustannuksia isän tä or ga ni saa tio (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) veloittaa UNA -yhteis työ so pi muk sen mukaisesti hankintakonsortiossa mukana olevilta or ga ni saa tiol ta. Hankintavaiheen arvioidut UNA -hanketoimiston työkus tan nuk set ovat yhteensä Hankintakokonaisuuden budjetäärinen arvio on tietopyyntöön tul leiden vastausten perusteella keskimäärin 1-3 M. Lisäksi tulevat huomioi ta vak si käyttöön ottojen ja käyttöpalvelun kustannukset. Soiten osal ta tämä tarkoittaa myös lomakepalveluun liittyvän integraation to teut ta mis ta Effica/Lifecare asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Tar vit ta van integraation kustannuksesta ei tässä vaiheessa ole vielä tie toa, koska integraation toteutus riippuu myös lomakepalvelun toteu tuk ses ta. Kaikki yliopistosairaanhoitopiirit ja valtaosa muista UNA-yh teis työ hön sitoutuneista organisaatioista (lueteltu oheis ma teri aa lis sa 1) on sitoutumassa sähköisen lomakepalvelun hankintaan. Il man ef fi ca-po ti las tie to jär jes tel mään rakennettavan rajapinnan kustan nuk sia var si nai sen järjestelmäriippumattoman sähköisen lo ma ke-