NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %
|
|
- Eeva-Kaarina Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2 SIEMENTAVARAN LAATUVAATIMUKSET (laboratoriotarkastus) SERTIFIOITU SIEMEN 1. Aitous Siementen on oltava riittävän lajiketunnistettavia ja puhtaita. Vähimmäislajikepuhtaus on tarkastettava pääosin viljelystarkastuksessa, joka suoritetaan liitteessä 1 vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Niittynurmikan apomiktiset lajikkeet sertifioitu siemen 98.0 % sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 % Rehukaalit, lanttu 99.0 % Aitous tutkitaan pääosin viljelystarkastuksessa ja virallisessa jälkitarkastuksessa ja aitouden on täytettävä ko. lajille ja siemenluokalle asetetut laatuvaatimukset. Evira voi tehdä muitakin määrityksiä, joilla aitous todetaan, jos lajikkeen tarkastus sitä vaatii. Tarkastuttaja maksaa tällöin määrityksistä aiheutuneet kustannukset. 2. Siementen on oltava seuraavien taulukossa 1 esitettyjen vaatimusten ja muiden ehtojen mukaisia itävyyden, puhtauden ja muiden kasvilajien siementen määrän osalta:
2 Nurmi- ja rehukasvit LIITE 2 SERTIFIOITU SIEMEN: Taulukko 1 Laji Itävyys Puhtaus Muiden kasvilajien siemeniä enintään liitteessä 3 määritellyn painoisessa näytteessä (sarakkeessa 4) Itävyys vähintään (% puhtaista siemenistä) Kovia siemeniä enintään ( % puhtaista siemenistä) Muiden kasvilajien siementen määrä enintään ( % painosta) Puhtaus (% painosta) Yhteensä Yksittäinen laji Elytrig ia repen s Alope curus myosuroides Melilotus Raphanus raphanistrum Sinapis arvensis Avena fatua, Avena sterilis Heinäkasvit: Nurmirölli 75 (a) (j) (k) 2 (n) Luhtarölli 75 (a) (j) (k) 2 (n) Isorölli 80 (a) (j) (k) 2 (n) Rönsyrölli 75 (a) (j) (k) 2 (n) Nurmipuntarpää 70 (a) (j) (k) 5 (n) Heinäkaura 75 (a) (f) (j) (k) 5 (n) Litteäkattara 75 (a) (j) (k) 10 (n) Kattara 75 (a) (j) (k) 10 (n) Bermudanruoho 70 (a) (j) (k) 2 Koiranheinä 80 (a) (j) (k) 5 (n) Ruokonata 80 (a) (j) (k) 5 (n) Hapsinata 75 (a) (j) (k) 5 (n) Lampaannata 75 (a) (j) (k) 5 (n) Nurminata 80 (a) (j) (k) 5 (n) x Festulolium 75 (a) (j) (k) 5 (n) Punanata 75 (a) (j) (k) 5 (n) Jäykkänata 75 (a) (j) (k) 5 (n) Italianraiheinä 75 (a) (j) (k) 5 (n) Englanninraiheinä 80 (a) (j) (k) 5 (n) Raiheinähybridi 75 (a) (j) (k) 5 (n) Phalaris aquatica 75 (a) (j) (k) 5 Ketotähkiö 80 (a) (k) 5 Timotei 80 (a) (k) 5 Kylänurmikka 75 (a) (c) 1.0 (c) (j) (k) 5 (n) Lehtonurmikka 75 (a) (c) 1.0 (c) (j) (k) 2 (n) Rantanurmikka 75 (a) (c) 1.0 (c) (j) (k) 2 (n) Niittynurmikka 75 (a) (c) 1.0 (c) (j) (k) 2 (n) Karheanurmikka 75 (a) (c) 1.0 (c) (j) (k) 2 (n) Puistonurmikka 75 (a) (c) 1.0 (c) (j) (k) 5 (n) Pohjannurmikka 75 (a) (c) 1.0 (c) (j) (k) 5 (n) Tunturinurmikka 75 (a) (c) 1.0 (c) (j) (k) 5 (n) Keltakaura 70 (a) (f) (j) (k) 2 (n) Cuscuta Rumex muut kuin Rumex acetosella ja Rumex maritimus
3 Itävyys Vähintään (% puhtaista siemenistä) Kovia siemeniä enintään (% puhtaista siemenistä) Puhtaus (% painosta) Yhteensä Yksittäinen laji Elytrig ia repen s Alope curus myosuroides Melilotus Raphanus raphanistrum Sinapis arvensis Avena fatua, Avena sterilis Cuscuta Rumex muut kuin Rumex acetosella ja Rumex maritimus Palkokasvit: Rehuvuohenherne 60 (a) (b) (l) (m) 10 (n) Nätkin 75 (a) (b) (k) 5 Keltamaite 75 (a) (b) (d) 1.0 (d) (l) (m) 5 Valkolupiini (*) 80 (a) (b) (e) 0.3 (e) (j) 5 (n) Sinilupiini (*) 75 (a) (b) (e) 0.3 (e) (j) 5 (n) Keltalupiini (*) 80 (a) (b) (e) 0.3 (e) (j) 5 (n) Nurmimailanen 80 (a) (b) (l) (m) 10 Sinimailanen 80 (a) (b) (l) (m) 10 Rehumailanen 80 (a) (b) (l) (m) 10 Esparsetti 75 (a) (b) (j) 5 Herne 80 (a) (j) 5 (n) Aleksandrian apila 80 (a) (b) (l) (m) 10 Alsikeapila 80 (a) (b) (l) (m) 10 Veriapila 75 (a) (b) (l) (m) 10 Puna-apila 80 (a) (b) (l) (m) 10 Valkoapila 80 (a) (b) (l) (m) 10 Tuoksuapila 80 (a) (b) (l) (m) 10 Sarviapila 80 (a) (j) 5 Härkäpapu 80 (a) (b) (j) 5 (n) Unkarinvirna 85 (a) (b) (e) 0.5 (e) (j) 5 (n) Rehuvirna 85 (a) (b) (e) 0.5 (e) (j) 5 (n) Ruisvirna 85 (a) (b) (e) 0.5 (e) (j) 5 (n) Muut lajit: Lanttu 80 (a) (j) (k) 5 Rehukaali 75 (a) (j) (k) 10 Aitohunajakukka 80 (a) (j) (k) Öljyretikka 80 (a) (j) 5 Rehukattara 75 (a) (j) (k) 10 (n) Ruokohelpi 75 (a) (j) (k) 5 Valkomesikkä 60 (a) (j) (k) Viljatatar 80 (a) (j) (k)
4 *) Lupiinin siemenissä muun väristen lupiinien siementen lukumäärä ei saa ylittää: - karvaassa lupiinissa 2 % - muissa lupiineissa 1 % Karvaan lupiinin siementen määrä, muissa lajikkeissa kuin karvaassa lupiinissa, saa olla enintään 2.5 %. a) Kaikki tuoreet ja terveet siemenet, jotka eivät idä esikäsittelyn jälkeen, katsotaan itäviksi siemeniksi. b) Lajeilla, joilla on määritelty kovat siemenet, ne luetaan kuuluviksi itäviin ilmoitettuun enimmäismäärään asti. c) Muiden Poa-lajien siemeniä ei katsota epäpuhtaudeksi, kun niitä on enintään 0.8 % siementen painosta. d) Trifolium pratensen siemeniä ei katsota epäpuhtaudeksi, kun niitä on enintään 1.0 % siementen painosta. e) Lupinus albusin, Lupinus angustifoliuksen, Lupinus luteuksen, Pisum sativumin, Vicia faba spp:n, Vicia pannonican, Vicia sativan ja Vicia villosan siemeniä ei katsota epäpuhtaudeksi, kun niitä on enintään 0.5 % siementen painosta muissa vastaavissa lajeissa. f) Yksittäisen lajin siementen enimmäisprosenttia ei sovelleta Poa spp:n siemeniin. i) Avena fatuan ja Avena steriliksen siementen lukumääriä ei tarvitse määrittää ellei epäillä 12 sarakkeessa vahvistettujen ehtojen täyttymistä. j) Cuscuta spp:n siementen lukumääriä ei tarvitse määrittää, ellei epäillä sarakkeessa 13 vahvistettujen ehtojen täyttymistä. k) Yhtä Cuscuta spp:n siementä vahvistetun painoisessa näytteessä ei katsota epäpuhtaudeksi, kun toisessa samanpainoisessa näytteessä ei ole Cuscuta spp:n siemeniä. l) Cuscuta spp:n siementen lukumäärien määrittämistä varten otettavan näytteen on oltava painoltaan kaksinkertainen liitteen 3 kohdassa 4 ilmoitettuun näytteen painoon verrattuna. m) Yhtä Cuscuta spp:n siementä vahvistetun painoisessa näytteessä ei katsota epäpuhtaudeksi, kun toisessa, painoltaan kaksinkertaisessa, näytteessä ei ole Cuscuta spp:n siemeniä. n) Muita Rumex spp:n, muiden kuin Rumex acetosellan ja Rumex maritimuksen, siementen lukumäärää ei tarvitse määrittää, ellei ole epäilystä siitä, että sarakkeessa 14 vahvistetut ehdot eivät täyty. 1. Siementen käyttöä alentavia kasvintuhoojia sallitaan mahdollisimman vähän. 2. Kosteus määritetään perussiemenellä ja sertifioidulla siemenellä ja se saa olla herneellä sekä härkäpavulla 17 %; heinäkasveilla, nurmipalkokasveilla ja muilla lajeilla 14 %.
5 PERUSSIEMEN Tässä liitteessä sertifioidulle siemenelle vahvistettuja ehtoja sovelletaan perussiemeneen ottaen huomioon seuraavat määräykset: 1. Aitous Siementen on oltava riittävän lajiketunnistettavia ja puhtaita. Vähimmäislajikepuhtaus on tarkastettava pääosin viljelystarkastuksessa, joka suoritetaan liitteessä 1 vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Peltoherne, härkäpapu, rehukaalit, lanttu ja niittynurmikan apomiktiset lajikkeet 99.7 %. 2. Siementen on täytettävä seuraavat taulukossa 2 esitetyt vaatimukset ja muut ehdot:
6 Taulukko 2 Laji Muiden kasvilajien siementen määrä enintään Yhteensä Kpl-määrä määritellyn painoisessa näytteessä (liite 3 sarake 4) (% painosta) Yksittäinen laji Rumex muut kuin Rumex acetsella ja Rumex maritimus Agropyron repens Alopecurus myosur oides Melilotus Muut ehdot tai vaatimukset Heinäkasvit: Luhtarölli (j) Isorölli (j) Nurmirölli (j) Rönsyrölli (j) Nurmipuntarpää (a) (j) Heinäkaura (a) (i) (j) Litteäkattara (j) Kattara (j) Bermudaruoho (a) (j) Koiranheinä (a) (j) Ruokonata (a) (j) Hapsinata (a) (j) Lampaannata (a) (j) Nurminata (a) (j) Punanata (a) (j) Jäykkänata (a) (j) x Festulolium (a) (j) Italianraiheinä (a) (j) Englanninraiheinä (a) (j) Raiheinähybridi (a) (j) Phalaris aquatica (j) Ketotähkiö (j) Timotei (j) Kylänurmikka (b) (j) Lehtonurmikka (b) (f) (j) Rantanurmikka (b) (f) (j) Niittynurmikka (b) (f) (j) Karheanurmikka (b) (f) (j) Tunturinurmikka (b) (j) Puistonurmikka (b) (j) Pohjannurmikka (b) (j) Keltakaura (c) (i) (j) Palkokasvit: Rehuvuohenherne (e) (j) Nätkin (e) (j) Keltamaite (e) (g) (j) Valkolupiini (d) (h) (k) Sinilupiini (d) (h) (k) Keltalupiini (d) (h) (k) Nurmimailanen (e) (j) Sinimailanen (e) (j) Rehumailanen (e) (j)
7 Esparsetti (d) Peltoherne (d) Aleksandrian apila (e) (j) Alsikeapila (e) (j) Veriapila (e) (j) Puna-apila (e) (j) Valkoapila (e) (j) Tuoksuapila (e) (j) Sarviapila (d) Härkäpapu (d) Unkarinvirna (d) (h) Rehuvirna (d) (h) Ruisvirna (d) (h) Muut lajit: Lanttu (j) Rehukaalit (j) Aitohunajakukka Öljyretikka Rehukattara (j) Ruokohelpi (j) Valkomesikkä (e) (j) a) Poa spp:n siementen enimmäismäärä saa olla 80 kpl. b) Sarakkeessa 3 vahvistettua ehtoa ei sovelleta Poa spp:n siemeniin. Muiden kuin tarkastettavana olevan lajin Poa spp:n siementen enimmäismäärä saa olla enintään 1 kpl/500 siemenen näyte. c) Poa spp:n siementen enimmäismäärä saa olla 20 kpl. d) Melilotus spp:n siementen lukumäärää ei tarvitse määrittää, ellei epäillä sarakkeessa 7 vahvistettujen ehtojen täyttymistä. e) Yhtä Melilotus spp:n siementä vahvistetun painoisessa näytteessä ei katsota epäpuhtaudeksi, kun toisessa, vahvistetulta painoltaan kaksinkertaisessa näytteessä ei ole Melilotus spp:n siemeniä. f) Taulukossa 1 vahvistettua ehtoa c ei sovelleta. g) Taulukossa 1 vahvistettua ehtoa d ei sovelleta. h) Taulukossa 1 vahvistettua ehtoa e ei sovelleta. i) Taulukossa 1 vahvistettua ehtoa f ei sovelleta. j) Taulukossa 1 vahvistettuja ehtoja k ja m ei sovelleta. k) Karvaan lupiinin siementen enimmäismäärä, muissa lajikkeissa kuin karvaassa lupiinissa, saa olla enintään 1.0 %.
8 LAJIKKEETON KAUPALLINEN SIEMEN Tässä liitteessä sertifioidulle siemenelle vahvistettuja ehtoja puhtauden ja terveyden osalta sovelletaan lajikkeettomaan kaupalliseen siemeneen ottaen huomioon seuraavat määräykset: 1. Tämän liitteen taulukossa 1 sarakkeissa 5 ja 6 vahvistettuihin painoprosentteihin lisätään 1 %. 2. Enintään 10 % siementen painosta muita Poa-lajeja ei katsota Poa annuan siemenissä epäpuhtaudeksi. 3. Enintään 3 % siementen painosta muita Poa-lajeja kuin Poa annuaa ei katsota Poa spp:n siemenissä epäpuhtaudeksi. 4. Enintään 1 % siementen painosta Melilotus spp:n siemeniä nätkimen siemenissä ei katsota epäpuhtaudeksi. 5. Tämän liitteen taulukossa 1 vahvistettua ehtoa d) ei sovelleta Lotus corniculatukselle. 6. Vicia villosan ja vastaavien viljeltyjen lajien siemeniä ei katsota Vicia pannonicassa epäpuhtaudeksi, kun niitä on siementen painosta enintään 6 %. 7. Vicia pannonican puhtauden on oltava vähintään 97 % painosta.
Maa-ja metsätalousministeriön asetus nurmi-ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 12/17 Päivämäärä Dnro 14.7.2017 1279/01.04/2017 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 31.7.2017 - toistaiseksi Muuttaa Nurmi-ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa-ja
1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99.
LIITE SIEMENTAVARAN LAATUVAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN 1. AITOUS Siementen tulee olla riittävän lajiketunnistettavia ja puhtaita. 1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön
Maa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/ Päivämäärä Dnro 8.6.20 1692/14/20 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.20 - toistaiseksi Muuttaa Öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön
Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/16 Päivämäärä Dnro 17.2.2016 291/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 29.2.2016 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön
Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta
Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta 1.7.2012-30.6.2013 EU:n ulkopuoliset maat Pakkauksen tila Pakattu määrä yht, kg Summat CA Puna-apila Altaswede Sertifioitu 20 500 Sinimailanen
Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 28/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1687/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/10 Päivämäärä Dnro 8.6.2010 1693/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.2010 - toistaiseksi Muuttaa Viljakasvien siemenkaupasta 24 päivänä marraskuuta
LIITE 1 SIEMENVILJELYKSELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN. 1 Viljelmää koskevat tuotantoehdot
LIITE 1 SIEMENVILJELYKSELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN 1 Viljelmää koskevat tuotantoehdot 1.1 Siemenviljeltävästä lajikkeesta ei viljelmällä saa olla muita viljelyksiä, joista
25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13
03/Nide 09 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 209 378L0387 \ 25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 ENSIMMÄINEN KOMISSION DIREKTIIVI annettu 18 päivänä huhtikuuta 1978 viljakasvien
Ritva Vallivaara-Pasto. Kylvösiemenlainsäädäntö
Kylvösiemenlainsäädäntö Kenttäkoenäyte Kantasiementen toimitus siemenviljelijöille Viljelystarkastus Erän markkinointi Pakkaamo vastaanottaa raakaerän Kunnostaa sen Muodostaa kauppaerän Virallinen näytteenotto
Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 4 muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 19/16 Päivämäärä Dnro 9.12.2016 1842/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2017 - toistaiseksi Muuttaa Nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa-
Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeuksista rehukasvien siemenseosten markkinointiin luonnollisen ympäristön säilyttämiseksi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 26/11 Päivämäärä Dnro 22.11.2011 1929/14/2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 30.11.2011 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki Vastaavat EU-säädökset
Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
Siemenet. maahantuonnilla tarkoitetaan kylvösiementen tuontia muista kuin Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista
Siemenet 1 Siemenet 1. Yleistä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastus valvoo maatalous- ja puutarhakasvien kylvösiementen maahantuontia, maastavientiä, tuotantoa ja markkinointia. Kylvösiementen
PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011
PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 RIISTAPELTOKASVEIKSI SOVELTUVIA ON SATOJA LAJIKKEITA, PÄÄLAJITYYPIT: JUURIKKAAT, JUURI JA NAATTI KAALIT, NAATTIOSA
Sisällys. Ohje kylvösiemenen maahantuojille ja markkinoijille
Esittelijä Ritva Vallivaara-Pasto Sivu/sivut 1 / 11 Sisällys... 2 1 Muista EU:n jäsenvaltioista tuotavat kylvösiemenet... 2 1.1 Edellytykset... 2 1.2 Markkinointia, maahantuontia ja maasta vientiä koskeva
Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 4 muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/16 Päivämäärä Dnro 9.12.2016 1841/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2017 - toistaiseksi Muuttaa Öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa-
Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 51/04 Pvm Dnro 23.6.2004 2978/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2004 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta
12 RYHMÄ ÖLJYSIEMENET JA -HEDELMÄT; ERINÄISET SIEMENET JA HEDELMÄT; TEOLLISUUS- JA LÄÄKE- KASVIT; OLJET JA KASVIREHU
12 RYHMÄ ÖLJYSIEMENET JA -HEDELMÄT; ERINÄISET SIEMENET JA HEDELMÄT; TEOLLISUUS- JA LÄÄKE- KASVIT; OLJET JA KASVIREHU Huomautuksia 1. Nimikkeeseen 1207 kuuluvat muun muassa palmunpähkinät ja -ytimet, puuvillansiemenet,
Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto
Rehua optimaalisesti seoksista Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto Sisältö Tuova Tuota valkuaista hanke Markkinat Puitavat ja kokoviljaseokset Herne
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan
Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org
SISÄLLYS. N:o 1129. Tasavallan presidentin asetus. poliisin ansiorististäja ansiomitalista. Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000 N:o 1129 1137 SISÄLLYS N:o Sivu 1129 Tasavallan presidentin asetus poliisin ansiorististä ja ansiomitalista... 3033 1130 Tasavallan
Saatekirje nurmikasvisopimukset 2017
15.2.2017 Saatekirje nurmikasvisopimukset 2017 Tässä sähköpostissa on tulevan satokauden nurmikasvituotantosopimus liitteineen. Tutustu koko kirjeen materiaaliin huolellisesti, vastaa sähköpostiin ja kirjoita
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi
Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria tilaisuus Hollola, 04.04.2017 1 Teppo Tutkija 05.04.2017 www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn
SIEMENTAVARAN TARKASTUKSISTA JA LABORATORIO- TUTKIMUKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT A. JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET (alv 0 %)
1/8 HINTAKOOSTE pvm 1.1.2015 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO Siementarkastus- ja laboratoriotoiminta PL 111, 32201 LOIMAA Kooste sisältää : - MMM:n asetuksen 1161/2014 liitteenä julkaistuja Elintarviketurvallisuusviraston
Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
Viralliset lajikekokeet 2017
lajikenimi voidaan kirjata jo tässä vaiheessa. Tiedot kokeisiin halutuista lajikkeista pyydetään lähettämään sähköpostilla osoitteella: Viralliset lajikekokeet 2017 Kasvilajikkeen jalostajalle ja markkinoijalle
Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin
Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
Ohje vakuustodistuksien painamiseen pakkaamossa
Esittelijä Ritva Vallivaara-Pasto Sivu/sivut 1 /9 Ohje vakuustodistuksien painamiseen pakkaamossa Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
25.1.2019 L 23/35 DIREKTIIVIT KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANODIREKTIIVI (EU) 2019/114, annettu 24 päivänä tammikuuta 2019, täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivin 2002/53/EY 7 artiklan ja neuvoston
Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 33/03
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 33/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1692/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
Tutkimussuunnitelma vuosille
Luke Kainuu / Kainuun maatalous valkuaisrehu (KaiVa) hankkeen Tutkimussuunnitelma vuosille 2017 2018 Tarvekartoituksia Viljelijöiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet maatilakyselyssä vuonna 2016 olivat
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen
Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija
Viljelykierto luomussa 8.3.2018 Mustiala Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija Kylvöpäätökseen vaikuttavat tekijät Viljelykierto Peltolohkojen ominaisuudet Tukipolitiikka Eläinten rehuntarpeet
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 111/00
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 111/00 Pvm Dnro 24.11.2000 4014/565/2000 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2000 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) Vastaavat EY-säädökset
Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 34/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1693/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003- toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos
Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos Miksi kvinoa, kaura ja lupiini Globaalisti merkittäviä tai potentiaalisia
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön
Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Jokioinen Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, marjo.keskitalo@luke.fi Kylvövirvilä
Viralliset lajikekokeet 2016
Viralliset lajikekokeet 2016 Kasvilajikkeen jalostajalle ja markkinoijalle viralliset lajikekokeet tarjoavat: - luotettavan tiedon uuden lajikkeen viljelyarvosta ja viljelyvarmuudesta eri viljelyvyöhykkeillä
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI
VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI 4.10.2018 Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo ja Ulla Turunen, luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala VAIHTOEHTOJA
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296 FutureCrops Uusia kasvilajeja
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?
1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää
Luomuvalkuaisen tuotanto
Luomuvalkuaisen tuotanto Tutkittua tietoa luomusta 18.2.2014 Mikkeli Vanhempi tutkija, MMM Päivi Kurki, MTT MTT:n SOLID hanke Sustainable Organic and Low Input Dairying, EU FP7 puitephjelma-sopimus n o
Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa
Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa Antti Hannukkala, MTT Rovaniemi Bioenergiakasville tarpeellisista ominaisuuksista Bioenergiakasvien pitää olla viihtyviä ja viljelyvarmoja. Tuottajalle
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 116/00
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 116/00 Pvm Dnro 24.11.2000 4020/565/2000 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2000 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) Vastaavat kansalliset
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa
Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki
Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon
Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka
Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi
Uusia kasveja nurmiin maailmalta
Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla
Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 9/16 Päivämäärä Dnro 15.4.2016 352/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 29.4.2016 - toistaiseksi Kumoaa Öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa-
Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 9/16 Päivämäärä Dnro 15.4.2016 352/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 29.4.2016 - toistaiseksi Kumoaa Öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa-
Uudet tulokkaat Frederick Stoddard
Uudet tulokkaat Frederick Stoddard 3.11.2017 1 Katsotaan kristallipalloon Tuleeko lupiini? Tuleeko linssi? Entäs kikherne? Mungpapu? Tai edes soija? Kuva: Eva Kröcher, Wiki Commons 3.11.2017 2 On 4 peltolupiinilajia
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus
Eviran ohje 13006/3. Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset
Eviran ohje 13006/3 Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset Siementuotantoa koskevat sertifioinnin vaatimukset Eviran ohje 13006/3 Eviran ohje 13006/3 Käyttöönotto 1.7.2017 Siemenyksikkö Hyväksyjä
Maa- ja metsätalousministeriön asetus vihanneskasvien siemenkaupasta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 6/14 Päivämäärä Dnro 13.3.2014 333/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.3.2014 - toistaiseksi Kumoaa Vihanneskasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön
Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.
Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Palkokasvien hyödyt Kasvinviljelyssä Typpiomavaraisuus biologisesta
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
Lisää luomusiemenen tuotantoa
Lisää luomusiemenen tuotantoa Luomupäivät 17.11.2016 Turku Heikki Ajosenpää Länsi-Suomi Sisältö Miksi tarvitaan lisää luomusiementä? Luomusiemenen tuotanto nyt Siementuotannon mahdollisuudet ja haasteet
Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
Biologinen typensidonta ja sen potentiaali luomutiloilla
Biologinen typensidonta ja sen potentiaali luomutiloilla Päivi Kurki Tutkija, Luonnonvarakeskus Luomupäivä 5.10.2016 Koski Tl Tarmontulva hanke Aiheet Taustakysymykset Valkuaistuotantoa Suomessa Typensitojat
SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g
Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu
Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke 1 Sakari Raiskio Mesikasvikesannot 2 Sakari Raiskio Kesannoista hyötyä pölyttäjille Mesikasvien viljely tukee
Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta
Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa seminaari,
Luomuvihannesten viljelytekniikan perusteita. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuriitto ry 9.10.2012
Luomuvihannesten viljelytekniikan perusteita Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuriitto ry 9.10.2012 Sisältö Lohkon valinta Maan hoito ja ravinnehuolto Viljelykierto Viljelmän perustaminen ja lohkon valinta
Yksivuotiset laitumet luomutiloilla
Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Luomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki 17.12.2013 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen
Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina
Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 429089 S-posti: arja.nykanen@proagria.fi
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen
Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri 27.01.2017 Tuottava maa karjalle Ulla Maija Leskinen 1 Luento sisältää käytännön toimenpiteitä pellon parantamista, kunnossa pitämistä,runsaasti ja hyvän rehun
VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2015. Eviran ohje 13036/2
VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2015 Eviran ohje 13036/2 Eviran ohje 13036/2 Käyttöönotto 1.7.2015 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Yksikönjohtaja Hanna Kortemaa Ylitarkastaja Leena Pietilä LUKIJALLE
RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA
RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI
RaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
Peltoviljelyyn soveltuvat mesikasvit
Peltoviljelyyn soveltuvat mesikasvit Mesikasviseminaari 20.3.2018, Huittinen Jaana Laurila, Satafood Kehittämisyhdistys ry Maatalousyrittäjät hunajantuottajiksi ja hunajantuotannon tehostaminen mesikasveilla
Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä
Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi, sari.iivonen@luke.fi Resurssitehokas vihannestuotanto
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä
Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja
Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja Sari Himanen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle hankkeen antia 17.10.2018 Mikkeli Kuva: Sakari Raiskio Hillintää ja sopeutumista
Eviran ohje 13050/1. Pakkaamo-ohje
Eviran ohje 13050/1 Pakkaamo-ohje Eviran ohje 13050/1 Pakkaamo-ohje Eviran ohje 13050/1 Käyttöönotto 1.2.2012 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Yksikönjohtaja Hanna Kortemaa Esittelijä Ritva Vallivaara-Pasto
Raisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.