Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa 1/7

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa... 2 Sessio I: Verkostoituneen oppivan/ei vielä oppivan organisaation toiminnan pedagogisesta johtamisesta Hyvinvointi ja johtaminen Pedagogisen johtamisen käsitteen tarkastelua siviili- ja sotilasorganisaatioiden... 3 työntekijöiden sanoitusten kautta... 3 Sessio II: Opetuksen johtaminen laitosjohtajan näkökulmasta Kehittämisstudio-konsepti pedagogisen johtamisen apuvälineenä insinööritieteiden maisterikoulutuksessa... 6 Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa 1/7

2 Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa Sessio(t): 2 Puheenjohtaja: Juha Mäkinen Sessio I: 1. Verkostoituneen oppivan/ei vielä oppivan organisaation toiminnan pedagogisesta johtamisesta Juha Mäkinen Maanpuolustuskorkeakoulu Pedagogisen johtamiseen liitettyjä merkityksiä ja miten annetut merkitykset asemoituvat tässä tapauksessa verkostonäkökulmasta tarkasteltavien organisaatioiden toimintaan sekä kytkeytyvät oppiva organisaatio/ei vielä oppiva organisaatio diskurssiin. Oppivan organisaation ja pedagogisen johtamisen käsitteet ovat rantautuneet Suomeen luvulta lähtien. Näitäkin käsitteitä tulisi tarkastella holistisesti ja systeemisissä yhteyksissään luvun lopun ja 2000-luvun näihin teemoihin liittyviä väitöskirjoja ja keskeisen aseman saanutta tutkimuskirjallisuutta analysoitiin käsitteiden merkityksen tunnistamiseksi ja systeemisten suhteiden havainnollistamiseksi tuettaessa käsitteiden dialogista ja yhteiskehittelevää soveltamista osana toimintaa. Pedagoginen johtaminen tapahtuu parhaimmillaan hyvin laajasti verkottuneissa organisaatioissa joissa yksilöiden merkitys hahmottuu yhteisöllisissä, ja osana erilaista toimintaa käytännöllistyvissä, yhteyksissään. Organisaatiot, kuten ihmisetkin, ovat omalla elinikäisellä kehityskaarellaan hyvin eri vaiheissa joten esimerkiksi organisaatioiden kehitysvaihe ja kulttuurilliset tekijät tulee tiedostaa ja tunnistaa osana hyvää pedagogista johtamista ja sen ilmentymistä hyvin eri tavoinkin kontekstoituen esimerkiksi joko oppivaan tai ei vielä oppivaan organisaatioon. Pedagoginen johtaminen, oppiva organisaatio Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa 2/7

3 2. Hyvinvointi ja johtaminen Matti Meriläinen Itä-Suomen yliopisto The aim of this study was to confirm the structure of features related to favourable working atmosphere and to reveal the relation between bullying and working atmosphere in Estonian universities. Knowing the relation between representative manners of bullying and features of favorable working atmosphere detailed support preventing bullying and creating a pleasant and safe working environment. These are key issues for well-being and for human resources management in general. In the spring of 2014 a total of 864 Estonian faculty members from nine universities answered an questionnaire. The nature of bullying and inappropriate behaviour was measured with the help of Negative Acts Questionnaire-Revised. The working atmosphere was measured with the help of Copenhagen Psychosocial Questionnaire. A second-order factor model of working atmosphere including five first-order factors was confirmed. According this model representative features of favourable atmosphere are: Justice, Rewards, Vertical Trust, Predictability and Quality of Leadership. A secondorder model of bullying including five first-order factors Person-related insulting, Workrelated blaming, Professional Demotion, Unreasonable work-related demands and Work-related malpractices was confirmed earlier. The results showed that the relation between working atmosphere and perceived bullying was evident. Bullying, inappropriate behavior, higher education, university, faculty, workplace bullying 3. Pedagogisen johtamisen käsitteen tarkastelua siviili- ja sotilasorganisaatioiden työntekijöiden sanoitusten kautta Rentola Hannu Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa 3/7

4 Maanpuolustuskorkeakoulu Kahden oppilaitoksen järjestämissä erillisissä opinnoissa opiskelijat (n=27) tarkastelivat pedagogisen johtamisen käsitettä omien kokemusten ja toimintaympäristöjen näkökulmasta. Pedagogisen johtamisen käsite on elänyt 1990-luvulta alkaen suomalaisessa oppilaitosympäristössä. Siviili- ja sotilasympäristön aikuisopiskelijoiden kokemukset pedagogisesta johtamisesta nähtiin mielenkiintoiseksi tutkimusalueeksi Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kahden erilaisen opiskelijaryhmän yhteisiä kokemuksia tutkivasta ja kokemuksellisesta oppimisesta selvitetään erillisen kyselyn vastauksia analysoimalla. Opiskelijoiden laatimia raportteja pedagogisesta johtamisesta analysoidaan GT-menetelmän avulla - tarkoituksena vertailla ja löytää yhtäläisyyksiä/eroavaisuuksia opiskelijaryhmien sanoitusten muodostamista aineistolähtöisistä teorioista. Johtopäätöksiä tuetaan erillisen kyselyn vastauksien tarkastelulla. Tutkimuksen sisältämän aineiston koodaamisen jälkeisen substantiivisen ja formaalin teorian muodostaminen on vielä kesken. Näyttäisi kuitenkin siltä, että pedagogisen johtamisen käsitteen avaaminen aikuisten opiskelijoiden sanoittamana on varsin kannattavaa. Erilaisissa toimintaympäristöissä työskentelevät ihmiset löytävät pedagogisen johtamisen käsitteeseen erilaisia näkökulmia, jotka osaltaan rakentavat ja laajentavat käsitteeseen liittyvää kokonaiskuvaa. Väitöstutkimuksen lopputuloksia kootaan jatko-opiskelijan toimesta prof Juha Mäkisen ja KT Anita Malisen ohjauksessa. Pedagoginen johtaminen, kokemus Sessio II: 1. Opetuksen johtaminen laitosjohtajan näkökulmasta Anne Nevgi, Aino Mäkipaja Helsingin yliopisto, Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa 4/7

5 Millaisia käsityksiä laitosjohtajilla on opetuksen johtamisesta ja opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisestä. Millä tavoin laitosjohtajat ovat organisoineet opetuksen johtamisen laitoksillaan? Yliopistotason pedagoginen johtaminen on vähän tutkittu alue ja tämä on laitosjohtajien tehtävistä vain yksi muiden johtamistehtävien ohella. Yliopisto-opetuksen laadun kehittämiseksi tarvitaan tietoa siitä miten laitosjohtajat ovat organisoineet opetuksen johtamisen ja miten tätä tulisi kehittää. Keväällä 2015 haastateltiin kahdeksan laitosjohtajaa eri tiedekunnista. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja haastattelukysymykset lähetettiin sähköpostitse haastateltaville etukäteen tutustuttavaksi. Haastatteluteemat: laitosjohtajaksi kehittyminen, opetuksen johtaminen ja johtamistyön muutokset. Haastattelut kestivät minuuttia ja ne litteroitiin. Haastatteluaineisto analysoitiin sekä teoriaohjaavan että aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Laitosjohtajat ovat organisoineet johtamistyönsä hyvin eri tavoin ja toisistaan poikkeavalla tavalla. Osa laitosjohtajista oli delegoinut lähes kaiken opetuksen johtamiseen liittyvän itseltään opetuksesta vastaavalle varajohtajalle ja vastasi itse ainoastaan opetuksen johtamisesta strategisen johtamisen näkökulmasta. Osa laitosjohtajista oli säilyttänyt itsellään myös opetuksen johtamiseen liittyvän päätöksenteon, erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön työhönottoon ja pedagogiseen koulutukseen ohjaamiseen liittyen. Laitosjohtajien opetuksen johtamista koskevissa käsityksissä oli tunnistettavissa kaksi pääluokkaa: (1) opetuksen johtaminen on ihmisten johtamista, heidän ohjaamistaan kehittymään pedagogisesta ja opetuksen pedagogista kehittämistä ja (2) opetuksen johtaminen on opetusta koskevien toimintojen organisointia ja opetuksen resurssien suunnittelua ja varaamista. Kun laitosjohtaja painotti opetuksen johtamisessa opettajien pedagogista asiantuntemusta ja sen kehittämisen tärkeyttä, hän myös säilytti itsellään osan opetustoiminnan johtamistehtävistä. Jos laitosjohtaja taasen näki opetuksen johtamisen olevan lähinnä opetuksen organisointia ja resurssien varaamista, hän myös siirsi opetustoiminnan johtamisvastuun laitoksen varajohtajalle ja opetuksen kehittämistiimeille. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään pedagogisen johtamisen koulutuksissa, erityisesti koulutusohjelmien johtajille suunnatuissa koulutuksissa. Pedagoginen johtaminen, opetuksen johtaminen, laitosjohtajan tehtäväkenttä Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa 5/7

6 2. Kehittämisstudio-konsepti pedagogisen johtamisen apuvälineenä insinööritieteiden maisterikoulutuksessa Maire Syrjäkari, Riikka Rissanen Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu / Aalto-yliopisto Henkilöstöpalvelut Esityksessä avaamme kehittämisstudio-konseptin ja tarkastelemme toteutuksesta kertyneitä oppeja. Pohdimme miten konsepti palvelisi erilaisten tutkinto-ohjelmien kehittämistarpeita eri vaiheissa. Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa on rakennettu uusia maisteriohjelmia, jotka käynnistyvät syksyllä Sujuva ja mielekäs opiskelu ja tutkinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen haluttiin varmistaa ohjelmien vastuuhenkilöiden yhteistyöllä jo suunnitteluvaiheessa. Ohjelmien kehittämisen tueksi suunniteltiin Kehittämisstudiot (12/ /2016). Konsepti on ohjattu kehittämisprosessi uusien ja olemassa olevien kurssien sekä koulutusohjelmien yhteisölliseen kehittämiseen. Opetuksesta vastaavan johdon vahva tuki ja signaalit ohjelmajohdolta mahdollistivat ja suuntasivat studioiden toteuttamista. Suunnitteluun osallistui asiantuntijoita eri yksiköistä. Studioiden päätavoitteina oli tukea kurssien suunnittelua osana ohjelmien kokonaissuunnittelua, vahvistaa ohjelmajohtajien roolia sekä vahvistaa ohjelman sisäistä ja ohjelmien välistä yhteisöllisyyttä. Studiot rakentuivat lähitapaamisista, ohjelmaryhmien tapaamisista ja itsenäisestä työskentelystä. Teemoina olivat ohjelma- ja kurssitason osaamistavoitteet, sisältövalinnat, kuormitus, menetelmä- ja arviointiratkaisut sekä ohjelmien strateginen johtaminen. Osallistujien omien kurssien kehittämistä tuettiin myös kohdennetulla Teaching Partner ja Integrated Communication mentoroinnilla. Studioihin osallistui aktiivisesti ohjelmajohtajaa, vastuuopettajaa ja muuta opettajaa seitsemästä maisteriohjelmasta. Keskeistä studioissa oli kokemusten jakaminen ja toimivien käytäntöjen löytäminen ohjelmajohtamiseen, kurssien toteuttamiseen ja pedagogisena tukena toimimiseen. Osallistujat saivat studiotyöskentelystä yliopistopedagogisen koulutuksen opintopisteitä. Studioprosessissa osallistujat kokivat, että ohjelmien ja kurssien kehittäminen eteni aikataulussa ja suunnitteluun oli tullut lisää systemaattisuutta. Kokemusten jakamista ja vertaistukea pidettiin erityisen hyödyllisenä. Myös yliopistotasolla ja Aalto-yliopiston eri korkeakouluissa on herännyt kiinnostusta konseptin soveltamiseen. Insinööritieteiden korkeakoulussa pohditaan miten konsepti palvelee tulevaisuudessa käynnissä olevien Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa 6/7

7 maisteriohjelmien jatkuvaa kehittämistä. koulutusohjelman kehittäminen, ohjelmajohtaminen, yhteisöllisyys, suunnitteluprosessi Teemaryhmä 6: Pedagogista johtamista hahmottamassa 7/7