OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE"

Transkriptio

1 OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE

2 SISÄLLYS Yksityishenkilön velkajärjestely pähkinänkuoressa 3 Miten velkajärjestelyä haetaan ja miten hakeminen etenee? 4 Velkajärjestelyhakemuksen liitteet 6 Malli: Velkaantumishistoria 8 Velkajärjestelyn edellytykset 9 Velkajärjestelyn esteet 9 Näin hakemus etenee oikeudessa 11 Kysy velkajärjestelystä 12 Velkajärjestelyä kannattaa hakea 12 Liitteet Liite 1. Velkalista 13 Liite 2. Maksuvaran laskeminen 15

3 YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY PAHKINÄNKUORESSA Yksityishenkilön velkajärjestely on viimesijainen keino velkaongelman ratkaisemiseen. Sen myöntää tuomioistuin, jos velkaongelmaa ei ole saatu ratkaistua millään vapaaehtoisella järjestelyllä velkojien kanssa eli sovittelemalla. Velkajärjestelyn voi saada vain pysyvästi tai pitkäaikaisesti maksukyvytön ja Suomessa asuva yksityishenkilö. Velallista pidetään maksukyvyttömänä, jos - hänen tulonsa ovat niin pienet, ettei hän pysty maksamaan velkojaan lainkaan tai - velkaa on niin paljon, että niiden maksaminen kestäisi kohtuuttoman pitkään eikä hänellä ole - lainkaan tai riittävästi myytävää omaisuutta, jolla velat voisi maksaa pois. Velkajärjestelyä myönnettäessä punnitaan edellytyksiä ja esteitä, joista on tarkemmin sivulla 9. Velalliselle laaditaan maksuohjelma, jonka aikana hän maksaa vakuudettomia velkojaan maksukykynsä mukaan ja vapautuu loppuveloista. Maksuohjelma-aika on pääsääntöisesti kolme vuotta. Se voi olla myös viisi vuotta, jos velkajärjestely on myönnetty, vaikka sille on ollut myös joitakin esteitä. Samoin silloin kun velallinen todetaan maksukyvyttömäksi ja vapautetaan velan maksusta (ns. nollaohjelma). Velkajärjestelyyn kuuluvat velallisen kaikki velat, jotka ovat syntyneet ennen velkajärjestelyn alkamista. Velkajärjestely ei vapauta muita velassa osallisina olevia kuten takaajia, pantinantajia tai rinnakkaisvelallisia. Velkoja velkoo heiltä sen osuuden velasta, jota velallinen ei velkajärjestelyssä pystynyt maksamaan. Näitä velkoja ei voi jättää järjestelystä pois ja sen ohessa hoidettavaksi. Kohtuukokoisen ja -arvoisen omistusasunnon tai työmatkaan tarvittavan auton voi säilyttää, jos kykenee maksamaan sen vakuusvelkaosuuden. Asunnon säilyttäminen pidentää maksuohjelmaa usein 10 vuoteen. YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYÄ KUTSUTAAN ERI NIMILLÄ, KUTEN VELKASANEERAUS, TUOMIOISTUINJÄRJESTELY TAI -MENETTELY, LAKISÄÄTEINEN VELKAJÄRJESTELY, PAKOLLINEN VELKAJÄRJESTELY. KAIK- KI TARKOITTAVAT SAMAA ASIAA. / 3

4 MITEN VELKAJÄRJESTELYÄ HAETAAN JA MITEN HAKEMINEN ETENEE? Velkajärjestelyä haetaan oman asuinpakkakunnan käräjäoikeudesta velkajärjestelyhakemuslomakkeella liitteineen. Tarvitset siinä talous- ja velkaneuvojan apua. Velkajärjestely on hakemusasia. Se ei ole täysimittainen oikeudenkäyntimenettely istuntoineen kuten esimerkiksi riita-asiat ovat. Velkajärjestelyn hakeminen etenee hieman eri tavoin eri paikkakunnilla. Etenemisestä on kerrottu alla mahdollisimman yleisluonteisesti. Varaa henkilökohtainen käyntiaika kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan. Puhelinnumeron ja yhteystiedot saat helpoimmin soittamalla oman kunnan puhelinvaihteeseen. Luettelo talous- ja velkaneuvojista löytyy myös osoitteesta (Etusivu > Talous- ja velkaneuvonta). Saat vahvistuksen ajanvarauksesta sekä toimintaohjeet postitse kotiisi noin viikon kuluttua. Joillakin paikkakunnilla velallisen täytyy toimittaa neuvontatoimistoon tulo- ja menotiedot sekä listaus veloista ennen kun saa ajan talous- ja velkaneuvojalle. Käytäntö on parempi kuin miltä se kuulostaa, sillä se nopeuttaa neuvontaan pääsyä. Ryhdy keräämään papereita PYYDÄ APUA OMILLE JALOILLE -TUKIHENKILÖLTÄ TAI YSTÄVÄLTÄ, JOS VELKA-ASIOIDEN LÄPIKÄYMINEN OMIN VOIMIN TUNTUU VAIKEALTA. Ota talteen kaikki perintäkirjeet ja rästilaskut. Älä heitä tässä vaiheessa mitään pois. Tukihenkilö tai ystävä voi auttaa sinua kirjeiden avaamisessa ja selvittelyssä. Ensimmäiselle käyntikerralle talous- ja velkaneuvontaan tarvitset mukaasi: a. ulosottotodistus b. lista muista veloista c. tositteet tuloista d. tositteet menoista e. muut liitteet, mikäli olet innokas Käytä apuna liiteluetteloa sivulla 6. Tilaa ulosottovirastosta ulosottotodistus (velalliskohtainen asianosaistuloste) pari viikkoa ennen ensimmäistä käyntiäsi talous- ja velkaneuvonnassa. Se on maksuton, kun pyydät sen velkajärjestelyä varten. Tilaa se soittamalla ulosottoviraston vaihteeseen. Voit noutaa sen ulosottoviraston kansliasta tai pyydä heitä lähettämään se sinulle postitse. Varaudu, että sen saamiseen menee muutamia päiviä. Tee lista muista veloista ruutupaperille ranskalaisin viivoin tai liitteessä 1 (sivu 13) olevalle valmiille lomakkeelle. Merkitse listaan perintätoimistot, joista olet saanut postia. Mieti myös muita tahoja, joille saatat olla velkaa, esim. vuokranantaja, Kela, terveyskeskukset, sairaalat jne. On tärkeää miettiä kaikki mahdolliset velat, jotta kaikki velat saataisiin järjestelyn piiriin. Varsinkin maksuohjelman aikana sieltä täältä esiin putkahtelevista 4 /

5 veloista seuraa yleensä ongelmia. Muut liitteet ehdit toimittaa myöhemminkin. Ensimmäinen käynti neuvonnassa Ensimmäisellä käyntikerralla talous- ja velkaneuvoja laskee sinulle maksuvaran. Se saadaan, kun nettotuloistasi vähennetään asumiskulut, välttämättömät elinkustannukset ja muutamia muita hyväksyttäviä menoja. Voit laskea maksuvaran myös itse sivun 15 ohjeiden mukaan. Maksuvarasi jää plussalle, jos viivan alle jää euroja. Talous- ja velkaneuvoja tarjoaa kyseistä summaa velkojillesi, vaikka maksuvarasi ei riittäisikään kaikkien velkojen maksuun. Syynä on se, että lain mukaan veloista pitää ensin yrittää sovitella. Jos taas maksuvarasi jää miinukselle, sovitteluyritystä ei tarvita. Talous- ja velkaneuvoja antaa sinulle uuden ajan noin kuukauden päähän, jona aikana liitteitä ehtii hankkia lisää. Esim. velkahistoria kannattaa kirjoittaa vasta tässä vaiheessa. Seuraavaa käyntikertaa odotellessa Kirjoita velkahistoria. Se on velkajärjestelyhakemuksen merkittävin liite. Siinä voit itse kertoa omin sanoin, mitä kaikkea elämässäsi on tapahtunut. Velkahistoriassa voi tuoda esille kaikki inhimilliset tekijät. Katso ohje sivulla 8. Työhistorian voit kirjoittaa itse tai se voi olla ansioluettelo tai muu luettelo työpaikoista. Esimerkiksi työvoimatoimistosta voi pyytää listauksen työhistoriasta tai pankkitunnuksilla voi tilata työeläkeotteen osoitteesta Jos sinulla on säännöllisesti käytettäviä, lääkärin määräämiä lääkkeitä, niiden kustannukset otetaan huomioon maksuvaralaskelmassa. Pyydä kustannuslaskelma Kelasta tai apteekista, jos hankit lääkkeesi aina samasta apteekista. Ensimmäisen ja toisen käyntikerran välissä talous- ja velkaneuvoja ottaa ulosottotodistuksen perusteella yhteyttä velkojiisi ja pyytää velkojilta saldoilmoitukset veloistasi, jotta saadaan selville velkojesi tämänhetkinen todellinen määrä. Joillakin paikkakunnilla velallisen on tilattava saldotodistukset itse. Siihen on saatavissa valmiita lomakkeita ( > Talous- ja velka-aineisto > Välineitä velkojen selvittelyyn) sekä tukihenkilön apua. Seuraava käyntikerta Toisella käyntikerralla talous- ja velkaneuvoja on saanut velkojiltasi saldoilmoitukset, ja velkojesi kokonaismäärä on selvillä. Vie neuvojalle hankkimasi kaikki velkajärjestelyhakemuksessa tarvittavat liitteet. Lopuksi laaditaan hakemus Toisella tai kolmannella käyntikerralla laaditte talous- ja velkaneuvojan kanssa yhdessä velkajärjestelyhakemuksesi. Lopuksi allekirjoitat hakemuksen. Velkajärjestelyhakemusta laadittaessa joudut muistelemaan velkojesi käyttötarkoituksia. Se voi tuntua hankalalta, mutta talous- ja velkaneuvojalla on kokemusta näistä kirjauksista, joten ota apua vastaan. Velkajärjestelyhakemuksesi lähtee käräjäoikeuteen. / 5

6 VELKAJÄRJESTELYHAKEMUKSEN LIITTEET Tätä listaa voit käyttää apuvälineenä liitteiden hankkimisessa. Voit rastia ruudun aina, kun kyseinen liite on hankittu. Listaan on jätetty tilaa muistiinpanoja varten. Muistiinpanoja voi tehdä talous- ja velkaneuvojan ohjeiden mukaisesti. Liitteet, jotka tarvitaan kaikilta, on tummennettu. Muita liitteitä tarvitaan hakijan elämäntilanteen mukaan. Neljä ensimmäistä liitettä on tärkeää olla mukana ensimmäisellä käyntikerralla talous- ja velkaneuvonnassa. Velkahistoria kannattaa kirjoittaa vasta ensimmäisen käyntikerran jälkeen. Listan lopussa on tilaa liitteille, joita tässä ei ole mainittu. Ulosottotodistus nimeltään Velalliskohtainen asianosaistuloste velkajärjestelyä varten ulosottomieheltä Lista muista veloista (perintätoimistot, rästilaskut jne.) Tositteet tuloista Tositteet asumismenoista: vuokra vesi sähkö kotivakuutus Tositteet terveydenhoitokuluista lääkärin todistus sairaudesta, mikäli vetoat sairauteen velkajärjestelyhakemuksessa lääkereseptit ja apteekkikuitit (Jos käyttää aina samaa apteekkia, apteekista on mahdollista saada listaus lääkemenoista!) 6 /

7 Tositteet elatusmaksuista Tositteet päivähoito- ja/ tai iltapäivähoitomaksuista Tositteet työstä aiheutuvista kuluista (esim. työmatkakulut) Verotustodistukset (kolmelta viimeksi vahvistetulta verovuodelta) Mahdollisesta omaisuudesta selvitys Mahdollisesta yritystoiminnasta selvitys Mahdollinen perunkirja Työllisyyshistoria ( tai työvoimatoimiston listaus tai itse laadittu) Velkaantumishistoria (kirjoitetaan itse, mallin löydät seuraavalta sivuilta) Mahdolliset todistukset päihdehoidosta, mielenterveysongelmasta tms. johon vetoat velkajärjestelyhakemuksessa / 7

8 MALLI: VELKAANTUMISHISTORIA (sopiva pituus on 1-2 sivua) Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelinnumero VELKAANTUMISHISTORIA Kirjoittamisen voi aloittaa esimerkiksi: Ensimmäisen velkani tein vuonna Se oli opintolainaa. Summaa en muista, mutta tuon lainan maksoin aikanaan suunnitellusti pois Kannattaa mainita sellainen velka, jonka olet hoitanut, jos sellainen on olemassa! Kerro veloistasi niin hyvin kuin muistat. Älä sure; kukaan ei muista kauhean hyvin. Mitä velkoja? Opintolainaa, kodinperustamislainaa, autolainaa, kodin hankintoja postimyynnistä, luottokortteja, maksamatta jääneitä laskuja. Paljonko? Voit käyttää sanoja: noin ja muistaakseni. Minä vuonna otit velkaa? Suurin piirtein; voit arvioida esim luvun lopussa. Kaikkia velkoja ei tarvitse luetella. Kirjoita niistä, jotka parhaiten muistat ja joilla on sinulle enemmän merkitystä! Esim. suuret lainat muistaa paremmin kuin pienet maksamatta jääneet lehtilaskut. Samankaltaisia velkoja voi niputtaa yhteen: Minulla on velkaa useaan postimyyntiyritykseen. Nekin laskut jäivät maksamatta kun jouduin työttömäksi/sairastuin. Onko sinulla takausvelkaa? Kerro elämäntilanteestasi lainojen ottamisen aikaan: Olitko töissä? Työpaikka? Millainen työsuhde? Tai muuten miten oli tarkoitus maksaa velat? Kerro miten kävi? Mistä syystä velat jäivät maksamatta? Työttömyys, päihderiippuvuus, sairaus, avioero, epäonnistunut yritystoiminta. Jos velkojen ottamiseen ja / tai niiden maksamatta jäämiseen on syynä päihdeongelma, mielenterveysongelma tai asiaan liittyy rikoksia, kerro asioista rehellisesti. On tavallista, että velkaantuminen on tapahtunut päihdeongelman tai mielenterveysongelman ollessa aktiivinen. Muutosta on taas tapahtunut, kun ongelma on saatu hallintaan. Jos elämässäsi on tapahtunut jonkinlainen elämänmuutos ja pystyt sen uskottavasti tuomaan esille, se voi auttaa sinua paljonkin velkajärjestelyn saamisessa. Kuvaile elämänmuutostasi! Oletko sovitellut velkoja velkojien kanssa tai maksanut jollekin jotakin? Jos olet esimerkiksi maksanut sakkoja ulosottomiehelle tai vuokravelkaa vuokranantajalle, mainitse siitä! Se kertoo halukkuudestasi hoitaa velat. Kerro tulevaisuuden suunnitelmistasi hieman. Työkokeilusta ja työelämävalmennuksesta kertominen on tosi hyvä juttu. Jos aiot opiskella, huomaa, että päätoiminen opiskelu on väliaikainen este velkajärjestelylle. Paikka ja päiväys Allekirjoitus LIITTEEKSI VELKAHISTORIAAN käy esim. lääkärin todistus sairaudesta, hoitotodistus liittyen päihde- tai mielenterveysongelmaan, todistus työkokeilusta tms. 8 /

9 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto Tuomioistuin voi aloittaa velkajärjestelyn ja vahvistaa maksuohjelman, mikäli edellytykset täyttyvät eikä ole velkajärjestelylain mukaisia esteitä. Yleiset edellytykset: Velallinen on ensin pyrkinyt sovintoon velkojiensa kanssa. Lain mukaan ensisijaisena tavoitteena on saada aikaan vapaaehtoinen velkajärjestely. Siksi ennen hakemuksen tekemistä käräjäoikeuteen pitää selvittää mahdollisuus neuvotteluratkaisuun, joka sopii sekä velkojille että velalliselle. Maksukyvyttömyyden toteaminen: velallinen ei kykene maksamaan velkojaan eikä siihen ole odotettavissa korjausta. Jos velallinen selviää veloistaan esimerkiksi myymällä muuta kuin perusturvaan kuuluvaa omaisuutta, vähentämällä menojaan tai lisäämällä tulojaan, ei velkajärjestelyä voida myöntää. Velkajärjestely ei tule myöskään kysymykseen, jos esimerkiksi palkan ulosmittauksella kertyy veloille kohtuullisessa ajassa riittävä suoritus. Jos maksukyvyttömyys on tilapäistä (esimerkiksi opiskelun, äitiysloman tai väliaikaiseksi arvioidun työttömyyden vuoksi), velkajärjestelyä ei voida aloittaa. Jos taas työttömyys on kestänyt niin pitkään, että tilannetta ei voida pitää enää tilapäisenä, velkajärjestely voidaan myöntää. Maksukyky on heikentynyt olosuhteiden olennaisen muutoksen, esimerkiksi työttömyyden, työkyvyttömyyden tai sairauden vuoksi, pääasiassa ilman velallisen omaa syytä. Ylivoimainen velkataakka: Velkojen määrä on maksukykyyn nähden kohtuuttoman suuri ja velkajärjestelyyn on sen vuoksi painavat syyt. VELKAJÄRJESTELYN ESTEET Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto Tuomioistuin ei voi aloittaa velkajärjestelyä ilman painavia syitä, jos velallisella on jokin seuraavista esteperusteista: Maksuvara puuttuu kokonaan tai sitä on vähän ja tilanne on väliaikainen. Velkajärjestelyä ei yleensä myönnetä esimerkiksi silloin, kun velallinen opiskelee tai hän on hoito-, opinto- tai vuorotteluvapaalla tai muun väliaikaisen syyn vuoksi poissa töistä. Sen sijaan velkajärjestelylle ei ole estettä, jos velallisen tilanteeseen ei ole odotettavissa parannusta, esimerkiksi jos hän on pysyvästi työkyvytön tai eläkkeellä. / 9

10 Työtönkin voi saada velkajärjestelyn, jos: 1) työttömyys on ollut pitkäaikaista (2 vuotta) 2) työllistyminen lähitulevaisuudessa on epätodennäköistä 3) velalliselle ei syntyisi maksuvaraa työllistymisen jälkeenkään 4) maksuvara tulisi olemaan vähäinen 5) velallinen sitoutuu maksamaan työttömänäkin velkojaan enemmän kuin vähän. Yritystoiminta on juuri alkanut tai päättynyt. Velkajärjestelyä ei yleensä myönnetä, ennen kuin nähdään, miten velallisen olosuhteet vakiintuvat. Velallinen on tahallaan antanut velkojalle taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luoton myöntämiseen. Velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen tai ilmeisen kevytmielisesti tai on suhtautunut ilmeisen kevytmielisesti velan takaisinmaksuun. Ilmeinen kevytmielisyys tarkoittaa lähinnä sitä, että velkaa on otettu tilanteessa, jossa tulot eivät ole alunperinkään riittäneet velkojen maksamiseen ja velallisen voidaan katsoa suhtautuneen piittaamattomasti velkojen takaisinmaksamiseen. Velallinen on järjestellyt taloudellista tilannettaan velkojia vahingoittavalla tavalla, esimerkiksi sopimattomasti heikentänyt taloudellista asemaansa tai suosinut jotakuta velkojaa. Velallinen on ulosottomenettelyssä pakoillut, salannut tulojaan tai varojaan tai antanut niistä harhaanjohtavia tietoja. Velka on syntynyt elinkeinotoiminnassa, jossa on menetelty törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan tai laiminlyöty olennaisesti lakisääteisiä velvollisuuksia tai joka on ollut pääasiassa keinottelunluonteista. Velalliselle on määrätty rikoksen perusteella maksuvelvollisuus eikä velkajärjestelyn myöntämistä voida pitää perusteltuna velan määrä, rikoksen laatu, vahingon kärsineen asema ja muut seikat huomioon ottaen. Velallinen on antanut velkajärjestelyä varten taloudellisesta tilanteestaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja tai muutoin vaikeuttanut velkajärjestelyä. On perusteltua olettaa, että velallinen ei tulisi noudattamaan maksuohjelmaa. Velalliselle on jo aiemmin myönnetty velkajärjestely. Velkajärjestely voidaan esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä ottaen huomioon erityisesti velkaantumisesta kulunut aika velallisen toimet velkojen maksamiseksi ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta /

11 NÄIN HAKEMUS ETENEE OIKEUDESSA Talous- ja velkaneuvoja lähettää hakemuksen liitteineen käräjäoikeuteen, jolloin se tulee vireille. Hakemus lähetetään lausumakierrokselle velkojille, kanssavelallisille ja takaajille. He saavat hakemuksen nähtäväkseen ja he voivat antaa siitä oman lausuman eli esittää omia näkemyksiään mahdollisista esteistä. Mikäli velkojat lausuvat esteistä, velallinen saa puolestaan vastata niihin eli antaa vastalausuman. Käräjäoikeus käy läpi hakemuksen ja lausumat. Se tutkii velkajärjestelyn esteet ja edellytykset. Niiden perusteella tehdään päätös aloitetaanko velkajärjestely vai ei. Jos hakemus hylätään, velkajärjestelyä voi hakea aina uudestaan. Hylkäävä päätös perustellaan aina. Säilytä se, sillä siitä voi olla hyötyä, jos haet järjestelyä myöhemmin uudelleen. Jos saat aloituspäätöksen, asia etenee seuraavasti: Aloituspäätöksestä astuu voimaan rauhoitusaika, jonka aikana velallinen ei pääsääntöisesti saa maksaa velkojaan eivätkä velkojat periä niitä. Tulojen ulosmittaus jatkuu normaalisti. Käräjäoikeus määrää velkajärjestelylle selvittäjän. Joissakin kunnissa talous- ja velkaneuvojat tekevät selvittäjän osuuden. Selvittäjä laatii maksuohjelmaehdotuksen käräjäoikeudelle velallisen tulojen, menojen ja velkojen perusteella. Tässä vaiheessa tietoja on helppo korjata ja muuttaa. Tietojen salaaminen tai muu epärehellisyys voi aiheuttaa velkajärjestelyn hylkäämisen vielä tässä vaiheessa. Maksuohjelmaehdotus käsitellään käräjäoikeudessa. Ehdotus voidaan tarvittaessa lähettää käräjäoikeudesta takaisin selvittäjälle korjattavaksi, joskus useammankin kerran. Käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman ja maksuohjelmalle määrätään aloituspäivä. Velallisen pitää tutustua maksuohjelmaan ja ymmärtää se. Pitää myös olla itse aktiivinen. Jos esimerkiksi velkojan tilitystiedot puuttuvat ohjelmasta, velallisen täytyy pyytää ne velkojalta. / 11

12 KYSY VELKAJÄRJESTELYSTÄ VELKALINJA puh päivystää arkisin Numeroon voi soittaa maksutta kaikkialta Suomesta ja keskustella nimettömänä kaikista taloudellisiin ongelmiin liittyvistä asioista. Myös läheinen voi soittaa. Keskusteluissa kartoitetaan maksuvaikeuksia ja kokonaisvelkatilannetta; tuloja ja menoja sekä maksukykyä kerrotaan eri velkojen järjestelykeinoista, sosiaalietuuksista ja taloudenhallintakeinoista selvitetään mahdollisuuksia Takuu-Säätiön takauksen saamiseen sekä ohjataan hakemaan apua tarpeen mukaan mm. talous- ja velkaneuvonnasta, sosiaalitoimistosta, mielenterveystoimistosta ja diakoniatyöstä. Puheluihin vastaavat Takuu- Säätiön työntekijät. VELKAJÄRJESTELYÄ KANNATTAA HAKEA Siinä ei taatusti menetä mitään. Velkajärjestelyä voi hakea niin kauan kuin saa sen! Velkajärjestelyn saa vain kerran elämässä, joten maksuohjelma-aika tulee hoitaa hyvin. Luottotiedot saa takaisin hyvin hoidetun maksuohjelma-ajan jälkeen. Raha-asioita voi oppia hoitamaan. Uutta asennetta ja uutta tapaa ajatella tarvitaan! Talous- ja velkaongelmat eivät tee ihmisestä huonoa, mutta niiden hoitamatta jättäminen on karhunpalvelus itselle /

13 LIITE 1. VELKALISTA Velkojan ja/tai perimistoimiston nimi 2. Velka on ulosotossa 3. Velan määrä 4. Kuukausierä 5. Rästiintyneet erät Kaikki velat yhteensä 6. Velan tyyppi tai käyttötarkoitus Veloista ulosotossa yhteensä Ulosottoperintä on Ulosmittaus tuloista kuukaudessa alkanut (pvm) 7. Velka syntynyt tai otettu / 13

14 OHJE VELKALISTAN TÄYTTÄMISEEN Käytä lyijykynää, jotta tietojen muuttaminen on helppoa. Selvennykset sarakkeiden otsikoille: 1. Kirjoita alkuperäisen velkojan nimi ja myös perimistoimiston nimi, jos velka on siirtynyt perintään. 2. Merkitse sarakkeeseen rasti, jos velka on ulosoton perinnässä. 3. Kirjaa velan määräksi koko jäljellä oleva summa eli pääoma, korot ja kulut yhteensä. 4. Merkitse tällä hetkellä voimassa oleva kuukausierä. Jos siihen on tiedossa muutos, laita sulkeisiin uusi kuukausierä ja alkamispäivä. Merkitse vain viiva, jos velka on ulosotossa. 5. Merkitse eräpäivän jälkeen maksamatta oleva summa. 6. Velkatyyppejä: kulutus-, auto-, opinto- ja asuntovelat, luotollinen pankkitili, osamaksuvelka, pikavippi tai velka ystävälle ja sukulaiselle, yritystoiminnan velka, lasku- tai vuokrarästi, elatusapuvelka, perintäkulu, verovelka, jonkin etuuden kuten asumistuen takaisinperintä, sakko, vahingonkorvaus- tai muu rikosperäinen velka. 7. Merkitse velan synty- tai ottamisajankohta seuraavasti 02/2005 (helmikuu 2005) tai syksy Vuosia vanhoista veloista riittää vuosi. Voit löytää tietoja ulosottolistasta, velkojen saldotodistuksesta tai haastehakemuksesta. Laske lopuksi kussakin sarakkeessa olevat summat yhteen. Näet paljonko sinulla on velkaa kaikkiaan, minkä verran sinun tulisi maksaa niitä kuukausittain ja paljonko on rästissä. Merkitse lomakkeen loppuun ulosotossa olevien velkojesi kokonaismäärä ja tuloista kuukausittain ulosmitattavat summat ja ulosoton alkamisajankohta samoin kuin velan syntymis- tai ottamisajankohta /

15 LIITE 2. MAKSUVARAN LASKEMINEN Maksuvara on summa, joka saadaan, kun nettotuloista vähennetään välttämättömät menot. Laskemisessa voit käyttää apuna alla olevaa taulukkoa tai Takuu-Säätiön nettisivuilta ( löytyvää maksuvaralaskuria. Laske erikseen oma, mahdollisen puolisosi ja molempien yhteinen maksuvara. TULOT HAKIJA PUOLISO Palkka-, eläketulot, kuntoutustuki, työttö.pv.raha Sairaus-, äitiys-/vanhempainpäiväraha, kotih.tuki Muut etuudet: asumistuki, lapsilisä, elatusm. ym. Ennakonpidätys, tel-, tyött.vak.-, ay-maksu NETTOTULOT YHTEENSÄ: MENOT HAKIJA PUOLISO Vuokra/vastike/kiinteistön menot ja vesimaksu Kotitaloussähkö Kotivakuutus Työmatkamenot (46,50 ylittävä osuus) Elatusapu ja tapaamisista aiheutuvat menot Päivähoito- ja iltapäivähoitomaksut Sairauden ja terveydenhoitomenojen omavastuu Välttämättömät elinkustannukset (taulukko s. 16) MENOT YHTEENSÄ: NETTOTULOT MENOT = MAKSUVARA Tulot Tuloja ovat palkka ja kaikki saamasi tuet ja etuudet kuten lapsilisä, elatusapu ja päivärahat. Merkitse se euromäärä, josta on vähennetty verot ja muut lain mukaan maksettavat maksut. Jos tiedät päivämäärän, jolloin saatava tuki loppuu, merkitse se ylös. Huom! Jos tulojasi ulosmitataan, merkitse se euromäärä, joka jää käteen ennen ulosmittausta. Menot Välttämättömät elinkustannukset on euromäärä, jonka oikeusministeriö päättää joka vuosi. Rahan pitää riittää ruokaan, kodin perushankintoihin, vaatteisiin, lehtitilauksiin, tv-lupaan, puhelinlaskuun, paikallisliikenteen maksuihin, harrastuksiin ja vähäisiin sairausmenoihin, kuten esim. särkylääkkeisiin ja satunnaisiin antibioottikuureihin. Seuraavalla sivulla olevia euromääriä käytetään, kun lasketaan maksuvara lakisääteistä velkajärjestelyä varten. Niitä käytetään myös vapaaehtoisissa velkojen järjestelyissä kuten Takuu- Säätiön takaustoiminnassa, kuntien sosiaalisessa luototuksessa tai suoraan velkojien kanssa tehtävissä järjestelyissä. Lukuihin tehdään vuosittain indeksikorotukset oikeusministeriön asetuksen mukaisesti. / 15

16 Välttämättömät elinkustannukset ovat alkaen seuraavat: Yksinasuva/yksinhuoltaja 535 /kk Avo- tai avioliitossa elävät kumpikin ja muu samassa taloudessa asuva, 18 vuotta täyttänyt 450 /kk Ensimmäinen ja toinen lapsi 342 /kk Kolmas, neljäs, viides jne. lapsi 319 /kk 17 v. kotona asuva lapsi 379 /kk Kun lasketaan maksuvaraa, välttämättömien elinkustannusten lisäksi menoiksi hyväksytään vuokra tai vastike, sähkö, kotivakuutus, päivähoitomaksut, muualla asuvien lasten tapaamisesta aiheutuvat kulut ja maksettava elatusapu. Työmatkakustannukset otetaan huomioon vain, jos työmatkaa ei voi tehdä paikallisliikennettä käyttämällä. Jos näin on, työmatkakustannuksista vähennetään ensin summa, joka kuluisi jos matkat tehtäisiin paikallisliikennettä käyttäen. Tämä johtuu siitä, että paikallisliikennekulut sisältyvät välttämättömiin elinkustannuksiin. Jos saat vapaaehtoisen sovintoratkaisun tai lakisääteisen velkajärjestelyn, maksuvara on se euromäärä, joka pitää käyttää joka kuukausi velkojen maksamiseen. Huomaa, että maksuvaraa ei aina välttämättä jää ollenkaan. Silloin ainoa velkojen järjstelykeino on yksityishenkilön velkajärjestely. Oman talouden vapaa suunnitteleminen, tulojen tarkkaileminen ja omien suunnitelmien tekeminen ei ole sama asia kuin maksuvara! Maksuvara saattaa poiketa summasta, jolla olet itse ajatellut hoitaa velkaasi! 16 /

17 Takuu-Säätiö auttaa taloudellisessa kriisitilanteessa olevia ihmisiä maksu- ja velkaongelmien ratkaisemisessa. - Velkalinja -puhelinneuvontaa puh Takauksia järjestelylainoihin - Omille jaloille -tukihenkilötoimintaa - Koulutusta Takuu-Säätiön Omille jaloille -toiminnassa koulutetut vapaaehtoistyöntekijät tukevat vaikeissa elämäntilanteissa olevia, erityisesti päihde- ja rikostaustaisia sekä mielenterveys- ja peliongelmaisia henkilöitä heidän talous- ja velkaongelmissaan. Lue lisää nettisivuiltamme ja Pääosa Takuu-Säätiön toiminnasta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen varoin.

18 TAKUU-SÄÄTIÖ OMILLE JALOILLE -TOIMINTA Asemamiehenkatu Helsinki puh (vaihde) omillejaloille@takuu-saatio.fi

Palvelemme numerossa 0800 9 3488 maanantaista torstaihin kello 10 12.

Palvelemme numerossa 0800 9 3488 maanantaista torstaihin kello 10 12. Talous- ja velkaneuvonta Jos sinulla on rahavaikeuksia, Talous- ja velkaneuvonta voi auttaa sinua. Sinulla voi olla paljon tai vähän velkaa. Maksat ehkä jo velkaa, tai sinulta peritään sitä. Voit joka

Lisätiedot

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula 2 Esipuhe Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Hyväksytty yhteistoiminta-alueen sosiaali-ja terveyslautakunnassa 17.12.2014 149 1 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SÄÄNNÖKSET... 3

Lisätiedot

HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ

HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ Kuluttajaoikeuden linjauksia HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ Linjauksen ja valvonnan lähtökohtia... 2 Perintälain soveltaminen ja lain pakottavuus... 2 Mikä on kuluttajasaatava?... 3 Velallisella

Lisätiedot

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2007 ISSN 1458-6444 ISBN 978-952-466-421-9 (nid.)

Lisätiedot

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015)

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Jokaisella on ensisijainen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2013 lukien Perusturvalautakunta 16.4.2013 36 1 Sisältö 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 1.2 Menettely toimeentulotukiasioissa... 2 1.3 Toimeentulotuen

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Sisällys ALUKSI... 4 1 VALTION TUKEMIEN VUOKRA-ASUNTOJEN ERITYISPIIRTEITÄ... 5 1.1 Asukasvalinta... 5 1.2 Vuokranmääritys... 6 1.3 Luovutukset...

Lisätiedot

MAST. selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä. Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä

MAST. selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä. Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä MAST selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Työhön! Selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Kirjoittajat: Piia Virtanen ja Hanna Stenroos

Lisätiedot

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13 YHDISTYKSEN ABC Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon kanssa. Kari Loimu Into Kustannus Oy Hämeentie 48 00500 Helsinki www.intokustannus.fi ISBN: 978-952-264-263-9 Paino: InPrint,

Lisätiedot

Vanhinta ei unohdeta. opas romanivanhusten omaishoidosta. Suomen Romaniyhdistys ry

Vanhinta ei unohdeta. opas romanivanhusten omaishoidosta. Suomen Romaniyhdistys ry Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry Lämpimät kiitokset kaikille Vanhat-projektin

Lisätiedot

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Apurahatietoa tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Elina Katainen Elina Katainen, Tieteentekijöiden liitto Taitto: Tuomo Tamminen/Päälause Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2013 ISBN 978-952-67153-6-0

Lisätiedot

18-30 vuotiaiden pikavipin käyttö

18-30 vuotiaiden pikavipin käyttö 18-30 vuotiaiden pikavipin käyttö Virtanen, Hanna 2009 Laurea Kerava Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava 18-30 -vuotiaiden pikavipin käyttö Hanna Virtanen Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Kun muutat Suomeen ja Suomesta 1 Kun muutat Suomeen

Lisätiedot

Miten markkinoin osaamistani? Työnhaun opas

Miten markkinoin osaamistani? Työnhaun opas Miten markkinoin osaamistani? Työnhaun opas Ura- ja rekrytointipalvelut Helsingin yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut teksti Marina Misukka 2. uudistettu painos Yliopistopaino 2004 TYÖNHAUN OPAS MITEN

Lisätiedot

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA Tässä ohjeessa käydään läpi virhevastuuta ja takuuta koskevat periaatteet. Virhevastuuta koskevat säännökset on määritelty kuluttajansuojalain 5 luvussa ja

Lisätiedot

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom sisällysluettelo aluksi mitä mielenterveyden ongelmat ovat? tunteiden häiriöt toiminnan häiriintyminen ajattelun häiriintyminen mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Kirkkonummen kunta Perusturva Vammaispalvelut Voimassa 1.5.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON...3 2 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN...3 2.1

Lisätiedot

Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Vuokraopas Neuvoja vuokralaiselle ja vuokranantajalle selkosuomeksi

Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Vuokraopas Neuvoja vuokralaiselle ja vuokranantajalle selkosuomeksi Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Vuokraopas Neuvoja vuokralaiselle ja vuokranantajalle selkosuomeksi Sisällys Johdanto... 1 Ennen vuokrasopimuksen tekemistä... 3 Asunnon ja avainten luovutus...

Lisätiedot

Nuorten oikeusopas. Tietoa nuorille rikosasioista

Nuorten oikeusopas. Tietoa nuorille rikosasioista Nuorten oikeusopas Tietoa nuorille rikosasioista 1 2 Tietoa oppaasta Tämä opas on laadittu viranomaisten yhteistyönä. Sen tarkoitus on antaa perustietoja nuorelle, joka rikoksen tekijänä, uhrina tai todistajana

Lisätiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa OPAS 5 2013 Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa Осуществление предпринимательской деятельности и регистрация фирмы в Финляндии Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

KUOLINPESÄN OSAKKAAN ASEMA JA VELVOLLISUUDET

KUOLINPESÄN OSAKKAAN ASEMA JA VELVOLLISUUDET Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusala Yritysten ja taloushallinnon juridiikka Iira Ojanen KUOLINPESÄN OSAKKAAN ASEMA JA VELVOLLISUUDET Opinnäytetyö 2012 Tiivistelmä

Lisätiedot

Perustamisopas. Alkavalle yrittäjälle. www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001

Perustamisopas. Alkavalle yrittäjälle. www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001 Perustamisopas Alkavalle yrittäjälle CERTIFIED BY ISO 9001 www.uusyrityskeskus.fi Perustamisopas 2013 Alkusanat Yrittäjänä vapauden myötä lisääntyy vastuu omasta onnistumisesta. Menestyksekäs liiketoiminta

Lisätiedot

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA

VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA VIRHEVASTUU JA TAKUU KULUTUSTAVARAN KAUPASSA Tässä ohjeessa käydään läpi virhevastuuta ja takuuta koskevat periaatteet. Virhevastuuta koskevat säännökset on määritelty kuluttajansuojalain 5 luvussa ja

Lisätiedot

Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja

Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Artikkeli on julkaistu Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirjassa 2003 2004 (Helsinki

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Sosiaalivakuutus. Juoksutusta koko rahalla s. 10. Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16. Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35

Sosiaalivakuutus. Juoksutusta koko rahalla s. 10. Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16. Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35 kel an sid osryhmälehti 4 2010 Sosiaalivakuutus Juoksutusta koko rahalla s. 10 teema: PERUSTURVAN VARASSA Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16 Tutkijalta Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35 Tulottomien

Lisätiedot