4. Vaatimusanalyysi. Vaatimusanalyysin tavoitteet
|
|
- Annikki Nurminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4. Vaatimusanalyysi Laadukkaiden ohjelmistojen tuottaminen ei ole helppo tehtävä. Sen lisäksi, että ohjelman täytyy toimia virheettömästi, sen täytyy täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset. Implisiittiset vaatimukset: ominaisuudet, jotka oletetaan olevan kaikilla kehitettävän tyyppisillä laadukkailla ohjelmistoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvä ylläpidettävyys, selkeä ja yhdenmukainen käyttöliittymä ja virheettömyys. Näitä ei välttämättä listata erikseen, mutta siitä huolimatta tuotettavan ohjelman täytyy toteuttaa ne. Eksplisiittiset vaatimukset: vaatimukset, jotka on lueteltu erikseen ja jotka tuotettavan ohjelman täytyy toteuttaa. Nämä selvitetään vaatimusanalyysissa. Sivu Vaatimusanalyysin tavoitteet Vaatimusanalyysin tavoitteena on selvittää ohjelmistolle asetettavat vaatimukset sellaisella tarkkuudella, että niiden perusteella voidaan tuottaa haluttu ohjelmisto. Lineaarisissa malleissa työvaiheen lopputuloksena saadaan täydellinen lista vaatimuksista ja analyysi niiden vaikutuksista. Iteratiivisissa malleissa saadaan lista tällä iteraatiokierroksella vaikuttavista vaatimuksista. Vaatimukset ovat eritasoisia. Osa on hyvin korkealla tasolla, osa menee syvälle yksityiskohtiin. Sivu
2 Vaatimusten luonteesta Dokumentoitavien vaatimusten on oltava virheettömiä. Vaatimusanalyysissä tehty virhe vaikuttaa koko projektin elinkaaren ajan ja tulee kalliiksi. ristiriidattomia. Ristiriitaisuus syntyy puhutun ja kirjoitetun kielen moniselitteisyydestä. täydellisiä. Vaatimukset muuttuvat lähes poikkeuksetta projektin elinkaaren aikana, joten täydellisyyteen (ja virheettömyyteen) ei päästä. realistisia. Vaatimusanalyysissa selvitetään myös järjestelmäsuunnittelun ja toteutusympäristön asettamat rajoitukset. tarpeellisia. Tarpeellisten vaatimusten selvittäminen on yllttävän vaikea tehtävä. Vaatimukset kannattaa priorisoida. todennettavissa. Jokainen vaatimus on löydettävä tuotteesta, ja tuotteen jokainen ei-triviaali ominaisuus on oltava tunnistettu vaatimus. jäljitettävissä. Jokaisella vaatimuksella on esittäjä, joka on voitava selvittää tarpeen vaatiessa. Sivu Vaatimustyypit Vaatimusanalyysia vaikeuttaa, että vaatimukset on tarkoitettu eri tarkoituksiin: Vaatimuksia käytetään kuvaamaan tehtävää ohjelmistoa Vaatimukset toimivat sopimuksena asiakkaan ja ohjelmistoyrityksen välillä. Vaatimukset kuvaavat ohjelmiston toiminnan yksityiskohtia Vaatimukset toimivat suunnittelun perustana. Vaatimusten monimerkityksisyyden johdosta Sommerville jakaa vaatimukset kolmeen tyyppiin: käyttäjän vaatimukset (user requirements), järjestelmävaatimukset (system requirements) ja ohjelmiston määrittelykuvaukset (software design specification). Sivu
3 Vaatimustyypit jatkuvat Käyttäjän vaatimukset Vaatimukset listaavat ohjelmiston tarjoamat palvelut ja ohjelmistolle asetettavat rajoitukset. Vaatimukset kuvataan luonnollisella kielellä ja kaavioilla. Käyttäjän vaatimuksia käytetään analyysin pohjana ja yhteydenpidossa asiakkaan kanssa. Järjestelmävaatimukset Vaatimukset kuvaavat ohjelmiston palvelut ja rajoitukset yksityiskohtaisesti. Kaikki vaatimukset kuvataan samalla formaatilla. Järjestelmävaatimuksia käytetään sopimuksena asiakkaan ja ohjelmistoyrityksen välillä. Ohjelmiston määrittelykuvaukset Määrittelykuvaus on yksityiskohtainen ja kattava kuvaus ohjelmistosta. Kuvauksessa käytetään standardoituja menetelmiä, kaavioita ja strukturoitua kuvausta. Kuvaus toimii suunnittelun esiasteena. Sivu Vaatimusten luokittelu Äsken tyypiteltiin, nyt luokitellaan vaatimuksia. Käyttäjä- ja järjestelmävaatimukset voidaan luokitella toiminnallisiin (functional) vaatimuksiin ja eitoiminnallisiin (non-functional) vaatimuksiin. Toiminnalliset vaatimukset: Nämä määrittelevät, mitä palveluja ohjelmiston on tarjottava, miten ohjelmisto reagoi syötteisiin ja miten se käyttäytyy annetuissa tilanteissa. Joskus toiminnalliset vaatimukset myös määrittelevät, mitä ohjelmiston ei pidä tehdä. Ei-toiminnalliset vaatimukset: Nämä määrittelevät rajoitukset ja reunaehdot toiminnallisille vaatimuksille. Sivu
4 Vaatimusten luokittelu (jatkuu) Esimerkiksi vaikka näin: Ohjemistoon pitää pystyä tekemään kyselyjä kulloinkin paikalla olevista käyttäjistä (toiminnallinen vaatimus). Ohjelmiston on selvittävä sadasta kyselystä sekunnissa (eitoiminnallinen vaatimus). Ohjelmiston on reagoitava hälytykseen hälytysmerkkiäänellä ja vilkkuvalla näytöllä (toiminnallinen vaatimus). Hälytykseen on reagoitava alle 0,1 sekunnin sisällä hälytyksen aiheuttaneen signaalin saapumisesta (ei-toiminnallinen vaatimus). Ohjelmistossa on oltava ylläpidolle tarjotut palvelut toiseen käyttöympäristöön siirtymiseksi (toiminnallinen vaatimus). Ohjelmiston on toimittava Windows- ja Linux-ympäristöissä (eitoiminnallinen vaaatimus). Sivu Toiminnalliset vaatimukset Toiminnalliset vaatimukset ovat intuitiivisesti selkeitä. Tarkoitus on listata, mitä palveluja järjestelmä tarjoaa. Toiminnallisiin vaatimuksiin kuuluvat luonnollisesti ohjelmiston normaalit palvelut, mutta niihin kuuluvat myös virhetilanne- ja poikkeuskäsittelyn tarjoamat toiminnot ja toipumistavat. Toiminnalliset vaatimukset etsitään alkaen suurista kokonaisuuksista ja edeten kohti pienempiä osia. Vaatimukset pyritään kartoittamaan eri näkökulmista, jotta vaatimuksista saadaan mahdollisimman kattavat. Sivu
5 Ei-toiminnalliset vaatimukset Koska ei-toiminnalliset vaatimukset eivät liity suoraan palveluihin, ne eivät ole yhtä intuitiivisia kuin toiminnalliset vaatimukset. Ei-toiminnalliset vaatimukset asettavat ohjelmistolle ja sen toteutukselle rajoituksia. Rajoitus: jokin sääntö, joka ohjelmiston on toteutettava. Esimerkiksi edellä esimerkissä oli aika- ja ylläpitorajoituksia. Koska ei-toiminnalliset vaatimukset eivät suoraan käsittele ohjelmiston tarjoamia palveluja, niiden löytäminen, luokittelu ja validointi on vaikeampaa kuin toiminnallisten vaatimusten. Sivu Ei-toiminnallisia vaatimusluokkia Seuraava luokittelu voi auttaa löytämään eitoiminnallisia vaatimuksia: Nopeus: tapahtumia sekunnissa, vasteajat, päivitysajat ym. Koko: ohjelmiston koko, syöttö-/tulostiedoston koko ym. Helppokäyttöisyys: koulutusaika, opastusjärjestelmä ym. Luotettavuus: vikasietoisuusaste, saavutettavuusaika ym. Sitkeys (robustness): toipumisaika, kaatumistodennäköisyys, virhetilanteessa tietojen katoamistodennäköisyys ym. Porability: alustariippuvan koodin määrä, tuettavien järjestelmäalustojen määrä ym. Ei-funktionaaliset vaatimukset pyritään aina kuvaamaan tarkasti numeroarvoilla. Sivu
6 Ympäristövaatimukset Ympäristövaatimukset (domain requirements) ovat vaatimuksia, joiden lähtökohtana on ohjelmistoa ympäröivä toimintaympäristö käyttäjien sijaan. Ympäristövaatimukset voivat olla joko toiminnallisia tai ei-toiminnallisia vaatimuksia. Ympäristövaatimukset ovat tärkeitä, sillä ne määrittelevät ehdot, jotka ohjelmiston tulee täyttää, jotta se voi toimia järjestelmässä. Ympäristövaatimuksia ovat esimerkiksi ohjelmistolle määriteltävät rajapinnat muihin ohjelmistokomponentteihin. Sivu Vaatimusdokumentti Vaatimusanalyysin lopputuloksena saadaan vaatimusdokumentti. Se kuvaa yksiselitteisesti kaikki ohjelmistolle asetetut vaatimukset ja kehitetyt mallit. Vaatimusdokumentin täytyy täyttää seuraavat vaatimukset: Se määrittelee vain ulkoisen toiminnan: mitä ohjelmisto tarjoaa. Se määrittelee toteutukselle asetettavat rajoitukset. Se on helposti muutettavissa. Se toimii lähdeteoksena ohjelmiston ylläpitäjille. Se sisältää arvion tuotteen elinkaaresta. Se käsittelee myös virhetilanteet. Sivu
7 Vaatimusdokumentti (jatkuu) Jokaisella yrityksellä on vaatimusdokumentin pohja, joka helpottaa vaatimusdokumentin kirjoittamista. Kirjallisuudesta löytyy myös standardoituja pohjia, kuten IEEE:n standardi vaatimusdokumenteille (IEEE/ANSI ). Vaatimusdokumentti hyväksytään sekä asiakkaan että ohjelmistoyrityksen puolelta. Sen pitää olla rakenteeltaan sellainen, että kaikki sidosryhmät voivat käyttää sitä: asiakkaat, johtoryhmä, laadunvalvontaryhmä, halinto, projektipäällikkö, projektiryhmä ym. Sivu Vaatimusdokumentin sisällysluettelo Seuraava lista perustuu Sommervillen esittämään vaatimusdokumentin rakenteeseen. 1. Esipuhe (preface) Selvittää kenelle dokumentti on tarkoitettu, dokumentin versiohistorian ja yhteenvedon edellisen version jälkeen tehdyistä muutoksista. 2. Johdanto Sisältää järjestelmän yleiskuvauksen, tärkeimmät tehtävät ja yhteistyön muiden järjestelmien kanssa. Johdanto voi sisältää myös lyhyen vanhan järjestelmän kuvauksen ja viitteet vanhan järjestelmän dokumentaatioon. 3. Sanasto Määrittelee dokumentissa käytetyt termit. Dokumentin tulee olla myös alan sanastoa tuntemattoman henkilön luettavissa. Sivu
8 Sisällysluettelo (jatkuu) 4. Käyttäjän vaatimukset Määrittelee käyttäjän vaatimukset luonnollisella kielellä ja kaavioilla. Myös mahdolliset käyttäjän vaatimuksiin laskettavat ympäristövaatimukset luetellaan täällä. 5. Järjestelmäarkkitehtuuri Antaa yleiskuvan toteutettavan ohjelmiston rakenteesta. Luku sisältää myös tiedot jo valmiina olevista ohjelmistokomponenteista. Järjestelmäarkkitehtuurista tarvitaan sopivalla kuvaustekniikalla tehty kaaviokuva. 6. Järjestelmävaatimukset Märittelee yksityiskohtaiset toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset. Sivu Sisällysluettelo (jatkuu II) 7. Järjestelmämallit Sisältää yksityiskohtaisemmat mallit järjestelmän osajärjestelmistä, komponenteista ja niiden välisistä suhteista. Järjestelmämallit ovat suunnittelun perustana. Ne kuvataan yhdellä tai useammalla kuvaustekniikalla. 8. Järjestelmän kehitys Selittää odotetut laitteiston, käytön ja ohjelmiston vaatimusten muutokset. 9. Liitteet Sisältää sellaiset olemassaolevat dokumentit tai viitteet, jotka vaikuttavat tuotteeseen, mutta joita ei ole määritelty vaatimusanalyysissa. Esimerkiksi käytettävän tietokannan hallintajärjestelmän kuvaus voi olla tällainen liitedokumentti. 10. Hakemisto Sivu
9 4.4. Vaatimusanalyysin vaiheet Vaatimusanalyysissa on seuraavat työvaiheet: Kelpoisuusselvitys (feasibility study). Katsotaan, kannattaako ohjelmistoa ylipäänsä toteuttaa. Vaatimusten kartoitus ja analyysi (requirements elicatation and analysis). Kerätään vaatimuksia yhteistyössä asiakkaan kanssa ja mallinnetaan löydettyjen vaatimusten perusteella kehitettävää järjestelmää. Vaatimusten tyypittely(requirements specification). Jaetaan kartoitetut vaatimukset käyttäjävaatimuksiin ja järjestelmävaatimuksiin. Kehitetään ohjelmiston määrittelykuvaukset. Vaatimusten validointi (requirements validation). Varmennetaan, että löydetyt vaatimukset todella määrittelevät asiakkaan haluaman järjestelmän. Sivu Kelpoisuusselvitys Kelpoisuusselvitys on lyhyt esivaihe vaatimusanalyysille. Siinä pyritään vastaamaan: 1. Tuoko kehitettävä järjestelmä lisäarvoa asiakkaalle? 2. Voidaanko järjestelmä toteuttaa nykyisellä teknologialla, projektille varatulla aikataululla ja budjetilla? 3. Voidaanko järjestelmä integroida jo olemassaoleviin järjestelmiin? Lisäksi, vaikka Sommerville ei sitä listaa: 4. Kannattaako järjestelmä toteuttaa, vai voidaanko vastaava järjestelmä ostaa valmiina. Onko ostettava järjestelmä sovitettavissa asiakkaan tarpeisiin? Tuloksena saadaan päätös siitä, kannattaako järjestelmän kehitystyötä jatkaa. Sivu
10 Vaatimusten kartoitus ja analyysi Tavoitteena on löytää, luokitella ja mallintaa kaikki prosessin työvaiheeseen kuuluvat vaatimukset. Vesiputousmallissa tämä tarkoittaa kaikkia vaatimuksia. Prorotyyppimallissa tämä tarkoittaa seuraavalle prototyypille asetettavia vaatimuksia jne. Työvaiheeseen kuuluvat seuraavat osavaiheet: 1. Sovellusympäristön selvitys (domain understanding). 2. Vaatimusten keruu (requirements collection). 3. Vaatimusten luokittelu (classification). 4. Ristiriitaisuuksien selvitys (conflict resolution). 5. Vaatimusten priorisointi (priorisation). 6. Vaatimusten tarkastus (requirements checking). Sivu Käyttöesimerkit Eräs tapa kartoittaa vaatimuksia on pyytää asiakkaalta käyttöesimerkkejä (scenarios) nykyisestä ja tulevasta järjestelmän toiminnasta. Käyttöesimerkit ovat kuvauksia järjestelmän käytöstä eri näkökulmista. Esimerkki sisältää järjestelmän tilan kuvauksen ennen toiminnan alkua, normaalin toiminnan kuvauksen, poikkeustilanteiden kuvauksen, tiedot mahdollisista muista samanaikaisista tapahtumista, jotka vaikuttavat tähän käyttöesimerkkiin ja järjestelmän tilan kuvauksen toiminnan päättymisen jälkeen. Sivu
11 Käyttötapaukset Käyttötapaus (use-case) sisältää yhden tai useamman käyttöesimerkin järjestelmästä. Samankaltaiset tai samoihin järjestelmän osiin vaikuttavat käyttöesimerkit kootaan saman käyttötapauksen alle. Jokainen käyttötapaus kertoo yhden tavan toimia kehitettävässä järjestelmässä, toiminnan tehtävät ja toimintaan osallistuvat sidosryhmät. Käyttötapaukset voivat olla selväkielistä tekstiä tai niihin voidaan käyttää sopivaa kuvaustekniikkaa. Käyttötapauksia voidaan tarkentaa käymällä asiakkaan luona katsomassa nykyistä toimintaa. Sivu Vaatimusten tyypittely Kun vaatimukset on saatu kerättyä, luokiteltua ja mallinnettua, ne tyypitellään käyttäjän vaatimuksiin ja järjestelmävaatimuksiin. Samalla tarkistetaan, että vaatimukset vastaavat kehitettyjä malleja ja että mallit ovat täydelliset ja riittävät. Tarvittaessa palataan takaisin keräämään ja analysoimaan lisää vaatimuksia. Tämän työvaiheen tuloksena saadaan yksityiskohtaiset vaatimuslistat ja korkean tason ohjelmistosuunnitelmat kehitettävästä ohjelmistosta. Sivu
12 Vaatimusten validointi Viimeisenä vaiheena kerätyt, analysoidut, tarkennetut ja tyypitellyt vaatimukset validoidaan. Tarkoituksena on selvittää, että saatu vaatimuslista ja vaatimusten perusteella kehitetyt mallit ovat yhtenäiset ja toteuttavat vaatimuksille asetetut ominaisuudet: Vaatimusten on oltava virheettömiä, ristiriidattomia, täydellisiä, realistisia, tarpeellisia, todennettavissa ja jäljitettävissä. Vaatimusten validointia varten saatetaan rakentaa järjestelmästä prototyyppi tai kirjoittaa alustava käyttöohje. Sivu Vaatimusanalyysin hallinta Vaatimusanalyysi on prosessi, joten se tarvitsee hallintaa. Hallinnan tehtävä on organisoida työvaiheet ja varustautua siihen, että vaatimukset muuttuvat projektin edetessä. Myös vaatimusanalyysiin kuuluu riskienhallintaa. Riskit tunnistetaan ja niihin varaudutaan. Esimerkiksi jos on todennäköistä, että vaatimukset elävät voimakkaasti projektin aikana, kehitetään mieluummin lisäävällä mallilla tai prototyyppimallilla ohjelmistoa vähän kerrassaan toivottuun suuntaan. Sivu
Ohjelmistotuotanto, vaatimusanalyysi Syksy Vaatimusanalyysi. Implisiittiset vaatimukset. Eksplisiittiset vaatimukset
4. Vaatimusanalyysi Implisiittiset vaatimukset Laadukkaiden ohjelmistojen tuottaminen ei ole helppo tehtävä. Jos se olisi helppoa, kaikki tekisivät laadukkaita ja edullisia ohjelmia. Sen lisäksi, että
LisätiedotImplisiittiset vaatimukset. 4. Vaatimusmäärittely. Eksplisiittiset vaatimukset. Vaatimusmäärittelyn tavoitteet. Vaatimusten luonne II
4. Vaatimusmäärittely Implisiittiset vaatimukset Laadukkaiden ohjelmistojen tuottaminen ei ole helppo tehtävä. Jos se olisi helppoa, kaikki tekisivät laadukkaita ja edullisia ohjelmia. Sen lisäksi, että
Lisätiedot4. Vaatimusmäärittely
4. Vaatimusmäärittely Laadukkaiden ohjelmistojen tuottaminen ei ole helppo tehtävä. Jos se olisi helppoa, kaikki tekisivät laadukkaita ja edullisia ohjelmia. Sen lisäksi, että ohjelman täytyy toimia virheettömästi,
LisätiedotOhjelmistotuotanto
581259-4 Ohjelmistotuotanto Juha Taina Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 1. Johdanto Mitä on ohjelmistotuotanto? Ohjelmisto, ohjelmointi, tekniikkaa, insinööritaitoa, kurinalaisuutta,
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotTOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS
TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa
LisätiedotOhjelmistotuotanto, s
Ohjelmistotuotanto Ohjelmiston määrittely n tavoitteena on selvittää ohjelmistolle asetettavat vaatimukset niin yksityiskohtaisesti, että niiden perusteella voidaan tuottaa haluttu ohjelmisto. Lineaarisissa
LisätiedotOhjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus
Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotDokumentointi ketterissä menetelmissä
Dokumentointi ketterissä menetelmissä Dokumentointi kuuluu ketteriin menetelmiin niin kuin kaikkeen ohjelmistotuotantoon Dokumentointi itsessään yksi vaatimus, jonka prioriteetti pitää arvioida (asiakkaan
Lisätiedot5. Järjestelmämallit. Mallinnus
5. Järjestelmämallit Käyttäjävaatimukset pitää kirjoittaa luonnollisella kielellä. Niitä lukevat myös asiakkaat ja loppukäyttäjät. Järjestelmävaatimukset kannattaa kirjoittaa jollain rakenteisella kuvaustavalla.
LisätiedotProjektisuunnitelma. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Projektisuunnitelma KotKot Helsinki 22.9.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 + 1 op) Projektiryhmä Tuomas Puikkonen
LisätiedotMallinnus. 5. Järjestelmämallit. Abstraktiot. Mallinnuksen etuja. Arkkitehtuurimalli. Yhteysmallit. Ohjelmistotuotanto, järjestelmämallit Kevät 2005
5. Järjestelmämallit Käyttäjävaatimukset pitää kirjoittaa luonnollisella kielellä. Niitä lukevat myös asiakkaat ja loppukäyttäjät. Järjestelmävaatimukset kannattaa kirjoittaa jollain rakenteisella kuvaustavalla.
Lisätiedot2. Ohjelmistotuotantoprosessi
2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotT Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä
LisätiedotYlläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
LisätiedotOhjelmistojen testaus
Ohjelmistojen testaus Juha Taina 1. Perusteet (P&Y:1-4) Kurinalainen insinöörityö sisältää suunnittelun ja rakentamisen lisäksi välttämättä tehtäviä, joiden tarkoitus on tunnistaa ja poistaa keskeneräisestä
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 2, pe 5.11. Kertausta Ohjelmistotuotantoprosessin vaiheet: Vaatimusanalyysi- ja määrittely Mitä halutaan? Suunnittelu Miten tehdään? Toteutus Ohjelmointi Testaus Varmistetaan
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotProsessimalli. 2. Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimallin vaihejako. Prosessimallien perustehtävät. Ohjelmiston suunnittelu. Vaatimusmäärittely
2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus
LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:
LisätiedotKomponenttimallista vielä
Komponenttimallista vielä Ohjelmistotuotannon komponenttimalli (component-based software engineering (CBSE) perustuu ohjelmistojen uudelleenkäytölle Komponentti (ohjelmistotuotannon merkityksessä) = itsenäinen
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla
LisätiedotMäärittelyvaihe. Projektinhallinta
Määrittelyvaihe Projektinhallinta testaus määrittely suunnittelu ohjelmointi käyttöönotto, testaus tuotteenhallinta laadunvarmistus dokumentointi vaatimustenhallinta Määrittely Määrittely, eli kansanomaisesti
LisätiedotOhjelmiston toteutussuunnitelma
Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,
LisätiedotVaatimustenhallinta. Exit
Vaatimustenhallinta Asiakasvaatimusten hallinnan tarkoitus on analysoida ja priorisoida kerätyt asiakasvaatimukset sekä hallita niitä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Olennaista on jäljitettävyys: on
LisätiedotTETRA-laajakaistatoistin Kuvaus ja vaatimukset
Liite 1 10.2.2010 Liite 1 2(6) Sisällysluettelo 1. Hankinnan kohteen määrittely... 3 2. Sähkötekniset vaatimukset... 3 3. Käyttöympäristö... 4 4. Mekaaniset vaatimukset... 4 5. Huoltoliitäntä [local maintenance
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
LisätiedotOhjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA
Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta
LisätiedotGroupDesk Toiminnallinen määrittely
GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotSiltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter
Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
LisätiedotMäärittely- ja suunnittelumenetelmät
Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotT-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä
LisätiedotOhjelmiston vaatimusmäärittely. tietoteknisen järjestelmän osat
Ohjelmiston vaatimusmäärittely tietoteknisen järjestelmän osat toiminta dokumentit laitteisto järjestelmä tietokanta ihmiset ohjelmisto 1 Määrittelyprosessi Määrittelyprosessi ideat lähtökohdat rajoitteet
LisätiedotYhteistoimintakaavio (Esimerkki)
Yhteistoimintakaavio (Esimerkki) Käyttötapaus: Vuokraa ajoneuvo Yleiskuvaus: Käyttäjä vuokraa ajoneuvon määräajaksi. Esiehdot: Käyttäjä on hakenut vuokrausaikana vapaat ajoneuvot näytölle. Aktori: Asiakas
LisätiedotMatematiikan oppifoorumi Projektisuunnitelma
Matematiikan oppifoorumi Projektisuunnitelma Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen Ohjaaja Jukka Eskola Asiakas Mikko Mäkelä Ohjelmistotuotantoprojekti 29.10.1999
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä. Ohjelmisto ja järjestelmä. Osajärjestelmät ja käyttäjät. Järjestelmän ja ohjelmiston laadinta
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento
Käyttöliittymät t ja käytettävyys T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento 1.3.2006 Ohjeet Kirjoita oma nimesi vastauspaperiin Vain yksi vaihtoehto on oikein monivalintakysymyksissä
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
LisätiedotT Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon piirteitä
1. Johdanto Termi Ohjelmistotuotanto (Software Engineering) esiteltiin ensimmäistä kertaa 1968 pidetyssä NATO:n konferenssissa. Termi määriteltiin näin: The establishment and use of sound engineering principles
LisätiedotVaatimusdokumentti Labra
Vaatimusdokumentti Labra Helsinki 18.6.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Henrik Naakka,
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Palautepyyntö: ICT palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely
76c39 (Valtiovarainministeriö), olet kirjautuneena sisään.. toukokuuta 9 :9:46 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi
LisätiedotSoft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma
Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei
LisätiedotOhjelmistotuotanto, prosessit Syksy Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimalli. Prosessimallien perustehtävät. Prosessimallin vaihejako
2. Ohjelmistotuotantoprosessi peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotTämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:
Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus
LisätiedotOpetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen Toiminnallinen määrittely: Työsuunnitelma TYÖSUUNNITELMAN TIEDOT Versio 0.1 Laatija Ulla Angervo Laatimispäivämäärä Hyväksyjä Hyväksymispäivämäärä
LisätiedotToiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen
Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee
LisätiedotTestausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotEMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen
EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistojen vaatimusmäärittely. Vaatimusmäärittelyn faktat ja vaihtoehdot. Vaatimusmäärittelyn luonne. Vaatimusmäärittely tänään
1. Johdanto Ohjelmistojen vaatimusmäärittely Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Vaatimusmäärittely (Requirements Engineering) on yksi ohjelmistojärjestelmien kehitystyön perustehtävistä.
LisätiedotUML- mallinnus: Tilakaavio
UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001
LisätiedotStandardi IEC Ohjelmisto
Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu
HELIA 1 (14) Luento 7 Käyttöliittymäolio... 2 Olioajattelun perusteet... 3 Tavoitteet... 3 Peruskäsitteet... 4 Olio / Olioinstanssi / Olion esiintymä... 4 Ominaisuudet... 4 Toiminnot... 4 Olioluokka /
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot 3.11.2008 Harri Laine 1 t Data flow diagrams Pohjana systeemiteoreettinen järjestelmämalli Input system output Järjestelmän tehtävä on muokata lähtötiedoista
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
Lisätiedot1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia
1. Johdanto Mitä ohjelmistotuotanto on? ohjelmointi + ohjelmisto + tekniikat + insinööritaito + kurinalainen työskentely Määritelmä (60-luvun ohjelmistokriisi): The establishment and use of sound principles
Lisätiedot7 Uusia tarjouskilpailuja koskevien ilmoitusten tilaaminen
7 Uusia tarjouskilpailuja koskevien ilmoitusten tilaaminen Käyttäjä voi tilata sähköposti-ilmoituksen kaikista uusista tarjouskilpailuista valitsemallaan alalla CPV-luokituksen pohjalta. Euroopan komissio
LisätiedotKäyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa. Sisältö ja käytännöt
Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Sisältö ja käytännöt Helsingin kaupunki 21/03/17 Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Mikä on käyttäjätarina Käyttäjätarina perinteisessä hankkeessa Käyttäjätarinan
LisätiedotMenetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
LisätiedotKJR C2005 Tuotesuunnittelu, Vaatimuslista. Raporttien arviointi ja palaute
KJR C2005 Tuotesuunnittelu, 2015 Vaatimuslista Raporttien arviointi ja palaute Perusasiat 1/5 p 2 Kansilehti Tiedostomuoto Ajoissa Raportin selkeys ja pituus Erityisen hyvä listan rakenne PISTEET Kansi
Lisätiedot4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa
4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat
LisätiedotYhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita
Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:
LisätiedotToiminnallinen turvallisuus
Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti
UCOT-Sovellusprojekti Testausraportti Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 0.02 Julkinen 11. lokakuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotTietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit
Tietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit Lauri Tapola Kevät 2017 Miksi aihe on tärkeä? IT projekteista onnistuu: 34 % kustannusarvion ja aikataulun mukaisina 51 % ylittää arviot (80 % aikatauluylityksiä)
LisätiedotSEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9
AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
LisätiedotKurssin aihepiiri: ohjelmistotuotannon alkeita
Kurssin aihepiiri: ohjelmistotuotannon alkeita [wikipedia]: Ohjelmistotuotanto on yhteisnimitys niille työnteon ja työnjohdon menetelmille, joita käytetään, kun tuotetaan tietokoneohjelmia sekä monista
Lisätiedot2. Vaatimusmäärittely. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina
2. on ensimmäinen projektin osavaihe. Sitä pidetään myös tärkeimpänä vaiheena. Miksi? Ehkä seuraavat lait selittävät asiaa: Glass: huono vaatimusmäärittely on todennäköisin epäonnistuneen projektin syy.
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen suositussarja 25.2.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen
LisätiedotLiite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri
Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...
LisätiedotHUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1
HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1 Viimeksi muutettu: 2.1.2006 18:23 Juha Lähteenmäki Versiohistoria: Ensimmäinen versio HUSA.txt (1.0): 14:35 3.3.2003 Juha Lähteenmäki Mikä HUSA on?
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotTestaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma PULSU Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op) Projektiryhmä Heikki Manninen Noora Joensuu
LisätiedotTaltioni teknisen alustan arviointi
Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotHarjoitustyön testaus. Juha Taina
Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1
Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa 14.11.2008 Harri Laine 1 Oliot ohjelmiston mallinnuksessa käyttötapaus käyttää Käyttämämme oliokeskeinen perusmalli ohjelmistojen
Lisätiedot