TÄSSÄ TIEDOTTEESSA. Toiminnanjohtajan palsta Hämeenlinnan kevätpäivillä kuultua

Transkriptio

1 TÄSSÄ TIEDOTTEESSA Toiminnanjohtajan palsta Hämeenlinnan kevätpäivillä kuultua Karhuseutu tiedottaa Rahoitusinfot yhdistyksille ja yrityksille Karhuseudun vuosikokous Karhuseutu ry:n hallitus 2016 Apua hankkeiden hallintoon - Hankeneuvos Paikallistaloutta Karhuseudulla Googlaa kyläsi! Ostin omalta kylältä SataKylät ry tiedottaa Avoimet Kylät -päivän tapahtumia on lähes 30 satakuntalaiskylässä Kylätalorekisteri Satakuntaliitto tiedottaa Satakunnan maakuntaportaali Satakunta.fi uudistui Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017 Itsenäisyydenkatu 35 A 16 (6. krs), PORI puh. (02) karhuseutu@karhuseutu.fi facebook.com/karhuseutu toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa maksatusneuvoja Niina Harju hankeneuvoja Johanna Seppä kv-koordinaattori Jaana Mälkki ESR-projektipäällikkö Raisa Ranta /

2 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Hämeenlinnan kevätpäivillä kuultua Hämeenlinnassa pidettiin valtakunnalliset koulutuspäivät Yhtenä tärkeänä puheenaiheena oli tukien sähköinen hakujärjestelmä eli Hyrräjärjestelmä. Hyrrän käyttöönotossa on ollut suuria haasteita, erityisesti aikataulun kanssa. Tässä tietoa Hyrrän tämän hetkisestä tilanteesta Suomen Kylätoiminta ry:n koostamana: Mavin Leinonen pahoittelee Hyrrän aiheuttamaa harmia Maaseudun tukien sähköinen hakujärjestelmä Hyrrä onnahtelee edelleen, mutta Maaseutuvirastolta tuli tänään tähän mennessä selkein viesti kokonaistilanteesta. Maaseutuvirasto tarkensi hallinnoimansa Hyrrä-tietojärjestelmän toteutusaikataulua pari viikkoa sitten. Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston johtaja Esko Leinonen valoi ELY-keskusten ja Leader-ryhmien edustajiin uskoa aikataulun paikkansapitävyydestä. Aikoinaan oli tietty arvio työmäärästä, tietynlainen kaava. Matkan var rella työn määrä osoittautui suuremmaksi kuin mihin oli varauduttu. Viime syksy oli taitekohta, kun pyydettiin ulkopuolinen arvio. Leinonen myönsi Hyrrän kehittämiseen liittyvän viestinnänkin olleen vaja vaista. Ja samalla saliyleisö kuuli sen henkisesti tärkeän viestin: Leinonen pahoitteli tapahtunutta. Hyrrä-projektin toteutukseen on ohjattu lisää resursseja ja toimijoiden rooleja tarkennettu. Leinonen tiesi, että aikataulussa pysymisen uskottavuus on vaikea myytävä kentän työntekijöille ja hanketoimijoille. Meillä kuitenkin on nyt luottamusta tekemiseen: roolit on selkeytetty ja kokonaisuus on paremmin käsissämme. Mavissa on nyt arvioitu todellisuuspohjalta, paljonko kukin Hyrrän osuus vaatii työtä ja aikataulu on rakennettu sen mukaan. Syksyllä aikataulut tehtiin paineessa, ei rationaalisesti. Toimintavoissa on edelleen hiomista, mutta tilanne on huomattavasti parempi. Hyrrän ylläpito on Mavissa eriytetty, joten se ei haittaa kehittämistyötä.

3 Aikataulutuksen mukaan hanketukien tukipäätöksiä päästään tekemään Hyrrässä huhti-toukokuussa. Maksuhakemukset ovat vuorossa kesäkuussa. Asiakkaille rahat eivät tässä tahdissa päädy, sillä ELY-keskuksissa tulee olemaan ruuhkaa. Normaalisti maksuhakemuksen käsittely, maksupäätöksen valmistelu ja maksun suorittaminen tietojärjestelmien kautta vie parista viikosta muutamaan viikkoon. Nyt siis odotusaika on valitettavasti pidempi, Esko Leinonen varoitteli. Maaseudun yritystukien tukipäätökset viedään Hyrrään kesän aikana, maksuhakemukset ja -päätökset jäävät kesän jälkeiseen aikaan. Näiden jälkeistä Hyrrän kehittämistä ei ole vielä aikataulutettu. Syksylle jääviä ovat mm. muutospäätökset, ennakon kuittaavat maksut, teemahankkeet, sanktiointi, otannat, valvonnat ja jatkotoimenpiteet. Terveisin, Salme

4 KARHUSEUTU TIEDOTTAA

5 Karhuseudun vuosikokous Karhuseudun vuosikokous pidettiin Seurojentalo Tasalassa, Luvialla. Kokouksen aluksi karhuseudun hankeneuvoja Johanna Seppä kertoi lyhyesti tulossa olevista teemahankkeista ja niihin liittyvistä asioista. Kokouksessa oli tällä kertaa paikalla 20 Karhuseudun toiminnasta kiinnostunutta henkilöä, osa yhdistysten edustajina. Kokous päätti ennakkoon ilmoitetuista vuosikokousasioista ja hallitukseen valittiin muutamia uusia jäseniä. Hallituksen jäsenet löytyvät seuraavalta sivulta. Hallituksesta pois jäävät jäsenet kukitettiin tavallaiseen tapaan. Vasemmalla Kauko Ketola ja oikealla Jorma Virtanen. Kukittamassa puheenjohtaja Ilkka Äijälä ja toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa.

6 Karhuseutu ry:n hallitus 2016 PUHEENJOHTAJA Ilkka Äijälä, Ulvila puh VARSINAISET JÄSENET VARAJÄSENET YKSITTÄISET MAASEUDUN ASUKKAAT Hanna Anttila, Ulvila puh Vesa Löfström, Lavia puh Ansa Kulmala, Noormarkku Puh Santtu Ahlman, Pori puh Päivi Myllykoski, Nakkila puh Marjo Joki-Kouhila, Ulvila puh JULKISEN TAHON EDUSTAJAT Krista Tupala, Pori puh Katja Aalto, Kokemäki puh Maija Pietilä, Nakkila puh Elina Heinilä, Kokemäki puh Juha Kantola, Noormarkku puh Regina Wittsberg, Pori puh YHDISTYSTEN EDUSTAJAT Heidi Helkiö-Mäkelä, Luvia puh Seija Hakala, Harjavalta puh Nina Willman, Pori puh Timo Wallin, Pori puh Maarit Naakka, Harjavalta puh Risna Aho, Luvia puh Kaarina Talola, Lavia puh Eija Kannisto, Ulvila puh

7 Apua hankkeiden hallintoon - Hankeneuvos

8 PAIKALLISTALOUTTA KARHUSEUDULLA Googlaa kyläsi! Millaisen kuvan tuntematon ihminen kylästänne saa? Googlen haku kertoo meille paljon siitä, mitä täysin tuntematon ihminen voisi meistä saada tietoonsa. Entäs sitten kylästä? Todennäköisimmin kylästä voi löytyä puhelinnumerohakuja, säätietoja, blogikirjoituksia, sukututkimusta käsitteleviä sivustoja. Löytääkö Google teidän oman urheiluseuran jalkapallokerhoa, kylätalon vuokrausta, vapaita tontteja, kylän aurausurakoitsijaa, sähkömiestä tai suoramyyntitilaa, josta saa ostaa kananmunia? Suurin osa ihmisistä etsii tarvitsemiaan palveluita ja tietoa ensisijaisesti verkosta. Jos kylän palvelut eivät sieltä löydy, on helpompi siirtyä käyttämään palveluita kauempaa kuin käyttää aikaa palveluiden etsimiseen. Ei anneta oman kylän palveluiden vähentyä sen takia, että asukkaat eivät tiedä niiden olemassaolosta! Mistä kannattaa lähteä liikkeelle? Ensin kannattaa miettiä, millaista tietoa on syytä olla kaikkien saatavilla - tässä kohtaa kylän palvelut, tontit ja kyläyhdistyksen yhteystiedot nousevat listan kärkeen. Suuri osa tiedosta on sellaista, että sitä ei tarvitse päivittää usein, kerran vuodessakin saattaa riittää tietojen läpikäymiseen ja täydentämiseen. Seuraava askel on muuttuvan tiedon levittäminen - näitä ovat kylän tapahtumat, tiedotteet ja vaikkapa omena- ja marjapörssi sadonkorjuuaikaan. Muuttuvan tiedon levittämiseen esimerkiksi Facebookin ryhmät toimivat hyvin, ja useilla kylillä onkin yhteinen ryhmä, jossa tietoa jaetaan. Perinteistä tiedotuskanavaa ei kannata unohtaa. Paperinen palveluhakemisto kesän tapahtumineen säilyy monessa kodissa hyllyn päässä pitkään, ja siihen on helppo palata tietoa hakemaan. Käyttäjäystävällistä apua tarjolla Jos intoa verkkosivujen päivittämiseen on, ota yhteyttä Karhuseutuun! Me autamme ja neuvomme verkkosivujen käytössä ja rakentamisessa. Vilkaisepas seuraavalle sivulle - siinä on esitelty tarjoamiamme palveluita. Ei muuta kuin valkkaamaan ja ottamaan yhteyttä! Kevätaurinkoa odottaen, Johanna

9

10 SATAKYLÄT RY TIEDOTTAA Avoimet Kylät -päivän tapahtumia on lähes 30 satakuntalaiskylässä Avoimet kylät -päivän tapahtumia vietetään kesäkuussa 28 satakuntalaiskylässä. Tapahtumaa vietetään 11. kesäkuuta. Jälleen on luvassa monipuolinen, kylien näköinen päivä lukuisine erilaisine tapahtumineen. Mukana ovat Karhuseudun alueelta Porista Ahlainen, Haunia-Kalliala, Kairila, Lattomeri, Noormarkku, Pihlava, Reposaari ja Riuttala-Mustajoki, Luvialta Luodonkylä ja Peränkylä sekä Ulvilasta Leineperi. Muualta Satakunnasta ovat mukaan ilmoittautuneet mm. Säkylästä Iso-Vimma, Tuiskula, Vuorenmaa ja Yttilä sekä Eurasta Laukola-Mäkelä-Rahvola ja Länsi-Euran kylät. Lisätietoja: Kylätalorekisteri Satakunnan alueen kylätalot on löydettävissä nyt Satakylien karttarekisteristä. Tietoja on kerätty Omalta kylältä -hankkeen aikana ja pyrkimyksenä on pitää tiedot mahdollisimman ajantasaisina. Sen vuoksi uusia kylätaloja ja puutteelisia tietoja voi täydentää SataKylille sähköpostilla Kylätalorekisteristä löytyy lisätietoja SataKylien nettisivulta Aurinkoisin kevätterveisin, Emma SataKylät ry toimistotyöntekijä

11 SATAKUNTALIITTO TIEDOTTAA Satakunnan maakuntaportaali Satakunta.fi uudistui Satakunnan maakunnasta kertova verkkoportaali Satakunta.fi on uudistunut. Sisällöltään laajentunut portaali tarjoaa kattavasti tietoa maakunnasta. Uudistuksen myötä alkaa artikkelisarja Satakunnan menestystarinat, joka jatkuu koko vuoden 2016 nostaen esiin innostavia ja inspiroivia tarinoita eri aiheista. Portaalissa voit testata vaikkapa, tunnetko molemmat Satakunnan Unescon maailmanperintökohteet, muistatko maakuntatunnuksemme, tiedätkö kolme kansallispuistoamme ja oletko käynyt kaikissa maakunnan kunnissa? Satakunta.fi-maakuntaportaaliin liittyviä kanavia ovat: Koe Satakunta.fi Satakunta Facebookissa Satakunta YouTubessa Satakunta Issuussa

12 Tee omalta sivultasi linkitys Satakunta.fi-portaaliin! Omalta nettisivultasi on mahdollisuus tehdä linkitys uuteen portaaliin esim. oheisen logobannerin avulla. Logosta on saatavilla eri kieliversioita. Satakunta.fi-maakuntaportaalia ja siihen liittyviä kanavia ylläpitää ja hallinnoi Satakuntaliitto osana maakunnan markkinointia. Sivuston graafisen ilmeen ja Satakunnan menestystarinat on laatinut Luova toimisto Pilke. Teknisestä toteutuksesta vastaa Hypermedia. Sivuston kieliversiot julkaistaan lähiaikoina. Ideavinkit, täydennykset ja korjaukset sivuston sisältöön liittyen ovat tervetulleita! Lisätiedot: viestintäsuunnittelija Tiina Leino ,

13 Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017 Juhlavuoden teema Yhdessä innoittaa merkkivuotta, jonka aikana luodaan katse Suomen menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Se on Suomen suuri vuosi, joka kirjaimellisesti rakennetaan yhdessä. Se synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa. Juhlavuosi elää koko Suomessa koko vuoden, vuoden alusta itsenäisyyspäivään, ja se rakennetaan yhteisellä tekemisellä sekä osallistumisella. Näihin vuosisadan bileisiin kutsutaan kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät! Valtioneuvoston kanslia on asettanut Suomi 100 -hankkeen koordinoimaan valmistelua. Suomi 100 -hankkeen sihteeristö jakaa tietoa, aktivoi toimijoita ja kytkee yhteen kumppaneita tekemään juhlavuoden ohjelmaa. Aluekoordinaattorit taas vastaavat maakuntansa osallistumisesta sekä innostavat, verkostoituvat ja jakavat tietoa, olipa sitten kyse avustushausta tai sopivan yhteistyökumppanin löytämisestä. Valtakunnallisten hankkeiden ensimmäinen deadline oli viime syksynä, mutta juhlavuoden ohjelmaan ilman rahoitustavoitteita voi hakea vuoden 2017 lokakuun loppuun asti. Ohjelmaan hyväksytään hankkeita, jotka liittyvät vuoden teemoihin ja tapahtuvat pääasiallisesti vuonna Ohjelmaan ottamisen edellytykset, hakuprosessi sekä hyväksytyt hankkeet on esitelty suomi100finland.fi-sivustolla. Valtakunnallisten tai muutoin laajasti vaikuttavien ohjelmahankkeiden kanssa Suomi 100 -sihteeristö voi erikseen päättää myös taloudellista osallistumista sisältävästä yhteistyöstä. Ohjelmaehdotuksen voi tehdä kuka tahansa; esimerkiksi yritys, organisaatio, vanhempainyhdistys, ompeluseura, lukupiiri tai yksityinen ihminen. Ohjelmahankkeet saavat käyttöönsä Suomi 100 -tunnuksen, ja ne tulevat myöhemmin osaksi juhlavuoden esittelyä Suomi 100 -verkkosivuilla. Juhlavuoden alueellinenkin ohjelmavalmistelu on lähtenyt reippaasti liikkeelle. Maakuntien liitot ja Suomen suurimmat kaupungit ovat käynnistäneet mittavan Suomi 100 -verkoston, jonka tarkoituksena on muun muassa kehittää ja tukea alueellista Suomi 100 -toimintaa ja juhlavuoden ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita. Kaiken kaikkiaan itsenäisyyden juhlavuoden ohjelma tulee kertomaan tarinaa Suomen sadasta vuodesta, tämänhetkisestä tilanteesta sekä maamme tulevaisuudesta. Satakunnan aluekoordinaattorina minua kiinnostaa se, löydämmekö me suomalaiset ja satakuntalaiset näinä vaikeina aikoina yhdessä tekemisen hengen. Juhlavuoteen liittyvä teko tai tapahtuma voi olla suuri ja juhlallinen tai ihan pieni, arkinenkin juttu. Juuri siltä, miltä itsestä tuntuu parhaimmalta tavalta viettää synttäreitä. Suomen juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden peilata teeman mukaisia asioita omassa elämässään: millainen oli menneisyyteni, miten elän nykyisyyttä, entä miltä näyttää tulevaisuuteni. On hyvä myös välillä pohtia omia juuriaan ja isänmaallisuuttaan tässä koko ajan lisääntyvässä globaalisuudessa. Mitä me juhlimme ja miten me juhlimme, se on kiinnostavaa. Lisäksi kiinnostaa paljon sekin, millaisen muistijäljen juhlavuosi tai joku sen ainutlaatuinen teko tai rajapyykki jättää ihmisiin. Tyyliin, muistatko kun teimme sitä ja sitä silloin, kun Suomi täytti 100 vuotta?.

14 Toivottavasti kynnys osallistua vuoteen on mahdollisimman matala, eikä juhlinta ja yhdessä oleminen ja tekeminen ole pelkästään rahoituksesta kiinni. Nyt on aika kääriä hihat ylös ja ideoida uusia, rohkeita tekoja, jotka jäävät elämään juhlavuoden jälkeen! Susanna Virkki, Suomi100 -aluekoordinaattori, Satakunta Lisätietoja ja