Raportti koulumatkakyselyn tuloksista

Transkriptio

1 Raportti koulumatkakyselyn tuloksista Sisällys Johdanto... 1 Kysely... 1 Vastaajat... 1 Kohderyhmä... 2 Tulokset... 2 Koulumatkan pituus ja kulkutavat... 2 Kulkutapojen jakauman selvitys... 3 Kouluun kuljettaminen ja sen mahdollisuus... 5 Kävelevä/pyöräilevä koulubussi... 5 Koulureitit... 6 Koulumatkan turvallisuus... 6 Lasten liikennetaitojen arviointi... 8 Liikennekasvatus... 9 Kausivaihtelut Koulualueen liikenne Yhteenveto... 12

2 Johdanto Forssan kaupungilla on käynnissä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen hanke Omin voimin oppimaan Järkivihreä kulkutapamuutos Forssassa. Hankkeessa on toteutettu kysely, jonka tavoitteena oli selvittää mm. millaiset tekijät ohjaavat koululaisten kulkutapavalintoja. Kysely toteutettiin Harava-kyselytyökalulla ja vastauksia oli mahdollista antaa välisen ajan. Kysely kohdistui kahden koulun (Kuhalan koulun ja keskuskoulun) 1. ja 2. luokkalaisille sekä koko esiopetukselle. Kyselyyn vastasivat koululaisten vanhemmat ja tiedoksianto kyselystä toteutettiin Wilma -viestin avulla. 1 Kysely Vastaajat Vastauksia saatiin 104 kappaletta, joka tarkoittaa vastausprosenttina 47. Kyselyn luonteen vuoksi odotukset vastausprosentista olivat hieman korkeammat. Vastaajien määrään suhteutetut vastaukset jakautuivat melko tasan esiopetuksen sekä 1. ja 2. luokan kesken. Esikoululaisen vanhempia ohjattiin vastaamaa kysymyksiin pohtien lapsen tulevaa koulutaivalta. Koulujen välillä eroa oli hieman enemmän. Vastauksien perusteella Kuhalaa käyvien koululaisten vanhemmat ovat olleet hieman aktiivisempia vastaajia kuin Keskuskoulun. Eniten vastauksia kerättiin kyselyn alkupäivinä. Päivää ennen kyselyn sulkeutumista kyselystä laitettiin muistutus. Vastausprosentti saatiin nousemaan muistutuksen avulla 35 prosentista 47 prosenttiin. Diagrammi: Vastauksien lukumäärät ja vastausprosentit jaoteltuna

3 2 Diagrammi: Vastauksien päivittäinen jakauma. (Jakauma on suhteessa todellinen, vastausten lukumäärä virheellinen.) Kohderyhmä Kohderyhmäksi valikoitui 1. ja 2. luokkalaiset koulujen asettaman pyöräilysuosituksen vuoksi. Kyseinen suositus esittää, että koulumatka tulisi kulkea pyörällä vasta kolmannesta luokasta eteenpäin. Esiopetus otettiin mukaan kohderyhmään vertailuksi jo koulua käyvien ja kohta koulutaipaleensa aloittavien välillä. Eskarilaisten vanhempien vastaukset kuvastavat sitä, miten he ajattelevat lastensa toimivan ja kuinka he kokevat koulumatkan turvallisuuden ennalta arvioiden.1. ja 2. luokkalaisten vanhempien vastaukset kertovat kokemuksesta ja jo koetuista ongelmista. Kysely on ensimmäinen laatuaan, joten otantaa haluttiin rajata sopivaksi. Tästä syystä kyselyyn valikoitui kaupungin seitsemästä koulusta kaksi. Kahdella koululla saadaan alkuun tarvittava tieto keskustan koululaisten kulkutavoista ja reittien turvallisuudesta. Pienemmällä otannalla on myös helpompi testata kyselyn toimivuus mahdollista uusimista ja/tai laajentamista varten. Tulokset Koulumatkan pituus ja kulkutavat Tulokset osoittavat, että koulumatka ovat keskimäärin lyhyitä. Jopa 60 % vastanneiden koulumatkoista on alle yhden kilometrin ja jopa yli 80 % tulee alle kahden kilometrin päästä. Koulukyytiläisiä kohderyhmästä on 7 %. Vastaukset ovat tällöin halutusti painottuneet siihen, että kulkutapa on valittavissa. Ylivoimaisesti suurin vaikuttava tekijä kulkutapaa valittaessa on koulumatkan pituus. Jopa 48 % vastanneista valitsi matkan pituuden kysyttäessä merkittävintä koulumatkan kulkutapavalintaan vaikuttavaa tekijää. Melko yllättäen matkan pituus meni ohi jopa koulumatkan turvallisuuden. Muina vaihtoehtoina olleet sääolosuhteet, koulumatkan turvallisuus sekä jokin muu syy jakautuivat melko tasan. Muiksi syiksi

4 vanhemmat vastasivat yleisesti mm. aikataululliset syyt (kiire, aikataulujen yhteen sopivuus, harrastuksen ym.). 3 Diagrammi: Koulumatkan pituuksien jakauma. Diagrammi: Kulkutapavalintojen syiden jakauma. Kulkutapojen jakauman selvitys Kyselyssä selvitettiin myös kuinka usein lapsi kulkee tietyllä kulkumuodolla viikossa. Kysymykset esitettiin muodossa Kuinka monta kertaa viikossa lapsi kulkee koulumatkansa kävellen/pyörällä/autolla? Tiedossa on, että Forssassa autoilu on yleistä lyhyilläkin matkoilla ja moni kuljettaa lapsensa kouluun. Tämä on nähtävissä mm. koulualueiden ruuhkaisuutena erityisesti aamuisin. Tuloksista on nähtävissä kuinka kävelyn osuus on kulkutapavalinnoista suurin. Pyöräilyn hyvin vähäinen osuus oli odotettavissa koulujen tekemän suosituksen vuoksi. Muissakin yhteyksissä on noussut esille, että moni vanhemmista kokee pyöräilysuosituksen olevan suoranainen kielto, vaikka lopullinen päätösvalta on todellisuudessa vanhemmilla. Autolla kouluun kulkemisen osuus on huomattava. Kuten jo todettu, koulumatkat ovat pääosin lyhyitä ja koulukyytiläisiä on vain 7 % vastanneista. Tästä huolimatta on vastauksista todettavissa, että moni lapsi

5 kulkee koulumatkansa autolla. 24 % vastaa lapsensa kulkevan autolla vähintään kerran viikossa. Tästä suurin osa (12 %) painottuu vastaukseen 5 kertaa viikossa. Mukavana vastapainona on kuitenkin Ei koskaan vastauksien osuus; 39 %. Viimeisimmästä vastauksesta huolimatta, autolla koulumatkansa kulkevien lapsien osuutta tulisi saada pienennettyä. 4 Diagrammi: Koulumatkan kävellen kulkemisen tulokset. Diagrammi: Koulumatkan pyörällä kulkemisen tulokset. Diagrammi: Koulumatkan autolla kulkemisen tulokset.

6 Kouluun kuljettaminen Kyselyssä selvitettiin, kuinka monella on mahdollisuus kuljettaa lapsensa kouluun ja kuinka moni niin tekee. Ensin tuli vastata kysymykseen Onko teillä mahdollisuus kuljettaa lapsenne kouluun? Tähän kyllä vastanneet vastasivat myös seuraavaan kysymykseen: Kuljetatteko lapsenne kouluun?. Tuloksista on todettavissa, että hyvin monet heistä, joilla on mahdollisuus kuljettaa lapsensa kouluun, sen myös tekevät. 5 Diagrammi: Kouluun kuljettamisen mahdollisuuden jakauma. Diagrammi: Kouluun kuljettamisen jakauma. Kävelevä/pyöräilevä koulubussi Kyselyssä nostettiin esille myös mahdollisuus niin sanottuun kävelevään tai pyöräilevään koulubussiin. Tällä tarkoitetaan kulkutapaa, jolla koululaiset voivat aikuisen johdolla kulkea yhdessä pienenä ryhmänä kouluun. Käytännössä tämä toimii siten, että aikuinen kiertää ennalta sovituin aikatauluin ja reitein lähialuetta ja poimii mukaan halukkaat koululaiset. Kulkumuoto voi olla kävely tai pyöräily. Ideana on, että koulumatkalla on joku joka ohjaa ja neuvoo liikenteessä liikkumista ja ohjaa lapset turvallisia reittejä koululle. Toimiakseen tämä vaatii vanhempien osallistumista koulubussin vetämiseen. Vanhemmilta kysyttiin, kokisivatko he kävelevän tai pyöräilevän koulubussin tarpeelliseksi. Vain noin kolmannes oli koulubussin kannalla.

7 6 Diagrammi: Vastaajien ajatus kävelevän/pyöräilevän koulubussin tarpeellisuudesta. Koulureitit Kyselyssä selvitettiin karttakysymyksen avulla koululaisten käyttämät koulureitit. Saatu materiaali on ensimmäisiä laatuaan ja hyödyntämismahdollisuuksia kehitellään. Aineiston avulla kartoitetaan tällä hetkellä yleisimmin käytössä olevat reittivalinnat. Tuloksista on mahdollista eritellä esim. eniten käytetyt suojatiet. Tällä tavoin turvallisuutta sekä kunnossapitoa on mahdollista keskittää ja kehittää koulureiteillä. Kuhalan ja keskuskoulun 1. ja 2. luokkalaisille järjestettiin erikseen myös oma piirustustehtävä, jonka he suorittivat koulussa opettajan avustuksella. Tehtävä oli samankaltainen kuin minkä vanhemmat toteuttivat kyselyssä, eli Piirrä oma koulureittisi. Koululaisten tuli myös kertoa, millä he koulumatkansa kulkevat. Kouluille toimitettiin valmis materiaali tehtävän toteutukseen. Tavoitteena oli saada koululaisetkin hieman pohtimaan koulureittiään ja millä sen kulkee. Samalla lapset saivat kartanlukuharjoitusta. Varsinaisia tavoitteita tehtävälle onnistumiselle ei asetettu. Piirrokset saivat olla lasten itsensä näköisiä. Palaute opettajilta ja oppilailta oli positiivista. Tehtävä oli ollut haastava, mutta kaikki saivat jonkinlaisen reitin piirrettyä, jolloin tehtävä oli onnistunut. Piirustuksista on mahdollista todeta, että hyvin moni lapsi tietää melko tarkasti millaista reittiä kulkee koululle. Samalla selvisi, että tehtävän tehneistä jopa 73 % kulkee koulumatkansa kävellen ja 10 % joko autolla tai kävellen. Koulumatkan turvallisuus Koulumatkan turvallisuus ja sen takaaminen ovat kyselyn keskeisimpiä asioita. Tavoitteena on mahdollistaa turvalliset koulureitit kaikille koululaisille. Kyselyssä painotettiin mm. turvallisuutta heikentävien tekijöiden selvittämistä. Vastaajien tuli arvioida, kuinka turvalliseksi he tuntevat lapsensa koulumatkan. Selvästi suurin osa vanhemmista määrittelee koulumatkan turvallisuuden hyväksi. 66 % vastanneista on arvioinut lapsensa koulumatkan turvallisuuden hyväksi tai erittäin hyväksi ja vain 7 % on vastannut turvallisuuden tilaksi huonon tai erittäin huonon. Näihinkin tulee kuitenkin puuttua.

8 7 Diagrammi: Koulumatkan turvallisuuden arvioiminen. Turvallisuutta pyritään parantamaan tunnistamalla turvallisuutta heikentävät tekijät ja puuttumalla niihin. Vanhempien tulikin vastata, mitä nämä heikentävät tekijät ovat. Ehdottomasti suurin tekijä oli 46 prosentilla haastavat risteykset/tien ylitykset. Seuraavaksi nousivat esiin kevyenliikenteen väylän puuttuminen (14 %) sekä sosiaaliset pelot, kuten kiusaaminen tai väkivallan uhka (9 %). Myös muita turvallisuutta heikentäviä tekijöitä nousi esiin. Yksi useampaan kertaan mainittu tekijä on muu liikenne. Muun muassa mopot sekä koulualueen runsas ja vilkas liikenne nousevat vastauksissa esille. Vastanneista moni toivookin poliisilta lisää aktiivisuutta koulualueilla ja reiteillä. Diagrammi: Koulureitin turvallisuutta heikentävien tekijöiden jakautuminen. Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle vaaralliseksi kokemiaan paikkoja koulureitillä. Suurimmaksi turvallisuuden heikentäjäksi vahvistuivat risteykset ja tien ylityspaikat. Alla olevasta kartasta on nähtävissä vaaranpaikoiksi merkityt paikat. Suurin osa näistä on risteysalueilla.

9 8 Kartta: Vaaranpaikat kartalle merkittyinä. Lasten liikennetaitojen arviointi Vanhempien tuli myös arvioida lastensa taitoja liikenteessä liikkumiseen. Taustalla on ajatus siitä, onko koulujen asettama pyöräilysuositus vanhempien arvioiden mukaan tarpeellinen. Vastauksissa tuli arvioida lapsen taitoja sekä kävellen että pyörällä liikkuessa. Vanhemmat arvioivat taidot liikenteessä kulkemiseen pääosin hyviksi. Odotetusti kävellen liikkuminen arvioidaan paremmaksi taidoksi lapsilla kuin pyöräillen liikkuminen. 11 % vastanneista pitää lapsensa taitoja pyörällä liikkumiseen huonona tai erittäin huonona, kun kävellen vastaava luku on vain 1 %. Pyöräilyn prosenttia voidaan parantaa mm. liikennekasvatuksen lisäämisellä. Tässä olennainen osa on kodin ja koulun yhteistyö. Diagrammi: Vanhempien arvio lasten liikennetaidoista liikuttaessa kävellen.

10 9 Diagrammi: Vanhempien arvio lasten liikennetaidoista liikuttaessa pyörällä. Liikennekasvatus Kouluissa on jo varhaiskasvatuksesta lähtien paljon liikennekasvatusta. Liikenteessä käyttäytymistä painotetaan joka käänteessä, erityisesti liikenteessä liikkuessa. Vastaukset osoittavat, että moni vanhemmista pitää liikennekasvatusta vanhempien tehtävänä, niin kuin asian todellinen laita onkin. Kyselyssä esitettiin kysymys Koetteko, että esiopetuksessa ja/tai koulussa tulisi panostaa enemmän liikennekasvatukseen sekä esim. pyöräilyn opettamiseen?. Vastaukset kääntyvät pienellä ylivoimalla Kyllä-vastausten puolelle. Vastaukset pyydettiin perustelemaan. Perusteluja tuli puolesta ja vastaan. Monet ei-vastanneet kokivat liikennekasvatuksen kuuluvan kotiin ja vanhemmille. Liikennekasvatuksen lisäämisen kannalla olleiden perusteluista löytyi hyviä pointteja siitä, miten kertaus on aina hyvästä ja ettei liikenteessä käyttäytymisestä voi puhua liikaa. Tulosten valossa on hyvä jatkaa ja panostaa entistä enemmän kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liikennekasvatuksen parissa. Liikennekasvatus perustuu käytännössä oppimiseen, joten neuvoja liikkumiseen olisi tärkeää tulla sekä koulun kanssa liikkuessa kuin myös vanhemmilta. Diagrammi: Liikennekasvatuksen lisääminen kouluissa, vastausten jakauma.

11 Kausivaihtelut Yhtenä hankkeen tavoitteista on tasata kausieroja kulkutapojen välillä. Muun muassa talvipyöräilyn lisäämiseen halutaan panostaa. Ns. kausiliikkuminen ei koske ainoastaan koululaisia vaan on nähtävissä koko kaupungin katukuvassa. Kausivaihtelua halutaan tasata. Talvipyöräilyä ja talvella muutenkin enemmän omin voimin kulkemista autolla kulkemisen sijaan pyritään mahdollistamaan mm. kunnossapidon parantamisella. Kyselyn avulla selvitettiin millaiseksi vanhemmat kokevat kunnossapidon koulureiteillä. Suurin osa (57 %) vastanneista kokee talvikunnossapidon koulureiteillä riittäväksi. 10 Diagrammi: Kaupungin talvikunnossapidon arvioinnin jakauma. Tietoon haluttiin myös, millaisilla välinehankinnoilla vanhemmat kokevat olevan suurin vaikutus kävelyn ja pyöräilyn yleistymisen edistämiseen ja kausivaihteluiden tasaamiseen. Välinehankintojen vastaukset jakautuivat melko tasaisesti. Vaihtoehtoina olivat heijastinliivi/heijastimet, kypärä, valaisimet (pyörälamppu, otsalamppu), liukuesteet kenkiin, talvirenkaat pyöriin sekä jokin muu. Diagrammi: Välinehankintojen jakauma.

12 Koulualueen liikenne Koulualueen liikenteen runsaus ja liikenteen aiheuttama turvattomuus on noussut esille kyselyn vastauksissa sekä muissa yhteyksissä. Koulualueilla on runsaasti saattoliikennettä aamuisin ja noutoliikennettä iltapäivisin. Kyselyssä pyrittiin selvittämään vanhempien kiinnostus erilliseen saatto-/noutopaikkaan. Kyseisen paikan ideana on osoittaa yksi yhteinen helposti lähestyttävä paikka koulualueen läheisyydessä, johon kaikki autolla kouluun saapuvat lapset jätetään. Tältä paikalta olisin turvallinen yhteys koululle siirtymiselle. Tällä tavoin saataisiin rauhoitettua koulun välitön läheisyys suuremmalta liikenteeltä, samalla jokainen lapsi saisi pientä liikettä aamuun ja vireyttä koulupäivään. Kysymys esitettiin mm. saattopaikan tarpeellisuudesta ja etäisyydestä. Tarpeellisuudesta saadut vastaukset ovat 55 prosenttisesti saattopaikan kannalla. Koulualueelle saapumisen toimivaksi tuntee 44 % vastanneista. Vastaukset puolesta ja vastaan jakautuvat hyvin tasan. 11 Diagrammi: Koulualueella saapumisen toimivuuden arviointi. Diagrammi: Saattopaikan tarpeellisuuden arviointi. Saattopaikan ideana on olla koulualueen tuntumassa. Kuitenkin siten, että kyseinen paikka on toteutettavissa riittävän kokoisena. Vastaukset siitä, kuinka lähelle koulua vanhemmat saatto-/noutopaikan toivovat sijoittuvan, ovat hieman yllättäviä. Noin 80 % vastaajista on sitä mieltä, että matka saattopaikalta koululle saa olla maksimissaan metriä. Suurin osa vanhemmista ei ole valmis laittamaan lastaan kävelemään

13 yli sadan metrin matkaa koululle autokyydin päätteeksi. Vastauksien kallistuminen lyhyen matkan puoleen hieman yllättää, kun kyseessä on kuitenkin koululaisten turvallisuutta ja liikkumista edistävä toimi. 12 Diagrammi: Saattopaikan etäisyys. Yhteenveto Kyselyn tulokset antavat hyvän lähtökohdan kävelyn ja pyöräilyn edistämisen toimille ja lisäsuunnitelmille. Koulureittien turvallisuutta parantamalla ja liikennekasvatusta lisäämällä on mahdollista nostaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden osuutta entisestään. Tavoitteena on pyöräilyn salliminen myös ensi- ja toisluokkalaisilta kaikissa kaupungin kouluissa. Tämän uskotaan johtavan autokyydillä kulkevien osuuden pienenemiseen, sillä tulokset antavat vahvan näytön siitä, kuinka matkan pituus on merkittävin tekijä kulkutavan valinnassa. Useat vanhemmat kyyditsevät lapsensa kouluun matkan ollessa liian pitkä kävellä; pyöräilyn sallimisen uskotaan olevan ratkaiseva tekijä näillä raja-arvo matkoilla. Kyselyn tulokset painottuivat kävelyyn, Näin ollen kyselyn uusiminen pyöräilysuosituksen mahdollisen poistumisen jälkeen kertoo, onko pyöräilyn salliminen ratkaisu autolla matkansa kulkevien koululaisten osuuden pienenemiseen. Kaikesta huolimatta löytyy kuitenkin aina niitä, jotka joka tapauksessa kuljettavat lapsensa kouluun. Tällöin nousee esille saattopaikan tärkeys. Saapuvat lapset sitten koulukyydillä tai muulla autokyydillä, jolloin liikennöintiä joka tapauksessa on, tulee tällöin koulualueen liikennejärjestelyjä parantaa. Koulualueen liikenne tulee minimoida ja tällä tavoin turvallisuutta saadaan lisättyä. Monet vanhemmat kokevat koulualueen liikenteen vaaratekijäksi koululaisille ja samalla kuitenkin noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että koulualueen liikennejärjestelyt ovat toimivia ja saattopaikalle ei ole tarvetta. Ajatusta saatto- /noutopaikoista on tarkoitus kehittää eteenpäin. Yksi esille nousseista asioista on vastaajien kokemukset muun liikenteen vaikutuksista turvattomuuden tunteeseen. Tällaisessa yhteydessä mainitaan mm. mopot ja niiden käyttäytyminen liikenteessä. Virheellinen liikennekäyttäytyminen ja sen pois kitkeminen pelkästään kaupungin toimin on haastavaa. Tämän kaltaisissa asioissa toivotaan poliiseilta yhteistyötä ja esimerkiksi lisäaktiivisuutta koulureiteillä. Vastauksistakin kävi ilmi, että vanhemmat kokisivat poliisien näyttäytymisen useammin koulureiteillä liikennettä hillitseväksi tekijänä. Yhteistyö joka taholla on olennainen osa asioiden eteenpäin saattamiseksi. Esimerkkinä liikennekasvatus, joka ns. kuuluu vanhemmille, mutta todellisuudessa toteutetaan kodin ja koulun yhteisvoimin. Parantamalla

14 yhteistyötä koulujen ja kotien välillä entisestään, voidaan taata, että kaikkia lapset saavat riittävästi opastusta ja kertausta sekä ennen kaikkea oikeinlaista esimerkkiä liikenteessä liikkumiseen. Kyselyn vastauksista löytyy hyviä konkreettisia ehdotuksia koulureittien turvallisuuden parantamiseen. Monet vastaukset pitävät sisällään kehityskelpoisia ehdotuksia esimerkiksi hidasteista, valoista ym. käytännöntoimista. Tämän kaltaiset vastaukset helpottavat suunnittelu- sekä kehitystyötä ja ovat olennainen osa liikenneturvallisuuden parantamista. Yhteistyö on avainsana, jolla suunnitelmat saadaan toteutukseen. 13 OVO -hanke Anniina Töttölä Hankkeen yhteyshenkilö Forssa