TÄSSÄ TIEDOTTEESSA. Toiminnanjohtajan palsta Euroja yhteistyöhön Karhuseudulta

Transkriptio

1 TÄSSÄ TIEDOTTEESSA Toiminnanjohtajan palsta Euroja yhteistyöhön Karhuseudulta Karhuseutu tiedottaa Nuoriso-Leader Luvialla panostetaan ennaltaehkäisyyn - vanhustentalojen pihaan Senioripuisto Leader-rahalla Paikallistaloutta Karhuseudulla Ympäristöstä Energiaa -teemahanke haussa Teemahankkeen hakuinfot ESR - Lähde mukaan! Lähde mukaan! -hanke aktivoi lähiöitä Kalatalouden tiedotushanke Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousryhmän tiedotushanke SataKylät ry tiedottaa Toivotamme kaikki satakuntalaiset kylät tervetulleiksi mukaan Avoimet Kylät -päivään ! Vuoden Kyläteko kilpailu Itsenäisyydenkatu 35 A 16 (6. krs), PORI puh. (02) karhuseutu@karhuseutu.fi facebook.com/karhuseutu toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa maksatusneuvoja Niina Harju hankeneuvoja Johanna Seppä kv-koordinaattori Jaana Mälkki ESR-projektipäällikkö Raisa Ranta ESR-projektityöntekijä Mira Salokangas /

2 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Euroja yhteistyöhön Karhuseudulta Kokemäen Pitkäjärvellä selvitetään uusia yhteisiä mahdollisuuksia, Pyhäjärven alueella kootaan alueen matkailupalveluja, Sodankylässä luonnontuotteiden poimijaverkosto löi hynttyyt yhteen ja Tyrnävällä puolestaan tarjotaan tarjottimella lähiruokaa ja käsityöyrittäjien tuotteita. Mistä näissä on kyse? Kyseessä on esimerkkejä ympäri Suomea toteutettavista yhteistyöhankkeista, joilla kehitetään alueen elinkeinoja. Leader Karhuseudulla on tarjolla yhteistyöhankkeisiin kannustavia tukimuotoja. Yhteistyö voi olla yritysten välistä yhteistyötä tai yritysten ja muiden kehittäjätahojen sekä tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tuotannollisen yhteistyön kehittäminen, markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen tai tuoteperheen suunnittelu. Mitä yhteistyöhankkeella voi käytännössä tehdä? Paljonkin. Yritysten välinen yhteistyö on keino luoda kilpailuetua, ja sen myötä parantaa asemaa markkinoilla. Yhteistyön hyödyt realisoituvat muun muassa kustannustehokkuutena ja oppimisena. Myös toimintaympäristön rakenteeseen kyetään vaikuttamaan yhteistyöllä. Yhteistyön ydin on siinä, että yritykset yhteisesti kehittävät toimintaansa. Yritysten ulkopuolelta hankittavaan osaamiseen ja koulutukseen on saatavilla tukea. Tiedonhankintahanke Yritystoiminnan ja elinkeinojen kehittämiseksi tarvittavan tiedon ja osaamisen hankintaan voi saada tukea 80%. Uuden tiedon ja osaamisen avulla kehitetään esimerkiksi uusia yhteisiä toimintatapoja ja menetelmiä. Tietoa hankitaan uusien palvelujen, tuotteiden ja prototyyppien kehittämiseksi. Käytännössä tietoa ja osaamista lisätään esimerkiksi siten, että ulkopuolinen asiantuntija tuottaa tarvittavaa tietoa toimialan ja alueen kehittämiseksi, eri vaihtoehtojen tarkastelemiseksi ja testaamiseksi. Ostopalveluina voidaan tilata tutkimuksia ja selvityksiä. Lopputuloksena ei kuitenkaan ole uusi tuote tai palvelu vaan toimijoiden osaaminen on syventynyt ja tarvittavia tietoja tai taitoja on kerrytetty. Näiden tietojen pohjalta voidaan lähteä seuraavassa vaiheessa kehittämään tuotteita ja palveluja. Yritysryhmähanke Yritysryhmähankkeissa voidaan kehittää esimerkiksi uusia tuotteita, tuoteperheitä, menetelmiä, tekniikoita ja laatua. Yritysryhmähankkeiden tukiprosentti on 75 %:ia ja mukana tulee olla vähintään 3 yritystä. Projektissa voi olla yhteinen osuus ja sen lisäksi myös yrityskohtaista kehittämistä. Yhdessä voidaan tehdä esimerkiksi markkinaselvityksiä, tutkimuksia uusista tekniikoista, selvittää yhteisten toimitilojen ja resurssien saantia.

3 Tarkemmin yhteistyö mahdollisuuksista pääset kuulemaan Euroja Yhteistyöhön tilaisuudessa klo Paikka varmistuu lähiaikoina ja ilmoittautuminen aukeaa, seuraathan Karhuseudun nettisivuja ja facebook-sivuja tai kysele lisää Salmelta. Terveisin, Salme Salme Pihlajamaa, toiminnanjohtaja Leader Karhuseutu p ,

4 KARHUSEUTU TIEDOTTAA Hankkeiden maksatusten hakeminen Jos hankkeenne on saanut päätöksen Hyrrän kautta, siitä on mahdollista hakea maksatusta Hyrrässä. Yritystukien kohdalla maksatusten saaminen kuitenkin venyy vielä jonkin aikaa, koska päätöksiä ei pystytä tekemään. Mutta hakemuksenne voitte siis Hyrrään jo valmiiksi tehdä. Muistattehan kaikki, että tällä kaudella hakemukset menevät Hyrrän kautta suoraan ELYn käsittelyyn, eli kun painatte hakemuksen tekemisen ja allekirjoittamisen jälkeen lähetysnappulaa, Karhuseudulla ei pystytä enää antamaan ohjeita sen korjaamiseen. Tästä syystä, toimittakaa AINA ENNEN JOKAISTA MAK- SATUSTA siihen tulevat tositteet ja muut liitteet tarkistettavaksi Karhuseudun toimistolle, maksatusneuvoja Niina Harjulle. Näin pystymme yhdessä varmistamaan sen, että hakemuksenne on kaikin puolin siinä kunnossa, että se pystytään käsittelemään nopeasti ilman enempiä lisätietopyyntöjä ja että hakijana saatte hakemanne tuen mahdollisimman täysimääräisenä. Voimme myös yhdessä toimistolla täyttää hakemuksenne Hyrrään, mikäli se tuntuu ylivoimaiselta. Myös Hyrrän käyttöön annetaan opastusta toimistolla, joten sitten vain aikaa varaamaan, puh tai

5

6 LUVIALLA PANOSTETAAN ENNALTAEHKÄISYYN VANHUSTENTALOJEN PIHAAN SENIORIPUIS- TO LEADER-RAHALLA Luvian Seniorineuvosto ja Vanhustenkotiyhdistys ovat yhdistäneet voimansa kehittääkseen senioreille toiminnallista ympäristöä keskellä kylää. Asukkailta lähtenyt kuntalaisten hyvinvointia tukeva idea on saanut rahoitusta Leader Karhuseudulta. Luvialaiset tunnetaan vahvasta yhteisöllisyydestään; talkoilla on rakennettu niin jäähalli kuin kaljaasi Ihanakin. Luvialaiset ovat myös kärkipäässä Satakunnan terveimpien kuntalaisten joukossa. Nyt Vanhustentalojen pihaan tulee kaikille avoin senioripuisto sekin talkoilla. Ensimmäiset talkoot pidettiin elokuun lopulla. Vanhustentalojen pihalla kävi kuhina, kun lähemmäs parikymmentä kuntalaista istutti kasveja ja kokosi penkkejä talkoovoimin. Mukana oli myös muutama vanhustentalojen asukas. Liikuntapuiston tarkoituksena on houkutella niin vanhustentalojen asukkaita kuin kylän muita senioreja ulos ja samalla kohottaa heidän kuntoaan sekä parantaa heidän toimintakykyään. Vanhustentalojen piha-alueen elävöittäminen ja kuntoilupuisto senioreille suunnattuine laitteineen ovat juuri sellaista toimintaa, jota tulevaisuuden kunnat tekevät. Ennaltaehkäisy ja kuntalaisten hyvinvointi on jatkossa entistäkin suurempi osa kuntien strategiaa sote-palveluiden siirtyessä maakunnille. Juuri tällainen toiminta omalta osaltaan vähentää sote-palveluiden tarvetta, Seniorineuvostoa edustava, Luvian Kunnanhallituksen jäsen Emilia Syväsalmi korostaa. Ajatus puistosta oli Seniorineuvoston, joka innosti Vanhustenkotiyhdistyksen mukaan projektiin. Ei kai mikään ole huonoksi, mikä vanhempien ihmisten eteen tehdään. Tästähän tulee isompi kuin ensin ajattelin, yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Anttila toteaa tyytyväisenä.

7 AISTIELÄMYKSIÄ JA SUKUPOLVIEN KOHTAAMISIA Senioripuisto ulkokuntoilulaitteineen ja muine virkistystoimintoineen valmistuu syksyn 2016 aikana. Jo nyt pihalla on käytettävissä mm. tasapainorata sekä mahdollisuus ihailla istutuksia. Pihan suunnittelusta vastaa pihasuunnittelija Marita Wallin. Puistoon tulee reilu 20 erilaista kasvia. Hyötykasvit olemme saaneet lahjoituksena kahdelta puutarhalta, Wallin kiittelee. Wallin opiskelee parhaillaan puutarhaterapeutiksi. Tätä erityisosaamista hän on päässyt hyödyntämään erityisesti senioripuiston yhteyteen tulevassa aistipolussa. Polun tavoitteena on erilaisten kasvien värien ja tuoksujen avulla luoda aistielämyksiä ja herätellä muistoja esimerkiksi lapsuudesta. Puisto liittyy luontevasti alueen muuhun liikuntapaikkaverkostoon; läheisyydessä on mm. urheilukenttä, jäähalli ja liikuntahalli. Vieressä sijaitseva koulu on myös omalta osaltaan mukana projektissa. Vanhustentalojen piha-alueella on tarkoitus pitää oppitunteja uuden opetussuunnitelman hengessä. Puistoon on kätketty ns. luonnonmatikkaa: oppilaiden on esimerkiksi mahdollista laskea istutusaltaiden tilavuuksia. Luvian vs. vapaa-aikasihteeri Heidi Helkiö-Mäkelä on erityisen tyytyväinen uuteen hankkeeseen juuri siitä syystä, että se mahdollistaa myös yli sukupolvien välisen toiminnan sekä kohtaamisen, ja vahvistaa yhdessä tekemisen perinnettä. Tästä oiva esimerkki on senioripuiston talkoisiin osallistunut parivaljakko Ulla Tuominen ja hänen lapsenlapsensa 8-vuotias Maija Tuominen. Molemmat uskovat löytävänsä tekemistä senioripuistosta. Tämä tosiaan käy kaikenikäisille, Ulla Tuominen hymyilee testatessaan tasapainorataa yhdessä pojantyttärensä kanssa. SENIORIPUISTO VALMISTUU LEADER-TUEN AVULLA Leader Karhuseutu on myöntänyt 50 prosenttia tukea Luvian vanhustenkotiyhdistykselle vanhustentalojen piha-alueen viihtyisyyden, asukkaiden aktivoimisen, sukupolvien yhdistämisen sekä turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutumiseksi. Senioripuiston rakentaminen toteuttaa erinomaisesti Karhuseudun tavoitetta parantaa asumiseen liittyviä palveluja maaseudulla.

8 Idea puiston rakentamiseen on lähtenyt alueen asukkailta ja senioripuisto toimii kuntoilu- ja kohtaamispaikkana kaikenikäisille luvialaisille. Puistoon voi lähteä esimerkiksi lapsenlapsen kanssa viettämään aikaa ja liikkumaan yhdessä, toteaa Karhuseudun toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa. Senioripuiston valmistuttua kunta aikoo järjestää kaikille avoimia opastustunteja, joilla tutustutaan laitteiden mahdollisuuksiin. Jatkossa paikka toimii myös kunnan seniorijumppien pitopaikkana. LISÄTIETOJA: Luvian kunta / perusturvatoimi: Kaisu Korpela p Luvian kunta / vapaa-aikatoimi: Heidi Helkiö-Mäkelä p Vanhustenkotiyhdistys: Ismo Anttila p Leader Karhuseutu: Salme Pihlajamaa p

9 PAIKALLISTALOUTTA KARHUSEUDULLA

10

11 ESR -LÄHDE MUKAAN! Lähde mukaan! -hanke aktivoi lähiöitä Kesän ja syksyn mittaan Lähde mukaan! -hanke on ollut monessa mukana. Kesän alussa alkaneet Kaapeli-yhteisövalmennusryhmät saatiin päätökseen heinäkuun lopussa ja kun sekä osallistujien että työllisyystoimijoiden tahoilta toivottiin jatkoa, alkusyksystä aloittivat paikalliset Reeraa -toimintaryhmät. Pihlavan, Itä-Porin ja Pormestarinluodon ryhmät kokoontuvat viikottain marraskuun loppupuolelle saakka. Ryhmätoiminnan lisäksi on järjestetty muun muassa liikuntapäivä Sampolassa sekä koko perheen Porkkapäivä. Hanke on ollut mukana järjestämässä myös YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen päivän ja asunnottomien yö -tapahtumia. Hankkeen loppusyksyssä on luvassa monenlaisia tapahtumia ja tempauksia. Naisille suunnattu itsepuolustuspäivä järjestetään Itä-Porissa ja Pihlavassa. Monikulttuurinen naisten kokkausryhmä järjestetään Sampolassa ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät teemainfot rantautuvat asukastuville Pihlavassa, Sampolassa ja Pormestarinluodossa. Porkkapäivä Usean tahon yhteistyönä ensimmäistä kertaa järjestetty Porkkapäivä keräsi pari sataa osallistujaa monipuolisen ohjelman pariin. Lapsille ja lapsenmielisille oli tarjolla monenlaista tehtävää ja nähtävää sumopainin, vanhojen mopojen ja eri rastipisteiden merkeissä. Tulevaisuusverstas antoi osallistujille mahdollisuuden päästä visioimaan tulevaisuuden Pormestarinluotoa. Tapahtuma keräsi paljon kiitosta sekä järjestäjiltä että osallistujilta ja uutta Porkkapäivää suunnitellaan jo ensi keväälle. Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle -hankkeen tavoite on lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä vähentää työttömyyttä erityisesti Sampolan, Impolan, Väinölän, Pormestarinluodon ja Pihlavan alueilla. Leader Karhuseudun kanssa hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Porin kaupunki.

12 KALATALOUDEN TIEDOTUSHANKE Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousryhmän tiedotushanke Kalatalouteen liittyvät asiat kiinnostavat niin mediaa kuin kansalaisiakin. Tämä näkyy uutisten määrässä ja uuden kalastuslain käynnistämiseen liittyvä keskustelu on entisestään lisännyt kalan ja kalastuksen näkyvyyttä laajemmaksi kuin mitä sektorin koko todellisuudessa on. Alan oman tiedotuksen rooliksi on usein jäänyt lähinnä kommentoida jo tapahtuneita asioita. Medianäkyvyys on pitkään ollut varsin yksipuolista ja uutispainotteista. Kalatalousryhmän tukemien hankkeiden esittely ja dokumentointi on yksi tiedotuksen tehtävistä. Siianpoikasten kasvatusta Merikarvialla. Sektoritiedottaminen voi kuitenkin olla myös aktiivista. Tämä on myös nyt alkaneen kalatalousryhmän tiedotushankkeen tavoite. Ala itse pystyy parhaiten vaikuttamaan omaan imagoonsa tiedottamalla suunnitelmallisesti tekemisistään ja tavoitteistaan. Erilaiset hankkeet synnyttävät koko ajan yleistä mielenkiintoa sisältäviä tuloksia jotka jäävät usein raportteihin piiloon. Harvemmin kerrotaan oma-aloitteisesti hyvistä tuloksista ja onnistuneista kokeiluista.

13 Kalatalousryhmän toiminta ja kalastukseen liittyvät asiat sisältävät monipuolisesti kerrottavaa. Hankkeen työpanos suunnataan valittujen teemojen ja tapahtumien dokumentointiin, sekä ulkoisen tiedotuksen toteuttamiseen. Kalatalouden tapahtumien seuranta ja dokumentointi ajankohtaistiedotusta varten on yksi ydinasioista. DG MARE:n pääjohtajan João Aguiar Machado (oikealla) vierailun kuvitusta. Kalatalousverkoston nettisivut toimivat keskeisenä portaalina syntyvään materiaalin esittelylle ja arkistolle josta se on kaikkien tavoitettavissa. Näkyvän tiedottamisen ohella ryhmän toimintaan ja tavoitteisiin perehdyttäminen eri kontaktiryhmille on tärkeä osa työtä. Tämä tarkoittaa suoraan toimittajille järjestettäviä tilaisuuksia jossa heitä palvellaan taustoittamalla ryhmän työtä ja tuloksia. Samoin yhteistyökumppanien kuten kuntapäättäjien ja avainyritysten informointi on mukana toiminnassa, jolla laajennetaan alan tunnettuutta ja ymmärrystä. Porin silakkamarkkinat syksyllä 2016 uutisoitiin ryhmän nettisivuilla. Ryhmän hallitus päättää sisällöstä ja linjoista sekä hyväksyy tiedotuksen vuosisuunnitelman. Tiedotteet, dokumentoinnin ja nettiyhteyksien ylläpidosta huolehtii alan ammattilainen jolla on käytössään ajanmukaiset välineet toimia tehokkaasti. Hän myös auttaa hankkeiden sekä tilaisuuksien infojen suunnittelussa sekä toteuttamisessa.

14 Ryhmä on järjestänyt myös kalastajille suunnattuja tilaisuuksia joiden suunnittelusta sekä dokumentoinnista huolehditaan hankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on, että Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousryhmä työskentelee laadukkaan ja kestävän kalatalouden edistämiseksi, ja myös sen tiedotus täyttää samat kriteerit. Tiedotuksesta vastaa hankkeen puitteissa Markku Saiha / Paapuuri Oy yhteistyössä ryhmän asiamiehen Petri Rannikon kanssa.

15 SATAKYLÄT RY TIEDOTTAA Toivotamme kaikki satakuntalaiset kylät tervetulleiksi mukaan Avoimet Kylät -päivään ! Tulevana kesänä Avoimet Kylät on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että mukana olisi tuolloin 800 kylää siis tuplamäärä viime kesään verrattuna! Päivään liittyen SataKylät järjestää marraskuussa eri puolilla maakuntaa suunnittelutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on antaa uutta potkua ensi vuoden tapahtumien ideointiin ja järjestämiseen Satakunnassa. Suunnittelutilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille, eli paikalle voi tulla niin yksityishenkilönä kuin jonkin yhdistyksen tai yrityksen edustajana, eikä osallistuminen sido mihinkään. Tilaisuuteen voi siis osallistua, vaikka olisi epävarmaa, järjestetäänkö kylällänne ensi kesänä Avoimet Kylät -ohjelmaa. Porissa tilaisuus järjestetään maanantaina klo SataKylien toimistolla (Itsenäisyydenkatu 35 A 13) Ilmoittautumiset 10. marraskuuta mennessä sähköpostitse sihteeri@satakylat.fi tai hanna.ruohola@satakylat.fi tai puhelimitse Kerro ilmoittautuessasi nimesi, puhelinnumerosi, kyläsi ja minkä paikkakunnan tilaisuuteen haluat osallistua. Suunnittelutilaisuus paikkakunnalla toteutuu, mikäli ilmoittautuneita osallistujia on vähintään neljältä eri kylältä.

16