Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos

Transkriptio

1 Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa ja 11 kirjallista muistutusta. Kaavoittajapäivässä esitettiin lisäksi 7 kpl sellaista mielipidettä, joista ei jätetty erillistä kirjallista muistutusta. LAUSUNNOT: 1. Etelä-Savon ELY-keskus Lausuntoa ei saatu toivotussa määräajassa. 2. Pohjois-Savon ELY-keskus ( ) Osayleiskaavan muutosehdotuksessa on otettu hyvin huomioon liikennevastuualueen esittämät täydennykset ja tarkistukset. Valtatien parantamisen tavoitetilanteessa on tarkoitus tehdä ohituskaistajärjestelyt, jolloin on tarpeen katkaista nykyisiä yksityistieliittymiä. Tämä koskee myös Rajamäen alikulkukäytävän kohdalle, valtatien eteläpuolelle merkittyä liittymää, joka tulee esittää katkaistavaksi. Tätä korjausta esitettiin jo luonnoksessa annetussa lausunnossa. Muilta osin liikennevastuualueella ei ole osayleiskaavan muutosehdotukseen huomauttamista. Rajamäen alikulkukäytävän kohdalla oleva liittymä valtatien eteläpuolella poistetaan. 3. Museovirasto ( ) Museovirasto otti kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa esille kulttuurihistoriallisen reitin kaavamääräyksen täydentämisen ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ma-1- merkinnän rajauksen täsmentämisen. Viraston esittämät näkökohdat on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Ei tarvetta muutokseen. 4. Etelä-Savon maakuntaliitto ( ) Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa Anttolan osayleiskaavaehdotuksen suhteen. Ei tarvetta muutokseen. 5. Savonlinnan kaupunki, kaupunginhallitus ( ) Savonlinnan kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa Anttolan osayleiskaavan tarkistamiseen. Ei tarvetta muutokseen. 1

2 6. Etelä-Savon pelastuslaitos ( ) Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Ei tarvetta muutokseen. 7. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. Ympäristöterveydenhuolto ( ) Edelliseen kaavamuutos luonnosvaiheen lausuntoomme ( ) verrattuna on kaavaehdotuksessa tullut vain pieniä muutoksia mm. eräiden rakennuspaikkojen rajauksiin ja kevyenliikenteen linjauksiin, jotka ovat vain parannuksia luonnokseen verrattuna. Lausunto: Totean, ettei terveysviranomaisella ole huomauttamista Kerimäen kunnan Anttolan osayleiskaavan muutosehdotukseen. Ei tarvetta muutokseen. 8. Kerimäen kunnan tekninen lautakunta ( ) Tekninen lautakunta päättää ilmoittaa kunnanhallitukselle, ettei sillä ole huomautettavaa Anttolan osayleiskaavan tarkistamista koskevasta asemakaavaehdotuksesta. Ei tarvetta muutokseen. 9. Anttolan seudun kyläyhdistys ry ( ) Kaavaehdotusalueelle, joka sijaitsee keskeisellä paikalla suhteessa uuden Savonlinnan taajamiin, on rakennettu valmiiksi infrastruktuuri käsittäen jätevesi- ja puhdasvesilinjastot sekä kotitaloutta ja yritystoimintaa tukevat valokuitukaapelit. Kaavaluonnokseen merkityt rakennuspaikat sijaitsevat näiden välittömässä läheisyydessä. Tulevat rakennukset eivät lisää vaan pienentävät kunnallisia rakentamiskuluja. Kyläyhdistyksellä ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen vaan puoltaa osayleiskaavaa. Ei tarvetta muutokseen. 10. Kerimäen kunnan rakennuslautakunta ( ) Rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Ei tarvetta muutokseen. 2

3 MUISTUTUKSET 11. Leena Hämäläinen (asianhoitajana), Leenanranta ( ) - Leenanranta 1:114/1 AO2-alueksi - 1,6 ha rantatontillemme lisää kahdelle asunnolle, alue on yhtenäinen - ei rantaan eikä valtatie 71 viereen, suojametsää on jo tien varressa - alueelle on jo tehty rajalle vesi- ja viemäriliitännät - 1,6 ha mahtuu hyvin 3 asuinsijaa Muistutuksessa viitataan lisäksi aiempiin Kerimäen kunnalle osoitettuihin kaavamerkintää koskeviin oikaisupyyntöihin: Vuonna 2008 näimme seutukaavan, jossa osa kiinteistöstä on merkattu metsämaaksi. Verottajan mukaan on kiinteistö rantatontti, jonka mukaan me myös maksamme kiinteistöveroa. Heidän mukaansa alle kahden hehtaarin kiinteistö ei voi olla metsä- tai maatalousmaata Tarkoituksemme on ehkä myöhemmässä vaiheessa rakentaa mäelle, koska kunnallistekniikka alueellemme on jo valmisteltu T-liittymällä. Ranta tällä alueella on melko matalaa ja lietettä maantien sulkiessa vedenkiertoa. Pyydämme nyt Kerimäen kuntaa oikaisemaan tämän virheen ja muuttaman kyseisen kiinteistön kokonaisuudessaan AO2 alueeksi niin kuin se on ollut ainakin ennen vuotta Vuoden 2008 seutukaavassa osa ko. kiinteistöä on merkitty MU-alueeksi (metsämaaksi) ja osa kiinteistöä RA-alueeksi (ranta-alue). Verottaja on verottanut koko aluetta rantatonttina, jonka mukaan olemme myös maksaneet kiinteistöstä kiinteistöveron. Verottajan mukaan alle kahden hehtaarin kiinteistöä ei voida pitää metsä- tai maatalousmaana. Pyydämme Kerimäen kuntaa oikaisemaan tämän kaavavirheen ja muuttamaan ko. kiinteistön kokonaisuudessaan AO2 alueeksi, kuten se on ollut merkittynä ennen vuotta 1999 kaavapiirustuksiin. Ranta-alue on kiinteistön kohdalla erittäin matala ja lietteinen maantien sulkiessa vedenkierron ko. rannassa, joten alueen käyttötarkoitukseen RA alue ei myöskään tule kysymykseen. Alueelle saatetaan tulevaisuudessa rakentaa nykyisten rakennusten lisäksi. 3

4 Voimassa olevassa Anttolan osayleiskaavassa (Kerimäen kunnanvaltuuston hyväksymä ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistama) Leenanranta tilalle on osoitettu aluevarausmerkintä RA. RA Loma-asuntoalue. Kaavassa on osoitettu nykyiset loma-asuntojen rakennuspaikat. Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Voimassa olevassa kaavassa AO-merkinnöillä on osoitettu pysyvään asumiseen tarkoitetut alueet. Anttolan osayleiskaavamuutosehdotuksessa Leenanrannan rakennuspaikka on osoitettu hieman laajemmalla aluevarausmerkinnällä ja käyttötarkoitusmerkinnäksi on osoitettu A. Osayleiskaavan muutoksessa kaikki voimassa olevan kaavan AO-pohjaiset merkinnät on muutettu A-pohjaisiksi merkinnöiksi. A Asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen sekä talousrakennuksia. Asuinrakennuksen yhteyteen saa rakentaa ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja. Rakennuspaikan rakennusoikeus on 10% rakennuspaikan pinta-alasta. Ranta-alueella rakennusoikeus on enintään 200 k-m². Käyttötarkoitusmerkinnän osalta osayleiskaavaan on tehty toivottu muutos. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen Leenanrannan tilalle ei ole mahdollista, sillä Leenanrannan tilalla ei ole jäljellä rakennusoikeutta. Rakennusoikeus on käytetty riippumatta siitä, että lasketaanko tilan rakennusoikeus rantaviivan tai tilan pinta-alan perusteella. Leenanrannan tila on ranta-aluetta ja ranta-alueilla mitoituksen noudattaminen on vielä tarkempaa. Ranta-alueeksi määritellään yleensä n metrin levyinen alue rannasta. Leenanrannan tilan syvyys on alle 100 metriä, joten se on kokonaisuudessaan ranta-alueella. Rakennuspaikan laajentamista koko tilaa kattavaksi ei pidetä tarpeellisena, sillä tilalle ei ole kuitenkaan osoitettavissa enempää rakennuspaikkoja. Koko rantaviivaa ei ole tarkoituksen mukaista osoittaa rakentamisalueeksi. Rakentamiseen tarkoitettu aluevaraus (A) on siten, että nykyiset rakennukset sekä mahdolliset uudet talousrakennukset mahtuvat alueelle. Kiinteistöveron maksaminen ei ole perusteena rakennuspaikan osoittamiseen tai sen laajuuteen kaavassa. Edellä esitetyillä perusteilla ei muutosta kaavaehdotukseen. 4

5 12. Janne Tulilahti, Jannela ( ) Kartalla näkyviä tila on osayleiskaavan muutoksessa merkittävä kaavaan asuntoalueeksi. Kyseessä olevalla tontilla on linnuntietä mitattuna viemärilinjaan n. 280 metriä. Turvallinen kulku tontille voidaan järjestää joko Anttolan kylätaajaman liittymän kautta tai Savonlinnasta päin tontille tultaessa Rajamäen liittymästä, jossa on levike. Kulku on mahdollista myös Päiväsuon alikulkukäytävän kautta: kulkukorkeus 3,1 metriä, mikä mahdollistaa henkilö- ja pakettiautoliikenteen (vaihtoehdot esitetty kartalla). Kyseessä olevan tontin ympärillä on lukuisia kaavaan merkittyjä asuntotontteja, joten tasavertaisen kohtelun vuoksi on myös muistutuksen kohteena oleva tontti samalla tavoin merkittävä asuntotontiksi (asuntoalueeksi). Kaavaehdotusta muutetaan. Tila merkitään asuinrakennuksen rakennuspaikaksi, koska lohkomisasiakirjojen perusteella on voitu osoittaa, että tila on lohkottu rakennuspaikaksi. 5

6 13. Tarja Malkki, Aatula ( ) Tontti on lohkottu Mikkelin Lääninhallituksen päätöksellä numero 355 päivämäärä rakennuspaikaksi. Kerimäen kunnanhallitus ja rakennuslautakunta ovat lausunnossaan hyväksyneet tontin rakennuspaikaksi. Asian esittelijä lääninhallituksesta on käynyt alueella tarkastuksella. Naapureita on kuultu. Liitteenä on kopio Mikkelin Lääninhallituksen päätöksestä. Tontin koko on yli 5000 m2. Maksan kiinteistöveroa tontista. Tontille on tie, josta maksan tiemaksua (Lehtoahontie). Kunnallinen vesijohto ja paineviemäri noin 150 metrin päässä tontista. Kunnallinen viettoviemäri noin 300 metrin päässä tontista. Ennen lohkomista tilalta ei maksettu kiinteistöveroa (Kiinteistöverolaki / Kiinteistöveroa ei ole suoritettava 1. metsästä ja maatalousmaasta). Lohkomisen jälkeen verottaja perinyt kiinteistöveroa tontilta (kiinteistöverolaki /654 20a ) kunnan tiedonantovelvollisuus, jossa kunta ilmoittaa rakennuspaikat verotuksen toimittamista varten). Näiden päätösten perusteella tontti on rakennuspaikka. Tielaitos teki uuden liittymän Lehtoahontien ja lähikiinteistöille valtatie neljälletoista syksyllä 2012 vanhasta liittymästä noin 480 metriä Savonlinnaan päin. Savonlinnasta tultaessa voitaisiin kieltää kääntyminen vasemmalle liittymässä ja ohjata liikenne edellisestä tai seuraavasta liittymästä Lehtoahontielle ja lähikiinteistöille. Ajettuani valtatie neljäätoista Savonlinnasta ja käännyin vasemmalle Lehtoahontielle, jouduin ryhmittymään ja pysähtymään, jolloin autot menivät oikealta ohi. Vasemmalle kääntyminen ei pysäyttänyt liikennettä. Kaavaehdotusta muutetaan. Tila merkitään asuinrakennuksen rakennuspaikaksi, koska lohkomisasiakirjojen perusteella on voitu osoittaa, että tila on lohkottu rakennuspaikaksi. 6

7 14. Pirjo Malkki, Piitula ( ) Perustelut, miksi pitää olla rakennuspaikka: - tontti on lohkottu Mikkelin läähinhallituksen päätöksellä numero 355 päivämäärällä rakennuspaikaksi. - Kerimäen kunnanhallitus ja rakennuslautakunta ovat lausunnossaan hyväksyneet tontin rakennuspaikaksi. - Asian esittelijä lääninhallituksesta on käynyt alueella tarkastuksella. - Naapureita on kuultu. - Liitteenä kopio Mikkelin lääninhallituksen päätöksestä. - Tontin koko on yli 5000 neliömetriä. - Maksan kiinteistöveroa tontista. - Tontille on tie, josta maksan tiemaksua. - Kunnallinen vesijohto ja viemäri on alle 500 metrin päässä tontista. Tonttiani ei hyväksytty rakennuspaikaksi, koska sille ei voida järjestää turvallista liittymää valtatieltä tultaessa Savonlinnasta. Kuitenkin nykyiset tilat käyttävät tätä vaarallista liittymää. Liittymä on siirrettävä lähemmäksi Savonlinnaa kohtaan, jossa vasemmalle kääntyvillä on oma lisäkaista. Täten risteys saadaan turvalliseksi ja tonttini voidaan hyväksyä rakennuspaikaksi ja nykyiset tilat voivat käyttää turvallista risteystä. Kaavaehdotusta muutetaan. Tila merkitään asuinrakennuksen rakennuspaikaksi, koska lohkomisasiakirjojen perusteella on voitu osoittaa, että tila on lohkottu rakennuspaikaksi. 7

8 15. Pirkko Malkki, Pietula ( ) Perustelut, miksi pitää olla rakennuspaikka: - tontti on lohkottu Mikkelin läähinhallituksen päätöksellä numero 355 päivämäärällä rakennuspaikaksi. - Kerimäen kunnanhallitus ja rakennuslautakunta ovat lausunnossaan hyväksyneet tontin rakennuspaikaksi. - Asian esittelijä lääninhallituksesta on käynyt alueella tarkastuksella. - Naapureita on kuultu. - Liitteenä kopio Mikkelin lääninhallituksen päätöksestä. - Tontin koko on yli 5000 neliömetriä. - Maksan kiinteistöveroa tontista. - Tontille on tie, josta maksan tiemaksua. - Kunnallinen vesijohto ja viemäri on alle 500 metrin päässä tontista. Tonttiani ei hyväksytty rakennuspaikaksi, koska sille ei voida järjestää turvallista liittymää valtatieltä tultaessa Savonlinnasta. Kuitenkin nykyiset tilat käyttävät tätä vaarallista liittymää. Liittymä on siirrettävä lähemmäksi Savonlinnaa kohtaan, jossa vasemmalle kääntyvillä on oma lisäkaista. Täten risteys saadaan turvalliseksi ja tonttini voidaan hyväksyä rakennuspaikaksi ja nykyiset tilat voivat käyttää turvallista risteystä. Kaavaehdotusta muutetaan. Tila merkitään asuinrakennuksen rakennuspaikaksi, koska lohkomisasiakirjojen perusteella on voitu osoittaa, että tila on lohkottu rakennuspaikaksi. 8

9 16. Pekka Malkki, Lehtoaho ( ) Aiemmissa huomautuksissa on todettu, että kiinteistö on aikoinaan lohkottu omakotitonteiksi kahden viereisen kiinteistön kanssa, jotka on rakennettu. Lehtoaho nimisen kiinteistön osalta on maksettu kiinteistöveroa ja tienhoitomaksua lähes kolmekymmentä vuotta. Kiinteistö on aikanaan varattu perillisteni rakennuspaikaksi. Kaavoittajan vastine liikennöinnistä ko. tilan ja viereisten tilojen osalta on absurdi, koska Lehtoahontie liittyy tänä syksynä avattuun pyörätiehen, jonka kautta liittyminen valtatielle tapahtuu. Kaavoittaja tarkastelee vain yhtä liittymää, mutta pyörätieltä voidaan valita liikennöintiin useampi ja turvallinen liittymä. Tasa-arvoisen kohtelun perusteella Lehtoahon tila tulisi säilyttää aikaisempien päätösten mukaisesti omakotitonttina, eikä sitä voida yhtäkkiä muuttaa maatalousmaaksi rakennettujen kiinteistöjen välissä. Mitä tulee laskennalliseen rakennusoikeuteen tilan sijaitessa yli 300 metrin etäisyydellä viemäröinnistä, on yhtä absurdi kuin liikenteellinen perustelu. Tilan pinta-ala on yli 5000 m2, jolloin Kerimäen rakennusjärjestyksen mukaan tilan viemäröinti voidaan hoitaa haja-asutusalueen määräyksin rakentamalla WC-vesille umpikaivo ja talousvesille tuuletettu imeytyskenttä, jos kunnalla ei ole varaa rakentaa kunnallista verkostoa kyseisille tiloille. Edellä esittämiini perusteluihin viitaten esitän kohteliaimmin, että Lehtoaho-tila säilytettäisiin edelleen omakotitonttina. Jos niin ei voida tehdä, pyydän verottajaa (kuntaa) palauttamaan vuosien aikana maksamani kiinteistöveron korkoineen. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotusta muutetaan. Tila merkitään asuinrakennuksen rakennuspaikaksi, koska lohkomisasiakirjojen perusteella on voitu osoittaa, että tila on lohkottu rakennuspaikaksi. 9

10 17. Heikki Mäkelä, Koivikko ( ) Pyydän kaavoittamaan omistamani maa-alueen asuinrakennuskäyttöön alueeksi A, AP tai AP. Kaavaehdotusta muutetaan siten, että tilalle siirretään viereiseltä tilalta Kaskikoivikko 1:51 yksi asuinrakennuksen rakennuspaikka. Näin molemmille tiloille tulee yksi uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka. Tilat muodostavat yhdessä emätilakokonaisuuden, jonka laskennallinen rakennusoikeus on 1 uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka. Koivikko on pinta-alaltaan suurempi ja tämän johdosta rakennusoikeus kuuluu tilalle 1:52. Kuitenkin myös tilalla 1:51 säilytetään yksi rakennuspaikka, koska se sijoittuu erityisen hyvin kylän keskukseen, infrastruktuurin lähelle ja maanomistaja on sitä toivonut. 10

11 18. Tuula ja Pentti Lavonen, Ylä-Kitka (pohjoinen) ja Suorinta (eteläinen) ( ) Tila 12:1 ja tilan 1:12 pohjoisosa tulisi poistaa kaavasta, koska alueella on maatila ja koneyritys ja siellä harjoitetaan haketus murskaustoimintaa. Tilalle 1:12 tulisi osoittaa yhteensä 4 uutta asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Tiloille ei osoiteta enempää uusia rakennuspaikkoja kuin kaavaehdotuksessa on osoitettu. Laaditun rakennusoikeuslaskelman perusteella enempää uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Pohjoisemman tilan osalta A-merkintä muutetaan AM-merkinnäksi, joka sallii teollisempaa yritystoimintaa. 19. Urho Kärkkäinen, Isokivi ( ) Tila tulisi merkitä rakennuspaikaksi, koska sille on myönnetty poikkeamislupa rakennuspaikan lohkomiseksi asuinrakennuspaikaksi vuonna Kaavaehdotusta muutetaan. Tila merkitään asuinrakennuksen rakennuspaikaksi, koska lohkomisasiakirjojen perusteella on voitu osoittaa, että tila on lohkottu rakennuspaikaksi. 11

12 20. Hannu Naukkarinen (Amilecon Oy), Leppälä ( ) Aikaisemmat osayleiskaavat ovat mahdollistaneet kiinteistömme alueelle asuntorakentamisen (AO- 2). Nyt käsittelyssä olevassa kaavamuutoksessa kiinteistömme on merkitty kokonaan palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-1). Kaavamuutoksessa on esitetty risteyksessä oleva liittymä poistettavaksi, joten liikenneyhteys kiinteistöllemme tulee vaikeutumaan, sillä liittymä siirtyy lähes puolen kilometrin päähän, joka vaikeuttaa kiinteistön käyttöä palvelu- tai hallintorakennusten suhteen. Kiinteistömme jakautuu kahteen osaan molemmin puolin Kitkantietä. Tien pohjoispuolella on erinomainen tontti omakotitalon rakentamiseen. Kulkeehan kunnallinen vesijohtoverkosto tonttimme kulmassa. Ympärillä oleva rakennuskanta on yksinomaan omakotitaloja. Esitämme, että Kitkantien pohjoispuolella olevan tontin kaavamerkintä muutetaan uudessa osayleiskaavassa Asuntoalueeksi (A), kuten viereisetkin tontit on merkitty ja Kitkantien eteläpuolella olevalla alueella säilytetään kaavaluonnoksen mukainen merkintä P-1. Perusteluna seuraavaa: - Aikaisemmin maanomistajien kuulemisen yhteydessä teimme asiasta jo huomautuksen, mutta kaavan laatija on vastauksessaan todennut, että hän on ottanut rakennusoikeuslaskelman lähtökohdaksi 300 metrin etäisyyden viemäröinnistä ja laskenut tämän perusteella uusien rakennuspaikkojen lukumäärän ja todennut, että rakennusoikeutta kuluttaa kantatilasta vuoden 1990 jälkeen lohkotut rakennuspaikat. - Kiinteistömme on muodostettu jo vuonna 1966 suoritetussa lohkomistoimituksessa ja lohkomisasiakirjoihin on tehty merkintä, että kiinteistömme on rakennuslain mukainen rakennuspaikka. - Kun lähialueelle on muodostettu myöhemmin rakennustontteja, olisi rakennuslupien myöntämisessä pitänyt huomioida jo aikaisemmin lohkottu kiinteistömme. Tätä tukee myös Korkeimman hallinto-oikeuden päätös nro 1410 v Silloin Mikkelin lääninhallitus ei hyväksynyt rakennuslupaa Rantasalmella vuonna 1966 lohkotulle tontille sillä perusteella, että kantatilasta oli myöhemmin muodostettu niin monta rakennuspaikkaa, ettei tälle aikaisemmin lohkotulle tontille voinut enää saada rakennuslupaa. KHO kumosi kielteisen päätöksen perustellen sitä mm. sillä, että kunnan olisi pitänyt ottaa huomioon myöhemmin lohkotulle tonteille rakennuslupia myöntäessään se, että joskus voidaan tälle aikaisemmin lohkotulle tontille hakea rakennuslupaa. Kaavaehdotusta muutetaan. Tilan pohjoisosa merkitään asuinrakennuksen rakennuspaikaksi, koska lohkomisasiakirjojen perusteella on voitu osoittaa, että tila on lohkottu rakennuspaikaksi. 12

13 21. Jukka Leinonen, Heikkilä ( ) Heikkilä tilalle tulee osoittaa 4 uutta asuinrakennuksen rakennuspaikkaa Tynkkylänmäentien eteläpuolelle. Tonteille on yhteinen tieyhteys nykyisin käytettävän maa- ja metsätalousliittymän kautta. Alueelle on turvalliset kevyenliikenteen yhteydet, viemäröinti ja vesihuolto, sähköt ja valokaapelit kulkevat tontin rajalla. Rakennusoikeutta esitetään kaavaehdotuksen rakennusoikeuslaskelmassa 0,3 rakennuspaikkaa / hehtaari. Tämä on liian tiukka vaatimus. Kaavaa ei muuteta muistutuksen johdosta. Tila Heikkilä on käyttänyt rakennusoikeutensa siitä lohkottuihin rakennuspaikkoihin, jotka on muodostettu Tynkkylänmäentien varteen. 13

14 KAAVOITTAJAPÄIVÄSSÄ SAADUT PALAUTTEET NIILTÄ, JOTKA EI- VÄT LISÄKSI JÄTTÄNEET KIRJALLISTA MUISTUSTA 22. Ossi Sipinen, Kuusirinne Rakennuspaikkoja tulisi siirtää siten, että tilan pohjoisin rakennuspaikka Kitkantieltä siirretään nuolen osoittamaan ryhmään ja laajennetaan A-aluetta sähkölinjaan. Lisäksi pääsytie tulee poistaa kaavasta. Tämä antaa mahdollisuuden valita tien lopullinen sijainti myöhemmin riippuen siitä mitä rakennuspaikkoja ryhdytään ensimmäisenä rakentamaan. Kaavaehdotusta muutetaan esitetyllä tavalla. Tieyhteys tilalle Suorinta 1:12 osoitetulle rakennuspaikalle tulee joka tapauksessa järjestä tilan 2:49 Kuusirinne kautta, vaikka sitä ei ole kaavaan osoitettukaan. 23. Vesa ja Eila Niiranen yms. Kerimäentien ja Anttolantien suunnitellusta eritasoliittymästä Punkaharjun suuntaan osoitettu kevyenliikenteen reitti tulisi osoittaa sähkölinjan viereen eikä nykyisten pihojen läpi. Kyseinen kevyenliikenteen reitti poistetaan kaavasta, koska sen lopullisesta sijainnista ei ole vielä tietoa. Reitin rakentaminen on juridisesti mahdollista ilman kaavassa osoitettua merkintääkin, vaikka sen toteutuminen tämän johdosta saattaa käytännössä viivästyä. 14

15 24. Leena Hämäläinen, Perälä Tilalle osoitetut rakennuspaikat tulisi sijoittaa mieluummin uuden tien varteen. Kaavassa ei ole osoitettu yhtään uutta rakennuspaikkaa kulttuurihistoriallisesti tärkeälle maisemaalueelle (ma-1). Mikäli rakennuspaikkoja siirrettäisiin muistutuksessa esitetyllä tavalla, sijoittuisivat ne ma-1 alueelle. Kaavaehdotusta ei tämän johdosta muuteta muistutuksen perusteella. 25. Riikka ja Pekka Koivisto, Poukamanpelto Rakennuspaikkoja pitäisi olla yhden sijaan kolme. Asiaa katsottu joskus Jorma Mattisen kanssa ja sen mukaan tontit on jo suunniteltukin. Maanomistajien tasapuolisenkohtelun arvioimiseksi on tehty rakennusoikeuslaskelma. Laskelman perusteella uusia rakennuspaikkoja ei voitaisi osoittaa lainkaan. Laskelmasta on kuitenkin poikkeuksellisesti poikettu, koska alue sijoittuu kylärakenteeseen ja viemäröintiin nähden erityisen hyvin. Laskelman mukaan rakennusoikeutta on muodostunut ainoastaan tilan melualueen ulkopuoliselta osalta. Ei muutosta. 15

16 26. Osmo Vepsäläinen, Kanta-Herttua Kaavaluonnoksesta jätetyn palautteen vastineessakin on todettu, että tilalle voidaan osoittaa yhteensä 6 uutta rakennuspaikkaa. Kaavaehdotuksessa uusia rakennuspaikkoja on osoitettu viisi. Kaavaehdotuksesta pois jääneen rakennuspaikan voisi sijoittaa sylkyntien varteen. Kaavaehdotuksesta oli jäänyt rakennusoikeuslaskelman mukainen ja luvattu rakennuspaikka pois. Kaavaehdotusta muutetaan ja lisätään puuttuva rakennuspaikka esitetyn mukaisesti. 27. Raimo Leskinen, Pajula I ja Yläpelto Toiveena rakennuspaikka. Vesi- ja viemärijohtoa rakennettaessa on annettu lupa johtojen rakentamiseen tontin kautta mm. sillä perusteella, että voisi saada uuden rakennuspaikan. Tilalla ei ole laaditun rakennusoikeuslaskelman mukaan jäljellä olevaa rakennusoikeutta. Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 0,6 hehtaaria. Rakennusoikeutta muodostuu laskelman perusteella 0,3 rakennuspaikka/hehtaari. Tilat ovat lisäksi kooltaan alle 0,5 hehtaaria, joten ne eivät täytä kaavamääräyksessä esitettyä vaatimusta yli 0,5 hehtaarin tonttikoosta. Ei muutosta. 16

17 28. Risto J. Kosonen, Jääntö Maanomistajalle on esitetty kaavoittajapäivässä seuraavaa: Rakennusoikeuslaskelman mukaan tilan rakennusoikeuslaskelman mukainen rakennusoikeus on 3 rakennuspaikkaa. Kaavaehdotuksessa rakennuspaikkoja on osoitettu virheellisesti 5. Maanomistaja esittää alueelle useampaa kuin 5 rakennuspaikkaa, koska hänen mailleen on osoitettu kylän yhteiseen käyttöön LV-alue. Mikäli kaavaratkaisu on kaavaehdotuksen mukainen tai rakennuspaikkojen kokonaismäärä jää kolmeen, tulee myös kylän yhteisranta poistaa kaavasta. Koska kaavakartassa tilalle on virheellisesti osoitettu 2 rakennuspaikkaa liikaa suhteessa laadittuun rakennusoikeuslaskelmaan, tulisi tilalle osoitetut uudet rakennuspaikat poistaa. Koska tilalle on osoitettu kyläläisten yhteiseen käyttöön tarkoitettu veneranta, voidaan laskelmasta poiketa ja osoittaa tilalle yksi rakennuspaikka enemmän kuin rakennusoikeuslaskelma oikeuttaa. Kaavaehdotusta muutetaan siten, että tilalle osoitetaan yhteensä 4 rakennuspaikkaa. Neljäs rakennuspaikka osoitetaan uutena rakennuspaikkana. Tämä uusi rakennuspaikka sijoitetaan Sylkyntien varteen A-alueelle johtavan pääsytien itäpuolelle. Rannassa oleva LV-alue jaetaan kahteen erilliseen osaan. Pohjoiseen osaan osoitetaan alue yksityiseksi venevalkamaksi, joka on ainoastaan tilan Jääntö ja siitä mahdollisesti lohkottavien rakennuspaikkojen käytössä. Eteläosaan osoitetaan LV-alue, joka on tarkoitettu koko kylän yhteiseksi venerannaksi. Yksityiselle venevalkamalle varataan rantaviivaa noin 1/3 tilan rantaviivasta ja yleiselle venevalkamalle noin 2/3 tilan rantaviivasta. 17