Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Transkriptio

1 RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1

2 Suunnitelmakauden näkymät Toimiva liikennejärjestelmä mahdollistaa ihmisten liikkumisen ja tavaroiden kuljettamisen. Eri mittareilla mitattuna liikennejärjestelmämme tila on vähintäänkin tyydyttävä. Vaikka liikennejärjestelmä ei ole este liikkumiselle ja kuljetuksille, parantamisen varaa löytyy. Käytettävässä olevalla rahoituksella väyläverkon kunto heikkenee nykyisestä. Koska näin on, pyrimme yhä enemmän suuntaamaan resursseja sinne missä toimenpiteiden vaikuttavuus on kokonaisuudessaan paras. Selvyyden vuoksi on todettava, että mikään toiminnan osa-alue ei tässä tilanteessa saa lisää, vaan kyse on enemmänkin leikkausten kohdentamisesta. Edelleen on todettava että esimerkiksi talvihoidosta emme toistaiseksi tingi aiempaan nähden. Väylänpidon rahoituksen ostovoiman heikkenemisen lisäksi liikkumavaraamme kaventavat väylänpitoon liittyvät kasvavat odotukset. Esimerkiksi kasvavat ajoneuvopainot ja erilaisten kaapeleiden tuominen lähemmäksi ajorataa tulevat kasvattamaan väylänpidon kustannuksia. Esimerkiksi edellä mainituista hyöty yhteiskunnalle on ilmeinen, mutta edellyttää toisaalta valmiutta muuttaa resurssien kohdentamista totutusta, ja varautumista vielä tuntemattomiin vaikutuksiin. Kevään kehyspäätöksen mukaan vuodesta 2016 alkaen perusväylänpitoon kohdistetaan koko maahan 100 miljoonan euron lisäpanostus. Tästä tarpeeseen tulevalla panoksella pystynemme todennäköisesti to2 teuttamaan nyt käytännössä pysähdyksissä olevia pieniä investointeja. Viime vuoden lopulla valmistuneeseen Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kiinteästi liittyvän aiesopimuksen allekirjoittavat lähiviikkojen aikana kaikki osapuolet. Tämä kielii onnistuneesta suunnitteluprosessista ja ennen kaikkea yhteistyöstä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Suomalaista joukkoliikennejärjestelmää ollaan uudistamassa voimakkaasti. Keski-Suomessa valmistelu etenee aikataulussaan ja hyvässä yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä arvioiden näyttää siltä, että muutoksen myötä joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen voidaan odottaa kasvua. Jatkossa joukkoliikennettä ja kaikkia yhteiskunnan kuljetuksia tullaan katsomaan entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena. Suurten tieinvestointien suunnittelu valtatiellä 4 jatkuu sekä Jyväskylästä pohjoiseen että Vaajakosken kohdalla. Pohjoisen suunnan osalta ja erityisesti Kirri Tikkakoski välin osalta olemme toiveikkaita, että moottoritien rakentaminen alkaa tällä vuosikymmenellä. Jukka Lehtinen Johtaja, Liikenne ja infrastruktuuri

3 Toiminnan rahoitus ja vaikutukset ELY-keskuksen liikennejärjestelmään kohdistama rahoitus koostuu useasta eri osasta. Perusväylänpidon määrärahalla huolehdimme maantieverkon päivittäisestä kunnossapidosta, kuten talvihoidosta ja sorateiden kesähoidosta sekä ylläpitotöistä, joita ovat erimerkiksi teiden päällystäminen ja siltojen korjaus. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta käytetään pieniin parantamishankkeisiin, suunnitteluun ja erilaisiin selvityksiin. Tiealueiden maanhankintaan ja maantielain mukaisiin korvauksiin käytämme tähän tarkoitukseen erikseen osoitettua määrärahaa. Yksityisteiden avustamiseen tarkoitettua määrärahaa kohdennetaan pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän kannalta merkittävimmille yksityisteille. Joukkoliikenteen tukemiseen tarkoitetulla määrärahalla tuetaan kuntarajat ylittävää joukkoliikennettä. Suunnitelmakaudella Keski-Suomessa toteutettavista eduskunnan päättämistä suurista investointihankkeista ei tällä hetkellä ole päätöksiä. Suunnitelmakauden alkuvuosina ELY-keskus käynnistää pieniä investointeja noin 10 miljoonalla eurolla. Rahoitus koostuu pääosin kuntien osuuksista sekä EU- ja työllisyysrahoituksesta. Investoinnit on sovittu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Jatkossa näiden investointien määrä pienenee oleellisesti, koska ohjelmakaudella ei liikennehankkeisiin ole mahdollisuutta saada EUrahoitusta. Keski-Suomen ELY-keskuksessa liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella työskentelee tällä hetkellä 35 henkilöä. Väylänpitoon ja liikenteeseen liittyvät tuotteet ja palvelut hankitaan alan konsulteilta ja urakoitsijoilta, joita työllistämme vuosittain usean sadan henkilön verran. Vaikutukset: Liikenteen toimivuus ei suunnitelmakaudella merkittävästi muutu. Tiestön kunnosta johtuen nopeusrajoituksia joudutaan joissain tapauksissa alentamaan. Nopeusrajoitusten vaikutus sujuvuuteen on kuitenkin melko pieni. Jyväskylän seudulla ja keskeisillä pääteillä sujuvuusongelmat voivat lisääntyä. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan tienpidon keinoin lähinnä liikenteen ohjauksella. Liikenneturvallisuutta parannetaan poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyön keinoin. Pääteiden kunto pystytään pitämään nykytasolla. Alemman tieverkon toimintavarmuus heikkenee. Esimerkiksi äkillisten sääilmiöiden aiheuttamia vaurioita ei pystytä kaikilta osin korjaamaan. Siltojen kunto säilyy nykyisellä tasolla. Elinkeinopoliittisella rahoituksella toteutettavien investointien vaikutuksesta liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranee hankkeiden läheisyydessä. Joukkoliikennetarjonta ja houkuttelevuus paranee yhteyksillä, joilla on paljon työ- ja opiskelumatkustusta. Muualla turvataan peruspalvelutaso. Yksityisteiden avustusmäärärahat vähenevät ja ne kohdennetaan ensisijassa siltojen ja muun liikennöinnin kannalta kriittisiin kohteisiin. Taulukossa on esitetty edellä mainitut määrärahat vuosina keskimäärin Perusväylänpito 29,6 29,0 Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset 1,7 1,7 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,7 0,4 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 1,9 1,9 Yhteensä 33,8 33,0 Keski-Suomessa on suunnitelmakaudella käynnissä kaksi valtion erillisrahoituksen saanutta hanketta, vuosina Jämsä Mänttä 7,5 milj. euroa ja vuonna 2013 Kuokkalan kehäväylä 2,7 milj. euroa. Nämä rahoitukset eivät sisälly taulukon perusväylänpidon määrärahaan. 3

4 Liikennejärjestelmän kehittämisessä on keskeisintä suunnata katse kokonaisuuteen Suurimmat liikenteelliset haasteet Keski-Suomen maantiestöllä ovat valtatiet 4 ja 9 Jyväskylän kohdalla, valtatie 4 Vaajakoskella ja Jyväskylän pohjoispuolella sekä Laukaantie (maantie 637). Näillä teillä on jo nykyisillä liikennemäärillä sujuvuusongelmia. Valtatien 4 välittömään tuntumaan Jyväskylän kohdalla on tulossa suuria maankäytön muutoksia. Valtatien länsipuolella Kankaan entisen paperitehtaan alue on Jyväskylän suurin kaupunkikehityshanke. Alueelle on kaavoitettu asuntoja, työpaikkoja ja päivittäistavarakaupan yksikkö. Valtatien itäpuolella sijaitsevalle Seppälän alueelle on tulossa uusi kauppakeskus ja automarketin huomattava laajennus. Molemmille alueille johtava väylästö kytkeytyy valtatiehen 4 ja Laukaantiehen. Maankäytön muutosten myötä lyhytmatkainen liikenne tulee lisääntymään valtatiellä 4. Tämä tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa tämän TEN-T -ydinverkkoon kuuluvan tien liikenteen sujuvuudelle. Häiriöherkkyys kasvaa ja liikenneturvallisuus heikkenee. Sujuvuusongelmat pahenevat myös valtatiellä 9 Jyväskylän Rantaväylällä sekä Laukaantiellä. Liikenteen kasvun jatkuessa kapasiteettiongelmia tulee myös valtatielle 4 Jyväskylän pohjoispuolella sekä valtatielle 9 Jyväskylä Jämsä välille sekä Jyväskylästä itään. Vuonna 2013 käynnistetään esisuunnittelu Jyväskylän kohdan valtateiden liikennejärjestelyistä. Suunnittelun tavoitteina ovat valtateiden palvelutason määrittäminen, roolin selkeyttäminen ja säilyttäminen tulevaisuudessa sekä parantamistoimenpiteiden priorisointi. Suunniteltavat ratkaisut tulevat olemaan kustannuksiltaan suuria, eikä niiden toteutuminen ole todennäköistä nopealla aikataululla. Myös muiden maakunnan tärkeimpien valtatiejaksojen osalta tullaan laatimaan kehittämisselvityksiä pitkän tähtäimen tavoitetilan kirkastamiseksi ja maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisen helpottamiseksi. Jyväskylän kahden kehäväylän suunnittelua on jatkettu. Niin sanotun koilliskehän tarveselvitys on päivitetty. Väylä lieventäisi sujuvuusongelmia sekä Jyväskylän Rantaväylällä että Laukaantiellä. Läntisen kehän aluevarasuunnitelma on myös valmistunut. Suunnittelua on tehty lähinnä kaavoituksen tarpeisiin. Väylän toteutuminen on kaukana tulevaisuudessa eikä se toteutuessaankaan vaikuttaisi suuresti Jyväskylän kohdan valtateiden liikennemääriin. Maankäytössä tapahtuviin muutoksiin on niukkojen resurssien aikoina vaikea reagoida. Liikenneinfrastruktuuria ei pystytä kehittämään samassa tahdissa eikä alueiden kehittymiselle näin ollen voida tarjota tukea. Liikennejärjestelmätyö ELY-keskus kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Liikennejärjestelmätyössä korostuu kokonaisuuden hahmottaminen sekä paikallisesta että valtakunnallisesta näkökulmasta ja siinä tulee huomioida liikenne, maankäyttö, asuminen, palvelut ja elinkeinoelämä. Keski-Suomen logistinen asema ja Jyväskylän vetovoima ovat tekijöitä, joita pyritään hyödyntämään. Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui loppuvuodesta Vuoteen 2035 tähtäävässä suunnitelmassa on tarkasteltu sekä Keski-Suomen sisäisiä liikennetarpeita että maakunnan asemaa osana koko maan liikennejärjestelmää ja kansainvälisiä yhteyksiä. Suunnitelman keskeinen osa on kehittämisstrategia. Sen aihekokonaisuudet ovat elinkeinoelämän kilpailukyky, ihmisten liikkuminen sekä yhteistyö ja toimintamallit. Suuria väyläinvestointeja on käsitelty erikseen. Suunnitelmassa vuosille esitetyt toimenpiteet on ryhmitelty seuraavasti: Yhteistyö ja uudet toimintamallit Tiestön kunnossapidon varmistaminen Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja ohjelma. Liikennejärjestelmätyön jatkuvuuden varmistamiseksi Keski-Suomeen perustetaan liikennejärjestelmätyöryhmä, joka huolehtii yhteydenpidosta niin kunnallisten, maakunnallisten kuin valtakunnallisten- 4

5 kin liikennesektorin toimijoiden välillä. Ryhmän tehtäviin kuuluu asiakasvuorovaikutuksen koordinointi, maakuntasuunnittelun ja -kaavoituksen tukeminen, kuntatyön koordinointi ja seuranta sekä yhteistyö naapurimaakuntien kanssa. Ryhmään tulee edustus seuduilta, maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, kauppakamarista ja Liikennevirastosta. Sidosryhmiä kutsutaan mukaan tarvittaessa. poikkihallinnolliseen toimintaan. ELY-keskuksen ja kuntien yhteisen liikenneturvallisuustoimijapalveluiden hankinta toteutetaan Tällä pyritään tukemaan ja aktivoimaan kuntien liikenneturvallisuustyötä sekä parantamaan tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus on Keski-Suomen maanteillä kehittynyt 2000-luvulla varsin myönteisesti. Erityisesti kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet selvästi vuosikymmenen ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Suuriin liikenneturvallisuusinvestointeihin ei lähivuosina ole resursseja. Liikenneturvallisuutta parannetaankin rakentamalla automaattista kameravalvontaa, tarkistamalla nopeusrajoituksia sekä erilaisilla pienillä toimenpiteillä. Liikenneturvallisuustyössä painopiste siirtyy muiden toimijoiden kanssa tehtävään Uuden joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen järjestämistavat tulevat muuttumaan. Tällä hetkellä aiempaa linjaliikennettä hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksin, jotka päättyvät viimeistään vuonna Siirtymäajan jälkeen joukkoliikenne järjestetään joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Keski-Suomessa toimivaltaisia viranomaisia joukkoliikenteen järjestämisessä ovat ELY-keskus ja Jyväskylän kaupunki. Näiden tehtävänä on määritellä joukkoliikenteen palvelutaso yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa sekä järjestää joukkoliikenteen palvelutaso käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Liikenneonnettomuudet Keski-Suomen maanteillä keskimäärin Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Onnettomuuksissa kuolleet Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Onnettomuuksissa loukkaantuneet Liikennesuorite (milj.auto km/vuosi)

6 Tieinvestoinneilla tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Tieverkolle tehtävien investointien tarkoituksena on turvata ja kehittää tiellä liikkumisen palvelutasoa. Liikenneturvallisuuden parantaminen on myös ensiarvoisen tärkeä näkökulma hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Vuosina toteutetaan EU-, työllisyys-, kunta- ja perusväylänpidon rahoituksella useita pienehköjä elinkeinoelämän tai matkailun toimintaedellytyksiä tukevia hankkeita. Osaan hankkeista liittyy parannetun väylän hallinnollinen muutos maantiestä kaduksi. Edellisten lisäksi samantyyppisiä pieniä parantamistoimenpiteitä suunnitellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Näiden osalta toteutusajankohta tarkentuu, kun hankesuunnitelmat ovat valmiina ja toteuttamisvaiheen rahoitus on selkeytynyt. Kuokkalan kehäväylä valmistuu syksyllä 2013 Hanke sisältää uuden katumaisen kehäyhteyden rakentamisen valtateiden 4, 9 ja 18 välille sekä kevyen liikenteen alikulkujärjestelyt Äijälässä. Rakennettavan osuuden pituus on noin kaksi kilometriä. Hankkeen yhteydessä parannetaan myös Könkkölän eritasoliittymää valtatiellä 18/23 ja liittymäjärjestelyjä Ristonmaan eritasoliittymässä valtatiellä 18/23 sekä rakennetaan meluvalli Kaijanlammen asuntoalueen kohdalle valtatiellä 9. Koko hankkeen kustannukset ovat noin 11,7 M ja se rahoitetaan puoliksi valtion ja Jyväskylän kaupungin kesken. Valmistuttuaan väylä jää Jyväskylän kaupungin hoitoon ja ylläpidettäväksi. Hanke parantaa Jyväskylän kaupunkiseudun työmatkaliikenteen yhteyksiä ja eteläisten kaupunginosien yhteyksiä päätieverkolle. Ristonmaan, Tikan ja Kuokkalan kaupunginosien tavoitettavuus paranee ja asuntoalueiden läpikulkuliikenteen nykyiset haitat vähenevät. Väylä luo myös edellytyksiä kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiselle sekä tarjoaa vaihtoehtoisen kulkureitin Rantaväylälle esimerkiksi onnettomuustilanteissa tai pahoissa ruuhkatilanteissa. 6

7 Tiesitkö, että....keski-suomessa ELY-keskus vastaa kilometristä valtion teitä, joista päällystettyjä teitä on 55 % ja loppuosa sorateitä. Keski-Suomen maanteistä 755 kilometriä on valaistuja. Keski-Suomen maanteillä on 979 siltaa, joista vanhin on vuonna 1898 rakennettu Muuramenkosken kevyen liikenteen silta. Keski-Suomen maanteiden liikennesuoritteesta 4 % ajetaan sorateillä. Kantatie 56 parannustyöt Jämsän ja Mänttä Vilppulan välillä käynnistyy vuonna 2013 henkilöautomatkoista 30 % on alle kolmen kilometrin pituisia ja 20 % on yli 20 kilometrin pituisia..linja-automatkoista 13 % on alle kolmen kilometrin pituisia ja 16 % alle 20 kilometrin pituisia. Hankkeessa kantatietä levennetään noin kahdella metrillä ja tien päällysrakenne peruskorjataan. Päällysrakennetta parannetaan stabiloinnilla ja eniten vaurioituneita kohtia vahvistetaan teräsverkoilla. Tien linjaus säilyy pääosin nykyisellä paikallaan, leventäminen tapahtuu vaihtelevasti tien eri puolille. Lisäksi tehdään kuivatusjärjestelmän parannusta, sivuojien perkausta ja rumpujen uusimista, pohjaveden suojausta ja rakennetaan kevyen liikenteen väylä (noin 2,5 km) Mustalahden alueen kohdalla. Vedenpään ja Holisevan sillat uusitaan teräsrakenteisiksi putkisilloiksi. Myös tievalaistusta parannetaan ja lisätään työn yhteydessä. Hankkeen rakennustyöt valmistuvat vuoden 2014 aikana. Valmistuttuaan hanke parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, erityisesti raskaan liikenteen olosuhteet paranevat metsäteollisuudelle tärkeällä kuljetusreitillä. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen parantaa turvallisuutta ja liikkumisolosuhteita Mustalahden ja Runttimäen välisellä osuudella. Hankkeen vaikutukset ympäristöön ja maisemaan ovat suhteellisen vähäisiä, koska tielinjaus säilyy nykyisellä paikallaan. työssäkäyvistä suomalaisista 22 % saa verovähennyksen oman auton käytöstä työmatkoilla. haja-asutusalueella asuvan 6 17 vuotiaan keskimääräinen päivittäinen liikennesuorite on kaksinkertainen taajamissa asuviin nähden..suomalainen tekee vuorokaudessa keskimäärin kolme matkaa, joiden keskipituus on 14 kilometriä. Yhteen matkaan käytetään keskimäärin 23 minuuttia. Väestöstä 20 % tekee keskimäärin korkeintaan yhden matkan vuorokaudessa. 7

8 Keski-Suomi TIEHANKKEET Investointi 3 Peruskorjaus 2 Päällysteen uusiminen Kunnostaminen soratieksi Kevyen liikenteen väylän päällysteen uusiminen Karttakeskus Oy, Lupa L , 10,

9 INVESTOINTIHANKKEET Kohdenumero kartalla Hanke 1. Puulaakson tie- ja risteysjärjestelyt, Karstula 2. Pihtiputaan Asematien ja Kuormausalueentien parantaminen, Pihtipudas 3. Ruukintien parantaminen, Pihtipudas 4. Kannonkosken teollisuusalueen kevytliikenneväylä- ja tiejärjestelyt, Kannonkoski 5. Kannonkosken keskustaajaman tiejärjestelyt, Kannonkoski 6. Keuruun alueen tie- ja liittymäjärjestelyt, Keuruu 7. Peurungan kohdan kevyen liikenteen väylä, Laukaa 8. Laukaantien tie- ja liittymäjärjestelyt, Jyväskylä ja Laukaa 9. Tiejärjestelyt Vaajakosken Yritysaseman kohdalla, Jyväskylä 10. Vaajakosken kiertoliittymä tiejärjestelyineen, Jyväskylä 11. Kevyen liikenteenväylän rakentaminen välillä Asematie Vaajatie, Jyväskylä Kustannusarvio, euroa Toteutusvuosi Rahoittajat EU ja kunta EU ja kunta EU ja kunta EU ja kunta Kunta ja ELY EU ja kaupunki EU ja kunta EU, kaupunki ja kunta EU ja kaupunki Kaupunki ELY 12. Jämsä Mänttä ELY 13. Kuokkalan kehäväylä, Jyväskylä 14. Ristonmaan rampin liittymäjärjestelyt, Jyväskylä ELY ja kaupunki ELY PERUSKUNNOSSAPIDON KOHTEET Kohdenumero kartalla Kohde 15. Kotakennäänsalmen sillan korjaus, Äänekoski 16. Jämsänjoen sillan korjaus, Jämsä 17. Kotakosken sillan korjaus, Kuhmoinen 18. Arvajankosken sillan korjaus, Kuhmoinen 19. Päällystystyöt Kanavuoren kohdalla, Jyväskylä 20. Päällystystyöt välillä Tikkakoski Liimattala 21. Päällystystyöt välillä Niinilahti Pirttilä, Viitasaari 22. Päällystystyöt välillä Keltinmäki Keljo, Jyväskylä 23. Päällystystyöt välillä Kuikka Jokihaara, Jyväskylä 24. Päällystystyöt välillä Leppävesi Tikka-Mannila 25. Päällystystyöt Keljonkankaan kohdalla, Jyväskylä 26. Päällystystyöt välillä Humppi Yläpää, Karstula 27. Päällystystyöt välillä maantien liittymä- Huhtia 28. Tien kunnostustoimet, Hämeenpohja 29. Tien kunnostustoimet, Korpiaho 30. Tien kunnostustoimet, Kovalanranta 31. Tien kunnostustoimet, Pukaranmäki 32. Tien kunnostustoimet, Vuontee Simuna 33. Tien kunnostustoimet, Mansikkaniemi Laukaa 34. Kevytväylän päällystystyöt Uuraisten keskustassa 35. Kevytväylän päällystystyöt Äänekoskella 36. Kevytväylän päällystystyöt välillä Oravasaari Kanavuori 9

10 Maanteiden päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan tienpidon ammattilaisten yhteistyöllä Keskeisen väyläverkon tarkoituksenmukaisen kunnon sekä koko verkon päivittäisen liikennöitävyyden ja hoitotason varmistaminen on suunnitelmakauden päätavoite. Pääteiden päivittäinen liikennöitävyys säilytetään hyvällä tasolla. Rahoitus- tai kustannustason muutoksiin varaudutaan siten, että tiestön päivittäinen palvelutaso turvataan karsimalla tarvittaessa muuta ylläpitotoimintaa. Valintatilanteessa toimintaa painotetaan päätieverkolle sekä vilkkaimmin liikennöidylle tieverkolle. Toiminnan suuntaamisen lähtökohtana ovat verkon osien hoitotason määrittävät teiden talvihoitoluokitus ja sorateiden kesähoitoluokitus, niitä käytetään myös tienpidon kunnossapidon palvelusopimuksissa laatuvaatimuksina. Raskaiden ajoneuvojen koon kasvun vaikutukset tienpitoon Kokonaan uusi, voimassa olevat suunnitteluohjeet ohittava, tieverkkoa rasittava ja siltojen rakenteita kuormittava tekijä on raskaan kuljetuskaluston mittojen ja massojen korottaminen. Kokonaispainoltaan jopa 76 tonnia painavat raskaat yhdistelmät lisäävät tierakenteiden kuormitusta huomattavasti ja aiheuttavat etenkin alemmalle tieverkolle rasituksia, joita ei ole voitu ottaa huomioon aikanaan teitä suunniteltaes10 sa ja rakennettaessa. Lisärasituksen myötä tieverkon kunnon heikkeneminen todennäköisesti nopeutuu ja korjaustarve kasvaa. Raskaiden 76 tonnin yhdistelmien käyttöönotto edellyttää uusien painorajoitusten asettamista silloille. Keski-Suomessa uusia painorajoitettavia siltoja tulee Liikenneviraston alustavien selvitysten mukaan olemaan noin 20. Ajoneuvojen korottaminen 4.4 metriin vaatii tieverkon alikulkupaikkojen inventoinnin koko maassa, myös kaupunkien katuverkoilla. Alikulkukorkeudeltaan rajoitteisten siltojen määrä tarkentuu Liikenneviraston teettämien tarkistusmittausten myötä ja rajoitusmerkit asennetaan siltoihin kesällä Raskaan kuljetuskaluston mittojen ja massojen korotus on niin merkittävä muutos väylänpidon kokonaisuuden kannalta, että sen tiimoilta riittää teiden ja siltojen muutos- ja korjauskohteita koko suunnitelmakaudelle. Tieverkon ylläpitotoiminta murroksessa Vilkasliikenteisillä teillä päällysteiden kunto säilyy yleisesti hyvänä, kun nopeasti kuluvilla väylillä korjausmenetelmänä käytetään edullisempaa, nykyaikaista ja kustannustehokasta urapaikkausta. Siltojen kunto pidetään hyvänä. Siltakorjausten

11 suunnittelussa otetaan huomioon sekä raskaan kuljetuskaluston massojen ja mittojen muutos, että tunnistettu tarve painottaa sillankorjausta Keski-Suomen suuriin vesistösiltoihin. Molemmat edellä mainitut sillankorjauksen painotustarpeet edellyttävät vaativaa ja kustannuksiltaan korkeaa sillankorjaamista, näin merkittävästi muuttuneessa tilanteessa asetettujen tulostavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu huomattavasti. Kevyenliikenteen väylien liikennöitävyys säilyy hyvänä. Vuosittain tehdään kevytväylillä täsmäkorjauksia noin 10 kilometrin matkalla. Päällystettyjen teiden kunto vähäliikenteisellä tieverkolla heikkenee suunnitelmakaudella, mikä näkyy sekä ylläpitoluonteisen korjausvelan lisääntymisenä että päivittäisen hoitotyön vaikeutumisena, erityisesti talvella. Vähäliikenteisen tieverkon liikennöitävyyden turvaamiseksi korjaustoimenpiteitä kohdennetaan aikaisempaa tarkemmin, valitsemalla täsmäkorjauskohteet kuntoperusteisesti ja käyttämällä edullisempia korjausmenetelmiä. Kesällä 2013 aloitetaan koko suunnitelmakaudelle laaditun ohjelman Päällystettyjen teiden kunnostaminen sorateiksi toteuttaminen. Päällysteiden purkaminen kohdennetaan erillisen selvityksen mukaisesti vähäliikenteisille, yli yhden kilometrin mittaisille, huonokuntoisille ja vanhoille (päällysteen ikä yli 12 vuotta) ns. SOP -teille (soratien pintaus) ja vähäliikenteisiä PAB-teille (pehmeä asfalttibetoni). Työtä jatketaan tulevina vuosina selvityksessä valittujen kohteiden vuotuiseen kuntoseurantaan perustuen. Sorateiden hoitotason määrittävä kesähoitoluokitus säilynee ennallaan ohjelmointikaudella. Käytettävät hoito- ja ylläpitotoimenpiteet valitaan soratieverkon liikennöitävyyden turvaamisen lähtökohdista ja toimenpiteiden kohteet valitaan aikaisempaa tarkemmin kuntoperusteisesti. Käytössä olevan rahoituksen puitteissa tehty hoito- ja ylläpitotoimenpiteiden ohjelmointi johtaa sorateiden kuntotason heikkenemiseen. Teiden varusteiden ja laitteiden kasvavaan kunnostustarpeeseen ei kyetä täysin vastaamaan ja kunnostamisessa keskitytään liikenneturvallisuusvaikutuksiltaan tehokkaimpiin toimenpiteisiin. Liikenneturvallisuuden ja liikennöitävyyden kannalta tärkeät varusteet ja laitteet, kuten opasteet, liikennemerkit, kaiteet ja tievalaistus pidetään päivittäisen liikennöitävyyden vaatimalla tasolla pääasiassa ylläpitoluonteisilla toimenpiteillä ja rajallisella uusimisella. Varusteiden ja laitteiden suunnitelmallinen uudistaminen toteutetaan lähinnä paikallisten investointihankkeiden yhteydessä. Tievalaistuksen energian kulutusta pyritään vähentämään aloittamalla vähäliikenteisten tieosuuksien valaistuskohteiden yösammutukset. Yösammutus toteutetaan ja kohteet valitaan liikenneturvallisuutta kohtuuttomasti heikentämättä. 11

12 TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMA Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteystiedot: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL Jyväskylä Lisätietoja tästä suunnitelmasta antaa: Johtaja Jukka Lehtinen p Talouspäällikkö Tiina Lamminmäki p sähköpostiosoite: Liikenteen asiakaspalvelukeskus ma pe klo 9 16 p (suomeksi). Tienkäyttäjän linja p h/vuorokaudessa Ilmoitukset tiestön kunnosta tai liikenteen ongelmista