SPEK tutkii. Kaisa Eskelinen Valtteri Tervala Sanna Malinen - Henrieta Hamilton-Skurak MIKSI PALOKUNTATOIMINTA HIIPUU TAI VIRIÄÄ?
|
|
- Hanna-Mari Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 15 SPEK tutkii Kaisa Eskelinen Valtteri Tervala Sanna Malinen - Henrieta Hamilton-Skurak MIKSI PALOKUNTATOIMINTA HIIPUU TAI VIRIÄÄ?
2 Kaisa Eskelinen, Valtteri Tervala, Sanna Malinen & Henrieta Hamilton-Skurak MIKSI PALOKUNTATOIMINTA HIIPUU TAI VIRIÄÄ? Osa I: Miksi palokunnan toiminta hiipuu tai viriää? - loppuraportti Osa II: Vapaaehtoiset palokuntalaiset Suomessa: esteet, motivaatiot ja asenteet Osa III: Toimintamallit palokunnan toiminnan hiipumisen estämiseksi ja toiminnan aloittamisen tueksi 15 SPEK tutkii
3 Painotalo Grano Oy, 2017 SPEK Tutkii 15 ISBN (nid.) ISBN ( pdf) ISSN (nid.) ISSN (pdf) Julkaisija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, Helsinki Puhelin (09)
4 Sisällys Esipuhe...9 Tiivistelmä Sammandrag Abstract OSA I: Miksi palokunnan toiminta hiipuu tai viriää? Johdanto...17 Palokuntien elinvoimaisuuteen vaikuttavat ilmiöt Vapaaehtoisesta kansalaistoiminnasta kohti ammattimaisuutta Kaupungistuminen...21 Verkostoituminen Tutkimusasetelma...24 Tutkimustehtävä...24 Tutkimuksessa tarkastellut palokuntamuodot Tutkimuksen tiedonkeruu...26 Palokuntien haastattelut...26 Kysely...28 Haastattelut toimintansa aloittaneille tai lopettaneille palokunnille...30 Miksi palokuntatoiminta viriää?...30 Sosiaalinen pääoma yhdistystoiminnan vahvuudet palokunnan toiminnan aloittamisessa...30 Aloittaneet palokunnat täyttivät alueellaan palvelutarpeen aukon...34 Verkostoituminen edistää palokunnan toiminnan aloittamista...36 Miksi palokuntatoiminta hiipuu?...40 Sosiaaliseen pääomaan ja yhdistystoimintaan liittyvät tekijät Palvelutuotannon tarpeisiin sopeutuminen...44 Palokunnan verkostojen vahvistaminen...50 Kysely toimintansa lopettaneille ja toimintamuotoaan muuttaneille palokunnille Vastaajien taustatiedot Yhdistystoiminnan sisäiset syyt palokunnan toiminnan lopettamisessa tai toimintamuodon muutoksessa
5 Palokunnan ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät palokunnan toiminnan lopettamisessa tai toimintamuodon muutoksessa...63 Kokonaiskuva palokuntien toiminnan loppumiseen tai toimintamuodon muuttumiseen johtavista syistä...68 Johtopäätökset Lähteet...74 Liite 1. Palokuntien valmiustasoluokitus...76 Liite 2. Haastattelurunko toimintansa aloittaneelle palokunnalle Liite 3. Haastattelurunko toimintansa lopetttaneelle palokunnalle...78 Liite 4. Kyselytutkimus...79 OSA II: Vapaaehtoiset palokuntalaiset Suomessa: esteet, motivaatiot ja asenteet...87 Tiivistelmä Executive summary...94 Taustaa...97 Kyselyprosessi...97 Osallistujat...98 Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisidentiteetti Liittymissyyt Paras asia palokuntatoiminnassa Tärkein syy jatkaa toimintaa Vapaaehtoistyön esteet Esteiden madaltaminen Tauot vapaaehtoistyöstä Vapaaehtoisten asenteet Vapaaehtoisten tyytyväisyys Vapaaehtoisten sitoutuminen
6 Vapaaehtoisten sopeutumiskyky Henkilökohtainen ja organisaation tarjoama tuki Vapaaehtoisten luottamus vapaaehtoisen palokunnan johtoon Ystävyyssuhteiden merkitys Lopettamisaikeet Poissaolotiheys Asennemuuttujien väliset yhteydet Entisille vapaaehtoisille osoitetut kysymykset Rajoitukset ja loppusanat Viitteet Liite A. Liitetaulukot Liite B. Kysymysten mittausominaisuudet Liite C. Kyselylomakkeet OSA III: Toimintamallit palokunnan toiminnan hiipumisen estämiseksi ja toiminnan aloittamisen tueksi A 1. Palokuntien välisen yhteistyön lisääminen tai palokunnan tehtävien uudistaminen A 2. Rekrytointikäytäntöjen kehittäminen A 3. Palokuntalaisten motivoiminen A 4. Palokunnan toimintakulttuurin kehittäminen A 5. Vinkkejä palokunnan hallintoon ja talouteen B 1. Palokunnan toiminnan aloittamisen vaiheet B 2. Aloittavan palokunnan talous ja rahoitus B 3. Yksilöiden motivointi Lisämateriaalia Lähteet
7 Taulukko - ja kuvaluettelo OSA I: Miksi palokunnan toiminta hiipuu tai viriää? -loppuraportti Taulukot Taulukko 1. Vastaajien näkemykset siitä, oliko palokunnan toiminnan loppumisessa tai toimintamuodon muutoksessa kyse palokunnan sisäisistä tai ulkoisista...71 Kuvat Kuva 1. Vastaajien edustamien palokuntien muutostilanne Kuva 2. Niiden vastaajien osuus, jotka olivat sitä mieltä, että ko. osa-alue olisi ennaltaehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden ennallaan...59 Kuva 3. Niiden vastaajien osuus, jotka olivat sitä mieltä, että ko. osa-alue olisi ennaltaehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden ennallaan Kuva 4. Niiden vastaajien osuus, jotka olivat sitä mieltä, että ko. osa-alue olisi ennaltaehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden ennallaan Kuva 5. Niiden vastaajien osuus, jotka olivat sitä mieltä, että ko. osa-alue olisi ennaltaehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden ennallaan...63 Kuva 6. Niiden vastaajien osuus, jotka olivat sitä mieltä, että ko. osa-alue olisi ennaltaehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden ennallaan...65 Kuva 7. Niiden vastaajien osuus, jotka olivat sitä mieltä, että ko. osa-alue olisi ennaltaehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden ennallaan...67 Kuva 8. Vähintään jossain määrin merkittäväksi syyksi osa-alueen palokunnan toiminnan lopettamiseen tai toiminnan muuttumiseen arvioivien osuus...69 Kuva 9. Vähintään jossain määrin merkittäväksi syyksi osa-alueen palokunnan toiminnan lopettamiseen tai toiminnan muuttumiseen arvioivien osuus
8 OSA II: Vapaaehtoiset palokuntalaiset Suomessa: esteet, motivaatiot ja asenteet Taulukot Taulukko 1. Nykyisten ja entisten vapaaehtoisten taustatiedot...99 Taulukko 2. Nykyisten vapaaehtoisten syyt liittyä vapaaehtoiseen palokuntaan ikäryhmittäin Taulukko 3. Vapaaehtoistyön esteiden frekvenssijakauma ja vakavuuspisteet, nykyiset vapaaehtoiset Taulukko 4. Nykyisten ja entisten vapaaehtoisten vapaaehtoistyön esteille antamien vakavuuspisteiden keskimääräiset erot Taulukko 5. Nykyisten ja entisten vapaaehtoisten vapaaehtoistyön esteille antamien vakavuuspisteiden keskimääräiset erot sukupuolittain Taulukko 6. Nykyisten ja entisten vapaaehtoisten vapaaehtoistyön esteille antamien vakavuuspisteiden keskiarvojen erot ikäryhmittäin Taulukko 7. Nykyisten ja entisten vapaaehtoisten vapaaehtoistyön esteille antamien vakavuuspisteiden keskiarvojen erot maantieteellisen sijainnin mukaan Taulukko 8. Asennemittareiden keskiarvot ja keskihajonnat Taulukko 9. Asennemittarien väliset korrelaatiot Kuvat Kuva 1. Nykyisten vapaaehtoisten jakaantuminen alueittain Kuva 2. Nykyisten vapaaehtoisten osallistumisaste vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan Kuva 3. Entisten vapaaehtoisten osallistumisaste vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan Kuva 4. Sukupuolierot vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa Kuva 5. Ikäerot nykyisten vapaaehtoisten osallistumisessa toimintaan Kuva 6. Ikäerot entisten vapaaehtoisten osallistumisessa toimintaan Kuva 7. Alueelliset erot nykyisten vapaaehtoisten osallistumisessa toimintaan Kuva 8. Alueelliset erot entisten vapaaehtoisten osallistumisessa toimintaan Kuva 9. Nykyisten vapaaehtoisten syyt liittyä vapaaehtoiseen palokuntaan Kuva 10. Nykyisten vapaaehtoisten liittymissyiden erot vapaaehtoisten sukupuolen mukaan Kuva 11. Erot nykyisten vapaaehtoisten syissä liittyä vapaaehtoiseen palokuntaan ikäryhmittäin Kuva 12. Nykyisten vapaaehtoisten ilmoittamat vapaaehtoistyön esteet Kuva 13. Sukupuolierot nykyisten vapaaehtoisten vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa kokemien esteiden keskimääräisissä vakavuuspisteissä
9 Kuva 14. Erot nykyisten vapaaehtoisten vapaaehtoistyössä kokemissa esteissä iän mukaan Kuva 15. Nykyisten vapaaehtoisten kokemien esteiden erot maantieteellisen sijainnin mukaan Kuva 16. Nykyisten ja entisten vapaaehtoisten asennemittareiden keskiarvot Kuva 17. Nykyisten vapaaehtoisten tyytyväisyyden taso Kuva 18. Nykyisten vapaaehtoisten sitoutumisen taso Kuva 19. Nykyisten vapaaehtoisten sopeutumiskyvyn taso Kuva 20. Nykyisten vapaaehtoisten kollegoiltaan ja johdolta saadun henkilökohtaisen tuen taso Kuva 21. Nykyisten vapaaehtoisten palokunnan organisaatiolta saadun tuen taso Kuva 22. Nykyisten vapaaehtoisten luottamuksen taso palokunnan johtoa kohtaan Kuva 23. Nykyisten vapaaehtoisten palokuntatoiminnan lopettamisaikeiden taso Kuva 24. Nykyisten vapaaehtoisten toistuvien poissaolojen taso Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuntatyyppien luokitus Liitetaulukko 2.Nykyisten vapaaehtoisten koulu-, opinto- ja työtaustat Liitetaulukko 3.Entisten vapaaehtoisten koulu-, opinto- ja työtaustat Liitetaulukko 4.Vapaaehtoiseen palokuntaan liittymisen syyt Liitetaulukko 5. Sukupuolierot liittymissyissä Liitetaulukko 6. Entisten vapaaehtoisten liittymissyyt ikäryhmittäin Liitetaulukko 7. Nkyisten vapaaehtoisten sukupuolierot vapaaehtoistyölle koettujen esteiden keskiarvoissa ja keskihajonnoissa Liitetaulukko 8.Koettujen esteiden keskiarvojen erot ikäryhmän mukaan Liitetaulukko 9.Nykyisten vapaaehtoisten kokemien esteiden keskiarvojen erot maantieteellisen sijainnin mukaan Liitekuvat Liitekuva 1. Entisten vapaaehtoisten syyt liittyä vapaaehtoiseen palokuntaan
10 Esipuhe Ajatus tutkia palokuntien toiminnan aloittamisen ja lopettamisen syitä on ollut ilmoilla jo pitkään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. Ajatus on syntynyt erilaisten selvitysten pohjalta, joissa on tullut ilmi palokuntien ja palokuntalaisten määrän vähentyminen. Lisäksi palokunnista saatujen kokemusten perusteella koimme tarpeelliseksi selvittää keinot palokuntien hiipumisen estämiseksi. Tutkimuksen juuret ovat lisäksi aikaisemmissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksissa, joissa on muun muassa selvitetty palokuntalaisten henkilökohtaisia toiminnan motiiveja ja laajemmin pelastustoimen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Käsillä oleva tutkimus selvittää pelastustoimen kannalta keskeisen kolmannen sektorin eli vapaaehtoisten palokuntien ja sopimuspalokuntien toiminnan elinvoimaisuuden edellytyksiä suurten yhteiskunnallisten kehittämishankkeiden kuten pelastustoimen uudistuksen, maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kynnyksellä. Tutkimuksen tarkoitus onkin paitsi tutkia palokuntien toimintaedellytyksiä, myös tarjota tutkittua tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Oletamme lisäksi, että palokuntayhdistysten kokemukset voivat kertoa myös jotain oleellista suomalaisen kolmannen sektorin toimintaedellytyksistä ja muutossuunnasta. Hanketta rahoitti Palosuojelurahasto. Kiitämmekin Palosuojelurahastoa tutkimuksen mahdollistamisesta. Kiitämme myös hankkeen ohjausryhmää, joka antoi arvokkaita käytännön neuvoja tutkimustyöhön. Haluamme kiittää myös pelastuslaitoksia, pelastusliittoja ja kyläasiamiehiä, jotka auttoivat kyselyyn vastaajien ja haastateltavien tavoittamisessa. Kiitokset kuuluvat erityisesti haastatelluille palokunnille ja kyselyyn vastanneille nykyisille ja entisille palokuntalaisille. Tutkimus perustuu palokuntien ja palokuntalaisten omiin näkemyksiin ja kokemuksiin, joiden pohjalta rakennetaan toimintamalleja palokunnille niiden elinvoimaisuuden parantamiseksi. Toivomme, että tutkimuksesta on iloa ja hyötyä palokunnille niiden miettiessä esimerkiksi miten hiipuneen toiminnan saa takaisin nousu-uralle tai miten toimia, jos haluaa perustaa uuden palokunnan. Kaisa Eskelinen ja Valtteri Tervala 9
11 Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin, miksi palokuntayhdistys lopettaa tai aloittaa toimintansa, sekä mitkä ovat yksilöiden syyt olla mukana palokuntatoiminnassa. Palokuntayhdistyksiä koskevasta osuudesta vastasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (Osa I: Miksi palokunnan toiminta hiipuu tai viriää? -loppuraportti). Yksilöiden motivaatiotekijöitä selvitti Canterburyn yliopisto (Osa II: Vapaaehtoiset palokuntalaiset Suomessa: esteet, motivaatiot ja asenteet). Tutkimustulosten perusteella rakennettiin toimintamallit aloittavalle palokunnalle sekä palokunnan toiminnan hiipumisen estämiseksi. Tutkimuksen rahoitti Palosuojelurahasto. Palokuntatoiminta kumpuaa vapaaehtoisuudesta ja vapaaehtoisuutta motivoivista tekijöistä Tutkimus osoitti, että palokuntatoiminta perustuu kansalaistoiminnan elementteihin kuten vapaaehtoisuuteen ja nuorten kasvatustehtävään. Nuorten ja lasten kasvatus palokuntalaisiksi varmistaa parhaiten palokuntatoiminnan jatkuvuuden ja esimerkiksi riittävän henkilöstön määrän pitkällä aikavälillä. Sosiaaliselta pääomaltaan ja yhdistystoiminnaltaan vahvat palokunnat pystyvät myös todennäköisesti täyttämään yhteiskunnan palvelutarpeen eli pelastuslaitoksen sopimusten edellyttämät vaatimukset. Palokuntien elinvoimaisuutta lisää myös erityisesti yhteistyö muiden palokuntien ja pelastuslaitoksen kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että palokuntien kannattaa verkostoitua toimintaympäristönsä kanssa aiempaa tiiviimmin ja panostaa erityisesti nuorisotoimintaan, ihmisten johtamiseen ja rakentavaan toimintakulttuuriin vapaaehtoisten motivoimiseksi. Auttamishalu ja nuorten kasvatustehtävä motivoivat, tehtävien kuormittavuus vaikeuttaa sitoutumista Toimintansa aloittaneiden palokuntien syyt aloittaa toiminta liittyivät haluun tarjota nuorille hyvä harrastus, tarve olla avuksi yhteisössään ja kokemus siitä, että palokunnalla on tarjottavaa pelastustoimen järjestelmälle. Yksilöitä puolestaan motivoi erityisesti auttamisenhalu ja palokuntatoiminnan yhteisöllisyys. 10
12 Lopettaneet palokunnat eivät saaneet rekrytoitua riittävästi sitoutunutta henkilöstöä, erityisesti nuoria, toimintaansa. Palokuntatoiminta on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi ja vaatii vahvaa sitoutumista kuten jatkuvaa kouluttautumista. Lisäksi erityisesti harvaseuduilla nuorten poismuutto on keskeinen ongelma. Henkilöstöpulan seurauksena palokunnan tehtävät kasaantuivat harvoille ja alkoivat kuormittaa palokuntalaisia. Vapaaehtoisuuden tunne ja motivaatio jatkaa palokunnan toimintaa hiipui. Yksilötasolla tarkasteltuna toiminnan lopettamisen syitä olivat muutto paikkakunnalta, henkilösuhteisiin liittyvät haasteet tai kielteinen ilmapiiri palokunnassa sekä ajanpuute. Palokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistyön kehittäminen on tärkeää Tutkimus osoitti, että palokunnat pitävät elinvoimaisuutensa kannalta yhteistyön kehittämistä erityisesti pelastuslaitoksen kanssa tärkeänä. Pelastuslaitokset voisivat esimerkiksi tarkastella, miten palokunnat voisivat tiiviimpää yhteistyötä tehden täyttää sopimusten edellytykset aikaisempaa paremmin. Palokunnat hyötyvät myös siitä, jos pelastuslaitos tiedottaa niitä ajoissa tarpeistaan. Tämä auttaa palokuntia suuntaamaan toimintaansa tarpeiden mukaisille erityisaloille. Toimintansa lopettaneiden palokuntien vastaajista suuri enemmistö oli sitä mieltä, että palokuntatoiminnan vapaaehtoisuus ja harrastusmaisuus tulisi huomioida aiempaa paremmin pelastustoimen järjestelmässä. Kysely- ja haastatteluaineisto Tutkimuksen ensimmäinen osa koostuu aloittaneiden ja lopettaneiden palokuntien haastatteluista ja lopettaneille palokunnille osoitetusta kyselystä. Haastatteluja toteutettiin yhteensä kahdeksalle eri puolella Suomea toimivalle tai toimineelle palokunnalle. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin yhtä toimintansa yhdistänyttä palokuntaa ja kahta palokuntaa rekrytointikäytäntöihin liittyen. Palokunnille osoitettu kysely kohdistettiin toimintansa luvulla lopettaneille tai toimintamuotoaan muuttaneille palokunnille. Siihen vastasi 57 henkilöä yhteensä 29 palokunnasta. Palokuntalaisten yksilöllisiä motivaatiotekijöitä koskevaan kyselyyn vastasi 933 nykyistä palokuntalaista ja 67 palokuntatoiminnan lopettanutta. 11
13 Sammandrag I undersökningen utreddes varför en brandkårsförening upphör eller startar sin verksamhet samt vilka de individuella orsakerna är till att vara med i brandkårsverksamheten. Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland svarade för delen som handlade om brandkårsföreningar (Del I: Varför brandkårsverksamheten falnar eller livas upp?-slutrapport). Motivationsfaktorer på individnivå undersöktes av Canterbury universitet (Del II: Frivilliga brandkårister i Finland: hinder, motivation och inställningar). På basis av undersökningsresultatet skapades verksamhetsmodeller för en brandkår som ska starta verksamheten samt för att förhindra brandkårens verksamhet från att falna. Undersökningen finansierades av Brandskyddsfonden. Brandkårsverksamheten väller fram av frivillighet och faktorer som motiverar frivillighet Undersökningen påvisade att brandkårsverksamheten grundar sig på element i medborgarverksamheten såsom frivillighet och uppgiften att fostra unga. Brandkårsverksamhetens kontinuitet säkerställs bäst med att fostra unga och barn till brandkårister och för att till exempel ha tillräckligt med personal på lång sikt. Brandkårer med starkt socialt kapital och stark föreningsverksamhet förmår även sannolikt att uppfylla samhällets servicebehov, det vill säga de krav som räddningsverkets avtal förutsätter. Brandkårernas livskraft ökar speciellt av samarbete med andra brandkårer och räddningsverket. Resultaten av undersökningen påvisar att det lönar sig för brandkårerna mer än tidigare att bilda nätverk i sin verksamhetsmiljö och speciellt satsa på ungdomsverksamhet, att leda människor och skapa en konstruktiv verksamhetsmiljö för att motivera de frivilliga. Viljan att hjälpa och uppgiften att fostra unga motiverar, belastningen av uppgifterna försvårar engagemanget Orsaken till att brandkårerna startade sin verksamhet hänförde sig till viljan att erbjuda unga en bra fritidssysselsättning, behovet att vara samhällsnyttig och upplevelsen av att brandkåren har något att erbjuda räddningsväsendet. 12
14 Individerna i sin tur motiveras speciellt av viljan att hjälpa och samhörigheten i brandkårsverksamheten. Brandkårerna som upphört kunde inte rekrytera tillräckligt med engagerad personal till sin verksamhet, i synnerhet unga. Brandkårsverksamheten har ändrat till att bli allt mer professionell och kräver starkt engagemang såsom kontinuerlig utbildning. Dessutom i synnerhet på glesbygden är bortflyttningen av unga ett centralt problem. Följden av personalbristen är att uppgifterna i brandkåren hopade sig på några få och blev en belastning för brandkåristerna. Frivillighetskänslan och motivationen att fortsätta med brandkårens verksamhet falnade. I undersökningen på individnivå var orsakerna till att man slutade flyttning från orten, utmaningar i anslutning till personliga relationer eller stämningen i brandkåren samt tidsbrist. Viktigt att utveckla samarbetet mellan brandkårerna och räddningsväsendet Undersökningen påvisade att för sin livskraft anser brandkårerna det är viktigt att utveckla samarbetet speciellt med räddningsverket. Räddningsverken kunde exempelvis undersöka hur brandkårerna kunde ha tätare samarbete för att uppfylla förutsättningarna i avtalen bättre än tidigare. Brandkårerna gagnas även av att räddningsverket informerar dem i tid om sina behov. Det hjälper brandkårerna att inrikta sin verksamhet till nödvändiga specialbranscher. Majoriteten av de som svarade från brandkårer som upphört ansåg att brandkårsverksamhetens frivillighet och att det är en fritidssysselsättning borde beaktas bättre än tidigare inom räddningsväsendet. Enkät- och intervjumaterial Den första delen i undersökningen består av intervjuer med brandkårer som startat och upphört och en enkät riktad till brandkårer som upphört. Det genomfördes sammanlagt åtta intervjuer på olika håll i Finland i brandkårer som fungerar eller har fungerat. I undersökningen intervjuades dessutom en brandkår som sammanslagit sin verksamhet och två brandkårer i anslutning till rekryteringspraxis. Enkäten till brandkårerna riktades till alla brandkårer som upphört eller ändrat sin verksamhetsform under 2000-talet. Enkäten besvarades av 57 personer från sammanlagt 29 brandkårer. I enkäten som berörde brandkåristernas individuella motivationsfaktorer svarade 933 nuvarande brandkårister och 67 som slutat med brandkårsverksamheten. 13
15 Abstract The study addressed the reasons why fire brigade associations start or cease activities, and the reasons why individuals want to take part in fire brigade activities. The Finnish National Rescue Association was responsible for the section of the study concerning fire brigade associations (Part I: What leads to the start-up or discontinuation of a fire department s activities? Final report). The University of Canterbury studied individual motivational factors (Part II: Volunteer fire fighters in Finland: Barriers, motivations and attitudes). Based on the study findings, operational models were created for newly established fire brigades and to prevent the discontinuation of activities. The study was funded by the Fire Protection Fund. Participation in fire brigade activities stems from volunteering and related motivational factors The study showed that participation in fire brigade activities was based on elements of civic engagement, such as volunteering and youth education. Including fire brigade activities in early and youth education is the best way of ensuring the continuity of activities and sufficient human resources in the long run. Fire brigades with a strong social capital and active association membership are also more likely to meet the service needs of the society, in other words meet the requirements specified in contracts with rescue department. Factors enhancing the vitality of fire brigades include co-operation with other fire brigades and rescue department. According to the study findings, fire brigades should more actively build networks in their operating environments and invest more heavily in youth activities, leadership and a constructive working culture in order to motivate volunteers. Helping others and youth education key motivational factors, the strenuous nature of work a barrier to commitment The reasons why newly established fire brigades had set up activities included a desire to offer young people a good leisure time activity, the need to support the community, and the feeling of having something to offer to the rescue 14
16 department system. On an individual level, helping others and a sense of belonging to the fire brigade community were key motivational factors. Fire brigades that decided to discontinue their activities had been unable to recruit a sufficient number of committed people, particularly young people. Fire brigade activities have become increasingly professional, and participation requires strong commitment and continuous training. In sparsely populated areas, one of the biggest problems is that young people move out. In short-staffed fire brigades, fewer people had to assume more responsibilities, which was taking its toll. Activities no longer felt voluntary, and the motivation to continue was dying down. On an individual level, reasons for discontinuation of activities included moving out, challenges in personal relationships, negative atmosphere within the fire department, or lack of time. Development of co-operation between fire brigades and rescue department of major importance The study showed that fire brigades considered the development of co-operation, particularly with rescue department, essential for their vitality. Rescue departments could, for instance, consider how fire brigades could co-operate to improve their ability to meet their contractual obligations. Fire brigades would also benefit from the rescue department communicating their needs well ahead of time. This would help fire brigades to focus their activities on special fields accordingly. The majority of the respondents representing discontinued fire brigades felt that the voluntary nature of fire brigade activities as a pastime should be more widely recognised in the rescue department system. Questionnaires and interviews The first section of the study featured interviews with fire brigades that had started and discontinued activities, and a questionnaire addressed to discontinued fire brigades. Interviews were conducted in eight active or discontinued fire brigades in different parts of Finland. In addition, two fire brigades that have merged into one and two active fire brigades were interviewed regarding their recruitment practices. The questionnaire was sent to all fire brigades that had discontinued operations or changed the type of activity in the 2000s. Respondents included 57 people from 29 fire brigades. 933 active and 67 non-active volunteer fire fighters responded to the questionnaire on the individual motivational factors of fire fighters. 15
17 OSA I: Miksi palokunnan toiminta hiipuu tai viriää- loppuraportti 16
18 Johdanto Tässä tutkimuksessa kartoitetaan palokuntien elinvoimaisuuden syitä. Syitä on tärkeää tutkia, koska vapaaehtoisilla palokunnilla ja pelastuslaitosten sivutoimiseen henkilöstöön perustuvilla sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli yhteiskunnan palvelujärjestelmässä (Hatakka 2014). Palokunnat tukevat vakinaista palotai pelastuslaitosta varsinkin suurissa onnettomuuksissa ja tilanteissa, joissa on samanaikaisia tehtäviä (Suominen 2002). Vapaaehtoispalokuntien merkittävyyttä osoittaa se, että ne suorittavat noin puolet kaikista pelastustoimen tehtävistä (Mankkinen 2013). Myös vapaaehtoisten palokuntien taloudellinen hyöty yhteiskunnalle on merkittävä (Suominen 2002). Suomessa toimii 709 sopimuspalokuntaa ja noin sopimuspalokuntalaista (Hjelt & Kujala 2013). Palokuntien rooli on myös tärkeä kansalaisyhteiskunnan kannalta. Vapaaehtoistoiminta parantaa yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseistä, sillä se vahvistaa toiminnassa mukana olevien henkilöiden sosiaalista pääomaa sekä edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua toimintaan (Hatakka 2014). Historiallisesti tarkasteltuna vapaaehtoiset palokunnat ovat olleet kyläyhteisön koossa pitäviä voimia ja niissä on järjestetty monenlaista vapaa-ajan toimintaa (Katajamäki 2006 a). On myös esitetty (Beck 1998), että vapaaehtoistyö ja kansalaislähtöiset verkostot edesauttavat oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Erityisen tärkeää palokuntien elinvoimaisuuteen liittyviä syitä on tutkia aikana, jolloin koko pelastustoimi on uudistumassa (Pelastustoimen uudistamishanke). Pelastustoimen uudistuksen tavoite on muun muassa taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa sekä varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene ( Muutos on mahdollisuus lisätä pelastuslaitosten ja palokuntien yhteistyötä sekä palokuntien välistä yhteistyötä. Yhtenäistäminen ja tehostaminen saattavat kuitenkin haastaa keskenään erilaisissa olosuhteissa toimivia palokuntia. Lisäksi palvelutuotannossa yleistyvät tilaajatuottajamallit saattavat olla ristiriidassa vapaaehtoisia motivoivien tekijöiden kanssa (ks. Ruuskanen et al 2013). Tässä tutkimuksessa kartoitetaankin, miten palvelutuotannon vaatimukset kuten palokuntiin kohdistuvat koulutus- ja miehistövaatimukset sekä yhdistysten kansalaistoiminnan piirteet ovat tasapainos- 17
19 sa keskenään, miten toimivaa on palokuntien ja niitä ympäröivän verkoston yhteistyö sekä miten yhteistyötä voisi kehittää. Tutkimus luotaa myös palokuntien roolia tulevaisuudessa kartoittamalla millaisia erilaisia menestyksen malleja palokunnille on tulevaisuudessa ja millaisia haasteita niillä on voitettavanaan. Menestyksen malleja paikannetaan niin palokuntien omasta toiminnasta kuin siitä, mitä palokuntien ulkoinen toimintaympäristö, kuten esimerkiksi pelastustoimi, voisi tehdä palokuntien aseman edistämiseksi. 18
20 Palokuntien elinvoimaisuuteen vaikuttavat ilmiöt Vapaaehtoisesta kansalaistoiminnasta kohti ammattimaisuutta Tässä tutkimuksessa palokuntien toimintaa tarkastellaan toisaalta yhteisön ja yhteiskunnan sosiaalista pääomaa vahvistavina ja siitä käyttövoimansa saavina yhdistyksinä sekä toisaalta palvelutuotannon tarpeisiin vastaavina sopimuspalokuntina (Ks. Möttönen ja Niemelä 2005). Tärkeä lähtökohta tutkimukselle on, että palokunnissa on samanaikaisesti läsnä sekä ammatillisuuden vaatimukset että vapaaehtoistyö ja että tämä heijastuu yhdistysten toimintaan. Yhdistelmä voi myös aiheuttaa ristiriitoja yhdistyksissä (ks. Ruuskanen et al 2013), koska vapaaehtoisuuden ja palvelutuotannon logiikat poikkeavat toinen toisistaan. Palokuntatoiminta on perinteisesti perustunut vahvaan aatteellisuuteen, johon kuuluu mm. vapaaehtoisuuden ajatus (Katajamäki 2006 a; 2006 b). Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan palkatonta, vapaaseen tahtoon perustuvaa yleishyödyllistä toimintaa, joka useimmiten on organisoitunut esimerkiksi yhdistyksen kautta (Nylund & Yeung 2005). Vapaaehtoinen järjestötyö viittaa myös kansalaisyhteiskuntaan. Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan toimintaa, "joka on valtiosta vapaata, jota ohjaavat siihen osallistuvat ihmiset, joka on vapaaehtoista eikä pyri tuottamaan voittoa". Pohjoismaissa kansalaisyhteiskunnan institutionaalinen ydin on yhdistys (Möttönen & Niemelä 2005.) Helanderin ja Laaksosen (1999) mukaan järjestöjen tehtävät ovat perinteisesti liittyneet demokratian vahvistamiseen ja kansalaisten kasvatukseen yhteiskunnallisiin tehtäviin. Järjestöt myös yhdistävät yhteiskunnan ylä- ja alatason toimijoita vahvistaen yhteiskunnan sosiaalista koheesiota (Helander ja Laaksonen 1999). Palokunnilla onkin historiallisesti tarkasteltuna ollut vahva rooli yhteisön koossa pitävänä voimana, kansalaisten kasvatustehtävässä sekä demokraattisten käytäntöjen yleistymisessä suomalaisessa yhteiskunnassa (ks. esim. Katajamäki 2006 a ja b). Tässä tutkimuksessa palokuntien yhdistystoimintaan ja kansalaistoimintaan viitataan sosiaalisen pääoman käsitteellä. Robert Putnamin (1993) mukaan sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten välisiä vahvoja verkostoja, keski- 19
21 näistä luottamusta ja yhteisiä normeja. Sosiaalisen pääoman käsite viittaa myös kansalaisaktiivisuuteen (Putnam 1993). Ammatillisista vaatimuksista puhuttaessa viitepiste on kuitenkin pikemminkin työelämä ja palvelutuotanto kuin vapaaehtoinen järjestötyö. Kansalaistoimintaa edustavan kolmannen sektorin rooli on vaihdellut historian saatossa itsenäisestä, sosiaalista pääomaa vahvistavasta roolista valtion palvelujen täydentäjän rooliin. (ks. Möttönen ja Niemelä 2005; Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali). Tällä hetkellä kolmatta sektoria määrittelee vapaaehtoisuuden sijaan yhä enemmän se, miten kolmas sektori voi vastata yhteiskunnan palveluntarpeisiin (Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, Miikka Pyykkönen). Palokunnissa palvelutarpeisiin vastaaminen tarkoittaa sitä, miten palokunnat pystyvät täyttämään pelastuslaitoksen kanssa tehtävän sopimuksen vaatimukset. Palvelutuotannon tarpeiden määrittelemien vaatimusten täyttäminen edellyttää palokunnilta jatkuvaa kouluttautumista. Viimeisten kymmenen vuoden aikana palokuntien koulutusvaateet ovat lisääntyneet. Ammatillistumisesta puhuessamme viittaamme tähän kehitykseen. Ammatillistumisen saattaa olla ristiriidassa vapaaehtoisia motivoivien tekijöiden kuten harrastusmaisuuden kanssa. Palokuntalaiset mieltävät palokuntatoiminnan pikemmin sosiaalisena ja harrastusmaisena toimintana kuin työnä: Palokunnille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan (Hatakka 2014) palokuntalaisista 53 % piti hälytystoimintaa ensisijaisesti harrastuksena ja noin viidennes piti sitä sosiaalisena toimintana samanhenkisten ihmisten kanssa. Vastaavasti viidennes palokuntalaisista piti hälytystoimintaa osa-aikaisena tai sivutoimisena työnä. Kuitenkin sopimuspalokuntaa kokonaisuudessaan sitoo pelastuslaitoksen kanssa tehty sopimus. Keskeistä onkin, miten yhdistys saa toimintaansa osallistuvat yksilöt vapaaehtoisesti sitoutumaan toimintaan niin, että yhdistys pystyy täyttämään sopimusvelvoitteensa. Toisin sanoen kyse on siitä, miten palokunnat saavat henkilöt motivoitumaan toiminnasta siinä määrin, että he ovat esimerkiksi valmiit jatkuvasti kehittämään itseään ja kouluttautumaan. Vaikka sopimuspalokunnissa on mahdollista osallistua monenlaiseen toimintaan tukitoiminnoista hälytystoimintoihin ja palokuntaharrastus on avoin periaatteessa kaikille, toiminta on hyvin säädeltyä. Pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Palokuntalaisten tulee hankkia tietty peruskoulutus ja pitää osaamistaan säännöllisesti yllä. Sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvan tulee suorittaa vähintään Pelastusopiston opetus- 20
22 suunnitelman mukainen sammutustyön kurssi. Sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvan päällystön ja alipäällystön tulee suorittaa vähintään ko. opetussuunnitelman mukainen yksikönjohtajakurssi tai pelastusalan ammatillinen tutkinto. Palokunnan päällikön tulee suorittaa vähintään sopimuspalokunnan päällikönkurssin, sivutoimisen teollisuuspäällikön peruskurssin tai muun asetuksessa tarkoitetun tutkinnon. Pelastussukellustehtävään osallistuvien on lisäksi suoritettava tehtävän edellyttämä kurssi. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 7.) Lisäksi kuhunkin tutkintoon liittyy pelastuslaitoksen ja palokunnan keskinäisessä sopimuksessa määriteltyjä koulutuksia (Pelastusopisto 2015). Tutkimuksen mukaan palokuntalaisia motivoi vapaaehtoistoimintaan etenkin oppimishalu, itsensä kehittäminen, auttamisen halu sekä sosiaaliset syyt (Malinen & Mankkinen 2014; Hatakka 2014). Siten näiden tekijöiden huomiointi myös yhdistyksen johtamisessa on todennäköisesti keskeistä palokuntien elinvoimaisuuden edistämisessä. Aiemman palokuntien järjestötoimintaa kartoittavan tutkimuksen (Palokuntien järjestötoiminnallisen osaamisen kehittäminen- kyselyn raportti 2015) mukaan palokunnat halusivat koulutusta erityisesti esimiestyöhön, alaisten tukemiseen ja vuorovaikutukseen liittyen. Muita asioita, joissa palokunnat erityisesti halusivat kouluttautua olivat uusien jäsenten rekrytointi sekä palokuntien rahoitusmahdollisuudet. Koulutukselliset kehittämistarpeet liittyivät siis palokunnan rahoituksen turvaamisen lisäksi siis siihen, miten saada uusia ihmisiä palokuntaan ja miten johtaa ja kohdata ihmisiä. Palvelutuotannon tarpeiden täyttämisen ja ammattimaisuuden korostuminen voi lisäksi viedä vapaaehtoisten palokuntien toimintaa yhä lähemmäs työmuotoa, jolloin palkka toimijoita motivoivana tekijänä saattaa korostua. Kaupungistuminen Toinen palokuntien toiminnan elinvoimaisuuden kannalta keskeinen ilmiö on maaseudun tyhjeneminen. Muuttoliike suuntautuu Etelä-Suomeen ja kaupunkialueille (Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike, verkkojulkaisu.) Maakunnittain vuosia tarkastellen suurin muuttovoittaja on Uusimaa. Alueen kokonaisnettomuutto on ollut vuosittain muuttoa. Myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan väestömäärä on kasvanut ajanjaksolla. Sen sijaan Kainuun ja Lapin maakunnat ovat koko tarkasteluajanjakson ajan olleet muuttotappioalueita. Muuttotappiosta ovat kärsineet viime vuosina myös Ete- 21
23 lä-pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Lisäksi Kanta-Häme ja Satakunta kääntyivät vuonna 2015 muuttotappiollisiksi. Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala ovat puolestaan olleet ajanjaksolla muuttovoittoisia. Tilastot osoittavat lisäksi, että muuttajat painottuvat nuoriin, vuotiaiden ikäryhmiin. (Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike, verkkojulkaisu.). Palokuntien verkosto on Suomessa perinteisesti ollut tiheä ja koko maan kattava (ks. esimerkiksi Katajamäki 2006 a). Kaupungistumiskehitys uhkaa kuitenkin verkoston kattavuutta, jolloin maaseudun palvelujen järjestäminen uusilla tavoilla nousee keskeiseksi kysymykseksi. Tutkimuksessa käsitellään myös sitä, miten maaseudulla toimivat palokunnat voivat tulevaisuudessa palvella yhteisöään uusilla tavoilla. Verkostoituminen Palvelutuotannon tarpeisiin vastaamisen ohella ja ehkä jopa vielä tärkeämmäksi ilmiöksi kolmannella sektorilla on noussut toimijoiden väliset verkostot ja niiden johtaminen (Möttönen ja Niemelä 2005). Linnamaan ja Sotaraudan (2000) mukaan verkostoituminen viittaa eriasteisesti vakiintuneisiin sosiaalisiin suhteisiin toisistaan riippuvaisten toimijoiden välillä, joilla on yhteinen toiminnan tavoite. Esimerkiksi palokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistyö voidaan nähdä näin määriteltynä verkostona. Palokuntien kanssa verkoston voi yhtä lailla muodostaa muut yhteistyökumppanit kuten yritykset, muut yhdistykset ja paikallisyhteisö. Verkosto on siihen osallistujille keino hankkia resursseja ja edistää tiettyjä päämääriä (Crawford 1997 sit. Virta). Tutkimuksessa tarkastellaan verkostoitumista niin palokuntien asenteina yhteistyöhön ulkoisen toimintaympäristönsä kanssa kuin yhteistyön konkreettisina järjestelyinä. Ulkoisella toimintaympäristöllä tarkoitetaan muun muassa palokuntia osana pelastustoimen järjestelmää, jolloin palokuntien ja pelastuslaitosten yhteistyön tarkastelu on keskeistä. Myöskin tärkeää on tarkastella sitä, miten palokunnat kokevat olevansa osa pelastustoimen järjestelmää ja osaamistaan hyödynnettävän. Pelastuslaitokset päättävät itsenäisesti siitä, miten ne varmistavat riittävät resurssit tehtäville (Hatakka 2014). Pelastusviranomaiset voivat hyödyntää vapaaehtoisia normaalioloihin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyvissä hälytystehtävissä (Hatakka 2014). Vapaaehtoisten käytöstä sovitaan alueellisen ja paikallisen näkemyksen mukaisesti (Hatakka 2014.) Jos vapaaeh- 22
24 toisresurssia ei nähdä tarpeelliseksi käyttää, olemassa olevat ryhmät eivät tule osaksi viranomaisten järjestelmää ja auttamisvalmiutta (Hatakka 2014). Palokuntatoiminta on kuitenkin muihin pelastuspalvelujärjestöihin verrattuna hyvin integroitunut pelastustoimen järjestelmään ja yhteistoimintajärjestelyt ovat vakiintuneita ja pitkälle kehittyneitä (Hatakka 2014). Pelastustoimen uudistus tähtää lisäksi siihen, että sopimuspalokunnat integroidaan pelastustoimen järjestelmään yhä paremmin (ks. Pelastustoimen strategia 2025). Pelastustoimen uudistusta voikin ajatella keinona vahvistaa pelastuslaitoksen ja palokuntien muodostamaa verkostoa. Eräs tärkeä ilmiö tämän tutkimuksen kannalta on lisäksi se, että vapaaehtoistyö organisoituu nykyään yksilöllisemmin ja spontaanimmin kuin aiemmin eli järjestöpohjaisen vapaaehtoistyön rinnalle on noussut vapaamuotoisempia osallistumisen muotoja (Siisiäinen 2003; Saukkonen 2013). HelsinkiMission, Kansalaisareenan ja Kirkkohallituksen taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan kolmannes vapaaehtoistyöstä oli organisoimatonta (Taloustutkimus 2015). Yksilöllistymiskehitys haastaa myös palokuntia pohtimaan, miten huomioida toiminnassaan ja esimerkiksi rekrytoinnissaan yksilöt ja näiden yksilölliset motiivit aiempaa paremmin. 23
25 Tutkimusasetelma Tutkimustehtävä Vaikka palokuntalaisten motivaatiotekijöitä palokunnan toiminnan osallistumiseen on tutkittu (esimerkiksi Malinen ja Mankkinen 2013), kokonaisten palokuntien toiminnan lopettamisen ja aloittamisen syistä ei ole vielä tutkittua tietoa. Palokuntien toiminnan lopettamisen syitä on tärkeää kartoittaa, koska aktiivisesta toiminnastaan huolimatta viime vuosien aikana useita palokuntia on lopettanut toimintansa (Kujala 2010 vrt. SSPL 2015). Yhtä tärkeää palokuntien elinvoimaisuuden kannalta on kartoittaa, miksi uuden palokunnan toiminta viriää. Tutkimuksessa pureudutaan mainittuihin syihin palokuntatoiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa keskeistä on selvittää, mitkä ovat yhdistysten valmiudet toteuttaa yhtäaikaisesti niin palvelutuotannon vaatimuksia kuin huomioida vapaaehtoisia motivoivat tekijät toiminnassaan. Tutkimuksessa keskeisessä roolissa on palokunnan yhdistystoiminnan tarkastelu, se, miten palokunnat yhdistyksinä kokevat voivansa motivoida toimijoita vahvaa sitoutumista edellyttävään palokuntatoimintaan. Hankkeessa selvitettiin viime vuosien aikana toimintansa lopettaneet ja aloittaneet palokunnat sekä syyt palokunnan toiminnan aloittamiseen ja lopettamiseen. Lisäksi nykyisten palokuntalaisten ja palokuntatoiminnan jättäneiden henkilöiden yksilöllisiä motiiveja osallistua palokuntatoimintaan tai lopettaa toiminta selvitettiin erillisessä kyselyssä, jonka tulokset on raportoitu sivulta 30 lähtien. Tutkimuksen tarkoitus oli koota kokonaiskuva siitä, mikä saa palokunnan toiminnan loppumaan tai viriämään ja tuottaa tutkittua tietoa palokuntatoiminnan kehittämiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tutkimustulosten perusteella rakennettiin toimintamalli palokunnille, jotta nämä voivat ennakoida toiminnan lopettamiseen johtavia riskejä ja ennaltaehkäistä toiminnan hiipumista. Palokunnille laadittiin myös toimintamalli uuden palokunnan perustamiseksi. Toimintamallit uuden palokunnan perustamiseksi ja palokunnan toi- 24
26 minnan hiipumisen ehkäisemiseksi on esitetty raportin lopussa sivulta 175 lähtien. Lisäksi palokunnat voivat käyttää tutkimustietoa esimerkiksi perusteltujen ja kohdennettujen jäsenhankintakampanjoiden laatimiseksi. Tutkimuksessa tarkastellut palokuntamuodot Tutkimuksen kohteena olivat kaikki toimintansa viime vuosina lopettaneet ja aloittaneet suomalaiset vapaaehtoiset palokunnat, sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat eli henkilökohtaisen sopimuksen palokunnat sekä työpaikkapalokunnat. Kyseessä on sopimuspalokunta, jos yhdistys kuten esimerkiksi vapaaehtoinen palokunta on tehnyt sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa tai palokunnassa toimivat yksittäiset henkilöt ovat tehneet suoraan sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa (Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa. Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille). Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan ilman sopimusta toimivia palokuntia. Vapaaehtoiset palokunnat muodostavat tutkimuksen pääkohdejoukon. Vapaaehtoinen palokunta on yhdistysmuotoinen, vapaaehtoisperiaattella toimiva sopimuspalokunta, joka on tehnyt sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa sammutus-, pelastus ja muiden erikseen sovittujen palveluiden tuottamisesta. Muita palveluja on esimerkiksi ensivastetoiminta, jota toteuttaa noin 200 vpkyhdistystä. (SSPL 2015.) Vapaaehtoisissa palokunnissa on hälytysosaston lisäksi usein myös muun muassa nuoriso-, nais-, veteraaniosasto (Palo- ja pelastussanasto 2006). Henkilökohtaisen sopimuksen palokunnan henkilöstöllä on työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. Palokunnan taustalla on usein palomiesyhdistys. Useilla palomiesyhdistyksillä on vapaaehtoisten palokuntien tapaan nuoriso-, nais ja veteraanitoimintaa sekä muuta ydintehtävää tukevaa toimintaa. (SSPL 2015.) Työpaikkapalokunta on palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa pelastustoimen tehtäviin. Työpaikkapalokunnat voivat olla teollisuuspalokuntia, laitospalokuntia, sotilaspalokuntia tai lentoaseman palokuntia (Palo- ja pelastussanasto 2006). Ne voivat toimia myös sopimuspalokuntina (SSPL 2015). Niiden määrä on laskenut 1970-luvulta lähtien merkittävästi (Katajamäki 2013). 25
27 Tutkimuksen tiedonkeruu Tiedonkeruu toteutettiin lähettämällä pelastuslaitoksille ja pelastusliitoille kysely, jossa pyydettiin laitoksia ja liittoja ilmoittamaan alueellaan lopettaneet, aloittaneet, uudelleen aloittaneet ja lopettamista harkitsevat palokunnat vuodesta 2004 lähtien. Lisäksi pyydettiin kyseisten palokuntien päällikön, puheenjohtajan sekä muutaman palokuntalaisen yhteystiedot haastattelujen ja kyselyn suorittamista varten. Vuosi 2004 valittiin siksi, että tuolloin siirryttiin kunnallisesta pelastustoimesta alueelliseen pelastustoimeen. Oletettavaa oli, että pelastuslaitoksilta löytyisi tietoja tästä ajankohdasta lähtien, jolloin alueelliset pelastuslaitokset perustettiin. Käytännössä tutkimukselle kertyi tietoa myös joistakin ennen vuotta 2004 lopettaneista palokunnista. Palokuntien haastattelut Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 11 palokuntaa eri puolilta Suomea. Haastattelut olivat ryhmähaastatteluja ja niihin osallistui kahdesta kuuteen haastateltavaa. Haastatteluista neljä tehtiin toimintansa aloittaneille palokunnille, neljä toimintansa lopettaneille palokunnille, yksi toimintansa yhdistäneelle palokunnalle ja kaksi haastattelua palokuntien rekrytointikäytäntöihin liittyen. Kolme viimeksi mainittua haastattelua tehtiin hyvien toimintamallien rakentamiseksi. Haastattelut noudattivat vapaamuotoista ja avointa kaavaa (ks. liitteet 2 ja 3). Ennen palokuntien haastattelujen tekemistä tutkija muun muassa haastatteli SPEK:in asiantuntijoita haastattelukysymysten muotoilemiseksi. Pääasia oli kuitenkin antaa palokuntien itsensä kertoa vapaasti toimintaedellytyksistään. Toimintansa aloittaneet palokunnat olivat kaikki eteläisestä Suomesta. Kaksi aloittaneista palokunnista oli sopimuspalokuntia, yksi sopimukseton ja yhdellä oli välillinen sopimus pelastuslaitoksen kanssa toisen palokunnan kautta. Aloittaneille palokunnille oli yhteistä, että ne toimivat enemmän tai vähemmän pelastuslaitosta tukevissa tehtävissä. Turvallisuusvalistustehtävät, liikenneonnettomuustehtävät, myrskyvaurioihin, maastopaloihin ja vesipelastukseen varautuminen kuuluivat palokuntien toimintakenttään. Aloittaneet palokunnat toimivat pelastustoimea täydentävästi ja niillä oli onnettomuuksia ennaltaehkäisevä rooli. 26
28 Lopettaneet palokunnat olivat Etelä-Suomesta, Keski-Suomesta ja Itä-Suomesta. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin pohjoissuomalaista palokuntaa, jonka yksittäisiä asemia oli lopetettu. Jatkossa myös näiden asemien henkilöiden haastatteluihin viitataan termillä toimintansa lopettanut palokunta. Toimintansa lopettaneista palokunnista kolme oli vapaaehtoisia palokuntia, joilla oli ollut sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Yksi lopettaneista palokunnista oli henkilökohtaisen sopimuksen palokunta, joka oli taustaltaan teollisuuspalokunta. Kaikki toimintansa lopettaneet palokunnat olivat siis olleet sopimuspalokuntia. Ne olivat eri valmiustasoryhmistä reservipalokunnasta valmiuspalokuntaan (ks. liite 1 valmiustasoryhmien selitteet). Kaikkien lopettaneiden palokuntien toiminta oli siten painottunut hälytystehtäviin valmistautumiseen ja palokuntien lähtöajat ja vahvuudet oli määritelty. Haastatteluaineisto luokiteltiin jakamalla haastattelupuhe palokuntatoimintaa edistäviin ja estäviin tekijöihin. Aloittaneiden palokuntien kohdalla ne tarkoittivat erityisesti palokunnan toiminnan aloittamista koskevia kannusteita ja esteitä. Lopettaneiden palokuntien kohdalla ne tarkoittivat palokunnan toiminnan lopettamista jouduttavia ja jarruttavia tekijöitä. Palokuntien kokemat toimintansa esteet ja toimintaa edistävät tekijät luokiteltiin edelleen palokunnan yhdistystoiminnan sisäisiin syihin ja toimintaympäristöön liittyviin syihin. Näiden kategorioiden lisäksi aineisto luokiteltiin seuraaviin alaluokkiin: toiminnan motiivit, verkostoituminen, näkyvyys, yhdistystoiminnan rahoitus ja hallinto, ihmisten johtaminen, toiminnan materiaaliset edellytykset, tukitoiminnot, vapaaehtoinen/sopimuspalokunta osana pelastustoimen järjestelmää ja muita yhteistyöverkostoja. Haastatteluissa esiintyneet hyvät käytännöt ja toimintamallit koodattiin lisäksi omaan luokkaansa. Palokuntien toiminnan aloittamista ja lopettamista tarkasteltiin analyysissä kolmannen sektorin roolien kautta (ks. Möttönen ja Niemelä 2005). Tutkimuksessa selvitetään, miten palokuntien toiminnan aloittaminen ja lopettaminen kytkeytyvät kolmannen sektorin rooleihin kuten yhdistystoiminnan sosiaaliseen pääomaan, palokuntien kykyyn vastata palvelutuotannon muuttuviin tarpeisiin ja palokuntien rooliin osana pelastustoimea ja erilaisia verkostoja. Haastatteluissa kartoitetaan erityisesti, mikä on yhteistä toimintansa lopettaneille palokunnille ja mikä toisaalta on yhteistä toimintansa aloittaneille palokunnille. Koska palokunnat ovat keskenään erilaisia, myös palokuntien erityispiirteitä kuten alueellisia erityispiireitä ja niiden syitä pohditaan analyysissä. 27
29 Tulokset esitetään palokunnan toiminnan aloittamista ja lopettamista koskevissa alaluvuissa. Lisäksi tuodaan esille palokunnan uusia toimintamuotoja yhdistyneen palokunnan tapaus esitellen. Kysely Eri puolella Suomea sijaitsevien tai sijainneiden palokuntien haastattelut pyrkivät kuvaamaan tutkimuskohdetta rikkaasti ja yksityiskohtaisesti. Toimintansa lopettaneille tai toimintamuotoaan muuttaneille palokunnille osoitettu kysely puolestaan pyrkii kartoittamaan toiminnan lopettamisen tai muuttumisen syiden yleisyyttä. Kysely kohdistettiin kaikille Suomessa toimintansa lopettaneille tai toimintamuotoaan muuttaneille palokunnille eli kyseessä on kokonaisotos kohderyhmästä. Toimintamuotoaan muuttaneet palokunnat sisällytettiin kyselyn kohdejoukkoon, koska alustavissa yhteydenotoissa tutkimuksen kohdejoukkoon ilmeni, että osa toimintansa lopettaneista palokunnista oli muuttanut toimintamuotoaan kuten yhdistynyt toiseen palokuntaan, muuttunut vapaaehtoisesta palokunnasta henkilökohtaisen sopimuksen palokunnaksi tai toisin päin. Tutkimuksessa toimintamuodon muutosta käsitellään yhtäältä uusina toimintamahdollisuuksina palokunnille, yhtäältä merkkinä tarpeesta muuttaa nykyistä toimintaa. Pelastuslaitoksilta ja pelastusliitoilta saatujen tietojen perusteella kerättiin yhteensä 130 henkilön kattava lista toimintansa lopettaneiden ja toimintamuotoaan muuttaneiden palokuntien jäsenistä sähköisen kyselyn tai paperilomakekyselyn lähettämistä varten. Lisäksi kysely lähetettiin 12 yhdistykseen, joiden jäsenten henkilökohtaisia yhteystietoja ei ollut saatavilla. Tiedonkeruussa hyödynnettiin myös muun muassa kyläasiamiehiä. Kyselyn kohdejoukolle annettiin myös mahdollisuus levittää tietoa kyselystä muille kohderyhmän palokuntalaisille. Kyselylle perustettiin avoin linkki internettiin, jotta tutkimuksen kohderyhmä saattoi vastata kyselyyn siitä riippumatta, olivatko tutkijat saaneet tietoonsa henkilökohtaisia kohderyhmän sähköpostiosoitteita. Kyselyn tulosten luotettavuutta arvioitaessa on huomattava, että kohdejoukon määrittely ja tavoittaminen ei ollut yksiselitteinen tehtävä.kaikkiin lopettaneiksi ilmoitettuihin palokuntiin ei saatu yhteyttä. Joidenkin palokuntien osalta saatiin useiden henkilöiden yhteystiedot, toisten osalta vain esimerkiksi yhden yhteyshenkilön. Tällä saattaa olla vaikutusta kyselystä saatuihin tuloksiin. 28
Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke
14.4.2016 Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016, tutkija
LisätiedotMiksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää? tutkimus
8.6.2017 Miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää? tutkimus Palokuntajohtaja Petri Jaatinen Vapaaehtoistoiminnan aamukahvit 8.6.2017 III sektori yhteiskunnan palveluiden tuottajana Vaatimustaso Tehtävien
LisätiedotPalokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?
18.10.2017 2016 Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää? Tavoitteena lisätä tietoisuutta palokuntatoiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen
LisätiedotFire departments in Finland
The start up or discontinuation of fire department s activities Researcher Kaisa Eskelinen Petri Jaatinen Director, Fire department services * Fire departments in Finland Professionals Part-time Voluntary
LisätiedotPalokuntien toimintaohjelma
12.9.2016 Palokuntien toimintaohjelma Palokuntien kansalaistoiminnan kehittäminen 3.9.2016 Ylläs Valtteri Tervala Toiminta nyt Sopimuspalokunta VPK ja HSPK Palokunnan hallitus Palokunnan päällystö Turvallisuusviestintä
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
Lisätiedot24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa
24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.
LisätiedotTyöturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta
Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki
LisätiedotPALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN- Kyselyn raportti
PALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN- Kyselyn raportti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Elokuu 2015 Päivitetty 11.8.2015 PALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
LisätiedotPelastustoimen uudistus
Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen
LisätiedotTurvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset
Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI Ajankohtaiset SPEK Pohjois-Suomi koordinoi myös Lapin aluetta Muutos 1.10. alkaen ja jatkuu 31.12.2018 saakka SPEK Lapin Pertti Heikkilä on siirtynyt Lapin pelastusliiton
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotStrategiakysely sidosryhmille 2018
Strategiakysely sidosryhmille 2018 Strategiakysely sidosryhmille Kansalaisareena selvitti kyselyllä sidosryhmiensä näkemyksiä vuosille 2019 2022 laadittuun strategiaan. Vastausaika oli 7. 17.8.2018 Kysely
LisätiedotVapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa
Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota?
LisätiedotPelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta
Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotMillaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?
8.9.2014 Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? SPPL Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä 6.9.2014 Sokos Hotel Alexandra Markku Savolainen Koulutuspäällikkö Taustaa Pelastustoimintaan
LisätiedotKuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.
2018 MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuntakysely
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotHE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.
HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan
LisätiedotJokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli
Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?
LisätiedotFSD1259 Sopimuspalokuntatutkimus 2002 : kuntien valtuutetut
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1259 Sopimuspalokuntatutkimus 2002 : kuntien valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntatoimikuntien toiminnan kehittämisen prosessisuunnitelma
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntatoimikuntien toiminnan kehittämisen prosessisuunnitelma Tausta Vuonna 2017 valmistunut Palokuntien toimintaohjelma 1 haastaa niin palokunnat kuin myös pelastusalan
LisätiedotKuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
LisätiedotPalokuntien toimintaohjelma
Palokuntien toimintaohjelma Yhteiskunnan muutokset aiheuttavat muutostarpeita yhdistystoiminnassakin. Ratkaisuehdotus: PALOKUNTIEN TOIMINTAOHJELMA Palokuntien toimintaohjelma Kentällä huomattiin tarve
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotPelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta
Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotFinansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotPALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN- Kyselyn raportti
PALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN- Kyselyn raportti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Elokuu 2015 Päivitetty 11.8.2015 PALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ PELASTUSTOIMEN VAPAAEHTOISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Jakelussa mainitut
LAUSUNTOPYYNTÖ 1.2.2012 Jakelussa mainitut Viite: Ohje vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta 18.8.2004 PELASTUSTOIMEN VAPAAEHTOISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Suomen
LisätiedotPäivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä. SPEK - yhteenveto Mika Jäntti
Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2009 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi jälkiarviointi, jossa osallistuneilta
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotValtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
LisätiedotSOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi
SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman
LisätiedotMaaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen
Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi
LisätiedotKOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL
TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN
LisätiedotToiminnan suunnittelu
Toiminnan suunnittelu Palokunta Pelastusliitto SPEK Jäsenistö Hallitus Yleinen kokous Jäsenistö Toimikunnat Hallitus Vuosikokous Jäsenistö Toimikunnat Ohjausryhmät Hallitus Valtuusto Järjestötoimikunta
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotPelastustoimi ja sopimuspalokunnat. Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille
Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille 1 Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat suomessa Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa Suomen Sopimuspalokuntien
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
LisätiedotSopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012
Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006
KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY
LisätiedotJärjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.
Järjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Anu Hätinen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry & Helena Haaja, Päijät-Hämeen
LisätiedotSidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä
Sidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä Suomen Tilintarkastajat ry 26.9.2018 18.9.2018 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti Suomen Tilintarkastajat ry:n toimeksiannosta sidosryhmäkyselyn
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3189 TIEDON JA YHTEISKUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON VUORO- VAIKUTUS 2017
KYSELYLOMAKE: FSD3189 TIEDON JA YHTEISKUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON VUORO- VAIKUTUS 2017 QUESTIONNAIRE: FSD3189 INTERACTION BETWEEN KNOWLEDGE AND DECISION-MAKING 2017 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua
LisätiedotKunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 8.11.2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research toteutti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n
LisätiedotJärjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely
Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely Hyvä järjestö tai viranomaistoimija, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
Lisätiedot1. Valitse aluksi pelastustoimialue, jolla palokuntasi sijaitsee?
. Valitse aluksi pelastustoimialue, jolla palokuntasi sijaitsee? Valitse oikea pelastustoimialue pudotusvalikosta 2 3 Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotJTK 2/ /SPEK Vte
2.12.2013 JTK 2/2013 30.11.2013 /SPEK Vte valtteri.tervala@spek.fi Toimiston ajankohtaiset Hankkeet: vapaaehtoisten saatavuus Esitys hankkeeksi: miksi jäit pois toiminnasta? Oppaat Merkki ja pukuohje AS1-konseptin
LisätiedotKansalais- ja vapaaehtoistyö
Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotLiiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana
16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Pelastuslaitos
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 12 ten sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän kehittäminen, lausunto koulutuksen kehittämistyöryhmän esityksestä HEL 2016-004710 T 01 03 00 00
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.
LisätiedotPALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN- Kyselyn raportti
PALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN- Kyselyn raportti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Elokuu 2015 Päivitetty 11.8.2015 PALOKUNTIEN JÄRJESTÖTOIMINNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotPojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vastaajamäärä ja aineiston perusopetuksen 4. 5. ja 8. 9. luokilla, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja. vuosikursseilla Kouluterveyskyselyn aineistossa 019. Perusopetuksen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
LisätiedotJaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi
Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö
LisätiedotPELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA. Tekijä: Sanni Korpiaho
PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA Tekijä: Sanni Korpiaho Päiväys: 5.12.2013 Sisällys 1 Taustaa... 3 2 Projektin tavoitteet...
LisätiedotJärjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva
LisätiedotPelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille
Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille 2018 2022 TOIMINTASUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo LYHYESTI PELASTUSALAN NAISVERKOSTOSTA... 3 NAISVERKOSTON VISIO... 4 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET...
LisätiedotPelastustoimi ja sopimuspalokunnat. Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille. 2. painos
Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille 2. painos 1 Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat suomessa Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa Suomen Sopimuspalokuntien
LisätiedotKysely kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista
Kysely kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Elinkeinoelämän keskusliiton, Rakennusteollisuus RT:n ja RAKLIn
LisätiedotNäkökulmia ja strategisia linjauksia sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi. Sopimuspalokunta. 1 SOPIMUSPALOKUNTa 2020
Näkökulmia ja strategisia linjauksia sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi Sopimuspalokunta 2020 1 SOPIMUSPALOKUNTa 2020 SOPIMUSPALOKUNTA 2020 sspl 2014 ISBN (sid.) 978-952-68096-0-1 ISBN (PDF) 978-952-68096-1-8
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15
Sivu /5 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 7.3.206 klo 2.00 2.4.206 klo 6.5 Diaarinumero: 94/575/206. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite Y-tunnus
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotNuorisotyön tulevaisuuspaja
Turvalliseen huomiseen! Nuorisotyön tulevaisuuspaja Palokuntanuorten ohjaajien ja palokuntanaisten opintopäivät 17.-19.2.2017 / Pikku-Syöte Yhteenveto Osallistujat jaettiin 12 eri ryhmään 2 ryhmää mietti
LisätiedotTurvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset
Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI Ajankohtaiset AJANKOHTAISET SPEK Pohjois-Suomi vastaa Lapin alueen toiminnasta vielä vuoden 2018 ajan Palokuntien kysely tulossa vuoden vaihteessa #100palokuntaa
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Soinin kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Stefan Sundberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa
Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintäfoorumi 27.8.2018, Helsinki tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto vt. viestintäjohtaja Milla Meretniemi, sisäministeriö pelastusjohtaja
Lisätiedot1. Valitse aluksi pelastustoimialue, jolla palokuntasi sijaitsee?
. Valitse aluksi pelastustoimialue, jolla palokuntasi sijaitsee? Valitse oikea pelastustoimialue pudotusvalikosta Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme
LisätiedotSopimuspalokunta 2020 strategia - Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet ja yksittäisen palokunnan menestystekijät
1 Sopimuspalokunta 2020 strategia - Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet ja yksittäisen palokunnan menestystekijät Sopimuspalokuntajärjestelmä tuottaa pelastustoimen palveluita joustavasti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotKommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
LisätiedotPelastustoimen uudistushanke
Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä
Lisätiedot