MAAKUNTASUUNNITELMAN 2035 VASTUULLISEN MAAKUNNAN KRITEERIEN SEURANTA

Transkriptio

1 MAAKUNTASUUNNITELMAN 2035 VASTUULLISEN MAAKUNNAN KRITEERIEN SEURANTA ILMASTONMUUTOS JA ENERGIATEHOKKUUS Kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminetetaan Päästöjen vähentämistavoitteet saavu- CO 2ekv -päästöjen määrä v ,5 tonnia per asukas v ,0 tonnia per asukas (arvio) Hiilinieluissa on vähintään omavaraisuus Metsien ja soiden osuus (Seutukeke E1.4, saatavuus?) Viikko 17/ kton CO2ekv Osuus koko maasta 4 % Asukasta kohti 127 kg Maapinta-alasta metsämaata 69,4 % ( ha) Maapinta-alasta suota 7,6 % (39000 ha) Energian kulutuksen kasvu Energiatehokkuus paranee ja kokonaiskulutus kääntyy laskuun Päijät-Hämeen energiaomavaraisuus ja asukkaiden tietoisuus energiankulutuksesta kasvaa MWh/as (Seutukeke T1.1b) Uusiutuvan energian (IPCC:n mukaisesti) tuotanto (Seutukeke T4.1d) VÄESTÖ, ASUMINEN JA PALVELUT Ikääntyminen Päijäthämäläisten määrä kasvaa ja ikärakenne on monipuolinen Väestömäärät ikäluokittain (Seutukeke S1.2a), Huoltosuhteet (lapsi, vanhus-...) v asukasta v asukasta, lisäystä 966 asukasta Ikärakenne: / v ,3 % v ,4 % ,2 % Väestöllinen huoltosuhde: v ,0 v ,9 Taloudellinen huoltosuhde: v ,5 v ,3

2 Hajautuva yhdyskuntarakenne Päijäthämäläiset asuttavat eheää yhdyskuntarakennetta Asukastieheydeltään kannattavan (>20 as/ha) joukkoliikenteen alueella asuvien osuus (Seutukeke E1.1 d) Alhaisen tiheyden taajama-alueen osuus (Seutukeke E1.1 e) Haja-asutusalueen kylissä asuvan väestön osuus koko haja-asutusalueen väestöstä (Seutukeke E1.1 h) Taajama-aste v = 86,3 v = 86,9 Elinympäristön laatu ja asuinalueiden eriarvoistuminen (segregaatio) (Liikenteen haittojen minimointi sisältyy) Päijät-Hämeessä on tarjolla monipuoliset asumismahdollisuudet Asuinaluetyyppijakauma (Seutukeke S4.2a) Asuntojen ja vuokrien neliöhinnat (Seutukeke T1.4 c) Asumisväljyys k-m 2 /as (Seutukeke S4.1a) Ahtaasti asuvien osuus (Seutukeke S4.1b) Asunnot talotyypin mukaan Pientalo Rivitalo Kerrostalo Muu Yhteensä Kuntalaisten on helppo saavuttaa ulkoilu- ja virkistyspalvelut ja -alueet Päijäthämäläisten elinympäristö on turvallinen ja terveellinen Peruspalvelut ovat lähellä asukkaita Asukkaille on tarjolla erilaisin kuljetusmuodoin ja -tavoin saavutettavissa olevia kaupallisia palveluita <10 km etäisyydellä > ha ulkoilualueesta asuvien osuus (Seutukeke E3.3) Vapaan rantaviivan osuus (Seutukeke E3.4) Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon (Seutukeke S3.3a) Väkivalta- ja omaisuusrikoksien määrä verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon (Seutukeke S3.3b) <500m lähipalvelusta asuvien osuus (Seutukeke S5.1a) Niiden >2000 k-m 2 kaupan suuryksiköiden osuus suuryksiköistä, jotka sijaitsevat jalankulku, pyöräily tai joukkoliikennevyöhykkeellä (Seutukeke E1.1c) Ahtaasti asuvien osuus v % v ,0 % Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet: v henkilöä, 4,1 % koko maan luvusta v henkilöä, 5,5 % koko maan luvusta Henkilövahinkoon johtaneet alkoholionnettomuudet: v kpl, 3,3 % koko maan luvusta v kpl, 5,2 koko maan luvusta Poliisin tietoon tullut rikollisuus ( as.kohden): v , koko maa 803 v , koko maa853

3 TALOUS, ELINKEINOT JA TYÖPAIKAT, OSAAMINEN JA KOULUTUS Yritystoiminnan ja työmarkkinoiden kilpailukyky Eri toimialoilla olevien työpaikkojen kehitys ennakoi kysyntää Työvoima ikäluokittain (Seutukeke T2.2a), toimialoittain, pendelöinti Työmarkkinat erillisessä taulukossa Työpaikkojen määrä v v Työvoiman määrä (1000 henk.) v v Työllisyyden säilyminen ja syrjäytymisen väheneminen (segregoituminen) Päijäthämäläisten yritysten tuotantokapasiteetti uudistuu Asukkaille on tarjolla enemmän ympäristöliiketoimintaan liittyviä ja ekotehokkaita työpaikkoja Asukkaiden työpaikat ja keskitetyt palvelut ovat hyvin saavutettavissa Kuntalaisille on tarjolla monipuolisesti ja ennakoidusti koulutustarjontaa ja työmahdollisuuksia Investoinnit toimialoittain suhteessa keskimääräiseen investointitasoon (Seutukeke T2.4) Saatavilla oleva tieto rajallista Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (Seutukeke S2.2a) Työpaikkaomavaraisuus (Seutukeke S2.1b) Työttömyysaste, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys (Seutukeke S2.1c) Aloituspaikkojen määrä koulutuksessa Työpaikkaomavaraisuus (Seutukeke S2.3a) Opiskelupaikkojen jakauma koulutusaloit- Liikevaihdon kehitys (milj.euroa) v v (arvio) Yritysten lukumäärä v v (arvio, tammikuu 2011) Uudet yritykset v v Lopettaneet yritykset v v Työmatkakustannukset, jotka sisältävät sekä matkavälineisiin sisältyvät kustannukset (autot, matkaliput) sekä työmatka-ajan kustannukset, olivat Päijät-Hämeessä GPI:n laskutavalla vuonna miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 4100 euroa per asukas ja vastaa suuruudeltaan 4,7 prosenttia vuoden 2009 BKT:sta (Suomen vastaava luku on keskimäärin 3,6 % BKT:sta) Työttömyysaste v ,7 v ,9 Työttömien määrä (1000 henk.) v v Työvoimaosuus v ,2

4 Verotulojen turvaaminen Kuntalaisten veroaste ja heitä rasittava lainakanta säilyvät kohtuullisina tain Työpaikkaomavaraisuus (Seutukeke S2.3b) Korkeintaan peruskoulutuksen saaneiden osuus >15 vuotiaista (Seutukeke S2.3c) Tuloveroaste kunnassa % /keskimääräinen veroaste (Seutukeke T1.5a) Kunnan lainakanta ( /as) / keskimääräinen lainakanta/asukas (Seutukeke T1.5c) v Tuloveroprosentti v ,24 v ,51 v ,78 Asukkaat kasvattavat ostovoimaansa Keskimääräinen tulotaso /kotitalous (Seutukeke T1.3a) Kuntien lainakanta v /asukas v /asukas Tulonsaajien veronalaiset tulot v /tulonsaaja v /tulonsaaja KULTTUURI- JA LUONNONYMPÄRISTÖ JA VIRKISTYS Laajojen viheralueiden pirstoutuminen ja viheryhteyksien katkeaminen Alueella on yhtenäisiä ja laajoja luonnonalueita Yli ha metsäalueiden osuus pintaalasta (Seutukeke E2.1) Maankäytön suunnittelussa maakunta- ja yleiskaavatasolla sekä asemakaavasuunnittelussa otetaan huomioon ekologinen verkosto ja edistetään sekä luodaan sen toimintaedellytykset. Kaavoittaminen perustuu riittävän perusteellisiin luontoselvityksiin, joissa otetaan huomioon myös kaavaalueen ulkopuolella oleva elävä luonto ja sen toimintamahdollisuudet. Ekologinen verkosto otetaan yhdeksi kaavoituksen perustaksi. Maakuntakaavan ekologinen verkosto näkyy yleiskaavatasolle ja edelleen asemakaavoissa, joissa rakennusmassojen sijoittelulla voidaan vielä luoda toimivia ekologisia käytäviä palvelemaan sekä maakunnallista että paikallista tasoa. (Päijät-Hämeen ekologinen verkosto, maa- Puhtaan luonnon turmeltuminen Asukkailla ja yrityksillä on käytettävissä hyvänlaatuista vettä Hyvään ja huonoon tilaan luokiteltujen pohjavesien suhde (Seutukeke E4.1a) Luonnon monimuotoisuuden Eliölajien uhanalaisuus vähenee ja Luonnon monimuotoisuuden seurantakoh- kuntakaava 2006) Päijät-Hämeen pohjavesialueet (2006) Luokka I 72 Luokka II 60 Luokka III 50 Yht. 182

5 väheneminen kulttuuriarvot säilyvät teiden (LUMOS) seurannan tulokset Maakuntakaavan luonnonsuojelualueiden toteutumisaste YHTEYDET Riittämättömät tietoliikenneyhteydet enää pitene Asukkailla on käytettävissä hyvät tietoliikenneyhteydet Liikkumistarpeen vähentäminen saavutettavuudesta ja liikkumisen tasa-arvosta tinkimättä Kuntalaiset kulkevat kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen enemmän kuin ennen Matkatuotokset seudulla (Seutukeke E1.1g) Autoistuminen; kahden tai useamman auton omistus (Seutukeke E1.1f) Kuntalaiset voivat käyttää tehokasta joukkoliikennettä Joukkoliikenteen tiheys/ ajettujen vuorojen määrä per asukas (Seutukeke T3.1) Päijäthämäläisten työmatkat eivät Asukkaiden keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (Seutukeke S2.2a) Laajakaistaverkon laajuus