MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIM. Tiedote N:o LANNOITUS JA KALKITUS "VIHREÄN LINJAN" VILJELYSSÄ. Mikko Sillanpää
|
|
- Armas Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIM Tiedote N:o LANNOITUS JA KALKITUS "VIHREÄN LINJAN" VILJELYSSÄ Mikko Sillanpää I»
2 Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o LANNOITUS JA KALKITUS "VIHREÄN LINJAN" VILJELY SSÄ Mikko Sillanpää. TIIVISTELMÄ "Vihreän linjan" viljelyllä tarkoitetaan säilörehun tuottamista tavanomaista suuremmilla typpilannoitemäärillä. Paitsi typpimäärien suhteen poikkeaa tämä muusta viljelystä siinä, että maasta sadoissa korjattavat ravinnemäärät ovat erittäin suuret. Ellei muita ravinteita ja kalkkia anneta oikeassa suhteessa typpeen nähden on seurauksena ravinnetasapainohäiriöitä maassa ja maan tuottokunnon aleneminen. Maan kaliumvarojen vähenemisen ehkäiseminen olisi vaatinut lannoituksessa yhtä monta kalium(k)-kiloa kuin typpikiloja oli annettu. Savimailla, joiden kaliumvarat ovat huomattavasti suuremmat kuin muiden maalajien, voidaan suositella vähäisempää kalilannoitusta kuin karkeilla kivennäismailla ja turpeilla. Jotta säilörehun kaliumpitoisuus ei ensimmäisen niiton sadossa nousisi liian korkeaksi olisi kalium kuten muutkin ravinteet annettava kullekin niittokerralle erikseen. Lannoitteiden sisältämät kalsiummäärät olivat riittävät korvaamaan satojen maasta ottaman kalsiumin, joten tämä ei sellaisenaan aiheuttanut kalkitustarvetta. Sensijaan typpilannoitus oli alentanut maan ph-lukua voimakkaasti. Maan ph on eräs tärkeimmistä ravinteiden liukoisuutta säätelevistä tekijöistä ja sen aleneminen tulisi estää. Tämä tapahtuu luonnollisesti kalkituksella. Kolme kiloa kalkkikivijauhetta jokaista annettua typpi(n)-kiloa kohden riittää estämään ph:n alenemisen. Kalkitus nostaa myös meillä tavallisesti liian alhaista kalsium/fosfori-suhdetta sadossa ja parantaa siten tuotettavan rehun laatua. Ensimmäiset lannoitteena annetut typpikilot antavat suurimmat sadonlisäykset typpikiloa kohden. Typpilannoitusta lisättäessä vähenee jokaisella lisätyppikilolla saatu sadonlisäys kunnes hyvin suurilla typpimäärillä sato alkaa vähentyä. ; Saadut sadonlisäykset eivät ole yksin typen aikaansaamia, vaan typpi on sekä kiihoittanut kasvua, että myös muiden ravinteiden ottoa maasta ja voimakas N-lannoituf on myös alentanut maan ph:a. Maasta "lainatut" ravinteet on sinne palautettava, jos maan kasvukunto halutaan säilyttää ja ph on pidettävä kurissa kalkituksella. Nämä seikat nostavat lisärehukilojen tuotantokustannuksia, ja ne täytyy ottaa huomioon taloudellisinta typpilannoitusmäärää laskettaessa. Näiden koetulosten mukaan 195 kg typpeä hehtaarille + muut tarvittavat ravinteet ja kalkki antaisivat parhaan taloudellisen tuloksen. On kuitenkin huomattava, että yleensä kokeissa saadut satotulokset ovat jonkun verran parempia kuin käytännön viljelyksen - sadot, joten kilon typpilannoitus "vihreän linjan" viljelyssä näyttäisi olevan pitkällä tähtäyksellä taloudellisesti edullisinta.
3 "Vihreän linjan"viljelyllä tarkoitetaan säilörehun tuottamista poikkeuksellisen suuria typpilannoitemääriä käyttäen. Se poikkeaa muusta viljelystä siinä, 'että käytetyt lannoite-, erityisesti typpimäärät ovat paljon suurempia, mutta ennenkaikkea siinä, että maasta korjattava ravinnesato on huomattavasti suurempi kuin muita kasveja viljeltäessä. Näin vaikutetaan myös maan ravinnetilanteeseen ja ravinnetasapainoon tavallista. voimakkaammin. Typpi on lannoite ja kasvinravinne, joka enemmän kuin muut'ravinteet kiihottaa kasvien kasvua, mutta samalla se kiihottaa muiden ravinteiden ottoa maasta. Ellei muita ravinteita anneta oikeassa suhteessa typpeen nähden, on seurauksena ravinnetasapainohäiriöitä maassa, joiden seuraukset tulevat jo lähivuosina selvinä esiin. Nämä seurausilmiöt on otettava huomioon myös taloudellisinta typpilannoitustasoa arvioitaessa. AINEISTO JA MENETELMÄT Maatalouden tutkimuskeskuksella oli joitakin vuosia sitten kolmivuotisia "vihreän linjan" kokeita 18:11a paikkakunnalla. Koska typpi on avainasemassa "vihreän linjan" viljelyssä otettiin tämä huomioon kokeiden lånnoitussuunnitelmia laadittaessa. Niinpä typpimäärät kokeissa nousivat portaittain 0:sta aina 600 kg N/ha asti 150 kg:n portain. Fosfori- ja kaliumlannoitus pidettiin vakiona kaikilla typpitasoilla. Se oli 500 kg superfosfaattia hehtaarille (vastaa 43,5 kg Piha) ja 200 kg 60 %:sta kalisuolaa/ha (vastaa 100 kg K/ha). Kokeista tehtiin lähes maa- ja kasvianalyysiä, joiden perusteella on selvitetty eri typpilannoitemäärien vaikutusta sekä maan /-.avinnevaroihin että rehun laatuun (Hiivola ym. 1974, Joy ym. 1973, Rinne ym. 1974a, 1974b, 1977, Sillanpää -8( Rinne 1975). Tässä tiedotteessa tarkastellaan typen vaikutusta eri typpilannoitustasoilla sekä satoon että muiden ravinteiden ja kalkin tarpeeseen ja selvitetään lannoituksen taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
4 TULOKSET JA 1.J_IDEN TARKASTELU Sadot."Vihreän linjan"kokeet ovat osoittaneet, että nurmien satotaso voidaan moninkertaistaa runsaalla typpilannoituksella ainakin joksikin aikaa. Kuvassa 1 on esitetty satotason (nurminata ja koiranheinä keskimäärin) riippuvuus annetusta typpilannoitemäärästä kolmena perättäisenä koevuonna. Suurimmat typpimäärät nostivat satotason ensimmäisenä koevuonna noin 3 tonnista (ilman typpeä) 11 tonniin kuiva-ainetta hehtaarilta. Toisena koevuonna oli maksimisato laskenut noin 9 tonniin ja kolmantena noin 5 tonniin hehtaarilta eli puoleen ensimmäisen vuoden maksimisadosta. Lasku oli jonkinverran lievempää savimailla kuin karkeilla kivennäismailla ja turv la. Sadon alenemista oli tapahtunut myös typpilannoittamattomilla koejäsenillä. Satojen jyrkkään alenemiseen näinkin lyhyenä. koejaksona lienee useitakin syitä, kuten sääolot, talvituhot jne. On kuitenkin ilmeistä, että käytetyllä radikaalisen suurella typpilannoituksella (suurimmat typpitasot) on järkytetty ravinnetasapainoa maassa ja juuri tämä onkin ilmeinen pääsyy satojen alenemiseen. Yhden ravinnetekijän äkillinen ja voimakas muuttaminen ei ole mahdollista ilman, että sen vaikutus heijastuu muihin maaperätekijöihin. Vaikutusaste riippuu toimenpiteen voimakkuudesta ja välillisesti myös maalajista. Kalium. Satojen kaliumpitoisuus nousi ensimmäisenä vuonna typpilannoituksen noustessa runsaan 3 %:n tasolta lähes 4 %:iin (Kuva 2). Toisena koevuonna sadoissa oli kaliumia 3 %:n vaiheilla ja se oli lähes riippumaton typestä, mutta kolmantena vuonna se oli laskenut n. 2,5 %:iin suuria typpimääriä saaneilla koeruuduilla. Tämä viittaa kasvien kaliumin saannin vaikeutumiseen. Vastaavasti satojen maasta ottaman kaliumin määrä oli ensimmäisenä koevuonna noussut kasvavan typpilannoituksen mukana noin 100 kilon tasolta 450 kilon tasolle hehtaaria kohden (kuvassa alavasemmalla). Seuraavina koevuosina oli kaliumin otto laskenut suhteellisesti enemmän kuin sadot, mikä johtuu satojen kaliumpitoisuuksien samanaikaisesta vähe- nemisestä.
5 15-'05 300' F TYPPI LANNOITUS. Kg N/ho Kuva 1. Kuiva-ainesatojen (nurminata ja koiranheinä, keskim.) riippuvuus typpilannoituksesta hietamailla kolmena perättäisen ä koevuonna (Sillanpää 1976). K% SATOJEN KALIUMPITOISUUS MAAN VAIHTUVA K ; (Villovuuf,on ffiyysin mukaan) KOKEEN KOKEEN 1969 ALUSSA A Kg K/ha 400i I SATOJEN MAASTA OTTAMA K Kg K/ho 300 SOO MW ' ö -,c; '1; S0 600 TYPPILANNOITUS, Kg N/ho 0 ISO TYPPILANNOITUS, Kg N/ha Kuva 2. Satojen kaliumpitoisuus (ylh, vas.) ja satojen maasta vuosittain ottaman kaliumin määrä (alh, vas.) eri typpilannoitustasoilla kolmena perättäisenä koevuonna. Katkoviiva osoittaa vuotuista kaliumlannoitusta. Oikealla viljavuusanalyysin osoittama maan vaihtuvan kaliumin tilanne ennen kolmivuotista koejaksoa ja sen jälkeen --(Sillanpää 1976).
6 Yin kaliumia oli vuosittain annettu kalisuolana 200 kg eli 100 kg kaliumia hehtaarille (merkitty kuvaan katkoviivalla) oli vain osa kasvien ottamasta kaliumista tällä lannoituksella korvattu. Esimerkiksi -suurimmat sadot ja suurimmat kaliumhäviöt antaneella typpitasolla (450 kg N/ha/vuosi) sadot ottivat maasta kolmivuotisen koejakson aikana yhteensä 820 kg kaliumia (K) hehtaarilta.kun jakson aikana annetulla kaliumlannoituksella korvattiin tästä 300 kg K/ha,jäi kaliumin kokonaispoistumaksi maasta 520 kg K/ha. Tämä ilmenee myös kokeen alussa ja lopussa tehdyn viljavuustutkimuksen osoittamana maan vaihtuvan kaliumin vähenemisenä. Kuvan 2 mukaan typpilannoittamattomilla koeruuduilla oli vaihtuvan kaliumin määrä kokeeh lopussa suunnilleen sama kuin se oli kokeen alkaessa eli noin 300 kg/ha. Suuret typpilannoitemäärät sensijaan ovat pudottaneet vaihtuvan kaliumin noin 150 kiloon hehtaarilla eli puoleen kokeen alussa vallinneesta -tasosta. Nämä tulokset osoittavat, että kaliumia olisi pitänyt antaa huomattavasti enemmän kuin 200 kg kalisuolaa hehtaarille. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että kaliumia olisi annettava alkuainekaliumina laskien suunnilleen yhtä monta kiloa hehtaarilla kuin typpeä annetaan hehtaarilla aina 300 kilon tasolle asti. Maalajilla ja maan viljavuustasolla on kuitenkin tärkeä merkitys kaliumlannoituksen suhteen. Savimailla, joiden kaliumvarat ovat huomattavasti suuremmat kuin muiden maalajien,voidaan suositella jonkinverran vähäisempää kaliumlannoitusta kuin karkeilla kivennäismailla ja turpeilla.niinpä tasaväkevän ja typpirikkaan Y-lannoksen käyttö vuorotellen sopinee savimaille, kun taas karkeilla kivennäismailla ja turv la kalirikas olisi paremmin paikallaan, etenkin silloin, kun maan kaliumvarat monivuotisessa "vihreän linjan" viljelyssä ovat alkaneet vähentyä. Jotta säilörehun kaliumpitoisuus ei ensimmäisen niiton sadossa nousisi liian korkeaksi olisi kalium, kuten muutkin ravinteet annettava kullekin niittokertalle erikseen, eli esim. kolmena eränä, jos säilörehu niitetään kolmesti kasvukauden aikana. Typpilannoituksella on taipumus lisätä kasvien kaliumin ottoa
7 ja nostaa sadon kaliupiicisuus turhan korkeaksi varsinkin silloin, kun kaliumia on maassa runsaasti saatavissa. Eräänä vaihtoehtona voisi tulla kysymykseen myös vaikeampiliukoisten kaliumlannoitteiden käyttö. Fosfori. Typpilannoituksen lisääntyessä ruohon fosforipitoisuus nousi lievästi ensimmäisen niiton sadoissa, mutta laski voimakkaasti myöhemmin korjatuissa sadoissa (Rinne ym. 1974a). Typen fosforipitoisuutta alentava vaikutus kasvoi kolmivuotisen kokeen loppua kohden. Nyös maa-analyysien mukaan typpilannoitus oli alentanut liukoisen fosforin pitoisuutta maassa koejakson aikana siitäkin huolimatta, että fosforilannoitus (44 kg P/ha/v) selvästi ylitti satojen maasta ottaman fosforin määrän. Fosforin käyttökelpoisuuden väheneminen on todennäköinen seuraus typpilannoituksen aiheuttamasta maan ph:n alenemisesta. On ilmeistä,että fosforin käyttökelpoisuusaste olisi pysynyt korkeampana, jos maan ph:n aleneminen olisi voitu estää esim. kalkituksella, ja siten fosforilannoituksen tarve olisi ollut pienempi. Kalkitus ja H. Kokeissa käytettyjen lannoitteiden sisältämät kalsiummäärät olivat riittävät korvaamaan sadoissa poistuneet kalsiummäärät, joten maan kalsiumtilanteen ylläpitäminen ei varsinaisesti vaatinut kalkitusta näissä kokeissa. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta. Toinen osa siitä nähdään kuvassa 3, jossa on esitetty maan ph-tilanne eri typpilannoitustasoilla sekä ennen kolmivuotista koejaksoa että sen jälkeen. Siitä nähdään,että ph on laskenut kaikilla typpitasoilla, 0-tasolla lievästi mutta suurilla typpitasoilla jopa puolen ph-yksikön verran. Samasta kuvasta ilmenevät vastaavat muutokset maan vesiliukoisten suolojen määrässä.,.-jota ilmaistaan maan johtoluvulla. On selvää, että näin suuri ph:n aleneminen vaikuttaa olennaisesti maan kasvukuntoon, koska ph on eräs tärkeimmistä maan ravinteiden liukoisuutta säätelevistä tekijöistä. 'Sen:. merkitystä ei tule aliarvioida. Senvuoksi ph:n aleneminen tulisi estää,ja tämä tapahtuu luonnollisesti kalkitsemalla. Eräänlaisena nyrkkisääntönä tässä voitaneen pitää sitä, että ylläpitokalkkia tulisi "vihreän linjan" viljelyksessä antaa kalkkikivijauheena suurin piirtein 3-kertainen kilomäärä typpikiloihin verrattuna. Kalkituksella voidaan myös nostaa meillä tavallisesti liian alhaista Ca/P-suhdetta 'ja näin parantaa rehun laatua.
8 60. ph JOHTOL UKU KOKEEN KOKEEN KOKEEN KOKEEN ALUSSA (1967) LOPUSSA (1969) ALUSSA (1967) LOPUSSA (1969) 59, ; r ,, TYPPILANNOITUS, KgN/ho TYPPILANNOITUS, KgN /ho Kuva 3. Maan ph ja johtoluku ennen kolmivuotista koejaksoa ja sen jälkeen eri typpilannoitustasoilla (Sillanpää 1976). Koska typpilannoitus nostaa sadon magnesiumpitoisuutta,ja kun sadot sananaikaisesti voimakkaasti kasvavat, ottavat N-lannoitetut sadot maasta moninkertaisia magnesiummääriä. Senvuoksi säilörehun viljelykseen aiottuja tai siinä olleita peltoja kalkittaessa magnesiumpitoinen dolomiittikalkki lienee paremmin paikallaan kuin tavallinen kalkkikivijauhe. Erityisen tärkeää tämä on alueilla, joilla on jo todettu magnesiumin puutetta tai sitä on syytä epäillä. Lisäksi magnesiumpitoisen dolomiittikalkin käytöllä on edullinen vaikutus rehun,magnesiumpitoisuutaan, joka meillä tuotetussa rehussa yleensä pyrkii jäämään liian alhaiseksi. Edellä mainitut suhteellisen pienet kalkkimäärät koskevat vain ylläpitokalkitusta "vihreän linjan" viljelyssä. Maan ph- tai kalkkitilanteen parantaminen, peruskalkitus, ön toinen asia. Ylläpitokalkitusta ei käytännössä voida suorittaa joka vuosi, vaan esim. nurmen perustamisen yhteydessä, jolloin annetaan useamman vuoden kalkkimäärä, "Vihreän linjan" viljelijän on syytä seurata maan ph-tilanteessa tapahtuneita muutoksia viljavuustutkimuksen avulla.
9 LannoitJksen tåloudellisuus. Lannoitteiden hinnat ovat viime vuosina huomattavasti kohonneet. Niinpä viljelijän on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota viljelynsä kannattavuustekijöihin. Kuvassa 1 esitettyjen satotulosten perusteella 450 kg typpeä hehtaarilla on antanut suurimman sadon kaikkina kolmena koevuonna. Suurin sato ei kuitenkaan ole taloudellisesti edullisin, koska se tuotetaan liian suurin kustannuksin'. Tässä tiedotteessa typpilannoituksen vaikutus ilmaistaan yllden typpikilon eri typpilannoitustasoilla antamana sadonlisäyksenä. Kuvassa 4 olevat pylväät osoittavat montako rehukiloa (kuivaainetta) yksi typpikilo on antanut sadonlisäystä keskimäärin kullakin 150 kg:n typpilannoitusportaalla. Siitä nähdään, että ensimmäiset 150 typpikiloa ovat lisänneet satoa keskimäärin 30 rehukilolla kukin. Kun typpilannoitusta on lisät-- ty 150 kilolla (150:stä 300:aan),on kukin näistä N-lisäkiloista nostanut satoa edelleen keskimäärin 17 rehukilolla. Typpilannoitustasolla kg on.rehukiloja saatu vielä vajaat 4 kullakin N-kilolla, mutta lannoitusta siitä vielä nostettaessa on tullut jo sadon vähennystä. Ensimmäiset lånnoitetyppikilot ovat lisänneet satoa monta kertaa enemmän kuin viimeiset lisäkiiot. Kuvassa 4 olevalta käyrältä voidaankin suoraan lukea, että esim. 100:s N-kilo on antanut n. 26 li.särehukiloa, 300:s N-kilo 7 rehukiloa ja 500:s alentanut sat9a yhdellä rehukilolla. Kuvassa 4 olleen kolmen vuoden keskiarvokäyrän lisäksi on kuvassa 5 esitetty myös I. ja III. koevuosien vastaavat käyrät. (Keskiarvokäyrä on lähes yhteneväinen II. vuoden käyrään, joten tätä ei ole kuvaan piirretty). Käyrien pintapuolisen tarkastelun mukaan näyttäisi siltä, että esim. 300:s typpikilokin olisi vielä antanut taloudellisesti
10 35 \ a) - 2 Kuva 4. Yhden typpikilon antama sadonlisäys keskimäärin kullakin typpilannoitusportaalla (pylväät). Käyrältä voidaan lukea kunkin lisätyppikilon vaikutus lannoituksen kasvaessa 0:sta 600:aan kg N/ha. (MTTK:n 3-vuotisten kokeiden keskiarvot hietamailla.) CP (r) :0 1 I 1 1 I I l i i 1 0 ISO Typpilannoitus, kg N/ha/vuosi Kuva 5. Typpikilon antama sadonlisäys eri typpilannoitustasoilla I. ja III. koevuonna sekä keskimäärin koejakson aikana. 3:n vuoden keskiarvo Typpilannoitus, kg N/ha /vuosi
11 edullisen tuloksen, sillä onhan 300:s typpikilo antanut ensimmäisenä vuonna n. 11 kilon ja vielä kolmantenakin vuonna yli 2 kildn eli keskimäärin 7 kuiva-ainekilon sadonlisäyksen. On kuitenkin muistettava, että saadut sadonlisäykset eivät ole yksin typen aikaansaamia, vaan typpi on sekä kiihoittanut kasvua että myös muiden ravinteiden ottoa maasta, ja voimakas typpilannoitus on myös alentanut maan ph:a. Maasta "lainatut" ravinteet on sinne palautettava, jos maan kasvukunto halutaan säilyttää, ja ph on pidettävä kurissa kalkituksella. Nämä seikat nostavat lisärehukilojen tuotantokustannuksia ja ne täytyy ottaa huomioon taloudellisinta typpilannoitusmäärää laskettaessa. Myös muut tuotantokustannukset muuttuvat riippuen sekä typpilannoitustasosta että saadun sadon määrästä. Toisaalta eri typpilannoitustasoilla tuotetun rehun laatu ei ole samanlaista, vaan mm. sen valkuaispitoisuus riippuu sekä käytetystä typpimäärästä että vuodesta ja saadun sadon määrästä. Taulukossa 1 on em. koetuloksiin perustuen esitetty laskelma typpilannoituksen kannattavuudesta eri typpilannoitustasoilla. Siinä on sarakkeessa A esitetty typpilannoitustasot. Sarakkeissa B ovat yhden typpikilon antamat sadonlisäykset kullakin typpitasolla sekä 1. että 3. koevuonna ja keskimäärin kolmivuotisen koejakson aikana (vrt. kuva 5). Sarakkeissa C on esitetty vastaavasti tuotetun rehun kuiva-ainekilon hinta. Lähtökohtana hintalaskelmassa on sellaisen rehun hinta, joka sisältää 15 % raakavalkuaista, jolloin rehuyksikön hinnaksi on arvioitu 91 penniä, mikä vastaa 65 pennin hintaa rehun kuiva-ainekilolle. Tällaista rehua saatiin keskimäärin vajaan 200 kilon typpilannoituksella (Hiivola ym. 1974). Raakavalkuaispitoisuus kasvaa typpilannoituksen kasvaessa melko voimakkaasti. Esim. typpilannoitustasolla 100 kg N/ha se oli runsas 13 %, mutta 300 kilon tasolla n. 18 %. Edelleen, keskimääräinen raakavalkuaispitoisuus oli 1. vuoden sadossa 16.6 %, toisena vuonna 17.2 % ja kolmantena 18.2 %. Koska valkuainen on tuotetun rehun arvokkain aineosa, on kuiva-ainekilojen hinta sarakkeessa C laskettu(em. raakavalkuaispitoisuuden muutokset
12 huomioon ottaen) raakavalkuaispitoisuudesta suoraan riippuvana (lähtöarvona 65 penniä 15 prosenttiselle rehulle). Sarakkeessa D esitetyt yhdellätyppikilolla saatujen sadonlisäysten arvot on laskettu kertomalla sadonlisäykset sarakkeesta B vastaavalla rehukilon hinnalla sarakkeesta C. Tuotantokustannuksia (sarake E) laskettaessa on otettu huomioon, että jokainen käytetty typpikilo vaatii suunnilleen yhtä monta kiloa kaliumia. Myös fosforia tarvitaan. Nykyisistä Y-lannoksista "tasaväkevä" ( ) täyttää parhaiten "vihreän linjan" vaatimukset. Siinä tulevat sekä kalium-, että fosforitarve tyydytetyiksi (fosforia tulee liikaakin, mutta sopivampaa esim Y-lannosta ei ole). Tasaväkevä Y-lannos maksaa 87 penniä kilo (syyskuun 1978 hinta), ja jotta se sisältäisi yhden typpikilon, sitä tarvitaan 6.66 kiloa, eli kustannus tältä osin 5.80 mk annettavaa N-kiloa kohden. Kuten edellä todettiin, tarvitaan lisäksi n. 3 kalkkikiloa jokaista typpikiloa kohden, mikä nostaisi lannoite + kalkkikustannuksia noin 20 pennillä eli 6 mk:aan typpikiloa kohden. Kustannuksiin on vielä lisättävä siemen-, säilöntäaine-, sekä ihmis- ja konetyökustannukset, jotka Maatalouskeskusten Liiton tekemien laskelmien (Hakkola 1978) mukaan ovat kg:n typpilannoitustasoilla keskimäärin mk/ha eli mk annettua Ö IV 1-, `j. IV I.).1 '31 I1I 0 1"- 0) UI N ts3 CD 1-11 Cr, KI UI. t"... t- o VI 11 kj, D.t- LII, 01 ^4 -.1, N CO U4 kri ui 1-, ' V3. UI. kw. CY, ON 01 VI l0 H, %D. : ' f',/ I ) 0 UI 0 IV,4".),0 0 1-, N 1 ) t's /-*..... UI CO ON CD.. CO / Ui 0 3 UI UI 0) V) *0 0 H.... %.0,0 CID CD LII III N 0 CMLII Cr, 0,,31 UI 0 6 u'1'01-j * III kr1 t- fk1 N 0 UI Ke' R5 0H HH / 0 UI..C'C 0 DX-.1i XO'd...-. \OH 0 N-0 X- 05 M H X 0 1 v -'--- OH 1W ro UI (0 cn ca *9TITosal.anl.Toun8iT dda4 T.za 91.8 T 9MIlln111117nX0IMIRq. Ohl.. e ' BISOA.28 U9riliAr9TTU0p213 Taulukko 1. Laskelma yhden lannoltetypplkilon
13 typpikiloa kohden. Kun nämä lisätään lannoite- ja kalkkikustannuksiin nousevat tuotantokustannukset 150 kg/ha typpilannoitustasolla 11.8 mk:aan ja 300 kg/ha tasolla 9.3 mk:aan käytettyä typpikiloa kohden. Tätä kustannustasoa on pidetty perustana laskettaessa kokonaiskustannuksia 1-3. koevuodelle keskimäärin. Laskettaessa tuotantokustannuksia 1. ja 3. vuodelle on satojen poikkeavuudet 1-3. vuoden keskiarvosadoista otettu huomioon säilöntäainekustannuksien osalta 100 prosenttisesti ja työkustannusten. osalta 50 prosenttisesti. Sarakkeeseen F on laskettu yhden, eri lannoitustasoilla annetun typpikilon antama nettotuotto eli sadonlisäyksen arvo vähennettynä vastaavilla tuotantokustannuksilla. Sama asia on esitetty graafisesti kuvassa 6. mk :n vuoden 3. vuosi keskiarvo I. vuosi Typpilannoitustaso, kg N/ha/vuosi Kuva 6. Yhden typpikilon eri lannoitustasoilla antama nettotuotto (mk) ensimmäisenä ja kolmantena koevuonna sekä keskimäärin koejakson aikana. Nettotuoton nollatason ja käyrien leikkauskohdat osoittavat vastaavat typpilannoituksen optimimäärät.
14 Kuvassa 6 olevien käyrien mukaan ensimmäisenä koevuonna vielä noin 230:s typpikilo on antanut sadonlisäyksen, jonka arvo on peittänyt tuotantokustannukset. Lannbitusta tästä lisättäessä on jokainen lisätyppikilo vähentänyt nettotuottoa ja vastaavasti alle 230 kg/ha typpilannoituksella ei ole saavutettu suurinta mahdollista nettotuottoa. Ts. ensimmäisenä koevuonna typpilannoituksen optimi oli 230 kg Nina. Vastaavasti koko kolmivuotisen koejakson keskimääräiseksi optimiksi saatiin n. 155 kg N/ha, mutta kolmantena eli viimeisenä vuonna se jäi jo 100 typpikilon alapuolelle. Typpilannoituksen optimin arvioiminen. Edellä esitetyt laskelmat perustuvat MTTk:n kolmivuotisten "vihreän linjan" kokeiden tuloksiin. Niiden soveltaminen sellaisenaan ei ilmeisestikään johtaisi oikeaan typpilannoitusoptimi-arvioon mm. seuraavista seikoista johtuen: - Näissä kokeissa kalium- ja fosforilannoitus pidettiin vakiona ts. riippumattomana käytetyistä typpimääristä. Kaliumlannoitus osoittautui riittämättömäksi erityisesti suurimpia typpimääriä saaneilla ruuduilla, ja suureksi osaksi siitä johtuen sadot 2. ja 3. koevuonna laskivat voimakkaasti. On ilmeistä, ettei 2. ja 3. koevuoden satoja olisi voitu pitää 1. vuoden satojen tasolla, vaikka kaliumlannoitus olisikin pidetty riittävänä ja kalkituksella estetty ph:n aleneminen, koska osa satojen ålenemisesta johtui ilmeisesti talvituhoista tai muista tekijöistä. Selvää kuitenkin on, että 2. ja 3. vuoden sadot olisivat olleet suuremmat,jos lannoitus ja kalkitus olisivat tulleet oikein hoidetuiksi Tämä merkitsee sitä, että em. koetulosten perusteella saadut typpilannoitusoptimit ovat sekä 3. vuoden että 1-3. vuosien keskimäärän kohdalla liian alhaiset. - Edellä esitetyssä laskelmassa on lannoitekustannus ja kalkitus otettu huomioon siten, että ne toteutettuna olisivat estäneet maan ravinnevarojen vähenemisen. Nämä nostavat kustannukset näennäisesti liian korkeiksi. Toisaalta niiden huomioon ottaminen on perusteltua, koska maasta nlainatut" ravinteet on sinne palautettava koejakson jälkeen, mikäli maan kasvukunto halutaan palauttaa koetta edeltäneelle tasolle.
15 - Laskelma perustuu kokeisiin, jotka on suoritettu hietamailla, jotka ovat yleisiä "vihreän linjan" viljelyalueilla. Savimailla on esim. kaliumlannoituksen tarve pienempi kuin hiedoilla. Tämä pienentäisi savimaiden lannoituskustannusta. Toisaalta savimailla olleissa kokeissa saadut sadonlisäykset Olivat pienemmät kuin hietamailla, ensimmäisenä vuonna n. 30 ja sen jälkeen n. 10 prosentin verran. Nämä kaksi tekijää kompensoivat suureksi osaksi toisensa arvioitaessa typpilannoitusoptimia, ts. pienentävät. maalajeista johtuvia eroja. - Koeasemilla suoritetuissa kokeissa saatavat satotulokset ovat yleensä parempia kuin käytännön viljelyn sadot. Esim. Hakkola (1978) arvioi eron olevan 30 prosentin luokkaa. Tämän mukaan edellä esitetyt typpilannoituksen taloudellisuutta koskevat laskelmat ovat liian optimistisia ja niissä saadut typpilannoitusoptimit ovat liian korkeita. - Koska lannoituskustannusten osuus kokonaiskustannuksista on huomattava, alhaisimmilla typpitasoilla ( kg N/ha) vajaa puolet ja korkeimmilla ( kg N/ha) lähes kaksi kolmannesta kokonaiskustannuksista, olisi syytä tutkia mahdollisuuksia niiden vähentämiseksi. Jos esim, osa tarvittavasta kaliumista voitaisiin antaa nurmen perustamisen yhteydessä hitaasti liukenevanå biotiittina, voitaisiin vuotuisissa ja kasvukauden aikana tapahtuvissa lannoituksissa käyttää "tasaväkevän" ( ) sijasta ntyppirikastan ( ) Y-lannosta. Näin tulisi lannoitekustannus typpikiloa kohden halvemmaksi. Samalla saavutettaisiin myös se etu, ettei fosforia tulisi annettua muihin ravinteisiin nähden turhan paljoa ja toisaalta kasvien liikaa' kaliumin ottoa hillittäisiin maan kaliumvaroja huonontamatta. - Saadun sådonlisäyksen suuruus vaikuttaa typpilannoituksen optimiin varsin herkästi. Esim. yhden prosentin nousu tai lasku typpikilon antamassa sadonlisäyksessä nostaa tai laskee typpilannoitusoptimia keskimäärin noin 1.5 prosentilla. Yhteenvetona todettakoon, että MTTK:n koetuloksiin ja käytettyihin sadon hinnoitteluun ja tuotantokustannuksiin perustuvassa laskelmaåsa typpilannoituksen optimi vaihteli vajaasta 100:sta
16 230:een kg N/ha, ollen keskimäärin 155 kg N/ha/vuosi. Edellä on esitetty joukko tekijöitä, joista toiset vaikuttavat optimia nostavasti toiset sitä laskevasti. Niiden kvantitatiivinen määrittäminen voidaan tehdä vain suuruusluokalleen, joten typpilannoituksen suoritusmäärääkään ei voida kovin tarkasti määrittää. Jos oletetaan, että oikealla lannoituksella ja kalkituksella 3. vuoden.satotaso olisi voitu pitää 1-3. vuosien keskiarvon tasolla ja 2. vuoden satotaso vastaavasti tämän ja 1. vuoden satotason välillä (kts. kuva 1) olisi keskimääräinen typpilannoitusoptimi "koetulosten" perusteella noin 195 kg N/ha. Käytännön viljelyssä se olisi tätä jonkinverran alhaisempi, joten suositeltavåna typpilannoitusmääränä "vihreän linjan" viljelyssä voitaneen pitää kg N/ha vuodessa. On kuitenkin huomattava, että sekä rehun arvossa että lannoiteym. kustannuksissa tapahtuu vuosittain muutoksia, tai ne voivat olla paikkakunnittain jopa tiloittain erilaisia ja siten vaikuttaa taloudelliseen tulokseen ja typpilannoitusmäärän valintaan. "Vihreän linjan" rehun tuottamisen taloudellisuus riippuu myös ostoväkirehujen hinnasta. Siksi näitä rehuja olisi vertailtava ja selvitettävä paljonko ostoväkirehuissa tilalle hankitusta valkuaisesta voidaan kannattavasti korvata "vihreän linjan" rehussa tuotetulla valkuaisella. :
17 Kirjallisuutta HAKKOLA, H Nurmikasvikokeiden tuloksia. Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tiedote 5: HIIVOLA, S.-L., HUOKUNA, E. & RINNE, S.-L The effect of heavy nitrogen fertilization on the quantity and quality of yields of meadow fescue and cocksfoot. Selostus: Runsaan typpilannoituksen vaikutus nurminadan ja koiranheinän satoihin. Ann. Agric. Fenn. 13: JOY, P., LAKANEN, E. & SILLANPÄÄ, M Effects of heavy nitrogen dressings upon release of potassium from soils cropped with ley grasses. Selostus: Nurmille annettujen suurten typpilannoitemäärien vaikutus maan kaliumiin. Ann. Agric. Fenn. 12: RINNE, S.-L., SILLANPÄÄ, M., HIIVOLA, S.L. & HUOKUNA, E Effects of nitrogen fertilization on the Ca/P ratio of grass herbage. Selostus: Typpilannoituksen vaikutus nurminadan ja koiranheinän Ca/P-suhteeseen. Ann. Agric. Fenn. 16: RINNE, S.-L., SILLANPÄÄ, M., HUOKUNA, E. & HIIVOLA, S.-L a. Effects of heavy nitrogen fertilization on potassium, calcium, magnesium and phosphorus contents in ley grasses. Selostus: Runsaan typpilannoituksen vaikutus säilörehunurmen kalium-, kalsium-, magnesium- ja fosforipitoisuuteen. Ann. Agric. Fenn. 13: RINNE, S.-L., SILLANPÄÄ, M., HUOKUNA, E. & HIIVOLA, S.-L b. Effects of heavy nitrogen fertilization on iron, manganese, sodium, zinc, copper, strontium, molybdenum and cobalt contents in ley grasses. Selostus: Runsaan typpilannoituksen vaikutus säilörehunurmien rauta-, mangaani-, natrium-, sinkki-, kupari-, strontium-, molybdeeni- ja kobolttipitoisuuteen. Ann. Agric. Fenn. 13: SILLANPÄÄ, M Maan ravinnetasapaino ja "Vihreä linja". VSOM tiedottaa 1976, 2: 6-9. SILLANPÄÄ, M. & RINNE, S.-L The effect of heavy nitrogen fertilization on the uptake of nutrients and on some properties of soils cropped with grasses. Selostus: Runsaan typpilannoituksen vaikutus nurminadan ja koiranheinän ravinteiden ottoon ja maan ravinnetilaan. Ann. Agric. Fenn. 14:
18 y., 1}T - 3 tr. "4 4431;7,, '4. 7:.5;.P 1^',t 2.4, " i74, 7t'.=
MAANTUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 6 1_979 PINTAKALKITUKSEN JA K-LANNOITUKSEN VAIKUTUS NURMEN SATOON JA SEN N-, P-, K-, Ca- JA Mg- PITOISUUTEEN. Rauno Peltomaa, Onni Pohjanheimol)
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/83 RAIJA SUONURMI-RASI Maantutkimusosasto ERKKI HUOKUNA Etelä-Savon koeasema Kaliumin lannoltustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuukslin
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotVILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA
VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla
LisätiedotPellon kunnostus ja maanhoito
Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotMAANTUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 3 1978 VILJAVUUSLUOKITTAISET SADONLISÄYKSET PAIKALLISISSA NOUSEVIEN FOSFORI- JA KALIUMMÄÄRIEN KOKEISSA Jouko Sippola ja Helvi Merjanen' L. Maatalouden
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotMaissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa
Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotSATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2 Kalle Rinne: Lampaiden laitumen typpilannoitus MOUHIJÄRVI 1978 Maatalouden tutkimuskeskus SATA-HÄMEEN KOEASEMA Kalle Rinne: Lampaiden laitumen
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotPeltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 7 1979 RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN Leila Urvas ja L. Martti Jussila Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotNykyiset nurmen lannoitussuositukset
RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. Tiedote N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 10 1980 VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINNAN JA NOUSEVIEN FOSFORI- JA KALIUMMÄÄRIEN KOKEIDEN TULOSTEN VERTAILU Jouko Sippola Maatalouden tutkimuskeskus
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS. TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Karjalan koeasema TIEDOTE N:0 3. Matti Zitting ja Reijo Heikkilä. Timotein viljely Pohjois Karjalassa. Tohmaj -irvi
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Karjalan koeasema TIEDOTE N: 3 Matti Zitting ja Reijo Heikkilä Timotein viljely Pohjois Karjalassa Tohmaj -irvi 198 1. Maatalouden tutkimuskeskus KARJALAN KOEASEMA TIEDOTE N:
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotNurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto
LisätiedotMiksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt
Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotLAPIN KOEASEMA TIEDOTE N:0 3 ODELMAN TYPPILANNOITUKSEN JA NIITTOAJAN VAIKUTUS TIMOTEI- NURMEN SATOON. P Juola, R Heikkilä ja A Valmari
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE N: 3 ODELMAN TYPPILANNOITUKSEN JA NIITTOAJAN VAIKUTUS TIMOTEI- NURMEN SATOON P Juola, R Heikkilä ja A Valmari MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotPAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o nmaseam.ansemawrtmas uagerot arc-c,xx.orn, ararrxremcnmor..~..,,..-,rk.1.,e :Ja-. maa.,...embe,,,,tozaspoed Jukka Kaseva: - MOLYBDEENI- JA KUPARILANNOITERUISKUTUSTEN
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS. TIEDOTE N:o 15 INTO SAARELA, HEIKKI HAKKOLA, HELMI LINNOMÄKI JA JAAKKO KÖYLIJÄRVI:
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 15 INTO SAARELA, HEIKKI HAKKOLA, HELMI LINNOMÄKI JA JAAKKO KÖYLIJÄRVI: NURMEN PINTAKALKITUS, SADETUS, TYPPI- JA KALIUMLANNOITUS
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT
VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotLAPIN KOEASEMA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOHJOIS-SUOMESSA
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOJOIS-SUOMESSA Esko Koskenkorva MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA
LisätiedotHYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017
KERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017 Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa saatiin kasvukaudella 2017 hyvät sadot kaikilta viljelyssä olleilta kasvilajeilta. Haltialan tilan runsasmultainen
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotRavinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.
VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 8/84 ERKKI HUOKUNA Etelä-Savon tutkimusasema. HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Koiranheinän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:
VILJAVUUSTUTKIMUS 9..3 Sivu (8) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 6 8..3 VI3-46 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI
VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotOhjeet fosforilaskurin käyttöön
Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen
Lisätiedot