6. Suunnittelu. Suunnittelun tulos
|
|
- Tero Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6. Suunnittelu Vaatimusanalyysin jälkeen seuraava työvaihe on suunnittelu. Siinä vaatimusanalyysin korkean abstraktiotason malleja käyttämällä luodaan alempien abstraktiotasojen malleja. Tavoitteena on kuvata tehtävä ohjelmisto sellaisella tarkkuudella, että sen toteutus on suoraviivaista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 1 Suunnittelun tulos Suunnittelun tuloksena saadaan kuvaukset toteutettavasta ohjelmistosta, sen tarvitsemista ja tuottamista tiedoista, ulkomaailman rajapinnoista ja mahdollisesti käytetyistä algoritmeista. Tulokset kirjataan suunnitteludokumenttiin. Dokumentti on sekä suunnittelun että ylläpidon lähdeteos. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 2 Taina 1
2 Suunnitteluprosessi Requirements analysis Requirements specification Design activities Architectural design Abstract specification Interface design Component design Data structure design Algorithm design System architecture Software specification Interface specification Component specification Data structure specification Algorithm specification Design products Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 3 Suunnitteluprosessin työvaiheet Oliopohjainen suunnittelu voidaan jakaa kuuteen osavaiheeseen: 1. Arkkitehtuurisuunnittelu (Architectural design) 2. Abstrakti määrittely (Abstract specification) 3. Rajapintasuunnittelu (Interface design) 4. Komponenttisuunnittelu (Component design) 5. Tietorakennesuunnittelu (Data structure design) 6. Algoritmisuunnittelu (Algorithm design) Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 4 Taina 2
3 6.1 Arkkitehtuurisuunnittelu Käytännössä jokainen ohjelma rakentuu osajärjestelmistä, jotka ovat itsenäisiä yhteistyötä tekeviä järjestelmiä. Osajärjestelmiä käytetään erottamaan metsä (koko järjestelmä) puilta (yksittäiset komponentit). Ilman osajärjestelmiä saatava arkkitehtuuri luokkineen olisi niin laaja, että sitä ei voisi hahmottaa kunnolla. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 5 Osajärjestelmät Osajärjestelmä on kokonainen järjestelmä, joka toimii itsenäisesti riippumatta muiden järjestelmien tarjamista palveluista. Osajärjestelmä rakentuu komponenteista ja sisältää rajapinnat muille osajärjestelmille. Osajärjestelmä saattaa rakentua useasta aliosajärjestelmästä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 6 Taina 3
4 Moduulit/komponentit Moduuli on komponentti, joka tarjoaa palveluita muille moduuleille. Moduuli ei ole itsenäinen kuten osajärjestelmä. Se on vahvasti sidottu muihin moduuleihin. Sommerville ei anna selkeitä määritelmiä osajärjestelmälle, moduulille ja komponentille. Jatkossa pidämme moduulia ja komponenttia synonyymeina. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 7 Arkkitehtuurimallit Osajärjestelmät tunnistetaan ja jaotellaan suunnittelun alkuvaiheessa. Apuna käytetään arkkitehtuurimalleja, kuten esimerkiksi seuraavia: Tietovarastomalli (Repository model) Osajärjestelmät erotellaan tehtävien mukaan. Kaikki osajärjestelmät käyttävät tietokantaosajärjestelmää, johon talletetaan yhteiskäytössä oleva tieto. Kukin osajärjestelmä pitää yllä omaa paikallista tietovarastoa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 8 Taina 4
5 Arkkitehtuurimallit - II Asiakas-palvelin -arkkitehtuuri (Clientserver architecture) Osa osajärjestelmistä on palvelimia, jotka tarjoavat palveluja. Loput ovat asiakkaita, jotka käyttävät palvelimien tarjoamia palveluita. Abstraktin koneen malli (Abstract machine model) Osajärjestelmät ovat sisäkkäisiä. Jokainen tarjoaa abstraktiotason palveluihin. Mitä alemmalla abstraktiotasolla ollaan, sitä lähempänä ollaan laitteistotasoa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 9 Lisää osajärjestelmistä Osajärjestelmien jaottelun täytyy olla sellainen, että sen tehtävällä ja tarjoamilla palveluilla on selvät rajat. Sitä mukaa kun osajärjestelmät tunnistetaan ja suunnitellaan, niiden täytyy toteuttaa seuraavat ehdot: Jokaisella osajärjestelmällä on hyvin määritelty rajapinta, jonka kautta se tarjoaa palveluja muille osajärjestelmille. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 10 Taina 5
6 Osajärjestelmälle asetetut ehdot Osajärjestelmiä on vain muutama. Osajärjestelmä voidaan osittaa sisäisesti aliosajärjestelmiksi, jos tällainen jaottelu on luonnollinen ja jos muussa tapauksessa osajärjestelmästä tulisi laaja ja vaikeaselkoinen. Osajärjestelmä rakentuu rajapinnan toteuttavista ulkoisista komponenteista ja palvelut toteuttavista sisäisistä komponenteista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 11 Arkkitehtuurisuunnitelma Arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena saadaan arkkitehtuurisuunnitelma. Se kuvaa löydetyt osajärjestelmät, niiden tehtävät, jaottelun moduuleiksi ja osajärjestelmien välisen yhteistyön. Arkkitehtuurisuunnitelma sisältää yleensä joukon kaaviokuvia ja yksityiskohdista kertovat kuvaustekstit Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 12 Taina 6
7 Esimerkkiarkkitehtuuri Radar system Transponder system Data comms. system Aircraft comm s. Telep ho ne system Position processor Backup position processor C o m m s. processor Backu p comms. processor Aircraft s imu lation system Flight plan d at abas e Air Traffic Control system architecture Weather map system Acco un ting system Controller info. system Controller consoles Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Activ ity log ging system Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Abstrakti määrittely Löydetyille osajärjestelmille tehdään kuvaus, joka sisältää seuraavat kohdat: osajärjestelmän tehtävä, osajärjestelmän tarjoamat palvelut, osajärjestelmän säännöt ja rajoitukset, osajärjestelmän mahdollinen rinnakkaisuus muiden osajärjestelmien kanssa ja mahdolliset aliosajärjestelmät abstrakteine määrittelyineen. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 14 Taina 7
8 6.3. Rajapintasuunnittelu Rajapintasuunnittelu on ehkä suunnittelun tärkein työvaihe. Siinä jokaisen osajärjestelmän rajapinta muihin osajärjestelmiin suunnitellaan ja dokumentoidaan yksityiskohtaisesti. Osajärjestelmien rajapintojen pitää olla sellaiset, että osajärjestelmän tarjoamia palveluja voidaan käyttää tietämättä niiden toteutuksesta mitään. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 15 Rajapintojen määrittely Osajärjestelmien rajapintojen määrittelyt tulee tehdä yksiselitteisiksi ja ristiriidattomiksi. Luonnollinen kieli ei moniselitteisyytensä vuoksi riitä rajapintojen määrittelyyn. Ohjelmointikielikään ei välttämättä ole paras tapa määritellä rajapintoja, sillä ohjelmointikieli menee helposti turhan matalalle abstraktiotasolle. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 16 Taina 8
9 Rajapintaformalismi Rajapinnan määrittelyyn voidaan käyttää jotain formalismia, kuten Sommervillen luvussa Toisaalta formalismia tärkeämpää on valittu abstraktiotaso. Kuvauksesta täytyy selvitä tarvittavat tiedot ilman turhia toteutusriippuvia yksityiskohtia. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 17 Rajapinnan kuvaus Esimerkiksi seuraava kuvaustapa sopii rajapinnoille: Rajapinnan nimi: Nimi voi kuvata myös yhtä rajapinnan palvelua tai palvelujoukkoa. Yleinen kuvaus: Yleinen kuvaus on vapaamuotoinen selostus rajapinnan tarjoamista palveluista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 18 Taina 9
10 Rajapinnan kuvaus - II Rajapinnan tarjoamat palvelut. Jokaisesta palvelusta nimi, yleinen kuvaus, sisään otettavat parametrit arvojoukkoineen, ulos annettavat tulokset arvojoukkoineen, poikkeustilanteet, alkuehdot ja loppuehdot. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 19 Rajapinnan kuvaus - III Sisään otettavat parametrit arvojoukkoineen vastaavat metodin parametreja. Ulos annettavat tulokset arvojoukkoineen vastaavat metodin tulosta. Poikkeustilanteet kertovat, mihin erikoistapauksiin palvelussa varaudutaan. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 20 Taina 10
11 Rajapinnan kuvaus - IV Alkuehto on jokin ehto, jonka on oltava voimassa ennen kuin palvelua voidaan käyttää. Loppuehto on jokin ehto, joka on voimassa, kun palvelu on suoritettu. Alku- ja loppuehdot eivät ole pakollisia. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 21 Rajapintaesimerkki Nimi: Juuri Kuvaus: Toisen asteen yhtälön ratkaisu. Palvelu Juuri Kuvaus: Toteuttaa rajapinnan Juuri Parametrit sisään: a,b,c : R (reaalilukuja) Parametrit ulos: r 1,r 2 : R (reaalilukuja) Poikkeustilanteet: a = 0 (ei toisen asteen yhtälö) Alku- ja loppuehdot: Ei ole Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 22 Taina 11
12 Edellinen rajapinta Javalla public interface Juuri { class result { double r1; double r2; // juuret int roots; // juurten määrä }; public result Juuri(double a, double b, double c) throws aiszeroexception; }; Kuvaukset, alku- ja loppuehdot pitää laittaa kommentteina: ei ehkä sovi kuvauskieleksi. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Komponenttisuunnittelu Kun osajärjestelmien rajapinnat on suunniteltu huolellisesti, rajapintojen tarjoamien palveluiden toteutus ei vaikuta rajapintoihin. Rajapinnalle voi olla monta toteutusta ja toteutus voi toteuttaa monta rajapintaa. Komponenttisuunnittelu on osajärjestelmien rajapinnan toteutusta. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 24 Taina 12
13 Komponentit Komponentti ei ole täysin itsenäinen. Se toimii yhteistyössä muiden osajärjestelmän komponenttien kanssa. Jokaisella komponentilla on rajapinta, jonka kautta päästään käsiksi komponentin tarjoamiin palveluihin, ja rajapinta, joka luettelee palvelut, jotka komponentti tarvitsee toimiakseen. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 25 Oliot Lopuksi jokainen komponentti rakentuu joukosta yhteistyötä tekeviä olioita, jotka komponenttien tapaan ovat joko sisäisiä tai ulkoisia olioita. Ulkoiset oliot toteuttavat komponentin määrittelemän rajapinnan. Sisäiset oliot tarjoavat palvelut, joita ulkoiset oliot tarvitsevat rajapinnan toteutukseen. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 26 Taina 13
14 Suunnittelun ja toteutuksen suhde Suunnittelutasolla jaottelu järjestelmäosajärjestelmä-komponentti-olio toimii hyvin. Toteutuksessa osajärjestelmistä alaspäin oliot ovat kaikkien rajapintojen toteuttajina. Suoritettavassa ohjelmistossa on vain olioita ja osajärjestelmiä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Tietorakennesuunnittelu Kun järjestelmä on saatu jaettua osajärjestelmiin, komponentteihin ja olioluokkiin, voidaan miettiä kunkin elementin käyttämiä tietorakenteita. Tietorakenteet voivat olla ulkoisia, jolloin niitä käytetään osajärjestelmän sisällä useista komponenteista tai olioluokista, tai ne voivat olla sisäisiä, jolloin ne näkyvät vain tietylle olioluokalle. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 28 Taina 14
15 6.6. Algoritmisuunnittelu Algoritmisuunnittelu on suunnitteluprosessin viimeinen vaihe. Siinä valituista ei-triviaaleista palveluista tehdään pseudokieliset kuvaukset. Kaikista palveluista ei kannata tehdä kuvauksia, sillä varsinkin sisäisiä palveluita on paljon ja useimmat niistä ovat kohtullisen suoraviivaisia toteutettavia. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Olioiden tunnistus Ohjelmiston jako osajärjestelmiin, komponentteihin ja olioihin on hyvä idea, mutta mistä nämä hienot elementit löydetään? Osajärjestelmät löydetään yleensä vaatimusanalyysissa ja viimeistään arkkitehtuurisuunnittelussa. Samat arkkitehtuurit toimivat samantyyppisissä ohjelmistoissa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 30 Taina 15
16 Olioiden tunnistus - II Seuraavat menetelmät sopivat osajärjestelmien, komponenttien ja olioiden tunnistamiseen: Sanalistat (grammatical analysis). Järjestelmän kuvauksista etsitään substantiiveja ja verbejä. Substantiivit ovat luokka-, komponentti- ja osajärjestelmäehdokkaita. Verbit ovat palveluehdokkaita. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 31 Olioiden tunnistus - III Konkreettiset ehdokkaat. Järjestelmästä tunnistetaan konkreettisia kohteita (esim. koneita), toimijoita (esim. asiakkaita), tapahtumia (esim. palvelupyyntöjä), yhteistyötä (esim. tapaamisia), paikkoja (esim. toimistoja), organisaatiota (esim. yrityksiä) jne. Näitä käytetään analyysin pohjana. Analyysia täydennetään tietorakenteilla ja algoritmeilla. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 32 Taina 16
17 Olioiden tunnistus - IV Toiminnan ymmärrys. Ensin kootaan joukko näkemyksiä tehtävästä ohjelmistosta. Jokainen näkemys sisältää joukon palveluita, jotka tunnistetaan ja sijoitellaan osajärjestelmiin. Lisäksi tunnistetaan järjestelmän toimijat ja toiminnan tulokset. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 33 Olioiden tunnistus - V Skenaariolähtöinen analyysi. Jokainen löydetty skenaario analysoidaan. Skenaarion perusteella mietitään tarvittavat osajärjestelmät, komponentit ja luokat, joiden avulla skenaario on toteutettavissa. Skenaarioista eristetyt elementit yhdistetään yhteen koko järjestelmän kuvaukseksi. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 34 Taina 17
18 Olioiden tunnistus - VI Listatut menetelmät antavat raakaelementtejä, jotka on jalostettava lopullisiksi osajärjestelmiksi, komponenteiksi ja luokiksi. Kaikkia menetelmiä käytetään usein samaan aikaan, jolloin yhdessä saadaan kattava kuva järjestelmän komponenteista ja korkean tason olioluokista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Uudelleenkäyttö Oliopohjaisten menetelmien aikakaudella ohjelmiston osien uudelleenkäyttö on lisääntynyt huomattavasti. Uudelleenkäyttö säästää suunnittelu- ja toteutuskustannuksia, mutta voi lisätä ylläpitokustannuksia. Muuttuvat vaatimukset vaikuttavat sekä rajapintoihin että toteutukseen. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 36 Taina 18
19 Uudelleenkäytön prosessi Koko suunnitteluprosessi tehdään sellaiseksi, että toteutuksessa voidaan käyttää jo aiemmin suunniteltuja, toteutettuja ja dokumentoituja ohjelman osia; suunnittelussa voidaan eristää osia, jotka voidaan dokumentoida ja tallettaa käytettäväksi muissa projekteissa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 37 Komponenttipohjainen suunnittelu Komponenttipohjaisessa suunnittelussa pyritään yhtäältä käyttämään jo olemassaolevia komponentteja ja toisaalta eristämään uusia komponentteja yleiseen käyttöön. Pelkät olioluokat ovat huonoja eristettäviä. Luokat ovat erikoistuneita ja oliot ovat usein vahvasti kytkeytyneitä muihin olioihin. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 38 Taina 19
20 Komponentit uudelleenkäytössä Komponentti on abstraktimpi käsite kuin olio(luokka). Komponentti kapseloi yhden tai useamman yhteistyössä olevan olioluokan kokonaisuudeksi. Komponentti sopii hyvin uudelleenkäyttöön. Olioa korkeamman abstraktiotason käsitteenä se on toteutusriippumatomampi ja itsenäisempi kuin olio. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 39 Komponenttien tarjoamat palvelut Komponentit tarjoavat palveluja rajapintansa kautta. Palveluiden toteutus, käytetty ohjelmointikieli ja jopa suoritusalusta eivät näy palvelupyynnön esittäjälle. Komponenttien koko ja kompleksisuus voivat vaihdella yksinkertaisista funktioista täydellisiin järjestelmiin, kuten tietokannan hallintajärjestelmä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 40 Taina 20
21 Komponentin rajapinnat Komponentilla on kaksi rajapintaa, sisään ja ulos: Komponentti tarjoaa rajapinnan, joka määrittelee komponentin tarjoamat palvelut. Komponentti tarvitsee rajapinnan, joka kuvaa järjestelmältä vaadittavat palvelut. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 41 Komponentin rakenne Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Sommervillen mukaan komponentin lähdekoodi ei ole saatavilla - komponentti on määritelty rajapintansa mukaan. Todellisuudessa vain jotkut valmiina ostetut komponentit ovat vailla lähdekoodia. Tarkoitus on kuitenkin, että komponentin lähdekoodia ei käytetä, vaan luotetaan komponentin tarjoamaan Provides-rajapintaan. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 42 Taina 21
22 Ohjelmistojen tuoteperheet Ohjelmistojen tuoteperhe (software product family) on joukko tuotteita, joilla on jokin suunnittelua helpottava yhteys. Tuoteperheen jäsenet voivat toteuttaa ohjelmistot, joilla on samankaltainen käyttöliittymä ja ulkonäkö (look and feel), saman ohjelmiston eri alustoille, saman ohjelmiston eri ulkoisille liittymille tai ohjelmistot, joilla on yhteinen ydin. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 43 Esimerkkituoteperheitä Esimerkiksi seuraavat ovat ohjelmistojen tuoteperheitä: Microsoft Office (yhteinen ydin) Nokian kännyköiden käyttöohjelmistot (yhteinen ydin ja käyttöliittymä) Halo (videopeli) (sama ohjelmisto eri alustoille) ja ohjelmoitavien logiikoiden tuoteperheet (sama ohjelmisto eri ulkoisille liittymille) Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 44 Taina 22
23 Tuoteperheen edut Tuoteperheen tunnistaminen ja käyttö helpottaa vaatimusanalyysiä. Yhteisistä piirteistä seuraa yhteisiä vaatimuksia. suunnittelua. Yhteiset osat voidaan suunnitella kerralla. Vain sovellusriippuvat osat joudutaan suunnittelemaan erikseen. testausta. Testaus voidaan yhtenäistää ja yksinkertaistaa käyttämällä samoja testitapauksia sovellusten välillä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 45 Tuoteperheen haitat Toisaalta tuoteperheet vaikeuttavat vaatimusanalyysia. Aina ei ole selvää, mitkä tuotteet kuuluvat tuoteperheeseen. suunnittelua. Jotta tuoteperheestä on etua, perheen yhteiset osat on tunnistettava, rajapinnoista on tehtävä sellaiset, että tuoteperheen tuotteet voidaan toteuttaa ja ytimen toimintojen on sovittava kaikille tuotteille testausta. Hallintatyötä tulee lisää. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 46 Taina 23
24 Hyvä tuoteperhe Hyvän tuoteperheen edut ovat selvästi vahvemmat kuin haitat. Hyvä tuoteperhe: perheen tuotteilla on niin paljon yhteistä, että yhteisistä osista saatava säästö voittaa haitoista syntyvät kustannukset. Tuoteperheen suunnittelussa on oltava tarkkana, että ei yritetä tehdä tuoteperhettä tuotteista, joilla ei ole tarpeeksi yhteistä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 47 Tuoteperheen suunnittelu Tuoteperhe suunnitellaan vaiheittain: Ensin tunnistetaan ja suunnitellaan tuoteperheen yhteinen osa (ydin). Jatkossa tuotteita lisätään perheeseen yksitellen. Jokaisen tuotteen kohdalla tarkistetaan, että tuote voi käyttää tunnistettua ydintä. Riittää, että lisättävä tuote käyttää osaa ytimestä, jos ytimen käyttämättömät osat eivät häiritse sovelluskohtaisia osia. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 48 Taina 24
25 Suunnittelumallit Valmiiden komponenttien käyttö suunnittelussa onnistuu silloin, kun sopivia komponentteja on saatavilla. Vaikka komponentit olisi suunniteltava ja toteutettava itse, suunnittelussa voidaan käyttää hyväksi hyväksi havaittuja suunnitteluperiaatteita. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 49 Suunnittelumallit - II Hyväksi havaittuja suunnitteluperiaatteita kutsutaan suunnittelumalleiksi (design patterns). Suunnittelumallit lähtevät ajatuksesta, että samat perusrakenteet toistuvat oliopohjaisessa suunnittelussa jatkuvasti. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 50 Taina 25
26 Suunnittelumallit - III Malli tarjoaa nimensä mukaisesti hyväksi havaitun menetelmän ratkaista tunnettu suunnitteluongelma. Ratkaisu on yleensä esitetty sellaisella abstraktiotasolla, että sen perusteella voidaan tehdä sopivia toteutuksia erilaisiin sovelluksiin ja ympäristöihin. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 51 Suunnittelumallien edut ja haitat Vaikeinta suunnittelumalleissa on tunnistaa oikea malli oikeaan tehtävään. Yleisimmät mallit tulevat kuitenkin hyvin nopeasti tutuiksi ja käyttökelpoisiksi. Mallien hallinta ja käyttö helpottaa huomattavasti hyvien oliopohjaisten ratkaisujen suunnittelua. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 52 Taina 26
27 Suunnittelumallin rakenne Suunnittelumallin kuvaus sisältää seuraavat osat: Mallin nimi Nimi on mallia kuvaava tunniste suunnittelumallille. Kuvaus Kuvaus selittää, mikä on mallin tehtävä ja miten malli toimii. Mallin nimi ja kuvaus yhdessä kertovat suunnittelijalle, onko mallille käyttöä suunnitelmassa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 53 Suunnittelumallin rakenne - II Ongelmakuvaus Ongelmakuvaus selittää ongelmakentän, mihin malli tuo ratkaisun. Ratkaisukuvaus Ratkaisukuvaus selittää ratkaisussa tarvittavat osat, niiden tehtävät ja osien väliset suhteet. Ratkaisukuvaus astetta abstraktimmalla tasolla kuin yksityiskohtainen kieliriippuva toteutus. Seuraukset Seurauksissa kuvataan mallin käytön seuraukset ja mahdolliset sivuvaikutukset. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 54 Taina 27
28 Suunnittelumalliesimerkki Esimerkkinä suunnittelumalleista esitän Observer-suunnittelumallin (tarkkailija? no miten vaan). Observer-mallia käytetään, kun olion tilasta tarvitaan useita erilaisia esityksiä. Malli erottaa esitettävän olion esityksen toteuttavista olioista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 55 Suunnittelumalli (jatkuu) Obsever-mallin avulla voidaan esimerkiksi kuvata samaa tietoa taulukkona, piirakkana tai käyränä. Kun tieto muuttuu, muutokset näkyvät automaattisesti kaikissa Observermallilla toteutetuissa tiedon esitysnäkymissä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 56 Taina 28
29 Suunnittelumalliesimerkki (jatkuu) C D B A A B C D 0 Subject Observer 1 A: 40 B: 25 C: 15 D: 20 Observer 2 Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 57 Suunnittelumalli Observer Nimi Observer Kuvaus Eristää olion tilan esityksen itse oliosta Ongelmakuvaus Observer ratkaisee tilanteen, missä samasta oliosta tarvitaan automaattisesti muuttuvia erilaisia näkymiä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 58 Taina 29
30 Suunnittelumalli Observer - II Ratkaisukuvaus Seuraavalla kalvolla UML:lla. Seuraukset Tilan esitysten optimointi on epäkäytännöllistä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 59 Ratkaisukuvaus Observer Subject Observer Attach (Observer) Detach (Observer) Notify () for all o in observers o -> Update () Update () ConcreteSubject ConcreteObserver GetState () subjectstate return subjectstate Update () observerstate observerstate = subject -> GetState () Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 60 Taina 30
Ohjelmistotuotanto, suunnittelu Syksy Suunnittelu. Suunnittelun tulos. Suunnitteluprosessin työvaiheet. Suunnitteluprosessi.
6. Suunnittelu Suunnittelun tulos Vaatimusanalyysin jälkeen seuraava työvaihe on suunnittelu. Siinä vaatimusanalyysin korkean abstraktiotason malleja käyttämällä luodaan alempien abstraktiotasojen malleja.
LisätiedotSuunnittelun tulos. 6. Suunnittelu. Suunnitteluprosessin työvaiheet. Suunnitteluprosessi. 6.1 Arkkitehtuurisuunnittelu.
6. Suunnittelu Suunnittelun tulos Vaatimusanalyysin jälkeen seuraava työvaihe on suunnittelu. Siinä vaatimusanalyysin korkean abstraktiotason malleja käyttämällä luodaan alempien abstraktiotasojen malleja.
Lisätiedot6. Suunnittelu. Suunnitteluprosessi
6. Suunnittelu Vaatimusanalyysin jälkeen seuraava työvaihe on suunnittelu. Siinä vaatimusanalyysin korkean abstraktiotason malleja käyttämällä luodaan alempien abstraktiotasojen malleja. Tavoitteena on
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
Lisätiedot5. Järjestelmämallit. Mallinnus
5. Järjestelmämallit Käyttäjävaatimukset pitää kirjoittaa luonnollisella kielellä. Niitä lukevat myös asiakkaat ja loppukäyttäjät. Järjestelmävaatimukset kannattaa kirjoittaa jollain rakenteisella kuvaustavalla.
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia
1. Johdanto Mitä ohjelmistotuotanto on? ohjelmointi + ohjelmisto + tekniikat + insinööritaito + kurinalainen työskentely Määritelmä (60-luvun ohjelmistokriisi): The establishment and use of sound principles
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotMallinnus. 5. Järjestelmämallit. Abstraktiot. Mallinnuksen etuja. Arkkitehtuurimalli. Yhteysmallit. Ohjelmistotuotanto, järjestelmämallit Kevät 2005
5. Järjestelmämallit Käyttäjävaatimukset pitää kirjoittaa luonnollisella kielellä. Niitä lukevat myös asiakkaat ja loppukäyttäjät. Järjestelmävaatimukset kannattaa kirjoittaa jollain rakenteisella kuvaustavalla.
Lisätiedot2. Ohjelmistotuotantoprosessi
2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotOhjelmiston toteutussuunnitelma
Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,
LisätiedotSuunnittelumalleja, MVC. Juha Järvensivu 2008
Suunnittelumalleja, MVC Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2008 Sisältö Tarkkailija Strategia Rekursiokooste Tehdas-metodi MVC Tarkkailija suunnittelumalli Tarkkailijamalli (Observer) Määrittelee olioiden
LisätiedotRajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
LisätiedotProsessimalli. 2. Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimallin vaihejako. Prosessimallien perustehtävät. Ohjelmiston suunnittelu. Vaatimusmäärittely
2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotOhjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri 2 28.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri Rajapinta UML:ssä piirteiden (attribuuttien ja operaatioiden) kokoelma, josta ei voi suoraan luoda ilmentymiä
LisätiedotHarjoitustyön testaus. Juha Taina
Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. VIII Suunnittelumallit Observer ja State
2015 syksy 2. vsk VIII Suunnittelumallit Observer ja State Sisältö 1. Johdanto käyttäytymismalleihin 2. Observer 3. State Suunnittelumallit Observer ja State 2 VIII.1 Johdanto käyttäytymismalleihin Päätarkoitus
LisätiedotTenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi
LisätiedotSisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto
Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.
LisätiedotRutiinin muodostaminen. 2. Rutiinin muodostaminen. specification) Määrittely (specification( Määrittelyn osapuolet. Hyvän ohjelman tunnusmerkit
2. Rutiinin muodostaminen Rutiinin muodostaminen roolit 1. Rutiinin määrittely 2. Sopimuspohjainen ohjelmointi 3. Määrittelyjen kirjoittaminen 4. Erikoistilanteiden hallinta analysointi luokat rutiinit
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotOhjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus
Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright
LisätiedotGraafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013
TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 8 Suunnittelumallit käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Yleistä Suunnittelumalli on
LisätiedotSisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotOliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä
Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
LisätiedotOhjelmistotuotanto, prosessit Syksy Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimalli. Prosessimallien perustehtävät. Prosessimallin vaihejako
2. Ohjelmistotuotantoprosessi peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti
LisätiedotInteraktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
LisätiedotKehyksillä toteuttettujen tuotelinjojen rakenteellinen optimointi
Kehyksillä toteuttettujen tuotelinjojen rakenteellinen optimointi Pietu Pohjalainen Geneerinen metaohjelmointi Syksy 2004 Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Oliopohjaiset
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
LisätiedotHyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa
1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
Lisätiedot812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa
812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää
LisätiedotInteraktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
Lisätiedot9. Muunneltavuuden hallinta
9. Muunneltavuuden hallinta Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat, jotka auttavat kuvaamaan, toteuttamaan ja hyödyntämään tuoterungon mahdollistamaa ohjelmistotuotteiden
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 1 Arkkitehtuurisuunnittelu Ohjelmistoarkkitehtuurin määritelmä & arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohta ja tavoitteet Kerrosarkkitehtuuri
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 Kai Koskimies Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto Kurssin tavoitteet Arkkitehtuurin roolin
Lisätiedot13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
LisätiedotSuunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa
Suunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa Mika Rantakeisu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu mika.rantakeisu@edu.ramk.fi Tiivistelmä Tämä on selvitys suunnittelumallien käytöstä
Lisätiedot4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T
SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen
LisätiedotVerifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II
7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
LisätiedotHirviö. Design Patterns
Hirviö SEPA-päiväkirja Design Patterns Anssi Kalliolahti Liia Sarjakoski 8. helmikuuta 2005 1 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Menetelmän käytäntöön soveltaminen 3 3 Kokemuksia ja muutoksia 3 3.1 PP..........................................
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton
2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.
LisätiedotOhjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit
Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Vaihejakomallit TAVOITE: YMMÄRTÄÄ eri vaihejakomallien etujajahaittoja 2 Erilaisia malleja Tee ja korjaa (Code-and-Fix) Vesiputousmalli (Waterfall) Vesiputousmalli
LisätiedotT Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON
T-76.115 Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON Suunnittelumallit Group: Muuntaja Pentti Vänskä 52572W 2 1. Toteutus Tämä henkilökohtainen harjoitustyö käsitteli suunnittelumallien (Design Patterns) käyttöä
Lisätiedot58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö
58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö Testaus 30.3.2009 Tuntiop. Sami Nikander sami.nikander@helsinki.fi 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, Sami Nikander 30.3.2009 1 Testaus Ohjelman systemaattista tutkimista
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotRajapinta (interface)
1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä
LisätiedotSisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto
Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotTIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely
Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia
LisätiedotOhjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
LisätiedotPalveluperustaiset arkkitehtuurityylit
Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Mukana palvelun tarjoajia ja palvelun käyttäjiä Perusajatuksena tyypillisesti tarjota johonkin resurssiin liittyviä palveluita 1 Asiakas-palvelin -arkkitehtuurit
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotSovellusarkkitehtuurit
HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit
LisätiedotOhjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012
Ohjelmistotuotanto Luento 9 23.4.2012 Lisää suunnittelumalleja Olion rikastaminen dekoraattorilla Joskus eteen tulee tarve lisätä olioon jotain ekstraominaisuuksia, pitäen kuitenkin olio sellaisena että
LisätiedotTIE Tietorakenteet ja algoritmit 1. TIE Tietorakenteet ja algoritmit
TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 1 TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 2 Lähteet Luentomoniste pohjautuu vahvasti prof. Antti Valmarin vanhaan luentomonisteeseen
LisätiedotYksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }
Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
Lisätiedot18. Abstraktit tietotyypit 18.1
18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, UML
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 Kai Koskimies Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto (Kajaani), Tampereen yliopisto, Turun yliopisto,
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotT Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli
T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli Lasse Lindqvist Lasse Lopperi llindqvi@cc.hut.fi lmlopper@cc.hut.fi Andrey Rusanovich
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
Lisätiedot3. Komponentit ja rajapinnat
3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen
LisätiedotTestaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma PULSU Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op) Projektiryhmä Heikki Manninen Noora Joensuu
LisätiedotAnalyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio
Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja 1 Suunnittelumallit (design patterns) Kuvaus sellaisesta luokkarakenteesta & olioiden vuorovaikutuksesta, joka ratkaisee tietyn yleisen ongelman
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto 2 Kurssin tavoitteet
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta 1 Toteutuksesta ja testauksesta Suunnitteluprosessista Tarkan tason luokkasuunnittelu Siirtyminen UML-kaavioista Java-toteutukseen
LisätiedotTarjolla tänää: Ohjelmiston toteutuksesta. Kuinka tulla hyväksi ohjelmoijaksi? CRC-kortit. Testilähtöinen kehittäminen JOT2007. Uudelleenrakentaminen
Tarjolla tänää: Ohjelmiston toteutuksesta JOT2007 CRC-kortit Testilähtöinen kehittäminen Uudelleenrakentaminen Voisiko ohjelmointi olla sittenkin suunnittelua? Kuinka tulla hyväksi ohjelmoijaksi? CRC-kortit
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
Lisätiedotohjelman arkkitehtuurista.
1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä
LisätiedotUML- mallinnus: Tilakaavio
UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista
LisätiedotTestausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari
Lisätiedot12. Kehysarkkitehtuurit
12. Kehysarkkitehtuurit Johdanto Kehystyypit Kehysten osittaminen Kehykset ja suunnittelumallit Kehysten etuja ja ongelmia Yhteenvetoa Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Johdanto
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
Lisätiedotopiskelun suunnittelujärjestelmä, kurki ja ilmo käyttävät kaikki samaa tietokantaa, ja uusi järjestelmä tulee osaksi tätä.
25.1.2010 Palaverin kysymyksien selvittelymuistio Mitä ominaisuuksia halutaan? Sopivat ajat sprinttien jälkeisiin demoihin/palavereihin. - mitkä ajat sopivat? Pekka : pe 12-16 Tommi : pe 8-16 Onko ohjelmointikielen
Lisätiedot4. Vaatimusanalyysi. Vaatimusanalyysin tavoitteet
4. Vaatimusanalyysi Laadukkaiden ohjelmistojen tuottaminen ei ole helppo tehtävä. Sen lisäksi, että ohjelman täytyy toimia virheettömästi, sen täytyy täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset
LisätiedotHieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä
Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Ohjelmistojen mallintaminen Kesä 2012 (Avoin yliopisto) Toni Ruokolainen, 23.8.2012 Mallit Mallit ovat todellisuuden abstraktioita, jotka on muodostettu
LisätiedotYhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioiden väliset yhteydet Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili 0..10 Omistaja-> 1..3 asiakas
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotTapahtuipa Testaajalle...
Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman
LisätiedotSopimuspohjainen olio-ohjelmointi
Sopimuspohjainen olio-ohjelmointi Jouni Smed Kevät 2007 Yleistä Laajuus: 5 op. (3 ov.) Esitiedot: Olio-ohjelmoinnin perusteet (tai ent. Ohjelmointi I) Ilmoittautuminen: https://www.it.utu.fi/kurssi-ilmo/
LisätiedotA274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
LisätiedotStandardi IEC Ohjelmisto
Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,
LisätiedotMäärittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli
Lisätiedot