Yön ainoa valopilkku Majakoiden käyttöja kulttuurihistoriaa. Keskiviikko 16:45-18:15 Opistotalo Helsinginsali Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Yön ainoa valopilkku Majakoiden käyttöja kulttuurihistoriaa Keskiviikko 16:45-18:15 Opistotalo Helsinginsali Jussi Tuovinen

2 Kurssin ohjelma Majakat ovat perinteisiä ja tunnetuimpia merenkulun käytännön turvalaitteita, mutta ne ovat saaneet myös merkittävän kulttuurisen ja vertauskuvallisen aseman taiteen eri aloilla Ohjelma 2.3. Majakat ja merenkulku kautta aikain 9.3. Majakat taiteessa, kirjallisuudessa ja matkailussa Majakoiden semioottisia ja metaforisia ulottuvuuksia Muutamia esimerkkejä maailman noin majakasta Luentoaineisto: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/

3 Majakoiden lumo

4 Dekkareiden ystäviä

5 Turvaa ja pelkoa

6 Majakka Majakat ovat perinteisesti merenkulun turvaksi rakennettuja hyvin näkyviä ja tunnistettavia rakenteita, joiden avulla alukset voivat määrittää sijaintinsa Myös muita helposti näkyviä ja tunnistettavia rakennettuja kohteita kuten kirkontorneja on usein käytetty samaan tarkoitukseen, mutta yleensä vain varta vasten merenkulkua varten rakennettuja rakenteita on kutsuttu majakoiksi Yhdistelmiäkin on, esim. Suomenlinnan kirkko/majakka Varsinaisiksi majakoiksi kutsutaan yleensä valolla varustettuja valomajakoita; valottomia kutsutaan tunnusmajakoiksi eli pookeiksi

7 Majakat ja muut merimerkit Majakat ovat yksi osa monimuotoista merenkulun turvaksi rakennettua merkkijärjestelmää Majakoiden ja loistojen ero on perinteisesti ollut paitsi koko niin miehitys, mutta nykyään lähes kaikkien majakoiden ollessa automatisoituja, ero ei ole täsmällinen Vastaavasti tunnusmajakat eroavat kummeleista ja muista kiinteistä valottomista merimerkeistä lähinnä kokonsa vuoksi Majakat ovat perinteisesti usein tornimaisia riittävän korkeuden ja valon näkyvyyden vuoksi, mutta jyrkillä rantatörmillä majakat voivat olla hyvinkin vaatimattomia rakennuksia luonnon tarjotessa riittävän korkeuden vedenpinnasta

8 Majakkalaivat ja kasuunimajakat Majakat on perinteisesti rakennettu kuivalle maalle, mutta erityisesti vaarallisten karikkojen lähettyville on majakoita rakennettu hyvinkin pienille luodoille tai suorastaan veteen matalikoille, mitkä ovat myrskyjen ja jäiden vuoksi hyvin haastavia rakennuspaikkoja Syvemmällä vedellä ratkaisu on ollut paikoilleen ankkuroidut miehitetyt majakkalaivat, mutta näistä on kustannussyistä pitkälti luovuttu ja ne on korvattu rakennustekniikan kehittymisen mahdollistaneilla merenpohjaan rakennetuilla pohjamajakoilla, joiden rakentamisessa käytetään usein upotettavia ja betonilla täytettäviä metallisäiliöitä eli kasuuneja, minkä vuoksi niitä kutsutaan usein myös kasuunimajakoiksi Joitakin majakkalaivoja on vielä käytössä maailmalla, mutta ei esim. Suomessa

9 Maa-, meri- ja ilmamajakat Valtaosa maailman majakoista on rakennettu merenkulkua varten, mutta joskus kuivallekin maalle on rakennettu kulkemista auttavia maamerkkejä erityisesti alaville ja autioille nummi-, erä- ja autiomaihin Tunnettuja ovat muutamat Englannin maaseudulle rakennetut valoilla varustetut tornit (esim. kuuluisa Dunston Pillar Lincolnin lähellä Itä-Englannissa, joiden tarkoitus oli opastaa kulkijoita ohi pahamaineisten maantierosvojen Myös ilmamajakoita kehitettiin ja rakennettiin luvuilla ilmailun tarpeisiin kunnes radiosuuntimalaitteiden ja tutkien kehitys teki ne tarpeettomiksi

10 Faroksen majakka Faroksen majakka oli Egyptissä Aleksandrian sataman edustan saarella sijainnut majakka, joka oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä Majakka rakennettiin Ptolemaios II:n aikana noin eaa., ja se oli valmistumishetkellään maailman toiseksi korkein rakennus Kheopsin eli Khufun pyramidin jälkeen, arviolta n. 135 m korkea Tällä hetkellä maailman korkein majakka on 1990 valmistunut Jeddan modernistinen majakka, joka on 133 m korkea Korkein perinteinen majakka Île Vierge Ranskassa on 82,5 m korkea Faroksen majakka olisi siis edelleen maailman korkein majakka

11 Faroksen majakka Majakka oli rakennettu valkoisesta kivestä, luultavasti paikallisesta kalkkikivestä, sekä graniitista Tyyliltään majakka oli hellenistinen ja siinä oli kolme osaa, joista nelikulmaisessa jalustaosassa olivat majakan pysyvän varuskunnan asuintilat, eläinsuojat ja varastot, keskiosa oli kahdeksankulmainen ja ylimmän pyöreän osan huipulla oli jumala Zeuksen patsas, minkä lisäksi ulkopuolella olivat Ptolemaioksen ja hänen puolisonsa patsaat Majakka sortui vuoden 1303 maanjäristyksessä, joskin se oli vaurioitunut vakavasti jo ennen lukua Vuonna 1479 sen paikalle rakennettiin Qait Beyn linnoitus, johon käytettiin majakasta saatuja kiviä

12 Faroksen majakka

13 Keskiajalta uudelle ajalle Keskiajalla merkkitulet olivat usein luostarien hoidossa, ja tulien lisäksi käytettiin kumisevia varoituskelloja Esimerkiksi Skotlannin Bell Rock sai perimätiedon mukaan nimensä sinne 1300-luvulla pystytetystä kirkonkellosta 1611 asennettiin ensimmäinen pyörivä valo Ranskan Garonne-joen suulla olevaan Tour de Cordouanin majakkaan 1753 rakennettiin Suomen ensimmäinen valomajakka Utön saarelle

14 Herkuleen torni Herkuleen torni (esp. Torre de Hércules) on roomalaisten rakennuttama majakka Espanjassa, lähellä A Coruñan keskustaa Se rakennettiin todennäköisesti ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja on vanhin edelleen käytössä oleva majakka Herkuleen torni listattiin vuonna 2009 Unescon maailmanperintöluetteloon Majakka oli pitkään roomalaisten käytössä, mutta keskiajalla se ilmeisesti hylättiin ja joutui huonoon kuntoon viikinkien hyökkäysten jälkeen ( ) Puolustuksellisen hyötynsä vuoksi sitä ei kuitenkaan purettu, ja 1684 se otettiin uudestaan käyttöön ja on ollut siitä lähtien käytössä, ja vuonna 1926 sen öljylamppu korvattiin sähkövalolla

15 Herkuleen torni

16 Kõpun majakka Kõpun majakka (vir. Kõpu tuletorn) on majakka Länsi-Virossa Hiidenmaalla Kõpun niemimaalla Vuosina rakennettu majakka on Itämeren ja Baltian maiden vanhin, ja maailman toiseksi tai kolmanneksi vanhin majakka, jossa merkkivalo on palanut alusta asti Majakka otettiin vuonna 1810 valtion haltuun, jolloin umpinaiseen pookiin raivattiin porraskäytävä ja majakkaa korotettiin rakentamalla huipulle kaksi huonetta ja linssikoppi Valon lähteenä on majakassa poltettu öljyä, myöhemmin valopetrolia ja asetyleenia Venäjän merivoimien toimesta vuonna 1900 majakkaan ostettiin Pariisista uusi linssikoppi ja pyörivä optinen järjestelmä

17 Kõpun majakka

18 Genovan La Lanterna

19 Cordouanin majakka, Ranska

20 John Smeaton ja Eddystone 1759 skottilainen instrumenttimestari John Smeaton rakennutti Englannin kanaalin Eddystoneen ensimmäisen avomeren luodolle tehdyn kivimajakan Kaksi ensimmäistä majakkaa tuhoutui myrskyissä, mutta Smeatonin kolmas malli kesti Sitä varten hän suunnitteli kivien palapelimäisen yhdistelyn ja kehitti merivedessä kovettuvan sementin Eddystonesta tuli kuuluisa ja monien tulevien majakoiden esikuva Eddystonessa on edelleen majakka, mutta Smeatonin majakan kuori on pystytetty uudestaan läheisen Plymouthin kaupungin rantapuistoon

21 Tekniikan ja optiikan kehitystä 1785 sveitsiläinen fyysikko Aimé Argand keksi pyöröpolttimon, joka päästää ilmaa majakan öljyliekin sisälle ja siksi tehostaa palamista 1823 ranskalainen valo-opin tutkija Augustin Jean Fresnel kehitti majakkalinssistön, jossa lasisärmät taittavat valon haluttuun suuntaan Hopeoituja peilejä ei enää tarvittu, ja valolähteeksi riitti yksi lamppu aiempien jopa kolmenkymmenen sijasta Fresnelin linssistöistä tuli pitkäksi aikaa majakkalyhtyjen standardi 1858 asennettiin ensimmäinen sähkövalo Forelandin majakkaan Englannin Kentissä

22 Fresnel-linssi Fresnelin kehittämä samankeskisistä renkaista muodostuva linssityyppi Linssin poikkileikkaus näyttää sahakuvioiselta Fresnel-linssin kuviointi mahdollistaa suurien ja polttoväliltään lyhyiden linssien valmistuksen ilman massan liiallista kasvua Fresnel-linssit sopivat tämän ansiosta majakoihin, jonka käyttöä varten linssityyppi alun perin suunniteltiinkin Linssi ei sovellu valokuvaukseen, sillä se vääristää yksityiskohtia, mutta valon kokoamisessa ja suuntaamisessa linssi toimii hyvin ja on kevyempi kuin lasilinssi

23 Gustaf Dalén Ruotsalainen keksijä sekä AGAn perustaja Vuonna 1912 Dalén sai Nobelin fysiikan palkinnon keksimästään aurinkoventtiilistä (ns. hämäräkytkin), jolla ohjattiin kaasuvalomajakoiden ja -poijujen valojen toimintaa automaattisesti Jo ennen tätä hän kehitti yksinkertaisen mutta toimivan automaattisen asetyleenikaasun säätölaitteen, joka vähensi huomattavasti kaasun kulutusta Dalén sokeutui kaasuräjähdyksessä vuonna 1912, mutta sokeutumisestaan huolimatta hän valmiiksi vielä kaksi merkittävää keksintöä: automaattisen hehkuverkon vaihtajan sekä täysautomaattisesti pyörivän loistopylvään

24 Dalénin nimikkomajakka Gustaf Dalén on Suomen rannikolla Kihdin selällä sijaitseva pohjamajakka Se on rakennettu vuonna 1947, ja on Suomen ensimmäinen kiinteä pohjamajakka Majakka on nimetty valolaitteensa keksijän Gustaf Dalénin mukaan Majakasta saatujen kokemuksien perusteella rakennettiin useita muita pohjamajakoita korvaamaan majakkalaivoja

25 Mies ja majakka

26 Majakoiden merkitys eilen ja tänään Majakoilla on vuosisatojen ajan ollut suuri merkitys merenkulussa ja siten ne ovat syöpyneet vahvasti myös kansanperinteeseen ja kulttuuriin monine mielleyhtymineen ja metaforisine käyttöyhteyksineen yleisenä symbolina turvalle, valolle ja valaistumiselle Nykyisin tarve kauppamerenkulussa vähäisempi tutkien, satelliittipaikantimien ja vastaavien ansiosta, huviveneilyssä jonkin verran suurempi Majakoiden miehitystä on vähennetty, mutta niitä on harvoin kuitenkaan purettu, vaan jätetty osaksi luontoa ja kulttuuriperimää Voimistunut kiinnostus mm. kulttuurinharrastajien ja luontomatkailijoiden toimesta

27 Majakoiden tulevaisuus Miehitetyt majakat säilyvät jatkuvan kunnossapidon vuoksi, miehittämättömissä usein varsinkin majoitustilat ja muut kun merenkululle välttämättömät tilat alkavat nopeasti rapistumaan automatisoinnin myötä Lisähaasteena usein vaativat luonnonolosuhteet; myrsky, aallot, kosteus, auringonpaiste jne. Mikäli säilytysmotivaatio ei enää löydy merenkulkuviranomaisten suunnasta, usein ainoa toivo majakoille perustuu joko yksityiseen kunnostushaluun tai matkailuun Arkkitehtonisesti ja/tai historiallisesti merkittävät ja hyvin saavutettavat majakat ovat hyvässä asemassa, mutta useimmat eivät ole Suuri haaste majakoiden ystäville!