VASTUULLINEN JOHTAMINEN JA JOHTAJUUS LIIKETOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VASTUULLINEN JOHTAMINEN JA JOHTAJUUS LIIKETOIMINNASSA"

Transkriptio

1 Raimo Lovio VASTUULLINEN JOHTAMINEN JA JOHTAJUUS LIIKETOIMINNASSA Vastuullisen liiketoiminnan ulottuvuudet ja terminologia Vastuullinen tai eettinen liiketoiminta on varsin vanha keskustelu- ja tutkimusaihe. Teema nousee siitä ajatuksesta, että liiketoiminnassa taloudellinen kasvu ja kannattavuus on saavutettava eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Eri aikoina eettisen keskustelun otsakkeen alla on tarkasteltu erilaisia asioita luvulla ja 1970-luvulla kirjoitettiin paljon yleisesti liiketoiminnan etiikasta ja erityisesti sosiaalisesti vastuullisesta liiketoiminnasta. Myös ympäristöasioista puhuttiin, mutta kun niistä puhuminen voimistui ja 90-luvuilla, kävi niin, että ympäristöasioista muodostui oma itsenäinen tutkimusaiheensa ja keskeiseksi kattokäsitteeksi nousi kestävä kehitys (ks. esim. Kivisaari & Lovio 1996). Viime vuosina kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Yhä useammin on muistutettu, että kestävän kehityksen määritelmässä puhutaan kestävän kehityksen kolmesta tai neljästä ulottuvuudesta: talous, ympäristö, sosiaalinen (ja kulttuuri). Suomessa kestävä kehitys on perinteisesti liitetty ympäristöasioihin, mutta nyt aluetta ollaan myös meillä laajentamassa (Heiskanen 2004). Tällä hetkellä kokoavana käsitteenä käytetään useimmiten yrityksen yhteiskuntavastuuta tai yksikertaisemmin vastuullista liiketoimintaa. Vastuullinen liiketoiminta pitää sisällään sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen vastuullisuuden. Näistä ulottuvuuksista erityisesti sosiaaliset kysymykset ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Sosiaalisen vastuullisuuden uusi nousu 2000-luvun alussa tapahtunut sosiaalisen vastuullisuuden uusi nousu voidaan liittää ainakin kolmeen kysymykseen. Ensinnäkin globalisaation edistyminen ja vinoutumat ovat nostaneet esiin monia uusia kysymyksiä. Missä määrin kehittyneiden teollisuusmaiden yritykset noudattavat eettisiä liiketoimintaperiaatteita toimiessaan kehitysmaissa? Kuinka moni ostamistamme tuotteista on valmistettu lapsi- tai pakkotyövoimalla? Saavatko kehitysmaat oikeudenmukaisen hinnan tuottamistaan raaka-aineista ja elintarvikkeista? 107

2 Toinen tausta sosiaalisen ulottuvuuden nousulle on hyvinvointivaltion tietynasteinen kriisiytyminen. Melkein koko 1900-luvun kehitys kulki siihen suuntaan, että yritykset siirsivät sosiaalisia tehtäviään valtiolle ja kunnille ja erilaista lainsäädäntöä kehitettiin ohjaamaan yritystoimintaa toivotuille urille (esim. työlainsäädäntö Suomessa). Laajemminkin siirryttiin sopimusyhteiskuntaan, jossa yritykset sopivat eri sidosryhmien kanssa liiketoiminnan kansallisista pelisäännöistä. Esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen kanssa solmittiin työehtosopimuksia. Näin liikuttiin patriarkaalisesta kaudesta hyvinvointivaltion kauteen. Viime vuosina hyvinvointivaltion toiminnan laajuus on kuitenkin joutunut kyseenalaiseksi. Hyvinvointivaltion rahoittaminen verotuloin on vaikeuksissa ja monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että yritysten ja yksilöiden vapaaehtoista vastuuta pitäisi lisätä julkisen toiminnan ja säätelyn sijasta. Kolmas tausta on päivänvaloon tulleet erilaiset yhteiskunnallisten normien suoranaiset rikkomukset tai muuten keskustelua herättäneet toimet yrityksissä. Pörssikaupan sisäpiirisääntöjen rikkomuksia tulee julkisuuteen tavantakaa. Yritysjohtajien optioista ja eläkejärjestelyistä käydään jatkuvaa keskustelua. Kilpailulainsäädäntökysymykset ovat paljon esillä. Ja suoranaisia tilinpäätösten rikkomuksiakin on tullut esiin virkamiesten lahjonnan ohella varsinkin kansainvälisesti. Näitä taustatekijöitä vasten vastuullisen johtamisen ja johtajuuden edistäminen tuntuu ensiajattelemalta sisältävän vain hyviä ja ongelmattomia asioita ja ratkaisuja. Mutta tarkempi pohtiminen tuo kuitenkin esiin monia kysymyksiä. Mitkä ovat yritysten vastuualueen sopivat rajat? Millaisin muodoin yritysten pitäisi vastuullista toimintaa erityisesti edistää? Ja millaisia tuloksia yritykset voivat odottaa saavuttavansa toimiessaan vastuullisesti? Seuraavassa käsittelen näitä kysymyksiä yleisellä tasolla. Mitkä ovat yritysten vastuualueen sopivat rajat? Milton Friedmanin (1970) klassinen lause kuuluu: The business of business is business. Vastuullisen liiketoiminnan edistäjät näkevät usein Friedmanin ajatuksen kaikin puolin vastustettavana ajatuksena. Friedmanin väitettä kannattaa kuitenkin pohtia hieman huolellisemmin. Kysymys on siitä, mihin saakka yritysten vastuullisuusvelvoite halutaan asettaa ja millainen työnjako on yritysten ja yhteiskunnan välillä vastuullisen toiminnan sääntöjen ja käytäntöjen muodostamisessa (ks. Halme & Lovio 2004). Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja siihen liittyvän sopimusvapauden edistyminen on merkinnyt yritysten vastuualueen kaventumista. Yritys toimii vastuullisesti, kun se maksaa veroja, noudattaa lakeja ja tekee sopimuksia sidosryhmiensä kuten ammattiliittojen tai vaikkapa ympäristöjärjestöjen kanssa. Yhteiskunta siis huolehtii vastuullisten pelisääntöjen kehittämisestä ja valtio 108

3 huolehtii saamiensa verovarojen avulla, että yhteiskunnassa haluttuja hyvinvointipoliittisia toimia toteutetaan. Valtio ja kunnat ylläpitävät koulutusta, kirjastoja, terveydenhuoltoa jne. Ja näin yritykset voivat keskittyä siihen, minkä ne parhaiten osaavat eli liiketoimintansa kehittämiseen. Jos yritysten vastuualuetta halutaan laajentaa, on muistettava, että se samalla tarkoittaa yritysten vallan kasvua. Vastuu ja valta kulkevat käsi kädessä. Yksinkertainen esimerkki tästä voi olla vaikkapa seuraava. Jos valtio rahoituskriisissään luottaa yhä laajemmin yritysten monimuotoiseen sponsorointiin hyvinvointipalvelujen tuotannossa, se samalla tulee siirtäneeksi monenlaisia kysymyksiä yritysten päätettäviksi. Kirjastojen ja koulujen tietotekniikkahankintojen sponsorointi, taidelaitosten kokoelmahankintojen tukeminen, eri urheilumuotojen avustaminen tai tiettyjen sairauksien hoitoon tarkoitetut lahjoitukset tuntuvat kaikki sinänsä hyviltä toimenpiteiltä. Tukea jakaessaan yritykset tulevat kuitenkin väistämättä ottaneeksi kantaa sellaisiin kysymyksiin kuin mikä on paras tapa kehittää koululaitosta, millaista taidetta tai urheilua yhteiskunnassa on hyvä edistää tai mitkä terveydenhuollon kysymykset ovat kaikkein polttavimmat. Ei ole kuitenkaan mitään erityistä syytä olettaa, että yritykset olisivat parhaimpia vastaamaan näihin kysymyksiin. Ainakin Pohjoismaissa on totuttu siihen, että näitä kysymyksiä käsitellään demokraattisesti valituissa valtiollisissa ja kunnallisissa elimissä. Samalla tavalla ajaudutaan ongelmiin, jos yritysten vastuullisuutta tarjotaan sopimustoiminnan tilalle. Erityisen selvää on, ettei vastuullisuuden korostamisella ole haluttu esimerkiksi vähentää vapaiden ammattiliittojen toimintaoikeuksia tai vähätellä niiden kanssa tehtävien sopimusten merkitystä. Tämä näkyykin hyvin siinä, että vastuullisen liiketoiminnan kansainvälisessä raportointisuosituksessa (Global Reporting Initiative) on useita kohtia, jotka koskevat ammattiyhdistystoiminnan laajuutta, työehto- ja työsuojelusopimustoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä raportoivassa yrityksessä (www.globalreporting.org). Sanoma on näiltä osin selvä: yritysten vastuullisuutta ei tarjota sopimusten tilalle, vaan vastuullisuus täsmentyy nykyisen sopimustoiminnan kehittämiseksi. Entä globaali toimintaympäristö? Tällä alueella tuntuu kaikkein houkuttelevimmalta tuoda esiin yritysten vastuullisuutta, koska erilaisten kansainvälisten sopimusten ja normien laatiminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Vaikeudesta huolimatta ei varmaan kuitenkaan kannata luopua kansainvälisten sopimusten kehittämisestä ja jäädä sen varaan, että monikansalliset yritykset yksin vastuullisesti ratkaisisivat kysymyksiä. Vastuullisesti toimivat yritykset voivat toki omilla toimillaan aikaansaada hyviä kansainvälisiä käytäntöjä ja näin luoda pohjaa yksimielisyydelle pelisäännöistä, mutta lopulta kuitenkin pelisääntöjen löytäminen ja kirjaaminen kaikkia koskeviksi säännöiksi on tavoiteltava asia. Tietysti yritysten vastuualueen rajat voivat olla erilaiset toisistaan poikkeavissa liiketoimintaympäristöissä. Sellaisissa kehitysmaissa, joissa on korruptoitunut valtio sekä heikko koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva, yritysten harjoittama vapaaehtoinen vastuullinen toiminta voi olla ainoa 109

4 keino edes jonkinasteiseen kansalaisten aseman parantamiseen. Silti näissäkin maissa voi olla hyvä tavoite siirtää yritysten vastuuta valtiolle ja sopimuksiin pohjautuviksi pelisäännöiksi heti kun se on mahdollista. Kaiken kaikkiaan Friedmanin argumentin the business of business is business voi siis tulkita myös siten, ettei vastuullisuuden edistämisellä tarkoiteta sitä, että yritysten vastuullisuus korvaisi tai tulisi yhteiskunnallisten sääntöjen ja sopimusten tilalle, vaan pikemminkin niiden lisäksi ja aukkoja paikkaamaan. Tämä ajattelutapa ei tarkoita yritysten vapaaehtoisen vastuullisen toiminnan merkityksen vähättelyä. Normien ja sopimusten noudattaminen ei ole itsestään selvää eikä kaikkia asioita voida koskaan täysin normittaa. Ennen kaikkea yritysten vastuullisuuden edistäminen tähtää siihen, että parhaat ja innovativiisimmat yritykset löytävät hyviä tapoja mennä lakien ja sopimusten edelle. Silloin ne eivät ainoastaan johda toimintaansa vastuullisesti vaan osoittavat vastuullista johtajuutta ja edelläkävijyyttä. Vastuullisen toiminnan kolme toteuttamistapaa Kansainvälinen analyysi yritysten vastuullisuuden otsikon alla harjoittamasta toiminnasta ja alan kirjallisuudesta osoittaa, että nykyisin voidaan erottaa kolme vastuullisuuden toteuttamistapaa (Halme 2005). Näitä voidaan kutsua esimerkiksi hyväntekeväisyys-, toimintatapa- ja ydinliiketoimintalähestymistavoiksi. Hyväntekeväisyyslähestymistapa painottaa yritysten vapaaehtoista osallistumista erilaisin tukimuodoin (lahjoitukset, sponsorointi jne.) yhteiskunnallisesti tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Yritys siis lahjoittaa osan voittovaroistaan esimerkiksi erilaisten onnettomuuksien uhreille, nuorisotyöhön, urheilu- ja kulttuuritoiminnan edistämiseen jne. Hyväntekeväisyyslähestymistapaa toteutetaan kaikkialla, mutta erityisen yleinen tämä lähestysmistapa on Yhdysvalloissa ja laajemminkin anglosaksisessa maailmassa. Hyväntekeväisyyslähestymistapaa voidaan arvostella edellä esitetyn mukaisesti siitä, että yritys ryhtyy näin tekemään asioita, joiden kuuluminen sen vallan ja vastuun piiriin on keskustelunalainen kysymys. Erityisen ongelmalliseksi hyväntekeväisyyslähestymistapa muodostuu, jos yritys omaa liiketoimintaansa harjoittaessaan ja voittovaroja hankkiessaan syyllistyy toimintaan, jonka voidaan katsoa olevan jotenkin epäeettistä. Tähän liittyvä kärjistävä havainnollistus voisi olla esimerkiksi Microsoft. Microsoft ja sen omistajat ovat maailman suurimpia hyväntekijöitä, mutta samaan aikaan yhtiö on usein oikeudessa ja riidoissa viranomaisten ja muiden yritysten kanssa. Yritystä syytetään siitä, että se käyttää väärin määrävää markkina-asemaa ja hankkii siitä kautta monopolivoittoja. Monopolivoittojen käyttäminen suuressa määrin hyväntekeväisyystarkoituksiin on tietysti vastuullista, mutta ei tee tyhjäksi yhtiön kilpailupoliittisten toimenpiteiden arvostelua. 110

5 Hyväntekeväisyyslähestymistavalle vaihtoehtoinen lähestymistapa lähteekin siitä, että tärkeintä ei ole se, miten voitot käytetään, vaan se, että ne hankitaan vastuullisella ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyllä ja kunnioitetulla tavalla. Tässä lähestysmistavassa siis korostetaan, että vastuullisuus on ennen kaikkea sitä, että yrityksen kaikki toimenpiteet toteutetaan hyviä liiketoiminta- ja yhteiskuntanormeja vastaavalla tavalla. Yritys kilpailuttaa ja toimii vastuullisesti alihankkijoidensa kanssa. Yritys noudattaa työlainsäädäntöä, sopimuksia ja pyrkii muutenkin edistämään henkilöstön hyvinvointia. Yritys toimii vastuullisesti yritysjärjestelyjen yhteydessä ja käydessään yt-neuvotteluja. Yritys kuormittaa ympäristöä vain lain sallimissa puitteissa ja pyrkii omalla aloitteellisuudellaan esimerkiksi säästämään raaka-aineita ja energiaa. Yritys maksaa veronsa, ei syyllisty kilpailusäädösten rikkomiseen, ei osallistu viranomaisten lahjontaan jne. On todella paljon sellaisia asioita ja tilanteita, joissa yritys ja sen henkilöstö voivat osoittaa vastuullisuutta noudattamalla ja jopa ylittämällä yhteiskunnan määräyksiä ja liiketoiminnan yhteisiä pelisääntöjä. Tällainen vastuulliset toimintatavat -lähestymistapa lienee se, jona Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vastuullinen johtaminen keskeisimmin mielletään. Tämän lähestymistapan rinnalla on olemassa kuitenkin vielä kolmas lähestymistapa yritysten vastuullisuuden kysymyksiin. Tässä ydinliiketoimintalähestymistavaksi kutsuttavassa ajattelumallissa huomio kiinnitetään hyvien toimintatapojen lisäksi yrityksen liiketoiminnan ytimeen eli sen tuotteisiin. Yritys on vastuullinen kun sen asiakkailleen tarjoama tuote on luonteeltaan asiakkaan ja laajemminkin yhteiskunnan hyvää edistävä tuote tai palvelu. Monet vastuullista yritystoimintaa edistävät sijoitusrahastot sulkevat automaattisesti pois sijoituskohteina sellaiset yritykset, jotka harjoittavat esimerkiksi aseisiin, tupakkaan tai uhkapeleihin liittyvää liiketoimintaa (Kuisma 2004). Paljon käydään myös keskustelua siitä, kuinka vastuullista liiketoimintaa on erilaisten huippukalliiden ylellisyystuotteiden markkinoiminen maailmassa, jossa köyhyys ja perustarpeiden tyydyttämättömyys on tuskallisen yleistä. Tuotteiden hyödyllisyyden ja yhteiskunnallisen tärkeyden arvioiminen on tietysti kovin vaikeaa ja linjanvetojen tekeminen helposti kiistanalaista. Ehkä ydinliiketoimintalähestymistapa tulee paremmin ymmärrettäväksi kysymällä, miten eri yritykset osallistuvat alaansa liittyvien erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisujen etsimiseen ja tarjoamiseen. Lääketeollisuutta ja terveydenhuoltolaitteita valmistavia yrityksiä syytetään usein siitä, että ne kehittävät tuotteita kehittyneiden teollisuusmaiden varakkaalle ja ostokykyiselle väestölle ja jättävät kehittämättä sellaisia lääkkeitä ja laitteita, joilla olisi käyttöä köyhissä maissa. Hieman samanlaista keskustelua käydään monien energiayhtiöiden ympärillä. Sitä mukaan kun ilmastonmuutoksen ongelma ja osin myös edullisten energiaresurssien vähäisyyden ongelma yleensä ovat pahentumassa, kohdistuu energiasektoriin kuuluviin yrityksiin kasvavassa määrin odotuksia innovatiivisesta toiminnasta uusien turvallisten energialähteiden sekä tehokkaiden tuotanto- ja kulutustapojen kehittämiseksi. 111

6 Yrityksen ydinliiketoimintaan liittyvä vastuullisuus on siis sitä, että se suuntaa liiketoimintansa ja tuotteensa kehittämisen alaansa liittyvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen näkökulmasta. Erään maailman tunnetuimman strategiagurun, C.K. Prahaladin (2005) kirja The fortune at the bottom of the pyramid eradicating poverty through profits on valaiseva puheenvuoro tämän ydinliiketoimintalähestymistavan puolesta. Prahaladin lähtökohtana on huoli siitä, että maailman varallisuus jakautuu pyramidimaisesti. Pyramidin pohjalla on 4 miljardia ihmistä, jotka ansaitsevat vähemmän kuin kaksi dollaria päivässä. Ongelma on niin suuri, ettei yritysmaailma Prahaladin mukaan voi lähestyä tätä kysymystä vain perinteisen hyväntekeväisyyspainotteisen vastuullisuusnäkökulman kautta. Hän korostaa, että näiden 4 miljardin ihmisen muodostamien BOP-markkinoiden (Bottom Of Pyramid) tulee muodostaa intergoitu osa yksityisen sektorin toimintaa. Niiden tulee tulla osaksi yritysten ydinliiketoimintaa (Prahalad 2005, 6). Miten tämä tapahtuu? Prahaladin mukaan se tapahtuu kehittämällä liiketoimintamalleja ja tuotteita, joiden tuottaminen, jakelu ja käyttö auttaa köyhiä maita nousemaan omille jaloilleen. Prahalad kehottaa yrityksiä kehittämään uusia innovatiivisia ja ekotehokkaita tuotteita ja palveluja, joilla on ylivoimainen hinta-/laatu-suhde, jotka toimivat vaatimattomissakin infrastruktuureissa, jotka hyödyntävät modernia teknologiaa näissä maissa käyttäjien ensisijaisesti tarvitsemien tuoteominaisuuksien toteuttamiseksi, jotka voidaan valmistaa kehitysmaissa mahdollisilla tuotanto- ja työprosesseilla ja joiden jakeluun ja käyttöön liittyy innovaatioita, jotka parantavat näiden tuotteiden saatavuutta ja käytettävyyttä tavallisten ihmisten keskuudessa. Prahaladin lupaus on, että yritys onnistuessaan tällaisten vastuullisten tuotteiden kehittämisessä menestyy myös itse. Nokian tuloksellista toimintaa Kiinan, Intian, Brasilian ja osin jopa Afrikan markkinoilla voidaan pitää ainakin osin hyvänä esimerkkinä BOPmarkkinoiden hyödyntämisestä. Ehkä laajemminkin nykyisessä globalisaatiossa on piirteitä, jotka tukevat Prahaladin ajatussuunnan toteutumista. Toimintojen kehittäminen kehitysmaissa ja osin jopa siirtäminen sinne kehittyneimmistä maista, voi pyramidin huipulta katsottuna näyttää vastuuttomalta toiminnalta, mutta ehkä tämä kehitys on kuitenkin omiaan kaventamaan maailman vaarallisen suuria tuloeroja. Edellä kuvattua kolmea lähestysmistapaa hyväntekeväisyysytoimintaa, vastuullisia toimintatapoja ja yrityksen varsinaisen ydinliiketoiminnan vastuullisuutta ei tule pitää toisiaan poissulkevina vaihtoehtoina. Kaikkia tarvitaan jossain määrin yhtäaikaisesti. Painopiste on kuitenkin siirtymässä hyväntekeväisyydestä hyviin toimintatapoihin ja ydinliiketoiminnan vastuullisuuden pohtimiseen. 112

7 Does it pay to be responsible? Does it pay to be green? otsikoi Harvard Business Review pian sen jälkeen, kun yritysten nykyinen innokkuus ympäristöjohtamiseen alkoi luvun alkupuolella (HBR 1994). Maailman tunnetuista strategiaguruista Michael Porter oli ottanut asiaan myönteisen kannan jo 1991 Scientific American -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa (Porter 1991). Hänen mielestään ennakoiva ympäristöstrategia ja pyrkimys edelläkävijyyteen olisi ollut tuolloin hyväksi yhdysvaltalaisille yrityksille, jotka hänen mukaansa olivat viivyttelyn vuoksi menettämässä markkinoita eurooppalaisille ja japanilaisille yrityksille. Myöhemminkin hän usein puolusti arvostelijoilleen näkemyksiään (esim. Porter & van der Linde 1995). Suomessa ympäristövastuullisuuden ja taloudellisen kannattavuuden suhdetta on selvittänyt laajasti mm. Leena Lankoski (2000) perusteellisessa väitöskirjassaan. Vastaavaa keskustelua on käyty siitä, miten yrityksen vastuu sosiaalisisssa asioissa näkyy niiden viimeisellä tulosrivillä. Onko kyseessä win-win-tilanne vai ei? Laaja keskustelu, empiiriset tutkimukset ja teoreettiset hahmotukset eivät ole tuottaneet tähän kysymykseen yksiselitteistä vastausta. Monissa puheenvuoroissa onkin päädytty siihen, että kysymys on liian yksikertaisesti asetettu (Lovio & Kuisma 2004). Sen sijaan, että kysytään kannattaako olla vastuullinen, pitää ensinnäkin kysyä, millaisissa erityisissä olosuhteissa yrityksen vastuullisuus voi johtaa myös hyvään taloudelliseen tulokseen. Ja toiseksi kaikki viittaa siihen, että viime kädessä vastuullisuuden ja kannattavuuden välinen yhteys riippuu siitä, kuinka innovatiivisesti ja taitavasti yritys toteuttaa vastuullisuusstrategiaansa. Vastuullisuusstrategiaan pätee se mikä pätee strategiaan yleensäkin. Eivät kustannusjohtajuus- tai differointistrategiatkaan automaattisesti johda hyvään tulokseen, ellei niitä toteuteta sopivissa olosuhteissa ja luovalla tavalla. Tämä korostus liittää yritysten vastuullisuudeen saumattomasti sen toteuttamisessa tarvittavan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Vastuullisuus ei ole sitä, että yritys kehittää erittäin vastuullisen tuotteen ja sen ympärille vastuullisen liiketoimintamallin, mutta ei saa sitä toimimaan. Vastuullinen tuote, jota kukaan ei osta, ei hyödytä ketään. Yritysten vastuullisuutta korostavien ja edistävien tahojen tuleekin olla erityisen kiinnostuneita kaikista niistä innovatiivisista ja tehokkaista tavoista, joilla vastuullista toimintaa voidaan edistää ja tehdä myös taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi. Itse asiassa suomalaiset eivät ole olleet aivan huonoja tässä suhteessa. Kuten tunnettua Suomi on viime vuosina useissa mittauksissa todettu maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon (taloudellinen vastuullisuus) ja kestävän kehityksen mallimaaksi (ympäristövastuullisuus). Lisäksi useat sosiaaliset mittarit (mm. koulujen Pisa-tutkimukset ja korruptiomittaukset) ovat osoittaneet Suomen sijoittuvan korkealle tälläkin ulottuvuudella. Tämä osoittaa, että taloudellisen, ympäristöllinen ja sosiaalinen vastuullisuus ovat yhtäaikaisesti edistettävissä siihen suuntautuvan tavoitteellisen pyrkimyksen ja osaavan toiminnan kautta. 113

8 Kirjallisuus Friedman. M. (1970). The responsibility of business is to increase its profits. New York Times Magazine. September 13. Global Reporting Initiative (GRI) (www.globalreporting.org). Halme, M. (2005) Presentation on Current and emerging corporate social responsibility trends in Europe. BEST Business Ethics Forum, Seoul, South Korea, Dec. 23, Halme, M. & Lovio, R. (2004). Yrityksen sosiaalinen vastuu globalisoituvassa taloudessa. Teoksessa Heiskanen, Eva (toim.). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus Harvard Business Review (Februry 2004). Does it pay to be green? Discussion Heiskanen, E. (toim.) (2004). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus. Kivisaari, S. & Lovio, R. (eds.) (1996). Bright ideas? Environmental management in Finnish perspectives. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-164. Kuisma, M. (2004). Vihertyvä sijoittajien sidosryhmä globalisoituvilla osakemarkkinoilla. Teoksessa Heiskanen, E. (toim.). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus Lankoski, L. (2000). Determinants of environmental profit an analysis of the firm-level relationship between environmental performance and economic performance. Doctoral Dissertations 2001/1. Espoo: Helsinki University of Technology, Institute of Strategy and International Business. Lovio, R. & Kuisma, M. (2004). Ympäristöasioiden ja yritystalouden yhteensovittamisen haaste. Teoksessa Heiskanen, E. (toim.). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus Porter, M. (1991). America s Green Strategy. Scientific American 264:4, 168. Porter, M. & van der Linde, C. (1995). Toward a new conception of the environment-competitiveness relationship. Journal of Economic Perspectives 9: 4, Prahalad, C.K. (2005). The fortune at the bottom of the pyramid eradicating poverty through profits. Wharton School Publishing. KTT, VTK Raimo Lovio toimii professorina ja aine-esimiehenä Helsingin kauppakorkeakoulun organisaatio & johtaminen -aineessa. Hänen tutkimusalueitaan ovat innovaatiotoiminta ja yritysten yhteiskuntavastuu. Viime vuosina hän on tutkinut suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisten yritysten roolia Suomessa. Lisäksi hän on paneutunut yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kysymyksiin erityisesti raportoinnin ja innovaatiotoiminnan näkökulmista. 114

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa Kuntajohtamisen työryhmä TUTKIMUKSEN TAUSTAA Kuntien tehtävät lisääntyneet

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä Leena Haanpää FinSERN 5.9.2011 Helsinki Tutkimushankkeen taustaa Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys -tutkimus tarkastelee aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

1 0. v ä i t e EDELLÄ- KÄVIJYYS ON VASTUULLISUUTTA

1 0. v ä i t e EDELLÄ- KÄVIJYYS ON VASTUULLISUUTTA 1 0. v ä i t e EDELLÄ- KÄVIJYYS ON VASTUULLISUUTTA 62 Kanadalainen yritys Corporate Knights tarkastelee vuosittain suuryritysten, joiden pörssiarvo on yli kaksi miljardia dollaria, vastuullisuutta. Se

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

Kooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011

Kooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Kooste pienryhmätehtävistä Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 1. Mitkä asiat ovat hyvin Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiin liittyen? +Hyvät puitteet: luonto, meri, hyvät liikuntamahdollisuudet ja virkistysalueet

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Espinno -hankkeen yleiset tavoitteet Hyvinvointipalvelujen avustavien

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot