Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
|
|
- Vilho Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksista neuvoston asetuksiksi (yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 28 päivänä toukokuuta 2002 tekemä ehdotus Euroopan unionin neuvoston asetukseksi elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa ja ehdotus Euroopan unionin neuvoston asetukseksi kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä annetun asetuksen (EY) N:o 2792/1999 muuttamisesta sekä ehdotus Euroopan unionin neuvoston asetukseksi yhteisön kiireellisistä toimenpiteistä kalastusalusten romuttamiseksi ja ehdotuksista laadittu muistio. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Kalastusneuvos Markku Aro
2 2 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO ASIA KOMISSION EHDOTUKSET YHTEISEN KALASTUSPOLITIIKAN UUDISTAMISESTA ASIAKIRJAT KOM(2002) 185 lopullinen KOM(2002) 187 lopullinen KOM(2002) 190 lopullinen KOM(2002) 181 lopullinen KOM(2002) 180 lopullinen KOM(2002) 186 lopullinen 1. Tausta Yhteisön yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) sai alkunsa 1970-luvulla. Tällöin neuvoteltiin YK:ssa merioikeusyleissopimuksesta, jonka keskeinen elementti on rannikkovaltioiden oikeus 200 merimailin talousvyöhykkeen perustamiseen ja kalastuksen harjoittamiseen siellä. Sopimuksen valmistuttua useat rannikkovaltiot ryhtyivät perustamaan talousvyöhykkeitä ja sen myötä myös silloiset EY:n jäsenvaltiot. Tämän johdosta oli tarpeen päättää yhteisön yhteisistä kalastussäännöistä. Näin syntyi neuvoston asetus 101/76, jolla mm. jäsenvaltioiden kalastusalusten pääsy toistensa vesille varmistettiin. Vuonna 1983 saatiin aikaan ensimmäinen YKP:n perusasetus ja päätös yhteisön kalastusmahdollisuuksien jakamisesta kiintiöinä jäsenvaltioiden kesken. Nämä periaatteet vapaasta vesille pääsystä ja kiintiöjaosta (suhteellinen vakaus) ovat säilyneet kalastuspolitiikan kulmakivinä. Yhteisön yhteinen kalastuspolitiikka uudistettiin viimeksi vuonna Jo tällöin ongelmana oli ylimitoitettu kalastuslaivasto ja kalakantojen ylikalastus. Uudistuksen merkittävimmät muutokset olivat kalastuslaivaston ja kalavarojen hallinnoinnin yhdistäminen sekä mahdollisuus monivuotiseen kalastuksen säätelypolitiikkaan. Komission vihreä kirja yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta (KOM (2001) 135 lopullinen) (7262/01 PECHE 56) annettiin neuvostolle maaliskuussa Vihreä kirja käsiteltiin kalastusneuvoston kokouksissa huhti- ja kesäkuussa Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 2001 eduskunnalle selvityksen (E 53/2001 vp) vihreästä kirjasta. Eduskunnan suuri valiokunta on toimittanut maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon (MmVL 21/2001 vp) asiasta valtioneuvostolle. Komission toimintasuunnitelma kalastuspolitiikan uudistamisesta antaa yleiskuvauksen komission kaikista kalastuspolitiikan uudistamista koskevista ehdotuksista ja jo annetuista sekä tulevista tiedonannoista ja toimintasuunnitelmista. Tärkeimmät nyt käsiteltävät asiakirjat ovat kuitenkin ehdotukset neuvos-
3 3 ton asetuksiksi, varsinkin nykyisen perusasetuksen 3760/92 tilalle tuleva asetus elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotukset tulee perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti saattaa eduskunnan käsittelyyn niiden yleisen merkityksellisyyden ja Euroopan yhteisöjen talousarvioon kohdistuvien vaikutusten vuoksi. 2. Komission analyysi nykytilasta Komission mielestä kalastuspolitiikan perusongelmat ovat edelleen kalakantojen ylikalastus ja kalastuslaivaston ylikapasiteetti, mutta koska niihin ei ole riittävästi puututtu ne ovat entistä vakavampia. Kalakantojen hoidon osalta komissio katsoo, että yhteinen kalastuspolitiikka ei ole pystynyt varmistamaan kalavarojen kestävää käyttöä. Monet kalakannat ovat ylikalastettuja ja niiden tilaa olisi kiireesti parannettava. Tämä koskee erityisesti Pohjanmeren tärkeitä turskakantoja, joiden osalta on jouduttu valmistelemaan erityisiä elvytyssuunnitelmia. Jos nykyinen suuntaus jatkuisi, monet kalakannat saattavat romahtaa. Samanaikaisesti yhteisön laivaston kalastuskapasiteetti ylittää suuresti sen kapasiteetin, jolla voitaisiin kestävällä tavalla hyödyntää saatavilla olevia kalakantoja. Tämä siitä huolimatta, että yhteisössä sovelletaan jo neljättä laivasto-ohjelmaa, jolla ylikapasiteettia on pyritty purkamaan. Vähenevien kalavarojen ja ylikapasiteetin ohella yhteisön kalastusalaa uhkaa taloudellinen haavoittuvuus, heikko kannattavuus ja työpaikkojen jatkuva väheneminen. Vuosina kalastusalalta on kadonnut työpaikkaa, eli 22 prosenttia alan kaikista työpaikoista. Jalostuksen työpaikoista on kadonnut 14 prosenttia. Sen sijaan vesiviljelyssä työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Yhteisön kalastuksen saaliin arvo on noin 5,5 mrd euroa ja vesiviljelyn tuotannon arvo noin 2,5 mrd euroa vuodessa. Kalatalousalan vaikeudet eivät kuitenkaan rajoitu yhteisöön. Monien tärkeiden kalakantojen kriittinen tila ja kalastuslaivastojen ylikapasiteetti ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Komissio katsoo, että kalakantojen tila ja alan muut haasteet edellyttävät YKP:n perusteellista ja pikaista uudistamista. 3. Komission ehdotusten pääasiallinen sisältö 3.1. YKP:n tavoitteet Komission mielestä uudistunut YKP tarvitsee selkeitä ja yhtenäisiä tavoitteita ja periaatteita. Uuden YKP:n on kyettävä aikaansaamaan kestävää kehitystä ympäristölliseltä, taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta. Tämä voidaan saavuttaa toimenpiteillä, jotka tähtäävät: - vastuulliseen ja kestävään kalatalouteen, joka myötävaikuttaa meren ekosysteemien hyvään tilaan - taloudellisesti kannattavaan ja kilpailukykyiseen kalatalouteen, joka hyödyttää kuluttajaa; ja - kohtuulliseen elintasoon alasta riippuvaisille ihmisille Lisäksi YKP:n täytäntöönpanossa on sovellettava hyvän hallintotavan periaatteita käsittäen selkeää työnjakoa yhteisön ja jäsenvaltioiden kesken, avoimuutta, sidosryhmien osallisuutta sekä yhtenäisyyttä yhteisön muiden politiikkojen kanssa Kalavarojen hoito Komission ehdotuksen ydin on kalastuksen säätelyn uudistaminen. Säätely perustuisi monivuotisiin kalakantojen hoitosuunnitelmiin, joiden tavoitteena on kalakantojen elpyminen ja niiden korkea tuotto. Monivuotisuus perustuisi tieteelliseen neuvoon kalakantojen kutukannoista ja kalastuskuolevuudesta sekä varovaisuusperiaatteeseen. Hoitosuunnitelmiin sisältyisi pyyntisääntöjä (biologisiin parametreihin perustuvia laskentamenetelmiä), joiden perusteella saaliskiintiöt määriteltäisiin automaattisesti. Lisäksi monivuotiset hoitosuunnitelmat yhdistettäisiin pyyntiponnistuksen (alusten kalastuspäivät) säätelemiseen ja vähentämiseen. Kalastuspäivien määrän säätelystä tulisi päällekkäinen järjestelmä kiintiösäätelyn kanssa.
4 4 Komissio ehdottaa, että monivuotiset hoitosuunnitelmat vahvistettaisiin alkuun neuvostossa parlamentin ollessa ensimmäistä kertaa osallinen kiintiöitä koskevassa päätöksentekoprosessissa (perustamissopimuksen 37 artiklassa säädetty menettely). Tämän jälkeen suunnitelman täytäntöönpano kuuluisi komissiolle, jota avustaisi hallintokomitea. Komissio korostaa ympäristöllisten tekijöiden sisällyttämistä YKP:hen ja siirtymistä ekosysteemiin perustuvaan lähestymistapaan kalastuksen säätelyssä. Komissio tulee myös tekemään ehdotuksia toimenpiteiksi kalastuksen valikoivuuden lisäämiseksi, nuorten kalojen suojelemiseksi sekä kalojen mereen heittämisen kieltämiseksi Suhteellinen vakaus ja pääsy vesille Komissio ehdottaa, että kiintiöiden jakamista koskeva suhteellisen vakauden periaatetta jatketaan ja että kiintiöjako vahvistetaan erillisellä neuvoston päätöksellä. Komission mielestä voitaisiin kuitenkin harkita jakoperusteiden muuttamista nykyisestään siten, että ne heijastaisivat kalastustoiminnassa tapahtuneita muutoksia esim. perustamalla kiintiöosuudet edeltävien viiden tai kymmenen vuoden keskimääräisille saalisosuuksille. Komissio ehdottaa, että nykyiset vuosien 1985 ja 1994 liittymissopimuksissa olevat vesille pääsyä koskevat rajoitukset poistettaisiin alkaen. Näin ollen pääsy kaikille yhteisön vesille vapautuisi kaikille jäsenvaltioille lukuun ottamatta Shetlannin erityistä suojelualuetta ja jäsenvaltioiden rannikkovesiä (6 12 merimailia), joka jatkuisi perinteisen kalastuksen ja herkkien rannikkovesien suojelemiseksi. Nykyisen perusasetuksen 3760/92 artiklan 14.2 mukaan neuvoston tulee kuluvan vuoden loppuun mennessä päättää vesille pääsyn rajoituksista Kalastuslaivasto ja rakennetuet Kalastuskapasiteetin rajoittamiseksi komissio ehdottaa yhteisön tasolla nykyistä yksinkertaisempaa järjestelmää ja luopumista kalastuslaivastojen monivuotisista ohjausohjelmista. Järjestelmä perustuisi nykyisten kalastuslaivasto-ohjelmien kokonaistavoitteiden käyttämiseen kapasiteettikattona, jotta kapasiteetin lisäys estettäisiin. Mikäli kapasiteettia poistuisi romutustuella, tämä alentaisi jäsenvaltiokohtaista kattoa ja mikäli uutta kapasiteettia otetaan rekisteriin se täytyy yhdistää samansuuruisen kapasiteetin poistoon rekisteristä. Lisäksi komissio voisi peruttaa tilapäisesti yhteisön rakennetukea ja vähentää kalastusmahdollisuuksia sellaisilta jäsenvaltioilta, jotka eivät noudata kapasiteettikattoa. Komission mielestä tuki kalastusalusten rakentamiseksi ja uudistamiseksi on entisestään pahentanut ylikapasiteettitilannetta ja heikentänyt alan kannattavuutta. Tämän takia rakennetuen myöntäminen kalastusalusten rakentamiseen tai hankkimiseen kiellettäisiin kuten myös alusten siirtämiseksi kolmansiin maihin. Ainoastaan tuki olemassa olevien alusten turvallisuuteen, valikoivaan kalastustekniikkaan ja laadun parantamiseen olisi sallittu edellyttäen, että sillä ei olisi vaikutusta aluksen kapasiteettiin (vetoisuus tai koneteho). Milloin hoitosuunnitelmat edellyttäisivät merkittävää kalastuskuolevuuden alentamista tämä edellyttäisi merkittävää pyyntiponnistuksen vähentämistä, eräissä tapauksissa jopa 60 prosentilla. Tällä olisi huomattava vaikutus kalastusalusten kannattavuuteen ja käyttöasteeseen. Komissio ehdottaakin, että hoitosuunnitelmien vaikutuksesta kärsiviä kalastusaluksia (noin 8600 alusta yhteisvetoisuudeltaan bruttotonnia, eli noin 8,5 prosenttia kaikista yhteisön kalastusaluksista ja 4,5 prosenttia niiden yhteenlasketusta vetoisuudesta) rohkaistaan hakemaan romutustukia niiden korottamisella 20 prosentilla. Tämä edellyttäisi 272 ME lisärahoitusta ja siten nykyisten rakenneohjelmien muuttamista välitarkastuksen yhteydessä ja 32 ME lisärahoitusta joustovälineestä vuonna Investointituista ja korotetusta romutustuesta on annettu erilliset asetusehdotukset Kalastuksen valvonta Komissio ehdottaa komission ja jäsenvaltioiden toimivallan selkeyttämistä kalastuksen valvonnassa ja täytäntöönpanossa sekä komission toimivallan merkittävää lisäämistä. Komissio ehdottaa, että se voisi tilapäisesti keskeyttää jäsenvaltiossa harjoitettavan ka-
5 5 lastuksen epäiltäessä sääntöjen rikkomista ja että sen tarkastajat voisivat käydä yrityksissä ja aluksissa itsenäisesti ilman jäsenvaltion tarkastajia ja että jäsenvaltioiden tarkastajat voisivat valvoa YKP:n sääntöjä toistensa alueilla ja näin saatu aineisto olisi todistusvoimainen kaikissa jäsenvaltioiden oikeuslaitoksissa sekä että komissio voisi vähentää kalastusmahdollisuuksia tai rakennetukea todettuaan sääntöjen rikkomista. Suurin osa kalastuksen valvonnan sisällöstä ehdotetaan säädettäväksi komission asetuksilla hallintokomiteamenettelyllä. Lisäksi komissio suunnittelee lukuisia toimia kalastuksen valvonnan tehostamiseksi. Niiden joukossa merkittävimmät ovat yhteisen valvontarakenteen perustaminen, sateliittivalvonnan laajentaminen kaikkiin yli 15 metrin ja myöhemmin yli 10 metrin pituisiin aluksiin sekä tarkkailijoiden asettaminen kalastusaluksiin, jotka harjoittavat herkkää kalastustoimintaa. Valvonnan läpinäkyvyyden parantamiseksi komissio ehdottaa, että yhteisön tasolla vahvistettaisiin seuraamukset YKP:n sääntöjen vakavasta rikkomisesta Muita toimenpiteitä Komission ehdottaa alueellisten neuvoaantavien toimikuntien perustamista. Kyseiset toimikunnat muodostuisivat elinkeinon, jäsenvaltioiden ja komission edustajista sekä tutkijoista ja muista järjestöistä. Niissä käsiteltäisiin alueittain (esim. Itämerellä tai Pohjanmerellä) ajankohtaisia kalastuskysymyksiä ja ne voisivat antaa ehdotuksia ja mielipiteitä komissiolle. Ne eivät kuitenkaan olisi luonteeltaan sitovia ja komissio voisi myös kuulla toimikuntia ehdotustensa valmistelun aikana. Samoin komissio ehdottaa, että nykyinen kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitea sekä tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) jatkaisivat. STECF:n tehtävänä on toimia komission tieteellisenä komiteana, jonka lausuntoja komissio ottaa huomioon tehdessään kalastuksen hoitoa koskevia ehdotuksia. Komission esittämät toimintasuunnitelmat ympäristönsuojelua koskevien vaatimusten sisällyttämiseksi yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen lopettamiseksi muodostavat kehyksen erillisille toimenpiteille, joiden toteuttamiseen ryhdytään asteittain. 4. Uudistuksen merkitys Suomelle Yleisellä tasolla voidaan arvioida, että komission ehdotusten vaikutus yhteisön pääasiallisilla kalastusalueilla kuten Pohjanmerellä voisivat johtaa kalakantojen myönteiseen kehitykseen. Ehdotuksilla voidaan arvioida olevan Suomen elinkeinokalatalouden, hallinnon ja kalakantojen suhteen eräitä kielteisiä vaikutuksia. Tämä arvio perustuu ehdotusten todennäköisesti aiheuttamasta saaliskiintiöiden tarpeettoman suuresta pienentämisestä, niiden mekaanisista vahvistamismenettelyistä, kiintiöjärjestelmän kanssa päällekkäisen pyyntiponnistusjärjestelmän luomisesta, huomattavasta hallinnollisesta taakasta sekä neuvoston ja Suomen toimivallan kaventamisesta. Suomalaisten kalastajien pääasiassa hyödyntämät kiintiöidyt kalakannat (lohi, kilohaili ja Selkämeren silakka) ovat viime vuosina kehittyneet suotuisasti eikä niiden tila edellytä komission ehdottamia erityistoimia tai sen arvioida parantuvan niiden tuloksena. Suomen elinkeinokalatalouden kannalta olisi lisäksi tärkeää enemmän painottaa vesiviljelyn ja kalanjalostuksen ja - kaupan kehittämistä ja edellytysten parantamista. Ehdotus monivuotisten kalakantojen hoitosuunnitelmien käyttöönotosta on sinänsä tarkoituksenmukainen toimenpide. Se olisi myös vallitsevan kehityksen jatkamista. Suomen kiintiöityjen kalakantojen (silakka, kilohaili, lohi ja turska) osalta on silakkakantoja lukuun ottamatta jo päätetty eräänlaisista monivuotisista hoitosuunnitelmista. Näiden toimien sekä Suomen kansallisten kalastusrajoitusten ansiosta on onnistuttu vahvistamaan luonnonvaraiset lohikannat. Myös Itämeren kilohailikanta ja Selkämeren silakkakanta ovat vahvoja. Sen sijaan turskan kannat ja Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakanta ovat pitkään heikentyneet. Suomalaiset kalastusalukset eivät kuitenkaan ole huomattavassa määrin osallisia kyseisten kalakantojen hyödyntämisessä.
6 6 Yhteisön laajentumisen jälkeen Itämeren kiintiöistä ei enää neuvoteltaisi kansainvälisessä Itämeren kalastuskomissiossa (IBSFC) kuten tähän asti. Puolan ja Baltian maiden liittyessä yhteisöön vuoden 2004 alusta ainoaksi kolmanneksi maaksi Itämerellä jää Venäjän Federaatio. Venäjän vesialueiden pienuudesta johtuen Itämeren kalakantojen säätelystä tulee pääosin yhteisön sisäinen asia. Tässä tilanteessa neuvosto vahvistaisi komission ehdotusten mukaisesti monivuotiset hoitosuunnitelmat turskalle, silakalle, lohelle ja kilohailille sekä niiden saaliskiintiöt ensimmäisenä vuonna. Seuraavina vuosina kiintiöistä päätettäisiin komission hallintokomiteassa hoitosuunnitelmassa olevien pyyntisääntöjen perusteella. Tämä olisi pitkälti automaattinen laskennallinen käsittely, jossa jäsenvaltioiden toiveet tieteellisen tiedon epävarmuuden tai poliittisten tarpeiden huomioon ottamiseksi olisivat riippuvaisia komission hyvästä tahdosta. Olisi hyvin epätodennäköistä, että Suomi saisi muiden jäsenvaltioiden määräenemmistön tuen erityistarpeilleen esim. lohenkalastuksessa siten, että komissio ottaisi tämän huomioon tai komitologiasääntöjen mukaisesti joutuisi viemään ehdotuksen neuvoston käsiteltäväksi. Tähänastinen kokemus komission mahdollisuuksista ja halusta ottaa huomioon perusteltuja näkemyksiä ja tietoja paikallisista olosuhteista ja kalakannoista ei puolla komission toimivallan lisäämistä. Komission ehdotusten seurauksena on todennäköistä, että Suomelle osoitettavat silakkakiintiöt pienentyisivät ja johtaisivat kalastuksen keskeyttämiseen tärkeimpänä pyyntiaikana. Lisäksi jouduttaisiin todennäköisesti romuttamaan joitakin silakkatroolareita pienen kiintiön synnyttämän ylikapasiteetin poistamiseksi. Kalakantojen hoitosuunnitelmiin liittyvä ehdotus kalastusalusten kalastuspäivien säätelystä johtaisi käytännön kalastuksen vaikeutumiseen. Kalastajat joutuisivat harkitsemaan milloin lähtevät merelle ja raportoimaan käytetystä kalastusajasta. On mahdollista, että syntyy tilanne jossa Suomelle osoitetut kalastuspäivät eivät riitä Suomelle osoitetun saaliskiintiön pyytämiseen. Lisäksi hallinnon työmäärä lisääntyisi huomattavasti. Tarvetta päällekkäisten järjestelmien luomiselle ei Suomessa ole, koska saaliskiintiöihin ja kalastajien saalisilmoituksiin perustuva järjestelmä on osoittautunut luotettavaksi ja toimivaksi. Komission ehdotus vapaasta pääsystä kaikille kalavesille rannikkovesiä ja Shetlannin suojelualuetta lukuun ottamatta ei johda merkittäviin muutoksiin Suomelle. Kalastaminen jollakin vesialueella edellyttää, että aluksen lippuvaltiolla on pyydettävälle lajille kiintiö tai ettei pyydettävä laji ole kiintiöity. Koska kaikki merkittävimmät rannikkovesien ulkopuolella esiintyvät lajit ovat kiintiöityjä pääsyn vapauttamisen ei arvioida johtavan uusien kalastusalusten tuloon Itämerelle. Itämerellä rannikkovesien ulkopuolella esiintyy suurempina määrinä vain silakkaa, kilohailia, turskaa ja lohta. Nämä ovat jo kiintiöityjä lajeja, eivätkä niihin pääse esim. espanjalaiset alukset osallisiksi. Toistaiseksi suomalaiset alukset eivät ole päässeet Pohjanmerelle kalastamaan, mutta uudistuksen myötä tämä periaatteellinen mahdollisuus avautuu. Pääsy ei kuitenkaan johda käytännön kalastukseen, koska alueen merkittävät kalakannat ovat kiintiöityjä, eikä Suomella ole kiintiöitä alueella. Komission ehdotukset kalastuskapasiteetin vähentämiseksi olisivat Suomen kannalta myönteisiä. Suomessa voitaisiin luopua nykymuotoisesta kalastuslaivastojen monivuotisista ohjausohjelmista. Se merkitsisi lisää joustavuutta kalastukseen siten, että kalastusalusta voitaisiin käyttää monimuotoisesti eri kalalajien pyyntiin. Samalla se lisäisi Suomen mahdollisuuksia suunnitella ja toimeenpanna Suomen olosuhteisiin soveltuvaa kalastuslaivastoa koskevaa järjestelmää. Komission ehdotus rakennetuen kieltämiseksi kalastusalusten rakentamis- ja uudistamisinvestoinneilta, joilla on vaikutus konetehoon ja vetoisuuteen, merkitsisi Suomen kalastuselinkeinon kilpailukyvyn heikentymistä. Suomen kalastusalukset, erityisesti troolarit, ovat vanhoja. Kalan laadun, kalastajien työolojen ja työturvallisuuden vuoksi aluskantaa olisi uudistettava ja investointeja voitava tukea. Nuorten tuloa alalle ja nykyisten ammattikalastajien pysymistä alalla ei voida turvata, jos toimintoja ei voida nykyaikaistaa. Komission ehdotukset kalastuksen
7 7 valvonnasta koskevat pääosin toimivallan jakoa ja menettelyä koskevia säännöksiä. Pääsääntöisesti komission toimivalta laajenisi ja lähenisi jäsenvaltioiden viranomaisten toimivaltaa. Komissiolle annettaisiin valtuudet säätää monesta nykyisin neuvoston asetuksissa olevista asioista (kalastuspäiväkirjat ja muut ilmoitukset, satelliittivalvonta, kalastuksen keskeytys jne.). Komission ehdotusten torjuminen ja siirtäminen neuvostolle edellyttää hallintokomiteassa jäsenvaltioiden äänten määräenemmistöä vastaan (neuvoston päätös 1999/468/EY artikla 4). Näin ollen Suomen mahdollisuudet saada erityistarpeitaan huomioon otetuiksi heikkenisivät nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Sinänsä komission ehdotus satelliittivalvonnan laajentamiseksi pienempiin aluksiin lisäisi Suomen kalastuksen valvonnan kustannustehokkuutta sekä kalastajien turvallisuutta. Komission itselleen ehdottama oikeus keskeyttää jäsenvaltion alusten harjoittama kalastus tilanteessa, jossa epäillään sääntöjen rikkomista, voi johtaa ylimitoitettuihin toimiin komission taholta. Nämä yhdistettynä komission tarkastajien oikeuteen suorittaa itsenäisesti tarkastuksia yrityksiin voisivat kohdistuvia johtaa esim. silakankalastuksen keskeyttämiseen valvontatoimien perusteella, joissa Suomen valvojat eivät ole olleet läsnä. Kalastuksen keskeytys lopetettaisiin vasta kun jäsenvaltio on osoittanut, ettei sääntöjä ole rikottu. Tämä prosessi voi kestää suhteettoman pitkään ja voi osoittautua täysin perusteettomaksi. Näin pitkälle viety komission toimivalta merkitsisi uutta epävarmuustekijää kalastuselinkeinolle ja Suomen toimivallan merkittävää kaventamista. Jäsenvaltioiden tarkastajien valtuudet toimia muidenkin jäsenvaltioiden alueilla voisivat johtaa valvontakoneiden esim. ruotsalaisten esiintymiseen Suomen ilmatilassa ja heidän valvontatoimien johdosta saatu aineisto olisi todistusvoimainen Suomen oikeuslaitoksissa. Samalla Suomen kalastuksen valvojat voisivat käydä talousvyöhykkeellä esim. Ruotsin valvontatehtävissä. Ajatusta yhteisestä valvontarakenteesta on ennenaikaista arvioida, koska komission tiedonanto asiasta ei vielä ole valmistunut. Komission ehdotus perustaa alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia parantaisi eri osapuolten mahdollisuuksia osallistua kalastuspolitiikan muotoutumiseen ja siten päätöksentekojärjestelmän läpinäkyvyyttä. Epävirallisella tasolla tällainen toimikunta on jo toiminut Itämerellä ja kokemukset siitä ovat myönteisiä. Vesiviljelyn osalta komissio tulee syksyllä vuonna 2002 esittämän strategian vesiviljelyn kehittämiseksi EU:ssa. Suomen vesiviljelyelinkeinon kannalta on tärkeää, että strategia sisältäisi vesiviljelyn tuotantoa, markkinoita, ympäristövaikutuksia ja kehittämistä koskevia konkreettisia ehdotuksia, jotka ottavat huomioon alan merkittävän aseman kalataloudessa. 5. Komission ehdotusten vaikutukset 5.1. Taloudelliset vaikutukset Komissio arvioi, että niiden alusten, joihin monivuotiset hoitosuunnitelmat pahiten kohdistuvat, käytöstä poistamiseen tarvittava lisärahoitus vuosina on yhteensä 271,6 ME, mistä vuonna 2003 osuus on 32 ME ja vuosina osuus on 240 ME. Vuoden 2003 osuuden rahoittamiseen komissio esittää joustovälineen käyttöönottoa ja vuosien osalta lisärahoitus hoidettaisiin suuntaamalla KOR-ohjelmien varoja uudelleen väliarvioinnin yhteydessä. Lisäksi romutuksen lisätukien käyttöönotto vaatisi lisää kansallista vastinerahaa, sillä lisärahoitustuki maksettaisiin enintään 50 prosenttisesti yhteisön varoista. Komission ehdotuksissa varataan lisäksi vuosina vuosittain noin 4,5 ME määräraha yhteistä valvontarakennetta, tieteellisten lausuntojen parantamista sekä alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia varten. Komission ehdotuksen taloudelliset vaikutukset Suomen kalastuselinkeinoon olisivat lyhyellä aikavälillä silakankalastuksessa kielteisiä. On todennäköistä, että komissio alentaisi silakkakiintiöitä edelleen. Kalastuspäivien
8 8 säätely johtaisi hallinnollisiin lisäkustannuksiin ja mahdollisesti kiintiöiden vajaakäyttöön sekä käytännön kalastustoiminnan vaikeutumiseen. Pidemmällä aikavälillä Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakantojen elpyessä vaikutukset voisivat olla myönteisiä. Kalastusalusten investointitukien kielto heikentäisi alan uudistumista ja kilpailukykyä elintarvikemarkkinoilla. Kalastusalusten uudistamismahdollisuuksien heikentyminen vaikeuttaisi uusien kalastajien tuloa alalle ja vähentäisi investointeja työturvallisuuden parantamiseksi. sekä kalan laadun 5.2. Muut vaikutukset Komission ehdotusten muut vaikutukset rajoittuvat pääosin hallinnollisiin vaikutuksiin. Suomen tulisi esimerkiksi luoda erityinen kalastusalusten kalastuspäivien seuranta- ja valvontajärjestelmä. Tämä lisäisi byrokratiaa ja valvontaa. Komission ehdotuksilla ei arvioida olevan merkittäviä organisatorisia vaikutuksia. 6. Komission ehdotusten käsittelyvaiheet EY:n toimielimissä Komissio vahvisti ehdotuksensa neuvostolle Komissaari Fischler antoi suullisen esittelyn ehdotuksista kalastusneuvostossa Tämän jälkeen ehdotuksia on käsitelty neuvoston sisäisen kalastuspolitiikan työryhmässä. Ehdotusten käsittely jatkuu neuvoston työryhmässä syys-marraskuussa Niistä keskustellaan myös maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksissa ( , , ja ) Puheenjohtajamaan Tanskan tavoitteena on päätöksenteko marraskuun maatalous- ja kalastusneuvostossa. Nykyisen YKP:n perusasetuksen 3760/92 eräistä vesille pääsyä koskevista säännöksistä (artiklat 6, 7 ja 14) olisi päätettävä kuluvan vuoden loppuun mennessä. 7. Kansallinen käsittely Komission ehdotukset on käsitelty EUasioiden komitean alaisessa kalastusjaostossa (EU17) ja sekä EUministerivaliokunnassa ja eduskunnan suuressa valiokunnassa (kalastusneuvoston pitämän kokouksen valmistelu). 8. Valtioneuvoston kanta 8.1. YKP:n tavoitteet Suomi yhtyy yleisellä ja yhteisön tasolla komission näkemykseen yhteisen kalastuspolitiikan perusongelmista ja sen ratkaisuista kiintiöjärjestelmää ja teknisiä kalastusmääräyksiä yksinkertaistamalla kehittämällä sekä kalastuskapasiteetin hallintajärjestelmää. Suomi myös yhtyy komission ehdottamiin yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteisiin elollisten vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä sekä kannattavasta ja kilpailukykyisestä kalataloudesta. Samoin Suomi yhtyy hyvän hallintotavan periaatteisiin toimeenpanossa. kalastuspolitiikan 8.2. Kalavarojen hoito, suhteellinen vakaus ja vesille pääsy Suomi kannattaa komission yleislinjauksia koskien suhteellisen vakauden (kiintiöjako) jatkamista ja vesille pääsyn vapauttamista sekä monivuotisia hoitosuunnitelmia. Myös ympäristökysymysten huomioon ottaminen ja ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan kehittäminen sekä pyrkimykset kalastusvälineiden ja menetelmien valikoivuuden lisäämiseksi ovat kannatettavia. Samoin muut tekniset säätelykeinot, kuten alueelliset ja ajalliset kalastusrajoitukset sekä saaliiden poisheittämisen vähentämiseen tähtäävät toimet ovat kannatettavia. Suomi myös kannattaa kiireellisten suojelutoimenpiteiden toteuttamisen mahdollistamista komission ja jäsenvaltioiden aloitteesta. Sen sijaan Suomi ei voi yhtyä komission
9 9 ehdotuksiin vahvistaa monivuotisia hoitosuunnitelmia mkl. pyyntisääntöjä kaikille kalakannoille ja soveltaa yleisesti pyyntiponnistuksen säätelyä. Pyyntisääntöjen vahvistaminen tulisi rajata elvytettäville kalakannoille, joiden tila edellyttää erityistä varovaisuutta. Pyyntiponnistuksen säätely on hyvin raskas ja käytäntöön huonosti soveltuva järjestelmä toteuttaa, joten sitä tulisi soveltaa vain erityistarpeisiin. Myöskään ehdotus päättää monivuotisista hoitosuunnitelmista ja niiden sisältämistä kiintiöistä ensimmäisen kerran sekä antaa asetus suhteellisesta vakaudesta perustamissopimuksen artiklan 37 mukaisella menettelyllä ei saa Suomen tukea, kuten ei myöskään hoitosuunnitelmien hallinnoinnin (kiintiöiden asettaminen ensimmäisen vuoden jälkeen) delegoiminen komission toimivaltaan. Hoitosuunnitelmien sisältämistä kiintiöistä päättäminen komission hallintokomiteassa pyyntisääntöjen perusteella heikentäisi Suomen mahdollisuuksia valvoa erityisiä etujaan kalastuksen kannalta keskeisimmissä kysymyksissä. Hoitosuunnitelmista ja suhteellisesta vakaudesta päättäminen tulee siten säilyttää neuvostomenettelynä ilman parlamentin kuulemista ja delegoimista komissiolle. Kiintiöpäätökset ovat tärkeimpiä päätöksiä kalastusalalla ja parlamentin osallistuminen voi vaikeuttaa ja viivyttää päätöksentekoa jo ennestään tiukoissa aikatauluissa. Kokemus komission mahdollisuuksista ja halusta ottaa huomioon perusteltuja näkemyksiä ja tietoja paikallisista olosuhteista ja kalakannoista ei puolla komission toimivallan lisäämistä. Lisäksi automaattinen pyyntisääntöjen soveltaminen asettaa liikaa painoa tieteelliseen arvioon kalakantojen tilasta. Arvioihin sisältyy suuria epävarmuuksia ja niiden vuosittainen vaihtelu voi olla huomattava. Näin ollen kiintiöiden asettaminen edellyttää hallinnollista ja poliittista arviointia, jolla otetaan huomioon kalakannoissa tapahtuvat vaihtelut ja joka voidaan suorittaa monivuotisen hoitosuunnitelman antamissa kehyksissä neuvostossa Kalastuslaivasto Suomi tukee komission ehdotusta yksinkertaistaa kalastuskapasiteetin hallintajärjestelmää ja luopua monivuotisista kalastuslaivastojen ohjausohjelmista. Sen sijaan Suomi katsoo, että jäsenvaltioiden, jotka ovat vähentäneet kapasiteettiaan alle kalastuslaivasto-ohjelmissa edellytettyjen tavoitteiden, tulee voida täysimääräisesti käyttää syntynyttä kapasiteettitilaa Rakennetuet Suomen kokemukset edelliseltä rakennerahastokaudesta ja kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä (KOR) ovat myönteisiä ja Suomi kannattaa siten yhteisön rakennetukien käyttöä tulevaisuudessakin. Elinkeinoalatalouden kehittämisen tulee tapahtua horisontaalisesti koko yhteisössä. Tavoitteena tulee olla elinkeinokalatalouden rakenteen kokonaisvaltainen kehittäminen kalastuspolitiikan kannattavuus- ja kilpailukykytavoitteen mukaisesti. Rakennetukien osalta tulisi pyrkiä siihen, että yhteisötason säädökset ovat yleistasolla ja yksityiskohtaisemmat määräykset annetaan jäsenvaltioiden toimesta. Tällä tavalla järjestelmä tulisi joustavammaksi ja sen soveltamisessa otettaisiin huomioon jäsenvaltioiden väliset erot ja prioriteetit. Tuen kieltäminen kalastusalusten hankintaan tai rakentamiseen ei Suomen kalastuslaivaston korkean keski-iän vuoksi ole kannatettavaa. Suomi katsoo, että myös kapasiteettia (koneteho ja vetoisuus) koskevia alusinvestointeja tulee voida tukea edellyttäen, että investointi aina vähentää olemassa olevaa kapasiteettia. Tämä voidaan toteuttaa esim. siten, että uuden kapasiteetin tuen edellytyksenä on vastaavan taikka sitä suuremman kapasiteettimäärän poistaminen rekisteristä. Tällä tavalla se myötävaikuttaisi paitsi aluskannan uudistamiseen myös kapasiteetin alentamiseen. Tukea tulee ehdotettua vapaammin voida myöntää olemassa olevien kalastusalusten nykyaikaistamiseen, kuten hygienian, työolosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseen sekä valikoivampien kalastusmenetelmien käyttöönottoon. Suomen kalastusalusten, erityisesti troolarien, keski-ikä on korkea, joten kalan
10 10 laadun, kalastajien työolojen ja työturvallisuuden vuoksi investointeja on voitava tukea. Nuorten tuloa alalle ei voida turvata, jos toimintoja ei voida nykyaikaistaa. Tukien lopettamiselle sisävesialuksilta ei ole mitään perusteita. Jäsenvaltioiden rakenneohjelmien toteuttaminen on juuri käynnistynyt ja niiden olennainen muuttaminen nyt vie pohjaa pitkäjänteiseltä ja suunnitelmalliselta toiminnalta erityisesti alan toimijoiden kannalta. Suomen troolilaivaston kapasiteettia ja aktiivisten alusten lukumäärää on tarkasteltava ottaen huomioon Pohjanlahden silakkakannan hyvä tila. Tarkastelu ei puolla komission esittämiä korkeita lukuja (92 alusta = BT) monivuotisten hoitosuunnitelmien johdosta Suomessa vähennettävästä aluskapasiteetista. Suomi kannattaa komission ehdotusta lisätuen maksamisesta kiireellisenä toimenpiteenä sellaisille kalastusalusten omistajille ja/tai kalastajille vuosina , joiden pyyntiponnistukseen monivuotiset hoitosuunnitelmat vaikuttavat voimakkaasti. Suomi ei kuitenkaan kannata kesken rakenneohjelman toteuttamisen rakennetukien voimakasta uudelleensuuntaamista laivaston nykyaikaistamisesta ja rakentamisesta romuttamiseen. Tämä johtuu Suomen aluskannan korkeasta keski-iästä, jolloin tarve uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen on suuri. Lisätuen rahoituksen osalta Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen, että alusten romuttamiseen vuosina myönnetään lisätukea kohdentamalla väliarvioinnin yhteydessä KOR-määrärahoja uudelleen. Suomi ei voi hyväksyä komission ehdotusta EU:n vuoden 2003 talousarvion joustovälineen käyttämisestä vuonna 2003 tarvittavan lisätuen maksamiseen, vaan katsoo, että lisätuen rahoitus tulisi toteuttaa vuonna 2003 ylijäävistä maksumäärärahoista tai jos se ei ole mahdollista, niin siirtää lisätuen maksatus alkavaksi vasta vuodesta Komission ehdotusten muut vaikutukset yhteisön vuosien talousarvioihin (noin 4,5 ME vuodessa) voidaan hyväksyä. Rakennetukea kalan jalostukseen ja vesiviljelyyn tulee myös jatkaa. Tukea tulee erityisesti kohdistaa tutkimukseen ja kehittämiseen (esim. uudet lajit/tuotteet, menekinedistäminen, vesiviljelyn vesistökuormituksen vähentäminen, uusien tai vaihtoehtoisten tuotantomuotojen kuten kalastusmatkailun kehittäminen) Kalastuksen valvonta Komission ehdotukset kalastuksen valvonnan osalta eivät kaikilta osin ole kannatettavia. Kiintiöiden vähentäminen ja kalastuksen keskeyttäminen ovat liian voimakkaita keinoja sanktioina jäsenvaltioita vastaan. YKP:n valvontaa koskevat menettelyt (satelliittivalvonta, kalastuspäiväkirjat, saalisilmoitukset, ostoilmoitukset jne.) on syytä säilyttää neuvoston toimivallassa. Komission hallintokomiteamenettely antaa näissä usein herkissä asioissa liikaa valtaa komissiolle. Komission tarkastajien toimivaltaa suorittaa itsenäisesti kalastusaluksiin ja kalaalan yrityksiin kohdistuvaa tarkastusta olisi tarkoin määriteltynä eräs mahdollisuus kalastuksen valvonnan tehostamiseksi yhteisössä keskimäärin. Lähtökohtana olisi kuitenkin, että tarkastus on suoritettava jäsenvaltion tarkastajan johdolla. Jäsenvaltioiden tarkastajien toimivaltaa toistensa alueilla ei voida katsoa perustelluksi. Sen sijaan toimet valvonnan avoimuuden lisäämiseksi olisivat Suomen kannalta toivottavia. Tällöin kysymykseen voisi tulla komission valvontaraporttien jakaminen kaikille jäsenvaltioille. Samoin satelliittivalvonnasta on hyviä kokemuksia Suomessa ja sitä voidaan harkita laajennettavan. Kuitenkaan hyviä perusteita kaukohavaintojärjestelmän perustamiseksi ei komission taholta ole esitetty. Neuvostossa ei myöskään tule vahvistaa YKP:n sääntöjen vakavista rikkomuksista annettavia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Hallinnollisten seuraamusten harmonisointia voidaan harkita Hallintomenettelyjen parantaminen Yhteisen kalastuspolitiikan legitimiteetin
11 11 varmistamiseksi on välttämätöntä ottaa huomioon yhteisössä vallitsevat alueelliset eroavaisuudet. Ympäristöolosuhteet ja sen seurauksena myös kalalajit ja niiden esiintyminen eroavat merkittävästi toisistaan esim. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Välimerellä. Suomen kannalta Itämerta koskevien asioiden käsitteleminen erikseen ja pienimuotoisen rannikkokalastuksen erityispiirteiden huomioiminen ovat tärkeitä. Järjestelmän avoimuutta ja sidosryhmien osallistumisen mahdollisuuksia on myös tarpeen lisätä. Tällä tavalla elinkeinon on helpompi ymmärtää ja hyväksyä esim. välttämättömät kalastuksen säätelypäätökset, joiden seurauksena päätösten täytäntöönpano myös paranee. Komission ehdotukset alueellisista neuvoaantavista toimikunnista sekä jäsenvaltioiden toimivallan lisäämisestä niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvien vesien osalta ovat näin ollen kannatettavia.
12 12 9. Muuta Suomi katsoo, että komission ehdotuksissa on yksipuolisesti käsitelty yhteistä kalastuspolitiikkaa vain kalastuksen näkökulmasta. Myös vesiviljely, kalan jalostus ja kalakauppa olisivat laajan tarkastelun ja tavoitteiden määrittelemisen tarpeessa. Tältä osin on hyvä, että komissio aikoo vielä vuonna 2002 esittää tiedonannon vesiviljelystrategian kehittämisestä.
Suurelle valiokunnalle
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksista neuvoston asetuksiksi (yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan
LisätiedotLIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.2.2014 COM(2014) 49 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
LisätiedotKalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp)
Kalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp) Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Harri Kukka 12.9.2018 Muutettavat asetukset 1) neuvoston
LisätiedotLIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 134 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2017 COM(2017) 774 final 2017/0348 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren silakkakantoja koskevien
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0274(NLE)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 9.12.2014 2014/0274(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Välimeren yleisen kalastuskomission perustamista koskevan muutetun sopimuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.11.2013 COM(2013) 818 final 2013/0405 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en) 12710/17 PECHE 365 AGRI 510 AGRIFIN 101 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä
LisätiedotÅLR 2016/2421
Ahvenanmaan maakunnan hallitus Asiakirjanimi Nro LAUSUNTO Pvm 193 N3 Dnro 8.11.2016 ÅLR 2016/2421 Viite Lausuntopyyntönne Yhteyshenkilö Jenny Eklund-Melander, Tom Karlsson Asia TÄYDENTÄVÄ LAUSUNTO HALLITUKSEN
LisätiedotIP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005
IP/05/1470 Brysselissä 24. marraskuuta 2005 Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2006: Komissio ehdottaa, että turskankalastusmahdollisuuksien edellytykseksi asetettaisiin pyyntiponnistuksen vähentäminen,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 465 final 2015/0222 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta FI FI 1. EHDOTUKSEN
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/2016(INI) 30.1.2017 TARKISTUKSET 1-14 Esteban González Pons (PE595.662v01-00) Kalastuslaivastojen hallinnointi syrjäisimmillä alueilla (2016/2016(INI))
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0176/304. Tarkistus
27.3.2019 A8-0176/304 304 Johdanto-osan 11 kappale (11) Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.9.2017 COM(2017) 483 final 2017/0221 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Risto Lampinen ja Harri Kukka
Hallituksen esitys yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 204/2017 vp) Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Risto Lampinen ja Harri
LisätiedotHE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki)
HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki) Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta Risto Lampinen ja Orian Bondestam Maa- ja metsätalousministeriö/
LisätiedotKaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 23.11.2015 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUS SILAKAN JA KILOHAILIN TROOLIKALASTUKSEN RAJOITTAMISESTA SUOMENLAHDELLA JA ITÄMEREN PÄÄALTAALLA
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 137 final 2014/0073 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT
LisätiedotALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA
Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2014 COM(2014) 719 final 2014/0341 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (6) / /2018. JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET Regeringsgatan 3 A, Helsingfors PB 30, Statsrådet
PÄÄTÖS 1 (6).12.2018 1710/04.02.03.00/2018 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2019 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta
LisätiedotOIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET
KALAVAROJEN SÄILYTTÄMINEN Kalavarojen säilyttäminen edellyttää niiden ekologisesti kestävän hyödyntämisen ja alan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamista. Sen vuoksi Euroopan unionissa on annettu
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 126 final 2014/0069 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT
LisätiedotELINTARVIKETURVALLISUUS
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. marraskuuta 2002 (26.11) (OR. fr) 14623/02 OJ CONS 66 AGRI 287 PECHE 205 ESITYSLISTAEHDOTUS Kokous: EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON 2468. istunto MAATALOUS JA KALASTUS
LisätiedotPohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31)
PÄÄTÖS Luonnos 1 (6) XX.12.2017 1855/04.02.03.00/2017 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2018 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 16.10.2012 2012/0077(COD) TARKISTUKSET 19-31 Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.385v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.3.2019 COM(2019) 104 final 2019/0054 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Koillis-Atlantin kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9451/1/14
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0285 (COD) 14028/14 ADD 1 PECHE 455 CODEC 1967 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. lokakuuta 2014 Vastaanottaja:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2019 COM(2019) 108 final 2019/0058 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2017 (OR. en) 2017/0190 (COD) PE-CONS 48/17 PECHE 340 CODEC 1416 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
LisätiedotElinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020
Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 8. huhtikuuta 2011 (OR. en) 2010/0255 (COD) PE-CONS 9/11 PECHE 63 CODEC 338 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
Lisätiedot11552/08 VHK/phk DG B III
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 24.7.2003 KOM(2003) 437 lopullinen 2003/157 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS vuoteen 1999 asti Marokon kalastussopimuksen alaisina olleiden alusten ja kalastajien toimintasuunnan
LisätiedotHE 37/2016 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin pian kuin mahdollista.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yhteisen kalastuspolitiikan
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 13. heinäkuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.3.2019 COM(2019) 101 final 2019/0050 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Seychellien
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Dnro 1948/01.02/2015 Orian Bondestam
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 14.12.2015 Dnro 1948/01.02/2015 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUS SILAKAN JA KILOHAILIN TROOLIKALASTUKSEN RAJOITTAMISESTA SUOMENLAHDELLA
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2014 COM(2014) 547 final 2014/0253 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.3.2019 COM(2019) 98 final 2019/0048 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9398/1/14
LisätiedotSuurelle valiokunnalle
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 21/2001 vp Valtioneuvoston selvitys yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 15 päivänä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.3.2019 COM(2019) 102 final 2019/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9449/1/14
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 29.8.2013 2013/0102(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Norsunluurannikon tasavallan välisessä sopimuksessa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.5.2018 COM(2018) 249 final 2018/0117 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen XI (Sähköinen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.9.2013 COM(2013) 639 final 2013/0313 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2017 C(2017) 2358 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 18.4.2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen
LisätiedotTARKISTUKSET esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
27.11.2018 A8-0370/ 001-014 TARKISTUKSET 001-014 esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Mietintö Miriam Dalli A8-0370/2018 Neuvoston päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Vänskä Anne(STM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM2016-00255 TSO Vänskä Anne(STM) 23.09.2016 JULKINEN Asia EU; Työturvallisuus ja työterveys; Komission ehdotus; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.8.2018 COM(2018) 608 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. joulukuuta 2012 (04.12) (OR. en) 16889/12. Toimielinten välinen asia: 2012/0339 (NLE) PECHE 505 EHDOTUS
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. joulukuuta 2012 (04.12) (OR. en) 16889/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0339 (NLE) PECHE 505 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komissio Päivä: 3. joulukuuta 2012 Kom:n
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0176/314. Tarkistus. Ricardo Serrão Santos, Ulrike Rodust S&D-ryhmän puolesta
27.3.2019 A8-0176/314 314 6 artikla 4 kohta 4. Vähintään 15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava 19 ja 20 artiklassa tarkoitettuihin tuen kohteisiin. Jäsenvaltiot,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 215 final 2017/0092 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) 6258/16 PECHE 46 AGRI 73 AGRIFIN 10 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sisäisen ja ulkoisen kalastuspolitiikan työryhmä Pysyvien edustajien
LisätiedotVenäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen
Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 4.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.11.2017 C(2017) 7875 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.11.2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2019 COM(2019) 111 final 2019/0061 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
Lisätiedot***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0149/
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja A8-0149/2018 26.4.2018 ***I MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren
LisätiedotA8-0013/ Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta
18.2.2016 A8-0013/ 001-004 TARKISTUKSET 001-004 esittäjä(t): Kansainvälisen kaupan valiokunta Mietintö Marielle de Sarnez Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Bryssel, 18. syyskuuta 2012 (OR. en) 2011/0434 (COD) PE-CONS 39/12 PECHE 253 CODEC 1794 OC 360
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 18. syyskuuta 2012 (OR. en) 2011/0434 (COD) PE-CONS 39/12 PECHE 253 CODEC 1794 OC 360 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.7.2010 KOM(2010)381 lopullinen 2010/0205 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 22.12.2006 KOM(2006) 913 lopullinen 2006/0301 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden
LisätiedotSuomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kalatalousvaliokunta 2004 12. joulukuuta 2003 PE 327.857/13-47 TARKISTUKSET 13-47 Mietintöluonnos (PE 327.857) Dominique F.C. Souchet ehdotuksesta neuvoston asetukseksi pohjoisen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2006 KOM(2006) 910 lopullinen 2006/0305 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2004/39/EY
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.1.2019 COM(2019) 49 final 2019/0010 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2017/2403 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin kalastusaluksille
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2019 COM(2019) 112 final 2019/0062 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9389/1/14
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.4.2018 COM(2018) 240 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa Euroopan unionin puolesta neuvottelut kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja pöytäkirjan
Lisätiedot10297/19 ADD 2 REV 1 hkd/rir/mh 1 LIFE.2.A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en, pl) Toimielinten välinen asia: 2018/0210(COD) 10297/19 ADD 2 REV 1 PECHE 290 CADREN 281 CODEC 1232 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotValtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.1.2012 KOM(2012) 21 lopullinen 2012/0013 (COD)C7-0042/12 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan
LisätiedotParempi tulevaisuus kalavaroille ja kalastajille
Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistus Parempi tulevaisuus kalavaroille ja kalastajille Euroopan komission ehdotus lyhyesti Liikakalastusta vähentävät ja kestävää kalastuksenhoitoa edistävät toimet.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.8.2016 COM(2016) 545 final 2016/0260 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 417 final 2013/0191 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tiettyjen kalastuksen ja eläinten terveyden alalla annettujen asetusten muuttamisesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotItämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous
LisätiedotLisätalousarvioesitystä käsiteltiin ensimmäistä kertaa neuvoston työryhmässä (budjettikomitea)
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00461 BO Hirvi Mikko(VM) 05.09.2017 JULKINEN Asia Lisätalousarvioesitys nro 5 Euroopan unionin vuoden 2017 yleiseen talousarvioon; Rahoituksen osoittaminen Euroopan
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 358 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.5.2013 COM(2013) 250 final 2013/0133 (COD) C7-0117/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä
LisätiedotTARKISTUKSET 2-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0138(COD) Lausuntoluonnos Andrey Kovatchev (PE v01-00)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 9.11.2011 2011/0138(COD) TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos Andrey Kovatchev (PE474.076v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotYhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia
MEMO/11/503 Bryssel, 13. heinäkuuta 2011 Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia Nykyaikaisempaa ja yksinkertaisempaa yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) koskevien komission ehdotusten
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
Lisätiedot