2. KAUPUNKIEKOLOGIA. JOS JOTAKIN ALUETTA (HABITAATTIA, BIOTOOPPIA tms.) EI HOIDETA - > SUKKESSIO

Transkriptio

1

2 2. KAUPUNKIEKOLOGIA JOS JOTAKIN ALUETTA (HABITAATTIA, BIOTOOPPIA tms.) EI HOIDETA - > SUKKESSIO SUKKESSIO = #etyllä alueella tapahtuva pidempiaikainen, vuodenaikaisvaihteluista riippumaton, suuntautunut ja jatkuva eri lajien populaa#oiden asu8amis- ja hävintäprosessi - fasilitaa#o: sukkession alkupään lajit muokkaavat ympäristöä paremmaksi myöhemmin tuleville lajeille (r- vs. K- lajit) eläimistö pääasiassa mukautuu kasvillisuudessa tapahtuviin muutoksiin

3 EKOLOGINEN SUKKESSIO Allogeeninen sukkessio - geofysikaalisten ympäristöolojen muu8umisen aiheu8ama sukkessio - esim. maannousun aiheu8ama primaarisukkessio: heinät ja sarat sekä jäkäliä (pioneerilajit) - pensasvyöhyke (tyrni, pajut) - leh#metsävyöhyke (hieskoivu, pihlaja, terva- / harmaaleppä) - havumetsä - lii8yy myös biologisia prosesseja (karikkeen muodos- tuminen ja sen hajo8aminen maaperäeliöstön toimesta, lepän juurinystyräbakteerien N 2 - sidonta)

4 EKOLOGINEN SUKKESSIO Autogeeninen sukkessio - biologisten prosessien aikaansaama sukkessio uusilla, asute8avaksi avautuneilla alueilla ilman, e8ä geofysikaalinen ympäristö muu8uu - yleensä sekundaarisukkessiota (alkuperäinen kasvillisuus säilynyt osin; esim. metsäpalo)

5 EKOLOGINEN SUKKESSIO Hajotussukkessio - suhteellisen lyhyen ajanjakson kuluessa (joistakin päivistä vuosiin) tapahtuva muutos, jossa kuollu8a orgaanista ainesta hajotetaan bakteerit ja sienet tärkeimpiä

6 MAISEMATERMEJÄ - laikku (patch): ympäristöstään ero8uva alue; kaupungeissa usein pieniä - matriksi (matrix): laikkua ympäröivä (laaja- alaisin ja yhdistävin) maisemaelemenj - maiseman rakenne (landscape structure): laikkujen muodostama mosaiikki - käytävä (corridor): #etyntyyppinen kaistale, joka eroaa molemmin puolin sitä olevasta ympäristöstä - verkosto (network): käytäviä yhdistävä systeemi

7

8 MAISEMATERMEJÄ - maiseman rajat (lanscape boundaries): #lalliset (jyrkät) epäjatkuvuudet maaperän ja/tai kasvillisuuden piirteissä esim. puistonurmikon ja metsän raja, maakasvillisuuden ja veden raja

9 MAISEMATERMEJÄ - laikkujen ja matriksien mi8aaminen laikun koko (size), ulkoreuna (perimeter) ja muoto (shape) laikun tehokas ala (effec#ve patch interior): riippuu reunavaikutuksen syvyydestä etäisyys lähimpään naapuriin (distance- to- nearest- neighbour): kahden vierekkäisen laikun reunojen etäisyys (edge- to- edge) tai keskustojen etäisyys (centroid- to- centroid) toisistaan

10 (Lähde: Metsän kätkössä)

11 MAISEMATERMEJÄ - yhdistävyys (connec#vity): mi8a sille kuinka #lallises# jatkuva käytävä, verkosto tai matriksi on (siis mitä vähemmän aukkoja, sitä suurempi yhdistävyys) - runsaus (richness): alueella olevien erilaisten laikkutyyppien lukumäärä

12 MAISEMATERMEJÄ - monimuotoisuus (diversity): alueella esiintyvien laikkutyyppien lukumäärä (richness) ja laikkujen suhteellinen yleisyys (evenness) - vallitsevuus (dominance): perustuu laikkujen lukumäärään tai #etyn laikkutyyppikategorian pinta- alaan

13 ALUE- EKOLOGISESTA SUUNNITTELUSTA Esimerkkinä kaupunkimetsät - tarkastellaan jopa monen ha:n laajuisia alue- kokonaisuuksia eli metsälaikkujen koon, muodon, laadun ja sijainnin vaikutuksia eliöpopulaa#oiden dynamiikkaan ja koko metsäekosysteemin toimintaan - säilyykö kaupunkimetsässä/- metsikössä kaikkina aikoina rii8äväs# alueelle tyypillisille eliölajeille soveltuvia elinympäristöjä? - > elinvoimaiset populaa#ot

14

15 ALUE- EKOLOGISESTA SUUNNITTELUSTA kaupunkiluonto ja kaupunkimetsäkin on sukkessio- vaiheiden mosaiikki haikkuut/uudistaminen, yksi8äisten puiden poisto, myrskyt jne purojen varret ym. biotoopit ja niiden luoma monimuotoisuus korvet - hulevedet ym. vesitalous

16 ALUE- EKOLOGISESTA SUUNNITTELUSTA Esimerkkejä esim. ekologisista käytävistä ja askelkivistä kaupungeissa? - monet reunaa suosivat lajit viihtyvät käytävissä m levyinen käytävämetsikkö - > myös metsän sisäosien lajeja

17

18 KAUPUNKIEKOLOGIAA - kaupunkien 3 maisematyyppiä: teknologinen: biologinen maisema korva8u vaihei8ain keinotekoisilla korvikkeilla puutarhamainen: ekologiset elemen#t toimivat vain jatkuvan hoidon avulla ekologinen: luonnon elemenjen annetaan toimia luontaiseen tapaan

19 KAUPUNKIEKOLOGIAA - uuden sukupolven ekologisissa puistoissa luontainen sukkessio etenee erilaisilla alueilla: kadut, #et ja niiden penkereet, rauta#ealueet, hautausmaat, kanavien rantapenkereet ym.

20 KAUPUNKIEKOLOGIAA - suurin osa kaupungeissa esiintyvistä lajeista sopeutu- nut hyvin ko. habitaajin - > pärjäävät hyvin huolehdit- #inpa niistä tai ei - kaupunkihabitaa#t eroavat maaseutuhabitaateista etenkin ilmaston, mukaan lukien ilmansaasteiden, ja maaperän suhteen - kaupungeissa suuri habitaajen mosaiikki pienelläkin alueella

21 KAUPUNKIEKOLOGIAA Kaupunkiflooralle ja - faunalle tyypillisiä piirteitä - runsaasu tulokaslajeja (puutarhakasveja; satamien painolas#kasvit ja junien mukana kulkeutuneet hyönteiset; kasarmialueet) arkeofyy#t (muinaistulokkaat) ja neofyy#t (uus- tulokkaat; l. alkupuolella tulleet) esim. suurin osa keskustojen voikukista (Taraxacum sp.) ja keltanoista (Hieracium sp.) tulokkaita; toisiaanmuistu8avia virnalajeja (Vicia sp.) jne.

22 KAUPUNKIEKOLOGIAA - monet lajit hyötyvät (#lapäises#) häirinnästä - leviäminen alussa hidasta ja epävarmaa; nopeutuu esim. maankäytön muutosten, ihmisen au8aman leviämisen tai elinvoimaisemman genotyypin vaikutuksesta (esim. maitohorsma Epilobium angus5folium) - pienistä, tuulilevi8eisistä siemenistä hyötyä (horsmat Epilobium sp., voikukat Taraxacum sp., villakot Senecio sp., leskenleh# Tussilago farfara jne.)

23 KAUPUNKIEKOLOGIAA - häviäviä lajeja mm. metsän pohja- ja ken8äkerroksen lajit - ihmisen suori8ama valinta (esim. punanata Festuca rubra ja nii8ynurmikka Poa pratensis - > superruoho ) - selkärankaisia, joilla laaja ekologinen lokero; oppiminen (esim. #aiset ja varpuset) - kaupungeissa vähemmän luontaisia vihollisia ja enemmän suojaisia pesäpaikkoja - valkoposkihanhet

24 KAUPUNKIEKOLOGIAA - myyriä, hiiriä, oravia, rusakoita ja petolintuja; yöak#ivisia nisäkkäitä (supikoira, ke8u) laitakaupungilla - sopivien laikkujen suuri etäisyys ja esim. karikkeen vähäisyys rajoi8avat hyönteisten esiintymistä - > puistot tärkeitä hyönteisille ja hyönteissyöjille

25 KAUPUNKIEKOLOGIAA Kaupunki- ilmasto ja ilmansasteet - kts. taulukko rakenne8ujen alueiden ilmastosta kohonnut lämpö#la tärkein tekijä (pitempi kasvu- kausi) - SO 2 : esim. Pinus-, Picea- ja Abies- sukujen havupuut hävisivät Bri8ein saarten kaupungeista 1950 (Pinus nigra ja marjakuusi säilyivät esikaupunkialueilla) - > #lalle istutejin poppeleita (Populus nigra var. betulifolia, P. x canadensis)

26 (Sukopp 2008; In: Marzluff et al. (eds.), Urban Ecology. Springer)

27

28 KAUPUNKIEKOLOGIAA - epifyyjset jäkälät herkkiä ilmansaasteille, etenkin SO 2 :lle ilmanlaatu parantunut - > esim. Helsingissä ei enää jäkäläau#oita (esim. sormipaisukarve8a Hypogym- nia physodes taas leh#puilla) N- laskeumasta hyötyvät lajit: viherlevät ja Lecanora conizaeoides (puistokehräjäkälä) - kulosammal (Ceratodon purpureus) ja hopeahiiren- sammal (Bryum argenteum) menestyvät saastuneillakin alueilla

29 KAUPUNKIEKOLOGIAA Maa(perä) kaupungeissa - a soil material having a non- agricultural man- made surface layer more than 50 cm thick that has been produced by mixing, filling or contamina#on of land surface in urban and suburban areas - toistuvan häirinnän kohteena - ongelmana #ivistyminen - > maaperän ilmavuus ja veden imemis- /pidätyskyky alenevat

30 KAUPUNKIERKOLOGIAA - > märkyy8ä sietäviä lajeja esim. rönsyrölli (Agros5s stolonifera), rönsyleinikki (Ranunculus pratensis), vihvilöitä (Juncus sp.) ja polvipuntarpää (Alope- curus geniculatus); ei N 2 - sitojia - maat yleensä emäksisempiä kuin ympäröivällä maaseudulla (Ca- pölyä esim. rakennuksilta) teiden suolaus (NaCl tai CaCl 2 ) nostaa myös ph:a

31 KAUPUNKIEKOLOGIAA - happamilla mailla esim. metsälauhaa (Deschampsia flexuosa), natoja (Festuca sp.), nurmirölliä (Agros5s capillaris) ja ahosuolaheinää (Rumex acetosella) ja keltanoita (Hieracium sp.) - muita ongelmia: raskasmetalli- (sammalet, hämähäkit, muurahaiset) ja hyönteismyrkkyjäämät muu8uneet lämpöolot alhainen orgaanisen aineksen osuus N- laskeuma (- > ravinne- epätasapaino)

32 KAUPUNKIEKOLOGIAA - #ivistynyt maa huono ympäristö hajo8ajille - topsoil - ekologiset gradien#t ravinteet: pintamaa vs. perusmaa raekoko: savi vs. hiekka #ivistyminen: suosii kosmopolii8eja (esim. englan- ninraiheinä Lolium perenne, kylänurmikka Poa annua, nurmivihvilä Juncus tenuis, piharatamo Plantago major ja valkoapila Trifolium repens)

33

34 KAUPUNKIEKOLOGIAA - uusia esimerkkejä Skotlannista v mennessä ha uu8a metsää Edin- burghin ja Glasgown väliselle 70 km:n matkalle monia golgenjä nime8y luonnon#eteellises# arvokkaiksi (monimuotoisia puolivillejä nii8yjä, puuryhmiä, pensaikkoja ja hiekkaeseitä - > vaihtelua avoimeen maastoon - > esim. linnustoltaan ja hyönteistöltään monipuolisia ympäristöjä)

35 KAUPUNKIEKOLOGIAA - halli8u hoitama8omuus: vähennetään hoidon tehok- kuu8a tai annetaan villiintyä (esim. Lontoossa nykyisin ekologisia kokeilupuistoja) - Pohjoismaissa joutomailla hyviä kilpailijoita: juolavehnä (Elymus repens), hietakas#kka (Calamagros5s epigejos), pietaryrj (Tanacetum vulgare) ja nokkonen (Ur5ca dioica) sukkession alkuvaiheessa pujoa (Artemisia vulgaris), takiaisia (Arc5um sp.) ja hierakoita (Rumex sp.)

36

37

38 KATSO: h8p:// leh#.fi/luonto/geon- luontopaeivae GEOn luontopäivässä bongaxin yli 900 lajia Töölönlahdelta GEOn kaksipäiväisessä luontopäivässä löytyi yli 900 eläin- ja kasvilajia, mikä on selväs# enemmän kuin osajin odo8aa. Juha Salminen

39 Tun#tehtävä 2 Luonnostele ekologises# hyvä/nykyistä parempi Töölönlahden puisto. Avaa luonnostasi myös lyhyillä sanallisilla kommenteilla. Tervetuloa N2 kansalaispuisto Astu HELSINKILÄISEEN luonnon olohuoneeseen Haarapääskyjen lentonäytös SinISEN HUVILAn kahvila -Suomalaista kahvilakulttuuria ja upeat näköalat Lintutorni ja näköalakiikarit SAUNA -rantaterassilla JoutsenTen pesä Yleisö-WC Suomalaisen lähiruoan näyteikkuna Popup: kojut vuokrattavana kaupungilta (Viherkattoinen kompostihuussi) SilkkiuikUN poukama SUIHKULÄHDE Kärpän piilopaikka Ravintola töölönranta Luontoinfotaulut turisteille -Suomalaista ruokakulttuuria PUUT = meluesteet & hiukkasten suodattajat