VASTUULLINEN JOHTAMINEN JA JOHTAJUUS LIIKETOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VASTUULLINEN JOHTAMINEN JA JOHTAJUUS LIIKETOIMINNASSA"

Transkriptio

1 Raimo Lovio VASTUULLINEN JOHTAMINEN JA JOHTAJUUS LIIKETOIMINNASSA Vastuullisen liiketoiminnan ulottuvuudet ja terminologia Vastuullinen tai eettinen liiketoiminta on varsin vanha keskustelu- ja tutkimusaihe. Teema nousee siitä ajatuksesta, että liiketoiminnassa taloudellinen kasvu ja kannattavuus on saavutettava eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Eri aikoina eettisen keskustelun otsakkeen alla on tarkasteltu erilaisia asioita luvulla ja 1970-luvulla kirjoitettiin paljon yleisesti liiketoiminnan etiikasta ja erityisesti sosiaalisesti vastuullisesta liiketoiminnasta. Myös ympäristöasioista puhuttiin, mutta kun niistä puhuminen voimistui ja 90-luvuilla, kävi niin, että ympäristöasioista muodostui oma itsenäinen tutkimusaiheensa ja keskeiseksi kattokäsitteeksi nousi kestävä kehitys (ks. esim. Kivisaari & Lovio 1996). Viime vuosina kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Yhä useammin on muistutettu, että kestävän kehityksen määritelmässä puhutaan kestävän kehityksen kolmesta tai neljästä ulottuvuudesta: talous, ympäristö, sosiaalinen (ja kulttuuri). Suomessa kestävä kehitys on perinteisesti liitetty ympäristöasioihin, mutta nyt aluetta ollaan myös meillä laajentamassa (Heiskanen 2004). Tällä hetkellä kokoavana käsitteenä käytetään useimmiten yrityksen yhteiskuntavastuuta tai yksikertaisemmin vastuullista liiketoimintaa. Vastuullinen liiketoiminta pitää sisällään sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen vastuullisuuden. Näistä ulottuvuuksista erityisesti sosiaaliset kysymykset ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Sosiaalisen vastuullisuuden uusi nousu 2000-luvun alussa tapahtunut sosiaalisen vastuullisuuden uusi nousu voidaan liittää ainakin kolmeen kysymykseen. Ensinnäkin globalisaation edistyminen ja vinoutumat ovat nostaneet esiin monia uusia kysymyksiä. Missä määrin kehittyneiden teollisuusmaiden yritykset noudattavat eettisiä liiketoimintaperiaatteita toimiessaan kehitysmaissa? Kuinka moni ostamistamme tuotteista on valmistettu lapsi- tai pakkotyövoimalla? Saavatko kehitysmaat oikeudenmukaisen hinnan tuottamistaan raaka-aineista ja elintarvikkeista? 107

2 Toinen tausta sosiaalisen ulottuvuuden nousulle on hyvinvointivaltion tietynasteinen kriisiytyminen. Melkein koko 1900-luvun kehitys kulki siihen suuntaan, että yritykset siirsivät sosiaalisia tehtäviään valtiolle ja kunnille ja erilaista lainsäädäntöä kehitettiin ohjaamaan yritystoimintaa toivotuille urille (esim. työlainsäädäntö Suomessa). Laajemminkin siirryttiin sopimusyhteiskuntaan, jossa yritykset sopivat eri sidosryhmien kanssa liiketoiminnan kansallisista pelisäännöistä. Esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen kanssa solmittiin työehtosopimuksia. Näin liikuttiin patriarkaalisesta kaudesta hyvinvointivaltion kauteen. Viime vuosina hyvinvointivaltion toiminnan laajuus on kuitenkin joutunut kyseenalaiseksi. Hyvinvointivaltion rahoittaminen verotuloin on vaikeuksissa ja monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että yritysten ja yksilöiden vapaaehtoista vastuuta pitäisi lisätä julkisen toiminnan ja säätelyn sijasta. Kolmas tausta on päivänvaloon tulleet erilaiset yhteiskunnallisten normien suoranaiset rikkomukset tai muuten keskustelua herättäneet toimet yrityksissä. Pörssikaupan sisäpiirisääntöjen rikkomuksia tulee julkisuuteen tavantakaa. Yritysjohtajien optioista ja eläkejärjestelyistä käydään jatkuvaa keskustelua. Kilpailulainsäädäntökysymykset ovat paljon esillä. Ja suoranaisia tilinpäätösten rikkomuksiakin on tullut esiin virkamiesten lahjonnan ohella varsinkin kansainvälisesti. Näitä taustatekijöitä vasten vastuullisen johtamisen ja johtajuuden edistäminen tuntuu ensiajattelemalta sisältävän vain hyviä ja ongelmattomia asioita ja ratkaisuja. Mutta tarkempi pohtiminen tuo kuitenkin esiin monia kysymyksiä. Mitkä ovat yritysten vastuualueen sopivat rajat? Millaisin muodoin yritysten pitäisi vastuullista toimintaa erityisesti edistää? Ja millaisia tuloksia yritykset voivat odottaa saavuttavansa toimiessaan vastuullisesti? Seuraavassa käsittelen näitä kysymyksiä yleisellä tasolla. Mitkä ovat yritysten vastuualueen sopivat rajat? Milton Friedmanin (1970) klassinen lause kuuluu: The business of business is business. Vastuullisen liiketoiminnan edistäjät näkevät usein Friedmanin ajatuksen kaikin puolin vastustettavana ajatuksena. Friedmanin väitettä kannattaa kuitenkin pohtia hieman huolellisemmin. Kysymys on siitä, mihin saakka yritysten vastuullisuusvelvoite halutaan asettaa ja millainen työnjako on yritysten ja yhteiskunnan välillä vastuullisen toiminnan sääntöjen ja käytäntöjen muodostamisessa (ks. Halme & Lovio 2004). Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja siihen liittyvän sopimusvapauden edistyminen on merkinnyt yritysten vastuualueen kaventumista. Yritys toimii vastuullisesti, kun se maksaa veroja, noudattaa lakeja ja tekee sopimuksia sidosryhmiensä kuten ammattiliittojen tai vaikkapa ympäristöjärjestöjen kanssa. Yhteiskunta siis huolehtii vastuullisten pelisääntöjen kehittämisestä ja valtio 108

3 huolehtii saamiensa verovarojen avulla, että yhteiskunnassa haluttuja hyvinvointipoliittisia toimia toteutetaan. Valtio ja kunnat ylläpitävät koulutusta, kirjastoja, terveydenhuoltoa jne. Ja näin yritykset voivat keskittyä siihen, minkä ne parhaiten osaavat eli liiketoimintansa kehittämiseen. Jos yritysten vastuualuetta halutaan laajentaa, on muistettava, että se samalla tarkoittaa yritysten vallan kasvua. Vastuu ja valta kulkevat käsi kädessä. Yksinkertainen esimerkki tästä voi olla vaikkapa seuraava. Jos valtio rahoituskriisissään luottaa yhä laajemmin yritysten monimuotoiseen sponsorointiin hyvinvointipalvelujen tuotannossa, se samalla tulee siirtäneeksi monenlaisia kysymyksiä yritysten päätettäviksi. Kirjastojen ja koulujen tietotekniikkahankintojen sponsorointi, taidelaitosten kokoelmahankintojen tukeminen, eri urheilumuotojen avustaminen tai tiettyjen sairauksien hoitoon tarkoitetut lahjoitukset tuntuvat kaikki sinänsä hyviltä toimenpiteiltä. Tukea jakaessaan yritykset tulevat kuitenkin väistämättä ottaneeksi kantaa sellaisiin kysymyksiin kuin mikä on paras tapa kehittää koululaitosta, millaista taidetta tai urheilua yhteiskunnassa on hyvä edistää tai mitkä terveydenhuollon kysymykset ovat kaikkein polttavimmat. Ei ole kuitenkaan mitään erityistä syytä olettaa, että yritykset olisivat parhaimpia vastaamaan näihin kysymyksiin. Ainakin Pohjoismaissa on totuttu siihen, että näitä kysymyksiä käsitellään demokraattisesti valituissa valtiollisissa ja kunnallisissa elimissä. Samalla tavalla ajaudutaan ongelmiin, jos yritysten vastuullisuutta tarjotaan sopimustoiminnan tilalle. Erityisen selvää on, ettei vastuullisuuden korostamisella ole haluttu esimerkiksi vähentää vapaiden ammattiliittojen toimintaoikeuksia tai vähätellä niiden kanssa tehtävien sopimusten merkitystä. Tämä näkyykin hyvin siinä, että vastuullisen liiketoiminnan kansainvälisessä raportointisuosituksessa (Global Reporting Initiative) on useita kohtia, jotka koskevat ammattiyhdistystoiminnan laajuutta, työehto- ja työsuojelusopimustoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä raportoivassa yrityksessä (www.globalreporting.org). Sanoma on näiltä osin selvä: yritysten vastuullisuutta ei tarjota sopimusten tilalle, vaan vastuullisuus täsmentyy nykyisen sopimustoiminnan kehittämiseksi. Entä globaali toimintaympäristö? Tällä alueella tuntuu kaikkein houkuttelevimmalta tuoda esiin yritysten vastuullisuutta, koska erilaisten kansainvälisten sopimusten ja normien laatiminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Vaikeudesta huolimatta ei varmaan kuitenkaan kannata luopua kansainvälisten sopimusten kehittämisestä ja jäädä sen varaan, että monikansalliset yritykset yksin vastuullisesti ratkaisisivat kysymyksiä. Vastuullisesti toimivat yritykset voivat toki omilla toimillaan aikaansaada hyviä kansainvälisiä käytäntöjä ja näin luoda pohjaa yksimielisyydelle pelisäännöistä, mutta lopulta kuitenkin pelisääntöjen löytäminen ja kirjaaminen kaikkia koskeviksi säännöiksi on tavoiteltava asia. Tietysti yritysten vastuualueen rajat voivat olla erilaiset toisistaan poikkeavissa liiketoimintaympäristöissä. Sellaisissa kehitysmaissa, joissa on korruptoitunut valtio sekä heikko koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva, yritysten harjoittama vapaaehtoinen vastuullinen toiminta voi olla ainoa 109

4 keino edes jonkinasteiseen kansalaisten aseman parantamiseen. Silti näissäkin maissa voi olla hyvä tavoite siirtää yritysten vastuuta valtiolle ja sopimuksiin pohjautuviksi pelisäännöiksi heti kun se on mahdollista. Kaiken kaikkiaan Friedmanin argumentin the business of business is business voi siis tulkita myös siten, ettei vastuullisuuden edistämisellä tarkoiteta sitä, että yritysten vastuullisuus korvaisi tai tulisi yhteiskunnallisten sääntöjen ja sopimusten tilalle, vaan pikemminkin niiden lisäksi ja aukkoja paikkaamaan. Tämä ajattelutapa ei tarkoita yritysten vapaaehtoisen vastuullisen toiminnan merkityksen vähättelyä. Normien ja sopimusten noudattaminen ei ole itsestään selvää eikä kaikkia asioita voida koskaan täysin normittaa. Ennen kaikkea yritysten vastuullisuuden edistäminen tähtää siihen, että parhaat ja innovativiisimmat yritykset löytävät hyviä tapoja mennä lakien ja sopimusten edelle. Silloin ne eivät ainoastaan johda toimintaansa vastuullisesti vaan osoittavat vastuullista johtajuutta ja edelläkävijyyttä. Vastuullisen toiminnan kolme toteuttamistapaa Kansainvälinen analyysi yritysten vastuullisuuden otsikon alla harjoittamasta toiminnasta ja alan kirjallisuudesta osoittaa, että nykyisin voidaan erottaa kolme vastuullisuuden toteuttamistapaa (Halme 2005). Näitä voidaan kutsua esimerkiksi hyväntekeväisyys-, toimintatapa- ja ydinliiketoimintalähestymistavoiksi. Hyväntekeväisyyslähestymistapa painottaa yritysten vapaaehtoista osallistumista erilaisin tukimuodoin (lahjoitukset, sponsorointi jne.) yhteiskunnallisesti tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Yritys siis lahjoittaa osan voittovaroistaan esimerkiksi erilaisten onnettomuuksien uhreille, nuorisotyöhön, urheilu- ja kulttuuritoiminnan edistämiseen jne. Hyväntekeväisyyslähestymistapaa toteutetaan kaikkialla, mutta erityisen yleinen tämä lähestysmistapa on Yhdysvalloissa ja laajemminkin anglosaksisessa maailmassa. Hyväntekeväisyyslähestymistapaa voidaan arvostella edellä esitetyn mukaisesti siitä, että yritys ryhtyy näin tekemään asioita, joiden kuuluminen sen vallan ja vastuun piiriin on keskustelunalainen kysymys. Erityisen ongelmalliseksi hyväntekeväisyyslähestymistapa muodostuu, jos yritys omaa liiketoimintaansa harjoittaessaan ja voittovaroja hankkiessaan syyllistyy toimintaan, jonka voidaan katsoa olevan jotenkin epäeettistä. Tähän liittyvä kärjistävä havainnollistus voisi olla esimerkiksi Microsoft. Microsoft ja sen omistajat ovat maailman suurimpia hyväntekijöitä, mutta samaan aikaan yhtiö on usein oikeudessa ja riidoissa viranomaisten ja muiden yritysten kanssa. Yritystä syytetään siitä, että se käyttää väärin määrävää markkina-asemaa ja hankkii siitä kautta monopolivoittoja. Monopolivoittojen käyttäminen suuressa määrin hyväntekeväisyystarkoituksiin on tietysti vastuullista, mutta ei tee tyhjäksi yhtiön kilpailupoliittisten toimenpiteiden arvostelua. 110

5 Hyväntekeväisyyslähestymistavalle vaihtoehtoinen lähestymistapa lähteekin siitä, että tärkeintä ei ole se, miten voitot käytetään, vaan se, että ne hankitaan vastuullisella ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyllä ja kunnioitetulla tavalla. Tässä lähestysmistavassa siis korostetaan, että vastuullisuus on ennen kaikkea sitä, että yrityksen kaikki toimenpiteet toteutetaan hyviä liiketoiminta- ja yhteiskuntanormeja vastaavalla tavalla. Yritys kilpailuttaa ja toimii vastuullisesti alihankkijoidensa kanssa. Yritys noudattaa työlainsäädäntöä, sopimuksia ja pyrkii muutenkin edistämään henkilöstön hyvinvointia. Yritys toimii vastuullisesti yritysjärjestelyjen yhteydessä ja käydessään yt-neuvotteluja. Yritys kuormittaa ympäristöä vain lain sallimissa puitteissa ja pyrkii omalla aloitteellisuudellaan esimerkiksi säästämään raaka-aineita ja energiaa. Yritys maksaa veronsa, ei syyllisty kilpailusäädösten rikkomiseen, ei osallistu viranomaisten lahjontaan jne. On todella paljon sellaisia asioita ja tilanteita, joissa yritys ja sen henkilöstö voivat osoittaa vastuullisuutta noudattamalla ja jopa ylittämällä yhteiskunnan määräyksiä ja liiketoiminnan yhteisiä pelisääntöjä. Tällainen vastuulliset toimintatavat -lähestymistapa lienee se, jona Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vastuullinen johtaminen keskeisimmin mielletään. Tämän lähestymistapan rinnalla on olemassa kuitenkin vielä kolmas lähestymistapa yritysten vastuullisuuden kysymyksiin. Tässä ydinliiketoimintalähestymistavaksi kutsuttavassa ajattelumallissa huomio kiinnitetään hyvien toimintatapojen lisäksi yrityksen liiketoiminnan ytimeen eli sen tuotteisiin. Yritys on vastuullinen kun sen asiakkailleen tarjoama tuote on luonteeltaan asiakkaan ja laajemminkin yhteiskunnan hyvää edistävä tuote tai palvelu. Monet vastuullista yritystoimintaa edistävät sijoitusrahastot sulkevat automaattisesti pois sijoituskohteina sellaiset yritykset, jotka harjoittavat esimerkiksi aseisiin, tupakkaan tai uhkapeleihin liittyvää liiketoimintaa (Kuisma 2004). Paljon käydään myös keskustelua siitä, kuinka vastuullista liiketoimintaa on erilaisten huippukalliiden ylellisyystuotteiden markkinoiminen maailmassa, jossa köyhyys ja perustarpeiden tyydyttämättömyys on tuskallisen yleistä. Tuotteiden hyödyllisyyden ja yhteiskunnallisen tärkeyden arvioiminen on tietysti kovin vaikeaa ja linjanvetojen tekeminen helposti kiistanalaista. Ehkä ydinliiketoimintalähestymistapa tulee paremmin ymmärrettäväksi kysymällä, miten eri yritykset osallistuvat alaansa liittyvien erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisujen etsimiseen ja tarjoamiseen. Lääketeollisuutta ja terveydenhuoltolaitteita valmistavia yrityksiä syytetään usein siitä, että ne kehittävät tuotteita kehittyneiden teollisuusmaiden varakkaalle ja ostokykyiselle väestölle ja jättävät kehittämättä sellaisia lääkkeitä ja laitteita, joilla olisi käyttöä köyhissä maissa. Hieman samanlaista keskustelua käydään monien energiayhtiöiden ympärillä. Sitä mukaan kun ilmastonmuutoksen ongelma ja osin myös edullisten energiaresurssien vähäisyyden ongelma yleensä ovat pahentumassa, kohdistuu energiasektoriin kuuluviin yrityksiin kasvavassa määrin odotuksia innovatiivisesta toiminnasta uusien turvallisten energialähteiden sekä tehokkaiden tuotanto- ja kulutustapojen kehittämiseksi. 111

6 Yrityksen ydinliiketoimintaan liittyvä vastuullisuus on siis sitä, että se suuntaa liiketoimintansa ja tuotteensa kehittämisen alaansa liittyvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen näkökulmasta. Erään maailman tunnetuimman strategiagurun, C.K. Prahaladin (2005) kirja The fortune at the bottom of the pyramid eradicating poverty through profits on valaiseva puheenvuoro tämän ydinliiketoimintalähestymistavan puolesta. Prahaladin lähtökohtana on huoli siitä, että maailman varallisuus jakautuu pyramidimaisesti. Pyramidin pohjalla on 4 miljardia ihmistä, jotka ansaitsevat vähemmän kuin kaksi dollaria päivässä. Ongelma on niin suuri, ettei yritysmaailma Prahaladin mukaan voi lähestyä tätä kysymystä vain perinteisen hyväntekeväisyyspainotteisen vastuullisuusnäkökulman kautta. Hän korostaa, että näiden 4 miljardin ihmisen muodostamien BOP-markkinoiden (Bottom Of Pyramid) tulee muodostaa intergoitu osa yksityisen sektorin toimintaa. Niiden tulee tulla osaksi yritysten ydinliiketoimintaa (Prahalad 2005, 6). Miten tämä tapahtuu? Prahaladin mukaan se tapahtuu kehittämällä liiketoimintamalleja ja tuotteita, joiden tuottaminen, jakelu ja käyttö auttaa köyhiä maita nousemaan omille jaloilleen. Prahalad kehottaa yrityksiä kehittämään uusia innovatiivisia ja ekotehokkaita tuotteita ja palveluja, joilla on ylivoimainen hinta-/laatu-suhde, jotka toimivat vaatimattomissakin infrastruktuureissa, jotka hyödyntävät modernia teknologiaa näissä maissa käyttäjien ensisijaisesti tarvitsemien tuoteominaisuuksien toteuttamiseksi, jotka voidaan valmistaa kehitysmaissa mahdollisilla tuotanto- ja työprosesseilla ja joiden jakeluun ja käyttöön liittyy innovaatioita, jotka parantavat näiden tuotteiden saatavuutta ja käytettävyyttä tavallisten ihmisten keskuudessa. Prahaladin lupaus on, että yritys onnistuessaan tällaisten vastuullisten tuotteiden kehittämisessä menestyy myös itse. Nokian tuloksellista toimintaa Kiinan, Intian, Brasilian ja osin jopa Afrikan markkinoilla voidaan pitää ainakin osin hyvänä esimerkkinä BOPmarkkinoiden hyödyntämisestä. Ehkä laajemminkin nykyisessä globalisaatiossa on piirteitä, jotka tukevat Prahaladin ajatussuunnan toteutumista. Toimintojen kehittäminen kehitysmaissa ja osin jopa siirtäminen sinne kehittyneimmistä maista, voi pyramidin huipulta katsottuna näyttää vastuuttomalta toiminnalta, mutta ehkä tämä kehitys on kuitenkin omiaan kaventamaan maailman vaarallisen suuria tuloeroja. Edellä kuvattua kolmea lähestysmistapaa hyväntekeväisyysytoimintaa, vastuullisia toimintatapoja ja yrityksen varsinaisen ydinliiketoiminnan vastuullisuutta ei tule pitää toisiaan poissulkevina vaihtoehtoina. Kaikkia tarvitaan jossain määrin yhtäaikaisesti. Painopiste on kuitenkin siirtymässä hyväntekeväisyydestä hyviin toimintatapoihin ja ydinliiketoiminnan vastuullisuuden pohtimiseen. 112

7 Does it pay to be responsible? Does it pay to be green? otsikoi Harvard Business Review pian sen jälkeen, kun yritysten nykyinen innokkuus ympäristöjohtamiseen alkoi luvun alkupuolella (HBR 1994). Maailman tunnetuista strategiaguruista Michael Porter oli ottanut asiaan myönteisen kannan jo 1991 Scientific American -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa (Porter 1991). Hänen mielestään ennakoiva ympäristöstrategia ja pyrkimys edelläkävijyyteen olisi ollut tuolloin hyväksi yhdysvaltalaisille yrityksille, jotka hänen mukaansa olivat viivyttelyn vuoksi menettämässä markkinoita eurooppalaisille ja japanilaisille yrityksille. Myöhemminkin hän usein puolusti arvostelijoilleen näkemyksiään (esim. Porter & van der Linde 1995). Suomessa ympäristövastuullisuuden ja taloudellisen kannattavuuden suhdetta on selvittänyt laajasti mm. Leena Lankoski (2000) perusteellisessa väitöskirjassaan. Vastaavaa keskustelua on käyty siitä, miten yrityksen vastuu sosiaalisisssa asioissa näkyy niiden viimeisellä tulosrivillä. Onko kyseessä win-win-tilanne vai ei? Laaja keskustelu, empiiriset tutkimukset ja teoreettiset hahmotukset eivät ole tuottaneet tähän kysymykseen yksiselitteistä vastausta. Monissa puheenvuoroissa onkin päädytty siihen, että kysymys on liian yksikertaisesti asetettu (Lovio & Kuisma 2004). Sen sijaan, että kysytään kannattaako olla vastuullinen, pitää ensinnäkin kysyä, millaisissa erityisissä olosuhteissa yrityksen vastuullisuus voi johtaa myös hyvään taloudelliseen tulokseen. Ja toiseksi kaikki viittaa siihen, että viime kädessä vastuullisuuden ja kannattavuuden välinen yhteys riippuu siitä, kuinka innovatiivisesti ja taitavasti yritys toteuttaa vastuullisuusstrategiaansa. Vastuullisuusstrategiaan pätee se mikä pätee strategiaan yleensäkin. Eivät kustannusjohtajuus- tai differointistrategiatkaan automaattisesti johda hyvään tulokseen, ellei niitä toteuteta sopivissa olosuhteissa ja luovalla tavalla. Tämä korostus liittää yritysten vastuullisuudeen saumattomasti sen toteuttamisessa tarvittavan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Vastuullisuus ei ole sitä, että yritys kehittää erittäin vastuullisen tuotteen ja sen ympärille vastuullisen liiketoimintamallin, mutta ei saa sitä toimimaan. Vastuullinen tuote, jota kukaan ei osta, ei hyödytä ketään. Yritysten vastuullisuutta korostavien ja edistävien tahojen tuleekin olla erityisen kiinnostuneita kaikista niistä innovatiivisista ja tehokkaista tavoista, joilla vastuullista toimintaa voidaan edistää ja tehdä myös taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi. Itse asiassa suomalaiset eivät ole olleet aivan huonoja tässä suhteessa. Kuten tunnettua Suomi on viime vuosina useissa mittauksissa todettu maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon (taloudellinen vastuullisuus) ja kestävän kehityksen mallimaaksi (ympäristövastuullisuus). Lisäksi useat sosiaaliset mittarit (mm. koulujen Pisa-tutkimukset ja korruptiomittaukset) ovat osoittaneet Suomen sijoittuvan korkealle tälläkin ulottuvuudella. Tämä osoittaa, että taloudellisen, ympäristöllinen ja sosiaalinen vastuullisuus ovat yhtäaikaisesti edistettävissä siihen suuntautuvan tavoitteellisen pyrkimyksen ja osaavan toiminnan kautta. 113

8 Kirjallisuus Friedman. M. (1970). The responsibility of business is to increase its profits. New York Times Magazine. September 13. Global Reporting Initiative (GRI) (www.globalreporting.org). Halme, M. (2005) Presentation on Current and emerging corporate social responsibility trends in Europe. BEST Business Ethics Forum, Seoul, South Korea, Dec. 23, Halme, M. & Lovio, R. (2004). Yrityksen sosiaalinen vastuu globalisoituvassa taloudessa. Teoksessa Heiskanen, Eva (toim.). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus Harvard Business Review (Februry 2004). Does it pay to be green? Discussion Heiskanen, E. (toim.) (2004). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus. Kivisaari, S. & Lovio, R. (eds.) (1996). Bright ideas? Environmental management in Finnish perspectives. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-164. Kuisma, M. (2004). Vihertyvä sijoittajien sidosryhmä globalisoituvilla osakemarkkinoilla. Teoksessa Heiskanen, E. (toim.). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus Lankoski, L. (2000). Determinants of environmental profit an analysis of the firm-level relationship between environmental performance and economic performance. Doctoral Dissertations 2001/1. Espoo: Helsinki University of Technology, Institute of Strategy and International Business. Lovio, R. & Kuisma, M. (2004). Ympäristöasioiden ja yritystalouden yhteensovittamisen haaste. Teoksessa Heiskanen, E. (toim.). Ympäristö ja liiketoiminta. Gaudeamus Porter, M. (1991). America s Green Strategy. Scientific American 264:4, 168. Porter, M. & van der Linde, C. (1995). Toward a new conception of the environment-competitiveness relationship. Journal of Economic Perspectives 9: 4, Prahalad, C.K. (2005). The fortune at the bottom of the pyramid eradicating poverty through profits. Wharton School Publishing. KTT, VTK Raimo Lovio toimii professorina ja aine-esimiehenä Helsingin kauppakorkeakoulun organisaatio & johtaminen -aineessa. Hänen tutkimusalueitaan ovat innovaatiotoiminta ja yritysten yhteiskuntavastuu. Viime vuosina hän on tutkinut suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisten yritysten roolia Suomessa. Lisäksi hän on paneutunut yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kysymyksiin erityisesti raportoinnin ja innovaatiotoiminnan näkökulmista. 114

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1 Vastuullisuuden Advisory Group 12.2.2015 Advisory Group 1 Mikael Fogelholm Mikael Fogelholm (ETT) on toiminut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorina vuodesta 2011. Aikaisemmin hän on toiminut

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Vastuullinen liiketoiminta Suomessa tänään, huomenna ja vuonna 2020

Vastuullinen liiketoiminta Suomessa tänään, huomenna ja vuonna 2020 Vastuullinen liiketoiminta Suomessa tänään, huomenna ja vuonna 2020 Tuula Pohjola Crnet Oy 27.01.2012 25.1.2012 Copyright Crnet Oy 1 Vastuullinen liiketoiminta 1. Missä on kestävän kehityksen painopiste

Lisätiedot

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ 1 2 3 Mitä on yrityksen vastuullisuusviestintä? Miten Veikkaus viestii vastuullisuutta? Lessons learned Miten viestitään? Kenelle viestitään? Mitä viestitään? Kuvaja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6)

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) 2 (6) HYY YHTYMÄN GLOBAL COMPACTIN PERIAATTEIDEN NOUDATTAMISESTA HYY Yhtymä on hyväksytty YK:n Global Compact

Lisätiedot

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Marjo Rakuuna LIIKETALOUDEN 1 Pääkysymys: Tutkimuskysymykset Millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenjärjestöissä?

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Tämä on Suomalainen, vakavarainen finanssiryhmittymä, joka palvelee henkilö-, maatila-,

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

mitä, miksi ja miten?

mitä, miksi ja miten? Piia Nurmi 14.10.2010 Vastuullinen yritys mitä, miksi ja miten? esityksen tavoite Tähän kenttään voi sijoittaa kuvan tai kaavion Luoda yhdessä teidän kanssanne kartta siitä, mitä yritysvastuu on, missä

Lisätiedot

vastuullinen toimintatapa kilpailuetuna

vastuullinen toimintatapa kilpailuetuna Tapiolan vastuullisuuslupaukset vastuullinen toimintatapa kilpailuetuna muuttuvassa toimintaympäristössä HENRY Foorumi 2010 Elina Kuusela 9.11.2010 9.11.2010 1 Esityksen sisältö Tapiola lyhyesti Vastuullisen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK Elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park Eco Industrial Park on samalla yritysalueella sijaitsevien valmistavan teollisuuden

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tampere 12.5.2014/SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

Tampere 12.5.2014/SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin Tampere 12.5.2014/SiSu Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin Sisältö 1. Taustaa 2. Yhteiskuntasitoumus 3. Yhteiskuntasitoumuksen teemat

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalipolitiikka 2010- luvulla Briitta Koskiaho 20.11.2014 Toisin tekeminen Tausta hyvinvointivaltion rahoitus- ja byrokratiaongelmat

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

YRITYSVASTUU ILMARISESSA

YRITYSVASTUU ILMARISESSA YRITYSVASTUU ILMARISESSA YRITYSVASTUUN MÄÄRITTELY Yritysvastuu = vastuuta omasta (liike)toiminnasta Vastuullisuus tarkoittaa oman toiminnan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä vastuullisuusnäkökohtia

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot