Kuntien ja maakuntien rooli pohjoismaisessa vertailussa

Transkriptio

1 Maakuntaneuvos Olav Jern Kuntien ja maakuntien rooli pohjoismaisessa vertailussa KUNNILLE UUSI ROOLI MAAKUNTAUUDISTUKSESSA - VERTAILU POHJOISMAIHIN -seminaari klo Seinäjoki

2 Kunnat ja maakunnat vastaavat Pohjoismaissa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista Käytän maakuvauksissa termiä maakunta kuvaamaan Pohjoismaiden itsehallinnollista aluetasoa, eli fylkeskommuner (Norja), Landsting/regioner (Ruotsi) ja regioner (Danmark) Kuntien asema kaikissa Pohjoismaissa on vahva mutta maakuntatason järjestäytymisessä on suurempia vaihteluja Selostan lähinnä Ruotsin, Norjan ja Tanskan tilannetta

3 Kuntien ja alueiden edunvalvonnan järjestäminen Euroopassa. - Maat, missä vähintään kaksi vaaleilla valittua kunta- ja/tai aluetasoa. YKSI ETUJÄRJESTÖ Kuntien ja alueiden yhteinen kansallinen etujärjestö KAKSI ETUJÄRJESTÖÄ Kaksi erillistä kansallista etujärjestöä (kunnilla ja alueilla omat järjestönsä) USEAMPIA ETUJÄRJESTÖJÄ Useampia etujärjestöjä (esim. kaupungeilla ja maalaiskunnilla erilliset järjestöt ja/tai erilliset etujärjestöt eri maanosissa/osavaltioissa) Norja Ruotsi Alankomaat Kreikka Tanska Tŝekki Albania Belgia Bosnia-Hertsegovina Espanja Iso-Britannia Italia Itävalta Kroatia Puola Ranska Romania Saksa Serbia Sveitsi

4 Norjan, Ruotsin ja Tanskan kunta- ja aluehallinnon pääpiirteet Norja Ruotsi Tanska Kunnat Maakunnat Kunnat Maakunnat Kunnat Maakunnat Lukumäärä Vaaleilla valittu valtuusto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Verotusoikeus Nimellinen Nimellinen Kyllä Kyllä Kyllä Ei Yleinen toimiala Negatiivisesti määritetty Negatiivisesti määritetty Kyllä Kyllä Kyllä Ei Osuus kuntasektorin henkilöstöstä Lainsäädäntöperusta Kuntalaki koskee sekä kuntia että maakuntia Kuntalaki koskee sekä kuntia että maakuntia Erilliset lait kunnille ja maakunnille Edunvalvonnan järjestäminen Yhteinen etujärjestö KS (Kommunenes Sentralforbund) Yhteinen etujärjestö Sveriges Kommuner och Landsting, SKL Kaksi erillistä etujärjestöä Kommunenes Landsforening, KL Danske Regioner

5 Ruotsin maakuntahallinnon pääpiirteet Ruotsissa on 20 maakäräjää, ml. maakunnat (regionerna) Skåne, Gotland, Halland ja Västra Götaland. Nämä maakunnat ovat maakäräjiä, joille on annettu laajennettu alueiden kehittämisvastuu, kokeilulakiin perustuen. Uusin tällainen maakunta on Jämtland Härjedalen. Monessa muussa läänissä on perustettu maakuntaliittoja (regionförbund), esim. Region Västerbotten, jotka ovat kuntainliittoja, joiden jäseniä ovat läänin kunnat ja maakäräjät. Näille on annettu eräitä lähinnä kulttuuriin ja matkailuun liittyviä tehtäviä maakäräjiltä sekä lääninhallituksen alueellinen kehittämisvastuu. Maakäräjät ja maakunnat(regionerna) sekä maakuntaliitot (regionförbund) vastaavat siis tehtävistä, jotka ovat yhteisiä laajalle maantieteelliselle alueelle (=lääni) ja jotka vaativat isompia taloudellisia resursseja. Kuntien ja maakuntien (maakäräjien) asema perustuu laajaan itsehallintoon. Ideana on, että ne voivat sopeuttaa toimintaansa paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin ja toimintamahdollisuuksiin. Verotusoikeus: jokainen maakunta (maakäräjät tai maakunta) ja kunta päättää itse veron suuruudesta ja miten kertyneitä veroja käytetään. Verot 2017: Maakäräjät 11,36 % Kunnat 20,75 % Yhteensä: 32,12 %

6 Kommunallag (1991:900) Indelning i kommuner och landsting m.m. 1 Sverige är indelat i kommuner och landsting. Dessa sköter på demokratins och den kommunala självstyrelsens grund de angelägenheter som anges i denna lag eller i särskilda föreskrifter. Lag (2002:249). 2 Varje landsting omfattar ett län, om inte något annat är särskilt föreskrivet. Kommunernas och landstingens befogenheter Allmänna befogenheter 1 Kommuner och landsting får själva ha hand om sådana angelägenheter av allmänt intresse som har anknytning till kommunens eller landstingets område eller deras medlemmar och som inte skall handhas enbart av staten, en annan kommun, ett annat landsting eller någon annan.

7 Kuntien ja maakäräjien (landsting) tehtävät (1) Erityislainsäädännössä on maakäräjille ja kunnille annettu vastuu tärkeistä yhteiskunnallisista tehtävistä, jotka useimmiten ovat pakollisia. Kunnat ja maakäräjät voivat myös päättää hoitaa erinäisiä vapaaehtoisa tehtäviä. Kuntien pakolliset tehtävät Sosiaalihuolto (vanhustenhuolto, vammaishuolto, perhehuolto, syrjäytyneiden huolto jne.) Esi-, perus- ja toisen asteen koulutus (lukio, ammatillinen koulutus = gymnasieskola) Kaavoitus ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto Puhtaanapito, jätehuolto, vesihuolto ja jätevedet Pelastus-, palotoimi, siviilipuolustus (civilt försvar) Kirjastotoimi Asuntopolitiikka Kuntien vapaaehtoiset tehtävät Vapaa-ajan toiminta, liikunta, kulttuuri Energia Työllisyys Elinkeinotoiminnan edistäminen

8 Kuntien ja maakäräjien (landsting) tehtävät (2) Maakäräjien pakolliset tehtävät Sairaanhoito, terveydenhuolto Hammashoito lapsille ja nuorille aina 20 ikävuoteen saakka Vapaaehtoiset tehtävät Yhteinen pakollinen tehtävä kunnille ja maakäräjille Alueellinen ja paikallinen joukkoliikenne Kulttuuri Opetus Matkailu Kansainvälinen yhteistyö

9 Ruotsin maakunnat (maakäräjät, läänit, maakuntaliitot) Tietoisku : Suurin asukamäärä: Tukholman läänin maakäräjät, n. 2 milj. Asukasta. Pienin asukasmäärä: Jämtland Härjedalen jolla on n asukasta. Maantieteellisesti laajin on Norrbotten ja pienin on Blekinge

10 Norjan kunnat ja maakunnat (fylkeskommune) Norjan kuntasektori koostuu 428 kunnasta ja 19 maakunnasta (fylkeskommuner). Oslo vastaa sekä kunnille että maakunnille kuuluvista tehtävistä. Kuntien ja maakuntien juridinen asema on yhtäläinen. Kuntalaki on 1990-luvun alusta yhteinen kunnille ja maakunnille. Kuntien ja maakuntien rahoitus ja toimintavapaus on määritetty samojen periaatteiden mukaisesti. Kunnilla on nimellinen verotusoikeus, mitä tarkoittaa, että eduskunta (stortinget) määrää kuntien ja maakuntien veroprosentin. Periaatteessa mutta ei käytännössä kunta tai maakunta voisi päättää alemmasta veroprosentista: Kuntien veroäyri 11,80 % Maakuntien veroäyri 2,65 % Yhteensä: 14,45 % Kuntien ja maakuntien yleinen toimiala on negatiivisesti määritetty, eli kunnat ja maakunnat saavat ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita ei ole lailla määritetty jollekin toiselle toimijalle. Käytännössä kuntien rooli ja poliittinen painoarvo norjalaisessa yhteiskunnassa on vahvempi kuin maakuntien. Vuodesta 2002, jolloin vastuu erikoissairaanhoidosta siirrettiin maakunnilta valtiolle, alueiden osuus kuntasektorin työvoimasta on alle 10 prosenttia. Maakuntien tärkeimmät tehtävät liittyvät toisen asteen koulutukseen, kaavoitukseen ja alueelliseen kehittämispolitiikkaan.

11 Kuntien ja maakuntien (fylkeskommune) tehtävät (1) Kuntien tehtävät Sosiaalihuolto (vanhustenhuolto, vammaishuolto, perhehuolto, syrjäytyneiden huolto jne.) Perusterveydenhuolto Esi- ja peruskoulutus, päivähoito Kaavoitus ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto Puhtaanapito, jätehuolto, vesihuolto ja jätevedet, paikallistiet Pelastus- ja palotoimi Asuntopolitiikka Elinkeinotoiminnan edistäminen Kultuuri ja vapaa-ajan toiminta Nuorisotoimi Liikunta Kirjasto Yleinen kulttuuritoiminta (musiikki, teatteri jne.) Kirkot ja hautausmaat (!)

12 Kuntien ja maakuntien (fylkeskommune) tehtävät (2) Maakuntien (fylkeskommune) tehtävät Opetus Toisen asteen koulutus Aikuiskoulutus Terveys- ja sosiaalihuolto Vain hammashuolto Liikenne Maakunnan yleiset tiet, lossit Koulukuljetukset Liikenneturva Kulttuuri Maakuntakirjastotoiminta Eräät yleiset kulttuuritehtävät (maakuntamuseo, orkesteri, teatteri) Maakuntasuunnittelu Alueellinen kehittäminen Kansainvälinen yhteistyö

13 Norjan maakunnat ja Oslo sekä Svalbard

14 KS (Kommunesektorens organisasjon): Ønsker krafttak for digitalisering i kommunesektoren Rammene for kommuneopplegget i kommende års statsbudsjett og digitalisering var hovedtema for årets første konsultasjonsmøte med regjeringen. KS-ledelsen møtte regjeringen til det første av årets tre konsultasjonsmøter. Dette skjer rett før regjeringens første budsjettkonferanse, og det økonomiske opplegget for 2018 var ett av hovedtemaene. - Vårt viktigste budskap til regjeringen er at det er viktig at staten bidrar til et krafttak for digitalisering og innovasjon i kommunesektoren. Her trengs en felles innsats for å utvikle best mulig tjenester for innbyggerne, sa styreleder i KS, Gunn Marit Helgesen

15 Tanskan kunnat ja maakunnat (region) Tanskan kuntasektori koostuu 98 kunnasta ja 5 maakunnasta (regioner). Tanskan kunnilla on vahva itsehallinto, johon kuuluu verotusoikeus, yleinen toimivalta ja laaja tehtäväportfolio. Tanskan kuntien veroprosentti vaihteli vuonna 2016 väillä 22,5 % - 27,8 % keskiarvon ollessa 25,27 %. Maakuntien itsehallinto on vuoden 2007 kuntauudistuksen jälkeen paljon rajallisempi kuin kuntien itsehallinto. Viidellä maakunnalla on yleisillä vaaleilla valitut valtuustot, mutta ei verotusoikeutta eikä yleistä toimialaa. Maakuntien rahoitus koostuu valtionosuuksista, kuntien maksuosuuksista sekä asiakasmaksuista. Maakunnat vastaavat pääosin terveyspalveluista, eräistä erikoissosiaalihuollon palveluista sekä aluekehittämiseen ja joukkoliikenteeseen liittyvistä tehtävistä. Maakuntien toiminnasta ja taloudesta säädetään erillisessä laissa. Tanska on tehnyt varauman Euroopan neuvoston paikallisen ja alueellisen demokratian peruskirjaan maakuntien osalta.

16 Tanskan kuntien ja maakuntien tehtävät (1) Kuntien tehtävät Sosiaalihuolto (vanhustenhuolto, vammaishuolto, perhehuolto, syrjäytyneiden huolto jne.) Esi-, perus- ja toisen asteen koulutus (lukio, ammatillinen koulutus) Aikuisopetus Kaavoitus ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto Puihtaanapito, jätehuolto, vesihuolto ja jätevedet Asuntopolitiikka Vapaa-ajan toiminta, liikunta, kulttuuri Kirjastot Energia Työllisyys Elinkeinotoiminnan edistäminen

17 Tanskan kuntien ja maakuntien tehtävät (2) Maakuntien (region) tehtävät Terveydenhuolto, sairaanhoito Somaattinen hoito Terveysvakuutukset Psykiatria Lääkäritoiminta (oma lääkäri) Sosiaalihuolto Vammaisten erityishuoltolaitosten ylläpito Alueellinen kehittäminen Työllisyys Elinkeinotoiminnan edistäminen Matkailu Eräät opetus- ja kulttuuritehtävät Luonnonsuojelu, saastuneet maa-alueet Haja-asutusalueiden ja muuttotappioalueiden kehittäminen Julkinen liikenne Kansainvälinen yhteistyö

18 Tanskan 5 maakuntaa ja 98 kuntaa

19 Regional Potential Index 2015, Nordregio

20 KIITOS - TACK! Maakuntaneuvos - Landskapsråd Olav Jern olav.jern@gmail.com