TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW

Transkriptio

1 TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti ROADSHOW

2 TOIMIALARAKENTEIDEN MURROS AMKE ry:n aluekierroksen yhteenvetoraportti Pekka Lampelto

3 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry KIRJOITTAJA Pekka Lampelto GRAAFINEN MUOTOILU JA TAITTO Laura Mellanen KUVITUKSET Laura Mellanen Helsinki, 2015 TOTEUTETTU HANKKEESSA Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi 3

4 sisällys ESIPUHE 5 JOHDANTO 7 Toimialarakenteiden murros 9 Teknologiset muutosajurit Case: Robotisaatio 9 KOUVOLA 11 OULU 15 TAMPERE 20 TURKU 25 KUOPIO 29 SEINÄJOKI 34 YHTEENVETO KESKUSTELUISTA 39 SUOMALAISTEN OSAAMINEN TOIMINNAN KETTERYYS MUUTOKSEN HIDASTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ELINKAARIEN PITUUS KASVAVA RAJAHYÖTY YLIOPISTOKOULUTUKSEN NYKYINEN TOIMINTAMALLI SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY PEDAGOGIIKKA JA TYÖELÄMÄN KAIPAAMA OSAAMINEN JOHTAMINEN OPETTAJUUS UUDENLAISET AJATTELUTAVAT YRITTÄJÄKOULUTTAJAT HÄIRIYTTÄVÄT MURROKSET KIINTEISTÖT KOULUTUSALUSTOINA RAKENTEELLISUUS YHTEISET DIGITAALISET ALUSTAT JA KILPAILU LISÄARVO JA MIELEKKYYS KOULUTUKSESSA TEHOSTAMINEN, KEHITTÄMINEN TULEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMALAINEN JÄRJESTELMÄ KOULUTUKSEN AJANKÄYTTÖ JA AIKAJÄNNE KOTIMAINEN JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA OPETUSHENKILÖSTÖ INNOVATIIVISUUS JA KOKEMUS RAHOITUS JA KUSTANNUKSET AIKAKAUDET VÄHITTÄISTAVARAKAUPAN MUUTOS PÄÄTÖKSENTEKO ORGANISAATIOMALLIT KORKEAKOULUTUKSEN YLIKOROSTAMINEN ELINKAARET JA TOIMIALOJEN MUUTOS SUKUPOLVIEN VÄLINEN MUUTOS TUTKINNOT JA OSAAMINEN MAAILMAN MUUTOS JA TULEVAISUUDENKUVA KESKITTÄMINEN HIERARKKISESTA MAAILMASTA VERKOSTOMAISEEN ÄLYLLINEN RISTIPÖLYTYS JA KESKUSTELUKULTTUURI UUDET ALAT 4

5 ESIPUHE 5

6 ESIPUHE Suomen on uudistuttava maailman muuttuessa ympärillämme. Meidän ongelmiamme ovat rakenteet ja toimintamallit, jotka vanhenevat julkisella ja yksityisellä sektorilla. Erilaiset rakenneuudistukset, joista suurin osa on yhä tekeillä, ovat leimanneet kotimaan politiikka jo kymmenen vuoden ajan. Toistaiseksi puhetta on ollut enemmän kuin tuloksia. Pelkkä tehokkuuden hakeminen ei riitä. Asioita on jatkossa tehtävä järkevämmin ja todennäköisesti hyvin eri tavoin kuin nykyään. Nämä vaatimukset koskettavat myös ammatillista koulutusta. Suomalaiset yritykset ovat osa globaalia taloutta, missä kotimarkkinat eivät ole suljetut. Digitalisaatio ja Internet mahdollistavat yhä pienempien yritysten menestymisen maailmanlaajuisesti. Syntyvät yritykset voivat jo lähtökohtaisesti toimia koko maailmanlaajuisesti. Peliala on tästä hyvä esimerkki. Uudet teknologiat muuttavat työn tekemistä ja ammatteja. Ne luovat uusia osaamisvaatimuksia, joihin koko koulutusjärjestelmän on vastattava. Ammattitaidon lisäksi käsityksemme yleissivistyksestä muuttuu koko ajan. Tietojen rinnalla korostuvat taidot ja uusien mahdollisuuksien ymmärtäminen. Tulevaisuuden menestyjät osaavat ennakkoluulottomasti yhdistellä erilaisia asioita. Eduskunnan käsittelyssä alkuvuodesta 2015 olevat lait koulutuksen rahoituksesta ja järjestäjäverkosta luovat vain puitteet ammatillisen koulutuksen uudistamiselle. Yhtä tärkeää on ennakoida uusia koulutustarpeita ja oppimisen tapoja, sillä digitaalisuus mullistaa myös oppilaitokset. Nyt tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja synnyttää uudenlaisia tapoja toimia. Petri Lempinen AMKE ry:n toimitusjohtaja 6

7 JOHDANTO 7

8 JOHDANTO Muutos lienee yksi niistä asioista, joita voidaan pitää täysin varmana. Ihmiskunnan historiassa muutosvauhti on ollut toisinaan nopeampaa eri ajanjaksoina. Teollistumisen myötä muutostahti on ollut historiallisen voimakasta viimeisen 250 vuoden aikana. Väkiluku on moninkertaistunut, tuotanto, liikkuminen ja kommunikointi ovat lisääntyneet valtavasti ja ihminen kykenee hallitsemaan luontoa ennennäkemättömällä tavalla. Tämän teollistumisen aikakauden sisälläkin on kuitenkin ollut suhteellisesti vakaampia aikoja, jolloin vuosienkin päähän ulottuvia suunnitelmia saattoi olla järkevää tehdä. Ei ollut tavatonta suunnitella tekevänsä koko työuraansa saman organisaation palveluksessa luvulta lähtien työelämän tahti on kuitenkin Suomessakin muuttunut dynaamisemmaksi, polarisoitunut ja sirpaloitunut. Ihmisen työuralla ammattia ja alaa vaihdetaan todennäköisesti useamman kerran, eikä yhdenlaisen osaamisen varaan voi laskea enää kovinkaan pitkäksi aikaa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii ihmisiltä ja organisaatioilta entistä parempaa kykyä sopeutua ja uudistua. Uudistuminen puolestaan vaatii innovatiivisuutta, joka tarkoittaa mm. uusien ideoiden toimeenpanemista. Jos nykyinen toimintamalli ei ole enää yhteensopiva toimintaympäristön kanssa, synnyttää se tarpeen innovoida uutta niin tuotteiden, palveluiden kuin hallinnonkin tasolla. Innovatiivisuus voidaankin nähdä työkaluna nopeasti muuttuvan maailman tuomiin haasteisiin. Tämä raportti sisältää tiivistettynä sitä keskustelua mitä käytiin AMKE ry:n toimialarakenteiden murros aluekierroksen aikana. Aluekierros on ollut osa AMKE ry:n Manner-Suomen innovaatiohanketta nimeltään Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi. Hankkeessa on ollut alun perin mukana 11 ammatillisen koulutuksen organisaatiota pilotteina. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja päättyy tammikuussa Kyseessä on ESR-hanke, jonka rahoittajana on toiminut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen avulla on pyritty antamaan jäsenorganisaatioille uutta perspektiiviä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Aluekierrosta varten AMKE ry hankki kauppatieteen tohtori Kari Lohiveden yritykseltä konsultointipalvelua, jonka tärkeintä antia ovat etenkin toimialarakenteiden murros. Tilaisuuksissa oli AMKE:n puolesta mukana hankkeen projektipäällikkö Pekka Lampelto AMKE ry:stä, Tellervo Tarko toiminnanjohtajan roolissa sekä erityisasiantuntija Hanne Paila, joka kertoi osallistujille valmisteilla olevasta ammatillisen koulutuksen barometristä. 8

9 JOHDANTO Toimialarakenteiden murros tiivistelmä kari lohiveden (ktt) alustusluennosta Toimialarakenteiden murros on globaali talouden ja yhteiskunnan rakenteita ravisteleva ilmiö, joka kytkeytyy myös ammattiosaamisen kehittymiseen. Maailmaa on totuttu jo kauan näkemään yhdellä tavalla, mutta tänään keskustellaan, josko tuo tapa hahmottaa toimintaympäristöämme on aikansa elänyt. Suomen taantuma 1990-luvulla oli ns. tehokkuustaantuma, josta selvittiin devalvaatiolla ja tehostamalla toimintoja. Käsillä oleva 2010-luvun taantuma on puolestaan ns. rakenteellinen taantuma. Tämänkaltaisesta taantumasta ei selvitä vain toimintoja tehostamalla, vaan nyt on tarvetta muuttaa rakenteita, luoda uusia toimintatapoja sekä malleja. Yritysten keskimääräinen pääoman tuotto on laskenut 4,1 %:sta vuonna ,9 %:n vuonna 2013 USA:ssa. Suurten S&P 500 yritysten liiketoimintamallien elinkaaret ovat samalla lyhentyneet 15 vuoteen. Kun puhutaan strategiasta, on kyseessä ulkoinen kilpailukyky. Johtamisessa on puolestaan kysymys sisäisestä suorituskyvystä. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä strategian merkitys on kasvanut suhteessa johtamiseen. Nykyiset toimialarakenteemme ovat lähteneet muodostumaan 1800-luvulla teollistumisen myötä. Toimialojen väliset raja-aidat ovat olleet selkeät ja niiden sisälle on tyypillisesti muodostunut muutama suuri yritys ja joukko pienempiä niché-yrityksiä. Yritykset ja muut organisaatiot järjestäytyivät tässä rakenteessa keskusjohtoisiksi hierarkioiksi. Nyt tämä vuosisatainen toimialarakenne on murtumassa teknologisten ja muiden muutosajureiden ansiosta. Murtuvien toimialojen rajamaastoon syntyy uusia toimialoja ja yritystoiminta organisoituu uudelleen hierarkioista erinäisten alustojen päällä toimiviksi verkostoiksi. Yksi keskeinen muutosajuri toimialarakenteiden murroksessa on digitalisaatio. Paine liiketoiminnan digitalisoinnille syntyy kasvavan rajahyödyn logiikasta. Vanhassa toimintaympäristössä on vallinnut laskevan rajahyödyn logiikka, jossa jokainen lisää tuotettu tuote tai palvelu tuottaa nettohyötyä (tuotto muuttuvat ja kiinteät kustannukset) vähemmän kuin edellinen, kunnes saavutetaan piste, jossa lisätuotanto ei enää kannata annetulla tuotantorakenteella. Digitaalisessa liiketoiminnassa kasvavan rajahyödyn logiikka tarkoittaa sitä, että jokainen myyty yksikkö tuo suurin piirtein aina saman verran nettohyötyä tuottajalle kuin edellinen yksikkö. Digitaalista liiketoimintaa on tästä syystä helpompi laajentaa eli se on skaalautuvaa. Se, mitä medialle on tapahtunut jo nyt, voi olla merkki siitä mitä koulutusalalle on pian tapahtumassa. Media-alalla sisällön tarjonta on räjähdysmäisesti kasvanut digitalisaation myötä. Suuri osa tästä sisällöstä on myös ilmaista. Mitä tämän suuntainen kehitys voisi merkitä koulutusalalla? Tulevatko MOOCit (Massive Open Online Course) valtaamaan alaa luento-opetukselta? Mikä rooli jää oppilaitoksille ja opettajille? Teknologiset muutosajurit Case: Robotisaatio tiivistelmä pekka lampelton esityksestä Toimialarakenteiden murrokset ovat saaneet useimmissa tapauksissa alkunsa teknologisten ajureiden seurauksena. Venäläisen taloustieteilijän Nikolai Kondratieffin mukaan taloudelliset nousukaudet tulevat vuosikymmenten mittaisissa aalloissa, jotka saavat alkunsa merkittävistä teknologisista innovaatioista. Myöhemmin aaltojen vaikutus alkaa vaimentua teknologian kyllästäessä markkinat päättyen taloudelliseen laskusuhdanteeseen ennen seuraavaa merkittävää teknologista innovaatioita. Ensimmäisenä merkittävänä teknologisena aaltona pidetään höyrykonetta, jonka leviämisen katsotaan käynnistyneen 1780-luvulla. Sitä seurasi rautatiet 1840-luvulla, minkä myötä tavaran ja ihmisten liikuttaminen helpottui. Kolmannessa aallossa 1890-luvulla tulivat sähkö- ja polttomoottori sekä kemianteollisuus, mikä loi pohjan mm. autoistumiselle sekä ruoantuotannon lisäämiselle luvulla alkoi 9

10 JOHDANTO vaikuttaa 4. Aalto, joka piti sisällään transistoriteknologian ja viihde-elektroniikan. Radion ja TV:n myötä tuli massamedia. Tätä seurasi viidennessä allossa myöhemmin 1990-luvulla digitalisaatio, joka johti mikrotietokoneiden yleistymiseen, Internetiin ja matkapuhelimiin. Tämän aallon vaikutusta elämme tälläkin hetkellä. Joidenkin tulevaisuuden tutkijoiden mielestä seuraava eli kuudes aalto saattaisi olla robotisaatio, jonka myötä digitaalinen tieto muuttuu fyysisiksi teoiksi. Yhden määritelmän mukaan robotit ovat tilannetajuisia, fyysiseen vuorovaikutukseen kykeneviä koneita. Alkeellisia teollisuusrobotteja on ollut jo 1950-luvulta, mutta robottiteknologian laajamittainen esiinmarssi palvelusektorilla ei ole vielä käynnistynyt. Laajamittainen robotisaation on arvioitu saavan alkunsa talouden eri sektoreilla tällä tai ensi vuosikymmenellä. Keskeisiä aloja, joilla robottiteknologian arvellaan alkavan vaikuttaa ensimmäisenä ovat teollisuus, SOTE-ala ja logistiikka. Teollisuudessa robotit ovat olleet jo pitkään osana tuotantoa. SOTE-ala puolestaan voisi saavuttaa kauan kaivattua tuottavuuden kasvua, jos robottiteknologian avulla tiettyjä fyysisiä prosesseja voitaisiin koneistaa esim. hoitotyössä. Logistiikan saralla puolestaan itsestään ajavat autot ovat viime vuosina olleet mediassa esillä. Googlen itseajava auto saavutti yli miljoonan kilometrin rajapyykin ilman kolareita vuonna Monet suuret autovalmistajat ovat jo ilmoittaneet suunnitelmistaan kehittää omia itseajavia automalleja. Osassa keskusteluita on arveltu, että teollisuus tulee siirtymään sinne, missä on parhaat robotit. Alhaiset työvoimakustannukset eivät olisikaan enää tulevaisuudessa merkittävä kilpailuetu. Robotisoitumisesta saattaakin olla kehkeytymässä uusi teollisuuden kilpailukykymittari kuten tähän asti ovat olleet työvoiman kouluttautuminen ja digitalisoituminen. Esimerkkinä teollisuuden robotisoitumisesta on taiwanilainen elektroniikkavalmistaja Foxconn, joka on ilmoittanut pyrkivänsä korvaamaan yli miljoona tehdastyöntekijäänsä roboteilla. Kansainvälisessä vertailussa Etelä-Korea on tällä hetkellä ykkösenä teollisuusrobottien määrässä suhteessa teollisuustyöntekijöihin. Etelä-Korean määrätietoisesta etenemisestä robotisaation saralla kertoo myös se, että sen hallitus teki jo vuonna 2006 robotisaatiostrategian. Kiina on puolestaan maailman suurin teollisuusrobottien ostaja tällä hetkellä ostaen n. viidenneksen kaikista myytävistä teollisuusroboteista. Ruotsissa Västeråsissa taas toimii robottiosaamisen tuotekehittelykeskus nimeltään Robotdalen. Robotdalenissa kohtaavat robottialan start-upit, pääomasijoittajat ja asiantuntijat. Konsepti on ollut menestyksekäs ja sitä ollaan kopioimassa Helsinkiin. Hankkeessa keskeisinä vetureina ovat toimineet tietokirjailija Cristina Andersson yhdessä TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuun kanssa. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta robotisaatio on mahdollisuus. Sen seurauksena joitakin ammatteja varmastikin katoaa, mutta myös uusia syntyy. Tulevaisuuden ammateissa saattaa korostua kyky tehdä työtä yhdessä robottien kanssa. Täten eri toimialoilla saatetaankin tarvita myös ammatillista robottiosaamista. Jos 1990-luvulla tuli ammatillisessa koulutuksessa muotiin kouluttaa datanomeja, niin onko 2020-luvun tutkinto kenties robonomi? 10

11 KOUVOLA

12 KOUVOLA Kouvolassa toimialarakenteiden murros kehittämispäivä pidettiin Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa. Osallistujajoukko oli tiivis, 8 hengen ryhmä viidestä eri organisaatiosta, jonka lisäksi paikalla olivat tri. Kari Lohivesi, projektipäällikkö Pekka Lampelto (AMKE ry) ja erityisasiantuntija Hanne Paila (AMKE ry). Kouvola oli aluekierroksen ensimmäinen paikkakunta. Siellä keskusteluissa korostuivat mm. digitalisaatio ja robotisaatio, tulevaisuuden osaamistarpeet, palvelusetelimalli, korkeakoulutuksen ylikorostuminen nykyjärjestelmässä ja tarve toimintamallien muuttamiselle rahoitusjärjestelmän muuttuessa. Ajatuksia ja odotuksia päivälle Ajankohtaiset asiat on hahmotettava paremmin, jotta pystyy arvioimaan, onko oman organisaation strategia linjassa maailman muutoksen kanssa. Olemassaolotaistelua on ollut omassa pienessä vanhassa organisaatiossamme. Etsimme tällä hetkellä fuusiokumppania. Pientä pelkoa on ollut henkilöstön parissa tulevaisuuden suhteen. On halua peilata oman organisaation strategiaa tämän päivän muutostrendeihin. Koulutuksen järjestäjien lupa-asiat kiinnostavat. Visiointia tarvitaan siihen, mitä tulee tapahtumaan maailmalla. Miten rakennemurrosasia hyödynnetään ammatillisessa koulutuksessa? Onko se uhka vai mahdollisuus Haetaan tällä hetkellä eväitä v toimintasuunnitelmaan. Pitää olla silmät ja korvat auki. Se on huomattu, että yhteistyöllä selviämme kaikki paremmin kuin kilpailulla. Omien toimenpiteiden osuvuus maailman muutostrendeihin on yhtenä syynä, miksi täällä ollaan. Haetaan oivaltamista siihen, mikä on se Suomen kilpailuetu, jolla pärjätään maailmalla? Koulutuksen rooli on tällä hetkellä suuressa murroksessa ja se synnyttää myös mahdollisuuksia. Keskustelua toimialarakenteiden murros -esityksestä Suomalaisten osaaminen Olisiko viimeinkin aihetta kyseenalaistaa, että Suomi on maailman osaavin kansa? Monissa maissa on aivan yhtä pätevää väkeä, jotka tekevät merkittävästi pienemmällä palkalla töitä. Suomi ei ole jäänyt jälkeen osaamisessa muuta maailmaa, mutta pienempi porukka vetää koko maata perässään (1-2 miljoonaa). Toimintaympäristön muutos Yritysten tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet edelleen. Tämä on johtanut kilpailun kiristymiseen, mutta myös siihen, että tarvitsee innovoida uusia toimintamalleja, joilla saavuttaa kilpailuetua. Toimialojen rajat ovat hämärtyneet. Uusia toimialoja nousee ja vanhoja tuhoutuu. Toisinaan toimialat sulautuvat keskenään. Markkinat muuttuvat mm. digitalisaation takia. Tästä esimerkkinä pankkitoiminta ja matkatoimistot. Uudet yrityskulttuurit ovat tulleet. Ennen korostuin autoritäärisyys ja vakaus, nyt enemmän dynaamisuus ja se, että vapaa-ajalla ja merkityksillä on suurempi rooli. Työn arvostus on muuttunut aiemmasta. On syntynyt työtä, jota ei enää kunnolla arvosteta. Ihmiset ovat mieluummin työttöminä kuin tekevät joitakin töitä, mitä ennen suostuttiin tekemään. Työn ja vapaa-ajan raja on ollut katoamaan päin. Asiakastarve ammatillisessa koulutuksessa Ihmiset kaipaavat aikuiskoulutusalalla lähiopetusta sosiaalisuuden takia. Virtuaaliopetus ei voi kokonaan korvata lähi tai kasvokkain tapahtuvaa opetusta, koska yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat tärkeitä aspekteja. 12

13 KOUVOLA Jatkossa asiakkaat shoppailevat osaamista oman tarpeen mukaan yli koulutuksenjärjestäjärajojen. Asiakaslähtöisyys on syytä ymmärtää laajasti. Mitä ovat asiakkaiden todelliset tarpeet? Opiskelijan hyötynäkökulma tuntuu välillä olevan kadoksissa. Ei pidä keskittyä pelkästään opettamiseen, vaan enemmän oppimiseen. Lisäksi tulee kokonaisvaltaisesti tarkastella, mitä tarpeita opiskelijalla on. Opettajan yksi tehtävä on luoda opiskelijalle illuusio siitä, että opetettava ala on opettajan hallinnassa, vaikka tosiasiassa maailma on erittäin monimutkainen, jatkuvassa muutoksessa ja vaikeasti hallittavissa. Tämä illuusio, että joku hallitsee jonkin asian, tuo tarvittavaa luottamusta koskien opetusta ja alanvalintaa. Toiminnan ketteryys Tuotekehitysprosessista on tehtävä nopeampi. Kuten ICT:n tuotekehityksessäkin, tulee voida laittaa markkinoille myös keskeneräisiä tuotteita, koska täydellisen kehittämiseen ei ole aikaa. (LEAN-ajattelu) Myydäänkö parasta, vai myydäänkö? Täydellinen on hyvän vihollinen. Tulee voida sietää epätäydellisyyttä, jos haluaa pärjätä. Muutoksen hidasteet Jump to the next level: Esim. kesti kauan erään oppilaitoksen tapauksessa muuttaa ajattelu välineiden omistamisesta välineiden vuokraamiseen. Muutosvastarinta oli suurta henkilöstössä. Lopulta kuitenkin ajattelutavan muutos saatiin läpi. Koulutuksessa on ongelmana, että vanhoista aloista ei haluta luopua, vaan uusi tulee vanhan päälle. Tarvitaan luopumisosaamista, jotta osataan päästää irti toimimattomasta. Työehtosopimukset vaikuttavat vahvasti siihen, millaisia muutoksia voidaan tällä hetkellä lähteä toteuttamaan. Riippuvuus julkisesta rahoituksesta on tuonut omia hankaluuksiaan. Nykyinen malli on ollut sekava ja monimutkainen. Markkinaehtoisempi järjestelmä olisi varmastikin dynaamisempi. Ammatillisen koulutuksen roolin kapeus on ollut, että se on ollut pelkästään opetus. Se voisi olla paljon muutakin. Se voisi olla verkostoitumisympäristö ja kokeilukenttä. Suomessa yhteiskunta on perinteisesti maksanut koulutuksesta (vrt. Ruotsi). Toimintamallien muutos Kaupan alalla myymälöistä on tullut showroomeja, joissa käydään katsomassa tuotteita, mutta ostokset tehdään verkossa. Instituutioista on tulossa alustoja. Organisaatioiden sisäisessäkin toiminnassa tarvitaan murrosajattelua. Siiloutuneiden tiimien raja-aidat murrettava ja muodostettava eri osaamisaloista koostuvia tiimejä. Voisiko olla, että OKM antaisi järjestämislupien uudistamisen yhteydessä vain valtion takauksen tietylle summalle ja koulutuksen järjestäjät hankkisivat ja neuvottelisivat itse tarvittavan rahoituksen? Toimitilojen käyttöastetta olisi tarvetta kasvattaa. Toimitilojen (esim. lentolippuhaku Momondo) verkkokäyttöinen markkinointi voisi olla yksi ratkaisumalli tähän. On syytä pystyä erittelemään eri opetusmallien vahvuudet ja heikkoudet: Lähiopetus vs. verkko-opetus / verkko-oppiminen vs. yrityksissä / työpaikoilla oppiminen. Digitalisaatio koulutuspalveluissa...vanhoista aloista ei haluta luopua, vaan uusi tulee vanhan päälle. Nuoriso on valmiimpaa verkko-opetukselle. Eräskin nuori soitti oppilaitokseen ja kysyi, voiko bussikortin suorittaa verkossa. Vastaus oli tietenkin ei, mutta tämä osoittaa, että halua toisinaan on. 13

14 KOUVOLA Perinteisen pedagogiikan ja digitaalisten toimintamallien yhteensovittamisessa tarvitaan vielä pohdintaa. Nykyiset kokeilut eivät vielä ihan vastaa tarpeeseen. Koulutusvienti ja brändääminen Rohkeutta koulutusviennissä puuttuu, vaikka vietävää koulutusosaamista olisi Suomessa paljon. Onko Suomen ammatillisella koulutuksella omaa, vahvaa brändiä? Jos on, mikä se on? Suomalaista ammatillista koulutusta vietiin aikoinaan menestyksekkäästi Saksaan. Tärkeitä elementteinä oli mm. koulutuksen ajatusmallin ja filosofian siirtäminen. 14

15 OULU

16 OULU Oulun kehittämispäivänä isäntäorganisaationa toimi Oulun aikuiskoulutuskeskus ja tiloiksi oli valikoitunut Ravintola Hilikku, joka sijaitsee historiallisessa Åströmin tehdasmiljöössä. Osallistujia oli viidestä eri organisaatiosta Pohjois- ja Itä-Suomesta. Kärkiteemoiksi nousivat Oulun kehittämispäivänä mm. suomalaisen järjestelmän jähmeys, osaaminen ja pedagogiikka, johtaminen ja opettajuus sekä digitalisaatio ja koulutusvienti. Ajatuksia ja odotuksia päivälle Miten toimialat tulevat muuttumaan, joihin koulutetaan väkeä? Miten osaamistarpeet muuttuvat. Miten nykyiset rakenteet sopivat huomisen maailmaan? Miten ympäristön muutos vaikuttaa opettajuuteen? Mikä vaikutus digitalisaatiolla on pedagogiikkaan? Miten asiakkaan tarve voitaisiin ottaa kokonaisvaltaisemmin huomioon ammatillisessa koulutuksessa? Mitä on keskeisin lisäarvo? Kuinka voidaan parantaa syrjäytymisen ehkäisyä? Kommentteja toimialarakenteiden murros -esitykseen Toimintaympäristön muutos ja elinkaarien pituus Keskusjohtoisuus on väistymässä. Tilalle on tulossa ketterä verkostomainen rakenne, jota ei ole niin helppo johtaa. Tulevaisuus tehdään, sitä ei tarvitse ottaa oletuksena. Eri aloilla tarvitaan poisoppimista sitä, miten aiemmin asiat on tehty tai nähty. Tulee voida unohtaa järjestelmät ja reagoida ammatillisessakin koulutuksessa toimintaympäristön haasteisiin. Start-upin käynnistämiseenkin menee pitkähkö aika, 1-2 vuotta. Onko se liian pitkä aika? Kasvava rajahyöty Onko Angry Birds -peli lopulta mainos, jolla myydään fyysistä tavaraa kuten leluja? Miten ammatillisessa koulutuksessa voidaan hyödyntää kasvavaa rajahyötyä? Asiakaslähtöisyys Asiakkaiden kuuntelu ja asiakaslähtöisyys ovat kaksi eri asiaa. Asiakas ei osaa aina itse kiteyttää, mitä tarvitsee. Henry Fordilta olisi aikoinaan pyydetty lisää hevosia, eikä autoja. Esim. Kodak rakastui asiakkaan palvelun keinoon, ei asiakkaan tarpeeseen. Koulutusalan keskustelu Suomessa Pääministeri Stubb on onneksi nostanut koulutusalan uudistamista esille. Suomessa ei oikein ole kunnollista koulutusalan mielipidejohtajaa. Sitten kun A- Studiossa on joku Kouluilta, niin se tulee olemaan tällä hetkellä nukuttavaa katsottavaa. Tutkinnot ja osaaminen Suomessa ajatellaan, että ainoastaan oppilaitoksella on oikeus tunnustaa osaamista. On paljon ihmisiä, jotka ovat työurallaan oppineet monia ammattitaitoja, mutta heiltä puuttuu tutkinto. On toisaalta myös paljon asioita, jotka eivät pitkässä perspektiivissäkään muutu. Esim. vuorovaikutustaidot ja hyvät käytöstavat ovat kestäneet vuosikausia. Syytä olisi kuitenkin välttää sitä, että kaikkea haukutaan, mitä ollaan tähän saakka tehty. Ammatillinen koulutus on haasteen edessä, kun nykyisellä jähmeällä tutkintorakenteella tulee tarve johonkin ammattialaan. Siellä eri etujärjestöt turvaavat etujaan. Sitten kun koulutus saadaan pyörimään parin kolmen vuoden kuluttua, niin 16

17 OULU osaaminen on jo vanhaa. Yritykset tarvitsevat osaajia nopeasti ja tämän takia perinteinen tutkintoajattelu on murtumassa. Olemme isojen asioiden äärellä. Koulutuksen rahoitus, markkinaehtoisuus ja koulutusseteli Jos koulutustoiminta olisi markkinaehtoista, silloin jäisivät henkiin pienetkin organisaatiot, joilla voi olla erilaista tarjottavaa. Pitäisikö rahan seurata opiskelijaa? Koulutusseteliä suunniteltiin Suomeen, 1995, mutta ei tullut silloin vastustuksen takia. Haluttiin rajoittamatonta opinto-oikeutta yliopistoissa. Osakeyhtiöt pystyvät tekemään nopeita muutoksia. Ne, jotka ovat tehokkaita, vakavaraisia ja nopeita, pystyvät pärjäämään. Joka kerta kun on ammatilliselta koulutukselta leikattu budjetteja, niin koulutuskuntayhtymät ovat selvinneet, vaikka on luultu, että ne kaatuvat. Se on jäädyttänyt opetuksen kehittämisen ja yritysten tarpeiden tyydyttämisen, kun on keskitytty siihen, ketkä koulutuksen järjestäjät jäävät henkiin. Yliopistokoulutuksen nykyinen toimintamalli Yliopistoissa opetetaan vanhaa liiketoimintamallia opiskelijoille. Vanhat gurut opettavat vanhoja asioita. Järjestelmä laahaa. Mistä saada uusien ajattelutapojen guruja yliopistoihin? Gurujen elinkaaretkin lyhenevät. Kouluttajia pitäisi vaihtaa vähintään 10 vuoden välein, jopa useammin. Pätevyys ja epäpätevyys -ajattelu on Suomessa erikoista monella alalla. Puhutaan esim. epäpätevistä varhaiskasvattajista, joilta puuttuu yliopistotason tutkinto. Ammatillisen koulutuksen nykyinen toimintamalli Ammatillinen koulutus valmistaa tuotetta, vaikka sille ei olisikaan kysyntää, koska sille on rahoitus. Ongelmamme ei ole tehokkuuden puute. Meillä on väärä strategia, väärä konsepti. Koulutusala ei ole muuttunut 50 vuodessa juuri yhtään, totesi eräs eläkkeellä oleva rehtori. Yliopistoissa opetetaan vanhaa liiketoimintamallia opiskelijoille. Vanhat gurut opettavat vanhoja asioita. 17

18 OULU Miksi suomalaiset ovat sellaisia, ettei muututa kuin vasta on ihan pakko? Suomalaiset ovat varmistajia. Kiinteistöillä on liian alhainen käyttöaste. On mietittävä uusia tapoja sen nostamiseksi. Syrjäytymisen ehkäisy Koulutuksen suurimmat hyödyt ovat siinä, miten heikoimmat oppijat otetaan mukaan yhteiskuntaan. Huiput pärjäävät joka tapauksessa. Miksei ammatillinen koulutus ei kouluttaisi työttömäksi jääneitä ihmisiä täydennyskoulutuksella? Ammatillisen koulutuksen henkilöstö Jos iso osa ammatillisen koulutuksen henkilöstöstä irtisanottaisiin, niin hekö sitten näiden hierarkkisten organisaatioiden ulkopuolella muodostaisivat niitä uusia verkostoja? Voitaisiinko koulutusta toteuttaa muunkinlaisella tavalla kuin palkkaamalla opettajia virkoihin? Pedagogiikka ja työelämän kaipaama osaaminen Johtaminen Opettajuus Kyllä ammatillisen koulutuksen pitäisi kouluttaa ihmisiä suoraan ammattiin. Kajaanin yrittäjien seminaarista: Mitä haluaisitte, että valmistuneet osaisivat? Siellä tuli ilmi sellaisia asioita kuin ihmisen kohtaaminen, asenne, häpeästä luopuminen ja itseensä uskominen, otetaan selvää mitä yritys tekee, pukeutuminen yrityksen tyyliin, tiettyjen pelisääntöjen noudattaminen kuten ajoissa tuleminen. Se henkilö kokonaisuutena on se, mitä halutaan töihin. Ei sitä, että osaa ottaa digikameralla kuvia tai että tuntee kaikki automerkit. Hyvin paljon tulee kritiikkiä rehtorille, ettei vain talousasioita pidä katsoa, vaan pitäisi myös pedagogiikkaa johtaa. Pedagoginen johtamisen malli, jonka AMKE teki muutama vuosi sitten. En tiedä, onko tämä malli otettu käyttöön. Johtajuuden muutos. Miten muutetaan johtajuustapaamme? Osaaminen ja muutosjohtaminen ovat nyt tärkeässä asemassa. Pitäisikö muutosta viedä jonkun johtamiskoulutuksen kautta koko organisaatiossa? Onhan se opettajakin melkoinen johtaja. Sillä on tilassa oppilasta. Minkälaista johtamiskoulutusta opettaja on saanut, vaikkei tiedosta itseään johtajaksi? Pitäisikö koko organisaatiossa olla enemmän johtamiskoulutusta. Se on perinteistä, että vain ylin johtaja lähtee johtajuuskursseille Helsinkiin. Minua mietityttää opettajien osaaminen. Mitä tehdään sille porukalle, joka ei ole valmis muutokseen? Opettaja opettajana tulee olemaan pieni osa opettajan työtä. Suurin osa on ohjaajan työtä. Suurin osa on sitä, että opettaja ohjaa opiskelijaa. Opettajalla tulisi lupa olla opettamatta eli käyttää työaikansa eri tavalla. Se ei saa perustua siihen, että lasketaan vain lähiopetustunteja. Lupa käyttää aikaa henkilökohtaistamiseen. Opiskelijan osaaminen on oltava keskiössä. Ihmiset ajattelevat omaa kohtaloaan ja tämän takia ei voida tehdä niin, että julistetaan opettajille, että kaikki osaamisenne on vanhaa. Jos ihmiselle myy tulevaisuudenkuvaa, hänellä täytyy olla paikka siinä. Digitalisaatio ja koulutusvienti ammatillisessa koulutuksessa Joka paikassa puhutaan verkko-oppimisesta, se ei kaikilta osin onnistu. Verkkoratkaisut eivät ole vielä niin valmiita, että sinne voisi alkaa opetusta viemään. Ne työllistää vielä paljon opettajaa. Sinne pitäisi toimiva palvelu kuten Google keksiä, että se lähtisi vetämään. 18

19 OULU Oppimisesta sen verran, että pojat osaavat englantia hyvin, kun he pelaavat pelejä. Oppimista pitäisi ajatella uudella tavalla. Miten se pitäisi tehdä yritysten kanssa? Maailma tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tarkastella eri tavalla asiaa. Se tulee siinä sivussa se oppiminen, kun esim. pelaa. Miten tästä ottaa ideoita? Mitä osaamista tarvitaan? Miten opetusta ja osaamista voidaan opettaa digitaalisesti? Siinä voisi tehdä yhteistyötä. Osa opetuksesta pystyttäisiin toteuttamaan verkossa, mutta sisällön tuottaminen ei tule onnistumaan opettajalähtöisesti. Siellä joka puolella säädetään jotain, mikä on hienoa, mutta siihen pitäisi saada kaupallinen toimija, joka tarjoaa meille sellaista systeemiä. Tarvitaan valtakunnan tasolla materiaalin rakentamista. Ammattikasvatushallitus voisi rakentaa alustoja. Riittäisi, että olisi yksi paikka, missä alustat päivitetään lakimuutosten myötä. Tarvitaan keskitetyt alustat. Oppimisympäristöjen kehittämisen ympärillä. Sastamalassa oli tehty investointeja yhteistyössä yritysten kanssa. Digioppiminen kuten opetuspelit oli tehty esim. yhteistyössä. Yhtenä ratkaisuna voisivat olla mobiilit oppimisympäristöt, kun on kalliita oppimissimulaattoreita, niin että sellaisen voisi rekka-autoon rakentaa ja viedä paikasta toiseen. Esim. hoitoalan-oppimisympäristöjä vietäisiin paikasta toiseen. Koulutusviennissä portaalit tarjoavat mahdollisuuden toiminnan laajentamiselle. Uudenlaiset ajattelutavat Miten käänteisellä ajattelulla saataisiin vauhditettua muutosta? Björn Wahlroos latoo kovia mielipiteitä ja käyttää hyvin mediaa hyväksi. Yksi raflaavivmpia juttuja on ollut, että talouden ongelmat ratkeaisivat siten, että vapaa-aika laitettaisiin verolle. Joku tämän tyyppinen ajatus pitäisi saada ajateltua. Vaikka se, että olisi se liikkuva rekka ja 5 koulutuksen järjestäjää käyttäisi sitä. Se, että ykkösasia ei olisi se, että kun koulutuksen järjestäjä esittelisi vieraille toimintaansa, niin ei käytäisi ainoastaan katsomassa ykköstiloja. Aika moni Suomen ongelma on itse keksitty. Itse me ne voimme myös ajattelutavan muutoksella poistaa. Pitäisikö ammatillisen koulutuksen keskittyä enemmän vain osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja jättää oppimisen hankinta markkinoille ja yksilöille? 19