Itä-Savon laatukasvatuspäivä Rantasalmi,
|
|
- Tiina Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuloksia nopeakasvuisen männyn laadusta, pystykarsinnasta ja laadun hyödyntämisestä puutuotteissa Erkki Verkasalo, Esko Sirparanta, Mitchell Baker, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen Itä-Savon laatukasvatuspäivä Rantasalmi,
2 Metlan tutkimushanke Männyn ja kuusen raaka-ainepotentiaalit, ominaisuudet, soveltuvuus ja kilpailukyky puutuoteteolisuudessa (PUU-ohjelma, ) Osahanke Nimi Tutkijat (osatutkimukset) 1 Viljelymännyn raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Martti Venäläinen & projektitutkijoita 2 Viljelykuusen raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Henrik Heräjärvi & projektitutkijoita 3 Viljelyhavupuun eurooppalainen bench-marking Lisäksi: Nordic pine ja Suomi-Venäjä havupuututkimusten loppuun vieminen 4 Havupuutavaralajien koko- ja laatujakaumat Lisäksi: VMI-tarkastelut viljely- ja luonnonmetsien määristä, laadusta ja puutavaralajeista 5 Harvennusmänty sahauksessa ja jatkojalostuksessa Lisäksi: Pienpuuhun perustuvien liimattujen rakennetuotteiden ja piharakentamisen tuotteiden ominaisuudet Erkki Verkasalo & Tuula Nuutinen Mika Grekin Sanna Hautamäki Tuula Nuutinen & MELA-ryhmä Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen & Erkki Verkasalo Reeta Stöd Reeta Stöd, Henrik Heräjärvi, Veikko Möttönen & Keijo Heikkilä
3 VILJELY- JA LUONNONPUUSTOJEN MÄÄRÄ JA LAATU VMI 10 -AINEISTOIHIN PERUSTUVIA TULOKSIA TEHTÄVÄT 1) Kartoittaa nykyisten mänty- ja kuusivaltaisten viljelymetsien pinta-alat, puustojen määrät ja keskitilavuudet kehitysluokittain 2) Laskea männyn ja kuusen läpimittaluokittaiset dimensiotunnukset ja saatavissa olevat ulkoisen laadun tunnukset VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain 3) Laskea männyn ja kuusen tärkeimpien puutavaralajien kertymät VMIkoepuuaineiston perusteella ja siihen apteerauksen simulointia soveltaen läpimittaluokittain VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain Laskelmat tehdään erikseen neljälle suuralueelle kasvupaikkaryhmittäin kaikissa tapauksissa luonnonsyntyisiin metsiin vertaillen Tekijät: Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Erkki Verkasalo
4 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Nopeakasvuisten puustojen asema Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien pinta-alat kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain metsikön vallitsevan puulajin mukaan Itä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Pinta-alat (km 2 ) kasvupaikoittain Pinta-alat (km 2 ) kehitysluokittain Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset
5 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Nopeakasvuisten puustojen asema Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien keski-tilavuudet kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain metsikön vallitsevan puulajin mukaan Itä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Keskitilavuudet (m 3 /ha) kasvupaikoittain Keskitilavuudet (m 3 /ha) kehitysluokittain Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto Mäntyvaltainen 250 Kuusivaltainen 250 Lehtipuuvaltainen OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu 0 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen
6 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Nopeakasvuisten havupuustojen asema Mänty- ja kuusivaltaisten metsien pinta-alat puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Itä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Mäntyvaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) 6000 Kuusivaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) Kylvö Istutus Luontainen 5000 Viljely Luontainen Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto 0 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto
7 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Nopeakasvuisten havupuustojen asema Mänty- ja kuusivaltaisten metsien keskitilavuudet puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Itä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Mäntyvaltaisten metsien keskitilavuudet (m 3 /ha) 300 Kuusivaltaisten metsien keskitilavuudet (m 3 /ha) 250 Luontainen Istutus Kylvö 250 Luontainen Viljely Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto 0 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Suojus- tai kasvatusmetsä kasvatusmetsä siemenpuusto
8 NOPEAKASVUISEN MÄNNYN PYSTYKARSINTA JA ERIKOISSAHAUS TULOKSIA EMPIIRISISTÄ SAHAUSKOKEISTA JA PUUN SISÄISEN LAADUN TUTKIMUKSISTA TUTKIMUKSEN KOHTEET 1) Rakennuspuusepän- ja sisustuskäyttöön tarkoitettujen, tukkien läpisahauksen ja pinnanmyötäisen sahauksen yhdistelmällä saatavien tuoteaihioiden saanto, laatu ja arvo nopeakasvuisista karsituista tyvitukeista verrattuna karsimattomista tukeista saataviin massiivipuisiksi tai massiivipuisiksi ja sormijatketuiksi komponenteiksi 2) Oksattoman puun muodostumisen prosessi nopeakasvuisissa männyissä, karsinnan jälkeen muodostuneen puun paksuus ja puutekninen laatu 3) Nopeakasvuisen männyn karsinnan taloudelliset edellytykset ja kannattavuus puuntuottajan kannalta, kun sovelletaan kohdassa 1 kuvattua erikoissahausta Tekijät: Esko Sirparanta (pro gradu), Mitchell Baker (kv-harjoittelija), Seppo Silvennoinen (Sil-Kas Oy, konsultointi), Erkki Verkasalo (styyrmanni)
9 MITÄ HYÖTYÄ TUTKIMUKSESTA PUUNTUOTTAJAN KANNALTA - Suomessa on pystykarsittu metsiä julkisella tuella hehtaaria vuosina männiköitä arvatenkin yli puolet (Varpu Hulsi 2012) - Pystykarsintaa on tehty myös ilmeisen paljon ilman tukia (isäntälinja) - Viljavien kasvupaikkojen nopeakasvuisia männiköitä, mukaan lukien viljelymänniköitä on tulossa hakkuisiin kasvavia määriä Itä- ja Etelä- Suomessa 10 vuodessa. Näistä saadaan jo nyt tukkimittaista puuta, jonkun verran on myös pystykarsittu. - Laatukasvatuksen mahdollisuudet ensiharvennusvaiheeseen tulevissa viljavien maiden männiköissä metsänhoidollisia valintoja silmällä pitäen. Nykyiset pystykarsintaohjeet koskevat verraten hidaskasvuista mäntyä, ohjeistus nopeakasvuiselle puuttuu tai karsintaa ei suositella. - Arvio ajasta missä ulkoisesti karsintakelpoiset nopeakasvuiset männyt kehittävät arvokasta oksatonta puuta virheettömänä tyvitukkien pintaosiin teknisesti oikein tehdyn karsinnan jälkeen ja viitteitä odotettavissa olevasta kantoraha-arvosta puuteknologisin perustein, kun käytössä tähdätään arvokkaisiin lopputuotteisiin. - Lisätietoa optimikiertoaikalaskelmille ja pohjaa suosituksille tämäntyyppisten männiköiden kannattavalle laatukasvatukselle
10 MITÄ HYÖTYÄ TUTKIMUKSESTA PUUNKÄYTTÄJÄN KANNALTA - Pystykarsittu mänty on erinomaista raaka-ainetta laadukkaisiin lopputuotteisiin tähtäävälle puusepänteollisuudelle ja arvokkaimpiin rakennustuotteisiin - Läpisahaukseen ja läpisaheiden pinnanmyötäiseen sahaukseen perustuvalla erikoissahauksella voidaan maksimoida erinomaista ulkonäkölaatua edustavan oksattoman, suorasyisen pintapuun saanto - Karsinnan jälkeen muodostuva puuaine on tasalaatuista, helposti työstettävää ja liitettävää ja pitää mittansa ja muotonsa todennäköisesti tavallista paremmin kuivauksessa ja välijalostuksessa sekä tuotteiden potentiaalisissa käyttökohteissa - Mahdollisia tuotteita: 1) ikkuna- ja oviteollisuuden arvokkaimpien tuotteiden aihiot, 2) visuaalisesti näyttävät pinnaltaan oksattomat hirsitalojen seinä- ja sisäpalkkirakenteet, 3) mäntyviilu sisustus- ja huonekalutuotteiden päällystykseen (mieluiten leikattuna viiluna), 4) massiivipuiset listat ja sisustuspaneelit (perinteisiä tuotteita)
11 - Tulokset antavat pohjaa puutuoteyrityksille tuotteiden arvon maksimointiin, osoittavat käytön kannattavuuden ja auttavat määrittelemään tuotekehityksen ja investointien suuntaamista - Tulokset antavat pohjaa tulevien mäntyvarojen kannattavaan hyödyntämiseen puutuotealalla - Potentiaaliset tuotteet ja pystykarsittu raaka-aine sopivat erityisen hyvin puutuotealan pk-yritysten asiakastuotestrategiaan - Kone- ja laitevalmistajat saavat lisätietoa tuotesuunnittelua varten Varpu Hulsi 2012, kysely 35 sahayritykselle Etelä-Pohjanmaalla: Mielipiteet pystykarsinnasta vaihtelevat. Osa sahalaitoksista piti pystykarsintaa hyvänä laadukkaan puutavaran lisäämismenetelmänä, osa taas kokee sen kannattamattomaksi toiminnaksi. Yleisesti kuitenkin todetaan, että päällisin puolin oksaton ja laadukas tukki ei ole tae virheettömästä puuaineksesta. Sahalaitoksista ja jatkojalostajista 92 % on valmis maksamaan enemmän laadukkaammasta puu- ja sahatavarasta. Hintojen nousu ei vaikuttaisi yrityksiin, mikäli myös raaka-aineen laatu nousisi samaa tahtia
12 MIKSI ERIKOISSAHAUS: ARVOSAANTO Nelisahaus Läpisahaus Lähde: Arto Usenius VTT, Komponenttisahaus
13 MIKSI PYSTYKARSIA NOPEAKASVUISTA MÄNTYÄ: VIRHEETÖNTÄ PUUTA - NOPEASTI Erkki Salo, METLA Merja Lindroos, METLA
14
15
16 TUTKIMUSAINEISTOT (RANTASALMI, KIIHTELYSVAARA) - Koeleimikot: neljä MT-OMT (ikä v.), yksi VT-verrokki (nro 3, ikä 110 v.) - Koetukit: 20 karsittua ja 5 karsimatonta (pl. nro 2) per leimikko, yht kpl 4-metrin tyvitukit koesahaukseen, saheet saannon ja visuaalisiin laatumuuttujien mittauksiin sekä kaupalliseen laatuluokitteluun ja arvonmääritykseen - Oksakiehkurapölkyt: viidestä karsitusta puusta per leimikko virheettömän puun muodostumisen laboratoriomittauksiin; kolme karsitusta tyvitukista ja kaksi karsimattomasta välitukista - Kiekkonäytteet: kaikkien tukkien päistä ja oksakiehkurapölkkyjen yläpuolelta (näistä puista) 1 karsittu ei-karsittu 2 karsittu ei-karsittu 3 karsittu ei-karsittu 4 karsittu ei-karsittu 5 karsittu ei-karsittu karsittu ei-karsittu Ikä a D1,3 mm Pituus m 23,2 24,7 23,8 23,4 22,6 20,1 20,6 22,8 23,1 22,7 22,7 Koepuut Kapeneminen mm (1,3-6,0 m) Latvusraja m 12,1 14,3 11,3 12,7 13,6 9,7 10,9 12,3 12,3 11,6 11,7 Koetukit Latvalpm Tilavuus (neen) (kneen) mm dm Leimikko ja karsintaaste Kuivaoksaraja m 5,8 1,3 5,6 7,0 2,7 4,5 1,5 5,1 1,0 5,6 1,6 Lustonleveys mm 3,4 3,5 2,7 1,6 2,1 3,6 3,4 2,8 2,8 2,8 2,
17 LEIMIKOT Erkki Verkasalo, METLA 2 3 YKSITYINEN OMISTAJA RANTASALMEN KUNTA YKSITYINEN OMISTAJA 4 5 YKSITYINEN OMISTAJA RANTASALMEN KUNTA 17
18 @ 2011 Mitchell Baker Virheettömän puun muodostumisen Erkki Salo, METLA Männyn kuolleena karsitun oksan kyljestyminen ja muodostuva pihkatappi: a) oksan halkileikkauksessa, b) oksan 2010 Erkki Salo
19 Tuloksia pystykarsinnan jälkeen muodostuneesta puuaineesta ja puuteknisestä laadusta (Mitchell Baker 2011) Sädekasvunopeus ennen ja jälkeen pystykarsinnan leimikoittain Leimikko nro N kpl Keskiarvo mm Keskihajonta mm Ennen karsintaa ,74 0, ,48 0, ,90 0, ,79 0, ,45 0,53 Kaikki 260 3,32 0,86 Karsinnan jälkeen ,44 0, ,83 0, ,93 0, ,03 0, ,99 0,41 Kaikki 260 2,45 0, Erkki Salo, METLA
20 Oksien karsintajäljen laadun mukaiset jakaumat leimikoittain Leimikko Laatu Kaikki = Terävä katkaisupinta 2 = Tylsä katkaisupinta 3 = Murtunut katkaisupinta 4 = Lyöty poikki
21 Oksaisen sisäosan ja karsinnan jälkeen syntyneen vikaisen ja virheettömän puun säde karsitussa oksakiehkurassa leimikoittain Vikaisuuden lajit: pihkatappi, värivika tai laho, sisäänjäänyt kuori, häiriöt syysuunnassa
22 Karsinnan jälkeen muodostuneen puuaineen ja virheettömän puuaineen säteen suhde kasvunopeuteen ennen ja jälkeen karsinnan leimikoittain
23 Karsinnan jälkeen muodostuneen virheettömän puuaineen säteen suhde karsitun oksan läpimittaan leimikoittain
24 Karsinnan jälkeen muodostuneen vikaisen puuaineen säteen suhde karsitun oksan läpimittaan leimikoittain
25 ERIKOISSAHAUS, LAATULUOKITUS, ARVONLASKENTA * Sahaus pyörösahatekniikalla (kenttäsirkkeli), kartionmuotoiset keskikappaleet rimoiksi höyläämällä. * Ikkunanpuitelaatuiset soirot ja listalaatuiset rimat lämminilmakuivattiin tavoitekosteuteen %, muut saheet tuoreita Piirros: Seija Sulonen, Metla Saheiden luokitus Sil-Kas Oy:n asiakaslaatuvaatimusten mukaan: * Soirot A1: ikkunanpuiteaihioihin * Soirot A2: ikkunanpuiteaihioihin (tasauksen jälkeen, min. ½ A1 laatua) * Soirot B: rakennussahatavaraksi yms. * Rimat A, tukin sahauspinnoista: listoihin ja kapeisiin paneeleihin * Rimat B1, muut tukin sahauspinnoista; pakkaustavaraksi, välirimoiksi * Rimat B2, muut tukin sydänosasta; pakkaustavaraksi, välirimoiksi * Soirot A1 ja A2 ikkunanpuitekelpoinen osa yhdistettiin soirolaaduksi A * Sivutuotteet = kuori, sahanpuru, höylälastut, sahauspinnat, A2-soirojen tasauspätkät bioenergiaksi
26 @ 2011 Merja Lindroos, METLA 26
27 Tukin käyttösuhde ja sahatuotteiden bruttoarvo karsituilla ja karsimattomilla tukeilla leimikoittain Leimikko ja karsinta-aste 1 karsittu ei-karsittu 2 karsittu ei-karsittu 3 karsittu ei-karsittu 4 karsittu ei-karsittu 5 karsittu ei-karsittu karsittu ei-karsittu 2,44 2,34 2,42 2,62 2,32 2,43 Sahatuotteiden bruttoarvo Euroa / Tukki-m 3 Tukin käyttösuhde Tukki-m 3 / Sahatavara-m 3 Massiivipuuaihioiden Massiiivipuu- ja sormijatkos- valmistus aihioiden valmistus 2,33 2,28 2,33 2,39 2,34 2,31 2,31 2,33 2,48 2,40 2,42 2,40 2,76 2,61 2,52 2,45 Massiivipuuaihioiden valmistus Massiiivipuu- ja sormijatkosaihioiden valmistus
28 Tukin latvaläpimitan vaikutus sahatuotteiden bruttoarvoon karsituilla tukeilla tuotantostraregiasta riippuen Tukin kokonaisarvo, /m Tukin kokonaisarvo, /m Tukin latvaläpimittaluokka, mm Tukin latvaläpimittaluokka, mm Pystykarsittujen tukkien kokonaisarvo latvaläpimittaluokittain valmistettaessa massiivipuuaihioita (vasen) tai massiivipuuaiheioita ja sormijatkoskomponentteja (oikea), Euroa / Tukki-m
29 Päätelmiä 1. Käyttösuhde oli keskimäärin noin 0,1 m 3 /m 3 parempi karsituilla kuin karsimattomilla tukeilla, mutta ero oli systemaattinen vain massiivipuu- ja sormijatkosaihioita yhdessä valmistettaessa - massiivipuutuotteilla ratkaisee enemmän tukin laatu kuin muoto 2. Tukin latvaläpimitta vaikutti tukin käyttösuhteeseen ja bruttoarvoon käytännössä vain massiivipuu- ja sormijatkosaihioita yhdessä valmistettaessa. 3. Käyttösuhde heikkeni erikoissahauksessa jonkun verran eli m 3 /m 3 verrattuna nelisahaukseen (aikaisemmat suomalaiset ja ruotsalaiset tutkimukset ja käytännön kokemukset samoista tukkidimensioista) 4. Pinnanmyötäinen sahaus kohottaa saantoa tukin pinnasta päin hieman vähemmän kuin alentaa sitä tukin sydämestä (kartionmuotoinen keskikappale) sahaustekniikkaa ja sen hallintaa voidaan parantaa huomattavasti ja aihioiden saantoa täten kohottaa 5. Soirojen osuus sahatavarasta oli 85 % eli paljon korkeampi kuin nelisahauksessa. Aihiolaatu A on ratkaiseva tukin arvonmuodostukselle: osuus 78-87% karsittujen tukkien arvosta ja % karsimattomien tukkien arvosta eri leimikoissa. 29
30 Päätelmiä 6. Karsintahyöty vaihteli tukkien bruttoarvon perusteella arvioituna massiivipuuaihioiden valmistuksessa välillä /m 3 (31 49%) nopeakasvuisissa leimikoissa, mutta lisäys oli vain 15 /m 3 (8%) VTleimikossa - mitä nopeampi kasvu, sitä suurempi arvonlisäys 7. Karsintahyöty vaihteli vastaavasti massiivipuu- ja sormijatkosaihioita valmistettaessa välillä /m 3 (13 17%) nopeakasvuisissa leimikoissa, mutta lisäys oli vain 10 /m 3 (5%) VT-leimikossa 8. Sormijatkoskomponenttien valmistus lisäsi karsimattomien tukkien arvoa nopeakasvuisissa leimikoissa /m 3 (22-42 %), mutta vaikutus oli karsituilla tukeilla vain 5-19 /m 3, 2-12 %) ja VT-leimikossa olematon (hyvä laatu muutenkin) Vrt. Nelisahauksessa tukin käyttösuhde on ollut pystykarsituilla mäntytukeilla 0,05 0,15 m 3 /m 3 matalampi kuin karsimattomilla tukeilla ja karsinnasta saatu arvonlisäys 10 31% (NT-laatulajittelu sahatavaralla), samankokoisilla tukeilla ja vastaavalla karsinnasta kuluneella ajalla kuin tässä tutkimuksessa 8 %-yksikköä suurempi arvonlisäys saatu jos päätehakkuu tehtiin vuotta karsinnan jälkeen 30
31 karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton Osuus sahatavarasta % B-laatu, sisärimat B-laatu, pintarimat A-laatu, rimat B-laatu, ikkunanpuiteaihiot A-laatu, ikkunanpuiteaihiot OMT1 OMT2 VT1 MT1 MT2 Kaikki Leimikko Pystykarsittujen ja karsimattomien tukkien sahatavaran laatuluokkajakaumat leimikoittain ja leimikoiden keskiarvona A-B-luokituksen mukaan
32 Osuus ikkunanpuiteaihioista, % karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton karsittu karsimaton virheetöntä sivua 1 virheetöntä sivua 2 virheetöntä sivua 3 virheetöntä sivua 4 virheetöntä sivua OMT1 OMT2 VT1 MT1 MT2 Kaikki Leimikko Pystykarsituista ja -karsimattomista tukeista sahattujen ikkunanpuiteaihioiden laatujakaumat leimikoittain ja leimikoiden keskiarvona virheettömien sivujen lukumäärän mukaan
33 Päätelmiä 1. Laadun A soirojen ja rimojen saanto karsituilla tukeilla %-yksikköä korkeampi kuin karsimattomilla tukeilla nopeakasvuisissa leimikoissa hyvä tulos ottaen huomioon vain 30 vuotta karsinnasta. 2. VT-kasvupaikan referenssileimikossa (nro 3) saannon kohoaminen oli vain 3 %-yksikköä, mutta osuus oli varsin korkea ilman karsintaakin. 3. Laadun A soirojen osuus sahatavarasta oli korkea karsituilla tukeilla, %-yksikköä leimikosta riippuen 4. Laadun A soirojen osuus sahatavarasta oli karsituilla tukeilla %-yksikköä korkeampi kuin karsimattomilla tukeilla nopeakasvuisissa leimikoissa, vain 1 %-yksikköä korkeampi VT-leimikossa. Vrt. 1. Nelisahauksessa u/s-sahatavaran osuus sydäntavarasta on ollut suomalaisissa ja ruotsalaisissa tutkimuksissa karsituilla tukeilla % ja karsimattomilla tukeilla %, samankokoisten tukkien ja vastaavan karsinnasta kuluneen ajan aineistoissa. Vrt. 2. Kahdessa suomalaisessa mäntyviilun sorvauskokeessa korkealaatuisen viilun osuus on ollut karsituilla tukeilla 46 % ja 66 % ja karsimattomilla tukeilla 14 % and 9 %. 5. Vain karsituista tukeista saatiin 4 tai 3 sivulta oksattomia soiroja osuudet kuitenkin vain 0 5 % ja 3 13 % eri leimikoissa 6. Kahdelta tai yhdeltä sivulta oksattomia soiroja oli karsituilla tukeilla13 30 % ja %, karsimattomilla tukeilla 0 7 % ja 4 31 % 7. Päätehakkuun pitkittäminen kauemmaksi kuin 30 vuotta karsinnasta parantaa olennaisesti karsintatulosta tässäkin suhteessa.
34 Ikkunanpuiteaihion laatuisten soirojen kuivauslaatu karsituilla ja karsimattomilla tukeilla Mittaus yhden metrin pätkissä tukin tyvestä alkaen Karsitut Karsimattomat Lapevääryys Lapevääryys Luokka Luokka Pätkä A B C Pätkä A B C 1 82,3 12,3 5,4 1 81,5 13,6 4,9 2 81,3 13,8 4,9 2 80,6 15,1 4,3 3 80,3 14,6 5,1 3 81,8 14,8 3,4 4 80,6 14,8 4,6 4 79,0 16,7 4,3 Karsitut Karsimattomat Syrjävääryys Syrjävääryys Luokka Luokka Pätkä A B C Pätkä A B C 1 80,9 11,7 7,3 1 73,6 19,1 7,4 2 81,2 11,7 7,1 2 74,2 18,5 7,4 3 81,1 11,8 7,1 3 74,2 18,4 7,4 4 81,1 11,9 7,0 4 74,2 18,4 7,4 Karsitut Karsimattomat Kuperuus Kuperuus Luokka Luokka Pätkä A B C Pätkä A B C 1 100,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0, ,0 0,0 0,0 Karsitut Karsimattomat Kierous Kierous Luokka Luokka Pätkä A B C Pätkä A B C 1 72,9 23,2 4,0 1 73,2 22,3 4,5 2 75,6 20,4 4,0 2 73,7 21,9 4,5 3 76,3 20,0 3,6 3 73,7 21,9 4,5 4 75,5 20,9 3,6 4 73,7 21,9 4,5 Päätelmiä: 1. Syrjävääryys karsitussa puussa vähäisempää kuin karsimattomassa. 2. Lapevääryydessä ei eroa. 3. Kieroudessa karsittu puu näytti hieman huonommalta kuin karsimaton (pl. tyvipätkä), mutta ero ei merkitsevä (mahdollinen syy: sydänpuun sisäosa saatu tarkemmin talteen). 4. Kuperuutta ei lainkaan, karsinnasta riippumatta (pinnanmyötäinen sahaus)
35 Soirojen laatujakaumat syysuoruuden ja vuosirengaskulman perusteella karsituilla ja karsimattomilla tukeilla leimikoittain Vinosyisyys yhden metrin pätkissä tukin tyvestä alkaen ja lustokuvio soiron latvapään perusteella Vinosyisyys Karsitut Luokka Vinosyisyys Karsimattomat Luokka Pätkä Pätkä ,6 24,9 11,0 8,5 1 56,6 23,6 12,3 7,6 2 89,0 9,2 1,3 0,4 2 90,6 7,7 1,7 0,0 3 98,3 1,4 0,2 0,0 3 98,7 1,3 0,0 0,0 4 97,2 2,3 0,3 0,2 4 95,9 3,5 0,0 0,6 Karsitut Karsimattomat Lustokuvio Lustokuvio Luokka Luokka ,7 40,1 27,4 11,6 8,2 0,0 12,3 35,1 27,6 15,5 9,6 0,0 Päätelmiä: 1. Suorasyisyydessä ei ilmennyt ainakaan etua karsitulle puulle riippuu enemmän korkeusasemasta rungossa: tyvipätkässä selvästi eniten vinosyisyyttä 2. Lustokuvio ehkä hieman edullisempi karsitussa kuin karsitussa puussa (luokat 1-2)
36 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 1) Pystykarsinnalla saadaan teknisesti oikein ja turvallisena vuodenaikana tehtynä huomattava arvonlisäys NOPEAKASVUISELLA MÄNNYLLÄ (lustonleveys 3-6 mm), jos karsittavat puut valitaan oikein: d 1,3 <15 cm, tyvitukkiosan oksat <25 mm, suora runko, terve puu = SAMAT VAATIMUKSET KUIN PYSTYKARSINNASSA YLEENSÄKIN 2) Karsintahyöty on suurempi nopea- kuin hidaskasvuisella männyllä nopeamman virheettömän puuaineen muodostumisen ansiosta alkaa karsinnan jälkeen noin 2 cm:n sädekasvun jälkeen 2) Erikoissahaus pintapuun tarkemmaksi talteen saamiseksi lisää merkittävästi karsintahyötyä, selvästi enemmän kuin nelisahaus teolliset teknologiset ratkaisut todennäköisimmin näiden sahaus- ja työstötapojen välimuotoja ja/tai yhdistelmiä (vrt. trapetsisahaus, timanttisahaus, lockwood-menetelmä, kronenholz-menetelmä, woodmizer-menetelmä,...) 4) Tutkitulla tekniikalla pystykarsinta tuottaa keskimäärin ainakin noin 30 % (vajaa 50 /m 3 ) ja 15 % (noin 25 /m 3 ) bruttotuottojen lisäyksen männyn tyvitukeille, kun tavoiteltaessa massiivipuuaihioita tai vaihtoehtoisesti massiivipuu- ja sormijatkosaihioita (tässä ikkunanpuitteiden materiaaliksi) tuotantokustannukset vaikuttavat varmasti nettotuottojen eroihin (tutkimuksessa ei pystytty ottamaan huomioon) 5) Sormijatkaminen tuo käytännössä lisäarvoa vain karsimattomien nopeakasvuisten mäntyjen tukeille ei karsituille tai luontaisesti muutenkin hyvälaatuisille tukeilla 6) Karsintahyöty kasvaa olennaisesti, jos päätehakkuu tehdään myöhemmin kuin tässä tutkimuksessa eli vasta yli 30 vuotta karsinnan jälkeen hyvä tulos silti tälläkin 36
37 MUISTAMISET Sil-KaS Oy, Kuopio ja Rantasalmi suunnittelu, konsultointi, tehdaskoepaikat ja järjestelyt, muu yhteistyö Kolkonjoen Mylly ja Saha Oy, Rantasalmi - sahauspalvelut Tmi Saarenpää, Vuohijärvi sahatavaran kuivauspalvelut Rantasalmen kunta koetukkien lahjoitus Rantasalmen mhy - korjuupalvelut METLA rahoitus, henkilöresurssit, viestintäpalvelut Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto opinnäytetyön ohjaus Lisätietoja: erkki.verkasalo@metla.fi
Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet
Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari 10.6.2014 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotPuutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen
Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen markkinoille saaminen mitä, mistä ja miten Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Tuula Nuutinen, Olli Salminen, Riitta Hänninen PUU vastaa
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
LisätiedotPuutuoteteollisuuden raaka-aineen laadun näkymät ja kilpailukyky
Puutuoteteollisuuden raaka-aineen laadun näkymät ja kilpailukyky Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Olli Salminen PUUN VUODET PUU-ohjelman loppuseminaari Luontokeskus Haltia, 18.3.2014
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
LisätiedotSahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
LisätiedotHAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula Kuvat: www.macpine.fi Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotVarpu Hulsi. Laadukkaan puu- ja sahatavaran merkitys. eteläpohjalaiselle saha- ja jatkojalostusteollisuudelle
Varpu Hulsi Laadukkaan puu- ja sahatavaran merkitys eteläpohjalaiselle saha- ja jatkojalostusteollisuudelle Opinnäytetyö Kevät 2012 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN
LisätiedotRauduskoivun pystykarsintakoe
Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista 2006-2011 Pentti Niemistö 21.8.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotPURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos Tausta» Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi
LisätiedotMännyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto
Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto 9.6.2003 Laatuaineisto Laatuaineisto koostuu kuuden eri leimikon mäntyrungoista: 1) Ryösä (20
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotWISA -Spruce Kuusivanerin pintalaadut
WISA -Spruce Kuusivanerin pintalaadut Kategoriat Helmioksat Kiinteät oksat Pintalaatuluokka: G maks. 50 mm Oksan sisällä säteensuuntaiset halkeamat sallittu. Oksan reiät Avoimet ei sallita maks. 40 mm
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotEtelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006
Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotYhteensä 70 185 204 114 88 25.0 21.0 485 21.0 5.2 Mänty 70 160 176 105 70 25.0 21.0 414 18.0 4.6 Hieskoivu 70 25 28 9 18 25.0 21.0 71 3.0 0.
Siu 20 (1) Nimetön 623-423-5-127 24.9.2014 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotKOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY
KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY Yleistä Levinneisyys Kasvutapa Kasvupaikka Puun ulkonäkö Puuaineksen ominaisuudet Käyttö
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotUudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotLaatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus
Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Riikka Piispanen Luonnonvarakeskus Erirakenteiskasvatus männiköissä näin se voi toimia (Sauli Valkonen ja Riikka Piispanen) Erirakenteis-
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuus
Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotKuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
LisätiedotKehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotPuun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta
Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotSahauksen kustannuslaskenta
Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotKeitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle
Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman
LisätiedotYhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.
Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotRotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan
Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä
LisätiedotLEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla
LisätiedotSuomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Anu Kantola Puu pintaa syvemmältä: kuusen rungon rakennetta ennustavat simulaattorit osa tulevaisuuden tuotantoteknologiaa Oikeanlaista puuta jatkojalostukseen
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
LisätiedotLAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT
Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotPURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä, HY Tausta Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi perinteisillä
LisätiedotSahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.
SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotKuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3
Kuioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3 Kuio Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku,
LisätiedotMETSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023
METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotUudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU)
ISBN 978-951-40-2461-0 (PDF) ISBN 978-951-40-2467-2 (paperback) ISSN 1795-150X Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Henrik Heräjärvi,
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotTuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi
Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta Juha Arponen & Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tausta Kuusi- ja koivutukkien
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
Lisätiedot