TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET"

Transkriptio

1 SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Hyväksytty yhteistoiminta-alueen sosiaali-ja terveyslautakunnassa

2

3 1 1. YLEISTÄ SÄÄNNÖKSET TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY HAKEMINEN HAKEMUKSEN KÄSITTELY TOIMEENTULOTUEN PÄÄTÖSVALTA PÄÄTÖKSENTEKO JA PÄÄTÖS HAKEMUKSEN UUSIMINEN TOIMEENTULOTUEN MAKSATUS VIRANHALTIJAN OIKAISUPÄÄTÖS JA MUUTOKSENHAKU EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (TOTUL 11 JA 12 ) HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT OMAISUUS JA VARALLISUUS TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TAKAUTUVAT LASKELMAT MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN PERUSOSA TOTUL PERUSOSAN ALENTAMINEN Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot TERVEYDENHUOLTOMENOT (TOTUL 1 2-KOHTA) Lääkkeet Yksityislääkärin palkkiot ja terapiamaksut Fysikaalinen hoito Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon maksut) Erityisravinto Hammashoito ja hammasproteesit Terveydenhuollon matkakulut Silmälasit Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT PÄIVÄHOITO MUUT ERITYISMENOT Auton käytöstä aiheutuvat kulut ja polkupyörä Elatusapumaksut Hautauskustannukset Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus Lasten harrastemenot Kodin hankinnat ja perustamiskustannukset Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut Vuokravakuus ja muuttokustannukset Opiskelukustannukset Opintolainojen korot Vaatetus ERITYISTILANTEET LAINOJEN LYHENNYKSET, KULUTUSLUOTOT, OSAMAKSUVELAT JA MAKSURÄSTIT JÄÄNNÖSVERO MATKAKUSTANNUKSET ULOSMITTAUS, ULOSOTTOMIEHEN VAHVISTAMA MAKSUSUUNNITELMA JA KELAN PERINTÄ VUOKRARÄSTIT OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI VANKILASSA OLEVAT JA VAPAUTUVAT VANGIT YRITTÄJÄT POSTE RESTANTE-OSOITTEESSA ASUVAT... 24

4 7.10. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUEN MAKSAMINEN ULKOMAILLA OLESKELUN AJALTA PERINTÄ (TOTUL ) VOIMASSAOLO JA LIITTEET

5 3 1. YLEISTÄ 1.1. Säännökset Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukiasian käsittelyä sääntelee ensisijaisesti Laki toimeentulotuesta /1412. Toimeentulotukilain lisäksi keskeisimmät toimeentulotukiasioissa noudatettavaa menettelyä koskevat säännökset sisältyvät sosiaalihuoltolakiin ( /710), lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) ja hallintolakiin ( /434). Lisäksi toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille (STM:n julkaisuja 2013:4) Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ennaltaehkäisevästä toimeentulotuesta. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä kunnilla on mahdollisuus käyttää kohtuullisuusharkintaa. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa toimeentulotuen käsittelijöille ohjeet toimeentulotuen perusteista ja toimeentulotuen käsittelyssä noudatettavista menettelytavoista sekä merkittävimmistä toimeentulotuen linjauksista. 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELY 2.1. Hakeminen Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakemuksella tai suullisesti varatulla ajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta ja toimeentulotuen jatkohakemus on saatavissa mm. sosiaalikeskuksesta ja kaupungin palvelupisteistä. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä on erillinen liiteluettelo ja esite toimeentulotuesta ja sen myöntämisestä. Lisäksi Sotesin Internet-sivulta löytyy uuden asiakkaan toimeentulotukihakemus, jatkohakemuslomake, liiteluettelo ja esite. Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksiä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava asiakaskertomukseen tai muulla tavoin rekisteröitävä. (Hallintolaki 42 ) Uusille asiakkaille varataan aika ensimmäisen hakemuksen käsittelyä varten. Uudet asiakkaat täyttävät laajemman toimeentulotukihakemuksen. Uudelleen toimeentulotukea hakevalle on suppeampi jatkohakemus. Jos hakijan asioinnissa on yli vuoden katkos, pyydetään häntä täyttämään uuden asiakkaan hakemus, jolloin varallisuus ym. tiedot tulevat päivitetyksi. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet (asiakkaan tietojenantovelvollisuus ToTuL 17 ). Jos hakemus tai esitetyt tiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisäselvitystä yhdellä kertaa kaikista puuttuvista tiedoista ja pyyntöön sisällytetään kahden viikon määräaika sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä päätöksentekoa (Hallintolaki 31, 32 ja 33).

6 4 Selvityspyyntö:1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) Jos sosiaaliviranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään tai asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, voidaan tehdä kirjallinen pyyntö rahalaitokselle. Ennen pyynnön tekemistä asiasta on tehtävä päätös. Päätöksenteko-oikeus asiassa on delegoitu aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöille. Ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle (ks. lisäksi Kuntaliiton asiaa koskevat ohjeet). Sastamalan kaupungin sosiaalikeskuksella on tekninen yhteys Kansaneläkelaitokseen, jonka avulla Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa, mikäli asiakas ei ole toimittanut niistä tositetta Hakemuksen käsittely Toimeentulotukiasia tulee käsitellä viivytyksettä. Syynä kiireelliseen toimeentulotuen tarpeeseen voi olla esim. äkillinen odottamaton lääketarve vakavan sairauden johdosta silloin kun kyseessä ei ole säännöllinen lääkitys, matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättävä elämäntilanne. Kiireelliseksi tapauksen arvioi sosiaalityöntekijä tai sosiaalityön palveluohjaaja. Tilanteessa jossa kiireellistä toimeentulotukea hakee uusi asiakas, tulee asiassa toimittaa normaaliin tapaan hakemus asianmukaisine liitteineen. Kiireellinen toimeentulotukiasia käsitellään samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja toimeentulotuen myöntämisperusteet sinällään ovat kiireellisessäkin asiassa samat kuin toimeentulotuessa yleensä. Muut hakemukset käsitellään viivytyksettä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään lisäselvitystä ja käsittelyaika lasketaan niiden saapumisajankohdasta. Sähköpostilla saapuneet hakemukset ja lisäselvitykset käsitellään samalla lailla kuin postilla saapuneet kirjalliset hakemukset. Tietojen suojaamisvelvollisuuden ja salassapitosäädösten vuoksi sosiaaliviranomainen voi lähettää asiakkaalle viestejä sähköpostitse vain, mikäli sillä on käytössään mahdollisuus tietoturvalliseen asiointiin eli sähköposti, jolla on riittävän vahva salaus ja osapuolet voidaan tunnistaa. Sastamalan kaupungilla ei ole suojattua sähköpostiyhteyttä. Asiakkaalla on mahdollisuus toimeentulotukihakemuksessa ilmaista halukkuutensa päästä henkilökohtaiseen keskusteluun joko sosiaalityöntekijän tai sosiaalityön palveluohjaajan kanssa. Asian luonteesta johtuen tämä voidaan toteuttaa joko puheluna tai asiakasvastaanottona. Mikäli hakemus kohdistuu seuraavaan kuukauteen ja se on jätetty seitsemän arkipäivää ennen kuukauden loppua, se tulee käsitellä ja panna käytäntöön tulevan kuukauden 1. arkipäivänä.

7 2.3. Toimeentulotuen päätösvalta Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut delegoinnit viranhaltijoiden päätösvallasta. Toimeentulotukipäätöksen tekee asiaa käsittelevä etuuskäsittelijä, sosiaalityönpalveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä lakia ja voimassa olevia soveltamisohjeita noudattaen. Soveltamisohjeet kirjataan yhteiseen asiakirjaan: (H:\Sastamala\Hyvinvointi\Aluesosiaalityö\Toimeentulotuki\ohjeet). Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen liittyvistä kysymyksistä ja yleisistä toimeentulotukeen liittyvistä linjauksista voidaan keskustella aikuissosiaalityön viikkopalaverissa Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Tiedoksiantotapa ja -päivämäärä merkitään ATKohjelmaan. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen Hakemuksen uusiminen Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, tulee tukea hakea pääsääntöisesti kuukausittain. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista. Tulojen ja menojen ollessa muuttumattomat, voidaan asiakkaalle tehdä useamman kuukauden voimassa oleva päätös. Tällöin hakijan ja hänen perheenjäsentensä tulee esittää tositteet päätöksen voimassaoloajalta seuraavan hakemuksen yhteydessä. Asiakkaan velvollisuus on aina ilmoittaa hänen tiedoissaan tapahtuneista muutoksista ToTuL 17 :n mukaisesti Toimeentulotuen maksatus Tuen maksatus tapahtuu sen kuukauden aikana jota toimeentulotuki koskee. Seuraavan kuukauden toimeentulotukea ei makseta etukäteen. Maksupäiväksi voidaan valita päätöspäivää seuraava arkipäivä tai joku tulevista arkipäivistä tarpeen mukaan ja toimeentulotuki voidaan maksaa erissä. Toimeentulotuki voidaan maksaa kokonaan asiakkaalle tai maksaa sillä lasku/laskuja. Pääsääntöisesti asiakas hoitaa itse laskujensa maksun ja esittää niistä tositteet, jolloin toimeentulotuki maksetaan asiakkaan tilille. Niissä tapauksissa, joissa asiakas ei kykene hoitamaan asioitaan (esim. häätö tai sähkönkatkaisu uhkaisi) tai sopimuksen mukaan, voidaan laskut maksaa suoraan vastaanottajalle. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Takautuvalla maksamisella tulee aina olla perusteltu syy. ToTuL 15. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen.

8 2.7. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen (HaL 50 1 mom). Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä (HaL 50 2 mom). Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutettu asianosaisen omasta menettelystä (HaL 51 ). Viranomainen voi käsitellä korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta (HaL 52 ). Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös saatettiin asianomaiselle tiedoksi. Postitse lähetettynä päätös katsotaan saadun tiedoksi 7. päivänä lähetyspäivästä. Asiakkaalle luovutettu, asiakkaan allekirjoittama päätös katsotaan saadun tiedoksi luovutuspäivänä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään ToTuL 1 :n 2 momentissa ja 13 :ssä. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää: asumisen turvaamiseen häädön uhatessa ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen silloin, kun avustamisella saadaan velkakierre katkaistuksi, lisävelkaantuminen tai jatkuva toimeentulotuen tarve estettyä (ensisijaiset toimenpiteet tulee ensin kartoittaa ja niiden mahdollisuudet käyttää, kuten velkajärjestely, ei-välttämättömän omaisuuden realisointi jne) erilaisissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen, esim. avio-/avoero, vakava sairastuminen, lähiomaisen kuolema aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, esim. opiskelun tai työllistymisen edistämiseen tilanteessa, jossa muut ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole käytettävissä muihin saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin syrjäytymistä ehkäisevänä keinona Ehkäisevä toimeentulotuki on osa suunnitelmallista sosiaalityötä ja siitä päättävät sosiaalityöntekijä ja sosiaalityönpalveluohjaaja.

9 7 Mikäli asiakas hakee ehkäisevää toimeentulotukea ja meno kuuluu perus- tai täydentävään toimeentulotukeen, siitä voivat tarvittaessa tehdä päätöksen etuuskäsittelijät. Etuuskäsittelijä voi tarvittaessa kertaluonteisesti päättää ehkäisevästä toimeentulotuesta perustoimeentulotuen yhteydessä 120 euroon saakka ja myöntää maksusitoumuksen lääkkeisiin silloin, kun se edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäisee syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta 4. TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN (ToTuL 11 ja 12 ) 4.1. Huomioon otettavat tulot ja varat Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Työntekijä tarkistaa tulot ja varmistaa, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaalietuuksia. Työntekijä ohjaa asiakasta ja huolehtii siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden 27 päivän ja sen jälkeen tulevat tulot lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Palkkatulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, ulosmittaus, työpaikan henkilöstöruokailun maksut). Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikaista, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Palkkatulosta vähennetään työnantajan korvaamat matkakulut. Hakijan nettotuloja ei huomioida silta osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Laskelmassa työmatkakulut vähennetään ansiotulosta (nettotulosta). Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisena halvimman vaihtoehdon mukaan, jos työmatka on yli 5 km. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muusta perustellusta syystä oman auton käyttö on välttämätön, voidaan menoina hyväksyä 0,10 e/km. Työmatkakustannukset eivät kuitenkaan yksistään voi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta, harkinnalla voidaan huomioida 3 kk. Ellei asiakkaan ennakonpidätysprosenttia laskettaessa ole huomioitu vähennyksenä työmatkakuluja, ohjataan asiakas tarkistuttamaan ennakonpidätysprosenttinsa. Hoitotukea ei huomioida tulona, mutta sillä voidaan katsoa katettavaksi sellaiset kulut, jotka aiheutuvat sairaudesta ja vammasta, johon hoitotuki on myönnetty. Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa Kelmu-ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Tarkistetaan tiedoista, että veronalaisesta tulosta on maksettu kohtuullinen ennakkovero. Ohjataan hakemaan muutosta ennakkoveroon, jos ennakonpidätys ei ole oikean suuruinen.

10 Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus tehdä selvitys tililleen tehdyistä yksityispanoista. Pienet satunnaiset yksityispanot ja yksityislainat (muu kuin palkkatulo; esim. lahjoitukset, voitot ja lainat sukulaisilta ja ystäviltä) huomioidaan tulona 50 euroa kuukaudessa ylittävältä osalta riippumatta siitä mihin raha on käytetty. Säännölliset avustukset huomioidaan kokonaan. Lainan takaisinmaksua ei huomioida menona. Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee kaksi kertaa (20 pv:n suuruisena) samassa kuussa. Sen kuukauden päätökseen, jolloin päiväraha on ollut maksussa kaksi kertaa, päiväraha otetaan tulona huomioon 21,5 päivän mukaan. Päätökseen kirjataan tieto siitä, että päiväraha otetaan tulona huomioon 21,5 päivän suuruisena. Päivärahan maksatuksen näkee joko hakijan tiliotteelta tai Kelan tiedoista. Elatusapu ja elatustuki otetaan huomioon tulona, jos niitä on oikeus saada. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapumaksujaan, opastetaan asiakasta hakemaan Kelasta elatustukea, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulomuoto. Erotilanteessa tulee kiirehtiä elatussopimuksen laatimista (lapsen oikeus elatukseen). Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta sen kuukauden alusta lukien, kun elatussopimus tai oikeuden päätös elatusavusta on voimassa. Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena. Ulosmittauksesta on toimitettava tosite. Jos palautus on huomattava, siitä aiheutuva normiylitys voidaan jaksottaa pidemmälle ajalle. On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti 17-vuotiaiden (esim. opintotuki ja - laina, työtulo). Alle 18-vuotiaan tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät hänen huomioon otettavat menonsa. Alle 18-vuotiaiden vanhempiensa luona asuvien koululaisten lyhytaikaisten ja suhteellisen pienten kesäansioiden osalta käytetään harkintaa sen osalta, otetaanko niitä lainkaan tulona huomioon. Opiskelijan tuloiksi otetaan huomioon opintoraha, asumislisä ja opintolaina mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, mikä on ollut yrityksen tulos ja minkä verran ja minä päivinä yrittäjä on tehnyt yksityisottoja edeltävän puolen vuoden aikana. Lisäksi yrittäjä täyttää yrittäjän tuloselvityslomakkeen, joka liitetään varsinaiseen hakemuslomakkeeseen. Selvitetään mahdollisesti km-korvauksina ja päivärahoina yli verotuksessa huomioitavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. (Ks. myös kohta 7.8 Yrittäjät.) Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään toimeentulotukea, on selvitettävä, millä asiakas on tullut toimeen. Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma kirjallinen selvitys. 8

11 4.2. Omaisuus ja varallisuus Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan realisoitavissa olevia toimeentulotukeen nähden. Huomioon otettavaa varallisuutta (varat, jotka ovat muutettavissa rahaksi) ovat esim. kesäasunto, arvopaperit, osakkeet ja arvokkaat kulkuvälineet. Varat otetaan huomioon silloin, kun ne ovat tosiasiallisesti realisoitavissa. Käytetään harkintaa tilapäisen toimeentulotuen tarpeen kyseessä ollessa. Realisoinnille annetaan määräaika. Tarpeen mukaan voidaan tehdä takaisinperintäpäätös realisoitavasta omaisuudesta. Päätöksessä tulee mainita perintäkohde, esim. kesäasunto. ToTuL 20 :n mukainen takaisinperintä edellyttää hallinto-oikeuden päätöstä, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös, jonka perusteella sosiaali- ja terveyslautakunta voi hakea käräjäoikeudelta ulosottovelkojana pesäjaon, kun kyseessä on esim. kuolinpesän jakaminen. Ulosotto on haettava viiden vuoden kuluessa päätöksenteosta Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim. osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee tukea jälkikäteen. Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (Kohtuullisuudesta ks. esim. KHO / 444). 9

12 10 5. MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 5.1. Perusosa ToTuL 9 Perusosat määräytyvät ToTuL 9 :n mukaan. Yksilön perusosa lasketaan yksin asuvalle ja yksinhuoltajalle. Jos samassa taloudessa asuu useita aikuisia eli henkilö ei asu yksin, lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Alaikäiselle avoliitossa asuvalle ei voi tehdä yhteistä normilaskelmaa ja päätöstä avopuolison kanssa. (KHO /2975) Poste Restantessa-asuvalle ja asunnottomalle lasketaan yksin asuvan perusosa. Pyydetään todiste siitä, että henkilö oleskelee vakituisesti paikkakunnalla. Samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Perusosan kattamat menot on lueteltu ToTuL 7 :ssä ja niitä ei oteta huomioon erityismenoina. Pesutupa- ja pesulamaksut sisältyvät perusosan hygieniamenoihin. Jos erityistilanteissa myönnetään tukea pelkkään ravintoon, myönnetään 49 % perusosasta/ päivän perusosa Perusosan alentaminen Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma toimeentulotuen hakijan ja mahdollisesti työvoimaviranomaisten kanssa toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen yhteydessä tehtävän suunnitelman tekee sosiaalityöntekijä tai sosiaalityön palveluohjaaja Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot Asumismenot otetaan huomioon kohtuullisen suuruisina hakijan tai perheen olosuhteet huomioiden. Kohtuullisuusharkinta on aina yksilöllistä. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen suuruutta, eikä tarkoituksena ole tukea vähimmäistoimeentulon ylittävää asumismukavuutta tai -väljyyttä. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa asumismenojen enimmäisnormit. Normiin lasketaan asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot. Asumistukilain 6 :n tarkoittamia asumismenoja ovat vuokra ja yhtiövastike, lämmityskustannukset, vesimaksut, asuntolain korot ja jätehuolto. Sastamalan Vuokratalot Oy:ltä, Sastamalan Tilakeskukselta on tiedusteltu vuokrankorotusten määriä, lisäksi on otettu huomioon tilastot valtakunnallisesta asumismenojen kasvusta ja tilastot keskimääräisistä vuokrista Sastamalassa ja Punkalaitumella. Saatujen tietojen pohjalta on määritetty kohtuullisena pidettävien asumiskulujen enimmäisnormit: Kohtuulliset asumismenot

13 11 Perheen koko vuokran tai kokonaisasumiskustannusten yläraja Alivuokralaissuhteessa (eli osassa asuntoa asumisen osalta) kohtuullisena pidettävien asumiskulujen enimmäisnormit ovat: Henkilöluku asumisnormi / kk / kk Henkilömäärän noustessa yli kahden huomioidaan tapauskohtaisesti kohtuullisena pidettävät asumiskustannukset. Omakotitalon juoksevat asumiskulut (lämmitys, jätehuolto, kiinteistövero, nuohous, auraus, tienhoitomaksu, palovakuutus, tontin vuokra ym.) otetaan huomioon laskujen erääntymiskuukautena. Tilapäisen asiakkaan kohdalla asumiskulut voidaan jaksottaa. Jos hoitokulut hyväksytään todellisten laskujen mukaan, on niiden kohtuullisuutta verrattava muiden asumismuotojen hyväksyttäviin asumiskuluihin. Lisäksi otetaan erikseen huomioon taloussähkö ja vesi esitettyjen kohtuullisten kustannusten mukaisesti. Vesimaksut Lisäksi asumiskustannuksina hyväksytään vesi- ja jätevesimaksua enintään 28 /hlö/kk. Mikäli vesimaksu sisältyy vuokraan, erotetaan sen laskennallinen määrä (28 /hlö/kk) vuokrasta ja otetaan menona huomioon erikseen. Myös kohtuullinen saunamaksu hyväksytään erillisenä menona. Taloussähkö Kohtuullisena taloussähkönä (ei lämmitys) hyväksytään enintään /kk yksin asuvalla 42 yhteistaloudessa 57 perheellä (myös yh-perhe) 67 suurperheellä (lapsia 4-) 77 Jos asumismenot ylittävät selvästi Kelan asumistuen maksimirajat ja tuen tarve on pitkäaikainen, on mietittävä asumismenojen kohtuullisuutta. Kohtuullisuusharkinnassa on otettava huomioon toimeentulotukea hakevan elämäntilanne ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi/pienempi asunto.

14 12 Jos vuokraan sisältyy taloussähkö, se erotetaan vuokrasta. Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi, kuten sanomalehdet ja TV, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lämmitysöljyä voi hankkia osamaksulla, joten ohjataan asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään 2 motti/kk tai enintään 90 /kk, sisältäen kuljetuksen. Puu myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksella. Laskujen viivästyskuluja ei huomioida laskelmassa menona. Vesi- ja sähkömenoista tulee esittää asianmukaiset palveluntuottajan alkuperäiset laskut silloin, kun vuokranantaja perii vedestä ja sähköstä maksuja erilaisin vapaamuotoisin laskelmin. Alkuperäinen lasku todentaa sen, että kyseinen meno on syntynyt. Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää aina yksilöllistä hakijan olosuhteet ja vallitsevan vuokratason huomioon ottavaa harkintaa. Kun asumismenoja kohtuullistetaan, annetaan määräaika, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen, määräaika vähintään 3 kk). Asumismenot otetaan huomioon todellisina tämänkin jälkeen, jos asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuhintaista asuntoa, mutta ei ole sitä saanut. Päätöksen yhteydessä hakijaa opastetaan hakemaan asuntoa Tilakeskukselta, Punkalaitumen kunnalta tai yksityisten välitystoimistojen kautta. Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukena myönnetä toista kertaa. Kyseeseen voi tulla ehkäisevä toimeentulotuki. Omakotitalon tai vastaavan kiinteistömenot Omakotitalojen ja omistusasuntojen asumismenoista huomioidaan vastike, asuntolainan korko, lämmityskustannukset, vesilaskut, kiinteistövero, tontin vuokra, jätehuolto, ekomaksu, nuohous, kohtuullinen koti- ja palovakuutus. Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut Perheen koko Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut Kohtuulliset neliöt (hlöä) (euroa) 1 145, , , , , , , ,83 135

15 13 lämpö: kohtuulliset asumisneliöt x 1.27 /kk (v. 2014) vesi: hlöiden lkm x 29,17 /kk (v. 2014) muut asuinkulut: 69,02 /asunto/kk. (v. 2014) Mikäli on vaikea arvioida omakotitalon kohtuullisia asumismenoja, voidaan käyttää yllä olevaa taulukkoa. Mikäli käytetään hoitokulujen laskennallista arviota, ei hoitokuluja oteta erikseen huomioon, vaan lähes kaikki asumisen juoksevat kulut, kuten lämmitys-, vesi-, vakuutusmaksut sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, taloussähkö ja asuntolainan korot huomioidaan laskelmassa erikseen menona. Omakotitalon asumismenoihin tulee asukkaan osata varautua vuoden aikana. Omistusasunnon kustannusten tulee olla suhteessa asiakkaan maksukykyyn. Yhtiövastike Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon käyttövastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut huomioidaan menoina. Osaomistusasunnon pääomavastike, joka on lainan lyhennysosuutta, ei hyväksytä asumismenoksi Koti- palo ja muut vakuutukset Kohtuullinen asuinkiinteistön koti-irtaimiston osuus ja palovakuutusmaksu huomioidaan menoina. Omakotitalon kotivakuutusmääränä huomioidaan enintään 200 /vuosi. Kerros- ja rivitaloasunnot Asukkaiden lukumäärä hyväksyttävä vakuutusmaksu euroa/vuosi yksin asuva 50 2 henkilöä 60 3 tai enemmän Terveydenhuoltomenot (ToTuL 1 2-kohta) Lääkkeet Käsikauppalääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet ja muut pienehköt terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon reseptillä määräämät lääkkeet huomioidaan normilaskelmassa. Asiakkaan tulee esittää voimassa olevat reseptit tai ostamistaan lääkkeistä resepti ja siihen kuuluva tosite tai apteekin selvitys ostetuista/ lunastamatta olevista lääkkeistä. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin määrittämä edullisin vaihtoehto, jos lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Samalla tulisi suosia sv-korvattavia lääkkeitä, jotka kerryttävät vuosittaista Kelan lääkekattoa. Mikäli tukea haetaan laihdutus-, tupakanvieroitus- tai potenssilääkkeisiin sekä rokotteisiin, ei niihin pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Asiakaskohtaisesti on perusteltua selvittää, onko kysymys tilanteesta, jossa lääke on sairaanhoidon kannalta tarpeellinen. Tällöin toimeentulotuen hakijalta edellytetään, että hän toimittaa lääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta (KHO /1887 ja 1889).

16 5.4.2 Yksityislääkärin palkkiot ja terapiamaksut Yksityislääkäreiden palkkiot ja lääkäriasemamaksut sekä terapiamaksut voidaan hyväksyä vain perustelluista syistä. Näitä ovat erikoishoidon tarve, hoito vaatii kiireellisyyttä tai jos hoitosuhde on jatkunut pitkään. Toimeentulotuessa hyväksytään tällöin sairausvakuutuskorvauksen ylittävä osuus kustannuksista. Kiireettömiä yksityisen terveydenhuollon maksuja ei tarvitse huomioida lainkaan KHO:n tekemien ratkaisujen perusteella. KHO / 2011 ja Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito on pyrittävä järjestämään terveyskeskuksen kuntoutuksen kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun on ensin selvitetty, että hoito on kiireellistä ja välttämätöntä tai perusteltua, esim. työhön paluun nopeuttamiseksi, eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse. KHO /3247 Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset muut etuudet kuten Kelan tai vakuutusyhtiön kautta tulevat korvaukset Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon maksut) Lyhytkestoisen hoidon maksu otetaan menona huomioon ja pääsääntöisesti täysi perusosa ensimmäisen 30 vuorokauden ajan. Sen jälkeen perusosana huomioidaan käyttövara 99 /kk (3,30 /pv) niiltä päiviltä, jolloin asiakas on ollut laitoshoidossa. Kun tehdään toimeentulotukilaskelmaa, voidaan lasku ajoittaa hoitokuukauden mukaan: eli esim. lokakuun hoidosta tullut lasku lokakuun menona jne. Eräpäiväteoriaa käytetään lyhyissä hoitojaksoissa. Jos henkilölle on määrätty laitos- ja sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle yleensä synny toimeentulotuen tarvetta. Hoito sisältää kaikki välttämättömät menot. Jos pitkäaikaishoito näyttää jatkuvan pitkään, tulee menojen alentamiseksi harkita mahdollisesta omistus- tai vuokra-asunnosta luopumisesta. Laitoshoidon aikana on asuminen turvattu muulla tavoin. Annetaan sopivaksi katsottava määräaika asian järjestämiseksi tapauskohtaisesti Erityisravinto Raskaus, diabetes, laktoosi-intoleranssi eivät aiheuta huomioitavia erityiskustannuksia. Jos henkilöllä on sairaus, joka aiheuttaa erityisravintokustannuksia, hän voi hakea Kelan vammaistukea, keliakiaa sairastavan ruokavaliokorvausta tai lapsen hoitotukea. Myönnettyä tukea ei oteta tulona huomioon toimeentulotuessa, eikä erityisravintokustannuksia menoina Hammashoito ja hammasproteesit Hammashoidossa käytetään ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityinen palvelu voidaan huomioida, jos hoidon tarve on kiireellinen tai sitä ei voida antaa julkisena palveluna. (Julkisen hammashoidon ensisijaisuudesta ks. esim. KHO / 2011.) Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotukiasiakkuutta ja hammashoidon

17 tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Jos toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aikaisemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään pääsääntöisesti, että hammashoito kustannetaan omin varoin. Isommissa hammashoidon toimenpiteissä kustannukset voidaan jaksottaa esimerkiksi kolmelle kuukaudelle. Hammashoitolaskuista ei huomioida menona peruuttamattomia aikoja. Yksityisen hammashoidon edellytyksenä voi olla pitkäaikainen hammaslääkärisuhde ja jo aloitettu hammashoito yksityisellä. Asiakkaalle voidaan antaa aikaa saattaa välttämätön hoito yksityisellä loppuun ennen siirtymistä julkisen hammashoidon palveluun. Hammasproteesit hankitaan hammasteknikon kautta, koska hinnat ovat edullisimmat. Asiakkaan tulee pyytää proteeseista kustannusarviot. Toimeentulotuen myöntämiselle uudelleen hammasproteesin hankintaan tulee olla perusteltu syy, esimerkiksi sairaudesta johtuva laihtuminen/ lihominen, muutokset leukaluussa tai proteesin rikkoutuminen niin ettei sitä ole mahdollista korjata Terveydenhuollon matkakulut Terveydenhuollon matkat huomioidaan menona perustoimeentulotuessa. Huomioidaan enintään 14,25 e/matka. Kilometrikorvaus 0,20 e. Matkat hyväksytään Kelan matkojen vuotuisen omavastuuosuuden täyttymiseen asti Silmälasit Silmälaseja varten myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumus ja ennen sen myöntämistä selvitetään lasien hankinnan välttämättömyys. Asiakkaan on hankittava kustannusarvio silmälaseista vähintään kahdesta eri optikkoliikkeestä. Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset. Asiakasta kehotetaan etsimään edullisin vaihtoehto. Silmälasien kehyksiin huomioidaan menona enintään 80 euroa ja linssit otetaan menona huomioon määräyksen mukaan välttämättömiltä osiltaan. Erikoislasien (esim. sangat porataan linsseihin) kustannusarviosta hyväksytään normaalilasien vastaava enimmäismäärä menona. Piilolasit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita: työolot, lääkärin määräys. Piilolasinesteet sisältyvät perusosaan. Jo maksetut lasit voidaan hyväksyä takautuvasti enintään edellisen kuukauden ajalta normilaskelmassa perustelluista syistä harkinnan mukaan kohtuuhintaisina. Lapsen silmälasien hankinnassa käytetään harkintaa tapauskohtaisesti esim. lapsen ikä huomioiden. Lasien tulee olla normaalia kestävämmät. Jos toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aikaisemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään pääsääntöisesti, että silmälasit kustannetaan omin varoin. Kustannukset voidaan jaksottaa esimerkiksi kolmelle kuukaudelle Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Tilanteessa jossa asiakas on itse hakeutunut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin eivätkä hänen tulonsa ja varansa riitä hänen tarvitsemiensa palveluiden ja välttämättömien elinkustannusten kattamiseen, menetellään palvelumaksujen huomioon ottamisessa toimeentulotuessa samoin kuin muiden yksityisten palvelujen kohdalla. Kunnan järjestämässä palvelukodissa tai asumispalveluyksikössä asuvalle tehdään laskelma, jossa huomioidaan menoina

18 16 ateriat, palvelumaksu ja terveydenhuollon menot hoitotuen ylittävältä osalta vuokra perusosa (yhdessä asuvan) 51 % Muun kunnan yhteistoiminta-alueen alueella sijaitseviin palveluasumisen yksikköihin sijoitetuille asiakkaille hoitomaksu kunnalle merkitään laskelmaan käytettävissä olevaksi tuloksi. Maksun alennus on ensisijainen toimeentulotukeen nähden ja se haetaan sijoittavalta kunnalta. 6. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT 6.1. Päivähoito Muutoin kuin satunnaisesti toimeentulotuen piirissä asioivan perheen tulee hakea muutosta päivähoitomaksuun. Jos kyseessä on esim. vanhemman työn päättyminen ja päivähoitomaksun erääntyminen sen jälkeen, huomioidaan maksu normilaskelman menona. Asiakasmaksulain 11 :n nojalla voidaan päivähoitomaksun perimisestä luopua mm. huollollisista syistä. Päivähoidon asiakasmaksun vapautusmahdollisuuden osalta asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä varhaiskasvatuspäällikköön. Yksityisistä päivähoitopalveluista aiheutuvat menot voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. KHO / Muut erityismenot ToTuL 7c :n 3 kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottuja menoja. Erityismenoja huomioitaessa on syytä tarkastella perheen kokonaistilannetta pidemmällä aikavälillä ja perheen toimeentulotuen lisäksi saamia muita tuloja ja etuuksia. Erityismenojen huomioon ottamisen on perustuttava todelliseen tarpeeseen kokonaistilanne huomioon ottaen. Perustelu tulee merkitä asiakkaan asiakaskertomukseen Auton käytöstä aiheutuvat kulut ja polkupyörä Autosta johtuvia menoja ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Autopaikkamaksuja ei huomioida vuokran yhteydessä. KHO /135 Polkupyörän hankintaa voidaan tukea enintään 90 eurolla, jos pyörä on välttämätön lapsen liikkumisen helpottamiseksi tai aikuisen osallistumiseksi työhön, työhallinnon toimenpiteeseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai jos pyörää tarvitaan asiointimatkoihin (asiakas asuu haja-asutusalueella). Meno sisällytetään laskelmaan.

19 Elatusapumaksut Elatusapumaksun maksaminen voidaan ottaa huomioon normilaskelmassa menona, jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut todisteellisesti suoritettu. Muussa tapauksessa on ensisijaisesti haettava elatusmaksuun muutosta ja elatusmaksun saaja hakee elatustukea. Jos muihin etuuksiin (kansaneläke, työttömyyspäiväraha) sisältyy lapsikorotuksia elatusvelvollisuuden perusteella ja ne tosiasiassa maksetaan elatusmaksun saajalle, ei niitä oteta maksajan tulona huomioon Hautauskustannukset Toimeentulotukipäätös perustuu vainajan kuolinpäivän taloudelliseen tilanteeseen. Tukea voidaan myöntää välttämättömien hautausmenojen kattamiseen maksusitoumuksena varattomalle henkilölle. Välttämättömät hautausmenot sisältävät arkun, vainajan vaatetuksen, kuljetuksen ja yksinkertaisen kukan arkun kannelle. Hautauskustannuksina hyväksytään laskelman perusteella enintään 550. Seurakunnan menona hyväksytään välttämättömät menot kuten hautapaikka, haudan kaivaminen ja haudan peittäminen tai vaihtoehtoisesti tuhkauksesta aiheutuneet menot. Hautapaikan hoitokustannuksia ei huomioida menona. Hautauskuluja toiselle paikkakunnalle ei hyväksytä niiltä osin, jotka syntyvät toiselle paikkakunnalle hautaamisen johdosta. Jos henkilö on kuollut täysin varattomana ja on ollut pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas, voidaan päätös tehdä ennen perukirjan tekoa, jolloin myönnetään maksusitoumukset hautaustoimistoon ja seurakunnalle tietyistä määristä. Kuolinpäivän jälkeen mahdollisesti maksettavat eläkkeet, osaketulot ja muut palautukset huomioidaan, jos niiden määrä on tiedossa päätöstä tehtäessä. Hautauskuluihin voidaan myöntää tukea perukirjan osoittaman varattomuuden perusteella. Maksamattomia laskuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Muita hautauskustannuksia ei huomioida, kuten muistotilaisuuspaikan vuokraa, sanomalehti-ilmoituksia, hautakiveä, siunauskappeliin kukkia tms. Perunkirjoituskulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Omaiset vastaavat itse sopimistaan kuluista. Jos vainajalle jää omaisuutta, jota ei lyhyellä aikavälillä voida realisoida, esim. leski jää asumaan yhteiseen omistusasuntoon, voidaan päätös tehdä takaisinperinnällä myöhemmin realisoitavasta omaisuudesta sopimalla asiasta pesän osakkaiden kanssa. Takaisinperintä tulee tapahtua viiden vuoden kuluessa. Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös, jonka jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunta hakee ulosmittausvelkojana käräjäoikeudelta varallisuuden ulosmittausta (kuolinpesän pesäjakoa). Hakemuksen Hämeenlinnan hallintooikeuteen tekee perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja. Hautajaisvaatetus sisältyy pääsääntöisesti perusosaan kuten muukin vaatetus. Kun kyse on lähiomaisen (vanhemmat, lapset, sisaret) hautajaisista, voidaan eri-

20 tyismenoina hyväksyä matkakustannukset hautajaisiin, halvimman vaihtoehdon mukaan. Kukkavihkoon voidaan myöntää avustusta enintään 55 euroa Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus Passin hankinta sisältyy perusosaan, eikä niitä pääsääntöisesti huomioida erityismenona. Henkilökortin aiheuttamat menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina menoina, koska toimeentulotuki maksetaan pääsääntöisesti pankkiin, missä henkilöllisyys on todistettava. Kuvan hankinta henkilökorttiin sisältyy perusosaan. Kansalaisuushakemuksen kustannuksia arvioitaessa tulee asiakkaan kokonaistilanne ottaa huomioon päätöstä tehtäessä. KHO / Lasten harrastemenot Jos perhe on saanut pitkään toimeentulotukea, voidaan lasten harrastusmenoja tukea enintään 250 eurolla/lapsi/vuosi Kodin hankinnat ja perustamiskustannukset Yksittäiset kodin hankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Poikkeuksena voivat olla jääkaapin, lieden tai sänkyjen sekä keittiön ruokaryhmä hankinta ja lapsiperheille pesukone perustelluista syistä. Muutto ei sinänsä oikeuta kodinhankintoihin toimeentulotuella. Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon/ asunnottomuuden jälkeen enintään yksinäiselle henkilölle 150 euroa ja perheelliselle 250 euroa. Kodinkoneisiin voidaan myöntää avustusta: pesukoneen hankintaan enintään 300 euroa, jos se välttämätön hakijan terveydellisten syiden takia eikä sitä voida myöntää vammaispalveluna ja jos kyseessä on lapsiperhe, eikä taloyhtiössä ole pesukonetta Kotoa itsenäiseen asumiseen muuttaville nuorille ei myönnetä kodinperustamiskuluja, vaan edellytetään heidän saavan välttämättömät tavarat kotoa/ sukulaisilta/ kirpputoreilta. Myös avioerotilanteessa välttämättömät tarvikkeet katsotaan saatavan pääsääntöisesti yhteisestä kodista (omaisuuden ositus) Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet Lapsen välttämättömiin hoito- ja muihin tarvikkeisiin voidaan myöntää enintään 240 euroa. Hoitotarvikkeet toimeentulotukena lähinnä ensisynnyttäjille, kun hankinta on välttämätön. Tarpeen pitää olla todellinen ja perheen kokonaistilanne on otettava huomioon. Ne edellytetään ensisijaisesti hankittavan käytettyinä. Hankinnasta on esitettävä tosite.

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula 2 Esipuhe Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2013 lukien Perusturvalautakunta 16.4.2013 36 1 Sisältö 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 1.2 Menettely toimeentulotukiasioissa... 2 1.3 Toimeentulotuen

Lisätiedot

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015)

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Jokaisella on ensisijainen

Lisätiedot

Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE

Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska 2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2007 ISSN 1458-6444 ISBN 978-952-466-421-9 (nid.)

Lisätiedot

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Sisällys ALUKSI... 4 1 VALTION TUKEMIEN VUOKRA-ASUNTOJEN ERITYISPIIRTEITÄ... 5 1.1 Asukasvalinta... 5 1.2 Vuokranmääritys... 6 1.3 Luovutukset...

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustusohje 2014

Korjaus- ja energia-avustusohje 2014 Korjaus- ja energia-avustusohje 2014 21.1.2014 SOVELTAMISALA JA VOIMAANTULO Vuoden 2014 korjausavustuksia myönnettäessä noudatetaan lakia asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005),

Lisätiedot

Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje

Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje OHJE TEM/117/03.01.05/2014 1.2.2014 Voimassa 1.2.2014 toistaiseksi Sisältö

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Kirkkonummen kunta Perusturva Vammaispalvelut Voimassa 1.5.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON...3 2 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN...3 2.1

Lisätiedot

OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE

OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE SISÄLLYS Yksityishenkilön velkajärjestely pähkinänkuoressa 3 Miten velkajärjestelyä haetaan ja miten hakeminen etenee? 4 Velkajärjestelyhakemuksen liitteet 6 Malli: Velkaantumishistoria

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

Yhtymähallitus 22.5.2012 61 Liite 1. Ikäihmisten palvelulinja / Geriatriakeskus OMAISHOIDON TUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus 22.5.2012 61 Liite 1. Ikäihmisten palvelulinja / Geriatriakeskus OMAISHOIDON TUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 22.5.2012 61 Liite 1 Ikäihmisten palvelulinja / Geriatriakeskus OMAISHOIDON TUEN SOVELTAMISOHJEET Hyväksytty yhtymähallituksessa 22.5.2012 Laki omaishoidon tuesta (omaishoitajalaki) tuli

Lisätiedot

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Apurahatietoa tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Elina Katainen Elina Katainen, Tieteentekijöiden liitto Taitto: Tuomo Tamminen/Päälause Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2013 ISBN 978-952-67153-6-0

Lisätiedot

HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ

HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ Kuluttajaoikeuden linjauksia HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ Linjauksen ja valvonnan lähtökohtia... 2 Perintälain soveltaminen ja lain pakottavuus... 2 Mikä on kuluttajasaatava?... 3 Velallisella

Lisätiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa OPAS 5 2013 Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa Осуществление предпринимательской деятельности и регистрация фирмы в Финляндии Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja

Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Artikkeli on julkaistu Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirjassa 2003 2004 (Helsinki

Lisätiedot

Aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien aktivointi

Aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien aktivointi Aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien aktivointi ti- ja työllistämi mis- palvelujen kustannuks tannuksia ja vaikutuks tuksia ANNE-MARI ULFVES, RAIJA LÄÄPERI, ANTTI RAUTIAINEN & KATI NÄRHI Julkaisija

Lisätiedot

Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen

Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Vanhemman tehtävät lapsensa edunvalvojana Mitä edunvalvonta tarkoittaa ja kuka on lapsen edunvalvoja? Kuka valvoo edunvalvojan toimintaa? Miten lapsen omaisuutta

Lisätiedot

ja toimintamahdollisuuksia järjestämällä heille liikkumismahdollisuudet samoin edellytyksin kuin joukkoliikennettä käyttäville espoolaisille.

ja toimintamahdollisuuksia järjestämällä heille liikkumismahdollisuudet samoin edellytyksin kuin joukkoliikennettä käyttäville espoolaisille. VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2009 ALKAEN Kumoaa vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta 13.12.2007 annetun toimintaohjeen Espoossa. 1. TAVOITE Kuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Helsinki 2008 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS 3. uudistettu painos Painetun julkaisun ISBN 978-952-213-359-5

Lisätiedot

OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA

OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA 1 HYVÄN VÄLITYSTAVAN OHJE Hyvän välitystavan ohje julkaistaan 16.9.2008 pidettävässä lehdistötilaisuudessa, jolloin se astuu voimaan. Ohjeen työstämiseen ovat osallistuneet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014 Yleinen osa

Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014 Yleinen osa Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014 Yleinen osa VALVONTAOHJELMIA 2:2012 Dnro 8247/05.00.04/2011 Päiväys 26.1.2012 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA

JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA 2 SISÄLLYSLUETTELO: Yleistä 3 Mikä on työtapaturma 4 Mikä on ammattitauti 5 Toimenpiteet työtapaturman sattuessa 5 Tapaturmailmoitus 7 Tapaturma- ja ammattitautikorvaukset

Lisätiedot

Palvelemme numerossa 0800 9 3488 maanantaista torstaihin kello 10 12.

Palvelemme numerossa 0800 9 3488 maanantaista torstaihin kello 10 12. Talous- ja velkaneuvonta Jos sinulla on rahavaikeuksia, Talous- ja velkaneuvonta voi auttaa sinua. Sinulla voi olla paljon tai vähän velkaa. Maksat ehkä jo velkaa, tai sinulta peritään sitä. Voit joka

Lisätiedot

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS 4. päivitetty painos FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS TEAM PRO YTN Sisällysluettelo YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUOPAS HENKILÖSTÖVAIKUTUKSISTA 3 1. TAUSTATIEDOT 3 1.1 Taloudelliset taustatiedot ja

Lisätiedot

Oikeus liikkua ja asua. vapaasti Euroopassa. Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO

Oikeus liikkua ja asua. vapaasti Euroopassa. Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO Oikeus liikkua ja asua vapaasti Euroopassa Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO Oikeusasioiden pääosasto 1 Tässä oppaassa kerrotaan, mitä oikeuksia EU:n kansalaisella on liikuttaessa Euroopan

Lisätiedot

YT10 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET

YT10 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET YT10 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET businessoulu.com 2015 2 YT10 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET SISÄLTÖ SIVU 1. YLEISTÄ 3 2. YRITTÄJÄN VAKUUTUKSET 3 2.1 Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL 3 2.2 Yrittäjän muut

Lisätiedot

7T]ZX[ÝbcÝ_P[eT[dP[P] chýtwc^b^_x\db $! # "! &

7T]ZX[ÝbcÝ_P[eT[dP[P] chýtwc^b^_x\db $! # ! & Henkilöstöpalvelualan työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 1 3 Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset muut sopimukset.. 2 4 Työn johto,

Lisätiedot

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA Tässä ohjeessa käydään läpi virhevastuuta ja takuuta koskevat periaatteet. Virhevastuuta koskevat säännökset on määritelty kuluttajansuojalain 5 luvussa ja

Lisätiedot

Työelämän tietosuoja

Työelämän tietosuoja Työelämän tietosuoja Työelämän tietosuoja Johdannoksi Työnantajan toimintaan liittyy tarve kerätä työntekijöiden henkilötietoja. Yksityisyyden suojaan taas kuuluu työnhakijan, työntekijän ja virkamiehen

Lisätiedot