YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Transkriptio

1 YK:n vammaissopimus ja hankintalaki Apuvälineiden standardit tutuiksi, , Vega talo, Validia Kuntoutus Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1

2 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka määrittelevät tietyt perusolosuhteet ja resurssit, jotka ovat välttämättömiä arvokkaan elämän saavuttamiseksi Universaalisuus: yleismaailmallisia ja riippumattomia mistään henkilöön liittyvistä ominaisuuksista Luovuttamattomuus: kuuluvat automaattisesti jokaiselle ihmiselle, eivätkä ole valtion hallinnon myöntämiä eikä niitä voida ottaa pois Jakamattomuus ja synnynnäisyys: niitä ei voi erottaa toisistaan, koska ovat toisistaan riippuvaisia ja yhteenkuuluvia; ne ovat luonnollinen osa jokaisen minää Perusoikeudet ovat kansalliseen lakiin eli perustuslakiin kirjattuja kansainvälisten ihmisoikeuksien kansallisia vastineita 2

3 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva prosessi YK:n vammaisten vuosi 1981 vammaisten vuosikymmen YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1993 vammaisten henkilöiden yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet vammaispolitiikan standardeiksi ns. Standard rules YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen tekstin Suomi allekirjoitti yleissopimuksen ja sen yksilövalitusoikeuspöytäkirjan YK:n vammaissopimus tuli voimaan kansainvälisesti Suomi ei ole kuitenkaan ratifioinut yleissopimusta - ei ole vielä kansallisesti tullut lopullisesti voimaan; lakimuutokset kehitysvammalaissa EU ratifioi yleissopimuksen

4 YK:n vammaissopimuksen merkitys Merkitys Valtioita sitova ja velvoittava Paradigman muutos, kohti ihmisoikeusnäkökulmaa Laaja syrjintäkielto ja esteettömyys läpileikkaavina periaatteina Vammaisten osallistuminen päätöksentekoon ja yleissopimuksen täytäntöönpanoon Tietoisuuden lisääminen (art. 8) Seuranta- ja valvontajärjestelmä 4

5 YK:n vammaissopimuksen tarkoitus - Suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista (art. 1) - Esteettömyys mainitaan ensimmäistä kertaa ylipäätään YK:n ihmisoikeussopimusjärjestelmän sopimusinstrumentissa 5

6 Esteettömyys yleisesti Johdanto-osan v) kohta: esteettömyys ja saavutettavuus käsittää fyysisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen sekä viestinnän ja tiedottamisen ympäristön, terveydenhuollon ja koulutuksen Yleiset periaatteet 3 artiklan f) kohta: esteettömyys ja saavutettavuus; yleiset velvoitteet 4 artiklan h) kohta: saavutettava tieto eri mm. liikkumisen apuvälineistä Esteettömyys ja saavutettavuus kattaa koko yleissopimuksen (myös itse teksti art. 49) artiklat 1-50 läpileikkaavasti siten, että se toimii edellytyksenä sopimuksen muiden ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräiselle toteuttamiselle! 6

7 Esteettömyys erityisesti I esteettömyysartikla 9 Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön kuljetukseen tiedottamiseen ja viestintään mm. tieto- ja viestintäteknologia ja -järjestelmät muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupungissa että maaseudulla» sis. rakennukset, tiet, kulkuneuvot, sisä- ja ulkotilat, koulut, asunnot, terveysyksiköt, työpaikat, sähköiset palvelut, pelastuspalv. 7

8 Esteettömyys erityisesti II esteettömyysartikla 9 Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla: tarjotaan yleisölle avoimien ja tarjottavien tilojen ja palvelujen saatavuutta koskevat vähimmäisstandardien ja ohjeiden kehittäminen ja valvonta esteettömyys ja saavutettavuus koskee myös yksityisiä tahoja sidosryhmien koulutus esteettömyys- ja saavutettavuuskysymyksissä tuotetaan fyysisen ympäristön erilaiset opastetekstit pistekirjoituksella sekä helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa järjestetään mm. apua ja avustajia helpottamaan fyysisen ympäristön esteettömyyttä edistetään tiedon saavutettavuutta vammaisten avustamisen ja tukemisen muotoja varten 8

9 Henkilökohtainen liikkuminen 20 artikla ja tiedonsaantiartikla art. Sopimuspuolen tulee helpottaa vammaisten itsenäistä henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla kuin ja silloin kun he haluavat Laadukkaiden liikkumisen apuvälineiden, laitteiden, apuvälineteknologian saatavuus vammaisille Palveluntuottajien vastuu liikkumisen apuvälineiden, laitteiden ja apuvälineteknologian saatavuudesta vammaisille henkilöille 21 art. Yleisölle tarkoitettu tieto vammaisille henkilöille oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknologiaa käyttäen (soveltuvuus vammaisille) Havaittavissa piirteitä standardeja sivuavasta tematiikasta! 9

10 Kuntoutusartikla 26 Tavoite säilyttää vammaisen henkilön mahdollisimman suuret ruumiilliset, sosiaaliset, henkiset ja ammatilliset kyvyt ja itsenäisyys osallistumiseen yhteisössä Sopimuspuolet edistävät vammaisille tarkoitettujen kuntoutukseen liittyvien apuvälineiden ja apuvälineteknologian saatavuutta, tuntemusta ja käyttöä Viimeinen kohta sivuaa standardeja! 10

11 Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät lähikäsitteet, art. 2 määritelmät Viestintä: viestintätapojen ja keinojen saavutettavuus sekä tieto- ja viestintäteknologia Kieli: puhut kielet, viittomakielet, muut ei-puhutun kielen muodot Kohtuullinen mukauttaminen: yksittäistapauksessa toteutettavat tarpeelliset ja asianmukaiset muutokset ja järjestelyt, joilla ei aiheuteta kohtuutonta rasitetta Huom. kohtuullisten mukautusten epääminen syrjintää! Kaikille sopiva suunnittelu: tuotteet ja palvelut sekä ympäristöt suunnitellaan kaikille sopiviksi (Design for all): ei sulje pois vammaisen tarvitsemia apuvälineitä Standardit! 11

12 Itsenäisen elämän ja osallisuuden vaatimus Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä ja valinnanvapaudet (art. 19) Asuinpaikka ja asumisjärjestelyt Asumisessa tarvittavat palvelut ja apuvälineet Henkilökohtainen apu Esteettömyys ja yhdenvertaisuus ovat edellytyksiä vammaisen itsenäiseen elämään ja osallisuuteen Esteettömyys Itsenäinen elämä ja osallisuus Yhdenvertaisuus 12

13 Hankintalaki ( /348) Hankintalaki sääntelee tarkasti menettelyä julkisen vallan hankkiessa tavaroita tai palveluita yksityisiltä; kynnysarvot esim. SOTE palvelut euroa Tekninen eritelmä (5 k. 19) tarkoittaa hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai materiaalin ominaisuuksien määrittelyä mm. suunnittelua, laatua, ympäristönsuojelun tasoa, vaatimustenmukaisuutta, käyttöön soveltuvuutta ( ) Standardi (5 k. 21) on tunnustetun standardisointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä määrittelyä, joka on julkaistu standardina, ja jonka käyttäminen ei ole pakollista (a. kansainvälinen, b. eurooppalainen, c. kansallinen) 13

14 Hankintamenettelyn kuvaus pääpiirteittäinen Hankinnan suunnittelu Hankintaprosessi Hankintasopimus 14

15 EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) Johdanto: direktiivin täytäntöönpanossa otettava huomioon YK:n vammaissopimus erit. viestintävälineet, tekniset eritelmät, hankintasopimusten tekoperusteet, sopimuksen toteuttamisen ehdot Suomenkielisen EU:n hankintadirektiivin käännösoikaisu (42 artikla 1 kohdan neljäs alakohta): on: tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon esteettömyys vammaisille henkilöille pitää olla: otetaan huomioon esteettömyys vammaisille henkilöille Jos pakolliset esteettömyysvaatimukset vahvistetaan EU:n säädöksellä, tämä säädös otettava huomioon ( ) 15

16 Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö (TEM 37/2015) Tarkoituksena joustavoittaa hankintamenettelyä, mutta myös ottaa aiempaa paremmin huomioon ympäristö- ja sosiaalisia sekä innovaationäkökohtia (kestävien hankintojen käyttö) Yleinen osa: esteettömyyden kuvaus likimain vastaavasti kuin (Esteettömyystiedon keskus) ja YK:n vammaissopimus viitekehyksenä Tekninen eritelmä 4 : tekninen määrittely, joka muodostuu vaatimukseksi sen käytölle mm. kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu kuten esteettömyys vammaisille henkilöille (standardi, kuten aiempi laki) Hankinnan kohteen kuvaus 71 : esteettömyys tulisi aina huomioida mm. liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden pääsy rakennuksiin tai teknisten laitteiden käyttöominaisuuksiin 16

17 YK:n vammaissopimuksen artikla 4.3: Ei mitään meistä ilman meitä! (Kuva: Kaisa Leka) 17

18 KIITOS! Henrik Gustafsson Lakimies, ry Mannerheimintie Helsinki Puh