Transkriptio

1 KANNABIS-KERTOMUS Elikkä, olen pari vuotta päälle kahdenkymmenen nuori mies. Olen käyttänyt n. 15 vuotiaasta lähtien todella runsaasti hashista/kannabista (ei kuitenkaan nykyään) aina yli tämän Identiteettikehitysvaiheen josta kovin puhutaan, myös välillä satunnaisesti, välillä todella rajuja putkia lääkkeitä & viinaa tai muita huumeita. Toki myös selviä aikoja on ollut, mutta päihteidenkäyttö on ohjannut elämää loppujenlopuksi aika merkittävästi, vaikka aina olen pitänyt itseäni enemmän tai vähemmän ajattelevana henkilönä. Nyt pari vuotta olen käyttänyt (jokseenkin satunnaisesti) mutta kuitenkin hallusinogeenejä, kuten LSD:tä, DMT:tä, Sieniä Ym.

2 KANNABIS-KERTOMUS Ajatuksenkulku alkaa tätä nykyä olla kovin pirstoutunutta, kykenen kuitenkin lukemaan ulkomaailmaa realistisesti, enkä usko että päihteidenkäyttö edes näkyy minusta millään tavalla ulospäin (lukuun ottamatta ne ahdistuneet paniikinomaiset hetket joita ajoittain hyvinkin usein/kokonaisvaltaisesti koen sos.tilanteissa), mutta jotenkin en pysty lukemaan ITSEÄNI ja niitä omia sisäisiä prosessejani ollenkaan realistisesti, tai oikeastaan en ollenkaan osaa käsitellä omia prosesseja.

3 KANNABIS-KERTOMUS Mielialat heittelee hulluntavalla ja koen jatkuvasti että minussa on joku selittämätön "ongelma" johon en oikein saa näppituntumaa ja se on kaukana, mutta kokoajan läsnä. Huomaan kuitenkin sen, että olen jatkuvasti joko todella paska luuseri, koen erittäin huonoa oloa, epäonnistumisentunnetta, ajattelen että oon aivan merkityksetön elämässä kaikkien muiden niin merkityksellisten rinnalla, tunnemaailmani on aivan kieroutunut, en näe itseäni mitenkään inhimillisenä enkä edes koe että minulla olisi mitään inhimillisiä tunteita, kuin mielenmaailmani olisi jollain tavalla kuollut. En oikein osaa edes selittää mitä tarkoitan. Muutenkin näen asiat todella eri ulottuvuudesta. Yksi piirre, jota rakastan ihmisissä, on ne tavalliset inhimilliset piirteet ja iloisuudentunteet, pilke silmäkulmassa jonka näen eräänlaisena puhtautena muissa.

4 KANNABIS Hashiksen säännöllinen polttaminen aiheuttaa usein varsinkin nuorelle ns. amotivaatiooireyhtymän, jolloin ihminen jumittaa paikoilleen, mitään ei yksinkertaisesti saa tehdyksi, usein tavalliset asiat jäävät hoitamatta: esimerkiksi ruokailu tai peseytyminen ei tunnu merkitykselliseltä. Ihminen saattaa kadota omaan maailmaansa, josta taasen voi seurata psyyken oireita (tunnetta ajatuksenkulun pirstoutumisesta, paniikkituntemuksia ym.). Samoin hallusinogeenit ovat erityisen haitallisia psyykelle.

5 KANNABIS Pitkäaikaisen käytön vaikutukset mielenterveyteen ovat useiden tutkimusten mukaan passivoituminen, johon saattaa kuulua mm.: - korostunut välinpitämättömyys - heikentynyt ongelmanratkaisukyky - heikentynyt keskittymiskyky - madaltunut ärsyyntymiskynnys - heikentynyt kyky normaaliin vuorovaikutukseen. Jatkuvassa käytössä kannabiksen on todettu aiheuttavan myös masennusta. Käyttäjät saattavat olla sisäänpäin kääntyneitä ja heidän ajatuksenkulkunsa pirstoutunutta.

6 KANNABIS Tämän kaltaisia oireita on joissain tutkimuksissa raportoitu tulevan säännöllisistä käyttäjistä noin kolmasosalle. Tilanteeseen vaikuttavat kannabiksen käytön määrä ja tiheys sekä henkilön persoonaan liittyvät tekijät. Mikäli henkilöllä on alttiutta esimerkiksi mielenterveyden häiriöihin, voi kannabis puhkaista ne esiin. Päihteiden krooniseen eli pitkäaikaiseen käyttöön liittyy enemmän riskejä, mikäli kyseessä on nuori henkilö, jonka identiteettikehitys on vielä kesken.

7 RIIPPUVUUS JA SIETO Krooninen ja runsas kannabiksen käyttö lisää sietokykyä. Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi johtaa riippuvuuteen, joka on valtaosin psyykkistä. Mahdolliset vieroitusoireet ovat lieviä. Niitä ovat ärtymys, ahdistus, vapina, hikoilu, huonovointisuus ja unettomuus.

8 RIIPPUVUUS JA SIETO Vieroitusoireita esiintyy lähinnä silloin, kun runsas ja pitkäaikainen käyttö lopetetaan äkkiä. Kannabista kokeilleista noin 10 %:n arvioidaan tulevan riippuvaiseksi siitä. Riippuvuus lienee yhtä yleistä kuin alkoholin käyttäjillä, mutta harvinaisempaa kuin tupakan tai opioidien käyttäjillä. Erään toisen arvion mukaan kannabiksen riippuvuusriski on tuo sama 10 %, mutta alkoholin 15 %, opiaattien 23 % ja nikotiinin 32 %.

9 PSYYKKINEN RIIPPUVUUS Ilmenee usein niin, että säännölliseen ja runsaaseen käyttöön ja aineen hankkimiseen saattaa kulua suuri osa henkilön ajasta. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteita, opiskelua, työntekoa tai harrastuksia. Riippuvuudesta kertoo myös se, jos henkilö jatkaa säännöllistä käyttöä haitallisista vaikutuksista, esimerkiksi väsymyksestä ja pitkittyneestä yskästä, huolimatta.

10 PSYYKKINEN RIIPPUVUUS Kannabisriippuvuuden takia hoitoon hakeutuvia on kuitenkin runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja myös niissä maissa, joissa hoitoa ei tarvitse käyttää syynä rangaistusten välttämiseen EMCDDA Kannabiksen runsaan käytön johdosta kannabisriippuvuus on yleisimpiä diagnostisoituja riippuvuussairauksia länsimaissa. Toisaalta suhteellisen pieni osa käyttäjistä hakee apua riippuvuuden takia.

11 RIIPPUVUUS THC lisää epäsuorasti dopamiinin vapautumista Dopamiinin vaikutus aivojen mielihyväkeskukseen voi johtaa kannabisriippuvuuteen Mielihyvän tunteen haluaa kokea yhä uudelleen Vaikka dopamiinia vapautuukin vähemmän kuin voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavia aineita kuten amfetamiinia tai kokaiinia käytettäessä, 5-10 kannabiksen käyttäjistä tulee huumeestaan riippuvaiseksi

12 AKUUTIT RISKIT Ei myrkytysvaaraa. Eläinkokeissa niitä saadaan aikaan, mutta vain sellaisilla määrillä, joita ei voi uskoa ihmisen pystyvän tai suostuvan nauttimaan. Kannabispäihtymyksen ja väkivallan yhteydestä ei ole näyttöä.

13 AKUUTIT RISKIT Runsaina annoksina sekavuustila tai ahdistuneisuushäiriö, joka häviää päihtymyksen mentyä ohi. Onnettomuusriski päihtyneenä. Kannabiksen katsotaan myötävaikuttavan piilevien psykoosien puhkeamiseen. Eräät tutkimukset viittaavat kuitenkin myös siihen, että kannabiksen käyttö lisäisi psyykkisen sairastumisen riskiä myös niillä, joilla ei ole piilevää sairautta.

14 AKUUTIT RISKIT Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky. Muun muassa reaktiokyvyn, koordinaation ja huomiokyvyn heikkeneminen kasvattavat onnettomuusriskiä.

15 AKUUTIT RISKIT Tavanomaisten käyttöannosten vaikutus vastaa 0,7 1 promillen alkoholipäihtymystä simulaattorikokeissa. Kuitenkin kannabiksesta päihtyneet ajoivat kokeessa tavallista hitaammin, kun taas alkoholista päihtyneet tavallista nopeammin. Onnettomuusalttius erityisesti liikenteessä on eräiden tutkijoiden mielestä suurin kannabiksen käyttöön liittyvä vaara.

16 RUNSAAN KÄYTÖN RISKIT, PITKÄAIKAISHAITAT Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa normaalia nuoruusajan kehitystä. Runsaan ja pitkäaikaisen käytön arvellaan lievästi heikentävän henkistä suorituskykyä. Se korjautuu käytön loputtua.

17 RUNSAAN KÄYTÖN RISKIT, PITKÄAIKAISHAITAT Pitkäaikaiskäytöllä lienee lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Tutkittaessa hoitoon hakeutuneita pitkäaikaiskäyttäjiä on todettu aivotoimintojen häiriöitä, jotka saattavat korjautua vähitellen raittiina aikana, mutta tästä ollaan erimielisiä. Häiriöitä ilmenisi korkeammissa kognitiivisissa kyvyissä, kuten muistissa, huomiokyvyssä, organisaatiokyvyssä ja kyvyssä käsitellä monimutkaista informaatiota.

18 RUNSAAN KÄYTÖN RISKIT, PITKÄAIKAISHAITAT Vaikka nämä häiriöt ovat vähäisiä, ne saattavat haitata mahdollisuuksia selviytyä vaativista työtehtävistä. Häiriöt kasvavat käytön keston mukaan. Toisen katsausartikkelin mukaan tutkimukset eivät ole tuottaneet näyttöä pitkäaikaisenkaan käytön aiheuttamista kognitiivisista häiriöistä.

19 RUNSAAN KÄYTÖN RISKIT, PITKÄAIKAISHAITAT Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy päivittäin polttavilla. Poltolla saattaa olla samanlaisia sydän- ja verisuonitaudeille altistavia vaikutuksia kuin tupakoinnilla. Se myös rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä.

20 RUNSAAN KÄYTÖN RISKIT, PITKÄAIKAISHAITAT Hengityksen pidättäminen ja kannabissavun syvään vetäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Käyttäjillä esiintyy limakalvon tulehduksia, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, yskää ja keuhkolaajentumia. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski on lisääntynyt päivittäin hasista tai marihuanaa polttavilla.

21 RUNSAAN KÄYTÖN RISKIT, PITKÄAIKAISHAITAT Jotkut näistä syöpätyypeistä ovat yleistyneet nuorten kannabiksen polttajien keskuudessa, vaikka ne muuten ovat nuorilla ihmisillä harvinaisia. Myös (in vitro) soluviljelmillä on vahvistettu kannabissavun voivan aiheuttaa syöpää. Eräässä tutkimuksessa on todettu tupakoimattomien, mutta kannabista päivittäin polttavien kärsivän hengitysteiden sairauksista yleisemmin kuin tupakoimattomien.

22 RUNSAAN KÄYTÖN RISKIT, PITKÄAIKAISHAITAT Nämä vaikutukset ovat ominaisia vain kannabiksen polttamiselle eivätkä voi seurata syömisestä tai juomisesta. Kannabiksen poltolla saattaa olla samanlaisia sydän- ja verisuonitaudeille altistavia vaikutuksia kuin tupakoinnilla. Annostelutavan vaihtaminen pienentää mutta ei poista riskejä.

23 RUNSAAN KÄYTÖN RISKIT, PITKÄAIKAISHAITAT Nuoret, jotka eivät menesty koulussa, voivat suoriutua yhä heikommin, jos käyttävät kannabista runsaasti ja jatkuvasti. Kannabiksen käyttö saattaa pahentaa jo todettuja sairauksia (sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, masennus, skitsofrenia, päihderiippuvuus).

24 MUITA SEURAUKSIA Lyhytkestoinen muisti Aivoissa on paljon reseptoreita, joihin anandamidi ja THC voivat kiinnittyä. Ne sijaitsevat tietyillä alueilla ja voivat siten selittää eräät tyypilliset kannabiksen vaikutukset. Suurin osa näistä reseptoreista sijaitsee hippokampuksessa, hypotalamuksessa, pikkuaivoissa ja tyvitumakkeissa. Hippokampus on lyhytkestoisen muistin kannalta hyvin tärkeä alue. Kun THC kiinnittyy tämän alueen kannabinoidireseptoreihin, se samalla häiritsee muistitoimintoja. Tuoreiden tapahtumien muistiin tallentaminen vaikeutuu.

25 MUITA SEURAUKSIA Nälkä Hypotalamus tunnetaan aivojen nälkäkeskuksena. Tämän alueen kannabinoidireseptoreihin kiinnittyessään THC saa aikaan näläntunnetta. Tasapaino THC vaikuttaa myös koordinaatiokykyyn ja tasapainoon. Näitä toimintoja säätelevät normaalisti pikkuaivot. Tyvitumakkeet liittyvät tahdottomiin kehon liikkeisiin. Ne tarkoittavat liikkeitä, jotka tehdään ajattelematta. Kannabis vaikuttaa myös tyvitumakkeisiin ja voi siten aiheuttaa koordinaatiokyvyn ongelmia.

26 PÄÄTELMÄ Kannabis vaikuttaa aivoihin monella tavalla. Vaikutukset johtuvat THC-ainesosan toiminnasta. THC jäljittelee anandamidi-välittäjäaineen toimintaa ja lisää myös epäsuorasti dopamiinin vapautumista. Tämä saa aikaan hyvänolontunteen. Kannabis ei aiheuta riippuvuutta yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi kokaiini tai amfetamiini. THC vaikuttaa myös muihin aivojen osiin. Tällä voi olla epäsuotuisa vaikutus lyhytkestoiseen muistiin ja koordinaatiokykyyn. Kannabiksen ei ole todettu tuhoavan aivosoluja.

27 LYHYESTI Kannabis saa aikaan nautinnollisen, rentoutuneen olon ja hyvänolon tunteen Tämä johtuu siitä, että se stimuloi epäsuorasti aivojen mielihyväkeskusta Mielihyväkeskusta stimuloi varsinaisesti välittäjäaine dopamiini Kannabis lisää epäsuorasti dopamiinin vapautumista THC ei itse saa dopamiinihermosolua vapauttamaan enemmän dopamiinia Myös välittäjäaine GABA vaikuttaa tapahtumaketjuun Normaalisti GABA estää dopamiinin liiallisen vapautumisen THC häiritsee GABA:n vapautumista. Siksi dopamiinia vapautuu enemmän Lisääntynyt dopamiinimäärä stimuloi mielihyväkeskusta

28 LÄHTEET Hall, Room & Bondy 1995 Fabritius & Salaspuro 1998 Heinälä 1998 Saarnio 2000 Hall, Solowij & Lemon 1994 Lundqvist 1995