Uuden sukupolven kulttuuri- ja kongressikeskus. Verkatehtaan pääyhteistyökumppanit:

Transkriptio

1 Uuden sukupolven kulttuurija kongressikeskus Verkatehtaan pääyhteistyökumppanit:

2

3 Hämeenlinnan Verkatehdas perustetaan 1895 Viimeinen kultakausi 1950-luvun alussa 120 kutomakonetta, 1300 työntekijää, kaupungin suurin teollinen työnantaja Konkurssi 1963 Kaupunki hankkii kiinteistöt etuosto lain nojalla 1978 Hieman historiaa mihin tarkoitukseen, se ei ole selvinnyt, sillä kaupungin rakennustaiteellisia ja -historiallisia arvoja selvittänyt toimikunta arvioi Verkatehtaan teollisuusslummiksi, jonka voisi purkaa mitä pikimmin! 1980-luvulla paljon 2. asteen ammatillista koulutusta 1980-luvulla myös ensimmäiset kulttuuriyksiköt 1990-luvulla koulutus muuttaa uusiin tiloihin yhä useampi kulttuuritoimija hakeutui alueelle Kulttuurille asema ja tärkeä tehtävää Hämeenlinnan kaupungin tulevaisuusstrategiassa 1990-luvun puolivälissä 1990-luvun puolivälin jälkeen tieto EU:n rakennerahastotuista EAKR - Investointihakemus 2000 Hakemusta täydennetään 2001 toiminnallisella konseptilla

4 Kiinteistön kehittäminen 2000-luvun alussa Verkatehdas projektikokonaisuus käynnistyy joulukuussa 2001 Toimintakonseptin kehittäminen ja konkretisoiminen Musiikki- ja kongressisalin (ym.) esisuunnittelu ja arkkitehtuurikilpailu Taidemuseon Engel-rakennuksen pe eruskorjaus (2003) Kulttuuritukun korjaus (2004) ARX-talon peruskorjauksen saattaminen loppuun (2002 ja 2004) Päähankkeen 1-vaihe eli päärakennus: musiikki- ja kongressisali, elokuvakeskus, D-rakennuksen ja C-rakennuksen 1. kerroksen peruskorjaus sisältäen mm. kokouskeskuksen ja ravintolan (2007) Päähankkeen 2-vaihe eli Opistotalo: Sibelius-opisto, Vanjaveden opisto, Tanssikeskus, Ars-Häme ry:n GalleriaKONE ja taidelainaamo, Kehräämö-halli, Kulttuurin ammatinharjoittajien itt ji työ- ja toimitiloja itil (2008) EAKR -rahoitteinen kehittäminen päättyi 2007 Elävän musiikin klubi (2008) Lisää työtiloja (2008) Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin päänäyttämön toteuttaminen (2009)

5 Verkatehdas tänään Alueella on 14 rakennusta Lähes k-m2 Julkista palvelua, kaupallista toimintaa ja kansalaislähtöistä toimintaa Tänään 36 itsenäistä toimijaa: amm matinharjoittajia, yrityksiä, kansalaistoimintaa, julkisia kulttuurilaitoksia määrä kasvaa Alueelle investoidaan vuosina noin 38,8 milj. (alv 0%) Hämeenlinnan kaupunki 19,2 milj Euroopan unioni ja Suomen valtio 12,0 milj. Konserniyhtiöt, kaupungin takaamat lainat 6,5 milj. Yksityinen 1,1 milj 1990-luvulla alueelle investoitiin n. 3 milj. Yksi suurimpia eurooppalaisia vanhaa teollisuus- tai tuotantotilaa hyödyntäviä kulttuurija kongressikeskuksia

6 Luovien alojen ammatinharjoittajille ja yrityksille yhteensä 25 toimitilaa/työhuonetta Elokuvakeskuksesta 20 m2 työhuoneeseen ja kioskiin Lisää tulossa muutama Kulttuurihistoriaa ja kirjastotointa lukuun ottamatta kulttuuripalvelut Hämeenlinnassa keskittyvät Verkatehtaalle Ei tutkintoon johtavaa koulutusta eikä yrityshautomista Vuonna vuotuista t kävijää n. 30 % alle 18-vuotiaita välitön työllisyysvaikutus alueella n. 350 henkilötyövuotta

7 Verkatehtaan alueella kävi vuonna 2007 erilaisissa tapahtumissa, kokouksissa ja palveluissa yhteensä henkeä. Pääosa viiden viimeisen kuukauden aikana Ei sisällä taiteen perusopetuksen kävijöitä Vanaja-salin kulttuuritapahtumat (sis. Erkkaa lapaan) Kokoukset ja yritystilaisuudet Näyttelyt Bio Rex Teatteri ( Erkkaa lapaan 7.527) Taidemuseo ARX + Hippalot Miniteatteri 828 Yhteensä

8

9 Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Visio - Kulttuurikaupunki t ulee takaisin Verkatehdas on vetovoimainen ympäristön luovalle toiminnalle. Verkatehdas on kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen kulttuurin ja kokoustoiminnan merkittävä tuotanto- ja tapahtumapaikka. Verkatehtaan toiminta on tuottavaa, näkyvää ja monipuolista. Verkatehdas on tärkein tekijä prosessissa, jossa Hämeenlinna nousee sille kuuluvaan asemaan suomalaisena kulttuurikaupunkina

10 Missio Verkatehdas on onnistumisen paikka Verkatehdas rakennetaan inspiroivaksi kulttuurikaupunginosaksi, jossa tilat, osaaminen, palvelut ja erilaiset yhteistyö- ja vuorovaikutusverkostot antavat sisällöntuottajille ja tapahtumantekijöille ensiluokkaiset edellytykset onnistua työssään. Yleisölle Verkatehdas on aina kiinnostava elämysten ja osallistumismahdollisuuksien keskus. Kulttuuri- ja kongressikeskus Ve erkatehdas Oy on osa Hämeenlinnan kaupunkikonsernia. Toteuttamalla tehtäväänsä Verkatehdas toimii konsernin osana rakentavasti ja kaupungin tavoitteita edistäen. Verkatehtaalla on tärkeä rooli kilpailukykyisen ja elinvoimaisen Hämeenlinnan rakentamisessa sekä asukkaiden viihtyisän ja virikerikkaan elinympäristön toteuttamisessa.

11 Asemoituminen markkinoille Julkinen tehtävä Markkinatehtävä Avoin kaikille Valikoiva Paikalliset organisaatiot: sijoittuminen, toimitila, verkostoituminen, synergia B to B toimiojat: palveluita toimijan omien intressien toetuttamiseen Yleisöt, kuluttajat: tarjontaa ja kulutusmahdollisuuksia B to C toimijat: maksavaa yleisöä Mihin odotuksiin vastataan, mihin ei?

12 Konsepti Uuden sukupolven kulttuurija kongressikeskus Julkisen palvelun, kaupallisen ja kansalaistoiminnan läsnäolo Arkipäiväisyys Auki joka päivä, auki kaikille yleisör ryhmille Keskustatoiminto - tavoitteena suuret volyymit» 2010 vieraita vuodessa ja 350 henkilötyövuotta» 30 % vierailijoista alle 18-vuotiaita Laaja-alainen näkemys kulttuurista: kulttuuria ei ole vain taidelaitosten sisällä Kokoustoimintakin on kulttuuria Yleisökeskeisyys Taiteen- tai kulttuurinalan asettamien vaatimusten rinnalle nostetaan yleisöjen kunnioittaminen ja palveleminen Tähdätään suuriin yleisövirtoihin, mikä antaa kontakteja ja mahdollisuuksia alueen toimijoille Kiehtova ympäristö

13 Basaari Toimijoiden tulee sopia Verkatehtaalle: tuovat osaamista tullessaan. Voivat hyötyä toisten osaamisesta, voivat hyötyä infrasta Infran monikäyttöisyys (kestävyys, tehokkuus, monitoimisuus) Toimijan ei tarvitse hallita kaikkia resursseja ja mahdollisuuksia itse Toimijoiden hyöty suurista yleisövir roista Mukana maailmassa Kansallinen kulttuurikeskus Hämeessä Verkatehtaan kautta tavoittaa hämäläiset yleisöt ja kuluttajat; alusta ponnistaa laajemmille markkinoille ja tavoittaa uusia yleisöjä Aktiivinen osallistuminen kansallisiinn ja kansanvälisiin kulttuurija matkailuverkostoihin tärkeä keino määrittää todellinen sijaintinsa Sateenvarjo-organisaatio Verkatehdas yhtiön verbi on PALVELLA Infran pitäminen toiminnassa Sisältöihin puuttumattomuus Viestinnällinen aktiivisuus Rajoitettu sisältötuotanto

14 Tapahtumaosaaminen Strategiasta tiivistetysti: 3+1 tekijän hallinta Moitteeton tapahtumaosaaminen tähtää asiakkaan tarpeiden ja odotusten toteuttamiseen. Luova yhteisö Verkatehdas on kulttuurikaupunginosa, jonka eri toimijat jatkuvasti kartuttavat yhteisönsä luovuutta, osaamista ja palvelukykyä. Elämyskeidas Yleisöille Verkatehdas on attraktiivinen kulttuuristen tuotteiden ja tuotantojen kuluttamisen keskus. Kuluttajat seuraavat aktiivisesti Verkatehtaalle sijoittuvaa kulttuuritarjontaa +1 Viestintä Strategiseen ajatteluun kuuluu keskeisesti viestintä. Verkatehdas Oy:llä on kaksi perussanomaa, jotka ovat läpäisevästi mukana kaikessa yhtiön harjoittamassa viestinnässä: Hämeenlinna on kulttuurikaupunki ja Verkatehdas on onnistumisen paikkaka

15 Konserniyhtiö Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Hämeenlinnan kaupunki omistaa 100 % Ammattihallitus: 3 asiantuntijaa, 2 poliitikkoa Puheenjohtaja Olli-Pekka Heinonen (asiantuntijamandaatti) Talousarvio ,1 milj. Tulot: 50 % vuokrat, 25 % muu liiketoiminta, 25 % kaupungin avustus Menot: 40 % kiinteistö, 30 % henkilöstö, 30 % muu Omaa henkilökuntaa 20, vuokratyötä n. 10 henkilötyövuotta Kiinteistön omistaa pääosin Hämeenlinnan kaupunki Verkatehdas yhtiö maksaa tiloista pääomavuokraa Verkatehdas yhtiö vastaa kaikesta kiinteistön huollosta ja vuosikorjaustasoisesta kunnossapidosta Poikkeus: Verkatehdas yhtiö omistaa elokuvakeskuksen Osa rakennuksista saattaa siirtyä Verkatehdas yhtiön omistukseen kuluvana vuonna

16 HALLITUS Toimitusjohtaja (1hlö) Johtoryhmä HALLINTO JA KIINTEISTÖ - taloussuunnittelija -järjestelypäällikkö - tekninen isänn. -toimistosihteeri -lipunmyyjä (2 hlö) -Yht. 6 hlö MYYNTI JA VIESTINTÄ myynti- ja viestintäpäällikkö -myyntineuvottelija -Viestintäsihteeri -Yht 3 hlöä ASIAKASPALVELUJEN TUOTANTO tuotantopäällikkö -tuotantosuunnittelija (2 hlö) -tekninen päällikkö -Tekninen tuottaja (4 hlö) -Kokousemäntä -Yht. 9 hlöä KULTTUURI- PALVELUT Konserttipäällikkö - Yht 1 hlö KONSERNI- HANKINTAi -laskentatoimi -kiinteistön hoito -puhelin ULKOISTETTU -ravintolat -aula- ja turvapalv. ULKOISTETTU -yritysyhteistyöohjelma -graafinen suunnittelu ULKOISTETTU -lisätyö, ruuhka-apu -Tarvittaessa laitteistoja ULKOISTETTU -konserttien sisältöjen tuotanto ja toteutus

17 Strateginen hanke Kiinnostavampaa, kuin mikä on jonkin kaupungin kulttuuristrategia, on se, mikä asema ja tehtävä kulttuurilla on kaupungin kokonaisstrategiassa Strateginen hanke: useata erilaisia motiiveja, useita erilaisia toimijoita Sektorihanke: Vain kulttuurialan sisäinen Puolesta vai vastaan: kansalaismielipide, media, poliittinen päätöksenteko, virkakunta, rahoittajat, oma sektori. Olisi hyvä, että kaikissa viiteryhmiss sä saavutetaan enemmistö e Keskustelu käydään julkisuudessa, erityisesti sanomalehdistössä

18 Ainutkertainen hanke ei ole ruudinkeksimistä Tuntuu siltä, että monissa kehityshankkeissa on taipumus suunnitella vanhaa Jos johonkin investoidaan kymmeniä miljoonia - pitää saada aikaan jotain muutakin kuin se, mikä meillä jo on Se, että entinen olisi investoinnin jälkeen paremmin, ei riitä - uutta arvoa pitää myös syntyä Esisuunnittelun merkitystä ei voi ylikorostaa - se merkitsee aikaa ja resurssien uhraamista "hiki säästää verta Esisuunnittelun pitäisi olla kriittinen oppimisprosessi Hankesuunnittelumallien kehittäminen olisi mitä tarpeellisinta

19 Argumentoinnin muutos - viestinnän ääretön merkitys Argumentit sinänsä eivät ole muuttuneet, mutta se, miten ja millä areenoilla argumentit esitetään, on muuttunut merkittävästi Strategisella hankkeella on aina viestintästrategia. Viestintästrategian tehtävän on hallita hankkeesta käytävää keskustelua siten, että keskustelu edistää hankkeen toteumista myönteisellä tavalla. Läpinäkyvässä toiminnassa on äärimmäisen tärkeätä sen, kuka pääsee käyttämään ensimmäisen puheenvuoro - se määrittää mistä lähtökohdista ja kenen ehdoilla keskustelua käydään

20 Verkatehtaan viestinnän strategiasta Kaksi perusviestiä: Hämeenlinnan on kulttuurikaupunki Verkatehdas on onnistumisen paikka Viestinnän painopisteiden kehitys: Kevät 2002 kevät 2004 Kotirintaman tuen varmistaminen Kevät 2004 kevät 2006 Ostavien asiakkaiden tietoon lupauksena paremmasta tulevaisuudesta t Kevät 2006 Kaupan hakeminen Kesä 2007 Yleisöjen hakeminen

21 Argumentoinnin muutos Hyvinvointivaltion kulttuuripolitiikassa Markkinaperusteisessa kulttuuripolitiikassa Odotus Auktoriteetti Areena rationaaliset syyt objektiiviset tarpeet asiantuntija kokous, mietintö, budjetti, vetoomus kulutus yleisöt julkisuus, erityisesti sanomalehdet mainonta Rahoituksen epäkaupallisuus kriteeri menestys Oikeutus korkea laatu kilpailukyky menestys