Sisältö. Liikennekaaren toisen vaiheen valmistelu/ matkustajan oikeudet ja kuluttajansuoja

Transkriptio

1 Liikennekaaren toisen vaiheen valmistelu/ matkustajan oikeudet ja kuluttajansuoja Oikeudellinen selvitys ja analyysi Liikenne- ja viestintäministeriö Sisältö 1. Selvitystehtävän tausta ja tavoitteet 2. Lainsäädäntökartoitus 3. Osapuolet matkaketjussa 4. Esimerkkitapaukset 5. Keskeiset johtopäätökset 6. Visuaalinen kuvaus 1

2 1. SELVITYSTEHTÄVÄN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Selvitystehtävän tausta ja tavoitteet Tämä esitys sisältää havainnot liikenne- ja viestintäministeriön ( LVM ) Dittmar & Indreniukselta ( D&I ) tilaaman oikeudellisen selvitystehtävän keskeisimmistä tuloksista sekä visuaalisen kuvauksen siitä, miten tieto matkan ehdoista ja muutoksista kulkeutuu matkustajalle sekä kenen puoleen matkustaja voi kääntyä ongelmatilanteissa Yksityiskohtainen lainsäädäntökartoitus esitetään erillisessä päivätyssä D&I:n LVM:lle laatimassa raportissa ( raportti ) Selvityksen tarkoituksena on tarjota liikenne- ja viestintäministeriölle kattava kuvaus MaaS palveluihin sovellettavista voimassa olevan lainsäädännön matkustajan oikeuksiin liittyvistä säännöksistä liikennekaaren toisen vaiheen valmistelun tueksi Tämän esityksen ei ole tarkoitettu muodostavan tyhjentävää kuvausta kaikista käsiteltävään aihekokonaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Selvitys perustuu aiheesta yleisesti saatavilla oleviin tietoihin, LVM:n D&I:lle esittämiin taustatietoihin sekä LVM:n nimeämien Kilpailu- ja kuluttajaviraston, kuluttajariitalautakunnan, Liikenteen turvallisuusviraston, oikeusministeriön ja LVM:n asiantuntijoiden kuulemisiin ja Kuvatut esimerkit pohjautuvat markkinoilla tarjolla oleviin palveluihin, mutta tarkastelu perustuu yleisesti saatavilla oleviin tietoihin eikä huomioi palveluita koskevia yksityiskohtia kaikilta osin Selvityksen pääkohde on matkustajan oikeuksia ja kuluttajansuojaa koskeva kansallinen sääntely sekä Euroopan unionin lainsäädäntö 2

3 1.2 Selvityksessä käytetyt määritelmät MaaS-operaattori Elinkeinonharjoittaja, joka tarjoaa omaan tai kuljetuspalvelun tarjoajan lukuun tietoa ja digitalisaatiota (esimerkiksi avoimia rajapintoja) hyödyntämällä Mobility as a Service palveluita ( MaaS-palvelu ), joissa matkustajalle tarjotaan mahdollisuus hankkia muun muassa eri liikennemuotoja yhdistäviä ovelta ovelle matkaketjuja Kuljetuspalvelun tarjoaja Henkilöliikenteen kuljetuspalveluita tarjoava elinkeinonharjoittaja, kuten rautatieyritys Matkustaja Kuljetuspalvelua käyttävä luonnollinen henkilö Liikennemuotokohtainen erityissääntely Kansalliset ja Euroopan unionin säädökset sekä kansainväliset sopimukset, jotka velvoittavat kuljetuspalvelun tarjoajia ja joiden tarkoituksena on turvata matkustajan oikeudet yksittäisessä liikennemuodossa Matkustajien oikeuksia koskeva sääntely Matkustajan oikeuksia turvaava sääntely, mukaan lukien kuluttajansuojasääntely sekä liikennemuotokohtainen erityissääntely 2. LAINSÄÄDÄNTÖKARTOITUS 3

4 2.1 Lainsäädäntökartoitus (1/2) Lainsäädäntökartoituksessa on eritelty seuraava matkustajan oikeuksiin vaikuttava lainsäädäntö Kansallinen sääntely Vahingonkorvauslaki 412/1974 Kuluttajansuojalaki 38/1978 Valtioneuvoston asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa 553/2013 Valmismatkalaki 1079/1994 Joukkoliikennelaki 869/2009 Rautatiekuljetuslaki 1119/2000 Raideliikennevastuulaki 113/1999 Merilaki 674/1994 Taksiliikennelaki 217/2007 VNA taksiliikenteen kuluttajilta perittävistä enimmäishinnoista 570/2016 Kansainväliset sopimukset Sopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtäläistyttämisestä, ns. Varsovan sopimus (SopS 26/1937) Montrealissa 28 päivänä toukokuuta 1999 tehty yleissopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä ( MYS ) Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) liite A, Yhtenäiset säännökset sopimuksesta matkustajien kansainvälisestä rautatiekuljetuksesta (CIV) Matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse vuonna 1974 tehty Ateenan yleissopimus ja siihen vuonna 2002 tehty pöytäkirja Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välinen sopimus suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä (SopS 84/2016) 2.1 Lainsäädäntökartoitus (2/2) Euroopan unionin sääntely Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä (EU) 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä (EY) 392/2009 merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksessa (EY) 1008/2008 lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EY) 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (EY) 1107/2006 vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä (EY) 2111/2005 yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille (EY) 261/2004 matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2302 matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä ( pakettimatkadirektiivi ) Komission asetus (EU) 965/2012 lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti Komission asetus (EU) N:o 454/2011 Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset koskevasta yhteen toimivuuden teknisestä eritelmästä Neuvoston asetus (EY) 2027/97 matkustajien ja heidän matkatavaroidensa ilmakuljetusta koskevasta lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta, muutettuna asetuksella (EY) N:o 889/2002 Komission asetus (EU) N:o 1300/2014 vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä 4

5 2.2 Yleisten periaatteiden vaikutus Liikennemuotokohtaisen erityissääntelyn ohella matkustajan oikeuksiin vaikuttavat sopimusoikeuden ja kuluttajaoikeuden yleiset periaatteet Periaatteet tulevat sovellettavaksi sektorikohtaisen lainsäädännön sisältäessä aukkoja Yleisillä periaatteilla on erityinen merkitys palvelun virheen osalta, koska erityislainsäädäntö ei sisällä kattavia virhesäännöksiä MaaS-operaattori ja kuljetuspalvelun tarjoaja voivat sopia keskinäisistä vastuistaan melko laajasti, mutta EUasetusten ja kansallisen oikeuden takaamia matkustajan oikeuksia ei voi sopimuksin rajoittaa tai sulkea pois 2.3 Vahingonkorvauksen perusteet Kuljetuspalveluiden tarjoajille asetetaan liikennemuotokohtaisessa erityissääntelyssä yksityiskohtaisia vakiokorvausvelvollisuuksia Vakiokorvausten määrät ja perusteet vaihtelevat liikennemuotokohtaisesti Liikennemuotokohtainen erityissääntely ei rajoita matkustajan oikeutta vaatia korvausta vahingonkorvauslain tai yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla, mutta rikastumiskiellon periaatteesta johtuen matkustaja ei voi saada korvausta samasta vahingosta useaan kertaan (esimerkiksi MaaS-operaattorin maksettavaksi tuomittavasta vahingonkorvauksesta on vähennettävä samasta virheestä suoritettu vakiokorvaus) Erityissääntelyssä asetettujen korvausvastuiden ohella sovelletaan vahingon korvaamiseen osapuolten keskinäisestä asemasta ja sopimuksesta riippuen yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita tai vahingonkorvauslakia Vahingonkorvauslaki soveltuu, kun kyseessä ei ole sopimukseen tai muuhun lainsäädäntöön perustuva vastuu (vahingonkorvauslain 1 luvun 1 ) Vahingonkorvauslain mukainen vastuu edellyttää tahallisuutta tai tuottamusta, mutta voi sisältää niin välittömiä kuin välillisiä vahinkoja ( vahingonkorvaus ) 5

6 2.3 Vahingonkorvauksen perusteet Mikäli palvelussa katsotaan olevan virhe, on matkustajalla yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla oikeus vaatia virheen korjaamista tai hyvittämistä ( sopimusperusteinen korvaus ) Palvelussa katsotaan olevan virhe, jos se ei vastaa sitä mistä on sovittu tai voidaan katsoa sovitun Siitä riippuen, millainen vahinko sopimuskumppanille aiheutuu, sopimusperusteinen vastuu sisältää oikeudet: Pidättyä maksusta, mikäli palvelua ei ole vielä maksettu (esimerkiksi mikäli palvelussa olevan puutteen vuoksi sen kautta ei ole mahdollista tilata matkoja, mutta laskua palvelusta ei ole vielä maksettu); Vaatia hinnanalennusta, mikäli sopimus pysyy voimassa ja hyvitettävänä on palvelun virhe, eikä sopimuskumppani oikaise virhettään korjaamismahdollisuudesta huolimatta (esimerkiksi mikäli MaaS-palvelun yhteydessä tarjottavat kuljetuspalvelut ovat puutteellisia); Vaatia sopimusperusteista vahingonkorvausta siltä osin kuin vakiokorvaus ei kata tosiasiallisesti aiheutunutta vahinkoa, mikäli sopimusrikkomuksesta aiheutuu sopimuskumppanille vahinkoa (esimerkiksi mikäli kuljetus joudutaan hankkimaan kolmannelta taholta); Vaatia sopimuksen täyttämistä, ellei se ole mahdotonta tai liian rasittavaa (esimerkiksi mikäli palvelu voidaan toteuttaa toisella tavalla); ja/tai Purkaa sopimus, mikäli sopimusrikkomus on olennainen (esimerkiksi mikäli MaaS-operaattori poistaa yksipuolisesti käytöstä suuren osan kuljetuspalveluista matkaketjussa) Sopimusvapauden puitteissa, eli siltä osin kuin pakottava sääntely ei aseta esteitä, voidaan sopia vastuunrajoituksista, joilla suljetaan jokin tai kaikki edellä kuvatuista oikeuksista korvausvastuun ulkopuolelle, mutta sopimusehdot eivät saa olla kohtuuttomia (ks. esim. KSL 3 luku) 3. OSAPUOLET MATKAKETJUSSA 6

7 3. Osapuolet matkaketjussa 3.1 Osapuolet matkaketjussa 3.2 Matkustaja 3.3 MaaS operaattori 3.4 Kuljetuspalvelun tarjoaja 3.1 Osapuolet matkaketjussa Osapuoliin sovellettava lainsäädäntö riippuu merkittävästi osapuolten omasta roolista ja toiminnasta Esimerkiksi MaaS operaattorin vastuiden määrään vaikuttaa merkittävästi, katsotaanko tämä välittäjäksi tai matkanjärjestäjäksi MaaS palvelun tuottamiseen osallistuvia osapuolia ovat: Matkustaja; MaaS-operaattori; sekä Kuljetuspalvelun tarjoaja Osapuolten asemaa ja keskinäistä suhdetta sekä niiden perusteita on selvennetty seuraavassa kuvassa 7

8 MATKUSTAJA Liikematkustaja Kuluttaja Pakottavasta sääntelystä seuraavia velvoitteita Sopimussuhde MAAS- OPERAATTORI Lipunvälittäjä Kokonaispalvelun tarjoaja Matkanjärjestäjä Kuljetuspalvelun tarjoajan edustaja KULJETUS- PALVELUN TARJOAJA Liikennemuotokohtaisista erityislaeista seuraavat velvoitteet 3.2 Matkustaja Matkustaja voi olla kuluttaja tai liikematkustaja, ja matkustajan oikeudet määräytyvät osin tämän aseman perusteella Matkustajan oikeuksia turvaavat säännökset soveltuvat matkaan siitä riippumatta, suoritetaanko matka osana kokonaispalvelua tai onko lipun ostanut elinkeinonharjoittaja vai kuluttaja Mikäli matkustaja hankkii luonnollisena henkilönä palvelun pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten, tämä katsotaan kuluttajaksi Kuluttajan määritelmä on näin Matkustaja määritelmää kapeampi, eikä kuluttajansuojalainsäädäntöä tai kuluttajaoikeudellisia periaatteita sovelleta liikematkustajiin Kuluttajansuojalakia sovelletaan muun muassa palveluiden markkinointiin (KSL 2 luku) Jos esimerkiksi työnantaja ostaa työntekijälle MaaS palvelun, ei kuluttajansuojalainsäädäntö sovellu, mutta matkustaja voi käyttää liikennemuotokohtaisia matkustajan oikeuksiaan 8

9 3.3 MaaS operaattori (1/3) MaaS operaattorin oikeudellinen asema ei ole lailla säädelty, vaan riippuu tämän tarjoaman palvelun laajuudesta sekä osapuolten keskinäisistä sopimussuhteista Mikäli ostajana on kuluttaja, katsotaan MaaS operaattorin olevan kuluttajansuojalain tarkoittama elinkeinonharjoittaja, jolloin, muun muassa palveluiden markkinointiin ja virhetilanteisiin sovelletaan kuluttajansuojalakia, minkä lisäksi operaattori voi olla olosuhteista riippuen: a) Matkanjärjestäjä, mikäli tämä suunnittelee, toteuttaa ja tarjoaa valmismatkoja; Valmismatkalaki soveltuu valmismatkoihin, jotka kestävät yli 24 tuntia tai sisältävät majoituksen yön aikana (valmismatkalaki 2 ) Mikäli kyse on valmismatkasta vastaa matkanjärjestäjä aina koko sopimuksen mukaisesta valmismatkapaketista, eikä se voi siirtää vastuutaan suhteessa matkustajaan alihankkijoilleen, kuten kuljetuspalvelun tarjoajalle, majoitusliikkeelle tai toiselle matkatoimistolle Pakettimatkadirektiivi, joka on täytäntöönpantava ennen vuotta 2018, laajentaa valmismatkasääntelyn soveltamisalaa ja saattaa mahdollisesti useamman MaaS palvelun valmismatkasääntelyn piiriin Esimerkiksi yli 24h kestävän kuljetuspalvelun ja autonvuokran yhdistelmän voidaan katsoa olevan matkapaketti, jos nämä palvelut ostetaan samasta myyntipisteestä, ja valitaan ennen kuin matkustaja sitoutuu maksamaan palvelusta 24h säännön soveltaminen tarkentuu jatkossa 3.3 MaaS operaattori (2/3) b) Välittäjä, siltä osin kuin tämä välittää kuljetussopimuksia, mutta ei tee sopimusta kummankaan osapuolen nimissä; Välittäjän toiminnan tarkoituksena on saattaa mahdolliset sopimusosapuolet yhteen ja välittää näiden tahdonilmauksia, mutta tällä ei ilman erillistä valtuutusta ole valtuuksia tehdä sopimusta kummankaan osapuolen nimissä Välittäjä ei vastaa sopimuksen täyttämisestä ja sopimus syntyy suoraan myyjän ja lopullisen ostajan välille Välitystilanne tulee tehdä kuluttajalle selväksi sopimusta tehtäessä: kuluttajan tulee saada tietää paitsi se, että tilauksen vastaanottava elinkeinonharjoittaja toimii vain välittäjänä, myös se, kuka hänen varsinainen sopimuskumppaninsa on. Lisäksi edellytetään, että kuluttajalle on ennen sopimuksen syntymistä ilmoitettu myös välitysasetelman merkitys kuluttajan oikeussuojan kannalta, eli että vastuu sopimuksen täyttämisestä on yksin sillä elinkeinonharjoittajalla, jonka nimissä sopimus on tehty c) Kuljetuspalvelun tarjoajan edustaja, jos MaaS-operaattorilla on valtuus tehdä sopimus kuljetuspalvelun tarjoajan puolesta; tai MaaS operaattori katsotaan tällaiseksi edustajaksi, jos kuljetuspalvelun tarjoaja oikeuttaa MaaS-operaattorin tekemään kuljetussopimuksia puolestaan Kuljetuspalvelun tarjoajasta tulee tällöin oikeustoimen osapuoli ja edustajana toiminut MaaS-operaattori jää oikeustoimen ulkopuolelle MaaS operaattorille ei synny sopimussuhdetta matkustajaan eikä tämä vastaa sopimuksen täyttämisestä 9

10 3.3 MaaS operaattori (3/3) d) Kokonaispalvelun tarjoaja, jos MaaS-operaattorin ja matkustajan välille syntyy sopimus kuljetuksen suorittamisesta Tällöin MaaS-operaattori olisi suoraan sopimussuhteessa kuluttajaan ja käyttäisi itsenäisiä kuljetuspalvelun tarjoajia suoritusapulaisinaan ( aliurakoitsijoinaan ) vastaisi näiden suorituksista kuin omastaan MaaS operaattorin asema liikennemuotokohtaisessa erityissääntelyssä riippuu sen oikeudellisesta asemasta suhteessa kuljetuspalvelun tarjoajaan ja matkustajaan Terminologia on kuljetusmuotokohtaista, esimerkiksi: Rautatieliikenteessä MaaS-operaattori olisi asetuksen (EY) 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista ( rautatievastuuasetus ) tarkoittama lipunmyyjä (liikennepalvelujen vähittäismyyjä, joka tekee kuljetussopimuksia ja myy lippuja rautatieyrityksen puolesta tai omaan lukuunsa) tai matkanjärjestäjä; ja Linja-autoliikenteessä Maas operaattori olisi asetuksen 181/2011 mukainen lipunmyyjä (välittäjä, joka tekee kuljetussopimuksia liikenteenharjoittajan puolesta), matkatoimisto (välittäjä, joka tekee kuljetussopimuksia matkustajan puolesta) tai matkanjärjestäjä (matkanjärjestäjä tai vähittäismyyjä, joka ei ole liikenteenharjoittaja) Lentoliikenteessä MaaS-operaattori voidaan katsoa MYS 39 artiklan mukaisesti kuljetussopimuksen tekeväksi rahdinkuljettajaksi, mikäli operaattori tekee sopimuksen matkustajan kanssa omaan lukuunsa 3.4 Kuljetuspalvelun tarjoaja Kuljetuspalvelua tarjoavan toimijan vastuut määräytyvät liikennemuotokohtaisen erityislainsäädännön nojalla, minkä lisäksi tälle asetetaan osin muista olosuhteista riippuen erityisiä velvoitteita Kuitenkin siitä riippumatta, mitä kautta matkustajan lippu on ostettu, liikennemuotokohtainen erityislainsäädäntö soveltuu matkustamiseen ja kuljetuspalvelun tarjoaja on vastuussa matkustajan oikeuksien turvaamisesta Liikennemuotokohtainen erityissääntely luo vastuita kuljetuspalvelun tarjoajan ja matkustajan välille, ja rajoittaa kuljetuspalvelun tarjoajan oikeutta siirtää vastuutaan sopimusteitse kolmannelle osapuolelle, kuten MaaS operaattorille Kuljetuspalvelun tarjoajan sopimusvapaus suhteessa MaaS-operaattoriin on siis vastuiden siirtämismahdollisuuden osalta rajoitettua 10

11 4. ESIMERKKITAPAUKSET 4. Esimerkkitapaukset Seuraavassa esitellään kaksi markkinoilla jo käytössä oleviin MaaS-ratkaisuihin perustuvaa esimerkkitapausta, joiden piirissä tapahtuvia suoritushäiriöitä analysoidaan edellä kuvattujen oikeussääntöjen ja periaatteiden valossa: 4.1 Kuukausiveloitteinen palvelu 4.2 Matkaketju 11

12 4.1 KUUKAUSIVELOITTEINEN PALVELU Palvelukuvaus Asiakas ostaa kuukausipakettina MaaS operaattorilta palvelun, joka sisältää kiinteällä kuukausimaksulla: Applikaation; Paikallisbussin kuukausilipun; Rajattoman oikeuden kutsubussiin normaalia edullisempaan hintaan; sekä Rajatun määrän ennakkoon tilattuja kimppatakseja normaalia edullisempaan hintaan Operaattori välittää matkalipun tai alennuksen palveluun, mutta ei suunnittele tai myy matkaketjua sisältävää kokonaispalvelua Asiakas päättää itse, miten käyttää liput ja käyttäessään useita kuljetusmuotoja suunnittelee reittinsä itse MaaS operaattori katsoo, että kuljetussopimuksesta vastaava taho vastaa kaikista matkaan liittyvistä velvoitteista omalta osaltaan 12

13 4.1.2 Tilanne 1: Palvelun virhe (1/3) Esimerkkitilanne 1: Matkustaja kokee, ettei palvelu vastaa sitä, mistä hän on maksanut, koska palvelun piiriin kuuluvat paikallisbussit myöhästelevät jatkuvasti MaaS operaattori vastaa kuljetussopimuksen välittäjänä ainoastaan omasta toiminnastaan välitystehtävässä, eikä ole kuljetussopimuksen osapuoli Välittäjä ei yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan ole vastuussa sopimuksen täyttämisestä Mikäli matkustaja on kuluttaja, palvelua kuluttajalle tarjoavan MaaS operaattorin tulee tehdä välitystilanne ja myös sen merkitys sopimusrikkomusvastuun kannalta kuluttajalle selväksi ennen sopimuksentekoa (KSL 12:1) MaaS-operaattorin ja matkustajan välille on syntynyt sopimus ainoastaan lipun välittämisestä ei itse kuljetuksesta Asetuksen (EU) N:o 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä mukaan: kuljetussopimuksella [tarkoitetaan] liikenteenharjoittajan ja matkustajan välistä kuljetussopimusta, joka koskee yhden tai useamman säännöllisen liikenteen tai satunnaisliikenteen palvelun suorittamista Tilanne 1: Palvelun virhe (2/3) MaaS operaattori ei näin ollen vastaa linja-autojen viivästyksistä aiheutuvasta palvelun virheestä ellei se ole antanut väärää tai harhaanjohtavaa tietoa Vaikka MaaS-operaattorille ei synny vastuuta kuljetuspalvelun tarjoajan sopimusrikkomuksista, tälle voi aiheutua korvausvelvollisuus oman toimintansa vuoksi, mikäli MaaS-operaattori on esimerkiksi antanut kuluttajalle virheellisiä tietoja välitettävästä kuljetuksesta Kuljetuspalvelun tarjoaja on velvollinen tiedottamaan aikataulumuutoksista ja viivästyksistä antamansa joukkoliikennelain 48 :n tarkoittaman palvelulupauksen mukaisesti, eikä välittäjän roolissa toimiva MaaSoperaattori ole vastuussa kuljetuspalvelun tarjoajan puutteellisesta tiedottamisesta suhteessa matkustajaan Kuluttajan asemassa oleva matkustaja voi kuitenkin tehdä reklamaation kuljetussopimuksen virheestä myös MaaSoperaattorille, jolloin kuluttaja säilyttää oikeutensa vedota palvelun virheeseen (KSL 8:16 ilmentämä yleinen periaate) 13

14 4.1.2 Tilanne 1: Palvelun virhe (3/3) Kuljetuspalvelun tarjoaja on velvollinen korvaamaan paikallisliikenteessä tapahtuvista viivästyksistä aiheutuvat vahingot yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla Asetuksessa (EU) N:o 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä ei aseta velvoitetta suorittaa vakiokorvausta viivästysten tai peruutusten johdosta, eikä asetuksen uudelleenreitittämistä tai lipun hinnan palauttamista koskevia velvoitteita sovelleta matkoihin, jos matka tehdään osana kuljetusta, jonka liikennöitävä aikataulun mukainen kokonaisreitti on alle 250 km Matkustajan oikeutta hinnanalennukseen arvioidaan erityissäännösten puuttuessa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla, joiden mukaan palvelussa on virhe, jos se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun Epätavalliset ja toistuvat viivästykset voivat muodostaa palvelun virheen, ja arviointi on viime kädessä tapauskohtaista Junaliikenteen osalta on katsottu, että matkustajan tulee varautua talviaikana sääolosuhteiden vaikuttavan junavuorojen aikataulun mukaiseen liikennöintiin, mutta matkustajan ei voida edellyttää varautuneen päivittäin toistuviin pitkäkestoisiin viivästyksiin (KRL 1258/35/ ) Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös se, mahdollistaako lippu muiden joukkoliikennevälineiden käyttämisen (KRL 1258/35/ ). Korvaavien liikkumismuotojen käyttämisen esteeksi voi muodostua esimerkiksi liikennepalvelun tarjoajan puutteellinen tiedottaminen viivästyksistä (Helsingin käräjäoikeuden tuomio L 12/61259) Mikäli palvelussa katsotaan olevan virhe, on matkustajalla tapauksesta riippuen yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla oikeus vaatia sopimusperusteista korvausta Tilanne 2: Matkustusoikeuden todentaminen (1/2) Esimerkkitilanne 2: Matkustajan tunnistaminen ei onnistu applikaation toimintahäiriön seurauksena, mistä johtuen matkustaja ei voi käyttää palvelua ja joutuu suorittamaan täyden hinnan MaaS-palvelun piiriin kuuluvasta taksimatkasta. Asian selvittelyyn kuluvasta ajasta johtuen matkustaja myöhästyy erikseen omatoimisesti varaamaltaan lennolta MaaS-operaattori on applikaation ylläpitäjänä lähtökohtaisesti vastuussa sen toimintahäiriöistä seuraavista vahingoista Siltä osin kuin erityislainsäädännössä ei säädetä korvausvelvollisuudesta, vastuu määräytyy yleisten sopimusoikeudellisten ja vahingonkorvausoikeudellisten säädösten perusteella. Vastuun perusteen kannalta on keskeistä, onko vahinko aiheutunut sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisestä vai onko kyseessä vahingonkorvauslain soveltamisalaan kuuluva sopimuksenulkoinen vahinko Välittäjä on yleisten vahingonkorvaussäännösten mukaisesti velvollinen korvaamaan ennakoitavissa olevan vahingon, joka aiheutuu tämän välittämän sopimuksen osapuolille, ellei välittäjä näytä toimineensa huolellisesti (Esimerkiksi virheellisesti tehty matkavaraus (KRL 02/35/555)) Asiakas voi vaatia MaaS operaattorilta sopimusperusteista korvausta, kuten hinnanalennusta, tai vahingonkorvausta virheen aiheuttamasta ennakoitavasta vahingosta Vahingon korvattavuuden esteeksi voi muodostua se, että omatoimisesti varatulta lennolta myöhästymisestä aiheutuneen vahingon ei voida katsoa olleen MaaS-operaattorin ennakoitavissa 14

15 4.1.3 Tilanne 2: Matkustusoikeuden todentaminen (2/2) Kuljetuspalvelun tarjoaja ei ole vastuussa asiakkaalle muusta kuin kuljetuspalvelun tarjoajan toimista aiheutuvasta viivästyksestä aiheutuvista kustannuksista Taksiliikenteen harjoittaja ei ole velvollinen korvaamaan asiakkaalle lennolta myöhästymisestä aiheutuvia kustannuksia, koska viivästyminen ei johdu tämän syyksi luettavasta syystä Taksiliikenteen harjoittajalla on lähtökohtainen velvollisuus suorittaa kuljetus normaalihinnoin, mutta ei tarjota kuljetusta MaaS palvelun palveluehtojen mukaisesti ellei matkustajaa voida tunnistaa Taksiliikennelain 12 mukaan taksiluvan haltija voi kieltäytyä kuljetuksesta toisen ajotehtävän vuoksi, joten tällä ei ole velvollisuutta ottaa muuta käyttäjää kyytiin odottaessaan ennakkotilauksen tehnyttä matkustajaa Matkustajalla on vahingonrajoittamisvelvollisuus, eli velvollisuus välttää aiheettomia kustannuksia, minkä laiminlyönti voi alentaa korvauksen määrää Mikäli kuljetuspalvelussa katsotaan olevan virhe, on matkustajalla oikeus vaatia sopimusperusteista korvausta MaaSoperaattorilta 4.2 MATKAKETJU 15

16 4.2.1 Palvelukuvaus Asiakas ostaa MaaS operaattorilta tämän tarjoaman applikaation välityksellä lipun, joka oikeuttaa kaukojunamatkan sekä taksimatkan sisältävään matkaketjuun Taksimatkan tarjoamiseen käytetään jaettua taksia, jolloin myös muita palvelun käyttäjiä saatetaan ottaa saman taksin kyytiin Palvelun käyttöehdoissa todetaan, että MaaS operaattori korvaa matkustajalle lipun hinnan, mikäli matkaketju ei toteudu MaaS operaattorista johtuvista syistä, mutta kuljetuspalvelun suorittamisesta vastaa kuljetuspalvelun tarjoaja Tilanne 1: Viivästyminen (1/2) Esimerkkitilanne 1: Asiakas ostaa MaaS operaattorilta lipun, joka oikeuttaa junalippuun Helsingistä Tampereelle sekä taksimatkaan Tampereelta Nokialle. Junamatka viivästyy 1,5 tuntia, ja etukäteen tilattua taksia ei ole enää saatavilla matkustajan saapuessa määräasemalle MaaS operaattori ei lähtökohtaisesti vastaa kuljetuspalvelun tarjoajan virheestä, mikäli operaattori on välittäjän asemassa MaaS-operaattori voi joutua vastuuseen palvelun virheestä myyjän tavoin, jos sen asemaa välittäjänä ja tämän seikan merkitystä sopimusrikkomusvastuun kannalta ei ole ennen sopimuksentekoa tehty kuluttajalle selväksi (KSL 12:1, HE 360/1992) MaaS operaattori voi joutua vastaamaan matkaketjussa aiheutuneista virheistä, mikäli tämä katsotaan kokonaispalvelun tarjoajaksi Maas operaattorin voidaan katsoa tarjoavan matkaketjun kokonaispalveluna, jos MaaS-operaattorin ja matkustajan välille syntyy sopimus kuljetuksen suorittamisesta Helsingistä Nokialle Tällöin MaaS operaattorin ei katsota toimivan välittäjänä, vaan sopimuksen voidaan katsoa syntyvän operaattorin ja matkustajan välille Tällöin MaaS-operaattori olisi suoraan sopimussuhteessa kuluttajaan ja käyttäisi itsenäisiä kuljetuspalvelun tarjoajia suoritusapulaisinaan ja vastaisi näiden suorituksista kuin omastaan Mikäli palvelu ei vastaa sitä, miten MaaS operaattori on markkinoinut sitä, on palvelussa katsottava olevan virhe 16

17 4.2.2 Tilanne 1: Viivästyminen (2/2) Riippumatta siitä, onko MaaS operaattori kokonaispalvelun tarjoaja, siihen ei pääsääntöisesti sovelleta kuljetuspalveluiden tarjoajiin sovellettavia liikennemuotokohtaisia erityissäännöksiä MaaS operaattori ei ole velvollinen lain nojalla reitittämään matkaa uudelleen tai maksamaan matkustajalle vakiokorvauksia Kuljetuspalvelun tarjoaja on vastuussa liikennemuotokohtaisten erityissäännösten mukaisista velvoitteistaan sekä vakiokorvauksista Asetuksen rautatiematkustajien oikeuksista (1371/2007) 16 artiklan mukaisesti rautatieyrityksellä on velvollisuus tarjota matkustajalle uudelleenreititystä tai lipun hinnan palautusta, sekä tarjottava ilmaiseksi aterioita ja virvokkeita mikäli vaikuttaa todennäköiseltä, että matka viivästyy yli 60 minuuttia. Saman asetuksen 17 artiklan mukaisesti matkustaja voi vaatia rautatieyritykseltä korvausta 25 % matkalipun hinnasta Uudelleenreititysvelvollisuus kattaa ainoastaan rautatiekuljetuksen, joten uudelleenreititysvelvollisuus ei koske muita matkaketjun osia Rautatiekuljetuslain 21 :n mukaisesti rautatieyritys on velvollinen korvaamaan matkustajalle viivästymisestä aiheutuneen vahingon euroon saakka Osapuolten keskinäisestä vastuunjaosta riippumatta matkustajalla on aina oikeus vaatia korvausta suoraan lain nojalla liikennepalvelun tarjoajalta Kuitenkin mikäli MaaS operaattori ja matkustaja sopivat keskinäisessä sopimuksessaan, että matkustaja siirtää oikeutensa kuljetuspalveluiden tarjoajan maksamiin korvauksiin MaaS operaattorille, MaaS operaattori voi suorittaa korvaukset matkustajalle ja vaatia näitä kuljetuspalvelun tarjoajalta. Tämä ei kuitenkaan voi rajoittaa matkustajan oikeutta saada korvausta Tilanne 2: Liikuntarajoitteisen avustaminen (1/2) Esimerkkitilanne 2: Liikuntarajoitteinen henkilö ostaa MaaS operaattorilta palvelun, ja ilmoittaa 72 tuntia ennen matkaa operaattorille liikuntarajoitteestaan sekä tarpeestaan avustajaan MaaS operaattori vastaa markkinoinnissa antamistaan palvelulupauksista, mutta myös avustustarpeen ilmoittamisesta raideliikenteen harjoittajalle Vaikka MaaS-operaattorilla ei ole velvollisuutta tarjota matkaketjua avustettuna, tälle voi aiheutua korvausvelvollisuus oman toimintansa vuoksi, mikäli MaaS-operaattori on esimerkiksi antanut kuluttajalle virheellisiä tietoja välitettävästä kuljetuksesta ja sen yhteydessä tarjottavasta avustuksesta MaaS operaattorilla ei suoraan lain nojalla ole yleistä velvollisuutta ilmoittaa liikennepalvelun tarjoajille avustustarpeesta, mutta liikennemuotokohtaisessa erityislainsäädännössä asetetaan lipunmyyjälle velvollisuus ilmoittaa avustuksen tarpeesta MaaS operaattori on katsottava asetuksen rautatiematkustajien oikeuksista tarkoittamaksi lipunmyyjäksi sen myydessä lippuja, vaikka se myisi näitä omaan lukuunsa Asetuksen rautatiematkustajien oikeuksista 24 artiklan mukaisesti lipunmyyjän on toimittava yhteistyössä rautatieyrityksen ja asemanhaltijoiden kanssa avun antamiseksi, ja välitettävä tälle annettu ilmoitus avun tarpeesta rautatieyritykselle ja asemanhaltijalle Vastaavaa velvollisuutta ei ole yleisesti, joten MaaS operaattorilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta ilmoittaa avun tarpeesta taksiliikenteen harjoittajalle 17

18 4.2.3 Tilanne 2: Liikuntarajoitteisen avustaminen (2/2) Kuluttajalle on ilmoitettava palvelun hinta kokonaisuudessaan, joten MaaS-operaattorin on sisällytettävä asiakkaan erityistarpeista johtuvat, mahdolliset lisämaksut kokonaishintaan KSL 2:10 mukaan kuluttajalla ei ole velvollisuus suorittaa lisämaksuja, joihin tämä ei ole antanut nimenomaista suostumustaan Liikennepalvelun tarjoajat vastaavat avustamisesta ainoastaan oman kuljetuksensa osalta Liikennemuotokohtaisessa erityislainsäädännössä asetetaan liikennepalveluiden tarjoajille velvollisuus avustaa liikuntarajoitteisia ja vammaisia, mikäli nämä ilmoittavat avun tarpeesta viimeistään asetuksen mukaisen ajan ennen matkaa Esimerkiksi asetuksen rautatiematkustajien oikeuksista 23 artiklan mukaisesti rautatieyrityksen on huolehdittava, että vammainen henkilö saa korvauksetta apua ollessaan junassa, tullessaan sinne ja poistuessaan sieltä Taksinkuljettajalla on velvollisuus varmistaa matkustajan turvallinen autoon tuleminen ja sieltä poistuminen ja avustettava näissä tarvittaessa (Taksiliikennelaki 17 ) Kuitenkaan sovellettavassa lainsäädännössä ei aseteta kuljetuspalveluiden tarjoajille velvoitteita tarjota avustusta muilta osin kuin tarjoamansa kuljetuksen osalta, jolloin kuljetusmuotojen välillä siirtymisessä avustamiseen ei ole velvollisuutta 5. KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET 18

19 5.1 Voimassaolevan sääntelyn ongelmakohtia (1/2) Matkustajien oikeuksia koskeva sääntely on fragmentoitunutta Matkustajien oikeuksista säädetään liikennemuotokohtaisesti, ja sääntely jättää aukkoja matkustajan oikeuksien turvaamiseen Esimerkiksi taksiliikenteen matkustajille ei ole kattavaa matkustajan oikeuksia koskevaa sääntelyä Taksiliikennelain 17 :ssä säädetään taksipalvelujen laatuvaatimuksista, mutta laissa ei ole säännöksiä palvelun virheen osalta Mikäli MaaS-operaattori toimii välittäjänä, ei tämä ole velvollinen vastaamaan kuljetusta koskevien muutosten tiedottamisesta Matkustajan oikeuksien turvaamisessa on eroavuus kuluttajan ja liikematkustajan välillä, koska kuluttajansuojalaki soveltuu vain kuluttajaan Liikennemuotokohtaisten erityissäännösten korvausperiaatteet poikkeavat toisistaan Esimerkiksi rautatieliikenteessä matkustajalle tarjottava lipun hinnan palautusta tai uudelleenreititystä 60min viivästyksestä ja linjaautoliikenteessä 120min viivästyksestä, kun lentoliikenteessä lipun hinnan palautusta on tarjottava vasta 5h viivästyksissä Vastaavasti esimerkiksi matkalipun hinnan korvaamista koskevia rautatievastuuasetuksen säännöksiä ei sovelleta taajamajuniin, minkä johdosta matkustajalla, jolla on kausilippu, on oikeus saada korvausta todennetusta vahingosta, mutta ei oikeutta rautatievastuuasetuksen 17 artiklan mukaiseen korvaukseen toistuvista viivästyksistä Vakiokorvaukset perustuvat pakottavaan lainsäädäntöön, joten matkustaja ei voi pätevästi luopua oikeudestaan vakiokorvaukseen. Korvausperiaatteiden selvittäminen voi olla matkustajalle haasteellista 5.1 Voimassaolevan sääntelyn ongelmakohtia (2/2) Liikennemuotokohtaiset erityissäännökset kytkeytyvät vain kyseiseen kuljetusmuotoon, jolloin matkustaja jää ilman suojaa kuljetusmuotoa vaihdettaessa Esimerkiksi uudelleenreititysvelvollisuus viivästys- tai peruutustilanteissa kattaa uudelleenreitityksen ainoastaan kyseisen kuljetusmuodon lipun loppumääränpäähän, jolloin muut mahdolliset liikennemuodot matkaketjussa jäävät uudelleenreititysvelvollisuuden ulkopuolelle, eikä MaaS operaattorilla ole lainsäädäntöön perustuvaa uudelleenreititysvelvollisuutta. Lisäksi uudelleenreititys yksittäisen kuljetusmuodon osalta ei välttämättä ole kaikissa tapauksissa matkustajan kannalta yhtä tehokas, kuin matkaketjun uudelleenreitittäminen eri kulkumuotoja käyttäen Vastaavasti vammaisten ja liikuntarajoitteisten avustamista koskevat velvoitteet kattavat ainoastaan yksittäiset liikennemuodot, jolloin yhdelläkään matkaketjun toteuttamiseen osallistuvalla osapuolella ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta avustaa matkustajaa eri liikennemuotojen välillä siirtymisessä MaaS operaattoria koskevat velvoitteet vaihtelevat osin kuljetusmuotokohtaisesti Esimerkiksi junalippujen osalta MaaS operaattori katsotaan rautatievastuuasetuksen tarkoittamaksi lipunmyyjäksi, johon sovelletaan tiettyjä rautatievastuuasetuksen velvoitteita, mutta vastaavia lipunmyyjää sitovia velvoitteita ei ole taksiliikenteen osalta Vastaavasti lentoliikenteen osalta MaaS-operaattori voidaan katsoa Montrealin yleissopimuksen mukaiseksi rahdinkuljettaksi mikäli se myy lippuja omaan lukuunsa (MYS 39 artikla) 19

20 5.2 Muita huomioita MaaS-operaattorin on tärkeä harkita minkälaista palvelua se asiakkaalle tarjoaa Välitystä Matkanjärjestämistä Kokonaispalvelua MaaS-operaattorin on tärkeä viestiä roolinsa selkeästi asiakkaalle 6. VISUAALINEN KUVAUS 20

21 Vastuu tiedon kulusta matkustajalle Kuljetuspalvelun osto välittäjänä toimivan MaaS-operaattorin kautta Palveluehdot Kuljetusehdot Koko hinta Matkustajan oikeudet MaaSoperaattori MaaSoperaattori Matkustaja verkkoselailu MaaSoperaattorin verkkosivulla matkatuotteen valinta ennen ostoa siirtyminen asemalle asema kulkuvälineeseen nousu kulkuväline Kuljetuspalvelun tarjoaja Kuljetuspalvelun tarjoaja Muutokset Matkustajan oikeudet Turvallisuus -ohjeet Palvelut Viivästykset Jatkoyhteydet Kenen puoleen matkustaja voi kääntyä ongelmatilanteessa? Kaavio esittää pääsäännön siitä kumpi tilanteesta on vastuussa kuljetuspalveluntarjoaja ( kuljettaja ) vai MaaSoperaattori, kun MaaS-operaattori on välittäjä. Koskee kaikkia kuljetusmuotoja. Matkustaja LIPUN OSTO MaaS-sovelluksen lippu ei toimi MaaS-operaattori ENNEN MATKAA Kuljetuspalveluntarjoaja peruuttaa kuljetuksen Kuljettaja Kuljetus viivästyy kuljettajan syystä Kuljettaja Vammainen henkilö ei saa apua ilmoituksesta huolimatta Kuljettaja Aseman pitäjä MATKAN AIKANA Matkustaja saa vamman kuljetuksen aikana Kuljettaja Kuljetuksen ominaisuudet eivät vastaa sovittua Kuljettaja* *ellei MaaS-operaattori ole antanut vääriä tietoja kuljetuksen ominaisuuksista MATKAN JÄLKEEN Matkatavara on vahingoittunut matkan aikana Kuljettaja Matkatavara on kadonnut matkan aikana Kuljettaja Matkustajalla ongelmia lomansa aikana EI VASTUUTAHOA MaaS-operaattori on välittäjä, mutta ei kuljetuspalvelun tarjoajan edustaja MaaS-operaattori ei ole kuljetussopimuksen osapuoli MaaS-operaattori vastaa ainoastaan oman välitystoimintansa asianmukaisuudesta Yleisten kuluttajaoikeudellisten periaatteiden mukaan virheilmoitus voidaan tehdä myös välittäjälle Jos MaaS-operaattori olisi kuljetuspalvelun tarjoajan edustaja, kuljetuspalvelun tarjoaja olisi vastuussa matkustajalle myös MaaSoperaattorille uskomistaan velvollisuuksista, kuten lipunmyynnistä Mikäli matkustaja ei saa ongelmaa ratkaistuksi kuljetuspalvelun tarjoajan kanssa, voi kuluttajamatkustaja olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan tai Euroopan kuluttajakeskukseen. Mikäli kyseessä on liikematkustaja tai asia koskee vammaisten tai liikuntarajoitteisten oikeuksia, niin matkustaja voi olla yhteydessä Trafiin 21

22 Dittmar & Indrenius Tel: office@dittmar.fi Pohjoisesplanadi 25 A FI Helsinki Finland 22