Sotkamon kunnan kouluverkkoselvitys

Transkriptio

1

2 Sotkamon kunnan kouluverkkoselvitys Sisällysluettelo 1. Lähtökohta 2 2. Kunnan taloudellinen tilanne ja kehitys 2 kunnankamreeri Irene Toppinen 3. Opetuspalvelujen käyttötalous 9 Käyttökustannukset..9 Valtionosuudet Nykyinen kouluverkko Koulutilat Opetuksen pedagoginen tarkastelu 23 Rehtorityöryhmä 7. Oppilashuoltopalvelut.28 Koulukuljetukset..28 Kouluruokailu...30 Oppilaan avustajapalvelut 30 Muu oppilashuolto...31 Iltapäivätoiminta Väestö Oppilasennusteet Henkilöstö Yhteistyö lähikuntien kanssa Toimenpide-ehdotukset...37 LIITTEET Liite 1 Perusopetuksen yksikköhinta Liite 2 Valtionosuuslaskelma Liite 3 Koulutilat Liite 4 Koulutilojen kunnossapito ja investoinnit Liite 5 Syntyneet Liite 6 Asukasmäärät kouluunottoalueittain Liite 7 Oppilasennusteet Liite 8 Henkilöstö Liite 9 Eläköityminen 1

3 SOTKAMON KUNNAN KOULUVERKKOSUUNNITELMA 1. LÄHTÖKOHTA Kunnan vuoden 2007 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä perusopetuksen toimintasuunnitelmassa päätettiin laatia kouluverkkosuunnitelma siitä, miten Sotkamon kunnan koululaitoksen perusopetus hoidetaan lähitulevaisuudessa taloudellisesti ja pedagogisesti järkevällä tavalla. Sotkamossa koulutiloja on riittävästi, mutta ne sijaitsevat väestön sijoittumisen suhteen väärissä paikoissa. Kaikki koulutilat eivät kaikin osin vastaa oppimisympäristönä nykyisen opetussuunnitelman vaatimuksia. Vanhat haja-asutusalueen koulukiinteistöt pääosin ovat peruskorjauksen tarpeessa. Sotkamo-Vuokatti keskustaajamien osalta koulut ovat peruskorjattu ja ajanmukaisessa kunnossa. Kunnan tämänhetkinen taloudellinen tilanne vaatinee myös koulutoimen osalta ratkaisuja, kun oppilasmäärissäkin on tulossa merkittävä pudotus. Lisäksi valtionosuuden muutos suosii isompia yksiköitä, kun pienten koulujen korotukset jäivät pois kunnilta. Mitä ovat ne ratkaisut, joita tarvitaan toiminnan sopeuttamiseksi vastaamaan muuttuvia olosuhteita niin, että kouluverkko palvelisi mahdollisimman hyvin ja taloudellisesti kunnan oppilaita ja asukkaita. 2. SOTKAMON KUNNAN TALOUDESTA Väkiluku ja sen muutokset vuoteen 1995 ollut noin henkilöä, jonka jälkeen pientä alenemista vuoteen 2004 saakka, jolloin asukkaita vuoden lopussa oli henkilöä asukkaita oli Asukasluvun muutoksella on suora yhteys kunnan valtionosuuksiin, koska valtionosuuksien määräytyminen on perustunut vuodesta 1993 alkaen asukaslukuun ja väestön rakennetta kuvaaviin kertoimiin. Lisäksi asukasluvun muutokset vaikuttavat verotuloihin. yli 64-vuotiaiden osuus Sotkamossa oli v % (koko maassa 13.9 %) ja vuonna % (Kainuussa 19.2 % ja koko maassa 16 %). 0-6 vuotiaiden osuus oli Sotkamossa 6,7 %, koko maassa 7,3 % ja Kainuussa 2

4 5,6 % vuotiaiden osuus Sotkamossa oli 6,5 % ja yli 64 vuotiaiden osuus 19,6 %. tilastokeskuksen ennusteessa Sotkamon väkiluvun ennustetaan olevan vuonna henkilöä. Kunnan oma arvio, että väkiluku pysyisi :n lukemissa ja hieman kasvaisi vuosittain Talvivaaran ja muiden kaivoshankkeiden toteutuessa. Veroprosentit Sotkamon tuloveroprosentti oli v ,75 %, vuodesta 1994 alkaen 18,25 %, vuodesta 2002 alkaen 18,75 % ja vuodesta 2006 alkaen 19,00 %. Kainuun tuloveroprosentti oli v keskimäärin 19,04 % ja koko maan 18,39 %. Sotkamon tuloveroprosentti on korkeampi kuin koko maassa ja Oulun läänissä, mutta siitä huolimatta kunnallisveron alaiset tulot asukasta ovat alhaisemmat kuin koko maassa ja Oulun läänissä keskimäärin. Kiinteistöveroprosentit ovat alhaisemmat kuin maassa ja Kainuussa keskimäärin. Vuodelle 2006 valtuusto nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,15 prosenttiyksiköllä. Kiinteistöveron tuotto on n. 1,3-1,4 milj. euroa vuosittain. Mikäli rakentaminen kunnan alueella jatkuu vilkkaana, tuoton oletetaan hieman kasvavan. Verotulot Verotulot asukasta kohden ovat Sotkamossa olleet vuosina alhaisemmat kuin Kainuussa, koko maassa ja vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Verotulot ovat vuodesta 2003 alkaen, jolloin verotulot olivat n. 1,4 milj. euroa alhaisemmat kuin v. 2002, puolesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon vuodessa. Suurin nousu 1,6 milj. euroa oli v. 2006, jolloin tuloveroprosenttia korotettiin 0,25 prosenttiyksiköllä ja yhteisöveroa kertyi 0,4 milj. euroa enemmän kuin v Kuntaliitto arvioi kuntien verotilitysten kasvavan vuosina n. 4,5 % koko maassa keskimäärin. Sotkamon verotulojen kasvu on yleensä jäänyt alle maan keskiarvon, joten kasvuarvio lienee 2,5 3,5 %:n tienoilla, mikä merkitsisi noin miljoonan euron verotulon lisäystä vuosittain. Vuoden 2006 verotuksen ennakkotietoja ei ole tätä selostusta tehtäessä vielä saatavissa. 3

5 Valtionosuudet ja valtionosuusuudistus Käyttötalouden valtionosuuksien (yleinen, sosiaali- ja terveystoimi, opetus- ja sivistystoimi sekä verotulojen tasaus) määrä oli vuonna ,4 milj. euroa. Vuoden 2006 alusta tuli voimaan kuntien valtionosuustarkistus, joka astui voimaan vaiheittain. Tarkistus tulee lopullisesti voimaan v. 2008, jolloin Sotkamon kunnan valtionosuusmenetys on runsas 1,4 milj. euroa vuoteen 2005 verrattuna. Menetys johtuu pääosin syrjäisyystekijän poisjäännistä Sotkamon sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta laskettaessa. Vuoden 2010 alusta lukien voimaan tulevaksi on valmisteilla laajempi valtionosuusuudistus, josta ei ole kuntakohtaisia ennakkolaskelmia olemassa. Vuoden 2008 verotulojen tasauksesta ja yleisestä valtionosuudesta on Kuntaliiton tämän hetkiset alustavat laskelmat, joiden mukaan yleinen valtionosuus on n euroa ja verotulojen tasaus n euroa pienempi kuin vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 valtionosuudesta ei ole vielä laskelmia. Tiedot täsmentyvät vasta syyskuussa. Esim. opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat vahvistetaan vasta marraskuun lopussa. Käyttömenot/Kainuun maakunta kuntayhtymä Sotkamon kunnan käyttötalouden nettomenot (=toimintakate) asukasta kohti ovat 1990 luvun alkupuolelta lähtien olleet suuremmat kuin maassa ja saman kokoluokan kunnissa keskimäärin. Kunnan käyttötalouden suurin menoerä on Kainuun maakunta kuntayhtymälle maksettava maksuosuus lukion ja sosiaali- ja terveydenhoidon palveluista lukuun ottamatta päivähoitoa. Maksuosuus on ollut v euroa, vuonna euroa ja vuoden 2007 talousarvion mukaan maksuosuus on euroa. Verotietojen valmistumisen jälkeen kuluvalle vuodelle tulee todennäköisesti lisämaksua satoja tuhansia euroja. Vuoden 2008 talousarviota on kuntayhtymä valmistellut siten, että yhtymän menojen ja tulojen kasvu voi olla enintään 4 % ja kuntien verorahoitusosuus 60,1 %. Tällä perusteella Sotkamon kunnan maksuosuus kasvaisi kuluvan vuoden alkuperäiseen arvioon verrattuna runsaat 1,75 milj. euroa. Kainuun maakunta kuntayhtymän menojen kasvu vuoteen 2005 verrattuna oli vuonna ,1 %. Vastaavasti Sotkamon kunnan verorahoituksen kasvu oli samana aikana 5,6 %, 4

6 joka sisältää tuloveroprosentin korotuksen 0,25 %. Kunnan käyttömenojen kasvu oli 3 % vuodesta 2005 vuoteen 2006 verrattuna. Vuosikate Sotkamon kunnan vuosikate /asukas, eli palvelujen tuottamisen jälkeen investointeja varten jäävä omarahoitusosuus, on vuodesta 1995 lähtien (lukuun ottamatta vuotta 2002) ollut Kainuun keskimääräistä vuosikatetta parempi ja vuosina parempi kuin asukkaan kuntien. Vuosikate on vuodesta 1994 lähtien ollut huonompi kuin maassa keskimäärin. Sotkamon kunnan poistotaso on runsas kaksi miljoonaa, jota suuremman tulisi vuosikatteen olla. Vuosikate, poistot, investoinnit Vuosikatteen prosentuaalinen osuus poistoista kuvaa kuntatalouden tasapainoa. Mikäli vuosikate on alle 100 % poistoista, talous on epätasapainossa ja syntyy alijäämää, joka vähentää kunnan varallisuutta ja käytettävissä olevia rahoitusmahdollisuuksia kehittämiseen. Sotkamon vuosikate on vuosina ja v riittänyt kattamaan investoinneista aiheuttaneita vuosittaisia poistoja, mutta vuodesta 2003 alkaen vuosikate ei ole riittänyt poistoihin. Sotkamossa vuosikate on vuosina ja vuosina riittänyt, mutta vuodesta 2004 lähtien ei ole riittänyt investointien omahankintamenoihin saatikka lainanlyhennyksiin. Taloutta voidaan tasapainottaa myös siten, että jos vuosikate ei kata poistoja, pidetään maltillista investointitasoa, jolloin vältytään lisävelkaantumiselta ja korkojen maksun aiheuttamalta rahoitusmenon kasvulta. Lainanotto Kunnan lainakanta on vuodesta 1993 alkaen ollut selvästi alle Kainuun, koko maan ja vastaavan kokoisten kuntien keskiarvon. Kunnan talousarviolainat olivat 392 /asukas ja koko maassa keskimäärin /asukas. Sotkamon kunnan talouden tavoitteisiin kuuluu, että lainaa otetaan vain elinkeinoja ja työllisyyttä tukeviin tuotannollisiin investointeihin. 5

7 Omavaraisuus Sotkamon omavaraisuusaste on vuodesta 1997 alkaen ollut parempi kuin Kainuussa, koko maassa ja vertailukunnissa keskimäärin. Omavaraisuusaste oli % ja koko maassa 68 %. Suhteellinen velkaantuneisuus Suhteellinen velkaantuneisuus on Sotkamossa selvästi alhaisempi kuin Kainuussa, koko maassa ja vertailukunnissa keskimäärin. Sotkamon suhteellinen velkaantuneisuus oli ,6 % ja koko maassa 42 %. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Alijäämä/ylijäämä Kunnan tilinpäätökset vuosilta ovat olleet alijäämäisiä ja vuonna 2006 n. 0,1 milj. euroa ylijäämäinen. Kunnan taseessa ei ole tällä hetkellä alijäämiä. On kuitenkin otettava huomioon, että Sotkamon kunnalla on Kainuun maakunta kuntayhtymän kahden toimintavuoden tuloksena kuntayhtymän peruspääomaan suhteutettua laskennallista alijäämää ,39 euroa. Ylijäämien kerääminen tulevina vuosina on vaikeaa edellä kerrotun valtionosuusuudistuksen ja Maakunta kuntayhtymän maksujen nousun vuoksi. Vaikka kaivosten avaaminen lisäisi kunnan verotuloja, niistä hallintokokeilun rahoitusmallin mukaan tällä hetkellä tilitetään n. 60 % kuntayhtymälle. Tosin verotulojen mahdollinen runsas kasvu tuskin tapahtuu hallintokokeilun aikana, joka päättyy vuoden 2012 lopussa. Kunnan strategiassa hyväksytyt talouden tavoitteet Kunnanvaltuuston vuosille (2020) hyväksymän kunnan strategian mukaan talouden tavoitteet ovat: o kunnan talous pidetään tasapainossa o menojen ja toimintakatteen hallinta o toimintatuotot toimintakuluista vähintään 15 % o investoinnit pidetään vuosikatteen sallimalla tasolla o vuosikatetavoite = poistot + lainan lyhennykset 6

8 o veroprosenttien korottamiseen suhtaudutaan pidättyvästi (hallintokokeilu huomioon) o lainamäärä pidetään hallinnassa, uutta lainaa vain elinkeinoja ja työllisyyttä tukeviin tuotannollisiin investointeihin o tietyissä tilanteissa peruslinjauksista voidaan poiketa o käyttötaloudessa elinkeinojen kehittämisen rahoitus turvataan Kuntatalouden näkymät Valtion ja yhteistä kuntapolitiikkaa toteutetaan lakisääteisen peruspalveluohjelman avulla. Peruspalveluohjelma otetaan huomioon valtiontalouden kehyspäätöksessä. Valtion ja kuntien tehtäväjakoa täsmennetään ja tavoitteena on tehtävien ja rahoituksen tasapaino. Kuntatalouden menokasvua on hillittävä, mikä edellyttää tuottavuuden parantamista, siksi tarvitaan kustannustehokas ja toimiva kunta- ja palvelurakenne. Tuetaan vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja erityisesti moni kuntaliitoksia ja jatketaan syvällisen yhteistoiminnan tukemista vuosina Kunta-asiat siirretään sisäasiainministeriöstä valtionvarainministeriöön. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden 2010 alusta. Järjestelmää kehitetään pääosin entisin tavoittein yksinkertaisemmaksi, selkeämmäksi ja lisäksi kannustavammaksi. Ohjelman mukaan tuloveroja kevennetään milj. euroa. Kaiken kaikkiaan verokevennykset ovat yhteensä milj. euroa, mukaan lukien ruoan arvonlisävero, eläkeläisten verotus (kevennys 160 milj. euroa), ja kunnallisverotuksen perusvähennys (90 milj. euroa). Valtion päätösten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan kunnille. Kuntien kunnallistaloudessa on suuri merkitys sillä, paljonko kunnille sälytetään jatkossa uusia tehtäviä. Uusissa ja laajenevissa tehtävissä korotettua 50 prosentin valtionosuusprosenttia käytetään vasta vuoden 2010 alusta lukien. Siksi vuodet 2008 ja 2009 ovat kuntien tehtävien muutoksessa jopa kriittisiä. Sotkamon kunnan talousnäkymät Kunnan talouden kehityssuuntaan vaikuttaa ratkaisevasti se, paljonko verotulot kasvavat ja paljonko toimintamenojen kasvua kyetään hillitsemään. Toiminta- 7

9 menojen hillinnässä suurin tekijä on Kainuun maakunta kuntayhtymän menojen ja siitä johtuvan kunnan rahoitusosuuden kasvu. Kuluvan vuoden talousarvio on alijäämäinen, tilinpäätös lienee alkuvuoden toteutuman perusteella talousarviota parempi, mutta kuitenkin alijäämäinen. Tulos riippuu suurelta osin maakunnan maksuosuuden mahdollisesta lisälaskusta ja loppuvuoden verotulokertymästä. Taseessa on ylijäämää ,14 euroa kattamaan mahdollisia tulevien vuosien alijäämiä. Parin edellisen vuoden väkiluvun hienoinen kasvutrendi osaltaan hillitsee valtionosuuksien menetyksiä. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevan uuden valtionosuusuudistuksen vaikutuksia ja koelaskelmia ei vielä ole tiedossa. Verotulokertymien odotetaan kasvavan kaivoshankkeiden ja matkailuinvestointien. myötä. Talvivaaran kaivoshankkeesta on vuoteen 2011 mennessä odotettavissa lisätuloja ennakonpidätyksistä ja ennakonkannosta, mutta ei yhteisöveron osalta. Tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korottaminen lähivuosina ei tule kysymykseen, koska niitä on korotettu jo pariin kertaan 2000 luvulla. Verotulojen euromääräinen kasvu vuosittain ei tule riittämään hallintokokeilun aikana Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuuksien vuosittaiseen kasvuun. Todennäköistä on, että vuodet ovat Sotkamon kuntatalouden kannalta vaikeita etenkin valtionosuusuudistuksen ja hallintokokeilun vuoksi. Verotulojen kasvu on maltillista ainakin siihen saakka, kun kaivostoiminta käynnistyy ja matkailuinvestoinnit alkavat tuottaa tehtyjen panostusten myötä. Käyttötalousmenojen kasvua on pystyttävä hillitsemään ja se ei saa olla tulojen kasvua nopeampaa. 8

10 3. OPETUSPALVELUJEN KÄYTTÖTALOUS Käyttökustannukset Sotkamon perusopetuksen käyttökustannukset vuonna 2006 olivat yhteensä ,69 euroa. Käyttökustannukset jakaantuivat seuraavasti: perusopetus 12 % 2 % 3 %1 % 7 % 9 % 3 % 2 % 61 % opetus esiopetus vammasopetus majoitus ja kuljetus kouluruokailu kiinteistöt muu oppilashuolto sisäinen hallinto ei valtionosuutta Kaavio 1. Perusopetuksen kustannusten jakaantuminen toiminnoittain vuonna Kuten kuviosta näkyy suurin osa menoista eli 66 % kostuu opetukseen liittyvistä kuluista. Opetusmenoihin kuuluvat mm. kaikki opettajien palkat sivukuluineen ja rehtoreiden palkoista opetuksen osuus sivukuluineen, oppimateriaalit ja opetukseen liittyvät kuljetukset. Toiseksi suurimman menoerän muodostavat kiinteistökulut, joiden osuus on 12 %. Seuraavaksi suurimmat menoerät ovat koulukuljetukset 9 % ja kouluruokailu 7 %. Sisäisen hallinnon, johon kuuluvat kaikki perusopetukseen liittyvät hallinto- ja toimistokulut, osuus on 2 % ja muun oppilashuollon osuus on 2 %. Muuhun oppilashuoltoon kuuluvat oppilaiden tapaturmien hoito ja koulunkäyntiavustajien palkat sivukuluineen. 9

11 Opetuksen kustannukset olivat yhteensä noin 5,8 milj. euroa, koulukuljetusten noin euroa, kouluruokailun noin euroa, kiinteistönhoidon noin 1 milj. euroa ja muiden kustannusten osuus oli noin 0,5 milj. euroa. perusopetuksen kustannukset % 1 % 30 % 14 % 52 % palkat henkilöstösivukulut palvelujen ostot aineet ja tarvikkeet muut toimintakulut Kaavio 2. Perusopetuksen kustannusten jakaantuminen pääkohdittain Perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden vuonna 2006 olivat 6778,03 euroa ja ilman yhteisiä kustannuksia (koulukuljetukset, koulukuraattori, yhteiset koulujen hallintoa koskevat kulut) 6051,40 euroa/oppilas. Kaksiopettajaisten koulujen kustannukset (ilman yhteisiä kustannuksia) olivat keskimäärin 6690,23 euroa. Vastaavasti kolmiopettajaisten koulujen kustannukset keskimäärin olivat 6013,85 euroa/oppilas. Vuokatin ja Leivolan, jotka ovat 6-opettajaisia, kustannukset yhdessä keskimäärin olivat 4766,87 euroa/oppilas. Leivolan koulun kustannuksissa kiinteistönhoidon kustannukset ovat mukana vain syyslukukauden osalta, kun sen tilat otettiin elokuussa käyttöön, joten Vuokatin ja Leivolan koulujen kustannukset ovat todellisuudessa hieman edellä mainittua suuremmat. Salmelan koulun kustannukset olivat 6508,47 euroa/oppilas. Salmelan koulun kustannuksia/oppilas nostaa se, että siellä ovat vuosiluokkien 1-6 erityisluokat sekä vammaisopetuksen 1-9 luokat. Erityisluokkia Salmelan koulussa on yhteensä viisi ja erityisluokilla oppilasmäärät ovat normaaliluokkia huomattavasti pienemmät. Tenetin koulun luokkien 7-9 kustannukset olivat 6247,52 euroa/oppilas. Tenetin 10

12 koulussa sijaitsevat luokkien 7-9 erityisluokat, joita on kaksi. Koulujen kustannukset ilman yhteisiä kustannuksia vuonna 2006 olivat seuraavat: Koulujen kustannuksissa on eroja ja niihin vaikuttavat mm. esiopetuksen järjestäminen, opettajien ikärakenne, koulunkäyntiavustajien määrä (työllistämistukipalkat eivät mukana) ja koulussa tehdyt kiinteistön korjaustyöt. Kaksiopettajaisen koulun kustannukset ovat keskimäärin 10 % korkeammat kuin kolmiopettajaisen koulun kustannukset ja yli 20 % korkeammat kuin Vuokatin ja Leivolan koulun kustannukset. Oulun lääninhallituksen tekemän selvityksen mukaan, joka perustuu vuosittain lääninhallituksen keräämiin tunnuslukutietoihin, Sotkamon perusopetuksen kustannukset oppilasta kohti nousivat 5,5 % vuosina Maaseutumaisissa kunnissa Oulun läänissä kustannusten nousu oli 12,5 %, taajaan asutuissa kunnisopetu s kiinteistöt ateriapalvelut yhteensä opp. euroa/ ja muut kust. keskim. oppilas Kontinjoki , , , ,55 46,5 5680,14 Naapurinvaara , , , ,74 52,5 5591,00 Pohjavaara , , , ,01 46,5 6356,15 Pohjois-Tipas , , , ,26 34,5 6137,69 Sapsokoski , , , ,77 29,5 5862,87 Soidinvaara , , , ,68 47,0 6477,67 Tipasoja , , , ,60 28,5 6302,97 Tuhkakylä , , , ,87 22,0 9167,81 Vuokatti , , , ,81 122,5 4884,89 Leivola , , , ,75 104,5 4814,74 Salmela , , , ,30 298,5 6508,47 Tenetti , , , ,37 455,0 6247, , , , , , ,51 Taulukko 7. Perusopetuksen kustannukset kouluittain vuodelta

13 sa 11,4 %, kaupunkimaisissa kunnissa 18,5 % ja Oulun läänissä keskimäärin 14,4 %. Perusopetuksen kustannukset asukasta kohti vastaavasti nousivat Sotkamossa samana ajankohtana 2,5 %, maaseutumaisissa kunnissa 8,3 %, taajaan asutuissa kunnissa 6,2 %, kaupunkimaisissa kunnissa 17,6 % ja Oulun läänissä keskimäärin 11,0 %. Sotkamossa kyseisille vuosille ajoittuvat Juurikkalahden ja Heinämäen koulujen lakkautukset. Perusopetuksessa opetuksen osuus kokonaiskustannuksista Sotkamossa oli ,3 %, maaseutumaisissa kunnissa keskimäärin 57,8 %, taajaan asutuissa kunnissa keskimäärin 62,6 %, kaupunkimaisissa kunnissa 60,0 % ja Oulun läänissä keskimäärin 59,8 %. Valtionosuudet Opetustoimen valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alusta lukien. Perusopetuksen valtionosuusjärjestelmän merkittävin muutos oli pienten koulujen korotuksen poistuminen. Uudessa järjestelmässä kouluverkon merkitys otetaan huomioon enää vain saaristokunnissa ja kunnissa, joiden asukastiheys on alle 4 asukasta/km 2. Ennen valtionosuusuudistusta tapahtunut pienen koulun lakkauttaminen aiheutti kunnalle valtionosuuksien menetyksiä. Muutoksen jälkeen kouluverkkoratkaisut eivät enää vaikuta kunnan valtionosuuden määrään. Perusopetuksen valtionosuuden yksikköhinnan muodostumiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: perusosa keskihinnasta vakiokertoimella kunnan asukastiheys (asukastiheys <40 asukasta km 2 ) kunnan kouluverkko (asukastiheys <4 asukasta km 2 ) kaksikielisyyskorotus saaristokorotus 7-9 luokilla olevien oppilaiden lukumäärä vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden lukumäärä muiden vammaisten oppilaiden lukumäärä muiden erityisoppilaiden lukumäärä ruotsinkielisen opetuksen korotus vieraskielisten oppilaiden korotus 12

14 Liitteenä nro 1 on Sotkamon kunnan perusopetuksen vuoden 2007 yksikköhintalaskelma, jonka mukaan perusopetuksen valtionosuuden yksikköhinta oli 6146,29 euroa/oppilas. Vuoden 2008 perusopetuksen yksikköhinta on arvion mukaan noin 6845 /oppilas. Sivistystoimen valtionosuutta on katsottava kuitenkin kokonaisuutena, koska kunnan omarahoitusosuus määräytyy asukasmäärän perusteella. Kunnan omarahoitusosuus käsittää kaikki kouluasteet (esiopetus, perusopetus) taiteen perusopetuksen, kirjaston ja kulttuurin. Vuonna 2006 kunnanrahoitusosuus oli 620,86 euroa/asukas. Liitteenä nro 2 on esitetty laskelma sivistyspalvelujen valtionosuudesta vuosina 2007, 2010 ja Vuosien 2010 ja 2015 asukasmääränä on käytetty tilastokeskuksen ennusteitä ja oppilasmääränä omia oppilasennusteita. Mikäli ennusteet pitävät paikkansa valtionosuuden määrä tulee sivistyspalvelujen osalta vähenemään merkittävästi. Valtionosuuden uudistusta miettii taas tällä hetkellä työryhmä, jonka pitäisi saada esityksensä valmiiksi tämän vuoden aikana, joten tulevien vuosien valtionosuuksien määrää ei voi arvioida. 4. NYKYINEN KOULUVERKKO Sotkamon kouluverkko käsittää luokat käsittävää koulua ja yhden 1-9 luokat käsittävän koulun eli Tenetin koulun. Tenetin koulun 1-6 luokat ovat sijoitettuna Leivolan kouluun. Kouluista neljä, Kontinjoki, Naapurinvaara, Pohjavaara ja Soidinvaara, ovat kolmiopettajaisia ja neljä, Pohjois-Tipas, Sapsokoski, Tipasoja ja Tuhkakylä. ovat kaksiopettajaisia. Vuokatin koulussa opettajia on kuusi samoin kuin Tenetin 1-6 luokilla Leivolan koulussa. Erityisopetuksen luokat EMU 1-6 ja harjaantumisopetuksen luokat ovat sijoitettuna Salmelan kouluun ja EMU 7-9 luokat Tenetin kouluun. Koulun keskikoko luokkien 1-6 kouluissa vuonna 2005 Sotkamossa oli 71, kun Oulun läänissä maaseutumaisissa kunnissa se oli 74, ja koko Oulun läänissä 113. Perusopetusryhmän keskikoko 2005 Sotkamossa oli 17,2 kun Oulun läänissä maaseutumaisissa kunnissa se oli 17,5. 13

15 Koulun keskikoko luokkien 1-6 kouluissa vuonna 2013 Sotkamossa olisi 53, jos nykyiset koulut jatkaisivat toimintaansa ja perusopetusryhmän keskikoko vastaavasti 13,4. Kontinjoen koulu Kontinjoen koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden alussa 44. Esioppilaita oppilasmäärästä on 5. Koulun oppilasmäärä laskee tulevina vuosina ja on ennusteen mukaan lukuvuonna ja lukuvuonna Koulussa toimii kolme yhdysluokkaa, joissa kussakin on yhdistetty kaksi vuosiluokkaa ( , 5-6). Koulun esiopetuksen hoitaa kiertävä päiväkoti. Päiväkotitoimintaa on kolmena päivänä viikossa. Lisäksi koulussa on järjestetty koululaisten iltapäivätoimintaa, jossa mukana yhteensä 10 lasta. Kontinjoen koulun henkilökunta koostuu kolmesta luokanopettajasta ja yhdestä osa-aikaisesta koulunkäyntiavustajasta. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulujen yhteinen aineenopettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Esiopetuksesta vastaa päiväkodin lastentarhanopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on yksi kokoaikainen yhdistelmätyöntekijä. Iltapäivätoiminnassa on kaksi osa-aikaista työntekijää. Koululla toimii kiertävä päiväkoti kahtena päivänä viikossa. Kontinjoen koulu toimii vuonna 1953 valmistuneessa koulurakennuksessa. Koulussa on tilat kolmelle perusopetusryhmälle ja yksi pienopetustila. Koulun liikuntasali on rakennettu Teknisen työn opetustilat on sijoitettu yhteen koulun asunnoista. Toinen asunnoista on esiopetuksen ja kiertävän päiväkodin sekä koulun iltapäivätoiminnan käytössä. Koulutilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Koulun tilat ovat joka päivä iltaisin kansalaisopiston, 4H-kerhon ja kyläläisten ahkerassa käytössä. Naapurinvaaran koulu Naapurinvaaran koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden alussa 55, joista esiopetuksessa on 10. Koulun oppilasmäärä on vielä lukuvuonna nykyisen suuruisena ja lukuvuonna Koulussa toimii kolme yhdysluokkaa, joissa kussakin on yhdistetty kaksi vuo- 14

16 siluokka (1-2, 3-4, 5-6). Koulun esiopetusryhmä toimii omana ryhmänä. Lisäksi koulussa on järjestetty koululaisten iltapäivätoimintaa, jossa mukana yhteensä 16 lasta. Naapurinvaaran koulun henkilökunta koostuu kolmesta luokanopettajasta, osaaikaisesta esiopettajasta ja kahdesta osa-aikaisesta koulunkäyntiavustajasta. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulujen yhteinen aineenopettaja. Koululla käy myös koulujen yhteinen erityisopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on yksi kokoaikainen yhdistelmätyöntekijä. Iltapäivätoiminnassa on kaksi osaaikaista työntekijää. Naapurinvaaran koulu toimii 1957 rakennetussa ja 1999 peruskorjatussa kiinteistössä. Koulussa on tilat kolmelle perusopetusryhmälle. Lisäksi koulussa yksi pienopetustila ja kellarikerroksessa tilat esiopetukselle ja koulun iltapäivätoiminnalle. Kouluun on rakennettu peruskorjauksen yhteydessä koneellinen ilmanvaihto. Koulun liikuntasali on rakennettu vuonna Koululla ei ole omia teknisen työn tiloja, vaan opetus tapahtuu Tenetin koululla. Koulun tilat ovat hyvässä kunnossa. Liikenteen turvallisuuden parantamiseksi koulun tontille rakennettiin kiertoliittymä. Koulun tilat ovat lähes joka ilta käytössä. Käyttäjiä ovat 4H-kerho, kansalaisopisto sekä kyläläiset. Pohjavaaran koulu Pohjavaaran koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden alussa yhteensä 44, joista esioppilaita oli 5. Koulun oppilasmäärä on lukuvuonna Lukuvuonna koulun oppilasmäärä ennusteen mukaan on 34. Koulussa toimii kolme yhdysluokkaa, joissa on yhdistetty kaksi vuosiluokkaa (1-2, 3-4, 5-6). Koulun esiopetuksen hoitaa kiertävä päiväkoti. Päiväkotitoimintaa on kolmena päivänä viikossa. Lisäksi koulussa on järjestetty koululaisten iltapäivätoimintaa, jossa mukana yhteensä 10 lasta. Pohjavaaran koulun henkilökunta koostuu kolmesta luokanopettajasta ja yhdestä osa-aikaisesta koulunkäyntiavustajasta. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulu- 15

17 jen yhteinen aineenopettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Esiopetuksesta vastaa päiväkodin lastentarhanopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on yksi kokoaikainen yhdistelmätyöntekijä. Iltapäivätoiminnassa on yksi osa-aikainen työntekijä ja lisäksi koulunkäyntiavustaja on apuna. Pohjavaaran koulu toimii pääosin 1957 rakennetussa kiinteistössä, jossa on kolme perusopetustilaa. Esiopetus, kiertävä päiväkoti ja koulun iltapäivätoiminta toimivat vanhassa koulurakennuksessa. Vanhaan koulurakennukseen on sijoitettu myöskin teknisen työn tilat. Koulun liikuntasali on rakennettu Koululla on myöskin käytössään urheilukentän vieressä jääkiekkokaukalo sekä koulun pihalta lähtevä valaistu latu. Koulun tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Koulun tilat ovat ahkerassa käytössä. Tilojen käyttäjinä ovat seurakunta, kansalaisopisto ja kyläläiset. Kokoustiloina koulua käyttävät alueella vaikuttavat järjestöt. Pohjois-Tipaksen koulu Pohjois-Tipaksen koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä lukuvuonna oli yhteensä 30, joista esioppilaita on 3. Koulun oppilasmäärä oppilasennusteen mukaan on lukuvuonna nykyisellä tasollaan eli ilman esioppilaita 26. Ennusteen mukaan oppilasmäärä lukuvuonna on 20. Koulussa toimii kaksi yhdysluokkaa, joissa on yhdistetty toisessa kaksi vuosiluokkaa (1-2) ja toisessa neljä vuosiluokkaa (3-6). Koulun esiopetuksen hoitaa kiertävä päiväkoti. Varsinaista päiväkotitoimintaa on kahtena päivänä viikossa. Pohjois-Tipaksen koulun henkilökunta koostuu kahdesta luokanopettajasta ja yhdestä osa-aikaisesta koulunkäyntiavustajasta. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulujen yhteinen aineenopettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Esiopetuksesta vastaa kiertävän päiväkodin lastentarhanopettaja. Ateriaja puhtaanapitopalveluissa on yksi osa-aikainen yhdistelmätyöntekijä. Koulu toimii vuonna 1955 rakennetussa tiilirakenteissa ja rapatussa kiinteistössä. Koulussa on kaksi varsinaista perusopetustilaa ja yksi pienopetustila. Lisäksi opetustiloiksi on otettu yksi koulun asunnoista. Kouluun voidaan sijoittaa kuitenkin kolme perusopetusryhmää. Toisessa koulun asunnoista toimii esiopetus ja kiertävä 16

18 päiväkoti. Kiertävä päiväkoti toimii kolmena päivänä viikossa. Teknisen työn opetukseen on rakennettu kellarikerrokseen entisiin varastotiloihin. Erillistä sisäliikuntatilaa koululla ei ole, vaan sisäliikuntatilana on yksi noin 60 neliömetrin luokka, joka on yhdistettävissä toiseen perusopetustilaan. Koulun tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Sapsokosken koulu Sapsokosken koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden alussa 28. Koulun oppilasmäärä ennusteen mukaan on lukuvuonna ja lukuvuonna Koulussa toimii kaksi yhdysluokkaa, joissa toisessa on kaksi vuosiluokkaa (1-2) ja toisessa neljä vuosiluokkaa (3-6). Lukuvuonna ensimmäisen luokan puuttuessa toisessa yhdysluokassa oli 2-3 luokat ja toisessa 4-6 luokat. Esiopetusta koulussa ei ole ollut lukuvuonna eikä myöskään alkaneena lukuvuonna. Sapsokosken koulun henkilökunta koostuu kahdesta luokanopettajasta ja teknisen työn tuntiopettajasta ja yhdestä osa-aikaisesta koulunkäyntiavustajasta. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulujen yhteinen aineenopettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on yksi osaaikainen yhdistelmätyöntekijä. Koulu toimii vuonna 1957 rakennetussa kiinteistössä. Koulussa on kolme perusopetustilaa. Toinen koulun asunnoista on otettu pienopetustiloiksi ja toinen teknisen työn opetustiloiksi. Kyläyhdistys on rakentanut koulurakennuksen yhteyteen 157 m 2 liikuntatilan kesällä Koulun tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Koulun tiloja käyttävät kyläläiset etenkin nyt, kun kyläläisten rakentama liikuntatila on otettu käyttöön. Soidinvaaran koulu Soidinvaaran koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä lukuvuonna oli yhteensä 44. Esioppilaita määrästä on 4. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä lukuvuonna on 29 ja lukuvuonna Koulussa toimii kolme yhdysluokkaa, joissa on yhdistetty kaksi vuosiluokkaa (1-17

19 2, 3-4, 5-6). Koulun esiopetuksen hoitaa kiertävä päiväkoti. Kiertävä päiväkoti toimii on kolmena päivänä viikossa. Soidinvaaran koulun henkilökunta koostuu kolmesta luokanopettajasta ja kahdesta osa-aikaisesta koulunkäyntiavustajasta. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulujen yhteinen aineenopettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Esiopetuksesta vastaa päiväkodin lastentarhanopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on yksi kokoaikainen yhdistelmätyöntekijä. Soidinvaaran koulun tilat ovat rakennettu vuonna Koulussa on tilat kolmelle perusopetusryhmälle ja yhdet pienopetustilat. Teknisen työn tilat on sijoitettu yhteen koulun asunnoista samoin kuin esiopetus ja kiertävän päiväkodin tilat. Kiertävä päiväkoti toimii kahtena päivänä viikossa. Koulun liikuntatilat on rakennettu Koulun tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Koulun tilat ovat kansalaisopiston, 4H-kerhon ja kyläläisten itsensä vetämien kerhojen käytössä. Tipasojan koulu Tipasojan koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä lukuvuoden alussa oli 27. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä lukuvuonna on 17 ja lukuvuonna Koulussa toimii kaksi yhdysluokkaa, joissa toisessa on kaksi vuosiluokkaa (1-2) ja toisessa neljä vuosiluokkaa (3-6). Lukuvuonna yhdysluokat oli muodostettu siten, että toisessa yhdysluokassa oli luokat 1-3 ja toisessa luokat 4-6. Esiopetusta ei ole ollut lukuvuonna eikä myöskään alkaneena lukuvuonna. Tipasojan alueen oppilaat ovat käyneet esiopetuksessa Pohjois-Tipaksen koulussa. Tipasojan koulun henkilökunta koostuu kahdesta luokanopettajasta ja yhdestä osaaikaisesta koulunkäyntiavustajasta. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulujen yhteinen aineenopettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on yksi osa-aikainen yhdistelmätyöntekijä. Koulu toimii 1959 rakennetuissa tiloissa. Koulussa on kaksi perusopetustilaa ja yksi pienopetustila. Koulun tiloihin voidaan sijoittaa kuitenkin kolme perusope- 18

20 tusryhmää. Teknisen työn tilat on rakennettu yhteen alkuperäiseen perusopetustilaan. Yksi koulun asunnoista on otettu opetuskäyttöön ja toinen opetus- ja opettajain tilaksi. Liikuntatilat on rakennettu entiseen oppilasasuntolarakennukseen vuonna Koululla on myöskin käytössään valaistu latu. Kylän asukkaat ovat kunnostaneet entisen halkovaraston kuntosalitiloiksi. Koulun tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Koulun tilat ovat erittäin ahkerassa käytössä. Kyläyhdistys on kunnostanut entiseen vahtimestarin asuntoon nuorisotilat, jossa se itsekin pitää kokouksiaan. Nuorisotilat ovat käytössä myöskin koulujen loma-aikoina. Koulun tiloissa järjestetään elokuvailtoja, erilaisia koulutustilaisuuksia, kerhoja ja tapahtumia. Koulun tiloissa kansalaisopisto järjestää myös kursseja. Tuhkakylän koulu Tuhkakylän koulu on perustettu vuona Koulun oppilasmäärä lukuvuoden alussa oli 23. Esioppilaita määrästä on 4. Oppilasennusteen mukaan lukuvuonna on 17 ja lukuvuonna Koulussa toimii kaksi yhdysluokkaa, joissa toisessa on kaksi vuosiluokkaa (1-2) ja toisessa neljä vuosiluokkaa (3-6). Tuhkakylän koulun henkilökunta koostuu kahdesta luokanopettajasta. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulujen yhteinen aineenopettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on yksi osaaikainen yhdistelmätyöntekijä. Koulun kiinteistö on rakennettu vuonna Koulussa on kolme perusopetustilaa. Asunnoista yksi on otettu pienopetustiloiksi. Vuonna 1907 rakennettuun ja 1984 liikuntatilojen osalta peruskorjattuun vanhaan koulurakennukseen on sijoitettu liikuntatilat ja teknisen työn tilat. Koulun tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Vuokatin koulu Vuokatin koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä lukuvuoden alussa oli 122. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä tulevina vuosina on oppilaan välillä. Koulussa on normaalisti toiminut kuusi perus- 19

21 opetusryhmää. Lukuvuonna ensimmäinen luokka suuren ikäluokan vuoksi jaettiin kahteen ryhmään, jolloin perusopetusryhmiä oli seitsemän. Vuokatin koulun henkilökuntaan lukuvuonna kuuluu kuusi luokanopettajaa ja yksi tuntiopettaja sekä kaksi osa-aikaista koulunkäyntiavustajaa. Englannin kielen opetuksen hoitaa koulujen yhteinen aineenopettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen työntekijä. Vuokatin koulu toimii vuonna 1955 ja 1987 rakennetuissa kiinteistöissä. Vuonna 1955 rakennettuun rakennukseen tehty peruskorjaus vuonna Rakennuksissa on kuusi perusopetustilaa. Kaikki kolme asuntoa on otettu opetuskäyttöön. Vuonna 1987 rakennetussa kiinteistössä sijaitsevat kolme perusopetustilaa, ruokasali ja palvelukeittiö, 100 neliömetrin sisäliikuntatila, ja terveydenhoitajan tilat. Teknisen työn tilat rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä entiseen liikuntatilaan. Koulun tilat pääosin ovat hyvässä kunnossa. Koulun tilat ovat myös kansalaisopiston, liikuntatoimen, musiikkiopiston ja koulun omien kerhojen käytössä. Salmelan koulu Salmelan koulu on perustettu vuonna Koulun oppilasmäärä yhteensä oli lukuvuonna Oppilasmäärästä esioppilaita on 12 ja erityisluokkien oppilaita 35. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä lukuvuonna on ilman esioppilaita 236 ja lukuvuonna Koulussa toimii 12 perusopetusryhmää, yksi esiopetusryhmää, kolme mukautettua opetussuunnitelmaa noudattavaa ryhmää ja kaksi vammaisten oppilaiden opetusryhmää. Salmelan koulun henkilökuntaan kuuluu rehtori, toimistosihteeri, 12 luokanopettajaa, tuntiopettaja, viisi erityisluokanopettajaa, erityisopettaja, esiluokanopettaja, englannin kielen aineenopettaja, viisi kokoaikaista koulunkäyntiavustajaa ja seitsemän osa-aikaista koulunkäyntiavustajaa. Ateriapalveluissa on kolme kokoaikaista ja puhtaanapitopalveluissa kolme kokoaikaista työntekijää. 20

22 Salmelan koulu toimii 1953 rakennetussa ja 1993 laajennetussa kiinteistössä. Peruskorjaus tehty vanhaan osaan vuonna Koulussa on tilat 16 perusopetusryhmälle, kahdelle vammaisten oppilaiden opetusryhmälle, teknisen työn opetustilat, tekstiilityön opetustilat, musiikin/kuvaamataidon opetustilat, atk-luokka ja noin 260 neliömetrin sisäliikuntatilat sekä terveydenhoitajan tilat. Koulun tilat ovat hyvässä kunnossa. Koulussa on valmistuskeittiö, josta toimitetaan ateriat haja-asutusalueen kouluille. Salmelan koulun kaikki tilat ovat koulutyön ulkopuolella ahkerassa käytössä joka päivä. Käyttäjinä ovat kansalaisopisto, musiikkiopisto, seurakunta ja eri järjestöt. Lisäksi Salmelan koulun tiloja käytetään paljon erilaisten juhlien ja konserttien järjestämiseen. Tenetin koulu Tenetin koulu on aloittanut toimintansa vuonna Koulun 7-9 luokkien oppilasmäärä oli lukuvuoden alussa yhteensä 447, joista 7. luokalla 120, 8. luokalla 153, 9. luokalla 154 ja erityisluokilla 20. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä lukuvuonna on 405, lukuvuonna ja lukuvuonna eli noin 140 oppilasta vähemmän kuin tällä hetkellä. Koulussa toimii tällä hetkellä yhteensä 28 perusopetusryhmää. Perusopetusryhmän keskikoko on noin 17 oppilasta. Tenetin koulun henkilökuntaan kuuluu rehtori, toimistosihteeri, aineenopettajia 36, kaksi opinto-ohjaajaa, koulukuraattori, erityisluokanopettajia kaksi, erityisopettaja ja yksi kokoaikainen sekä kolme osa-aikaista koulunkäyntiavustajaa. Tenetin koulun 7-9 luokat toimivat vuonna 1966 valmistuneessa kiinteistössä. Koulurakennus on peruskorjattu useassa eri vaiheessa, kotitalousopetustilat 1993, ruokasali 1993, päärakennus ja G-osa Keittiön laajennusosa on rakennettu Päärakennuksessa perusopetustilojen lisäksi ovat kotitalousopetustilat, musiikin opetustila, maantiedon ja biologian opetustilat, kemian ja fysiikan opetustilat, ATK-opetustilat, koulukirjasto, opinto-ohjaajien tilat, terveydenhoitajan tilat ja erityisopetustilat. G-rakennuksessa ovat teknisen työn opetustilat, tekstiilityön opetustilat, kuvaamataidon opetustilat ja erityisopetuksen opetustila. Koulun tilat ovat hyvässä kunnossa. Koulussa on valmistuskeittiö, josta toimitetaan ateriat ja 21

23 Vuokatin, Tuhkakylän, Kontinjoen, Pohjavaaran, Naapurinvaaran kouluille sekä Satuvakan päiväkotiin ja Kultakutrin ryhmäperhepäiväkotiin. Koulun tiloja käyttävät iltaisin kansalaisopisto, järjestöt ja urheiluseurat. Leivolan koulu Tenetin koulun 1-6 luokat siirtyneet Leivolan kiinteistöön lukukauden alusta lukien. Oppilasmäärä oli lukuvuoden alussa 105. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä lukuvuonna on 95 ja lukuvuonna Koulussa toimii kuusi perusopetusryhmää. Leivolan kiinteistössä toimivat myöskin päiväkoti ja koululaisten iltapäivätoiminta. Leivolan koulun henkilökuntaan kuuluu kuusi luokanopettajaa ja yksi osaaikainen koulunkäyntiavustaja. Englannin kielen aineenopetuksen hoitaa Tenetin koulun aineenopettaja ja yksi oman koulun opettaja. Lisäksi koululla käy koulujen yhteinen erityisopettaja. Ateria- ja puhtaanapitopalveluissa on kaksi kokoaikaista työntekijää, jotka hoitavat myöskin päiväkodin ja iltapäivätoiminnan toiminnot. Ateriat toimitetaan Leivolaan terveyskeskuksen keittiöstä. Leivolan vuonna 1987 rakennetussa ja 2006 peruskorjatussa päärakennuksessa ovat tilat kuudelle perusopetusryhmälle, koulukirjasto, terveydenhoitajan tilat, sisäliikuntatilat noin 318 neliömetriä, palvelukeittiö ja ruokasali. Päiväkodin tilat sijaitsevat myös samassa rakennuksessa ja ovat yhteydessä koulun tiloihin. Sivurakennuksessa ovat teknisen työn tilat, tekstiilityön/kuvaamataidon tilat sekä koululaisten iltapäivätoiminnan tilat. Koulun tilat ovat hyvässä kunnossa. 5. KOULUTILAT Koulutiloihin on viimeisen vuoden aikana Sotkamossa investoitu noin 17 miljoonaa euroa. Ko. aikana on laajennettu ja peruskorjattu Salmelan ja Tenetin koulut. Lisäksi on peruskorjattu Naapurinvaaran koulu ja viimeisimpänä peruskorjauskohteena on ollut entisen metsäkoulun tilat Leivolan päiväkodin ja koulun käyttöön. Samoin on laajennettu ja peruskorjattu lukion tilat. Kontinjoen, Naapurinvaaran, Soidinvaaran ja Pohjavaaran kouluille on rakennettu liikuntatilat. 22

24 Kiinteistöjen hoito on teknisen toimialan koordinoimaa. Koulutointa tekninen toimiala laskuttaa sisäisenä kiinteistönhoitokuluna toteutuneiden kustannusten mukaan. Kiinteistöjen ylläpitoon ei ole viime vuosina saatu riittävästi rahaa. Koulukiinteistöissä on pystytty huolehtimaan vain välttämättömästä ylläpidosta. Investointien kautta Tenetin, Salmelan, Naapurinvaaran ja osittain myös Vuokatin koulut on saatu hyvään kuntoon. Kyläkoulujen osalta kaikissa kouluissa olisi peruskorjaustarvetta mm. LVI-rakenteiden osalta. Koulujen toimintatiloista luettelot pinta-aloineen ovat liitteenä nro 3. Tekninen toimi on tehnyt laskelmat vuosien merkittävimmistä kunnossapitotöistä eri kouluilla. Lisäksi laskelmissa on mukana koulujen lähivuosien tärkeimmät investoinnit. Laskelmat ovat liitteenä nro 4. Koulukiinteistöjen siivoukset hoidetaan sivistystoimialan ateria- ja puhtaanapitopalvelujen vastuualueen toimesta, jonka tulosyksikkö puhtaanapitopalvelut ovat. Siivottavia neliöitä kouluissa on yhteensä Kokoaikaisia siivoojia on 11 ja kyläkouluissa kahdeksan (8) yhdistelmätyöntekijää, joiden työajasta noin puolet on siivoustyötä. Siivottavien tilojen pinta-alat ja haluttu siivoustaso vaikuttavat kustannusten muodostumiseen. Siivoustyönmitoitukset on tarkistettu vuonna 2004 ja niiden pohjalta päivittäinen ylläpitosiivous koulupäivinä toteutetaan. Perussiivoukset suoritetaan pääsääntöisesti koulujen lomien aikana. 6. OPETUKSEN PEDAGOGINEN TARKASTELU Opetussuunnitelma ja arvot Valtakunnalliset annetut opetussuunnitelman perusteet ovat määräys, jolla koulutuksenjärjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. 23

25 Sotkamon perusopetuksen arvot pohjautuvat kunnan perusarvoihin, perusopetuksen arvopohjaan sekä koulun henkilökunnalle, huoltajille ja oppilaille suunnatussa kyselyssä tärkeinä esille nousseisiin arvoihin. Sotkamon perusopetuksen opetus- ja kasvatustyön perustana ovat seuraavat arvot: turvallisuus, tasa-arvo, yhteistyö, ympäristöstä huolehtiminen ja viihtyisyys. Sotkamon kunnassa noudatetaan hyväksyttyä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Valtakunnallisten perusteiden lisäksi siihen on liitetty kuntakohtainen osuus, jota koulut voivat täydentää omilla painotuksillaan. Tuntijako perustuu valtioneuvoston tekemään päätökseen, jonka pohjalta kunta on laatinut eri oppiaineiden opetustunteja koskevan kunnan yhteisen tuntijakopäätöksen. Muuttuva ympäristö Ympäristö on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja muuttuu edelleen asettaen koululaitokselle uusia haasteita. Koulu on muuttunut entistä enemmän opettamisesta oppimisen paikaksi. Opitaan kokeilemalla ja hakemalla tietoa erilaisista lähteistä. Tästä johtuen fyysisen oppimisympäristön tulee olla monipuolisesti virikkeellinen. Tarvitaan erilaisia työvälineitä ja oppimismateriaaleja oppilaiden saataville. Esimerkiksi kasvattaminen tietoyhteiskunnan jäseneksi vaatii jatkuvaa panostamista atk-välineistöön sekä opettajien täydennyskoulutukseen. Yhtenäinen perusopetus Perusopetuslain mukaan peruskoulun hallinnollinen jako ala- ja yläasteeseen on poistunut (1999). Puhutaan yhtenäisestä perusopetuksesta vuosiluokilla 1 9. Uudet yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat olleet käytössä Sotkamon kunnassa alkaen. Esiopetus Lapsella on oikeus osallistua kunnalliseen maksuttomaan esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Sotkamon kunnassa esiopetusta järjestetään 24

26 6-vuotiaille päiväkotien esiopetusryhmissä, kiertävässä päiväkodissa yhdessä koulutoimen kanssa 1 2 -luokkien yhteydessä ja Salmelan koulun esiopetusluokassa. Lv esiopetuksen ryhmäkoot olivat 5-21 opp. Perusopetus Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajien virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Perusopetusta antavat luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat ja opintoohjaajat. Kunnan harkinnassa on, kuinka paljon kussakin koulussa on opettajia ja opetusryhmiä. Oppilasryhmälle ei ole määrätty mitään enimmäisrajaa, vaan kunta itse ratkaisee ryhmän koon. Ainoastaan erityisopetuksen puolella on säädetty opetusryhmän enimmäiskoko. Kunnan harkinnassa on myös millä oppilasryhmällä koulua pidetään yllä. Ryhmäkoot Oppilasryhmät muodostetaan vuosiluokittain tai yhdysluokkina, mikäli opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii. Opetusryhmät tulee kuitenkin muodostaa siten, että opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan. Esi- tai lisäopetusta saavia oppilaita voidaan myös opettaa yhdessä muiden vuosiluokkien kanssa samassa opetusryhmässä. Sotkamossa perusopetusryhmien koot vaihtelivat lv seuraavasti: Salmela oppilasta Vuokatti oppilasta Leivola oppilasta 3-opettajaiset koulut 1-2 lk oppilasta Pohjavaara, Kontinjoki, 3-4 lk oppilasta Naapurinvaara ja 5-6 lk oppilasta Soidinvaara 2-opettajaiset koulut 1-2 lk 6 oppilasta 3-6 lk oppilasta Pohjois-Tipas ja Tuhkakylä 2-3 lk 10 oppilasta 25

27 4-6 lk 16 oppilasta Sapsokoski 1-3 lk 11 oppilasta 4-6 lk 14 oppilasta Tipasoja Tuntikehyksen painotuksella on ryhmien kokoa voitu pienentää. Erityisesti painotusta on suunnattu A1-kieleen (englanti). Mikä on oppilaan kannalta paras ryhmäkoko? Siihen tuskin on olemassa selvää vastausta. Opetusryhmän tulee olla kuitenkin niin pieni, että oppilas huomioidaan ryhmässä yksilönä, mutta ryhmän suuruus antaa hänelle tilaa kasvaa henkisesti. Sotkamossa opetusryhmän keskikoko vuosina on ollut seuraavanlainen: luokat 18,0 17,2 17,8 17,7 18,0 7-9 luokat 18,4 16,9 16,3 16,3 16,9 Oulun läänissä luokkien 1-6 opetusryhmän keskikoko maaseutumaisissa kunnissa on ollut 17,4-18,2 ja keskimäärin Oulun läänissä 19,0-19,8. Luokkien 7-9 opetusryhmän keskikoko maaseutumaisissa kunnissa on ollut keskimäärin 16,9-17,5 ja Oulun läänissä keskimäärin 18,2-19,3. Erityisopetus Erityisopetus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Erityisistä vaikeuksista kärsivien lasten koulutukseen ja kuntoutukseen panostetaan jo varhaislapsuudesta lähtien. Tämä toiminta on moniammatillista yhteistyötä, jossa eri alojen asiantuntijoiden tietämys keskitetään lapsen kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Erityisopetus voi olla yksilö-, pienryhmä-, periodi- tai samanaikaisopetusta. Tavoitteena on löytää jokaiselle oppilaalle sopivin erityisopetusmuoto. Opetusjärjestelyissä pyritään löytämään sellaiset vaihtoehdot, joissa oppilas voi mahdollisimman paljon opiskella yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Lähikouluperiaatteen 26

28 mukaisesti oppilasta ei hevin irroteta omasta tutusta sosiaalisesta yhteisöstään, vaan tarvittavin tukitoimin oppilaan koulunkäynti turvataan omalla lähikoululla. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lievissä oppimisvaikeuksissa. Puheopetus ja erilaisten hahmottamisvaikeuksien kuntoutus korostuvat esi- ja alkuopetuksen aikana. Jos oppimisvaikeudet lisääntyvät, laaditaan oppilaalle yksilöllinen oppimäärä tarvittaviin oppiaineisiin. Yleisopetuksessa olevalla oppilaalla on 9-vuotinen oppivelvollisuus, joka alkaa 7- vuotiaana. Erityisoppilaalla voi olla 11-vuotinen oppivelvollisuus. Tällöin lapsi tulee oppivelvolliseksi jo 6-vuotiaana. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opetusjärjestelyt Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla kouluilla. Kyläkoulujen opetuksesta vastaavat kiertävät erityisopettajat. Salmelassa ja Tenetissä osa-aikaista erityisopetusta antavat myös koulujen omat erityisopettajat. Tarvittaessa oppilas voidaan siirtää pienryhmään jatkamaan opiskeluaan. Pienryhmän maksimikoko on 10 oppilasta. Avoimia pienryhmiä on Salmelassa sekä Tenetin koulussa. Kehitysvammaisia lapsia varten Salmelan koululla on kaksi harjaantumisopetuksen erityisluokkaa. Harjaantumisluokan maksimikoko on 6 (EHA 2) tai 8 (EHA 1) oppilasta. Sotkamon koulutoimissa on tällä hetkellä yhteensä 11 erityisopettajaa. Kyläkouluja varten kaksi kiertävää erityisopettajaa. Salmelassa on kuusi erityisluokanopettajaa, jotka huolehtivat pienryhmien ja erityisluokkien opetuksen lisäksi myös osaaikaisen erityisopetuksen antamisesta. Tenetissä on kolme erityisopettajaa, jotka vastaavat kahdesta pienryhmästä sekä osa-aikaisen erityisopetuksen antamisesta. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvussa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka oppilasmäärät Sotkamossa ovat laskemassa, ei eritysopettajien määrässä tapahdu muutosta pienempään. Jos erityisoppilaiden määrän kasvu tapahtuu 27

29 nykyistä vauhtia, on kahden vuoden kuluttua tarpeen palkata yksi uusi erityisopettaja. Koulun koko Kouluverkkosuunnittelun tavoitteena on muodostaa kuntaan sellainen kouluverkosto, että oppilaiden koulumatkat ovat kohtuullisia ja koulut toimivan kokoisia. Yksiopettajaisia kouluja ei Sotkamon kunnassa pidetä toiminnassa. Kyläkoulun merkitys turvallisena oppimisympäristönä on kiistaton, mutta oppilaan kannalta ja opetuksellisesti muutos kaksiopettajaisesta koulusta kolmiopettajaiseen tai isompaan on useimmiten lapsen kannalta positiivinen. 7. OPPILASHUOLTOPALVELUT Koulukuljetukset Perusopetuslain 32 :n mukaan, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Perusopetuslain 32 :ssä todetaan edelleen, että oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Sivistystoimen lautakunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan koulukuljetus järjestetään, jos 28