6. Suunnittelu. Suunnittelun tulos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6. Suunnittelu. Suunnittelun tulos"

Transkriptio

1 6. Suunnittelu Vaatimusanalyysin jälkeen seuraava työvaihe on suunnittelu. Siinä vaatimusanalyysin korkean abstraktiotason malleja käyttämällä luodaan alempien abstraktiotasojen malleja. Tavoitteena on kuvata tehtävä ohjelmisto sellaisella tarkkuudella, että sen toteutus on suoraviivaista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 1 Suunnittelun tulos Suunnittelun tuloksena saadaan kuvaukset toteutettavasta ohjelmistosta, sen tarvitsemista ja tuottamista tiedoista, ulkomaailman rajapinnoista ja mahdollisesti käytetyistä algoritmeista. Tulokset kirjataan suunnitteludokumenttiin. Dokumentti on sekä suunnittelun että ylläpidon lähdeteos. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 2 Taina 1

2 Suunnitteluprosessi Requirements analysis Requirements specification Design activities Architectural design Abstract specification Interface design Component design Data structure design Algorithm design System architecture Software specification Interface specification Component specification Data structure specification Algorithm specification Design products Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 3 Suunnitteluprosessin työvaiheet Oliopohjainen suunnittelu voidaan jakaa kuuteen osavaiheeseen: 1. Arkkitehtuurisuunnittelu (Architectural design) 2. Abstrakti määrittely (Abstract specification) 3. Rajapintasuunnittelu (Interface design) 4. Komponenttisuunnittelu (Component design) 5. Tietorakennesuunnittelu (Data structure design) 6. Algoritmisuunnittelu (Algorithm design) Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 4 Taina 2

3 6.1 Arkkitehtuurisuunnittelu Käytännössä jokainen ohjelma rakentuu osajärjestelmistä, jotka ovat itsenäisiä yhteistyötä tekeviä järjestelmiä. Osajärjestelmiä käytetään erottamaan metsä (koko järjestelmä) puilta (yksittäiset komponentit). Ilman osajärjestelmiä saatava arkkitehtuuri luokkineen olisi niin laaja, että sitä ei voisi hahmottaa kunnolla. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 5 Osajärjestelmät Osajärjestelmä on kokonainen järjestelmä, joka toimii itsenäisesti riippumatta muiden järjestelmien tarjamista palveluista. Osajärjestelmä rakentuu komponenteista ja sisältää rajapinnat muille osajärjestelmille. Osajärjestelmä saattaa rakentua useasta aliosajärjestelmästä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 6 Taina 3

4 Moduulit/komponentit Moduuli on komponentti, joka tarjoaa palveluita muille moduuleille. Moduuli ei ole itsenäinen kuten osajärjestelmä. Se on vahvasti sidottu muihin moduuleihin. Sommerville ei anna selkeitä määritelmiä osajärjestelmälle, moduulille ja komponentille. Jatkossa pidämme moduulia ja komponenttia synonyymeina. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 7 Arkkitehtuurimallit Osajärjestelmät tunnistetaan ja jaotellaan suunnittelun alkuvaiheessa. Apuna käytetään arkkitehtuurimalleja, kuten esimerkiksi seuraavia: Tietovarastomalli (Repository model) Osajärjestelmät erotellaan tehtävien mukaan. Kaikki osajärjestelmät käyttävät tietokantaosajärjestelmää, johon talletetaan yhteiskäytössä oleva tieto. Kukin osajärjestelmä pitää yllä omaa paikallista tietovarastoa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 8 Taina 4

5 Arkkitehtuurimallit - II Asiakas-palvelin -arkkitehtuuri (Clientserver architecture) Osa osajärjestelmistä on palvelimia, jotka tarjoavat palveluja. Loput ovat asiakkaita, jotka käyttävät palvelimien tarjoamia palveluita. Abstraktin koneen malli (Abstract machine model) Osajärjestelmät ovat sisäkkäisiä. Jokainen tarjoaa abstraktiotason palveluihin. Mitä alemmalla abstraktiotasolla ollaan, sitä lähempänä ollaan laitteistotasoa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 9 Lisää osajärjestelmistä Osajärjestelmien jaottelun täytyy olla sellainen, että sen tehtävällä ja tarjoamilla palveluilla on selvät rajat. Sitä mukaa kun osajärjestelmät tunnistetaan ja suunnitellaan, niiden täytyy toteuttaa seuraavat ehdot: Jokaisella osajärjestelmällä on hyvin määritelty rajapinta, jonka kautta se tarjoaa palveluja muille osajärjestelmille. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 10 Taina 5

6 Osajärjestelmälle asetetut ehdot Osajärjestelmiä on vain muutama. Osajärjestelmä voidaan osittaa sisäisesti aliosajärjestelmiksi, jos tällainen jaottelu on luonnollinen ja jos muussa tapauksessa osajärjestelmästä tulisi laaja ja vaikeaselkoinen. Osajärjestelmä rakentuu rajapinnan toteuttavista ulkoisista komponenteista ja palvelut toteuttavista sisäisistä komponenteista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 11 Arkkitehtuurisuunnitelma Arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena saadaan arkkitehtuurisuunnitelma. Se kuvaa löydetyt osajärjestelmät, niiden tehtävät, jaottelun moduuleiksi ja osajärjestelmien välisen yhteistyön. Arkkitehtuurisuunnitelma sisältää yleensä joukon kaaviokuvia ja yksityiskohdista kertovat kuvaustekstit Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 12 Taina 6

7 Esimerkkiarkkitehtuuri Radar system Transponder system Data comms. system Aircraft comm s. Telep ho ne system Position processor Backup position processor C o m m s. processor Backu p comms. processor Aircraft s imu lation system Flight plan d at abas e Air Traffic Control system architecture Weather map system Acco un ting system Controller info. system Controller consoles Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Activ ity log ging system Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Abstrakti määrittely Löydetyille osajärjestelmille tehdään kuvaus, joka sisältää seuraavat kohdat: osajärjestelmän tehtävä, osajärjestelmän tarjoamat palvelut, osajärjestelmän säännöt ja rajoitukset, osajärjestelmän mahdollinen rinnakkaisuus muiden osajärjestelmien kanssa ja mahdolliset aliosajärjestelmät abstrakteine määrittelyineen. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 14 Taina 7

8 6.3. Rajapintasuunnittelu Rajapintasuunnittelu on ehkä suunnittelun tärkein työvaihe. Siinä jokaisen osajärjestelmän rajapinta muihin osajärjestelmiin suunnitellaan ja dokumentoidaan yksityiskohtaisesti. Osajärjestelmien rajapintojen pitää olla sellaiset, että osajärjestelmän tarjoamia palveluja voidaan käyttää tietämättä niiden toteutuksesta mitään. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 15 Rajapintojen määrittely Osajärjestelmien rajapintojen määrittelyt tulee tehdä yksiselitteisiksi ja ristiriidattomiksi. Luonnollinen kieli ei moniselitteisyytensä vuoksi riitä rajapintojen määrittelyyn. Ohjelmointikielikään ei välttämättä ole paras tapa määritellä rajapintoja, sillä ohjelmointikieli menee helposti turhan matalalle abstraktiotasolle. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 16 Taina 8

9 Rajapintaformalismi Rajapinnan määrittelyyn voidaan käyttää jotain formalismia, kuten Sommervillen luvussa Toisaalta formalismia tärkeämpää on valittu abstraktiotaso. Kuvauksesta täytyy selvitä tarvittavat tiedot ilman turhia toteutusriippuvia yksityiskohtia. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 17 Rajapinnan kuvaus Esimerkiksi seuraava kuvaustapa sopii rajapinnoille: Rajapinnan nimi: Nimi voi kuvata myös yhtä rajapinnan palvelua tai palvelujoukkoa. Yleinen kuvaus: Yleinen kuvaus on vapaamuotoinen selostus rajapinnan tarjoamista palveluista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 18 Taina 9

10 Rajapinnan kuvaus - II Rajapinnan tarjoamat palvelut. Jokaisesta palvelusta nimi, yleinen kuvaus, sisään otettavat parametrit arvojoukkoineen, ulos annettavat tulokset arvojoukkoineen, poikkeustilanteet, alkuehdot ja loppuehdot. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 19 Rajapinnan kuvaus - III Sisään otettavat parametrit arvojoukkoineen vastaavat metodin parametreja. Ulos annettavat tulokset arvojoukkoineen vastaavat metodin tulosta. Poikkeustilanteet kertovat, mihin erikoistapauksiin palvelussa varaudutaan. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 20 Taina 10

11 Rajapinnan kuvaus - IV Alkuehto on jokin ehto, jonka on oltava voimassa ennen kuin palvelua voidaan käyttää. Loppuehto on jokin ehto, joka on voimassa, kun palvelu on suoritettu. Alku- ja loppuehdot eivät ole pakollisia. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 21 Rajapintaesimerkki Nimi: Juuri Kuvaus: Toisen asteen yhtälön ratkaisu. Palvelu Juuri Kuvaus: Toteuttaa rajapinnan Juuri Parametrit sisään: a,b,c : R (reaalilukuja) Parametrit ulos: r 1,r 2 : R (reaalilukuja) Poikkeustilanteet: a = 0 (ei toisen asteen yhtälö) Alku- ja loppuehdot: Ei ole Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 22 Taina 11

12 Edellinen rajapinta Javalla public interface Juuri { class result { double r1; double r2; // juuret int roots; // juurten määrä }; public result Juuri(double a, double b, double c) throws aiszeroexception; }; Kuvaukset, alku- ja loppuehdot pitää laittaa kommentteina: ei ehkä sovi kuvauskieleksi. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Komponenttisuunnittelu Kun osajärjestelmien rajapinnat on suunniteltu huolellisesti, rajapintojen tarjoamien palveluiden toteutus ei vaikuta rajapintoihin. Rajapinnalle voi olla monta toteutusta ja toteutus voi toteuttaa monta rajapintaa. Komponenttisuunnittelu on osajärjestelmien rajapinnan toteutusta. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 24 Taina 12

13 Komponentit Komponentti ei ole täysin itsenäinen. Se toimii yhteistyössä muiden osajärjestelmän komponenttien kanssa. Jokaisella komponentilla on rajapinta, jonka kautta päästään käsiksi komponentin tarjoamiin palveluihin, ja rajapinta, joka luettelee palvelut, jotka komponentti tarvitsee toimiakseen. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 25 Oliot Lopuksi jokainen komponentti rakentuu joukosta yhteistyötä tekeviä olioita, jotka komponenttien tapaan ovat joko sisäisiä tai ulkoisia olioita. Ulkoiset oliot toteuttavat komponentin määrittelemän rajapinnan. Sisäiset oliot tarjoavat palvelut, joita ulkoiset oliot tarvitsevat rajapinnan toteutukseen. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 26 Taina 13

14 Suunnittelun ja toteutuksen suhde Suunnittelutasolla jaottelu järjestelmäosajärjestelmä-komponentti-olio toimii hyvin. Toteutuksessa osajärjestelmistä alaspäin oliot ovat kaikkien rajapintojen toteuttajina. Suoritettavassa ohjelmistossa on vain olioita ja osajärjestelmiä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Tietorakennesuunnittelu Kun järjestelmä on saatu jaettua osajärjestelmiin, komponentteihin ja olioluokkiin, voidaan miettiä kunkin elementin käyttämiä tietorakenteita. Tietorakenteet voivat olla ulkoisia, jolloin niitä käytetään osajärjestelmän sisällä useista komponenteista tai olioluokista, tai ne voivat olla sisäisiä, jolloin ne näkyvät vain tietylle olioluokalle. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 28 Taina 14

15 6.6. Algoritmisuunnittelu Algoritmisuunnittelu on suunnitteluprosessin viimeinen vaihe. Siinä valituista ei-triviaaleista palveluista tehdään pseudokieliset kuvaukset. Kaikista palveluista ei kannata tehdä kuvauksia, sillä varsinkin sisäisiä palveluita on paljon ja useimmat niistä ovat kohtullisen suoraviivaisia toteutettavia. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Olioiden tunnistus Ohjelmiston jako osajärjestelmiin, komponentteihin ja olioihin on hyvä idea, mutta mistä nämä hienot elementit löydetään? Osajärjestelmät löydetään yleensä vaatimusanalyysissa ja viimeistään arkkitehtuurisuunnittelussa. Samat arkkitehtuurit toimivat samantyyppisissä ohjelmistoissa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 30 Taina 15

16 Olioiden tunnistus - II Seuraavat menetelmät sopivat osajärjestelmien, komponenttien ja olioiden tunnistamiseen: Sanalistat (grammatical analysis). Järjestelmän kuvauksista etsitään substantiiveja ja verbejä. Substantiivit ovat luokka-, komponentti- ja osajärjestelmäehdokkaita. Verbit ovat palveluehdokkaita. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 31 Olioiden tunnistus - III Konkreettiset ehdokkaat. Järjestelmästä tunnistetaan konkreettisia kohteita (esim. koneita), toimijoita (esim. asiakkaita), tapahtumia (esim. palvelupyyntöjä), yhteistyötä (esim. tapaamisia), paikkoja (esim. toimistoja), organisaatiota (esim. yrityksiä) jne. Näitä käytetään analyysin pohjana. Analyysia täydennetään tietorakenteilla ja algoritmeilla. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 32 Taina 16

17 Olioiden tunnistus - IV Toiminnan ymmärrys. Ensin kootaan joukko näkemyksiä tehtävästä ohjelmistosta. Jokainen näkemys sisältää joukon palveluita, jotka tunnistetaan ja sijoitellaan osajärjestelmiin. Lisäksi tunnistetaan järjestelmän toimijat ja toiminnan tulokset. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 33 Olioiden tunnistus - V Skenaariolähtöinen analyysi. Jokainen löydetty skenaario analysoidaan. Skenaarion perusteella mietitään tarvittavat osajärjestelmät, komponentit ja luokat, joiden avulla skenaario on toteutettavissa. Skenaarioista eristetyt elementit yhdistetään yhteen koko järjestelmän kuvaukseksi. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 34 Taina 17

18 Olioiden tunnistus - VI Listatut menetelmät antavat raakaelementtejä, jotka on jalostettava lopullisiksi osajärjestelmiksi, komponenteiksi ja luokiksi. Kaikkia menetelmiä käytetään usein samaan aikaan, jolloin yhdessä saadaan kattava kuva järjestelmän komponenteista ja korkean tason olioluokista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina Uudelleenkäyttö Oliopohjaisten menetelmien aikakaudella ohjelmiston osien uudelleenkäyttö on lisääntynyt huomattavasti. Uudelleenkäyttö säästää suunnittelu- ja toteutuskustannuksia, mutta voi lisätä ylläpitokustannuksia. Muuttuvat vaatimukset vaikuttavat sekä rajapintoihin että toteutukseen. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 36 Taina 18

19 Uudelleenkäytön prosessi Koko suunnitteluprosessi tehdään sellaiseksi, että toteutuksessa voidaan käyttää jo aiemmin suunniteltuja, toteutettuja ja dokumentoituja ohjelman osia; suunnittelussa voidaan eristää osia, jotka voidaan dokumentoida ja tallettaa käytettäväksi muissa projekteissa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 37 Komponenttipohjainen suunnittelu Komponenttipohjaisessa suunnittelussa pyritään yhtäältä käyttämään jo olemassaolevia komponentteja ja toisaalta eristämään uusia komponentteja yleiseen käyttöön. Pelkät olioluokat ovat huonoja eristettäviä. Luokat ovat erikoistuneita ja oliot ovat usein vahvasti kytkeytyneitä muihin olioihin. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 38 Taina 19

20 Komponentit uudelleenkäytössä Komponentti on abstraktimpi käsite kuin olio(luokka). Komponentti kapseloi yhden tai useamman yhteistyössä olevan olioluokan kokonaisuudeksi. Komponentti sopii hyvin uudelleenkäyttöön. Olioa korkeamman abstraktiotason käsitteenä se on toteutusriippumatomampi ja itsenäisempi kuin olio. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 39 Komponenttien tarjoamat palvelut Komponentit tarjoavat palveluja rajapintansa kautta. Palveluiden toteutus, käytetty ohjelmointikieli ja jopa suoritusalusta eivät näy palvelupyynnön esittäjälle. Komponenttien koko ja kompleksisuus voivat vaihdella yksinkertaisista funktioista täydellisiin järjestelmiin, kuten tietokannan hallintajärjestelmä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 40 Taina 20

21 Komponentin rajapinnat Komponentilla on kaksi rajapintaa, sisään ja ulos: Komponentti tarjoaa rajapinnan, joka määrittelee komponentin tarjoamat palvelut. Komponentti tarvitsee rajapinnan, joka kuvaa järjestelmältä vaadittavat palvelut. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 41 Komponentin rakenne Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Sommervillen mukaan komponentin lähdekoodi ei ole saatavilla - komponentti on määritelty rajapintansa mukaan. Todellisuudessa vain jotkut valmiina ostetut komponentit ovat vailla lähdekoodia. Tarkoitus on kuitenkin, että komponentin lähdekoodia ei käytetä, vaan luotetaan komponentin tarjoamaan Provides-rajapintaan. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 42 Taina 21

22 Ohjelmistojen tuoteperheet Ohjelmistojen tuoteperhe (software product family) on joukko tuotteita, joilla on jokin suunnittelua helpottava yhteys. Tuoteperheen jäsenet voivat toteuttaa ohjelmistot, joilla on samankaltainen käyttöliittymä ja ulkonäkö (look and feel), saman ohjelmiston eri alustoille, saman ohjelmiston eri ulkoisille liittymille tai ohjelmistot, joilla on yhteinen ydin. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 43 Esimerkkituoteperheitä Esimerkiksi seuraavat ovat ohjelmistojen tuoteperheitä: Microsoft Office (yhteinen ydin) Nokian kännyköiden käyttöohjelmistot (yhteinen ydin ja käyttöliittymä) Halo (videopeli) (sama ohjelmisto eri alustoille) ja ohjelmoitavien logiikoiden tuoteperheet (sama ohjelmisto eri ulkoisille liittymille) Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 44 Taina 22

23 Tuoteperheen edut Tuoteperheen tunnistaminen ja käyttö helpottaa vaatimusanalyysiä. Yhteisistä piirteistä seuraa yhteisiä vaatimuksia. suunnittelua. Yhteiset osat voidaan suunnitella kerralla. Vain sovellusriippuvat osat joudutaan suunnittelemaan erikseen. testausta. Testaus voidaan yhtenäistää ja yksinkertaistaa käyttämällä samoja testitapauksia sovellusten välillä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 45 Tuoteperheen haitat Toisaalta tuoteperheet vaikeuttavat vaatimusanalyysia. Aina ei ole selvää, mitkä tuotteet kuuluvat tuoteperheeseen. suunnittelua. Jotta tuoteperheestä on etua, perheen yhteiset osat on tunnistettava, rajapinnoista on tehtävä sellaiset, että tuoteperheen tuotteet voidaan toteuttaa ja ytimen toimintojen on sovittava kaikille tuotteille testausta. Hallintatyötä tulee lisää. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 46 Taina 23

24 Hyvä tuoteperhe Hyvän tuoteperheen edut ovat selvästi vahvemmat kuin haitat. Hyvä tuoteperhe: perheen tuotteilla on niin paljon yhteistä, että yhteisistä osista saatava säästö voittaa haitoista syntyvät kustannukset. Tuoteperheen suunnittelussa on oltava tarkkana, että ei yritetä tehdä tuoteperhettä tuotteista, joilla ei ole tarpeeksi yhteistä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 47 Tuoteperheen suunnittelu Tuoteperhe suunnitellaan vaiheittain: Ensin tunnistetaan ja suunnitellaan tuoteperheen yhteinen osa (ydin). Jatkossa tuotteita lisätään perheeseen yksitellen. Jokaisen tuotteen kohdalla tarkistetaan, että tuote voi käyttää tunnistettua ydintä. Riittää, että lisättävä tuote käyttää osaa ytimestä, jos ytimen käyttämättömät osat eivät häiritse sovelluskohtaisia osia. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 48 Taina 24

25 Suunnittelumallit Valmiiden komponenttien käyttö suunnittelussa onnistuu silloin, kun sopivia komponentteja on saatavilla. Vaikka komponentit olisi suunniteltava ja toteutettava itse, suunnittelussa voidaan käyttää hyväksi hyväksi havaittuja suunnitteluperiaatteita. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 49 Suunnittelumallit - II Hyväksi havaittuja suunnitteluperiaatteita kutsutaan suunnittelumalleiksi (design patterns). Suunnittelumallit lähtevät ajatuksesta, että samat perusrakenteet toistuvat oliopohjaisessa suunnittelussa jatkuvasti. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 50 Taina 25

26 Suunnittelumallit - III Malli tarjoaa nimensä mukaisesti hyväksi havaitun menetelmän ratkaista tunnettu suunnitteluongelma. Ratkaisu on yleensä esitetty sellaisella abstraktiotasolla, että sen perusteella voidaan tehdä sopivia toteutuksia erilaisiin sovelluksiin ja ympäristöihin. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 51 Suunnittelumallien edut ja haitat Vaikeinta suunnittelumalleissa on tunnistaa oikea malli oikeaan tehtävään. Yleisimmät mallit tulevat kuitenkin hyvin nopeasti tutuiksi ja käyttökelpoisiksi. Mallien hallinta ja käyttö helpottaa huomattavasti hyvien oliopohjaisten ratkaisujen suunnittelua. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 52 Taina 26

27 Suunnittelumallin rakenne Suunnittelumallin kuvaus sisältää seuraavat osat: Mallin nimi Nimi on mallia kuvaava tunniste suunnittelumallille. Kuvaus Kuvaus selittää, mikä on mallin tehtävä ja miten malli toimii. Mallin nimi ja kuvaus yhdessä kertovat suunnittelijalle, onko mallille käyttöä suunnitelmassa. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 53 Suunnittelumallin rakenne - II Ongelmakuvaus Ongelmakuvaus selittää ongelmakentän, mihin malli tuo ratkaisun. Ratkaisukuvaus Ratkaisukuvaus selittää ratkaisussa tarvittavat osat, niiden tehtävät ja osien väliset suhteet. Ratkaisukuvaus astetta abstraktimmalla tasolla kuin yksityiskohtainen kieliriippuva toteutus. Seuraukset Seurauksissa kuvataan mallin käytön seuraukset ja mahdolliset sivuvaikutukset. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 54 Taina 27

28 Suunnittelumalliesimerkki Esimerkkinä suunnittelumalleista esitän Observer-suunnittelumallin (tarkkailija? no miten vaan). Observer-mallia käytetään, kun olion tilasta tarvitaan useita erilaisia esityksiä. Malli erottaa esitettävän olion esityksen toteuttavista olioista. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 55 Suunnittelumalli (jatkuu) Obsever-mallin avulla voidaan esimerkiksi kuvata samaa tietoa taulukkona, piirakkana tai käyränä. Kun tieto muuttuu, muutokset näkyvät automaattisesti kaikissa Observermallilla toteutetuissa tiedon esitysnäkymissä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 56 Taina 28

29 Suunnittelumalliesimerkki (jatkuu) C D B A A B C D 0 Subject Observer 1 A: 40 B: 25 C: 15 D: 20 Observer 2 Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 57 Suunnittelumalli Observer Nimi Observer Kuvaus Eristää olion tilan esityksen itse oliosta Ongelmakuvaus Observer ratkaisee tilanteen, missä samasta oliosta tarvitaan automaattisesti muuttuvia erilaisia näkymiä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 58 Taina 29

30 Suunnittelumalli Observer - II Ratkaisukuvaus Seuraavalla kalvolla UML:lla. Seuraukset Tilan esitysten optimointi on epäkäytännöllistä. Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 59 Ratkaisukuvaus Observer Subject Observer Attach (Observer) Detach (Observer) Notify () for all o in observers o -> Update () Update () ConcreteSubject ConcreteObserver GetState () subjectstate return subjectstate Update () observerstate observerstate = subject -> GetState () Kuvalla (C) I. Sommerville 2004 Kevät 2005 Ohjelmistotuotanto / Taina 60 Taina 30

Ohjelmistotuotanto, suunnittelu Syksy Suunnittelu. Suunnittelun tulos. Suunnitteluprosessin työvaiheet. Suunnitteluprosessi.

Ohjelmistotuotanto, suunnittelu Syksy Suunnittelu. Suunnittelun tulos. Suunnitteluprosessin työvaiheet. Suunnitteluprosessi. 6. Suunnittelu Suunnittelun tulos Vaatimusanalyysin jälkeen seuraava työvaihe on suunnittelu. Siinä vaatimusanalyysin korkean abstraktiotason malleja käyttämällä luodaan alempien abstraktiotasojen malleja.

Lisätiedot

Suunnittelun tulos. 6. Suunnittelu. Suunnitteluprosessin työvaiheet. Suunnitteluprosessi. 6.1 Arkkitehtuurisuunnittelu.

Suunnittelun tulos. 6. Suunnittelu. Suunnitteluprosessin työvaiheet. Suunnitteluprosessi. 6.1 Arkkitehtuurisuunnittelu. 6. Suunnittelu Suunnittelun tulos Vaatimusanalyysin jälkeen seuraava työvaihe on suunnittelu. Siinä vaatimusanalyysin korkean abstraktiotason malleja käyttämällä luodaan alempien abstraktiotasojen malleja.

Lisätiedot

6. Suunnittelu. Suunnitteluprosessi

6. Suunnittelu. Suunnitteluprosessi 6. Suunnittelu Vaatimusanalyysin jälkeen seuraava työvaihe on suunnittelu. Siinä vaatimusanalyysin korkean abstraktiotason malleja käyttämällä luodaan alempien abstraktiotasojen malleja. Tavoitteena on

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

5. Järjestelmämallit. Mallinnus

5. Järjestelmämallit. Mallinnus 5. Järjestelmämallit Käyttäjävaatimukset pitää kirjoittaa luonnollisella kielellä. Niitä lukevat myös asiakkaat ja loppukäyttäjät. Järjestelmävaatimukset kannattaa kirjoittaa jollain rakenteisella kuvaustavalla.

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia 1. Johdanto Mitä ohjelmistotuotanto on? ohjelmointi + ohjelmisto + tekniikat + insinööritaito + kurinalainen työskentely Määritelmä (60-luvun ohjelmistokriisi): The establishment and use of sound principles

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Mallinnus. 5. Järjestelmämallit. Abstraktiot. Mallinnuksen etuja. Arkkitehtuurimalli. Yhteysmallit. Ohjelmistotuotanto, järjestelmämallit Kevät 2005

Mallinnus. 5. Järjestelmämallit. Abstraktiot. Mallinnuksen etuja. Arkkitehtuurimalli. Yhteysmallit. Ohjelmistotuotanto, järjestelmämallit Kevät 2005 5. Järjestelmämallit Käyttäjävaatimukset pitää kirjoittaa luonnollisella kielellä. Niitä lukevat myös asiakkaat ja loppukäyttäjät. Järjestelmävaatimukset kannattaa kirjoittaa jollain rakenteisella kuvaustavalla.

Lisätiedot

2. Ohjelmistotuotantoprosessi

2. Ohjelmistotuotantoprosessi 2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa

Lisätiedot

Suunnittelumalleja, MVC. Juha Järvensivu 2008

Suunnittelumalleja, MVC. Juha Järvensivu 2008 Suunnittelumalleja, MVC Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2008 Sisältö Tarkkailija Strategia Rekursiokooste Tehdas-metodi MVC Tarkkailija suunnittelumalli Tarkkailijamalli (Observer) Määrittelee olioiden

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri 2 28.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri Rajapinta UML:ssä piirteiden (attribuuttien ja operaatioiden) kokoelma, josta ei voi suoraan luoda ilmentymiä

Lisätiedot

Prosessimalli. 2. Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimallin vaihejako. Prosessimallien perustehtävät. Ohjelmiston suunnittelu. Vaatimusmäärittely

Prosessimalli. 2. Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimallin vaihejako. Prosessimallien perustehtävät. Ohjelmiston suunnittelu. Vaatimusmäärittely 2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. VIII Suunnittelumallit Observer ja State

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. VIII Suunnittelumallit Observer ja State 2015 syksy 2. vsk VIII Suunnittelumallit Observer ja State Sisältö 1. Johdanto käyttäytymismalleihin 2. Observer 3. State Suunnittelumallit Observer ja State 2 VIII.1 Johdanto käyttäytymismalleihin Päätarkoitus

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi. 11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Rutiinin muodostaminen. 2. Rutiinin muodostaminen. specification) Määrittely (specification( Määrittelyn osapuolet. Hyvän ohjelman tunnusmerkit

Rutiinin muodostaminen. 2. Rutiinin muodostaminen. specification) Määrittely (specification( Määrittelyn osapuolet. Hyvän ohjelman tunnusmerkit 2. Rutiinin muodostaminen Rutiinin muodostaminen roolit 1. Rutiinin määrittely 2. Sopimuspohjainen ohjelmointi 3. Määrittelyjen kirjoittaminen 4. Erikoistilanteiden hallinta analysointi luokat rutiinit

Lisätiedot

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä 1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles

Lisätiedot

Sisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.

Sisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1. Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto, prosessit Syksy Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimalli. Prosessimallien perustehtävät. Prosessimallin vaihejako

Ohjelmistotuotanto, prosessit Syksy Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimalli. Prosessimallien perustehtävät. Prosessimallin vaihejako 2. Ohjelmistotuotantoprosessi peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 8 Suunnittelumallit käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Yleistä Suunnittelumalli on

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Kehyksillä toteuttettujen tuotelinjojen rakenteellinen optimointi

Kehyksillä toteuttettujen tuotelinjojen rakenteellinen optimointi Kehyksillä toteuttettujen tuotelinjojen rakenteellinen optimointi Pietu Pohjalainen Geneerinen metaohjelmointi Syksy 2004 Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Oliopohjaiset

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä 1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta 1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 1 Arkkitehtuurisuunnittelu Ohjelmistoarkkitehtuurin määritelmä & arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohta ja tavoitteet Kerrosarkkitehtuuri

Lisätiedot

9. Muunneltavuuden hallinta

9. Muunneltavuuden hallinta 9. Muunneltavuuden hallinta Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat, jotka auttavat kuvaamaan, toteuttamaan ja hyödyntämään tuoterungon mahdollistamaa ohjelmistotuotteiden

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 Kai Koskimies Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto Kurssin tavoitteet Arkkitehtuurin roolin

Lisätiedot

Suunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa

Suunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa Suunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa Mika Rantakeisu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu mika.rantakeisu@edu.ramk.fi Tiivistelmä Tämä on selvitys suunnittelumallien käytöstä

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II

Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II 7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja

Lisätiedot

Hirviö. Design Patterns

Hirviö. Design Patterns Hirviö SEPA-päiväkirja Design Patterns Anssi Kalliolahti Liia Sarjakoski 8. helmikuuta 2005 1 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Menetelmän käytäntöön soveltaminen 3 3 Kokemuksia ja muutoksia 3 3.1 PP..........................................

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa 812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta 1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy

Lisätiedot

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Vaihejakomallit TAVOITE: YMMÄRTÄÄ eri vaihejakomallien etujajahaittoja 2 Erilaisia malleja Tee ja korjaa (Code-and-Fix) Vesiputousmalli (Waterfall) Vesiputousmalli

Lisätiedot

T Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON

T Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON T-76.115 Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON Suunnittelumallit Group: Muuntaja Pentti Vänskä 52572W 2 1. Toteutus Tämä henkilökohtainen harjoitustyö käsitteli suunnittelumallien (Design Patterns) käyttöä

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö Testaus 30.3.2009 Tuntiop. Sami Nikander sami.nikander@helsinki.fi 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, Sami Nikander 30.3.2009 1 Testaus Ohjelman systemaattista tutkimista

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012

Ohjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012 Ohjelmistotuotanto Luento 9 23.4.2012 Lisää suunnittelumalleja Olion rikastaminen dekoraattorilla Joskus eteen tulee tarve lisätä olioon jotain ekstraominaisuuksia, pitäen kuitenkin olio sellaisena että

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton 2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.

Lisätiedot

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Mukana palvelun tarjoajia ja palvelun käyttäjiä Perusajatuksena tyypillisesti tarjota johonkin resurssiin liittyviä palveluita 1 Asiakas-palvelin -arkkitehtuurit

Lisätiedot

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 Kai Koskimies Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto (Kajaani), Tampereen yliopisto, Turun yliopisto,

Lisätiedot

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma PULSU Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op) Projektiryhmä Heikki Manninen Noora Joensuu

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja

Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja 1 Suunnittelumallit (design patterns) Kuvaus sellaisesta luokkarakenteesta & olioiden vuorovaikutuksesta, joka ratkaisee tietyn yleisen ongelman

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto 2 Kurssin tavoitteet

Lisätiedot

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite

Lisätiedot

3. Komponentit ja rajapinnat

3. Komponentit ja rajapinnat 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

UML- mallinnus: Tilakaavio

UML- mallinnus: Tilakaavio UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

18. Abstraktit tietotyypit 18.1

18. Abstraktit tietotyypit 18.1 18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio

Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:

Lisätiedot

12. Kehysarkkitehtuurit

12. Kehysarkkitehtuurit 12. Kehysarkkitehtuurit Johdanto Kehystyypit Kehysten osittaminen Kehykset ja suunnittelumallit Kehysten etuja ja ongelmia Yhteenvetoa Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Johdanto

Lisätiedot

T Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli

T Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Harjoitustyöraportti TNT - Tarkistetaan Ne Tentit Analyysimalli Lasse Lindqvist Lasse Lopperi llindqvi@cc.hut.fi lmlopper@cc.hut.fi Andrey Rusanovich

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta

Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta 1 Toteutuksesta ja testauksesta Suunnitteluprosessista Tarkan tason luokkasuunnittelu Siirtyminen UML-kaavioista Java-toteutukseen

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä 1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles

Lisätiedot

4. Vaatimusanalyysi. Vaatimusanalyysin tavoitteet

4. Vaatimusanalyysi. Vaatimusanalyysin tavoitteet 4. Vaatimusanalyysi Laadukkaiden ohjelmistojen tuottaminen ei ole helppo tehtävä. Sen lisäksi, että ohjelman täytyy toimia virheettömästi, sen täytyy täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset

Lisätiedot

Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä

Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Ohjelmistojen mallintaminen Kesä 2012 (Avoin yliopisto) Toni Ruokolainen, 23.8.2012 Mallit Mallit ovat todellisuuden abstraktioita, jotka on muodostettu

Lisätiedot

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Sopimuspohjainen olio-ohjelmointi

Sopimuspohjainen olio-ohjelmointi Sopimuspohjainen olio-ohjelmointi Jouni Smed Kevät 2007 Yleistä Laajuus: 5 op. (3 ov.) Esitiedot: Olio-ohjelmoinnin perusteet (tai ent. Ohjelmointi I) Ilmoittautuminen: https://www.it.utu.fi/kurssi-ilmo/

Lisätiedot

opiskelun suunnittelujärjestelmä, kurki ja ilmo käyttävät kaikki samaa tietokantaa, ja uusi järjestelmä tulee osaksi tätä.

opiskelun suunnittelujärjestelmä, kurki ja ilmo käyttävät kaikki samaa tietokantaa, ja uusi järjestelmä tulee osaksi tätä. 25.1.2010 Palaverin kysymyksien selvittelymuistio Mitä ominaisuuksia halutaan? Sopivat ajat sprinttien jälkeisiin demoihin/palavereihin. - mitkä ajat sopivat? Pekka : pe 12-16 Tommi : pe 8-16 Onko ohjelmointikielen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1 kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit

Lisätiedot

Standardi IEC Ohjelmisto

Standardi IEC Ohjelmisto Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,

Lisätiedot

2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus

2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2.1 Arkkitehtuurikuvauksen merkityksestä 2.2 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.3 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla 2.4 Arkkitehtuurinäkymät ja kuvaustyypit

Lisätiedot

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioiden väliset yhteydet Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili 0..10 Omistaja-> 1..3 asiakas

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

UML:n yleiskatsaus. UML:n osat:

UML:n yleiskatsaus. UML:n osat: UML:n yleiskatsaus - voidaan hyödyntää hyvin laajasti. - sopii liiketoimintamallinnukseen, ohjelmistomallinnukseen sen jokaiseen vaiheeseen tai minkä tahansa pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia sisältävän

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Johdanto suunnittelumalleihin. 1. Yleistä

Olio-ohjelmointi Johdanto suunnittelumalleihin. 1. Yleistä Olio-ohjelmointi Johdanto suunnittelumalleihin Hyvin toimivan olio-ohjelmointiparadigmaa noudattavan ohjelman suunnitteleminen ei ole helppo tehtävä. On löydettävä sopiva luokkarakenne kuvaamaan ratkaistavaa

Lisätiedot

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Matemaattisen analyysin tukikurssi Matemaattisen analyysin tukikurssi 11. Kurssikerta Petrus Mikkola 29.11.2016 Tämän kerran asiat Eksponenttifunktio Eksponenttifunktion määritelmä Eksponenttifunktion ominaisuuksia Luonnolinen logaritmi

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta 1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles

Lisätiedot