Artikloista arkitodellisuuteen
|
|
- Päivi Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Artikloista arkitodellisuuteen YK:n vammaissopimus on ratifioitu - Mikä muuttuu? Sirkka Sivula johtava lakimies Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
2 OLET TÄRKEÄ Miten minä voin omalla työlläni edistää YK-sopimuksen toteutumista arjessa? 2
3 MITÄ IHMISOIKEUDET TARKOITTAVAT? Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan ihmisille erityisen tärkeitä tai perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille ja ovat siksi sekä yleisiä että luovuttamattomia. Ei voida ottaa pois julkisen vallan päätöksellä. Kukaan ei voi luopua oikeuksista edes omalla päätöksellään. Kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla pyritään turvaamaan ihmisoikeuksien toteutuminen sopijavaltioissa. 3
4 MITÄ RATIFIOINTI TARKOITTAA? Sopimus on laintasoisena voimassa Suomessa. Se velvoittaa soveltajia. PL 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kehittyneiltä valtioilta vaaditaan enemmän. Sopimus on elävä ja kehittyvä instrumentti. 4
5 NÄKÖKULMAN MUUTOS Vammaissopimus tuo ihmisoikeusnäkökulman vammaisten ihmisten kohteluun ja palveluihin. Sopimus edellyttää suuria muutoksia asenteisiin ja siihen tapaan, kuinka vammaisten ihmisten tarpeisiin vastataan. Lääketieteellisestä mallista kohti ihmisoikeudellista mallia Ihmisoikeudellisessa mallissa yksilöitä tuetaan, jotta heistä tulee yhteisöidensä aktiivisia kansalaisia. 5
6 SOPIMUKSEN YDINKOHDAT (prof. Gerard Quinn 2012) 1) Objektiivisesti määriteltyjen tarpeiden täyttämisestä kohti subjektiivisten oikeuksien käyttämistä 2) Holhoavasta toimintatavasta vuorovaikutteiseen toimintamalliin, jossa vammainen ihminen tekee itse päätöksiä 3) Voimaantuminen kohti yksilön valinnanvapautta, itsenäisyyttä ja osallisuutta (ei vain suojaa, ruokaa, hoitoa) 6
7 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Sopimuksessa on 50 artiklaa. Artikloita 1-9 sovelletaan läpileikkaavasti koko sopimukseen: 1.Sopimuksen tarkoitus 2.Määritelmät 3.Yleiset periaatteet 4.Yleiset velvoitteet 5.Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 6.Vammaiset naiset 7.Vammaiset lapset 8.Tietoisuuden lisääminen 9.Esteettömyys 7
8 TARKOITUS (1 artikla) Edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. 8
9 VAMMAISUUDEN KÄSITE (1 artikla) Vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja ympäristöstä sekä asenteista johtuvien esteiden välillä, joka estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus on kehittyvä, muuttuva käsite. Vammaisuuden kattaminen mahdollisimman laajasti ottaen huomioon myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Lähtökohtana oltava henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan, ei diagnoosipohjainen määrittely. Lähtökohta myös Suomen vammaispolitiikassa. 9
10 KÄSITTEET (2 artikla) Sopimus käsittelee monia aiheita eri elämänalueilta. Sen alussa on määritelty käsitteet, joiden samanlainen ymmärtäminen helpottaa sopimuksen tulkintaa. Käsitteitä: kieli, syrjintä, kohtuullinen mukauttaminen, kaikille sopiva suunnittelu 10
11 YLEISET PERIAATTEET (3 artikla) a) Henkilön synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen b) Yhdenvertaisuus (Tähän liittyy oikeus kohtuulliseen mukauttamiseen, joka edellyttää toimintaympäristön mukauttamista siten, että kaikki voivat toteuttaa ihmisoikeuksiaan yhdenvertaisesti.) c) Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan 11
12 YLEISET PERIAATTEET d) Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisen henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa e) Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus f) Esteettömyys ja saavutettavuus (kommunikaation mahdollistaminen eri keinoin) 12
13 YLEISET PERIAATTEET g) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo h) Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä Sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, koska oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa. 13
14 YLEISET VELVOITTEET (4 artikla) Syrjivät määräykset, tavat ja käytännöt tulee muuttaa tai poistaa. Valtiolla on suora vastuu velvoitteiden toteuttamisesta. Valtiolla on lisäksi huolellisuusvelvoite eli vastuu myös eivaltiollisten toimijoiden aktiivisista toimista ja mahdollisista laiminlyönneistä. Ulottuu myös toimenpiteisiin, jotka valtio on jättänyt toteuttamatta, vaikka sen olisi pitänyt ymmärtää toimen tarpeellisuus oikeuksien toteutumiseksi. Toimenpiteet, joilla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet saadaan asteittain täysimääräisesti toteutettua. Vammaisten henkilöiden osallistaminen heitä koskevaan asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin. 14
15 YLEISET VELVOITTEET Vammaisten henkilöiden edustamisen on tapahduttava järjestöjen kautta. Koskee lainsäädännön ja yleissopimuksen laatimis- ja toimenpanoprosessia, mutta ulottuu myös kaikkeen muuhun vammaisia koskevaan päätöksentekoon. Edellyttää viranomaisilta oma-aloitteista aktiivisuutta ottaa mukaan vammaiset henkilöt prosesseihin (esim. vammaisneuvostot, asiakasneuvostot, uudet osallistumismallit). Ihmisoikeudet ja perusvapaudet on toteutettava samantasoisesti kuin muidenkin henkilöiden kohdalla. Yleissopimuksen määräyksiin on sovellettava ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa. 15
16 ARTIKLAT Käsittelevät yleissopimuksen edellyttämiä kansallisia toimenpiteitä eli ovat varsinaisia sisältöartikloita: Artikla 10: oikeus elämään Artikla 11: vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat Artikla 12: yhdenvertaisuus lain edessä Artikla 13: oikeusjärjestelmän saavutettavuus Artikla 14: henkilön vapaus ja turvallisuus Artikla 15: vapaus kidutuksesta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta Artikla 16: vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä Artikla 17: henkilön koskemattomuuden suojelu Artikla 18: liikkuminen ja kansalaisuuden vapaus Artikla 19: eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Artikla 20: henkilökohtainen liikkuminen 16
17 ARTIKLAT Artikla 21: sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti Artikla 22: yksityisyyden kunnioittaminen Artikla 23: kodin ja perheen kunnioittaminen Artikla 24: koulutus Artikla 25: terveys Artikla 26: kuntoutus Artikla 27: työ ja työllistyminen Artikla 28: riittävä elintaso ja sosiaaliturva Artikla 29: osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään Artikla 30: osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun Artikla 31: tilastot ja tiedonkeruu 17
18 YHDENVERTAISUUS LAIN EDESSÄ (12 artikla) 1.Oikeus tulla tunnustetuksi henkilöksi lain edessä eli oikeuskelpoisuus. Suomessa jokainen ihminen on oikeuskelpoinen. 2.Oikeustoimikelpoisuus yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänalueilla. 3.Oikeustoimikelpoisuutta käytettäessä tarvittava tuki ts. tuettu päätöksenteko. 4.Suoja väärinkäytöksiä vastaan varmistaen, että henkilön oikeuksia, tahtoa ja mieltymyksiä kunnioitetaan. 5.Yhdenvertainen oikeus omistaa tai periä omaisuutta, hoitaa taloudellisia asioita ja saada yhdenvertaisesti luottoa sekä varmistettava, ettei henkilön omaisuutta riistetä mielivaltaisesti. 18
19 MITÄ TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ON? Henkilön kyky tehdä päätöksiä vaihtelee sosiaalisten, ympäristön ja henkilökohtaisten tekijöiden vuoksi. Tuettu päätöksenteko on yksi tapa tukea oikeustoimikelpoisuuden toteutumista. Tuetussa päätöksenteossa henkilö tekee aina itse päätöksen, mutta saa tarvitsemansa/haluamansa tuen päätöksentekoon toiselta/toisilta henkilöiltä. Tuki on vapaaehtoista ja perustuu luottamukseen. Ratkaisevaa on henkilön oma tahto ja mieltymykset eivät hänen objektiiviset etunsa. 19
20 MITÄ TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ON? Vaikeiden asioiden selventämistä, erilaisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen ja niiden seurausten selvittämistä, tukea oman tahdon muodostamisessa ja ilmaisemisessa, tukea päätösten toteuttamisessa, tukea tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa. 20
21 HENKILÖN VAPAUS JA TURVALLISUUS (14 artikla) 1. Sopimuspuolet varmistavat, että vammaiset henkilöt yhdenvertaisesti muiden kanssa: nauttivat oikeudesta vapauteen ja turvallisuuteen; eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kohteeksi, mahdollinen vapaudenriisto tapahtuu lain mukaisesti, eikä vammaisuuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon. 21
22 HENKILÖN VAPAUS JA TURVALLISUUS 2. Sopimuspuolet varmistavat, että jos vammaisilta henkilöiltä riistetään heidän vapautensa jollakin menettelyllä, heillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisiin takeisiin ja että heitä kohdellaan tämän yleissopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, muun muassa tekemällä kohtuullisia mukautuksia. 22
23 ELÄMINEN ITSENÄISESTI JA OSALLISUUS YHTEISÖSSÄ (19 artikla) Yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Sopimusvaltioiden toteutettava tehokkaat ja asianmukaiset toimet, jotta tästä oikeudesta voi nauttia täysimääräisesti, ja helpottaakseen vammaisten henkilöiden täysimääräistä osallisuutta ja osallistumista yhteisöön, mm. varmistamalla: a) yhdenvertainen mahdollisuus valita asuinpaikka sekä missä ja kenen kanssa asuu, eikä velvoitetta käyttää tiettyjä asumisjärjestelyjä, b) saatavissa tarvittavat palvelut (mm. henkilökohtainen apu), c) yleiset palvelut saavutettavissa ja vastaavat tarpeisiin. 23
24 KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN- PANO JA SEURANTA (33 artikla) Yhteystaho(t) (focal point) yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita varten: ulkoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö Yhteystahon tehtävänä: Vastata yleissopimuksen täytäntöönpanosta (lainsäädäntövalmistelu, selvitykset, tiedottaminen, tiedonkeruu ja tilastojen hyödyntäminen) Toimia koordinoivana elimenä yleissopimukseen liittyvissä asioissa Edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien valtavirtaistamista yhteiskunnassa Huolehtia määräaikaisraportoinnista vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle Vammaisjärjestöedustaja osallistuu yhteystahon toimintaan 24
25 KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN- PANO JA SEURANTA Koordinaatiojärjestelmän perustaminen Tehtävänä muun muassa: Tuoda esiin selvitystarpeita ja kehittämiskohteita Helpottaa sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä toimia Vammaisten henkilöiden osallistumisen turvaaminen Tehtävät tarkoitus osoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön perustettavalle, valtakunnallisen vammaisneuvoston korvaavalle elimelle. 25
26 KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN- PANO JA SEURANTA Rakenne, johon kuuluu yksi tai useampi riippumaton järjestelmä, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Järjestelmän tulee täyttää Pariisin periaatteet (koskevat ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi toimivien kansallisten instituutioiden asemaa ja toimintaa). Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio toimii sopimuksen mukaisena rakenteena: Ihmisoikeuskeskus, eduskunnan oikeusasiamies sekä ihmisoikeusvaltuuskunta. Hoitaa sopimukseen liittyvät edistämis-, suojelu- ja seurantatehtävät. Koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedotus, Suomen sopimusvelvoitteiden seuranta. Lisäksi vammaisten henkilöiden suojelu sopimuksessa mainittujen oikeuksien loukkauksilta. 26
27 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSIEN KOMITEA (34 artikla) Valvoo yleissopimuksen täytäntöönpanoa. 18 asiantuntijaa, neljän vuoden kaudet, max. kaksi kautta Raportointi toimista, joihin on ryhdytty yleissopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi sekä tapahtuneesta kehityksestä. Sopijavaltion ensimmäinen raportti kahden vuoden kuluttua yleissopimuksen voimaantulosta. Tämän jälkeen raportointi vähintään neljän vuoden välein ja lisäksi komitean pyynnöstä. Raporttia valmisteltava avoimesti, vammaiset henkilöt osallistatettava prosessiin. Kansalaisjärjestöjen varjoraportointi Komitea antaa yleiskommentteja sopimuksen tulkinnasta (toistaiseksi artiklat 9 ja 12; koulutusartiklasta 24 valmisteilla yleiskommentti) Komitea tutkii yksilövalituksia valtioista, jotka ovat hyväksyneet niitä koskevan valinnaisen pöytäkirjan (ml. Suomi, kun ratifiointi valmis). 27
28 LISÄTIETOA Yleissopimuksen käännös: udet_2016_net.pdf Verneristä löytyy niin yleis- kuin selkokielellä tietoa sopimuksesta: Ihmisoikeudet.net: 28
Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus
Artikloista arkitodellisuuteen - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus LUENNON SISÄLTÖ Mitä ihmisoikeudet tarkoittavat? Sopimuksen synty ja ratifiointi Sopimuksen yleisesittely Tärkeimmät
LisätiedotKatsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta
Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen iltapäivä 28.9.2016 Jutta Keski-Korhonen jutta.keski-korhonen@kvtl.fi Vaikuttamistoiminnan päällikkö Mitä itsemääräämisoikeus
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotYK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen
LisätiedotAjankohtaista lainsäädännössä. Tanja Salisma, lakimies, KVTL ry Helsinki
Ajankohtaista lainsäädännössä Tanja Salisma, lakimies, KVTL ry Helsinki 6.4.2017 YK:n vammaissopimus Ratifioitiin pitkän prosessin päätteeksi ja tuli Suomessa laintasoisena voimaan 10.6.2016 Sopimus on
LisätiedotYK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön
LisätiedotYK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori 26.3.2019 Ajankohtaista lainsäädännöstä Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitto jutta.keski-korhonen@tukiliitto.fi lakineuvonta@tukiliitto.fi
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
Lisätiedot1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS STANDARDI Asukkailla on oltava todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. Itsemääräämisoikeus koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu myös jokapäiväisiin
LisätiedotEsteettömyys YK:n vammaissopimuksessa
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,
LisätiedotAjankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle. Leena Luukka
Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle Leena Luukka ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kansainväliset ihmisoikeudet Kansainväliset ihmisoikeudet ja perusoikeudet määrittävät vähimmäistasoa
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista
Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotYK:n vammaissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja
YK:n vammaissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja Juha-Pekka Konttinen Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Helsinki 1 Suomen vammaispolitiikan taustoja Kehitysvammalaki 1977 Kansainvälisen vammaisten
LisätiedotDnro 306/5/14. Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Esittelijäneuvos Tapio Räty
26.2.2014 Dnro 306/5/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Tapio Räty LAUSUNTO YK:N VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA TEHDYN YLEISSOPIMUKSEN JA SEN VALINNAISEN
Lisätiedot17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen
17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien
LisätiedotLAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA
LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA 1 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009 Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. 2 Lapsen ihmisoikeuksien
LisätiedotOMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN
OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN STANDARDI Asukkailla on oikeus osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen, uskonnolliseen tai yhdistystoimintaan sekä liikuntaan ja urheiluun tai
LisätiedotSelkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja
Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät 8.5.2018 Klaara-työpaja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Yleissopimus
LisätiedotTietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotAjankohtaista lainsäädännössä
Ajankohtaista lainsäädännössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämä kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa 8.6.2016 Sirkka Sivula Johtava lakimies, Tukiliitto
LisätiedotItsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1
Itsemääräämisoikeus Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön ja Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden valossa
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY SUUNTAVIIVOJA TULEVAISUUTEEN SEMINAARI SUUNTIA JA VIITTOJA - ERITYISPALVELUT SOTESSA MARKKU NIEMELÄ
KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY SUUNTAVIIVOJA TULEVAISUUTEEN SEMINAARI 30.03.2019 SUUNTIA JA VIITTOJA - ERITYISPALVELUT SOTESSA MARKKU NIEMELÄ ALUKSI Sipilän hallituksen valmistelema Sote-uudistus kaatui
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotYKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI
YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI Asukkaat voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja käyttää vapaasti kommunikaatiovälineitä. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän
LisätiedotVammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä
2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden
LisätiedotIhmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere
Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-
LisätiedotAjankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta
Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012
LisätiedotYK:n vammaissopimus ja hankintalaki
YK:n vammaissopimus ja hankintalaki Apuvälineiden standardit tutuiksi, 13.10.2015, Vega talo, Validia Kuntoutus Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista
LisätiedotAsiakkaan asema ja oikeudet
Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan oikeuksien päivä 10.10.2017 Satakunnan sairaanhoitopiiri Keskeiset säädökset Asiakaslaki Vammais yleissopi mus Laki holhoustoi mesta Asiakkaan asema ja oikeudet 2
LisätiedotAsiakkaan oikeudet oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä
Asiakkaan oikeudet oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä Juha-Pekka Konttinen Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri 19.1.2017 Helsinki 17-Jan-17 1 Oikeusasiamiehen tehtävät ja toiminta Oikeusasiamiehen tehtävät
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotIhmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys
Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotVAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Eveliina Pöyhönen
VAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus Eveliina Pöyhönen Suomen vammaispoliittinen ohjelma Suomen vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) "Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle 2010
LisätiedotKOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ
Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.
LisätiedotMitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?
Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotLastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -
Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Martina Nygård THL 5.3.2019 Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta / KOULUTUSKIERROS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen
LisätiedotTUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan?
Sirkka Sivula johtava lakimies Kehitysvammaisten Tukiliitto ry TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan? YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimuksen tavoitteena on vammaisen
LisätiedotLIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
LisätiedotAjankohtaista lainsäädännön kehittämisessä
Ajankohtaista lainsäädännön kehittämisessä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä, Jyväskylä 9.10.2019 Lakimies Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto Lainsäädännön tarkoitus Voin tehdä valintoja Päätän
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 694/9B/
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Diaarinumero Päiväys 694/9B/15 17.2.2015 Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan Ihmisoikeuskeskukselle 6.2.2015 lähettämä lausunto- ja kuulemispyyntö. Asia Ihmisoikeuskeskuksen
LisätiedotLapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä
Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Esa Iivonen ja Kirsi Pollari Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 16.11.2018 Lapsen
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja
Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotSusanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?
Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.
LisätiedotItsemääräämisoikeus, keskustelutilaisuus
Kuva, Pirkko Sassi : Punainen viiva, päättäjien mietteitä vammaisuudesta. Olympiastadion. Itsemääräämisoikeus, keskustelutilaisuus Pirkko Sassi, Tukiliiton aluekoordinaattori Itsemääräämisoikeus Mitä sinä
LisätiedotTuettu päätöksenteko. Susanna Hintsala Helsinki Esitys henkilökohtaisen avun päivillä
Tuettu päätöksenteko Susanna Hintsala Helsinki 02.09.2010 Esitys henkilökohtaisen avun päivillä 21.9.2010 Oikeus tavalliseen elämään! Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaa elämäänsä kokevista asioista
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotTarkastukset osana laillisuusvalvontaa
Tarkastukset osana laillisuusvalvontaa Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 29.5.2012 Eduskunnan oikeusasiamies ylin laillisuusvalvoja eduskunnan valitsema toimivallasta
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotAsumisen palveluiden laatu ja valvonta
Asumisen palveluiden laatu ja valvonta 15.3.2018 Sari Mehtälä, ylitarkastaja sari.mehtala@valvira.fi @mehtalas Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotYhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma
Yhyres me päriätähän - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma 2019 2024 Sisällys Sisällys... 2 Esipuhe... 3-4 Koti ja sen ympäristö... 5 Koulu- ja opiskelupalvelut... 5 Työ- ja toimeentulo... 6 Vapaa-aika
LisätiedotMiksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus sirkka Myllys sirkka.myllys@hotmail.co
Lisätiedot----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen
----~ eksote Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen Vammaispalvelujen asiakkaan oikeus saada laadukkaita palveluja on määritelty lainsäädännössä (laki sosiaalihuollon
LisätiedotU 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu
U 10/2016 VP Esteettömyysdirektiivi TyV 19.4.2016 Sama kohtelu yhdenvertaisuus Esteettömyys Lähtökohtana, kun suunnitellaan ja toteutetaan muutoksia yhteiskunnassamme Erilaisilla ihmisillä on erilaisia
LisätiedotAsiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
LisätiedotLainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl
Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön
LisätiedotKysely oikeuksien toteutumisesta vammaisten henkilöiden arjessa Raportti keskeisistä kyselytuloksista
Kysely oikeuksien toteutumisesta vammaisten henkilöiden arjessa Raportti keskeisistä kyselytuloksista Tea Hoffrén Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta 1 Sisällys Johdanto... 3 Tiivistelmä...
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Masonen yksityishenkilö
LisätiedotKUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen
KUVA: LIISA HUIMA Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) 14.12.2018 KUVA: LIISA HUIMA Asumisen laatukriteerit antavat ohjeita
LisätiedotItsemääräämisoikeus käytännössä
Itsemääräämisoikeus käytännössä Koulutuspäivä 6.11.2017 Helsinki johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.
LisätiedotKuinka tunnistaa syrjintä?
Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Hiekkataipale irma.tolmunen@okv.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 13.5.2015 2014/0258(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta
LisätiedotOikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä - AJuPID -projekti
Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä - AJuPID -projekti Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 12. artikla Yhdenvertaisuus lain edessä [
LisätiedotVammaisten ihmisoikeudet asumisessa
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / 17.11.2011 Helsinki Koetaan usein abstrakteiksi ja julistuksenomaisiksi Vrt. perusoikeudet Ihmisoikeudet??? Periaatteellisella
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Tanner-Suonpää sari.tannersuonpaa@tvk.fi
LisätiedotTavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Virpi Paasisalo virpi.paasisalo@suomenki
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen
Lisätiedot