TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW"

Transkriptio

1 TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW

2 TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti Pekka Lampelto

3 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry KIRJOITTAJA Pekka Lampelto GRAAFINEN MUOTOILU JA TAITTO Laura Mellanen KUVITUKSET Laura Mellanen Helsinki, 2015 TOTEUTETTU HANKKEESSA Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi 3

4 sisällys ESIPUHE 5 JOHDANTO 7 Toimialarakenteiden murros 9 Teknologiset muutosajurit Case: Robotisaatio 9 KOUVOLA 11 OULU 15 TAMPERE 20 TURKU 25 KUOPIO 29 SEINÄJOKI 34 YHTEENVETO KESKUSTELUISTA 39 SUOMALAISTEN OSAAMINEN TOIMINNAN KETTERYYS MUUTOKSEN HIDASTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ELINKAARIEN PITUUS KASVAVA RAJAHYÖTY YLIOPISTOKOULUTUKSEN NYKYINEN TOIMINTAMALLI SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY PEDAGOGIIKKA JA TYÖELÄMÄN KAIPAAMA OSAAMINEN JOHTAMINEN OPETTAJUUS UUDENLAISET AJATTELUTAVAT YRITTÄJÄKOULUTTAJAT HÄIRIYTTÄVÄT MURROKSET KIINTEISTÖT KOULUTUSALUSTOINA RAKENTEELLISUUS YHTEISET DIGITAALISET ALUSTAT JA KILPAILU LISÄARVO JA MIELEKKYYS KOULUTUKSESSA TEHOSTAMINEN, KEHITTÄMINEN TULEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMALAINEN JÄRJESTELMÄ KOULUTUKSEN AJANKÄYTTÖ JA AIKAJÄNNE KOTIMAINEN JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA OPETUSHENKILÖSTÖ INNOVATIIVISUUS JA KOKEMUS RAHOITUS JA KUSTANNUKSET AIKAKAUDET VÄHITTÄISTAVARAKAUPAN MUUTOS PÄÄTÖKSENTEKO ORGANISAATIOMALLIT KORKEAKOULUTUKSEN YLIKOROSTAMINEN ELINKAARET JA TOIMIALOJEN MUUTOS SUKUPOLVIEN VÄLINEN MUUTOS TUTKINNOT JA OSAAMINEN MAAILMAN MUUTOS JA TULEVAISUUDENKUVA KESKITTÄMINEN HIERARKKISESTA MAAILMASTA VERKOSTOMAISEEN ÄLYLLINEN RISTIPÖLYTYS JA KESKUSTELUKULTTUURI UUDET ALAT 4

5 ESIPUHE 5

6 ESIPUHE Suomen on uudistuttava maailman muuttuessa ympärillämme. Meidän ongelmiamme ovat rakenteet ja toimintamallit, jotka vanhenevat julkisella ja yksityisellä sektorilla. Erilaiset rakenneuudistukset, joista suurin osa on yhä tekeillä, ovat leimanneet kotimaan politiikka jo kymmenen vuoden ajan. Toistaiseksi puhetta on ollut enemmän kuin tuloksia. Pelkkä tehokkuuden hakeminen ei riitä. Asioita on jatkossa tehtävä järkevämmin ja todennäköisesti hyvin eri tavoin kuin nykyään. Nämä vaatimukset koskettavat myös ammatillista koulutusta. Suomalaiset yritykset ovat osa globaalia taloutta, missä kotimarkkinat eivät ole suljetut. Digitalisaatio ja Internet mahdollistavat yhä pienempien yritysten menestymisen maailmanlaajuisesti. Syntyvät yritykset voivat jo lähtökohtaisesti toimia koko maailmanlaajuisesti. Peliala on tästä hyvä esimerkki. Uudet teknologiat muuttavat työn tekemistä ja ammatteja. Ne luovat uusia osaamisvaatimuksia, joihin koko koulutusjärjestelmän on vastattava. Ammattitaidon lisäksi käsityksemme yleissivistyksestä muuttuu koko ajan. Tietojen rinnalla korostuvat taidot ja uusien mahdollisuuksien ymmärtäminen. Tulevaisuuden menestyjät osaavat ennakkoluulottomasti yhdistellä erilaisia asioita. Eduskunnan käsittelyssä alkuvuodesta 2015 olevat lait koulutuksen rahoituksesta ja järjestäjäverkosta luovat vain puitteet ammatillisen koulutuksen uudistamiselle. Yhtä tärkeää on ennakoida uusia koulutustarpeita ja oppimisen tapoja, sillä digitaalisuus mullistaa myös oppilaitokset. Nyt tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja synnyttää uudenlaisia tapoja toimia. Petri Lempinen AMKE ry:n toimitusjohtaja 6

7 JOHDANTO 7

8 JOHDANTO Muutos lienee yksi niistä asioista, joita voidaan pitää täysin varmana. Ihmiskunnan historiassa muutosvauhti on ollut toisinaan nopeampaa eri ajanjaksoina. Teollistumisen myötä muutostahti on ollut historiallisen voimakasta viimeisen 250 vuoden aikana. Väkiluku on moninkertaistunut, tuotanto, liikkuminen ja kommunikointi ovat lisääntyneet valtavasti ja ihminen kykenee hallitsemaan luontoa ennennäkemättömällä tavalla. Tämän teollistumisen aikakauden sisälläkin on kuitenkin ollut suhteellisesti vakaampia aikoja, jolloin vuosienkin päähän ulottuvia suunnitelmia saattoi olla järkevää tehdä. Ei ollut tavatonta suunnitella tekevänsä koko työuraansa saman organisaation palveluksessa luvulta lähtien työelämän tahti on kuitenkin Suomessakin muuttunut dynaamisemmaksi, polarisoitunut ja sirpaloitunut. Ihmisen työuralla ammattia ja alaa vaihdetaan todennäköisesti useamman kerran, eikä yhdenlaisen osaamisen varaan voi laskea enää kovinkaan pitkäksi aikaa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii ihmisiltä ja organisaatioilta entistä parempaa kykyä sopeutua ja uudistua. Uudistuminen puolestaan vaatii innovatiivisuutta, joka tarkoittaa mm. uusien ideoiden toimeenpanemista. Jos nykyinen toimintamalli ei ole enää yhteensopiva toimintaympäristön kanssa, synnyttää se tarpeen innovoida uutta niin tuotteiden, palveluiden kuin hallinnonkin tasolla. Innovatiivisuus voidaankin nähdä työkaluna nopeasti muuttuvan maailman tuomiin haasteisiin. Tämä raportti sisältää tiivistettynä sitä keskustelua mitä käytiin AMKE ry:n toimialarakenteiden murros aluekierroksen aikana. Aluekierros on ollut osa AMKE ry:n Manner-Suomen innovaatiohanketta nimeltään Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi. Hankkeessa on ollut alun perin mukana 11 ammatillisen koulutuksen organisaatiota pilotteina. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja päättyy tammikuussa Kyseessä on ESR-hanke, jonka rahoittajana on toiminut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen avulla on pyritty antamaan jäsenorganisaatioille uutta perspektiiviä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Aluekierrosta varten AMKE ry hankki kauppatieteen tohtori Kari Lohiveden yritykseltä konsultointipalvelua, jonka tärkeintä antia ovat etenkin toimialarakenteiden murros. Tilaisuuksissa oli AMKE:n puolesta mukana hankkeen projektipäällikkö Pekka Lampelto AMKE ry:stä, Tellervo Tarko toiminnanjohtajan roolissa sekä erityisasiantuntija Hanne Paila, joka kertoi osallistujille valmisteilla olevasta ammatillisen koulutuksen barometristä. 8

9 JOHDANTO Toimialarakenteiden murros tiivistelmä kari lohiveden (ktt) alustusluennosta Toimialarakenteiden murros on globaali talouden ja yhteiskunnan rakenteita ravisteleva ilmiö, joka kytkeytyy myös ammattiosaamisen kehittymiseen. Maailmaa on totuttu jo kauan näkemään yhdellä tavalla, mutta tänään keskustellaan, josko tuo tapa hahmottaa toimintaympäristöämme on aikansa elänyt. Suomen taantuma 1990-luvulla oli ns. tehokkuustaantuma, josta selvittiin devalvaatiolla ja tehostamalla toimintoja. Käsillä oleva 2010-luvun taantuma on puolestaan ns. rakenteellinen taantuma. Tämänkaltaisesta taantumasta ei selvitä vain toimintoja tehostamalla, vaan nyt on tarvetta muuttaa rakenteita, luoda uusia toimintatapoja sekä malleja. Yritysten keskimääräinen pääoman tuotto on laskenut 4,1 %:sta vuonna ,9 %:n vuonna 2013 USA:ssa. Suurten S&P 500 yritysten liiketoimintamallien elinkaaret ovat samalla lyhentyneet 15 vuoteen. Kun puhutaan strategiasta, on kyseessä ulkoinen kilpailukyky. Johtamisessa on puolestaan kysymys sisäisestä suorituskyvystä. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä strategian merkitys on kasvanut suhteessa johtamiseen. Nykyiset toimialarakenteemme ovat lähteneet muodostumaan 1800-luvulla teollistumisen myötä. Toimialojen väliset raja-aidat ovat olleet selkeät ja niiden sisälle on tyypillisesti muodostunut muutama suuri yritys ja joukko pienempiä niché-yrityksiä. Yritykset ja muut organisaatiot järjestäytyivät tässä rakenteessa keskusjohtoisiksi hierarkioiksi. Nyt tämä vuosisatainen toimialarakenne on murtumassa teknologisten ja muiden muutosajureiden ansiosta. Murtuvien toimialojen rajamaastoon syntyy uusia toimialoja ja yritystoiminta organisoituu uudelleen hierarkioista erinäisten alustojen päällä toimiviksi verkostoiksi. Yksi keskeinen muutosajuri toimialarakenteiden murroksessa on digitalisaatio. Paine liiketoiminnan digitalisoinnille syntyy kasvavan rajahyödyn logiikasta. Vanhassa toimintaympäristössä on vallinnut laskevan rajahyödyn logiikka, jossa jokainen lisää tuotettu tuote tai palvelu tuottaa nettohyötyä (tuotto muuttuvat ja kiinteät kustannukset) vähemmän kuin edellinen, kunnes saavutetaan piste, jossa lisätuotanto ei enää kannata annetulla tuotantorakenteella. Digitaalisessa liiketoiminnassa kasvavan rajahyödyn logiikka tarkoittaa sitä, että jokainen myyty yksikkö tuo suurin piirtein aina saman verran nettohyötyä tuottajalle kuin edellinen yksikkö. Digitaalista liiketoimintaa on tästä syystä helpompi laajentaa eli se on skaalautuvaa. Se, mitä medialle on tapahtunut jo nyt, voi olla merkki siitä mitä koulutusalalle on pian tapahtumassa. Media-alalla sisällön tarjonta on räjähdysmäisesti kasvanut digitalisaation myötä. Suuri osa tästä sisällöstä on myös ilmaista. Mitä tämän suuntainen kehitys voisi merkitä koulutusalalla? Tulevatko MOOCit (Massive Open Online Course) valtaamaan alaa luento-opetukselta? Mikä rooli jää oppilaitoksille ja opettajille? Teknologiset muutosajurit Case: Robotisaatio tiivistelmä pekka lampelton esityksestä Toimialarakenteiden murrokset ovat saaneet useimmissa tapauksissa alkunsa teknologisten ajureiden seurauksena. Venäläisen taloustieteilijän Nikolai Kondratieffin mukaan taloudelliset nousukaudet tulevat vuosikymmenten mittaisissa aalloissa, jotka saavat alkunsa merkittävistä teknologisista innovaatioista. Myöhemmin aaltojen vaikutus alkaa vaimentua teknologian kyllästäessä markkinat päättyen taloudelliseen laskusuhdanteeseen ennen seuraavaa merkittävää teknologista innovaatioita. Ensimmäisenä merkittävänä teknologisena aaltona pidetään höyrykonetta, jonka leviämisen katsotaan käynnistyneen 1780-luvulla. Sitä seurasi rautatiet 1840-luvulla, minkä myötä tavaran ja ihmisten liikuttaminen helpottui. Kolmannessa aallossa 1890-luvulla tulivat sähkö- ja polttomoottori sekä kemianteollisuus, mikä loi pohjan mm. autoistumiselle sekä ruoantuotannon lisäämiselle luvulla alkoi 9

10 JOHDANTO vaikuttaa 4. Aalto, joka piti sisällään transistoriteknologian ja viihde-elektroniikan. Radion ja TV:n myötä tuli massamedia. Tätä seurasi viidennessä allossa myöhemmin 1990-luvulla digitalisaatio, joka johti mikrotietokoneiden yleistymiseen, Internetiin ja matkapuhelimiin. Tämän aallon vaikutusta elämme tälläkin hetkellä. Joidenkin tulevaisuuden tutkijoiden mielestä seuraava eli kuudes aalto saattaisi olla robotisaatio, jonka myötä digitaalinen tieto muuttuu fyysisiksi teoiksi. Yhden määritelmän mukaan robotit ovat tilannetajuisia, fyysiseen vuorovaikutukseen kykeneviä koneita. Alkeellisia teollisuusrobotteja on ollut jo 1950-luvulta, mutta robottiteknologian laajamittainen esiinmarssi palvelusektorilla ei ole vielä käynnistynyt. Laajamittainen robotisaation on arvioitu saavan alkunsa talouden eri sektoreilla tällä tai ensi vuosikymmenellä. Keskeisiä aloja, joilla robottiteknologian arvellaan alkavan vaikuttaa ensimmäisenä ovat teollisuus, SOTE-ala ja logistiikka. Teollisuudessa robotit ovat olleet jo pitkään osana tuotantoa. SOTE-ala puolestaan voisi saavuttaa kauan kaivattua tuottavuuden kasvua, jos robottiteknologian avulla tiettyjä fyysisiä prosesseja voitaisiin koneistaa esim. hoitotyössä. Logistiikan saralla puolestaan itsestään ajavat autot ovat viime vuosina olleet mediassa esillä. Googlen itseajava auto saavutti yli miljoonan kilometrin rajapyykin ilman kolareita vuonna Monet suuret autovalmistajat ovat jo ilmoittaneet suunnitelmistaan kehittää omia itseajavia automalleja. Osassa keskusteluita on arveltu, että teollisuus tulee siirtymään sinne, missä on parhaat robotit. Alhaiset työvoimakustannukset eivät olisikaan enää tulevaisuudessa merkittävä kilpailuetu. Robotisoitumisesta saattaakin olla kehkeytymässä uusi teollisuuden kilpailukykymittari kuten tähän asti ovat olleet työvoiman kouluttautuminen ja digitalisoituminen. Esimerkkinä teollisuuden robotisoitumisesta on taiwanilainen elektroniikkavalmistaja Foxconn, joka on ilmoittanut pyrkivänsä korvaamaan yli miljoona tehdastyöntekijäänsä roboteilla. Kansainvälisessä vertailussa Etelä-Korea on tällä hetkellä ykkösenä teollisuusrobottien määrässä suhteessa teollisuustyöntekijöihin. Etelä-Korean määrätietoisesta etenemisestä robotisaation saralla kertoo myös se, että sen hallitus teki jo vuonna 2006 robotisaatiostrategian. Kiina on puolestaan maailman suurin teollisuusrobottien ostaja tällä hetkellä ostaen n. viidenneksen kaikista myytävistä teollisuusroboteista. Ruotsissa Västeråsissa taas toimii robottiosaamisen tuotekehittelykeskus nimeltään Robotdalen. Robotdalenissa kohtaavat robottialan start-upit, pääomasijoittajat ja asiantuntijat. Konsepti on ollut menestyksekäs ja sitä ollaan kopioimassa Helsinkiin. Hankkeessa keskeisinä vetureina ovat toimineet tietokirjailija Cristina Andersson yhdessä TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuun kanssa. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta robotisaatio on mahdollisuus. Sen seurauksena joitakin ammatteja varmastikin katoaa, mutta myös uusia syntyy. Tulevaisuuden ammateissa saattaa korostua kyky tehdä työtä yhdessä robottien kanssa. Täten eri toimialoilla saatetaankin tarvita myös ammatillista robottiosaamista. Jos 1990-luvulla tuli ammatillisessa koulutuksessa muotiin kouluttaa datanomeja, niin onko 2020-luvun tutkinto kenties robonomi? 10

11 KOUVOLA

12 KOUVOLA Kouvolassa toimialarakenteiden murros kehittämispäivä pidettiin Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa. Osallistujajoukko oli tiivis, 8 hengen ryhmä viidestä eri organisaatiosta, jonka lisäksi paikalla olivat tri. Kari Lohivesi, projektipäällikkö Pekka Lampelto (AMKE ry) ja erityisasiantuntija Hanne Paila (AMKE ry). Kouvola oli aluekierroksen ensimmäinen paikkakunta. Siellä keskusteluissa korostuivat mm. digitalisaatio ja robotisaatio, tulevaisuuden osaamistarpeet, palvelusetelimalli, korkeakoulutuksen ylikorostuminen nykyjärjestelmässä ja tarve toimintamallien muuttamiselle rahoitusjärjestelmän muuttuessa. Ajatuksia ja odotuksia päivälle Ajankohtaiset asiat on hahmotettava paremmin, jotta pystyy arvioimaan, onko oman organisaation strategia linjassa maailman muutoksen kanssa. Olemassaolotaistelua on ollut omassa pienessä vanhassa organisaatiossamme. Etsimme tällä hetkellä fuusiokumppania. Pientä pelkoa on ollut henkilöstön parissa tulevaisuuden suhteen. On halua peilata oman organisaation strategiaa tämän päivän muutostrendeihin. Koulutuksen järjestäjien lupa-asiat kiinnostavat. Visiointia tarvitaan siihen, mitä tulee tapahtumaan maailmalla. Miten rakennemurrosasia hyödynnetään ammatillisessa koulutuksessa? Onko se uhka vai mahdollisuus Haetaan tällä hetkellä eväitä v toimintasuunnitelmaan. Pitää olla silmät ja korvat auki. Se on huomattu, että yhteistyöllä selviämme kaikki paremmin kuin kilpailulla. Omien toimenpiteiden osuvuus maailman muutostrendeihin on yhtenä syynä, miksi täällä ollaan. Haetaan oivaltamista siihen, mikä on se Suomen kilpailuetu, jolla pärjätään maailmalla? Koulutuksen rooli on tällä hetkellä suuressa murroksessa ja se synnyttää myös mahdollisuuksia. Keskustelua toimialarakenteiden murros -esityksestä Suomalaisten osaaminen Olisiko viimeinkin aihetta kyseenalaistaa, että Suomi on maailman osaavin kansa? Monissa maissa on aivan yhtä pätevää väkeä, jotka tekevät merkittävästi pienemmällä palkalla töitä. Suomi ei ole jäänyt jälkeen osaamisessa muuta maailmaa, mutta pienempi porukka vetää koko maata perässään (1-2 miljoonaa). Toimintaympäristön muutos Yritysten tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet edelleen. Tämä on johtanut kilpailun kiristymiseen, mutta myös siihen, että tarvitsee innovoida uusia toimintamalleja, joilla saavuttaa kilpailuetua. Toimialojen rajat ovat hämärtyneet. Uusia toimialoja nousee ja vanhoja tuhoutuu. Toisinaan toimialat sulautuvat keskenään. Markkinat muuttuvat mm. digitalisaation takia. Tästä esimerkkinä pankkitoiminta ja matkatoimistot. Uudet yrityskulttuurit ovat tulleet. Ennen korostuin autoritäärisyys ja vakaus, nyt enemmän dynaamisuus ja se, että vapaa-ajalla ja merkityksillä on suurempi rooli. Työn arvostus on muuttunut aiemmasta. On syntynyt työtä, jota ei enää kunnolla arvosteta. Ihmiset ovat mieluummin työttöminä kuin tekevät joitakin töitä, mitä ennen suostuttiin tekemään. Työn ja vapaa-ajan raja on ollut katoamaan päin. Asiakastarve ammatillisessa koulutuksessa Ihmiset kaipaavat aikuiskoulutusalalla lähiopetusta sosiaalisuuden takia. Virtuaaliopetus ei voi kokonaan korvata lähi tai kasvokkain tapahtuvaa opetusta, koska yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat tärkeitä aspekteja. 12

13 KOUVOLA Jatkossa asiakkaat shoppailevat osaamista oman tarpeen mukaan yli koulutuksenjärjestäjärajojen. Asiakaslähtöisyys on syytä ymmärtää laajasti. Mitä ovat asiakkaiden todelliset tarpeet? Opiskelijan hyötynäkökulma tuntuu välillä olevan kadoksissa. Ei pidä keskittyä pelkästään opettamiseen, vaan enemmän oppimiseen. Lisäksi tulee kokonaisvaltaisesti tarkastella, mitä tarpeita opiskelijalla on. Opettajan yksi tehtävä on luoda opiskelijalle illuusio siitä, että opetettava ala on opettajan hallinnassa, vaikka tosiasiassa maailma on erittäin monimutkainen, jatkuvassa muutoksessa ja vaikeasti hallittavissa. Tämä illuusio, että joku hallitsee jonkin asian, tuo tarvittavaa luottamusta koskien opetusta ja alanvalintaa. Toiminnan ketteryys Tuotekehitysprosessista on tehtävä nopeampi. Kuten ICT:n tuotekehityksessäkin, tulee voida laittaa markkinoille myös keskeneräisiä tuotteita, koska täydellisen kehittämiseen ei ole aikaa. (LEAN-ajattelu) Myydäänkö parasta, vai myydäänkö? Täydellinen on hyvän vihollinen. Tulee voida sietää epätäydellisyyttä, jos haluaa pärjätä. Muutoksen hidasteet Jump to the next level: Esim. kesti kauan erään oppilaitoksen tapauksessa muuttaa ajattelu välineiden omistamisesta välineiden vuokraamiseen. Muutosvastarinta oli suurta henkilöstössä. Lopulta kuitenkin ajattelutavan muutos saatiin läpi. Koulutuksessa on ongelmana, että vanhoista aloista ei haluta luopua, vaan uusi tulee vanhan päälle. Tarvitaan luopumisosaamista, jotta osataan päästää irti toimimattomasta. Työehtosopimukset vaikuttavat vahvasti siihen, millaisia muutoksia voidaan tällä hetkellä lähteä toteuttamaan. Riippuvuus julkisesta rahoituksesta on tuonut omia hankaluuksiaan. Nykyinen malli on ollut sekava ja monimutkainen. Markkinaehtoisempi järjestelmä olisi varmastikin dynaamisempi. Ammatillisen koulutuksen roolin kapeus on ollut, että se on ollut pelkästään opetus. Se voisi olla paljon muutakin. Se voisi olla verkostoitumisympäristö ja kokeilukenttä. Suomessa yhteiskunta on perinteisesti maksanut koulutuksesta (vrt. Ruotsi). Toimintamallien muutos Kaupan alalla myymälöistä on tullut showroomeja, joissa käydään katsomassa tuotteita, mutta ostokset tehdään verkossa. Instituutioista on tulossa alustoja. Organisaatioiden sisäisessäkin toiminnassa tarvitaan murrosajattelua. Siiloutuneiden tiimien raja-aidat murrettava ja muodostettava eri osaamisaloista koostuvia tiimejä. Voisiko olla, että OKM antaisi järjestämislupien uudistamisen yhteydessä vain valtion takauksen tietylle summalle ja koulutuksen järjestäjät hankkisivat ja neuvottelisivat itse tarvittavan rahoituksen? Toimitilojen käyttöastetta olisi tarvetta kasvattaa. Toimitilojen (esim. lentolippuhaku Momondo) verkkokäyttöinen markkinointi voisi olla yksi ratkaisumalli tähän. On syytä pystyä erittelemään eri opetusmallien vahvuudet ja heikkoudet: Lähiopetus vs. verkko-opetus / verkko-oppiminen vs. yrityksissä / työpaikoilla oppiminen. Digitalisaatio koulutuspalveluissa...vanhoista aloista ei haluta luopua, vaan uusi tulee vanhan päälle. Nuoriso on valmiimpaa verkko-opetukselle. Eräskin nuori soitti oppilaitokseen ja kysyi, voiko bussikortin suorittaa verkossa. Vastaus oli tietenkin ei, mutta tämä osoittaa, että halua toisinaan on. 13

14 KOUVOLA Perinteisen pedagogiikan ja digitaalisten toimintamallien yhteensovittamisessa tarvitaan vielä pohdintaa. Nykyiset kokeilut eivät vielä ihan vastaa tarpeeseen. Koulutusvienti ja brändääminen Rohkeutta koulutusviennissä puuttuu, vaikka vietävää koulutusosaamista olisi Suomessa paljon. Onko Suomen ammatillisella koulutuksella omaa, vahvaa brändiä? Jos on, mikä se on? Suomalaista ammatillista koulutusta vietiin aikoinaan menestyksekkäästi Saksaan. Tärkeitä elementteinä oli mm. koulutuksen ajatusmallin ja filosofian siirtäminen. 14

15 OULU

16 OULU Oulun kehittämispäivänä isäntäorganisaationa toimi Oulun aikuiskoulutuskeskus ja tiloiksi oli valikoitunut Ravintola Hilikku, joka sijaitsee historiallisessa Åströmin tehdasmiljöössä. Osallistujia oli viidestä eri organisaatiosta Pohjois- ja Itä-Suomesta. Kärkiteemoiksi nousivat Oulun kehittämispäivänä mm. suomalaisen järjestelmän jähmeys, osaaminen ja pedagogiikka, johtaminen ja opettajuus sekä digitalisaatio ja koulutusvienti. Ajatuksia ja odotuksia päivälle Miten toimialat tulevat muuttumaan, joihin koulutetaan väkeä? Miten osaamistarpeet muuttuvat. Miten nykyiset rakenteet sopivat huomisen maailmaan? Miten ympäristön muutos vaikuttaa opettajuuteen? Mikä vaikutus digitalisaatiolla on pedagogiikkaan? Miten asiakkaan tarve voitaisiin ottaa kokonaisvaltaisemmin huomioon ammatillisessa koulutuksessa? Mitä on keskeisin lisäarvo? Kuinka voidaan parantaa syrjäytymisen ehkäisyä? Kommentteja toimialarakenteiden murros -esitykseen Toimintaympäristön muutos ja elinkaarien pituus Keskusjohtoisuus on väistymässä. Tilalle on tulossa ketterä verkostomainen rakenne, jota ei ole niin helppo johtaa. Tulevaisuus tehdään, sitä ei tarvitse ottaa oletuksena. Eri aloilla tarvitaan poisoppimista sitä, miten aiemmin asiat on tehty tai nähty. Tulee voida unohtaa järjestelmät ja reagoida ammatillisessakin koulutuksessa toimintaympäristön haasteisiin. Start-upin käynnistämiseenkin menee pitkähkö aika, 1-2 vuotta. Onko se liian pitkä aika? Kasvava rajahyöty Onko Angry Birds -peli lopulta mainos, jolla myydään fyysistä tavaraa kuten leluja? Miten ammatillisessa koulutuksessa voidaan hyödyntää kasvavaa rajahyötyä? Asiakaslähtöisyys Asiakkaiden kuuntelu ja asiakaslähtöisyys ovat kaksi eri asiaa. Asiakas ei osaa aina itse kiteyttää, mitä tarvitsee. Henry Fordilta olisi aikoinaan pyydetty lisää hevosia, eikä autoja. Esim. Kodak rakastui asiakkaan palvelun keinoon, ei asiakkaan tarpeeseen. Koulutusalan keskustelu Suomessa Pääministeri Stubb on onneksi nostanut koulutusalan uudistamista esille. Suomessa ei oikein ole kunnollista koulutusalan mielipidejohtajaa. Sitten kun A- Studiossa on joku Kouluilta, niin se tulee olemaan tällä hetkellä nukuttavaa katsottavaa. Tutkinnot ja osaaminen Suomessa ajatellaan, että ainoastaan oppilaitoksella on oikeus tunnustaa osaamista. On paljon ihmisiä, jotka ovat työurallaan oppineet monia ammattitaitoja, mutta heiltä puuttuu tutkinto. On toisaalta myös paljon asioita, jotka eivät pitkässä perspektiivissäkään muutu. Esim. vuorovaikutustaidot ja hyvät käytöstavat ovat kestäneet vuosikausia. Syytä olisi kuitenkin välttää sitä, että kaikkea haukutaan, mitä ollaan tähän saakka tehty. Ammatillinen koulutus on haasteen edessä, kun nykyisellä jähmeällä tutkintorakenteella tulee tarve johonkin ammattialaan. Siellä eri etujärjestöt turvaavat etujaan. Sitten kun koulutus saadaan pyörimään parin kolmen vuoden kuluttua, niin 16

17 OULU osaaminen on jo vanhaa. Yritykset tarvitsevat osaajia nopeasti ja tämän takia perinteinen tutkintoajattelu on murtumassa. Olemme isojen asioiden äärellä. Koulutuksen rahoitus, markkinaehtoisuus ja koulutusseteli Jos koulutustoiminta olisi markkinaehtoista, silloin jäisivät henkiin pienetkin organisaatiot, joilla voi olla erilaista tarjottavaa. Pitäisikö rahan seurata opiskelijaa? Koulutusseteliä suunniteltiin Suomeen, 1995, mutta ei tullut silloin vastustuksen takia. Haluttiin rajoittamatonta opinto-oikeutta yliopistoissa. Osakeyhtiöt pystyvät tekemään nopeita muutoksia. Ne, jotka ovat tehokkaita, vakavaraisia ja nopeita, pystyvät pärjäämään. Joka kerta kun on ammatilliselta koulutukselta leikattu budjetteja, niin koulutuskuntayhtymät ovat selvinneet, vaikka on luultu, että ne kaatuvat. Se on jäädyttänyt opetuksen kehittämisen ja yritysten tarpeiden tyydyttämisen, kun on keskitytty siihen, ketkä koulutuksen järjestäjät jäävät henkiin. Yliopistokoulutuksen nykyinen toimintamalli Yliopistoissa opetetaan vanhaa liiketoimintamallia opiskelijoille. Vanhat gurut opettavat vanhoja asioita. Järjestelmä laahaa. Mistä saada uusien ajattelutapojen guruja yliopistoihin? Gurujen elinkaaretkin lyhenevät. Kouluttajia pitäisi vaihtaa vähintään 10 vuoden välein, jopa useammin. Pätevyys ja epäpätevyys -ajattelu on Suomessa erikoista monella alalla. Puhutaan esim. epäpätevistä varhaiskasvattajista, joilta puuttuu yliopistotason tutkinto. Ammatillisen koulutuksen nykyinen toimintamalli Ammatillinen koulutus valmistaa tuotetta, vaikka sille ei olisikaan kysyntää, koska sille on rahoitus. Ongelmamme ei ole tehokkuuden puute. Meillä on väärä strategia, väärä konsepti. Koulutusala ei ole muuttunut 50 vuodessa juuri yhtään, totesi eräs eläkkeellä oleva rehtori. Yliopistoissa opetetaan vanhaa liiketoimintamallia opiskelijoille. Vanhat gurut opettavat vanhoja asioita. 17

18 OULU Miksi suomalaiset ovat sellaisia, ettei muututa kuin vasta on ihan pakko? Suomalaiset ovat varmistajia. Kiinteistöillä on liian alhainen käyttöaste. On mietittävä uusia tapoja sen nostamiseksi. Syrjäytymisen ehkäisy Koulutuksen suurimmat hyödyt ovat siinä, miten heikoimmat oppijat otetaan mukaan yhteiskuntaan. Huiput pärjäävät joka tapauksessa. Miksei ammatillinen koulutus ei kouluttaisi työttömäksi jääneitä ihmisiä täydennyskoulutuksella? Ammatillisen koulutuksen henkilöstö Jos iso osa ammatillisen koulutuksen henkilöstöstä irtisanottaisiin, niin hekö sitten näiden hierarkkisten organisaatioiden ulkopuolella muodostaisivat niitä uusia verkostoja? Voitaisiinko koulutusta toteuttaa muunkinlaisella tavalla kuin palkkaamalla opettajia virkoihin? Pedagogiikka ja työelämän kaipaama osaaminen Johtaminen Opettajuus Kyllä ammatillisen koulutuksen pitäisi kouluttaa ihmisiä suoraan ammattiin. Kajaanin yrittäjien seminaarista: Mitä haluaisitte, että valmistuneet osaisivat? Siellä tuli ilmi sellaisia asioita kuin ihmisen kohtaaminen, asenne, häpeästä luopuminen ja itseensä uskominen, otetaan selvää mitä yritys tekee, pukeutuminen yrityksen tyyliin, tiettyjen pelisääntöjen noudattaminen kuten ajoissa tuleminen. Se henkilö kokonaisuutena on se, mitä halutaan töihin. Ei sitä, että osaa ottaa digikameralla kuvia tai että tuntee kaikki automerkit. Hyvin paljon tulee kritiikkiä rehtorille, ettei vain talousasioita pidä katsoa, vaan pitäisi myös pedagogiikkaa johtaa. Pedagoginen johtamisen malli, jonka AMKE teki muutama vuosi sitten. En tiedä, onko tämä malli otettu käyttöön. Johtajuuden muutos. Miten muutetaan johtajuustapaamme? Osaaminen ja muutosjohtaminen ovat nyt tärkeässä asemassa. Pitäisikö muutosta viedä jonkun johtamiskoulutuksen kautta koko organisaatiossa? Onhan se opettajakin melkoinen johtaja. Sillä on tilassa oppilasta. Minkälaista johtamiskoulutusta opettaja on saanut, vaikkei tiedosta itseään johtajaksi? Pitäisikö koko organisaatiossa olla enemmän johtamiskoulutusta. Se on perinteistä, että vain ylin johtaja lähtee johtajuuskursseille Helsinkiin. Minua mietityttää opettajien osaaminen. Mitä tehdään sille porukalle, joka ei ole valmis muutokseen? Opettaja opettajana tulee olemaan pieni osa opettajan työtä. Suurin osa on ohjaajan työtä. Suurin osa on sitä, että opettaja ohjaa opiskelijaa. Opettajalla tulisi lupa olla opettamatta eli käyttää työaikansa eri tavalla. Se ei saa perustua siihen, että lasketaan vain lähiopetustunteja. Lupa käyttää aikaa henkilökohtaistamiseen. Opiskelijan osaaminen on oltava keskiössä. Ihmiset ajattelevat omaa kohtaloaan ja tämän takia ei voida tehdä niin, että julistetaan opettajille, että kaikki osaamisenne on vanhaa. Jos ihmiselle myy tulevaisuudenkuvaa, hänellä täytyy olla paikka siinä. Digitalisaatio ja koulutusvienti ammatillisessa koulutuksessa Joka paikassa puhutaan verkko-oppimisesta, se ei kaikilta osin onnistu. Verkkoratkaisut eivät ole vielä niin valmiita, että sinne voisi alkaa opetusta viemään. Ne työllistää vielä paljon opettajaa. Sinne pitäisi toimiva palvelu kuten Google keksiä, että se lähtisi vetämään. 18

19 OULU Oppimisesta sen verran, että pojat osaavat englantia hyvin, kun he pelaavat pelejä. Oppimista pitäisi ajatella uudella tavalla. Miten se pitäisi tehdä yritysten kanssa? Maailma tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tarkastella eri tavalla asiaa. Se tulee siinä sivussa se oppiminen, kun esim. pelaa. Miten tästä ottaa ideoita? Mitä osaamista tarvitaan? Miten opetusta ja osaamista voidaan opettaa digitaalisesti? Siinä voisi tehdä yhteistyötä. Osa opetuksesta pystyttäisiin toteuttamaan verkossa, mutta sisällön tuottaminen ei tule onnistumaan opettajalähtöisesti. Siellä joka puolella säädetään jotain, mikä on hienoa, mutta siihen pitäisi saada kaupallinen toimija, joka tarjoaa meille sellaista systeemiä. Tarvitaan valtakunnan tasolla materiaalin rakentamista. Ammattikasvatushallitus voisi rakentaa alustoja. Riittäisi, että olisi yksi paikka, missä alustat päivitetään lakimuutosten myötä. Tarvitaan keskitetyt alustat. Oppimisympäristöjen kehittämisen ympärillä. Sastamalassa oli tehty investointeja yhteistyössä yritysten kanssa. Digioppiminen kuten opetuspelit oli tehty esim. yhteistyössä. Yhtenä ratkaisuna voisivat olla mobiilit oppimisympäristöt, kun on kalliita oppimissimulaattoreita, niin että sellaisen voisi rekka-autoon rakentaa ja viedä paikasta toiseen. Esim. hoitoalan-oppimisympäristöjä vietäisiin paikasta toiseen. Koulutusviennissä portaalit tarjoavat mahdollisuuden toiminnan laajentamiselle. Uudenlaiset ajattelutavat Miten käänteisellä ajattelulla saataisiin vauhditettua muutosta? Björn Wahlroos latoo kovia mielipiteitä ja käyttää hyvin mediaa hyväksi. Yksi raflaavivmpia juttuja on ollut, että talouden ongelmat ratkeaisivat siten, että vapaa-aika laitettaisiin verolle. Joku tämän tyyppinen ajatus pitäisi saada ajateltua. Vaikka se, että olisi se liikkuva rekka ja 5 koulutuksen järjestäjää käyttäisi sitä. Se, että ykkösasia ei olisi se, että kun koulutuksen järjestäjä esittelisi vieraille toimintaansa, niin ei käytäisi ainoastaan katsomassa ykköstiloja. Aika moni Suomen ongelma on itse keksitty. Itse me ne voimme myös ajattelutavan muutoksella poistaa. Pitäisikö ammatillisen koulutuksen keskittyä enemmän vain osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja jättää oppimisen hankinta markkinoille ja yksilöille? 19

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maailman paras - suomalainen - Ammattiosaaminen 2025

Maailman paras - suomalainen - Ammattiosaaminen 2025 Maailman paras - suomalainen - Ammattiosaaminen 2025 Keskustelupohja ammatillisen osaamisen strategiasta ja tulevaisuudesta Tulevaisuusvaliokunta Juha-Pekka Koivusalo (Winnova), Elina Oksanen-Ylikoski

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Ylijohtaja Mika Tammilehto 16.2.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

KOLME TAPAA SUUNNITELLA ASIAKASLÄHTÖISIÄ KOULUTUSPALVELUJA

KOLME TAPAA SUUNNITELLA ASIAKASLÄHTÖISIÄ KOULUTUSPALVELUJA KOLME TAPAA SUUNNITELLA ASIAKASLÄHTÖISIÄ KOULUTUSPALVELUJA Käyttäjiä ei kuunnella, oppilaitos suunnittelee ja toteuttaa palvelun. Suunnitellaan omista lähtökohdista tarjontaperusteisesti perustuen ennakointitietoon.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Ennakointikoulutus. Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Elina Hiltunen, whatsnext.fi

Ennakointikoulutus. Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Elina Hiltunen, whatsnext.fi Ennakointikoulutus Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta Työelämän trendit Pätkätyöt Työpaikkojen väheneminen Hoivatyöpaikkojen lisääntyminen Työpaikkojen korvaaminen automatisaatiolla

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot