TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW
|
|
- Aku Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW
2 TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti Pekka Lampelto
3 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry KIRJOITTAJA Pekka Lampelto GRAAFINEN MUOTOILU JA TAITTO Laura Mellanen KUVITUKSET Laura Mellanen Helsinki, 2015 TOTEUTETTU HANKKEESSA Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi 3
4 sisällys ESIPUHE 5 JOHDANTO 7 Toimialarakenteiden murros 9 Teknologiset muutosajurit Case: Robotisaatio 9 KOUVOLA 11 OULU 15 TAMPERE 20 TURKU 25 KUOPIO 29 SEINÄJOKI 34 YHTEENVETO KESKUSTELUISTA 39 SUOMALAISTEN OSAAMINEN TOIMINNAN KETTERYYS MUUTOKSEN HIDASTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ELINKAARIEN PITUUS KASVAVA RAJAHYÖTY YLIOPISTOKOULUTUKSEN NYKYINEN TOIMINTAMALLI SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY PEDAGOGIIKKA JA TYÖELÄMÄN KAIPAAMA OSAAMINEN JOHTAMINEN OPETTAJUUS UUDENLAISET AJATTELUTAVAT YRITTÄJÄKOULUTTAJAT HÄIRIYTTÄVÄT MURROKSET KIINTEISTÖT KOULUTUSALUSTOINA RAKENTEELLISUUS YHTEISET DIGITAALISET ALUSTAT JA KILPAILU LISÄARVO JA MIELEKKYYS KOULUTUKSESSA TEHOSTAMINEN, KEHITTÄMINEN TULEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMALAINEN JÄRJESTELMÄ KOULUTUKSEN AJANKÄYTTÖ JA AIKAJÄNNE KOTIMAINEN JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA OPETUSHENKILÖSTÖ INNOVATIIVISUUS JA KOKEMUS RAHOITUS JA KUSTANNUKSET AIKAKAUDET VÄHITTÄISTAVARAKAUPAN MUUTOS PÄÄTÖKSENTEKO ORGANISAATIOMALLIT KORKEAKOULUTUKSEN YLIKOROSTAMINEN ELINKAARET JA TOIMIALOJEN MUUTOS SUKUPOLVIEN VÄLINEN MUUTOS TUTKINNOT JA OSAAMINEN MAAILMAN MUUTOS JA TULEVAISUUDENKUVA KESKITTÄMINEN HIERARKKISESTA MAAILMASTA VERKOSTOMAISEEN ÄLYLLINEN RISTIPÖLYTYS JA KESKUSTELUKULTTUURI UUDET ALAT 4
5 ESIPUHE 5
6 ESIPUHE Suomen on uudistuttava maailman muuttuessa ympärillämme. Meidän ongelmiamme ovat rakenteet ja toimintamallit, jotka vanhenevat julkisella ja yksityisellä sektorilla. Erilaiset rakenneuudistukset, joista suurin osa on yhä tekeillä, ovat leimanneet kotimaan politiikka jo kymmenen vuoden ajan. Toistaiseksi puhetta on ollut enemmän kuin tuloksia. Pelkkä tehokkuuden hakeminen ei riitä. Asioita on jatkossa tehtävä järkevämmin ja todennäköisesti hyvin eri tavoin kuin nykyään. Nämä vaatimukset koskettavat myös ammatillista koulutusta. Suomalaiset yritykset ovat osa globaalia taloutta, missä kotimarkkinat eivät ole suljetut. Digitalisaatio ja Internet mahdollistavat yhä pienempien yritysten menestymisen maailmanlaajuisesti. Syntyvät yritykset voivat jo lähtökohtaisesti toimia koko maailmanlaajuisesti. Peliala on tästä hyvä esimerkki. Uudet teknologiat muuttavat työn tekemistä ja ammatteja. Ne luovat uusia osaamisvaatimuksia, joihin koko koulutusjärjestelmän on vastattava. Ammattitaidon lisäksi käsityksemme yleissivistyksestä muuttuu koko ajan. Tietojen rinnalla korostuvat taidot ja uusien mahdollisuuksien ymmärtäminen. Tulevaisuuden menestyjät osaavat ennakkoluulottomasti yhdistellä erilaisia asioita. Eduskunnan käsittelyssä alkuvuodesta 2015 olevat lait koulutuksen rahoituksesta ja järjestäjäverkosta luovat vain puitteet ammatillisen koulutuksen uudistamiselle. Yhtä tärkeää on ennakoida uusia koulutustarpeita ja oppimisen tapoja, sillä digitaalisuus mullistaa myös oppilaitokset. Nyt tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja synnyttää uudenlaisia tapoja toimia. Petri Lempinen AMKE ry:n toimitusjohtaja 6
7 JOHDANTO 7
8 JOHDANTO Muutos lienee yksi niistä asioista, joita voidaan pitää täysin varmana. Ihmiskunnan historiassa muutosvauhti on ollut toisinaan nopeampaa eri ajanjaksoina. Teollistumisen myötä muutostahti on ollut historiallisen voimakasta viimeisen 250 vuoden aikana. Väkiluku on moninkertaistunut, tuotanto, liikkuminen ja kommunikointi ovat lisääntyneet valtavasti ja ihminen kykenee hallitsemaan luontoa ennennäkemättömällä tavalla. Tämän teollistumisen aikakauden sisälläkin on kuitenkin ollut suhteellisesti vakaampia aikoja, jolloin vuosienkin päähän ulottuvia suunnitelmia saattoi olla järkevää tehdä. Ei ollut tavatonta suunnitella tekevänsä koko työuraansa saman organisaation palveluksessa luvulta lähtien työelämän tahti on kuitenkin Suomessakin muuttunut dynaamisemmaksi, polarisoitunut ja sirpaloitunut. Ihmisen työuralla ammattia ja alaa vaihdetaan todennäköisesti useamman kerran, eikä yhdenlaisen osaamisen varaan voi laskea enää kovinkaan pitkäksi aikaa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii ihmisiltä ja organisaatioilta entistä parempaa kykyä sopeutua ja uudistua. Uudistuminen puolestaan vaatii innovatiivisuutta, joka tarkoittaa mm. uusien ideoiden toimeenpanemista. Jos nykyinen toimintamalli ei ole enää yhteensopiva toimintaympäristön kanssa, synnyttää se tarpeen innovoida uutta niin tuotteiden, palveluiden kuin hallinnonkin tasolla. Innovatiivisuus voidaankin nähdä työkaluna nopeasti muuttuvan maailman tuomiin haasteisiin. Tämä raportti sisältää tiivistettynä sitä keskustelua mitä käytiin AMKE ry:n toimialarakenteiden murros aluekierroksen aikana. Aluekierros on ollut osa AMKE ry:n Manner-Suomen innovaatiohanketta nimeltään Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi. Hankkeessa on ollut alun perin mukana 11 ammatillisen koulutuksen organisaatiota pilotteina. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja päättyy tammikuussa Kyseessä on ESR-hanke, jonka rahoittajana on toiminut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen avulla on pyritty antamaan jäsenorganisaatioille uutta perspektiiviä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Aluekierrosta varten AMKE ry hankki kauppatieteen tohtori Kari Lohiveden yritykseltä konsultointipalvelua, jonka tärkeintä antia ovat etenkin toimialarakenteiden murros. Tilaisuuksissa oli AMKE:n puolesta mukana hankkeen projektipäällikkö Pekka Lampelto AMKE ry:stä, Tellervo Tarko toiminnanjohtajan roolissa sekä erityisasiantuntija Hanne Paila, joka kertoi osallistujille valmisteilla olevasta ammatillisen koulutuksen barometristä. 8
9 JOHDANTO Toimialarakenteiden murros tiivistelmä kari lohiveden (ktt) alustusluennosta Toimialarakenteiden murros on globaali talouden ja yhteiskunnan rakenteita ravisteleva ilmiö, joka kytkeytyy myös ammattiosaamisen kehittymiseen. Maailmaa on totuttu jo kauan näkemään yhdellä tavalla, mutta tänään keskustellaan, josko tuo tapa hahmottaa toimintaympäristöämme on aikansa elänyt. Suomen taantuma 1990-luvulla oli ns. tehokkuustaantuma, josta selvittiin devalvaatiolla ja tehostamalla toimintoja. Käsillä oleva 2010-luvun taantuma on puolestaan ns. rakenteellinen taantuma. Tämänkaltaisesta taantumasta ei selvitä vain toimintoja tehostamalla, vaan nyt on tarvetta muuttaa rakenteita, luoda uusia toimintatapoja sekä malleja. Yritysten keskimääräinen pääoman tuotto on laskenut 4,1 %:sta vuonna ,9 %:n vuonna 2013 USA:ssa. Suurten S&P 500 yritysten liiketoimintamallien elinkaaret ovat samalla lyhentyneet 15 vuoteen. Kun puhutaan strategiasta, on kyseessä ulkoinen kilpailukyky. Johtamisessa on puolestaan kysymys sisäisestä suorituskyvystä. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä strategian merkitys on kasvanut suhteessa johtamiseen. Nykyiset toimialarakenteemme ovat lähteneet muodostumaan 1800-luvulla teollistumisen myötä. Toimialojen väliset raja-aidat ovat olleet selkeät ja niiden sisälle on tyypillisesti muodostunut muutama suuri yritys ja joukko pienempiä niché-yrityksiä. Yritykset ja muut organisaatiot järjestäytyivät tässä rakenteessa keskusjohtoisiksi hierarkioiksi. Nyt tämä vuosisatainen toimialarakenne on murtumassa teknologisten ja muiden muutosajureiden ansiosta. Murtuvien toimialojen rajamaastoon syntyy uusia toimialoja ja yritystoiminta organisoituu uudelleen hierarkioista erinäisten alustojen päällä toimiviksi verkostoiksi. Yksi keskeinen muutosajuri toimialarakenteiden murroksessa on digitalisaatio. Paine liiketoiminnan digitalisoinnille syntyy kasvavan rajahyödyn logiikasta. Vanhassa toimintaympäristössä on vallinnut laskevan rajahyödyn logiikka, jossa jokainen lisää tuotettu tuote tai palvelu tuottaa nettohyötyä (tuotto muuttuvat ja kiinteät kustannukset) vähemmän kuin edellinen, kunnes saavutetaan piste, jossa lisätuotanto ei enää kannata annetulla tuotantorakenteella. Digitaalisessa liiketoiminnassa kasvavan rajahyödyn logiikka tarkoittaa sitä, että jokainen myyty yksikkö tuo suurin piirtein aina saman verran nettohyötyä tuottajalle kuin edellinen yksikkö. Digitaalista liiketoimintaa on tästä syystä helpompi laajentaa eli se on skaalautuvaa. Se, mitä medialle on tapahtunut jo nyt, voi olla merkki siitä mitä koulutusalalle on pian tapahtumassa. Media-alalla sisällön tarjonta on räjähdysmäisesti kasvanut digitalisaation myötä. Suuri osa tästä sisällöstä on myös ilmaista. Mitä tämän suuntainen kehitys voisi merkitä koulutusalalla? Tulevatko MOOCit (Massive Open Online Course) valtaamaan alaa luento-opetukselta? Mikä rooli jää oppilaitoksille ja opettajille? Teknologiset muutosajurit Case: Robotisaatio tiivistelmä pekka lampelton esityksestä Toimialarakenteiden murrokset ovat saaneet useimmissa tapauksissa alkunsa teknologisten ajureiden seurauksena. Venäläisen taloustieteilijän Nikolai Kondratieffin mukaan taloudelliset nousukaudet tulevat vuosikymmenten mittaisissa aalloissa, jotka saavat alkunsa merkittävistä teknologisista innovaatioista. Myöhemmin aaltojen vaikutus alkaa vaimentua teknologian kyllästäessä markkinat päättyen taloudelliseen laskusuhdanteeseen ennen seuraavaa merkittävää teknologista innovaatioita. Ensimmäisenä merkittävänä teknologisena aaltona pidetään höyrykonetta, jonka leviämisen katsotaan käynnistyneen 1780-luvulla. Sitä seurasi rautatiet 1840-luvulla, minkä myötä tavaran ja ihmisten liikuttaminen helpottui. Kolmannessa aallossa 1890-luvulla tulivat sähkö- ja polttomoottori sekä kemianteollisuus, mikä loi pohjan mm. autoistumiselle sekä ruoantuotannon lisäämiselle luvulla alkoi 9
10 JOHDANTO vaikuttaa 4. Aalto, joka piti sisällään transistoriteknologian ja viihde-elektroniikan. Radion ja TV:n myötä tuli massamedia. Tätä seurasi viidennessä allossa myöhemmin 1990-luvulla digitalisaatio, joka johti mikrotietokoneiden yleistymiseen, Internetiin ja matkapuhelimiin. Tämän aallon vaikutusta elämme tälläkin hetkellä. Joidenkin tulevaisuuden tutkijoiden mielestä seuraava eli kuudes aalto saattaisi olla robotisaatio, jonka myötä digitaalinen tieto muuttuu fyysisiksi teoiksi. Yhden määritelmän mukaan robotit ovat tilannetajuisia, fyysiseen vuorovaikutukseen kykeneviä koneita. Alkeellisia teollisuusrobotteja on ollut jo 1950-luvulta, mutta robottiteknologian laajamittainen esiinmarssi palvelusektorilla ei ole vielä käynnistynyt. Laajamittainen robotisaation on arvioitu saavan alkunsa talouden eri sektoreilla tällä tai ensi vuosikymmenellä. Keskeisiä aloja, joilla robottiteknologian arvellaan alkavan vaikuttaa ensimmäisenä ovat teollisuus, SOTE-ala ja logistiikka. Teollisuudessa robotit ovat olleet jo pitkään osana tuotantoa. SOTE-ala puolestaan voisi saavuttaa kauan kaivattua tuottavuuden kasvua, jos robottiteknologian avulla tiettyjä fyysisiä prosesseja voitaisiin koneistaa esim. hoitotyössä. Logistiikan saralla puolestaan itsestään ajavat autot ovat viime vuosina olleet mediassa esillä. Googlen itseajava auto saavutti yli miljoonan kilometrin rajapyykin ilman kolareita vuonna Monet suuret autovalmistajat ovat jo ilmoittaneet suunnitelmistaan kehittää omia itseajavia automalleja. Osassa keskusteluita on arveltu, että teollisuus tulee siirtymään sinne, missä on parhaat robotit. Alhaiset työvoimakustannukset eivät olisikaan enää tulevaisuudessa merkittävä kilpailuetu. Robotisoitumisesta saattaakin olla kehkeytymässä uusi teollisuuden kilpailukykymittari kuten tähän asti ovat olleet työvoiman kouluttautuminen ja digitalisoituminen. Esimerkkinä teollisuuden robotisoitumisesta on taiwanilainen elektroniikkavalmistaja Foxconn, joka on ilmoittanut pyrkivänsä korvaamaan yli miljoona tehdastyöntekijäänsä roboteilla. Kansainvälisessä vertailussa Etelä-Korea on tällä hetkellä ykkösenä teollisuusrobottien määrässä suhteessa teollisuustyöntekijöihin. Etelä-Korean määrätietoisesta etenemisestä robotisaation saralla kertoo myös se, että sen hallitus teki jo vuonna 2006 robotisaatiostrategian. Kiina on puolestaan maailman suurin teollisuusrobottien ostaja tällä hetkellä ostaen n. viidenneksen kaikista myytävistä teollisuusroboteista. Ruotsissa Västeråsissa taas toimii robottiosaamisen tuotekehittelykeskus nimeltään Robotdalen. Robotdalenissa kohtaavat robottialan start-upit, pääomasijoittajat ja asiantuntijat. Konsepti on ollut menestyksekäs ja sitä ollaan kopioimassa Helsinkiin. Hankkeessa keskeisinä vetureina ovat toimineet tietokirjailija Cristina Andersson yhdessä TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuun kanssa. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta robotisaatio on mahdollisuus. Sen seurauksena joitakin ammatteja varmastikin katoaa, mutta myös uusia syntyy. Tulevaisuuden ammateissa saattaa korostua kyky tehdä työtä yhdessä robottien kanssa. Täten eri toimialoilla saatetaankin tarvita myös ammatillista robottiosaamista. Jos 1990-luvulla tuli ammatillisessa koulutuksessa muotiin kouluttaa datanomeja, niin onko 2020-luvun tutkinto kenties robonomi? 10
11 KOUVOLA
12 KOUVOLA Kouvolassa toimialarakenteiden murros kehittämispäivä pidettiin Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa. Osallistujajoukko oli tiivis, 8 hengen ryhmä viidestä eri organisaatiosta, jonka lisäksi paikalla olivat tri. Kari Lohivesi, projektipäällikkö Pekka Lampelto (AMKE ry) ja erityisasiantuntija Hanne Paila (AMKE ry). Kouvola oli aluekierroksen ensimmäinen paikkakunta. Siellä keskusteluissa korostuivat mm. digitalisaatio ja robotisaatio, tulevaisuuden osaamistarpeet, palvelusetelimalli, korkeakoulutuksen ylikorostuminen nykyjärjestelmässä ja tarve toimintamallien muuttamiselle rahoitusjärjestelmän muuttuessa. Ajatuksia ja odotuksia päivälle Ajankohtaiset asiat on hahmotettava paremmin, jotta pystyy arvioimaan, onko oman organisaation strategia linjassa maailman muutoksen kanssa. Olemassaolotaistelua on ollut omassa pienessä vanhassa organisaatiossamme. Etsimme tällä hetkellä fuusiokumppania. Pientä pelkoa on ollut henkilöstön parissa tulevaisuuden suhteen. On halua peilata oman organisaation strategiaa tämän päivän muutostrendeihin. Koulutuksen järjestäjien lupa-asiat kiinnostavat. Visiointia tarvitaan siihen, mitä tulee tapahtumaan maailmalla. Miten rakennemurrosasia hyödynnetään ammatillisessa koulutuksessa? Onko se uhka vai mahdollisuus Haetaan tällä hetkellä eväitä v toimintasuunnitelmaan. Pitää olla silmät ja korvat auki. Se on huomattu, että yhteistyöllä selviämme kaikki paremmin kuin kilpailulla. Omien toimenpiteiden osuvuus maailman muutostrendeihin on yhtenä syynä, miksi täällä ollaan. Haetaan oivaltamista siihen, mikä on se Suomen kilpailuetu, jolla pärjätään maailmalla? Koulutuksen rooli on tällä hetkellä suuressa murroksessa ja se synnyttää myös mahdollisuuksia. Keskustelua toimialarakenteiden murros -esityksestä Suomalaisten osaaminen Olisiko viimeinkin aihetta kyseenalaistaa, että Suomi on maailman osaavin kansa? Monissa maissa on aivan yhtä pätevää väkeä, jotka tekevät merkittävästi pienemmällä palkalla töitä. Suomi ei ole jäänyt jälkeen osaamisessa muuta maailmaa, mutta pienempi porukka vetää koko maata perässään (1-2 miljoonaa). Toimintaympäristön muutos Yritysten tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet edelleen. Tämä on johtanut kilpailun kiristymiseen, mutta myös siihen, että tarvitsee innovoida uusia toimintamalleja, joilla saavuttaa kilpailuetua. Toimialojen rajat ovat hämärtyneet. Uusia toimialoja nousee ja vanhoja tuhoutuu. Toisinaan toimialat sulautuvat keskenään. Markkinat muuttuvat mm. digitalisaation takia. Tästä esimerkkinä pankkitoiminta ja matkatoimistot. Uudet yrityskulttuurit ovat tulleet. Ennen korostuin autoritäärisyys ja vakaus, nyt enemmän dynaamisuus ja se, että vapaa-ajalla ja merkityksillä on suurempi rooli. Työn arvostus on muuttunut aiemmasta. On syntynyt työtä, jota ei enää kunnolla arvosteta. Ihmiset ovat mieluummin työttöminä kuin tekevät joitakin töitä, mitä ennen suostuttiin tekemään. Työn ja vapaa-ajan raja on ollut katoamaan päin. Asiakastarve ammatillisessa koulutuksessa Ihmiset kaipaavat aikuiskoulutusalalla lähiopetusta sosiaalisuuden takia. Virtuaaliopetus ei voi kokonaan korvata lähi tai kasvokkain tapahtuvaa opetusta, koska yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat tärkeitä aspekteja. 12
13 KOUVOLA Jatkossa asiakkaat shoppailevat osaamista oman tarpeen mukaan yli koulutuksenjärjestäjärajojen. Asiakaslähtöisyys on syytä ymmärtää laajasti. Mitä ovat asiakkaiden todelliset tarpeet? Opiskelijan hyötynäkökulma tuntuu välillä olevan kadoksissa. Ei pidä keskittyä pelkästään opettamiseen, vaan enemmän oppimiseen. Lisäksi tulee kokonaisvaltaisesti tarkastella, mitä tarpeita opiskelijalla on. Opettajan yksi tehtävä on luoda opiskelijalle illuusio siitä, että opetettava ala on opettajan hallinnassa, vaikka tosiasiassa maailma on erittäin monimutkainen, jatkuvassa muutoksessa ja vaikeasti hallittavissa. Tämä illuusio, että joku hallitsee jonkin asian, tuo tarvittavaa luottamusta koskien opetusta ja alanvalintaa. Toiminnan ketteryys Tuotekehitysprosessista on tehtävä nopeampi. Kuten ICT:n tuotekehityksessäkin, tulee voida laittaa markkinoille myös keskeneräisiä tuotteita, koska täydellisen kehittämiseen ei ole aikaa. (LEAN-ajattelu) Myydäänkö parasta, vai myydäänkö? Täydellinen on hyvän vihollinen. Tulee voida sietää epätäydellisyyttä, jos haluaa pärjätä. Muutoksen hidasteet Jump to the next level: Esim. kesti kauan erään oppilaitoksen tapauksessa muuttaa ajattelu välineiden omistamisesta välineiden vuokraamiseen. Muutosvastarinta oli suurta henkilöstössä. Lopulta kuitenkin ajattelutavan muutos saatiin läpi. Koulutuksessa on ongelmana, että vanhoista aloista ei haluta luopua, vaan uusi tulee vanhan päälle. Tarvitaan luopumisosaamista, jotta osataan päästää irti toimimattomasta. Työehtosopimukset vaikuttavat vahvasti siihen, millaisia muutoksia voidaan tällä hetkellä lähteä toteuttamaan. Riippuvuus julkisesta rahoituksesta on tuonut omia hankaluuksiaan. Nykyinen malli on ollut sekava ja monimutkainen. Markkinaehtoisempi järjestelmä olisi varmastikin dynaamisempi. Ammatillisen koulutuksen roolin kapeus on ollut, että se on ollut pelkästään opetus. Se voisi olla paljon muutakin. Se voisi olla verkostoitumisympäristö ja kokeilukenttä. Suomessa yhteiskunta on perinteisesti maksanut koulutuksesta (vrt. Ruotsi). Toimintamallien muutos Kaupan alalla myymälöistä on tullut showroomeja, joissa käydään katsomassa tuotteita, mutta ostokset tehdään verkossa. Instituutioista on tulossa alustoja. Organisaatioiden sisäisessäkin toiminnassa tarvitaan murrosajattelua. Siiloutuneiden tiimien raja-aidat murrettava ja muodostettava eri osaamisaloista koostuvia tiimejä. Voisiko olla, että OKM antaisi järjestämislupien uudistamisen yhteydessä vain valtion takauksen tietylle summalle ja koulutuksen järjestäjät hankkisivat ja neuvottelisivat itse tarvittavan rahoituksen? Toimitilojen käyttöastetta olisi tarvetta kasvattaa. Toimitilojen (esim. lentolippuhaku Momondo) verkkokäyttöinen markkinointi voisi olla yksi ratkaisumalli tähän. On syytä pystyä erittelemään eri opetusmallien vahvuudet ja heikkoudet: Lähiopetus vs. verkko-opetus / verkko-oppiminen vs. yrityksissä / työpaikoilla oppiminen. Digitalisaatio koulutuspalveluissa...vanhoista aloista ei haluta luopua, vaan uusi tulee vanhan päälle. Nuoriso on valmiimpaa verkko-opetukselle. Eräskin nuori soitti oppilaitokseen ja kysyi, voiko bussikortin suorittaa verkossa. Vastaus oli tietenkin ei, mutta tämä osoittaa, että halua toisinaan on. 13
14 KOUVOLA Perinteisen pedagogiikan ja digitaalisten toimintamallien yhteensovittamisessa tarvitaan vielä pohdintaa. Nykyiset kokeilut eivät vielä ihan vastaa tarpeeseen. Koulutusvienti ja brändääminen Rohkeutta koulutusviennissä puuttuu, vaikka vietävää koulutusosaamista olisi Suomessa paljon. Onko Suomen ammatillisella koulutuksella omaa, vahvaa brändiä? Jos on, mikä se on? Suomalaista ammatillista koulutusta vietiin aikoinaan menestyksekkäästi Saksaan. Tärkeitä elementteinä oli mm. koulutuksen ajatusmallin ja filosofian siirtäminen. 14
15 OULU
16 OULU Oulun kehittämispäivänä isäntäorganisaationa toimi Oulun aikuiskoulutuskeskus ja tiloiksi oli valikoitunut Ravintola Hilikku, joka sijaitsee historiallisessa Åströmin tehdasmiljöössä. Osallistujia oli viidestä eri organisaatiosta Pohjois- ja Itä-Suomesta. Kärkiteemoiksi nousivat Oulun kehittämispäivänä mm. suomalaisen järjestelmän jähmeys, osaaminen ja pedagogiikka, johtaminen ja opettajuus sekä digitalisaatio ja koulutusvienti. Ajatuksia ja odotuksia päivälle Miten toimialat tulevat muuttumaan, joihin koulutetaan väkeä? Miten osaamistarpeet muuttuvat. Miten nykyiset rakenteet sopivat huomisen maailmaan? Miten ympäristön muutos vaikuttaa opettajuuteen? Mikä vaikutus digitalisaatiolla on pedagogiikkaan? Miten asiakkaan tarve voitaisiin ottaa kokonaisvaltaisemmin huomioon ammatillisessa koulutuksessa? Mitä on keskeisin lisäarvo? Kuinka voidaan parantaa syrjäytymisen ehkäisyä? Kommentteja toimialarakenteiden murros -esitykseen Toimintaympäristön muutos ja elinkaarien pituus Keskusjohtoisuus on väistymässä. Tilalle on tulossa ketterä verkostomainen rakenne, jota ei ole niin helppo johtaa. Tulevaisuus tehdään, sitä ei tarvitse ottaa oletuksena. Eri aloilla tarvitaan poisoppimista sitä, miten aiemmin asiat on tehty tai nähty. Tulee voida unohtaa järjestelmät ja reagoida ammatillisessakin koulutuksessa toimintaympäristön haasteisiin. Start-upin käynnistämiseenkin menee pitkähkö aika, 1-2 vuotta. Onko se liian pitkä aika? Kasvava rajahyöty Onko Angry Birds -peli lopulta mainos, jolla myydään fyysistä tavaraa kuten leluja? Miten ammatillisessa koulutuksessa voidaan hyödyntää kasvavaa rajahyötyä? Asiakaslähtöisyys Asiakkaiden kuuntelu ja asiakaslähtöisyys ovat kaksi eri asiaa. Asiakas ei osaa aina itse kiteyttää, mitä tarvitsee. Henry Fordilta olisi aikoinaan pyydetty lisää hevosia, eikä autoja. Esim. Kodak rakastui asiakkaan palvelun keinoon, ei asiakkaan tarpeeseen. Koulutusalan keskustelu Suomessa Pääministeri Stubb on onneksi nostanut koulutusalan uudistamista esille. Suomessa ei oikein ole kunnollista koulutusalan mielipidejohtajaa. Sitten kun A- Studiossa on joku Kouluilta, niin se tulee olemaan tällä hetkellä nukuttavaa katsottavaa. Tutkinnot ja osaaminen Suomessa ajatellaan, että ainoastaan oppilaitoksella on oikeus tunnustaa osaamista. On paljon ihmisiä, jotka ovat työurallaan oppineet monia ammattitaitoja, mutta heiltä puuttuu tutkinto. On toisaalta myös paljon asioita, jotka eivät pitkässä perspektiivissäkään muutu. Esim. vuorovaikutustaidot ja hyvät käytöstavat ovat kestäneet vuosikausia. Syytä olisi kuitenkin välttää sitä, että kaikkea haukutaan, mitä ollaan tähän saakka tehty. Ammatillinen koulutus on haasteen edessä, kun nykyisellä jähmeällä tutkintorakenteella tulee tarve johonkin ammattialaan. Siellä eri etujärjestöt turvaavat etujaan. Sitten kun koulutus saadaan pyörimään parin kolmen vuoden kuluttua, niin 16
17 OULU osaaminen on jo vanhaa. Yritykset tarvitsevat osaajia nopeasti ja tämän takia perinteinen tutkintoajattelu on murtumassa. Olemme isojen asioiden äärellä. Koulutuksen rahoitus, markkinaehtoisuus ja koulutusseteli Jos koulutustoiminta olisi markkinaehtoista, silloin jäisivät henkiin pienetkin organisaatiot, joilla voi olla erilaista tarjottavaa. Pitäisikö rahan seurata opiskelijaa? Koulutusseteliä suunniteltiin Suomeen, 1995, mutta ei tullut silloin vastustuksen takia. Haluttiin rajoittamatonta opinto-oikeutta yliopistoissa. Osakeyhtiöt pystyvät tekemään nopeita muutoksia. Ne, jotka ovat tehokkaita, vakavaraisia ja nopeita, pystyvät pärjäämään. Joka kerta kun on ammatilliselta koulutukselta leikattu budjetteja, niin koulutuskuntayhtymät ovat selvinneet, vaikka on luultu, että ne kaatuvat. Se on jäädyttänyt opetuksen kehittämisen ja yritysten tarpeiden tyydyttämisen, kun on keskitytty siihen, ketkä koulutuksen järjestäjät jäävät henkiin. Yliopistokoulutuksen nykyinen toimintamalli Yliopistoissa opetetaan vanhaa liiketoimintamallia opiskelijoille. Vanhat gurut opettavat vanhoja asioita. Järjestelmä laahaa. Mistä saada uusien ajattelutapojen guruja yliopistoihin? Gurujen elinkaaretkin lyhenevät. Kouluttajia pitäisi vaihtaa vähintään 10 vuoden välein, jopa useammin. Pätevyys ja epäpätevyys -ajattelu on Suomessa erikoista monella alalla. Puhutaan esim. epäpätevistä varhaiskasvattajista, joilta puuttuu yliopistotason tutkinto. Ammatillisen koulutuksen nykyinen toimintamalli Ammatillinen koulutus valmistaa tuotetta, vaikka sille ei olisikaan kysyntää, koska sille on rahoitus. Ongelmamme ei ole tehokkuuden puute. Meillä on väärä strategia, väärä konsepti. Koulutusala ei ole muuttunut 50 vuodessa juuri yhtään, totesi eräs eläkkeellä oleva rehtori. Yliopistoissa opetetaan vanhaa liiketoimintamallia opiskelijoille. Vanhat gurut opettavat vanhoja asioita. 17
18 OULU Miksi suomalaiset ovat sellaisia, ettei muututa kuin vasta on ihan pakko? Suomalaiset ovat varmistajia. Kiinteistöillä on liian alhainen käyttöaste. On mietittävä uusia tapoja sen nostamiseksi. Syrjäytymisen ehkäisy Koulutuksen suurimmat hyödyt ovat siinä, miten heikoimmat oppijat otetaan mukaan yhteiskuntaan. Huiput pärjäävät joka tapauksessa. Miksei ammatillinen koulutus ei kouluttaisi työttömäksi jääneitä ihmisiä täydennyskoulutuksella? Ammatillisen koulutuksen henkilöstö Jos iso osa ammatillisen koulutuksen henkilöstöstä irtisanottaisiin, niin hekö sitten näiden hierarkkisten organisaatioiden ulkopuolella muodostaisivat niitä uusia verkostoja? Voitaisiinko koulutusta toteuttaa muunkinlaisella tavalla kuin palkkaamalla opettajia virkoihin? Pedagogiikka ja työelämän kaipaama osaaminen Johtaminen Opettajuus Kyllä ammatillisen koulutuksen pitäisi kouluttaa ihmisiä suoraan ammattiin. Kajaanin yrittäjien seminaarista: Mitä haluaisitte, että valmistuneet osaisivat? Siellä tuli ilmi sellaisia asioita kuin ihmisen kohtaaminen, asenne, häpeästä luopuminen ja itseensä uskominen, otetaan selvää mitä yritys tekee, pukeutuminen yrityksen tyyliin, tiettyjen pelisääntöjen noudattaminen kuten ajoissa tuleminen. Se henkilö kokonaisuutena on se, mitä halutaan töihin. Ei sitä, että osaa ottaa digikameralla kuvia tai että tuntee kaikki automerkit. Hyvin paljon tulee kritiikkiä rehtorille, ettei vain talousasioita pidä katsoa, vaan pitäisi myös pedagogiikkaa johtaa. Pedagoginen johtamisen malli, jonka AMKE teki muutama vuosi sitten. En tiedä, onko tämä malli otettu käyttöön. Johtajuuden muutos. Miten muutetaan johtajuustapaamme? Osaaminen ja muutosjohtaminen ovat nyt tärkeässä asemassa. Pitäisikö muutosta viedä jonkun johtamiskoulutuksen kautta koko organisaatiossa? Onhan se opettajakin melkoinen johtaja. Sillä on tilassa oppilasta. Minkälaista johtamiskoulutusta opettaja on saanut, vaikkei tiedosta itseään johtajaksi? Pitäisikö koko organisaatiossa olla enemmän johtamiskoulutusta. Se on perinteistä, että vain ylin johtaja lähtee johtajuuskursseille Helsinkiin. Minua mietityttää opettajien osaaminen. Mitä tehdään sille porukalle, joka ei ole valmis muutokseen? Opettaja opettajana tulee olemaan pieni osa opettajan työtä. Suurin osa on ohjaajan työtä. Suurin osa on sitä, että opettaja ohjaa opiskelijaa. Opettajalla tulisi lupa olla opettamatta eli käyttää työaikansa eri tavalla. Se ei saa perustua siihen, että lasketaan vain lähiopetustunteja. Lupa käyttää aikaa henkilökohtaistamiseen. Opiskelijan osaaminen on oltava keskiössä. Ihmiset ajattelevat omaa kohtaloaan ja tämän takia ei voida tehdä niin, että julistetaan opettajille, että kaikki osaamisenne on vanhaa. Jos ihmiselle myy tulevaisuudenkuvaa, hänellä täytyy olla paikka siinä. Digitalisaatio ja koulutusvienti ammatillisessa koulutuksessa Joka paikassa puhutaan verkko-oppimisesta, se ei kaikilta osin onnistu. Verkkoratkaisut eivät ole vielä niin valmiita, että sinne voisi alkaa opetusta viemään. Ne työllistää vielä paljon opettajaa. Sinne pitäisi toimiva palvelu kuten Google keksiä, että se lähtisi vetämään. 18
19 OULU Oppimisesta sen verran, että pojat osaavat englantia hyvin, kun he pelaavat pelejä. Oppimista pitäisi ajatella uudella tavalla. Miten se pitäisi tehdä yritysten kanssa? Maailma tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tarkastella eri tavalla asiaa. Se tulee siinä sivussa se oppiminen, kun esim. pelaa. Miten tästä ottaa ideoita? Mitä osaamista tarvitaan? Miten opetusta ja osaamista voidaan opettaa digitaalisesti? Siinä voisi tehdä yhteistyötä. Osa opetuksesta pystyttäisiin toteuttamaan verkossa, mutta sisällön tuottaminen ei tule onnistumaan opettajalähtöisesti. Siellä joka puolella säädetään jotain, mikä on hienoa, mutta siihen pitäisi saada kaupallinen toimija, joka tarjoaa meille sellaista systeemiä. Tarvitaan valtakunnan tasolla materiaalin rakentamista. Ammattikasvatushallitus voisi rakentaa alustoja. Riittäisi, että olisi yksi paikka, missä alustat päivitetään lakimuutosten myötä. Tarvitaan keskitetyt alustat. Oppimisympäristöjen kehittämisen ympärillä. Sastamalassa oli tehty investointeja yhteistyössä yritysten kanssa. Digioppiminen kuten opetuspelit oli tehty esim. yhteistyössä. Yhtenä ratkaisuna voisivat olla mobiilit oppimisympäristöt, kun on kalliita oppimissimulaattoreita, niin että sellaisen voisi rekka-autoon rakentaa ja viedä paikasta toiseen. Esim. hoitoalan-oppimisympäristöjä vietäisiin paikasta toiseen. Koulutusviennissä portaalit tarjoavat mahdollisuuden toiminnan laajentamiselle. Uudenlaiset ajattelutavat Miten käänteisellä ajattelulla saataisiin vauhditettua muutosta? Björn Wahlroos latoo kovia mielipiteitä ja käyttää hyvin mediaa hyväksi. Yksi raflaavivmpia juttuja on ollut, että talouden ongelmat ratkeaisivat siten, että vapaa-aika laitettaisiin verolle. Joku tämän tyyppinen ajatus pitäisi saada ajateltua. Vaikka se, että olisi se liikkuva rekka ja 5 koulutuksen järjestäjää käyttäisi sitä. Se, että ykkösasia ei olisi se, että kun koulutuksen järjestäjä esittelisi vieraille toimintaansa, niin ei käytäisi ainoastaan katsomassa ykköstiloja. Aika moni Suomen ongelma on itse keksitty. Itse me ne voimme myös ajattelutavan muutoksella poistaa. Pitäisikö ammatillisen koulutuksen keskittyä enemmän vain osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja jättää oppimisen hankinta markkinoille ja yksilöille? 19
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotMuuttuva opettajuus 3 pointtia
Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu
LisätiedotAmmattikoulutus Koulutuksen järjestäjien kokoontumisajot Koulutuksen järjestäjien toiveita ja pelkoja
Ammattikoulutus 2025 - Koulutuksen järjestäjien kokoontumisajot 15.9.2015 Koulutuksen järjestäjien toiveita ja pelkoja Reija Lepola, kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Suomen
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotNuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa
Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotJohdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma
Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKansainväliset koulutusskenaariot
seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotVetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto Kuopio 1.11.2017 TODENNÄKÖISYYS 1. Vetovoimaisuus -teesi: Vuonna 2025 useampi kuopiolainen käy töissä seutukunnissa, kuin sieltä käydään töissä Kuopiossa.
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotTeknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?
Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?
Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotNuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto
Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotArviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotKAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila
Kari Mattila KAIVOSSEMINAARI Insinööri; logistiikka ja ympäristöjohtaminen Osaamisen kehittäjä; kouluttaja ja konsultti Osaamisen johtaminen; yrittäjä, koulutuspäällikkö ja rehtori Kullan etsijä, hiekan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
Lisätiedotstrategisen muutoksen tukena
Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotAmmatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia
Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna 2030 Opetushallitus 10.2.2015 Petri Haltia If I knew where jazz was going, I d be there already Humphrey Lyttelton Työn sisällön symbolianalyyttinen luonne ei ole suoraan
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotJatkuvan oppimisen Suomi
Jatkuvan oppimisen Suomi Osaamisen tulevaisuuspaneeli Matti Kajaste, OKM Osaamisen tulevaisuuspaneeli Nimitetty syyskuussa 2017 Toimii vaalikauden loppuun Mukana: Puheenjohtaja: Anne Brunila, Hanken Jäsenet:
LisätiedotEuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills
LisätiedotDigitaalinen talous ja kilpailukyky
Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotNextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa
NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotRakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä
Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Tom Holmroos, erityisasiantuntija Merja Lang, palvelumuotoilija Elisa Kettunen, projektipäällikkö 11.9.2019 Tulevaisuuden kunnan digitalisointi
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotSeuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta.
Seuratoiminnan Tulevaisuus Miten meidän urheiluseuramme menestyy muuttuvassa maailmassa? 1 Kokoa tiimi omasta seurasta. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. 2
LisätiedotKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.
LisätiedotMikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ
Mikko Kesä, 20.09.2017 TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ ESITYKSEN RAKENNE Työn muutoksen narratiivi 2017. Muuttuvan työelämän osa-alueita: Osaaminen Työpaikat ja työnsaanti Suhde työhön Globaali kilpailu
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet (AMKESU)
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet (AMKESU) Ami-säätiön Taitotalo 25.11.2015 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu Ami-säätiön tarina toimintaympäristön
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotTekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info
Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintästrategia
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotHyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto
Hyvinvointipäivät 10.12.2015 Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto Osaaminen ja koulutus: kymmenen vuoden tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotKokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013
Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotYhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
LisätiedotKumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku
Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotSeitsemän totuutta teknologiateollisuudesta
Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta 1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja,
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotMikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)
Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotPaperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta
Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotNUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?
NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotKAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari
KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta
LisätiedotKOULUTUS TULEVAISUUDESSA
KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,
Lisätiedot