Yön ainoa valopilkku Majakoiden käyttöja kulttuurihistoriaa. Keskiviikko 16:45-18:15 Opistotalo Helsinginsali Jussi Tuovinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yön ainoa valopilkku Majakoiden käyttöja kulttuurihistoriaa. Keskiviikko 16:45-18:15 Opistotalo Helsinginsali Jussi Tuovinen"

Transkriptio

1 Yön ainoa valopilkku Majakoiden käyttöja kulttuurihistoriaa Keskiviikko 16:45-18:15 Opistotalo Helsinginsali Jussi Tuovinen

2 Kurssin ohjelma Majakat ovat perinteisiä ja tunnetuimpia merenkulun käytännön turvalaitteita, mutta ne ovat saaneet myös merkittävän kulttuurisen ja vertauskuvallisen aseman taiteen eri aloilla Ohjelma 2.3. Majakat ja merenkulku kautta aikain 9.3. Majakat taiteessa, kirjallisuudessa ja matkailussa Majakoiden semioottisia ja metaforisia ulottuvuuksia Muutamia esimerkkejä maailman noin majakasta Luentoaineisto: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/

3 Tunnarimajakka

4 Phare de Grave, Ranska Sijaitsee Länsi-Ranskassa Garonne- ja Dordognejokien yhteisen estuaarin Gironden suulla Pointe de Graven niemen kärjessä lähellä kuuluisaa Corduanin majakkaa ja Bordeaux on satamakaupunkia Rakennettu 1860, edelleen käytössä ja automatisoitu Majakanvartijoiden tiloissa Cordouanin majakan suojelemiseksi perustetun yhdistyksen Association pour la sauvegarde du phare de Cordouan ylläpitämä seudun majakoista kertova museo

5 Mikä majakka?

6 Bengtskärin majakka Sijaitsee Turun saaristossa Saaristomerellä noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen Rakennettiin vuonna 1906 Bengtskärin matalalle kallioluodolle, jota ympäröivälle merialueelle oli sitä ennen ajanut useita laivoja karille Majakan rakennusaineena käytettiin graniittia ja tiiltä, ja sen suunnitteli arkkitehti Florentin Granholm 52 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Bengtskär on rakennushetkestään lähtien ollut Pohjoismaiden korkein majakka Neuvostoliiton armeija yritti räjäyttää majakan jatkosodan aikana käydyssä Bengtskärin taistelussa, joka päättyi kuitenkin suomalaisten voittoon

7 Bentskär jatkoa Majakka automatisoitiin 1960-luvun lopulla, ja tyhjilleen jäänyt majakka alkoi rapistua Turun yliopisto vuokrasi ja kunnosti majakan luvun alkupuoliskolla Majakka avattiin matkailijoille vuonna 1995, ja se on siitä lähtien ollut suosittu matkailukohde, jonne järjestetään kesäisin opastettuja veneretkiä mm. Hangosta ja Kemiöstä Bengtskärin majakan osti vuonna 2000 Turun yliopistosäätiö Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa Bengtskärin majakka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi

8 Bengtskärin taistelu Käytiin jatkosodan alussa Bengtskärin kallioluodolla osana Hangon rintaman taisteluja Neuvostoliiton maihinnousuosasto teki luodolle yllätyshyökkäyksen tavoitteenaan räjäyttää luodolla sijaitseva Bengtskärin majakka, jota suomalaiset käyttivät tähystys- ja tulenjohtopaikkana Aamuyöllä alkanut taistelu päättyi saman päivän iltana suomalaisten voittoon Taisteluun osallistui yhteensä yli tuhat suomalaista ja venäläistä sotilasta, joista suomalaisia kaatui 32 ja venäläisiä n Taistelut erityisen ankaria pienellä suojattomalla luodolla ja majakan sisällä, jonka alakerran venäläiset onnistuivat väliaikaisesti valtaamaan

9 Mikä majakka?

10 Bogskär Kökarin kuntaan kuuluva pieni luotoryhmä Itämeressä Suomen eteläisin ja leudoin maa-alue Luoto on hyvin syrjäinen: lähimmät suuremmat maaalueet Kökarissa, Föglössä ja Lemlandissa ovat yli 50 kilometrin päässä Bogskär sijaitsee niin erillään, että se jää Suomen sisäisten aluevesien ulkorajan ulkopuolelle, ja saariryhmälle on siksi määritelty erilliset sisäiset aluevedet, jotka vuoteen 1995 saakka olivat erillään Suomen muusta valtioalueesta Kun aluemeri tuolloin levennettiin 4 meripeninkulmasta 12 meripeninkulmaan, Bogskärin ja muun Suomen aluemeret yhtyivät

11 Bogskärin majakka 1870-luvulla päätettiin Ruotsin aloitteesta luodolle rakentaa majakka, joka valmistui vuonna 1882 Rautarakenteinen majakka oli pystytetty kolmen metrin graniittijalustalle 25 metriä korkeassa majakassa oli seitsemän kerrosta ja se oli maalattu punaiseksi Majakalla oli 9 hengen miehistö, josta puolet oli kerrallaan majakalla Majakka ei kuitenkaan ollut riittävän vahvaa tekoa, ja se vaurioitui majakanvartijoiden kauhistukseksi myrskyssä talvella 1889 Korjaustöissä 1894 sitä vahvistettiin lisää ja painon lisäämiseksi sen sisä-ja ulkokuoren väli täytettiin betonilla kolmanteen kerrokseen asti

12 Bogskär jatkoa Vuonna 1905 majakalle asennettiin langaton lennätin, sitä ennen majakanvartijat pitivät yhteyttä antamalla erivärisiä valomerkkejä ohikulkeville laivoille Alkuperäinen majakka vaurioitui ensimmäisessä maailmansodassa korjauskelvottomaksi saksalaisen sotalaivan tulituksessa Uusi automaattinen majakka rakennettiin vuonna 1922 betonisen alaosan ja sen päälle rakennettujen betonipilarien varaan Majakka on peruskorjattu vuonna 1981, jolloin se varustettiin helikopteritasanteella Majakka on maalattu nykyään sinivalkoiseksi ja se toimii aurinkoenergialla

13 Mikä majakka?

14 Utön majakka Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva valomajakka ja Suomen ensimmäinen radiomajakka Sijaitsee Korppoon Utön saaressa, Paraisten kaupungissa Saaristomerellä Saaren ensimmäinen majakkatorni rakennettiin 1753 Jo 1200-luvulla Utössä oli merimerkkinä kivistä ladottu rakennelma, ja 1500-luvulla masto, jonka päässä oli tynnyri Luotsitoiminta Utössä alkoi Ruotsin kruunun määräyksestä 1540-luvulla Vuonna 1753 valmistunut majakka räjäytettiin Suomen sodassa, ja sen tilalle valmistui 1814 uusi majakkatorni 1814, jonka nelikulmainen kivimuuraus on nykyisen majakan runkona

15 Utö jatkoa Aluksi majakan valo oli kiinteä, mutta se todettiin liian hankalasti havaittavaksi ja se vaihdettiin nykyiseen vilkkuvaloon vuonna 1906 Majakan linssistö on Suomen majakoista suurin Saari majakoineen liitettiin valtakunnan sähköverkkoon 1996 Majakan valotehoa alennettiin, koska ammattimerenkulku ei enää tarvinnut valomajakkaa Majakan kolmannessa kerroksessa sijaitsee majakkakirkko Majakan maalaus merkitsee viestilippua 'H', joka tarkoittaa luotsia; Utössä toimii luotsiasema Sen valosignaali on myös morseaakkosten neljä lyhyttä eli 'H'

16 Mikä majakka?

17 Lyökin pooki Lyökin pooki on vuonna 1757 rakennettu kivinen valoton tunnusmajakka eli pooki Lyökin saarella Uudessakaupungissa Suurta jättikummelia muistuttava punavalkoruutuinen kivirakennelma on 16,5 metriä korkea ja se on muurattu isoista maakivistä ja saarelta louhituista graniittilohkareista Pooki on Suomen vanhin kivestä rakennettu tunnusmajakka ja ainut Ruotsin vallan ajalta rannikollamme alkuperäisenä säilynyt majakka Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Lyökin tunnusmajakan ja luotsiaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Pookia on kunnostanut sitä varten perustettu yhdistys, jota mm. Suomen majakkaseura on tukenut

18 Mikä majakka?

19 Isokarin majakka Sijaitsee Isokarin saarella noin 24 km (noin 13 mpk) Uudestakaupungista lounaaseen Majakkatornin suunnitteli luotsimajuri Gustaf Brodd ja piirustukset tarkisti Carl Ludvig Engel, joka rakennutti alaoven päälle kreikkalaistyylisen päätykolmion ja pilarit Samoihin aikoihin rakennetun Eckerön ylimitoitetun posti- ja tullitalon ohella suureellisen majakan tarkoitus oli symboloida Venäjän mahtia sen uudessa alusmaassa Suomessa Ruotsiin päin Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on Museoviraston inventoinnissa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi

20 Mikä majakka?

21 Valassaaret Valassaarten majakka sijaitsee Merenkurkun kapeimmalla kohdalla, ja juuri tämän kohdan kautta on kuljetettu postia Pohjanlahden yli Ruotsiin Majakalta on noin 15 kilometrin matka Björkön saarella olevaan Svedjehamnin kalasatamaan Valassaarten erikoinen nimi juontuu niiden ruotsinkielisestä nimestä Valsörarna, joka taas on tullut luultavasti saarten vallimaisista moreeniharjanteista Valassaarten kummatkin saaret, Ebbskär ja Storskär on yhdistetty pengertiellä Itse majakka on Storskärillä ja merivartioasema sijaitsee puolestaan Ebbskärin saarella Ebbskärillä sijaitsee myös muistomerkki Suomen sodan ajoilta

22 Valassaaret Suomen sodassa Sodan lopulla vuonna 1809 venäläiskenraali Barclay De Tolly kulki sotilaansa kanssa yli jäätyneen Merenkurkun valtaamaan Uumajaa Ruotsiin Sen ylitys ei sujunutkaan ongelmitta, sillä jään lukuisat railot sekä ahtojääröykkiöt vaikeuttivat kulkua huomattavasti Matkalla kuoli satoja sotilaita ja lukuisia hevosia jouduttiin lopettamaan Joukot kuitenkin pääsivät perille, ja onnistuivat vielä pitämään Uumajaa hallussaan viikon päivät Sekä meno- että paluumatkalla joukot viettivät yön Valassaarilla, jonne jäi arviolta noin 400 vainajaa 1930-luvun lopulla vainajien luut kerättiin joukkohautaan jonka merkiksi koottiin vielä kivikummeli saarelle

23 Valassaarten majakka 1870-luvulla Pohjois-Euroopassa oli otettu käyttöön rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita menestyksellisesti Myös Suomen luotsilaitos halusi kokeilla sellaista uudessa Valassaarten majakassa Alkuvuodesta vuonna 1884 se tilasi ristikkomajakan asennuksineen pariisilaiselta toiminimeltä Henry- Lepaute, joka muutamaa vuotta myöhemmin rakensi myös Pariisissa olevan Eiffel-tornin Majakan perustuksia varten kaivettiin metrikaupalla maata Ebbskärissä, mutta kun peruskalliota ei tullut vastaan, majakan paikka piti siirtää Storskärin puolelle ja majakan osien siirtämistä varten saarten välille rakennettiin edelleenkin olemassaoleva pengertie

24 Valassaaret jatkoa Majakka otettiin käyttöön Vuosien kuluttua, majakkatorni alkoi täristä ja huojua, jolloin sirorakenteista tornia jouduttiin vahvistamaan harusvaijereilla 1936 Vuonna 1964 majakkaan asennettiin asetyleenikäyttöiset valolaitteet aurinkoventtiilillä ja samalla majakan miehitys lopetettiin Majakan uudet valolaitteet oli asennettava keinun varaan jatkuvan huojunnan aiheuttamien häiriöiden poistamiseksi vuonna 1977, jolloin majakkaa vahvistettiin toiseen otteeseen vaijereilla Vuonna 1985 majakalle vedettiin sähköt merivartioaseman voimalaitokselta, jolloin sen valolaitteet vaihdettiin sähkökäyttöisiin Nykyisin saaret suosittu lintumatkailukohde

25 Mikä majakka?

26 Norrskärin majakka Sijaitsee Merenkurkussa Mustasaaren kuntaan kuuluvan Norrskärin puuttomalla saarella 21 m korkea majakka valmistui 1847 alun perin kahdeksankulmaisena tiilimajakkana, joka on myöhemmin saanut betonivalun ympärilleen Majakan valolaitteet, muun muassa Fresnel-linssistö, ovat osaksi peräisin 1800-luvulta Majakan ympärille sijoittuivat 1800-luvulla rakennetut majakanvartijoiden rakennukset sekä 1900-luvun alussa perustettu luotsiasema Suomen viimeinen miehitetty majakka, josta majakanvartijat poistuivat 1987 Pahin Suomen majakoita koskenut onnettomuus tapahtui Norrskärissä talvella 1899, kun kolme majakanvartijaa lähti pyytämään hylkeitä ja jäi sille tielleen

27 Mikä majakka?

28 Söderkärin majakka Sijaitsee Suomenlahdessa Porvoon uloimmassa saaristossa Mattlandetin saarella Rakennettu vuonna 1862 tiilistä ja graniitista Majakanvartijat poistuivat Söderskäriltä vuonna 1957, jolloin majakka myös automatisoitiin Majakka sammutettiin vuonna 1989 kokonaan Vuonna 1913 koko rakennusta vahvistettiin ulkopuolta muuraamalla siihen ratakiskoista ja teräsköysistä rakennettu tukirakennelma eli "korsetti" Uudenmaan ELY-keskus antoi majakasta 2010 rakennussuojelupäätöksen, jonka mukaan se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä sekä merenkulun ja tekniikan historian että rakennus- ja käyttöhistoriansa kannalta Majakka on yksityisomistuksessa ja toimii matkailukohteena

29 Mikä majakka?

30 Harmajan majakka Saari ja majakka Helsingissä Suomenlinnan edustalla Saarella on ollut tiettävästi jo 1500-luvulla purjehdusmerkki, ja tunnusmajakka tehtiin 1700-luvulla Saarelle rakennettiin ensiksi vuonna ,3 metriä korkea valomajakka, joka huomattiin kuitenkin pian liian matalaksi ja sitä korotettiin rakentamalla tornin alle nelikulmainen graniitista ja tiilistä tehty rakennelma Majakassa oli myös iso sumusireenilaitteisto, joka ohjasi laivoja sumulla tai muuten huonolla kelillä Harmajaan asennettiin vuonna 1936 maailman ensimmäinen suunnattu ja suuntaamaton radiomajakka Koska saarella toimii myös luotsiasema, se on nykyisinkin vielä vartioitu

Tiiskeri Loviisa. Omistaja Omanik/kasutaja

Tiiskeri Loviisa. Omistaja Omanik/kasutaja Haapasaari Kotka 1733, 1837, 1862 Merenkulkulaitos Asutussa saaressa oleva majakka, jonka ympäristön omistajista ei tietoa Kuljetukset Kotkasta 38,5 mpy korkea graniitista ja tiilestä rakennettu nelikulmainen

Lisätiedot

Yön ainoa valopilkku Majakoiden käyttöja kulttuurihistoriaa. Keskiviikko 16:45-18:15 Opistotalo Helsinginsali Jussi Tuovinen

Yön ainoa valopilkku Majakoiden käyttöja kulttuurihistoriaa. Keskiviikko 16:45-18:15 Opistotalo Helsinginsali Jussi Tuovinen Yön ainoa valopilkku Majakoiden käyttöja kulttuurihistoriaa Keskiviikko 16:45-18:15 Opistotalo - 423 Helsinginsali Jussi Tuovinen Kurssin ohjelma Majakat ovat perinteisiä ja tunnetuimpia merenkulun käytännön

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3. Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Ranska-Espanja-majakkamatkan 2014 kartat Päivitetty /eh hamaeero(at)kolumbus.fi

Ranska-Espanja-majakkamatkan 2014 kartat Päivitetty /eh hamaeero(at)kolumbus.fi Ranska-Espanja-majakkamatkan 2014 kartat Päivitetty 5.1.2014/eh hamaeero(at)kolumbus.fi HUOM! Matkaa voi jatkaa makunsa mukaan alusta tai lopusta. Kesän 2014 matka LUONNOS (matkan pituus 9 päivää + mahd.

Lisätiedot

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 23.04.2004 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 23.04.2004 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 23.04.2004 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia Carta

Lisätiedot

MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010

MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 Tule mukaan juhlimaan Merenkurkun saaristoa, yhteistä maailmanperintöämme! Kaikki maailmanperintöpäivien tapahtumat ovat yleisölle avoimia. TERVETULOA! OHJELMA Torstai

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 177 Paikkatietotuotteen määrittely Liite 2 Hallinnollisen jaotuksen XML skeema Versio: 1.0 Julkaistu: 21.10.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Hallinnollinen jaotus esimerkin UML luokkakaaviosta johdettu

Lisätiedot

KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ

KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta EEVA PUUSTJÄRVI YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN

Lisätiedot

c, ' ?/??///. 6/, öt/ Viite: rakennussuojelu, Lyökin tunnusmajakka Pooki, Uusikaupunki, Pookinmaan saari, yhteinen maa-alue

c, ' ?/??///. 6/, öt/ Viite: rakennussuojelu, Lyökin tunnusmajakka Pooki, Uusikaupunki, Pookinmaan saari, yhteinen maa-alue Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomi c, '?/??///. 6/, öt/ 4. 12. 2017 Diaarinumero VARELY/2035/2015 Liitteet 3 kpl Uudenkaupungin kaupunki uusikaudunkifesuusikaudunki. fi Viite: rakennussuojelu,

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu Juha Vuorinen Porvoon museo Kulttuuriympäristö ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 400 110 KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA 7. 14.6.2010 Vesa Laulumaa Sisällys Johdanto 2 Tutkimusalue, sen ympäristö ja vesistöhistoria 2 Inventoinnin kulku

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

HARRI NYMAN MERIVÄYLIEN RAKENNUSPERINTÖ

HARRI NYMAN MERIVÄYLIEN RAKENNUSPERINTÖ HARRI NYMAN MERIVÄYLIEN RAKENNUSPERINTÖ Valassaarten majakka valmistui 1886. Majakan porraskuilu sai hehkuvan punaisen maalikerroksen vain muutamia päiviä ennen inventointia kesällä 1999. Monet kohteet

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 09.12.2011 tutkinnon ratkaisut Harjoitus tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta ALLECO RAPORTTI N:O 2/2013 Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta Eveliina Salo (Pintafilmi Oy) MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Yöpymispaikkoja pyritään etsimään hostelleista tai hotelleista.

Yöpymispaikkoja pyritään etsimään hostelleista tai hotelleista. Ranska-majakkamatkan 2019 päivämatkat hamaeero ( at ) kolumbus.fi 30.12.2018/eh 16.1.2019/eh Jerseyn retki korvataan Guernseyn matkalla 19.1.2019/eh pieniä muutoksia 15.5.2019/eh lisätty Pariisin keskustassa

Lisätiedot

Oas /18 1 (5) Hankenro 3641_2 HEL

Oas /18 1 (5) Hankenro 3641_2 HEL Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1371-00/18 1 (5) Hankenro 3641_2 HEL 2017-007864 5.6.2018 ISOSAAREN JA KUIVASAAREN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ. Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta,

GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ. Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta, GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta, 27.6.2017 Vieraiden tullessa muut työt keskeytetään ja mennään vastaan laiturille. Konehuone ja kauppa kannattaa

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.4.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

THT n:o 223/2005. Tullihallituksen päätös tulliteistä ja yleisistä liikennepaikoista

THT n:o 223/2005. Tullihallituksen päätös tulliteistä ja yleisistä liikennepaikoista THT n:o 223/2005 Tullihallituksen päätös tulliteistä ja yleisistä liikennepaikoista Tullihallitus Määräys Dnro Antopäivä 214/010/05 22.12.2005 Säädösperusta Tullikoodeksi 38 ja 161 artikla sekä tullilaki

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 24.5.2012 Helsingin kaupunki, kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 10 00099 Helsingin kaupunki Ympäristökeskuksen kannanotto Munkkiniemen tontin 30008/22,

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088. YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI !jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Erään työväentalon matka sodasta rauhaan

Erään työväentalon matka sodasta rauhaan Taneli Hiltunen Erään työväentalon matka sodasta rauhaan Suomessa oli 1900-luvun alussa tuskin montaakaan kylää ja pitäjää, josta ei olisi löytynyt työväentaloa järjestö-, kulttuuri- ja poliittishenkiseksi

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

,, MUSEOVIRASTO. T ARKASTUSRAPORTTI ALAJÄRVI PYHÄVUORI Mahdollisen kalliomaalauskohteen tarkastus. 20/2.'J.1.

,, MUSEOVIRASTO. T ARKASTUSRAPORTTI ALAJÄRVI PYHÄVUORI Mahdollisen kalliomaalauskohteen tarkastus. 20/2.'J.1. ARK@L,Df. 20/2.'J.1.100q H T ARKASTUSRAPORTTI 29.10.2008 ALAJÄRVI PYHÄVUORI Mahdollisen kalliomaalauskohteen tarkastus Kaisa Lehtonen,, MUSEOVIRASTO ALAJÄRVI PYHÄVUORI Sijaintitiedot: Peruskartta: 2313

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa

Lisätiedot

Yleistiedoksianto. Turussa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Offentlig delgivning

Yleistiedoksianto. Turussa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Offentlig delgivning KUULUTUS 10.1.2019 Yleistiedoksianto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 10.1.2019 tehnyt päätöksen suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla Bengtskärin

Lisätiedot

Plagenin uimaranta ja kioski

Plagenin uimaranta ja kioski Plagen Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi: Plagenin uimaranta ja kioski Plagenin rannan keskeinen sijainti Hangossa, suotuisat luonnon olosuhteet, alueen valtakunnallisestikin

Lisätiedot

Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke. Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism.

Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke. Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism. Katsaus majakkamatkailuun ja Majakat matkailutuotteeksi hanke Antti Karlin, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus www.lighthousetourism.net Majakat maailmalla ja Euroopassa Maailmalla 14 820 majakkaa

Lisätiedot

Kai Ekholm: Kirjojen hävittäminen on rikos ihmisyyttä vastaan

Kai Ekholm: Kirjojen hävittäminen on rikos ihmisyyttä vastaan Kirjastojen kohtalo Sana kirjasto tuo nykypäivänä useimpien suomalaisten mieleen nimenomaan julkisin varoin ylläpidetyt, kaikelle kansalle suunnatut yleiset kirjastot. Tulevaisuudessa yksityisiä erikoiskirjastoja

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Seliskerin retkisaaren laiturien kunnostus 2015 Suunnitelma Muistio liitteenä 1 Yhteystiedot Puheenjohtaja Lasse Lovén, Jaatsinkatu 7 D, 38210 Sastamala, puh- 040

Lisätiedot

Orivesi Putaankoski muinaisjäännösinventointi 2011

Orivesi Putaankoski muinaisjäännösinventointi 2011 1 Orivesi Putaankoski muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Vattenfall Verkko Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Taustat... 2 Inventointi... 3 Maastokartta...

Lisätiedot

Laiturien purku- ja kunnostustoimenpiteet

Laiturien purku- ja kunnostustoimenpiteet Laiturien purku- ja kunnostustoimenpiteet 2 Rantarakenteet, joihin kohdistetaan toimenpiteitä 3 Tausta ja tavoitteet Espoon kaupunkitekniikan keskus kartoitti vuonna 2016 pääosin rantaraitin varrella sijaitsevien

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Örö yleiskatsaus

Örö yleiskatsaus Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co

Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co 1 Työmaa 10.8.2016 web-liittymästä Haastavuus näkyy jo tästä 2 Näkymiä Tekla

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna:

Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna Viite Eastern Light Finland I Oy, Kuituoptinen merenalainen tietoliikennekaapeli Pohjoisella Itämerellä, Saaristomerella

Lisätiedot

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja

Lisätiedot

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1 INVENTOINTIRAPORTTI LOVIISA Garpgård Inventointi tulevalla soranottoalueella 8.11.2012 DG2736:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN Tiivistelmä Museoviraston arkeologiset

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 9.12.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.

Lisätiedot

Case Linnankosken lukio. Mika Matikka WSP Finland Oy Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen

Case Linnankosken lukio. Mika Matikka WSP Finland Oy Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen Case Linnankosken lukio Mika Matikka WSP Finland Oy Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen Linnankosken lukio, raapaisu historiasta valmistunut keväällä 1953 koulukäyttöön alkuperäisistä rakenteista:

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa

Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa Selkämeren saaristossa eivät näy vain luonnon omat muovaustaidot myös ihmisen kädenjälki on vahvasti läsnä maalla ja merellä. Saarista löytyy arvokkaita perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa, merenpohjasta

Lisätiedot

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Paapuuri Oy / Markku Saiha

Paapuuri Oy / Markku Saiha Paapuuri Oy / Markku Saiha Asiakkaan kuljettaminen vesillä Lähtökohta on, että miehitettynä vuokrattu vene on katsastettava vuokraveneeksi ja kuljettajalla on oltava vuokraveneen kuljettajankirja. Vuokravene

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1404-00/19 1 (5) Hankenro 0740_58 HEL 2018-012908 7.2.2019 MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Matka Berliiniin jouluna 2015

Matka Berliiniin jouluna 2015 5 1 0 2 a n u l u o j i n i i l r e B Matka Berliiniin jouluna 2015 Berliini on mukava matkakohde ympärivuoden. Tämän lehden aiheena on esitellä Berliinin mukavia nähtävyyspaikkoja joihin oman matkani

Lisätiedot