Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Transkriptio

1 Artikloista arkitodellisuuteen - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

2 LUENNON SISÄLTÖ Mitä ihmisoikeudet tarkoittavat? Sopimuksen synty ja ratifiointi Sopimuksen yleisesittely Tärkeimmät artiklat Sopimuksen täytäntöönpano ja seuranta Mistä saan lisätietoa? 2

3 MITÄ IHMISOIKEUDET TARKOITTAVAT? Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan ihmisille erityisen tärkeitä tai perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille ja ovat siksi sekä yleisiä että luovuttamattomia. Ei voida ottaa pois julkisen vallan päätöksellä. Kukaan ei voi luopua oikeuksista edes omalla päätöksellään. Kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla pyritään turvaamaan ihmisoikeuksien toteutuminen sopijavaltioissa. 3

4 SOPIMUKSEN SYNTY JA VOIMAANTULO 1. YK:n yleiskokous hyväksyi yhdessä neuvotellun sopimuksen Jokainen valtio hyväksyy erikseen sopimustekstin allekirjoittamalla sopimuksen (Suomi ). 3. Eduskunta hyväksyi sopimuksen voimaansaattamista koskevan lain 373/2015 ja tasavallan presidentti vahvisti sen Ratifiointi tapahtuu tallettamalla ratifiointiasiakirja YK:n pääsihteerin huostaan, jolloin Suomi lopullisesti sitoutuu sopimukseen. 5. Sopimus ja sen valinnainen lisäpöytäkirja tulevat Suomessa voimaan 30 päivän kuluttua ratifiointiasiakirjan tallettamisesta. 4

5 EDUSKUNNAN PÄÄTÖS Eduskunta edellytti lakia hyväksyessään, että ennen kuin ratifiointi saatetaan loppuun, tulee varmistua siitä, että sopimuksen 14 artiklan ratifioinnin edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä. 5

6 RATIFIOINNIN EDELLYTTÄMÄT MUUTOKSET Oikeusministeriö on katsonut, että vain kehitysvammalain tahdonvastaista erityishuoltoa ja rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset ovat sopimuksen vastaisia. Oikeusministeriö ja STM ovat valmistelleet muutokset kehitysvammalakiin virkatyönä. Esitys on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä huomenna. 6

7 RATIFIOINNIN EDELLYTTÄMÄT MUUTOKSET Lainsäädännössä erityisesti huomioitava itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Rajoittamisesta on säänneltävä tarkkarajaisesti lailla. Asiakkaalla oltava riittävät oikeussuojakeinot. Erilaisia näkemyksiä siitä, mitä rajoittaminen on. 7

8 MITÄ RATIFIOINTI TARKOITTAA? Sopimus on laintasoisena voimassa Suomessa. Lainsäädäntö saatettu vastaamaan sopimusta. Se on elävä ja kehittyvä instrumentti. Se velvoittaa soveltajia. PL 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kehittyneiltä valtioilta vaaditaan enemmän. 8

9 NÄKÖKULMAN MUUTOS Vammaissopimus tuo ihmisoikeusnäkökulman vammaisten ihmisten kohteluun ja palveluihin. Sopimus edellyttää suuria muutoksia asenteisiin ja siihen tapaan, kuinka vammaisten ihmisten tarpeisiin vastataan. Lääketieteellisestä mallista kohti ihmisoikeudellista mallia Ihmisoikeudellisessa mallissa yksilöitä tuetaan, jotta heistä tulee yhteisöidensä aktiivisia kansalaisia. 9

10 SOPIMUKSEN YDINKOHDAT (prof. Gerard Quinn 2012) 1) Objektiivisesti määriteltyjen tarpeiden täyttämisestä kohti subjektiivisten oikeuksien käyttämistä 2) Holhoavasta toimintatavasta vuorovaikutteiseen toimintamalliin, jossa vammainen ihminen tekee itse päätöksiä 3) Voimaantuminen kohti yksilön valinnanvapautta, itsenäisyyttä ja osallisuutta (ei vain suojaa, ruokaa, hoitoa) 10

11 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Sopimuksessa on 50 artiklaa. Artikloita 1-9 sovelletaan läpileikkaavasti koko sopimukseen: 1.Sopimuksen tarkoitus 2.Määritelmät 3.Yleiset periaatteet 4.Yleiset velvoitteet 5.Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 6.Vammaiset naiset 7.Vammaiset lapset 8.Tietoisuuden lisääminen 9.Esteettömyys 11

12 TARKOITUS (1 artikla) Edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Täysimääräinen yhdenvertaisuus kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla Ihmisoikeuksien edistäminen Tulevaisuuteen suuntautuva aktiivinen toiminta, esim. koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedonjako, asenteisiin vaikuttaminen Suojelu Valtion suora ja välillinen suojeluvelvoite oikeuksien loukkauksia vastaan. Myös ei-valtiollisten toimijoiden oikeuksien loukkaukset. Ihmisoikeuksien takaaminen Valtion tehtävä tosiasiallisia toimia, jotta täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet varmistetaan Edistettävä taattuja oikeuksia sekä tarkoitusperien toteutumista 12 Vaatii riittäviä resursseja

13 VAMMAISUUDEN KÄSITE (1 artikla) Vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja ympäristöstä sekä asenteista johtuvien esteiden välillä, joka estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus on kehittyvä, muuttuva käsite. Vammaisuuden kattaminen mahdollisimman laajasti ottaen huomioon myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Lähtökohtana oltava henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan, ei diagnoosipohjainen määrittely. Lähtökohta myös Suomen vammaispolitiikassa. 13

14 KÄSITTEET (2 artikla) Sopimus käsittelee monia aiheita eri elämänalueilta. Sen alussa on määritelty käsitteet, joiden samanlainen ymmärtäminen helpottaa sopimuksen tulkintaa. Käsitteitä: kieli, syrjintä, kohtuullinen mukauttaminen, kaikille sopiva suunnittelu 14

15 YLEISET PERIAATTEET (3 artikla) a) Henkilön synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen b) Yhdenvertaisuus (Tähän liittyy oikeus kohtuulliseen mukauttamiseen, joka edellyttää toimintaympäristön mukauttamista siten, että kaikki voivat toteuttaa ihmisoikeuksiaan yhdenvertaisesti.) c) Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan 15

16 YLEISET PERIAATTEET d) Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisen henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa e) Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus f) Esteettömyys ja saavutettavuus (kommunikaation mahdollistaminen eri keinoin) 16

17 YLEISET PERIAATTEET g) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo h) Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä Sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, koska oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa. 17

18 YLEISET VELVOITTEET (4 artikla) Syrjivät määräykset, tavat ja käytännöt tulee muuttaa tai poistaa. Valtiolla on suora vastuu velvoitteiden toteuttamisesta. Valtiolla on lisäksi huolellisuusvelvoite eli vastuu myös eivaltiollisten toimijoiden aktiivisista toimista ja mahdollisista laiminlyönneistä. Ulottuu myös toimenpiteisiin, jotka valtio on jättänyt toteuttamatta, vaikka sen olisi pitänyt ymmärtää toimen tarpeellisuus oikeuksien toteutumiseksi. Toimenpiteet, joilla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet saadaan asteittain täysimääräisesti toteutettua. Vammaisten henkilöiden osallistaminen heitä koskevaan asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin. 18

19 YLEISET VELVOITTEET Vammaisten henkilöiden edustamisen on tapahduttava järjestöjen kautta. Koskee lainsäädännön ja yleissopimuksen laatimis- ja toimenpanoprosessia, mutta ulottuu myös kaikkeen muuhun vammaisia koskevaan päätöksentekoon. Edellyttää viranomaisilta oma-aloitteista aktiivisuutta ottaa mukaan vammaiset henkilöt prosesseihin (esim. vammaisneuvostot, asiakasneuvostot, uudet osallistumismallit). Ihmisoikeudet ja perusvapaudet on toteutettava samantasoisesti kuin muidenkin henkilöiden kohdalla. Yleissopimuksen määräyksiin on sovellettava ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa. 19

20 ARTIKLAT Käsittelevät yleissopimuksen edellyttämiä kansallisia toimenpiteitä eli ovat varsinaisia sisältöartikloita: Artikla 10: oikeus elämään Artikla 11: vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat Artikla 12: yhdenvertaisuus lain edessä Artikla 13: oikeusjärjestelmän saavutettavuus Artikla 14: henkilön vapaus ja turvallisuus Artikla 15: vapaus kidutuksesta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta Artikla 16: vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä Artikla 17: henkilön koskemattomuuden suojelu Artikla 18: liikkuminen ja kansalaisuuden vapaus Artikla 19: eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Artikla 20: henkilökohtainen liikkuminen 20

21 ARTIKLAT Artikla 21: sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti Artikla 22: yksityisyyden kunnioittaminen Artikla 23: kodin ja perheen kunnioittaminen Artikla 24: koulutus Artikla 25: terveys Artikla 26: kuntoutus Artikla 27: työ ja työllistyminen Artikla 28: riittävä elintaso ja sosiaaliturva Artikla 29: osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään Artikla 30: osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun Artikla 31: tilastot ja tiedonkeruu 21

22 YHDENVERTAISUUS LAIN EDESSÄ (12 artikla) 1.Oikeus tulla tunnustetuksi henkilöksi lain edessä eli oikeuskelpoisuus. Suomessa jokainen ihminen on oikeuskelpoinen. 2.Oikeustoimikelpoisuus yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänalueilla. 3.Oikeustoimikelpoisuutta käytettäessä tarvittava tuki ts. tuettu päätöksenteko. 4.Suoja väärinkäytöksiä vastaan varmistaen, että henkilön oikeuksia, tahtoa ja mieltymyksiä kunnioitetaan. 5.Yhdenvertainen oikeus omistaa tai periä omaisuutta, hoitaa taloudellisia asioita ja saada yhdenvertaisesti luottoa sekä varmistettava, ettei henkilön omaisuutta riistetä mielivaltaisesti. 22

23 MITÄ TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ON? Henkilön kyky tehdä päätöksiä vaihtelee sosiaalisten, ympäristön ja henkilökohtaisten tekijöiden vuoksi. Tuettu päätöksenteko on yksi tapa tukea oikeustoimikelpoisuuden toteutumista. Tuetussa päätöksenteossa henkilö tekee aina itse päätöksen, mutta saa tarvitsemansa/haluamansa tuen päätöksentekoon toiselta/toisilta henkilöiltä. Tuki on vapaaehtoista ja perustuu luottamukseen. Ratkaisevaa on henkilön oma tahto ja mieltymykset eivät hänen objektiiviset etunsa. 23

24 MITÄ TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ON? Vaikeiden asioiden selventämistä, erilaisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen ja niiden seurausten selvittämistä, tukea oman tahdon muodostamisessa ja ilmaisemisessa, tukea päätösten toteuttamisessa, tukea tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa. 24

25 HENKILÖN VAPAUS JA TURVALLISUUS (14 artikla) 1. Sopimuspuolet varmistavat, että vammaiset henkilöt yhdenvertaisesti muiden kanssa: nauttivat oikeudesta vapauteen ja turvallisuuteen; eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kohteeksi, mahdollinen vapaudenriisto tapahtuu lain mukaisesti, eikä vammaisuuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon. 25

26 HENKILÖN VAPAUS JA TURVALLISUUS 2. Sopimuspuolet varmistavat, että jos vammaisilta henkilöiltä riistetään heidän vapautensa jollakin menettelyllä, heillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisiin takeisiin ja että heitä kohdellaan tämän yleissopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, muun muassa tekemällä kohtuullisia mukautuksia. 26

27 ELÄMINEN ITSENÄISESTI JA OSALLISUUS YHTEISÖSSÄ (19 artikla) Yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Sopimusvaltioiden toteutettava tehokkaat ja asianmukaiset toimet, jotta tästä oikeudesta voi nauttia täysimääräisesti, ja helpottaakseen vammaisten henkilöiden täysimääräistä osallisuutta ja osallistumista yhteisöön, mm. varmistamalla: a) yhdenvertainen mahdollisuus valita asuinpaikka sekä missä ja kenen kanssa asuu, eikä velvoitetta käyttää tiettyjä asumisjärjestelyjä, b) saatavissa tarvittavat palvelut (mm. henkilökohtainen apu), c) yleiset palvelut saavutettavissa ja vastaavat tarpeisiin. 27

28 KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN- PANO JA SEURANTA (33 artikla) Yhteystaho(t) (focal point) yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita varten: ulkoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö Yhteystahon tehtävänä: Vastata yleissopimuksen täytäntöönpanosta (lainsäädäntövalmistelu, selvitykset, tiedottaminen, tiedonkeruu ja tilastojen hyödyntäminen) Toimia koordinoivana elimenä yleissopimukseen liittyvissä asioissa Edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien valtavirtaistamista yhteiskunnassa Huolehtia määräaikaisraportoinnista vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle Vammaisjärjestöedustaja osallistuu yhteystahon toimintaan 28

29 KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN- PANO JA SEURANTA Koordinaatiojärjestelmän perustaminen Tehtävänä muun muassa: Tuoda esiin selvitystarpeita ja kehittämiskohteita Helpottaa sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä toimia Vammaisten henkilöiden osallistumisen turvaaminen Tehtävät tarkoitus osoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön perustettavalle, valtakunnallisen vammaisneuvoston korvaavalle elimelle. 29

30 KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN- PANO JA SEURANTA Rakenne, johon kuuluu yksi tai useampi riippumaton järjestelmä, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Järjestelmän tulee täyttää Pariisin periaatteet (koskevat ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi toimivien kansallisten instituutioiden asemaa ja toimintaa). Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio toimii sopimuksen mukaisena rakenteena: Ihmisoikeuskeskus, eduskunnan oikeusasiamies sekä ihmisoikeusvaltuuskunta. Hoitaa sopimukseen liittyvät edistämis-, suojelu- ja seurantatehtävät. Koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedotus, Suomen sopimusvelvoitteiden seuranta. Lisäksi vammaisten henkilöiden suojelu sopimuksessa mainittujen oikeuksien loukkauksilta. 30

31 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSIEN KOMITEA (34 artikla) Valvoo yleissopimuksen täytäntöönpanoa. 18 asiantuntijaa, neljän vuoden kaudet, max. kaksi kautta Raportointi toimista, joihin on ryhdytty yleissopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi sekä tapahtuneesta kehityksestä. Sopijavaltion ensimmäinen raportti kahden vuoden kuluttua yleissopimuksen voimaantulosta. Tämän jälkeen raportointi vähintään neljän vuoden välein ja lisäksi komitean pyynnöstä. Raporttia valmisteltava avoimesti, vammaiset henkilöt osallistatettava prosessiin. Kansalaisjärjestöjen varjoraportointi Komitea antaa yleiskommentteja sopimuksen tulkinnasta (toistaiseksi artiklat 9 ja 12; koulutusartiklasta 24 valmisteilla yleiskommentti) Komitea tutkii yksilövalituksia valtioista, jotka ovat hyväksyneet niitä koskevan valinnaisen pöytäkirjan (ml. Suomi, kun ratifiointi valmis). 31

32 LISÄTIETOA Yleissopimuksen käännös: udet_2016_net.pdf Verneristä löytyy niin yleis- kuin selkokielellä tietoa sopimuksesta: Ihmisoikeudet.net: 32