TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW"

Transkriptio

1 TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW

2 TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti Pekka Lampelto

3 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry KIRJOITTAJA Pekka Lampelto GRAAFINEN MUOTOILU JA TAITTO Laura Mellanen KUVITUKSET Laura Mellanen Helsinki, 2015 TOTEUTETTU HANKKEESSA Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi 3

4 sisällys ESIPUHE 5 JOHDANTO 7 Toimialarakenteiden murros 9 Teknologiset muutosajurit Case: Robotisaatio 9 KOUVOLA 11 OULU 15 TAMPERE 20 TURKU 25 KUOPIO 29 SEINÄJOKI 34 YHTEENVETO KESKUSTELUISTA 39 SUOMALAISTEN OSAAMINEN TOIMINNAN KETTERYYS MUUTOKSEN HIDASTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ELINKAARIEN PITUUS KASVAVA RAJAHYÖTY YLIOPISTOKOULUTUKSEN NYKYINEN TOIMINTAMALLI SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY PEDAGOGIIKKA JA TYÖELÄMÄN KAIPAAMA OSAAMINEN JOHTAMINEN OPETTAJUUS UUDENLAISET AJATTELUTAVAT YRITTÄJÄKOULUTTAJAT HÄIRIYTTÄVÄT MURROKSET KIINTEISTÖT KOULUTUSALUSTOINA RAKENTEELLISUUS YHTEISET DIGITAALISET ALUSTAT JA KILPAILU LISÄARVO JA MIELEKKYYS KOULUTUKSESSA TEHOSTAMINEN, KEHITTÄMINEN TULEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMALAINEN JÄRJESTELMÄ KOULUTUKSEN AJANKÄYTTÖ JA AIKAJÄNNE KOTIMAINEN JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA OPETUSHENKILÖSTÖ INNOVATIIVISUUS JA KOKEMUS RAHOITUS JA KUSTANNUKSET AIKAKAUDET VÄHITTÄISTAVARAKAUPAN MUUTOS PÄÄTÖKSENTEKO ORGANISAATIOMALLIT KORKEAKOULUTUKSEN YLIKOROSTAMINEN ELINKAARET JA TOIMIALOJEN MUUTOS SUKUPOLVIEN VÄLINEN MUUTOS TUTKINNOT JA OSAAMINEN MAAILMAN MUUTOS JA TULEVAISUUDENKUVA KESKITTÄMINEN HIERARKKISESTA MAAILMASTA VERKOSTOMAISEEN ÄLYLLINEN RISTIPÖLYTYS JA KESKUSTELUKULTTUURI UUDET ALAT 4

5 ESIPUHE 5

6 ESIPUHE Suomen on uudistuttava maailman muuttuessa ympärillämme. Meidän ongelmiamme ovat rakenteet ja toimintamallit, jotka vanhenevat julkisella ja yksityisellä sektorilla. Erilaiset rakenneuudistukset, joista suurin osa on yhä tekeillä, ovat leimanneet kotimaan politiikka jo kymmenen vuoden ajan. Toistaiseksi puhetta on ollut enemmän kuin tuloksia. Pelkkä tehokkuuden hakeminen ei riitä. Asioita on jatkossa tehtävä järkevämmin ja todennäköisesti hyvin eri tavoin kuin nykyään. Nämä vaatimukset koskettavat myös ammatillista koulutusta. Suomalaiset yritykset ovat osa globaalia taloutta, missä kotimarkkinat eivät ole suljetut. Digitalisaatio ja Internet mahdollistavat yhä pienempien yritysten menestymisen maailmanlaajuisesti. Syntyvät yritykset voivat jo lähtökohtaisesti toimia koko maailmanlaajuisesti. Peliala on tästä hyvä esimerkki. Uudet teknologiat muuttavat työn tekemistä ja ammatteja. Ne luovat uusia osaamisvaatimuksia, joihin koko koulutusjärjestelmän on vastattava. Ammattitaidon lisäksi käsityksemme yleissivistyksestä muuttuu koko ajan. Tietojen rinnalla korostuvat taidot ja uusien mahdollisuuksien ymmärtäminen. Tulevaisuuden menestyjät osaavat ennakkoluulottomasti yhdistellä erilaisia asioita. Eduskunnan käsittelyssä alkuvuodesta 2015 olevat lait koulutuksen rahoituksesta ja järjestäjäverkosta luovat vain puitteet ammatillisen koulutuksen uudistamiselle. Yhtä tärkeää on ennakoida uusia koulutustarpeita ja oppimisen tapoja, sillä digitaalisuus mullistaa myös oppilaitokset. Nyt tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja synnyttää uudenlaisia tapoja toimia. Petri Lempinen AMKE ry:n toimitusjohtaja 6

7 JOHDANTO 7

8 JOHDANTO Muutos lienee yksi niistä asioista, joita voidaan pitää täysin varmana. Ihmiskunnan historiassa muutosvauhti on ollut toisinaan nopeampaa eri ajanjaksoina. Teollistumisen myötä muutostahti on ollut historiallisen voimakasta viimeisen 250 vuoden aikana. Väkiluku on moninkertaistunut, tuotanto, liikkuminen ja kommunikointi ovat lisääntyneet valtavasti ja ihminen kykenee hallitsemaan luontoa ennennäkemättömällä tavalla. Tämän teollistumisen aikakauden sisälläkin on kuitenkin ollut suhteellisesti vakaampia aikoja, jolloin vuosienkin päähän ulottuvia suunnitelmia saattoi olla järkevää tehdä. Ei ollut tavatonta suunnitella tekevänsä koko työuraansa saman organisaation palveluksessa luvulta lähtien työelämän tahti on kuitenkin Suomessakin muuttunut dynaamisemmaksi, polarisoitunut ja sirpaloitunut. Ihmisen työuralla ammattia ja alaa vaihdetaan todennäköisesti useamman kerran, eikä yhdenlaisen osaamisen varaan voi laskea enää kovinkaan pitkäksi aikaa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii ihmisiltä ja organisaatioilta entistä parempaa kykyä sopeutua ja uudistua. Uudistuminen puolestaan vaatii innovatiivisuutta, joka tarkoittaa mm. uusien ideoiden toimeenpanemista. Jos nykyinen toimintamalli ei ole enää yhteensopiva toimintaympäristön kanssa, synnyttää se tarpeen innovoida uutta niin tuotteiden, palveluiden kuin hallinnonkin tasolla. Innovatiivisuus voidaankin nähdä työkaluna nopeasti muuttuvan maailman tuomiin haasteisiin. Tämä raportti sisältää tiivistettynä sitä keskustelua mitä käytiin AMKE ry:n toimialarakenteiden murros aluekierroksen aikana. Aluekierros on ollut osa AMKE ry:n Manner-Suomen innovaatiohanketta nimeltään Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi. Hankkeessa on ollut alun perin mukana 11 ammatillisen koulutuksen organisaatiota pilotteina. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja päättyy tammikuussa Kyseessä on ESR-hanke, jonka rahoittajana on toiminut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen avulla on pyritty antamaan jäsenorganisaatioille uutta perspektiiviä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Aluekierrosta varten AMKE ry hankki kauppatieteen tohtori Kari Lohiveden yritykseltä konsultointipalvelua, jonka tärkeintä antia ovat etenkin toimialarakenteiden murros. Tilaisuuksissa oli AMKE:n puolesta mukana hankkeen projektipäällikkö Pekka Lampelto AMKE ry:stä, Tellervo Tarko toiminnanjohtajan roolissa sekä erityisasiantuntija Hanne Paila, joka kertoi osallistujille valmisteilla olevasta ammatillisen koulutuksen barometristä. 8

9 JOHDANTO Toimialarakenteiden murros tiivistelmä kari lohiveden (ktt) alustusluennosta Toimialarakenteiden murros on globaali talouden ja yhteiskunnan rakenteita ravisteleva ilmiö, joka kytkeytyy myös ammattiosaamisen kehittymiseen. Maailmaa on totuttu jo kauan näkemään yhdellä tavalla, mutta tänään keskustellaan, josko tuo tapa hahmottaa toimintaympäristöämme on aikansa elänyt. Suomen taantuma 1990-luvulla oli ns. tehokkuustaantuma, josta selvittiin devalvaatiolla ja tehostamalla toimintoja. Käsillä oleva 2010-luvun taantuma on puolestaan ns. rakenteellinen taantuma. Tämänkaltaisesta taantumasta ei selvitä vain toimintoja tehostamalla, vaan nyt on tarvetta muuttaa rakenteita, luoda uusia toimintatapoja sekä malleja. Yritysten keskimääräinen pääoman tuotto on laskenut 4,1 %:sta vuonna ,9 %:n vuonna 2013 USA:ssa. Suurten S&P 500 yritysten liiketoimintamallien elinkaaret ovat samalla lyhentyneet 15 vuoteen. Kun puhutaan strategiasta, on kyseessä ulkoinen kilpailukyky. Johtamisessa on puolestaan kysymys sisäisestä suorituskyvystä. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä strategian merkitys on kasvanut suhteessa johtamiseen. Nykyiset toimialarakenteemme ovat lähteneet muodostumaan 1800-luvulla teollistumisen myötä. Toimialojen väliset raja-aidat ovat olleet selkeät ja niiden sisälle on tyypillisesti muodostunut muutama suuri yritys ja joukko pienempiä niché-yrityksiä. Yritykset ja muut organisaatiot järjestäytyivät tässä rakenteessa keskusjohtoisiksi hierarkioiksi. Nyt tämä vuosisatainen toimialarakenne on murtumassa teknologisten ja muiden muutosajureiden ansiosta. Murtuvien toimialojen rajamaastoon syntyy uusia toimialoja ja yritystoiminta organisoituu uudelleen hierarkioista erinäisten alustojen päällä toimiviksi verkostoiksi. Yksi keskeinen muutosajuri toimialarakenteiden murroksessa on digitalisaatio. Paine liiketoiminnan digitalisoinnille syntyy kasvavan rajahyödyn logiikasta. Vanhassa toimintaympäristössä on vallinnut laskevan rajahyödyn logiikka, jossa jokainen lisää tuotettu tuote tai palvelu tuottaa nettohyötyä (tuotto muuttuvat ja kiinteät kustannukset) vähemmän kuin edellinen, kunnes saavutetaan piste, jossa lisätuotanto ei enää kannata annetulla tuotantorakenteella. Digitaalisessa liiketoiminnassa kasvavan rajahyödyn logiikka tarkoittaa sitä, että jokainen myyty yksikkö tuo suurin piirtein aina saman verran nettohyötyä tuottajalle kuin edellinen yksikkö. Digitaalista liiketoimintaa on tästä syystä helpompi laajentaa eli se on skaalautuvaa. Se, mitä medialle on tapahtunut jo nyt, voi olla merkki siitä mitä koulutusalalle on pian tapahtumassa. Media-alalla sisällön tarjonta on räjähdysmäisesti kasvanut digitalisaation myötä. Suuri osa tästä sisällöstä on myös ilmaista. Mitä tämän suuntainen kehitys voisi merkitä koulutusalalla? Tulevatko MOOCit (Massive Open Online Course) valtaamaan alaa luento-opetukselta? Mikä rooli jää oppilaitoksille ja opettajille? Teknologiset muutosajurit Case: Robotisaatio tiivistelmä pekka lampelton esityksestä Toimialarakenteiden murrokset ovat saaneet useimmissa tapauksissa alkunsa teknologisten ajureiden seurauksena. Venäläisen taloustieteilijän Nikolai Kondratieffin mukaan taloudelliset nousukaudet tulevat vuosikymmenten mittaisissa aalloissa, jotka saavat alkunsa merkittävistä teknologisista innovaatioista. Myöhemmin aaltojen vaikutus alkaa vaimentua teknologian kyllästäessä markkinat päättyen taloudelliseen laskusuhdanteeseen ennen seuraavaa merkittävää teknologista innovaatioita. Ensimmäisenä merkittävänä teknologisena aaltona pidetään höyrykonetta, jonka leviämisen katsotaan käynnistyneen 1780-luvulla. Sitä seurasi rautatiet 1840-luvulla, minkä myötä tavaran ja ihmisten liikuttaminen helpottui. Kolmannessa aallossa 1890-luvulla tulivat sähkö- ja polttomoottori sekä kemianteollisuus, mikä loi pohjan mm. autoistumiselle sekä ruoantuotannon lisäämiselle luvulla alkoi 9

10 JOHDANTO vaikuttaa 4. Aalto, joka piti sisällään transistoriteknologian ja viihde-elektroniikan. Radion ja TV:n myötä tuli massamedia. Tätä seurasi viidennessä allossa myöhemmin 1990-luvulla digitalisaatio, joka johti mikrotietokoneiden yleistymiseen, Internetiin ja matkapuhelimiin. Tämän aallon vaikutusta elämme tälläkin hetkellä. Joidenkin tulevaisuuden tutkijoiden mielestä seuraava eli kuudes aalto saattaisi olla robotisaatio, jonka myötä digitaalinen tieto muuttuu fyysisiksi teoiksi. Yhden määritelmän mukaan robotit ovat tilannetajuisia, fyysiseen vuorovaikutukseen kykeneviä koneita. Alkeellisia teollisuusrobotteja on ollut jo 1950-luvulta, mutta robottiteknologian laajamittainen esiinmarssi palvelusektorilla ei ole vielä käynnistynyt. Laajamittainen robotisaation on arvioitu saavan alkunsa talouden eri sektoreilla tällä tai ensi vuosikymmenellä. Keskeisiä aloja, joilla robottiteknologian arvellaan alkavan vaikuttaa ensimmäisenä ovat teollisuus, SOTE-ala ja logistiikka. Teollisuudessa robotit ovat olleet jo pitkään osana tuotantoa. SOTE-ala puolestaan voisi saavuttaa kauan kaivattua tuottavuuden kasvua, jos robottiteknologian avulla tiettyjä fyysisiä prosesseja voitaisiin koneistaa esim. hoitotyössä. Logistiikan saralla puolestaan itsestään ajavat autot ovat viime vuosina olleet mediassa esillä. Googlen itseajava auto saavutti yli miljoonan kilometrin rajapyykin ilman kolareita vuonna Monet suuret autovalmistajat ovat jo ilmoittaneet suunnitelmistaan kehittää omia itseajavia automalleja. Osassa keskusteluita on arveltu, että teollisuus tulee siirtymään sinne, missä on parhaat robotit. Alhaiset työvoimakustannukset eivät olisikaan enää tulevaisuudessa merkittävä kilpailuetu. Robotisoitumisesta saattaakin olla kehkeytymässä uusi teollisuuden kilpailukykymittari kuten tähän asti ovat olleet työvoiman kouluttautuminen ja digitalisoituminen. Esimerkkinä teollisuuden robotisoitumisesta on taiwanilainen elektroniikkavalmistaja Foxconn, joka on ilmoittanut pyrkivänsä korvaamaan yli miljoona tehdastyöntekijäänsä roboteilla. Kansainvälisessä vertailussa Etelä-Korea on tällä hetkellä ykkösenä teollisuusrobottien määrässä suhteessa teollisuustyöntekijöihin. Etelä-Korean määrätietoisesta etenemisestä robotisaation saralla kertoo myös se, että sen hallitus teki jo vuonna 2006 robotisaatiostrategian. Kiina on puolestaan maailman suurin teollisuusrobottien ostaja tällä hetkellä ostaen n. viidenneksen kaikista myytävistä teollisuusroboteista. Ruotsissa Västeråsissa taas toimii robottiosaamisen tuotekehittelykeskus nimeltään Robotdalen. Robotdalenissa kohtaavat robottialan start-upit, pääomasijoittajat ja asiantuntijat. Konsepti on ollut menestyksekäs ja sitä ollaan kopioimassa Helsinkiin. Hankkeessa keskeisinä vetureina ovat toimineet tietokirjailija Cristina Andersson yhdessä TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuun kanssa. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta robotisaatio on mahdollisuus. Sen seurauksena joitakin ammatteja varmastikin katoaa, mutta myös uusia syntyy. Tulevaisuuden ammateissa saattaa korostua kyky tehdä työtä yhdessä robottien kanssa. Täten eri toimialoilla saatetaankin tarvita myös ammatillista robottiosaamista. Jos 1990-luvulla tuli ammatillisessa koulutuksessa muotiin kouluttaa datanomeja, niin onko 2020-luvun tutkinto kenties robonomi? 10

11 KOUVOLA

12 KOUVOLA Kouvolassa toimialarakenteiden murros kehittämispäivä pidettiin Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa. Osallistujajoukko oli tiivis, 8 hengen ryhmä viidestä eri organisaatiosta, jonka lisäksi paikalla olivat tri. Kari Lohivesi, projektipäällikkö Pekka Lampelto (AMKE ry) ja erityisasiantuntija Hanne Paila (AMKE ry). Kouvola oli aluekierroksen ensimmäinen paikkakunta. Siellä keskusteluissa korostuivat mm. digitalisaatio ja robotisaatio, tulevaisuuden osaamistarpeet, palvelusetelimalli, korkeakoulutuksen ylikorostuminen nykyjärjestelmässä ja tarve toimintamallien muuttamiselle rahoitusjärjestelmän muuttuessa. Ajatuksia ja odotuksia päivälle Ajankohtaiset asiat on hahmotettava paremmin, jotta pystyy arvioimaan, onko oman organisaation strategia linjassa maailman muutoksen kanssa. Olemassaolotaistelua on ollut omassa pienessä vanhassa organisaatiossamme. Etsimme tällä hetkellä fuusiokumppania. Pientä pelkoa on ollut henkilöstön parissa tulevaisuuden suhteen. On halua peilata oman organisaation strategiaa tämän päivän muutostrendeihin. Koulutuksen järjestäjien lupa-asiat kiinnostavat. Visiointia tarvitaan siihen, mitä tulee tapahtumaan maailmalla. Miten rakennemurrosasia hyödynnetään ammatillisessa koulutuksessa? Onko se uhka vai mahdollisuus Haetaan tällä hetkellä eväitä v toimintasuunnitelmaan. Pitää olla silmät ja korvat auki. Se on huomattu, että yhteistyöllä selviämme kaikki paremmin kuin kilpailulla. Omien toimenpiteiden osuvuus maailman muutostrendeihin on yhtenä syynä, miksi täällä ollaan. Haetaan oivaltamista siihen, mikä on se Suomen kilpailuetu, jolla pärjätään maailmalla? Koulutuksen rooli on tällä hetkellä suuressa murroksessa ja se synnyttää myös mahdollisuuksia. Keskustelua toimialarakenteiden murros -esityksestä Suomalaisten osaaminen Olisiko viimeinkin aihetta kyseenalaistaa, että Suomi on maailman osaavin kansa? Monissa maissa on aivan yhtä pätevää väkeä, jotka tekevät merkittävästi pienemmällä palkalla töitä. Suomi ei ole jäänyt jälkeen osaamisessa muuta maailmaa, mutta pienempi porukka vetää koko maata perässään (1-2 miljoonaa). Toimintaympäristön muutos Yritysten tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet edelleen. Tämä on johtanut kilpailun kiristymiseen, mutta myös siihen, että tarvitsee innovoida uusia toimintamalleja, joilla saavuttaa kilpailuetua. Toimialojen rajat ovat hämärtyneet. Uusia toimialoja nousee ja vanhoja tuhoutuu. Toisinaan toimialat sulautuvat keskenään. Markkinat muuttuvat mm. digitalisaation takia. Tästä esimerkkinä pankkitoiminta ja matkatoimistot. Uudet yrityskulttuurit ovat tulleet. Ennen korostuin autoritäärisyys ja vakaus, nyt enemmän dynaamisuus ja se, että vapaa-ajalla ja merkityksillä on suurempi rooli. Työn arvostus on muuttunut aiemmasta. On syntynyt työtä, jota ei enää kunnolla arvosteta. Ihmiset ovat mieluummin työttöminä kuin tekevät joitakin töitä, mitä ennen suostuttiin tekemään. Työn ja vapaa-ajan raja on ollut katoamaan päin. Asiakastarve ammatillisessa koulutuksessa Ihmiset kaipaavat aikuiskoulutusalalla lähiopetusta sosiaalisuuden takia. Virtuaaliopetus ei voi kokonaan korvata lähi tai kasvokkain tapahtuvaa opetusta, koska yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat tärkeitä aspekteja. 12

13 KOUVOLA Jatkossa asiakkaat shoppailevat osaamista oman tarpeen mukaan yli koulutuksenjärjestäjärajojen. Asiakaslähtöisyys on syytä ymmärtää laajasti. Mitä ovat asiakkaiden todelliset tarpeet? Opiskelijan hyötynäkökulma tuntuu välillä olevan kadoksissa. Ei pidä keskittyä pelkästään opettamiseen, vaan enemmän oppimiseen. Lisäksi tulee kokonaisvaltaisesti tarkastella, mitä tarpeita opiskelijalla on. Opettajan yksi tehtävä on luoda opiskelijalle illuusio siitä, että opetettava ala on opettajan hallinnassa, vaikka tosiasiassa maailma on erittäin monimutkainen, jatkuvassa muutoksessa ja vaikeasti hallittavissa. Tämä illuusio, että joku hallitsee jonkin asian, tuo tarvittavaa luottamusta koskien opetusta ja alanvalintaa. Toiminnan ketteryys Tuotekehitysprosessista on tehtävä nopeampi. Kuten ICT:n tuotekehityksessäkin, tulee voida laittaa markkinoille myös keskeneräisiä tuotteita, koska täydellisen kehittämiseen ei ole aikaa. (LEAN-ajattelu) Myydäänkö parasta, vai myydäänkö? Täydellinen on hyvän vihollinen. Tulee voida sietää epätäydellisyyttä, jos haluaa pärjätä. Muutoksen hidasteet Jump to the next level: Esim. kesti kauan erään oppilaitoksen tapauksessa muuttaa ajattelu välineiden omistamisesta välineiden vuokraamiseen. Muutosvastarinta oli suurta henkilöstössä. Lopulta kuitenkin ajattelutavan muutos saatiin läpi. Koulutuksessa on ongelmana, että vanhoista aloista ei haluta luopua, vaan uusi tulee vanhan päälle. Tarvitaan luopumisosaamista, jotta osataan päästää irti toimimattomasta. Työehtosopimukset vaikuttavat vahvasti siihen, millaisia muutoksia voidaan tällä hetkellä lähteä toteuttamaan. Riippuvuus julkisesta rahoituksesta on tuonut omia hankaluuksiaan. Nykyinen malli on ollut sekava ja monimutkainen. Markkinaehtoisempi järjestelmä olisi varmastikin dynaamisempi. Ammatillisen koulutuksen roolin kapeus on ollut, että se on ollut pelkästään opetus. Se voisi olla paljon muutakin. Se voisi olla verkostoitumisympäristö ja kokeilukenttä. Suomessa yhteiskunta on perinteisesti maksanut koulutuksesta (vrt. Ruotsi). Toimintamallien muutos Kaupan alalla myymälöistä on tullut showroomeja, joissa käydään katsomassa tuotteita, mutta ostokset tehdään verkossa. Instituutioista on tulossa alustoja. Organisaatioiden sisäisessäkin toiminnassa tarvitaan murrosajattelua. Siiloutuneiden tiimien raja-aidat murrettava ja muodostettava eri osaamisaloista koostuvia tiimejä. Voisiko olla, että OKM antaisi järjestämislupien uudistamisen yhteydessä vain valtion takauksen tietylle summalle ja koulutuksen järjestäjät hankkisivat ja neuvottelisivat itse tarvittavan rahoituksen? Toimitilojen käyttöastetta olisi tarvetta kasvattaa. Toimitilojen (esim. lentolippuhaku Momondo) verkkokäyttöinen markkinointi voisi olla yksi ratkaisumalli tähän. On syytä pystyä erittelemään eri opetusmallien vahvuudet ja heikkoudet: Lähiopetus vs. verkko-opetus / verkko-oppiminen vs. yrityksissä / työpaikoilla oppiminen. Digitalisaatio koulutuspalveluissa...vanhoista aloista ei haluta luopua, vaan uusi tulee vanhan päälle. Nuoriso on valmiimpaa verkko-opetukselle. Eräskin nuori soitti oppilaitokseen ja kysyi, voiko bussikortin suorittaa verkossa. Vastaus oli tietenkin ei, mutta tämä osoittaa, että halua toisinaan on. 13

14 KOUVOLA Perinteisen pedagogiikan ja digitaalisten toimintamallien yhteensovittamisessa tarvitaan vielä pohdintaa. Nykyiset kokeilut eivät vielä ihan vastaa tarpeeseen. Koulutusvienti ja brändääminen Rohkeutta koulutusviennissä puuttuu, vaikka vietävää koulutusosaamista olisi Suomessa paljon. Onko Suomen ammatillisella koulutuksella omaa, vahvaa brändiä? Jos on, mikä se on? Suomalaista ammatillista koulutusta vietiin aikoinaan menestyksekkäästi Saksaan. Tärkeitä elementteinä oli mm. koulutuksen ajatusmallin ja filosofian siirtäminen. 14

15 OULU

16 OULU Oulun kehittämispäivänä isäntäorganisaationa toimi Oulun aikuiskoulutuskeskus ja tiloiksi oli valikoitunut Ravintola Hilikku, joka sijaitsee historiallisessa Åströmin tehdasmiljöössä. Osallistujia oli viidestä eri organisaatiosta Pohjois- ja Itä-Suomesta. Kärkiteemoiksi nousivat Oulun kehittämispäivänä mm. suomalaisen järjestelmän jähmeys, osaaminen ja pedagogiikka, johtaminen ja opettajuus sekä digitalisaatio ja koulutusvienti. Ajatuksia ja odotuksia päivälle Miten toimialat tulevat muuttumaan, joihin koulutetaan väkeä? Miten osaamistarpeet muuttuvat. Miten nykyiset rakenteet sopivat huomisen maailmaan? Miten ympäristön muutos vaikuttaa opettajuuteen? Mikä vaikutus digitalisaatiolla on pedagogiikkaan? Miten asiakkaan tarve voitaisiin ottaa kokonaisvaltaisemmin huomioon ammatillisessa koulutuksessa? Mitä on keskeisin lisäarvo? Kuinka voidaan parantaa syrjäytymisen ehkäisyä? Kommentteja toimialarakenteiden murros -esitykseen Toimintaympäristön muutos ja elinkaarien pituus Keskusjohtoisuus on väistymässä. Tilalle on tulossa ketterä verkostomainen rakenne, jota ei ole niin helppo johtaa. Tulevaisuus tehdään, sitä ei tarvitse ottaa oletuksena. Eri aloilla tarvitaan poisoppimista sitä, miten aiemmin asiat on tehty tai nähty. Tulee voida unohtaa järjestelmät ja reagoida ammatillisessakin koulutuksessa toimintaympäristön haasteisiin. Start-upin käynnistämiseenkin menee pitkähkö aika, 1-2 vuotta. Onko se liian pitkä aika? Kasvava rajahyöty Onko Angry Birds -peli lopulta mainos, jolla myydään fyysistä tavaraa kuten leluja? Miten ammatillisessa koulutuksessa voidaan hyödyntää kasvavaa rajahyötyä? Asiakaslähtöisyys Asiakkaiden kuuntelu ja asiakaslähtöisyys ovat kaksi eri asiaa. Asiakas ei osaa aina itse kiteyttää, mitä tarvitsee. Henry Fordilta olisi aikoinaan pyydetty lisää hevosia, eikä autoja. Esim. Kodak rakastui asiakkaan palvelun keinoon, ei asiakkaan tarpeeseen. Koulutusalan keskustelu Suomessa Pääministeri Stubb on onneksi nostanut koulutusalan uudistamista esille. Suomessa ei oikein ole kunnollista koulutusalan mielipidejohtajaa. Sitten kun A- Studiossa on joku Kouluilta, niin se tulee olemaan tällä hetkellä nukuttavaa katsottavaa. Tutkinnot ja osaaminen Suomessa ajatellaan, että ainoastaan oppilaitoksella on oikeus tunnustaa osaamista. On paljon ihmisiä, jotka ovat työurallaan oppineet monia ammattitaitoja, mutta heiltä puuttuu tutkinto. On toisaalta myös paljon asioita, jotka eivät pitkässä perspektiivissäkään muutu. Esim. vuorovaikutustaidot ja hyvät käytöstavat ovat kestäneet vuosikausia. Syytä olisi kuitenkin välttää sitä, että kaikkea haukutaan, mitä ollaan tähän saakka tehty. Ammatillinen koulutus on haasteen edessä, kun nykyisellä jähmeällä tutkintorakenteella tulee tarve johonkin ammattialaan. Siellä eri etujärjestöt turvaavat etujaan. Sitten kun koulutus saadaan pyörimään parin kolmen vuoden kuluttua, niin 16

17 OULU osaaminen on jo vanhaa. Yritykset tarvitsevat osaajia nopeasti ja tämän takia perinteinen tutkintoajattelu on murtumassa. Olemme isojen asioiden äärellä. Koulutuksen rahoitus, markkinaehtoisuus ja koulutusseteli Jos koulutustoiminta olisi markkinaehtoista, silloin jäisivät henkiin pienetkin organisaatiot, joilla voi olla erilaista tarjottavaa. Pitäisikö rahan seurata opiskelijaa? Koulutusseteliä suunniteltiin Suomeen, 1995, mutta ei tullut silloin vastustuksen takia. Haluttiin rajoittamatonta opinto-oikeutta yliopistoissa. Osakeyhtiöt pystyvät tekemään nopeita muutoksia. Ne, jotka ovat tehokkaita, vakavaraisia ja nopeita, pystyvät pärjäämään. Joka kerta kun on ammatilliselta koulutukselta leikattu budjetteja, niin koulutuskuntayhtymät ovat selvinneet, vaikka on luultu, että ne kaatuvat. Se on jäädyttänyt opetuksen kehittämisen ja yritysten tarpeiden tyydyttämisen, kun on keskitytty siihen, ketkä koulutuksen järjestäjät jäävät henkiin. Yliopistokoulutuksen nykyinen toimintamalli Yliopistoissa opetetaan vanhaa liiketoimintamallia opiskelijoille. Vanhat gurut opettavat vanhoja asioita. Järjestelmä laahaa. Mistä saada uusien ajattelutapojen guruja yliopistoihin? Gurujen elinkaaretkin lyhenevät. Kouluttajia pitäisi vaihtaa vähintään 10 vuoden välein, jopa useammin. Pätevyys ja epäpätevyys -ajattelu on Suomessa erikoista monella alalla. Puhutaan esim. epäpätevistä varhaiskasvattajista, joilta puuttuu yliopistotason tutkinto. Ammatillisen koulutuksen nykyinen toimintamalli Ammatillinen koulutus valmistaa tuotetta, vaikka sille ei olisikaan kysyntää, koska sille on rahoitus. Ongelmamme ei ole tehokkuuden puute. Meillä on väärä strategia, väärä konsepti. Koulutusala ei ole muuttunut 50 vuodessa juuri yhtään, totesi eräs eläkkeellä oleva rehtori. Yliopistoissa opetetaan vanhaa liiketoimintamallia opiskelijoille. Vanhat gurut opettavat vanhoja asioita. 17

18 OULU Miksi suomalaiset ovat sellaisia, ettei muututa kuin vasta on ihan pakko? Suomalaiset ovat varmistajia. Kiinteistöillä on liian alhainen käyttöaste. On mietittävä uusia tapoja sen nostamiseksi. Syrjäytymisen ehkäisy Koulutuksen suurimmat hyödyt ovat siinä, miten heikoimmat oppijat otetaan mukaan yhteiskuntaan. Huiput pärjäävät joka tapauksessa. Miksei ammatillinen koulutus ei kouluttaisi työttömäksi jääneitä ihmisiä täydennyskoulutuksella? Ammatillisen koulutuksen henkilöstö Jos iso osa ammatillisen koulutuksen henkilöstöstä irtisanottaisiin, niin hekö sitten näiden hierarkkisten organisaatioiden ulkopuolella muodostaisivat niitä uusia verkostoja? Voitaisiinko koulutusta toteuttaa muunkinlaisella tavalla kuin palkkaamalla opettajia virkoihin? Pedagogiikka ja työelämän kaipaama osaaminen Johtaminen Opettajuus Kyllä ammatillisen koulutuksen pitäisi kouluttaa ihmisiä suoraan ammattiin. Kajaanin yrittäjien seminaarista: Mitä haluaisitte, että valmistuneet osaisivat? Siellä tuli ilmi sellaisia asioita kuin ihmisen kohtaaminen, asenne, häpeästä luopuminen ja itseensä uskominen, otetaan selvää mitä yritys tekee, pukeutuminen yrityksen tyyliin, tiettyjen pelisääntöjen noudattaminen kuten ajoissa tuleminen. Se henkilö kokonaisuutena on se, mitä halutaan töihin. Ei sitä, että osaa ottaa digikameralla kuvia tai että tuntee kaikki automerkit. Hyvin paljon tulee kritiikkiä rehtorille, ettei vain talousasioita pidä katsoa, vaan pitäisi myös pedagogiikkaa johtaa. Pedagoginen johtamisen malli, jonka AMKE teki muutama vuosi sitten. En tiedä, onko tämä malli otettu käyttöön. Johtajuuden muutos. Miten muutetaan johtajuustapaamme? Osaaminen ja muutosjohtaminen ovat nyt tärkeässä asemassa. Pitäisikö muutosta viedä jonkun johtamiskoulutuksen kautta koko organisaatiossa? Onhan se opettajakin melkoinen johtaja. Sillä on tilassa oppilasta. Minkälaista johtamiskoulutusta opettaja on saanut, vaikkei tiedosta itseään johtajaksi? Pitäisikö koko organisaatiossa olla enemmän johtamiskoulutusta. Se on perinteistä, että vain ylin johtaja lähtee johtajuuskursseille Helsinkiin. Minua mietityttää opettajien osaaminen. Mitä tehdään sille porukalle, joka ei ole valmis muutokseen? Opettaja opettajana tulee olemaan pieni osa opettajan työtä. Suurin osa on ohjaajan työtä. Suurin osa on sitä, että opettaja ohjaa opiskelijaa. Opettajalla tulisi lupa olla opettamatta eli käyttää työaikansa eri tavalla. Se ei saa perustua siihen, että lasketaan vain lähiopetustunteja. Lupa käyttää aikaa henkilökohtaistamiseen. Opiskelijan osaaminen on oltava keskiössä. Ihmiset ajattelevat omaa kohtaloaan ja tämän takia ei voida tehdä niin, että julistetaan opettajille, että kaikki osaamisenne on vanhaa. Jos ihmiselle myy tulevaisuudenkuvaa, hänellä täytyy olla paikka siinä. Digitalisaatio ja koulutusvienti ammatillisessa koulutuksessa Joka paikassa puhutaan verkko-oppimisesta, se ei kaikilta osin onnistu. Verkkoratkaisut eivät ole vielä niin valmiita, että sinne voisi alkaa opetusta viemään. Ne työllistää vielä paljon opettajaa. Sinne pitäisi toimiva palvelu kuten Google keksiä, että se lähtisi vetämään. 18

19 OULU Oppimisesta sen verran, että pojat osaavat englantia hyvin, kun he pelaavat pelejä. Oppimista pitäisi ajatella uudella tavalla. Miten se pitäisi tehdä yritysten kanssa? Maailma tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tarkastella eri tavalla asiaa. Se tulee siinä sivussa se oppiminen, kun esim. pelaa. Miten tästä ottaa ideoita? Mitä osaamista tarvitaan? Miten opetusta ja osaamista voidaan opettaa digitaalisesti? Siinä voisi tehdä yhteistyötä. Osa opetuksesta pystyttäisiin toteuttamaan verkossa, mutta sisällön tuottaminen ei tule onnistumaan opettajalähtöisesti. Siellä joka puolella säädetään jotain, mikä on hienoa, mutta siihen pitäisi saada kaupallinen toimija, joka tarjoaa meille sellaista systeemiä. Tarvitaan valtakunnan tasolla materiaalin rakentamista. Ammattikasvatushallitus voisi rakentaa alustoja. Riittäisi, että olisi yksi paikka, missä alustat päivitetään lakimuutosten myötä. Tarvitaan keskitetyt alustat. Oppimisympäristöjen kehittämisen ympärillä. Sastamalassa oli tehty investointeja yhteistyössä yritysten kanssa. Digioppiminen kuten opetuspelit oli tehty esim. yhteistyössä. Yhtenä ratkaisuna voisivat olla mobiilit oppimisympäristöt, kun on kalliita oppimissimulaattoreita, niin että sellaisen voisi rekka-autoon rakentaa ja viedä paikasta toiseen. Esim. hoitoalan-oppimisympäristöjä vietäisiin paikasta toiseen. Koulutusviennissä portaalit tarjoavat mahdollisuuden toiminnan laajentamiselle. Uudenlaiset ajattelutavat Miten käänteisellä ajattelulla saataisiin vauhditettua muutosta? Björn Wahlroos latoo kovia mielipiteitä ja käyttää hyvin mediaa hyväksi. Yksi raflaavivmpia juttuja on ollut, että talouden ongelmat ratkeaisivat siten, että vapaa-aika laitettaisiin verolle. Joku tämän tyyppinen ajatus pitäisi saada ajateltua. Vaikka se, että olisi se liikkuva rekka ja 5 koulutuksen järjestäjää käyttäisi sitä. Se, että ykkösasia ei olisi se, että kun koulutuksen järjestäjä esittelisi vieraille toimintaansa, niin ei käytäisi ainoastaan katsomassa ykköstiloja. Aika moni Suomen ongelma on itse keksitty. Itse me ne voimme myös ajattelutavan muutoksella poistaa. Pitäisikö ammatillisen koulutuksen keskittyä enemmän vain osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja jättää oppimisen hankinta markkinoille ja yksilöille? 19

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila Kari Mattila KAIVOSSEMINAARI Insinööri; logistiikka ja ympäristöjohtaminen Osaamisen kehittäjä; kouluttaja ja konsultti Osaamisen johtaminen; yrittäjä, koulutuspäällikkö ja rehtori Kullan etsijä, hiekan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet (AMKESU)

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet (AMKESU) Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet (AMKESU) Ami-säätiön Taitotalo 25.11.2015 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu Ami-säätiön tarina toimintaympäristön

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu. EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Loimaan oppisopimustoimiston seminaari 21.5.2011 Esityksen sisältö Miten

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot