JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA

Transkriptio

1 JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: Yleistä 3 Mikä on työtapaturma 4 Mikä on ammattitauti 5 Toimenpiteet työtapaturman sattuessa 5 Tapaturmailmoitus 7 Tapaturma- ja ammattitautikorvaukset 7 Sairaanhoitokulut 7 Päiväraha 9 Vuosityöansio 10 Tapaturmaeläke 10 Haittaraha 11 Kuntoutus 12 Perhe-eläke 12 Muut korvaukset 13 Veronalaisuus 14 Muut vakuutukset ja tapaturmakorvaukset 14 Jos päätös tai korvaus viivästyy 15 Muutoksenhaku 17 Lisätietoa 18

3 3 YLEISTÄ Suomessa työtapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestelmä perustuu tapaturmavakuutuslakiin ja ammattitautilakiin. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen antamaan turvaan oikeutettuja ovat pääsääntöisesti kaikki työsuhteessa työtä tekevät henkilöt. Työnantaja on velvollinen ottamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työntekijöilleen valitsemastaan vahinkovakuutusyhtiöstä. Valtio ei ole vakuuttamisvelvollinen vaan valtion työntekijöille sattuneet tapatur- mat korvaa Valtiokonttori. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin liittyy tiettyjä erityispiirteitä ja sitä koskevista kysymyksistä saa tarvittaessa lisätietoja Maatalousyrittäjien Eläkelaitokselta.

4 4 MIKÄ ON TYÖTAPATURMA? Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta ar- vaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Äkillisyys tarkoittaa tapahtuman yhtäkkisyyttä ja nopeutta (esim. kaatuminen, putoaminen, törmäys). Ennalta arvaamattomuus tarkoittaa, että tapaturma sattuu työntekijän tahtomatta eli se on odottamaton ja yllättävä tapahtuma. Ulkoisella tekijällä tarkoitetaan vahingoittuneesta riippumatonta seikkaa, joka aiheuttaa vahingon, esimerkiksi kadun liukkaus, kuoppa tiessä, päälle kaatuva esine, käteen osuva terävä esine. Tapaturman tulee sattua joko työssä - eli työtä tehdessä - tai työstä johtuvissa olosuhteissa (työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin, työntekijän ollessa työnantajan asioilla). Myös työntekijälle hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tai työtoimintansa yhteydessä ihmishenkeä sattunut tapaturma korvataan. Varsinaisen tapaturman lisäksi työtapaturmana korvataan myös vamma, joka on syntynyt lyhyenä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitautina. Tällainen vamma on esimerkiksi työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Tapaturmana korvataan niin ikään pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta aiheutunut vamma tai sairaus.

5 5 MIKÄ ON AMMATTITAUTI? Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Ammattitautiasetuksessa on luettelo yleisimmistä ammattitaudeiksi katsottavista sairauksista ja niitä aiheuttavista tekijöistä eli altisteista. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, vaikka sitä ei ole mainittu asetuksessa, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä. Ammattitaudin korvaa se vakuutuslaitos, vakuuttamassa työssä työntekijä on viimeksi altistunut. TOIMENPITEET TYÖTAPATURMAN SATTUESSA Jos Sinulle sattuu työtapaturma tai epäilet saaneesi ammattitaudin, ilmoita siitä heti työnantajallesi tai lähimmälle esimiehellesi. Häneltä saat vakuutustodistuksen, jolla saat vammaasi tai sairauteesi hoitoa maksutta esimerkiksi terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Jos haet hoitoa yksityisestä hoitolaitoksesta, Sinun on lisäksi erikseen hankittava etukäteen vakuutuslaitokselta maksusitoumus (ks. kohta sairaanhoidon korvaamisesta, sivu 7). Myös lääkkeet saat ilmaiseksi, sillä lääkäri kirjoittaa vakuutustodistuksesta tarpeelliset tiedot lääkemääräykseen.

6 6 Jos vakuutustodistus ei ole mukanasi, joudut itse maksamaan hoidon ja lääkkeet. Tällöin saat maksamasi kulut kuitteja vastaan vakuutuslaitoksesta. Tapaturmailmoitus Korvauksen haku käynnistyy kun työnantajasi lähettää vakuutuslaitokselleen tapaturmailmoituksen. Pidä huoli, että työnantajasi saa kaikki tarpeelliset tiedot ilmoituksen täyttämistä varten. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian tapaturman sattumisen jälkeen. Se on syytä tehdä huolellisesti ja täsmällisesti, jotta vakuutuslaitoksen ei tarvitse pyytää lisäselvityksiä, jotka puolestaan hidastuttavat korvauksen maksamista. Varmista, että työnantajasi on täyttänyt ja lähettänyt tapaturmailmoituksen. Vakuutuslaitos tarvitsee korvauspäätöksen tekoa varten myös lääkärintodistuksen. Hoitava lääkäri lähettää sen suoraan vakuutuslaitokseen. Voit myös itse saattaa korvausasian vireille. Tee vakuutuslaitokselle kirjallinen ilmoitus, josta käy ilmi henkilötietosi, työnantajan nimi ja osoite sekä missä, milloin ja miten tapatur- ma sattui. Tapaturmailmoitus tehdään siihen vakuutuslaitokseen, josta työnantaja on ottanut vakuutuksen. Vakuutusyhtiön nimen ja osoitteen on oltava näkyvissä työpaikalla esim. ilmoitustaululla.

7 7 Jos et saa selville oikean vakuutusyhtiön nimeä, voit tehdä ilmoituksen mihin tahansa tapaturmavakuutuslaitokseen. Jos työnantajalla ei ole vakuutusta, Tapatur- mavakuutuslaitosten liitto huolehtii korvausasian käsittelystä. TAPATURMA- JA AMMAT- TITAUTIKORVAUKSET Sairaanhoitokulut Sairaanhoitona korvataan lääkärin antama tai määräämä tarpeellinen hoito (esim. lääkärinpalkkiot, röntgenkulut, leikkauskulut, fysikaalisen hoidon kulut), lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä sairaanhoidosta aiheutuvat välttämättömät matkakulut. Sairaanhoitona korvataan myös proteesit ja muut apuvälineet, jotka voivat tulla korvattavaksi myös kuntoutuksena. Sairaanhoidon kustannusten korvaaminen edellyttää, että sairaanhoito on ollut tarpeellista nimenomaan korvattavan vamman tai sairauden takia (syy-yhteysvaatimus). Työntekijä saa sairaanhoidon ja lääkkeet maksutta, kun hän esittää työnantajalta saamansa vakuutustodistuksen hoidon antajalle. Lisäksi korvataan perustellut ja tarpeelliset tutkimuskulut sen selvittämiseksi, onko vamma tai sairaus aiheutunut tapaturmasta, vaikka vamma ei lopulta osoittautuisikaan tapaturman seuraukseksi. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan lakimuutoksia (ns. täyskustannusvastuuu), joilla muutettiin työtapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoitokorvauksia. Ennen vuotta 2005 sattuneissa työtapaturmissa

8 8 sairaanhoito kuitenkin korvataan edelleen vanhojen säännösten mukaan. Myös vapaaaikana sattuviin tapaturmiin, jotka korvataan tapaturmavakuutuslain 57 :n 2 ja 3 momentin mukaisten vapaa-ajan vakuutusten perusteella, sovelletaan entisiä säännöksiä. Vahingoittuneen työntekijän asemaan ei ole tullut toimintatapa- tai muita muutoksia. Tapaturma on sattunut tai ammattitauti on il- mennyt alkaen Sairaanhoidon korvaaminen edellyttää etukäteen pyydettävää maksusitoumusta, jollei kyseessä ole kiireellinen hoito tai yksittäinen vastaanottokäynti siihen liittyvine vähäisine hoitotoimenpiteineen. Vakuutuslaitokset suorittavat sekä julkiselle että yksityiselle hoitolaitokselle maksun, joka kattaa annetun sairaanhoidon todelliset kustannukset. Vahingoittuneelle korvataan hänen maksamansa julkisen sektorin asiakasmaksu. Julkisen sektorin hoitolaitoksen on ilmoitettava vakuutuslaitokselle potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja pyydettävä hoidon korvaamisesta maksusitoumusta. Vahingoittuneen ei tarvitse huolehtia tässä tapauksessa maksusitoumuksen pyytämisestä. Yksityissektorin hoitoa varten vahingoittunut voi pyytää maksusitoumuksen itse tai sopia hoitolaitoksen kanssa siitä, että hoitolaitos pyytää maksusitoumuksen. Kun vakuutuslaitos on saanut tiedon hoidon aloittamisesta, se voi valita hoitopaikaksi joko julkisen tai yksityisen hoitolaitoksen riippumatta siitä, missä hoito on aloitettu. Jos vahingoittunut hakeutuu jatkohoitoon muualle kuin vakuutuslaitoksen valitsemaan

9 9 hoitopaikkaan, vakuutuslaitos on velvollinen maksamaan vahingoittuneelle vain sen suuruisen korvauksen, jonka hän olisi itse joutunut maksamaan hoidosta julkisella sektorilla. Jos hoitoon pääsy pitkittyy sen vuoksi, ettei vahingoittunut halua mennä vakuutuslaitoksen valitsemaan hoitopaikkaan, vakuutuslaitos voi keskeyttää päivärahan, tapaturmaeläkkeen tai haittarahan maksamisen. Tapaturma on sattunut tai ammattitauti on il- mennyt ennen vuotta Sairaanhoitokulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon asiakasmaksutaksojen mukaan. Yksityissektorilla tehdyn yksittäisen vastaanottokäynnin kustannukset korvataan, mutta yksityissektorin hoito ja toimenpiteet (esimerkiksi magneettikuvaus, tähystys, leikkaus) korvataan vain poikkeustapauksissa. Korvausta varten on tällöin etukäteen pyydettävä vakuutuslaitokselta maksusitoumus. Jos maksusitoumusta ei ole pyydetty tai vakuutuslaitos ei ole sitä antanut, hoito korvataan julkisen terveydenhuollon taksojen mukaan. Päiväraha Tapaturmavakuutuksen päivärahaa maksetaan ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta, korkeintaan yhden vuoden ajan. Päivärahaa maksetaan, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Korvauksen saamisen ehtona on, että työkyky on alentunut vähintään 10 prosenttia. Päivärahaa aletaan maksaa tapaturmaa seuraavasta päivästä ja sitä maksetaan kaikilta kalenteripäiviltä.

10 10 Päiväraha on neljän viikon aikana tapaturmasta lukien sama kuin maksettu sairausajan palkka. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu lainkaan tai vain osalta työkyvyttömyysaikaa, lasketaan päiväraha tältä ajalta tapaturmaa edeltäneiden neljän viikon ansioiden mukaan. Luontaisetuja ei lasketa mukaan sairausajan palkkaan eikä myöskään neljän viikon ansioihin. Päivärahan suuruus on neljän viikon ajanjakson jälkeen 360. osa vahingoittuneen vuosityöansiosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että päivärahan taso on sama kuin palkan taso. Vuosityöansio Vuosityöansio määritellään pääsääntöisesti tapaturmahetken tai ammattitaudin ilmenemisajankohdan ansiotason perusteella. Jos työntekijän ansiot tapaturmahetkellä poikkeavat vakiintuneesta ansiotasosta, vuosityöansio arvioidaan vakiintuneen ansiotason mukaiseksi. Vuosityöansioon luetaan rahapalkan lisäksi muu työstä saatu veronalainen vastike kuten esimerkiksi luontaisetu. Myös yrittäjätoiminnasta saatu tulo otetaan huomioon, jos yrit- täjällä on vapaaehtoinen tapaturmavakuutus yritystoimintaa varten. Laissa on erityissäännöksiä opiskelijoiden ja eläkeläisten vuosityöansiosta. Tapaturmaeläke Jos työkyvyttömyyttä on vuoden kuluttua tapaturmasta, vahingoittuneelle maksetaan tapaturmaeläkettä. Tapaturmaeläkkeen suuruus on täysin työkyvyttömälle työntekijälle 85 prosenttia hänen vuosityöansiostaan, kunnes työntekijä on täyttänyt 65 vuotta, minkä jäl-

11 11 keen se on 70 prosenttia hänen vuosityöansiostaan. Jollei tapaturmasta ole aiheutunut täyttä työkyvyttömyyttä, vaan ainoastaan osittainen työkyvyn aleneminen, maksetaan tapaturmaeläkkeenä työkyvyn alentumista vastaava osa täydestä eläkkeestä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että osaeläkkeenä maksetaan tapaturman johdosta aiheutunut ansionalenema 85 tai 70 prosenttisesti. Tapaturmaeläkkeen saamisen edellytyksenä on, että vahingoittuneen työkyvyn voidaan tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta arvioida alentuneen vähintään 10 prosenttia. Tapaturmaeläke on sidottu TyEL-indeksiin. Haittaraha Haittarahaa maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta jää pysyvä yleinen haitta. Haittarahaa maksetaan aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Yleisellä haitalla tarkoitetaan muuta vahinkoa kuin työkyvyn alentumista, joten haittarahalla korvataan tapaturman aiheuttamat seuraukset, joita ei voida mitata täsmällisin taloudellisin mitoin. Yleisen haitan suuruuden määrittämistä varr ten vammat ja sairaudet on jaettu 20 haittaluokkaan sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitusta koskevassa päätöksessä. Haittaluokkiin 1-10 kuuluvista vammoista maksetaan aina kertakorvaus. Haittaluokkiin kuuluvista vammoista maksetaan vahingoittuneen valinnan mukaan joko kertakaikkinen tai jatkuva korvaus.

12 12 Ammattitautina korvattavissa syöpäsairauksissa haittaraha maksetaan pääsäännöstä poiketen. Niissä haittaluokkaa 10 vastaava korvaus maksetaan kertakaikkisena ja lisäksi maksetaan haittaluokan mukainen haittaraha jatkuvana. Kuntoutus Kuntoutuksen korvaamisen yleinen edellytys on, että henkilön työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet ovat tapaturman tai ammattitaudin vuoksi heikentyneet tai on todennäköistä, että ne voisivat myöhemmin olennaisesti heikentyä. Vahingoittuneelle korvataan tarpeen mukaan työ- ja toimintakykyyn liittyvä lääkinnällinen kuntoutus sekä työ- ja ansiokykyyn liittyvä ammatillinen kuntoutus. Lääkinnällinen kuntoutus voi olla esim. avo- tai laitoskuntoutusta. Ammatillinen kuntoutus voi sisältää mm. kuntoutustutkimusta, työkokeilua, koulutusta. Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset (esim. opiskelu- ja matkakuluja). Lisäksi kuntoutusajalta yleensä maksetaan toimeentulon tukemiseksi päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Jos tarvitset tietoja kuntoutuksesta, ota yhteys korvausta maksavaan vakuutuslaitokseen tai Vakuutuskuntoutus VKK ry:hyn. Perhe-eläke Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäisille lapsille sekä opiskeleville alle 25-vuotiaille lapsille. Lisäksi avopuolisolla voi tietyin edellytyksin olla oikeus leskeneläkkeeseen. Perhe-eläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia työntekijän vuosityöansiosta. Perhe-

13 13 eläke koostuu leskeneläkkeestä ja lapseneläkkeestä. Leskeneläkkeen suuruus on 40 prosenttia, jos muita edunsaajia ei ole. Leskeneläkkeen määrä pienenee lapseneläkkeeseen oikeutettujen lukumäärän kasvaessa. Leskeneläkkeen määrään vaikuttaa lisäksi lesken omat työ- tai eläketulot. Lapseneläkkeiden yhteismäärä riippuu vain lapseneläkkeeseen oikeutettujen lukumäärästä ja asemasta. Lapseneläkkeen yhteismäärä jaetaan tasan siihen oikeutettujen kesken. Jos esimerkiksi lapseneläkkeen saajia on kaksi, on lapseneläkkeen yhteismäärä 40 prosenttia, joka jaetaan tasan lasten kesken. Muut korvaukset Hautausapuna maksetaan kuolinpesälle ker- takorvaus, jonka suuruus vahvistetaan vuosittain. Rikkoutuneet silmälasit, proteesit ja muut vastaavat apuvälineet korvataan vain, jos tapaturmasta on samalla aiheutunut ruumiinvamma. Lisäksi korvataan sairaanhoitokuluina vaatteet tai jalkineet, jotka on jouduttu rikkomaan hoidon antamiseksi. Muita työtapatur- man aiheuttamia esinevahinkoja ei korvata lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta Kodinhoidosta ja lasten päivähoidosta ym. aiheutuvia välttämättömiä ylimääräisiä kustannuksia korvataan vuoden ajan tapaturmasta lukien. Korvaus maksetaan pääsääntöisesti kunnallisen kodinhoitoavun taksojen mukaisesti. Haittalisää maksetaan, kun vahingoittunut ei tule toimeen ilman toisen henkilön apua. Haittalisää voidaan maksaa myös silloin, kun

14 14 vahingoittuneella on erityisiä liikkumisvaikeuksia, ateriointivaikeuksia tai muuta poikkeuksellista jokapäiväistä elämää hankaloittavaa haittaa. Vaatelisää maksetaan vahingoittuneelle, jonka tekojäsen tai muu apuneuvo aiheuttaa pitovaatteiden kulumista. Vahingoittuneelle maksetaan opaskoiralisää, kun hän näkövamman vuoksi tarvitsee opaskoiran. Fysikaalisen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä suoritetaan korvauksena se määrä, jonka työntekijä olisi palkkana tai sitä vastaavana työansiona saanut fysikaaliseen hoitoon ja hoitomatkaan käytetyltä ajalta. Korvausta suoritetaan enintään 30 päivältä kalenterivuodessa. Veronalaisuus Tapaturmavakuutuksen ansionmenetyskor- vaukset päivärahat, tapaturmaeläkkeet ja perhe-eläkkeet sekä fysikaalisen hoidon aiheuttamasta ansiomenetyksestä maksettava korvaus ovat veronalaista ansiotuloa. Korvauksista tehdään ennakonpidätys. Muut korvaukset eivät ole veronalaista tuloa. MUUT VAKUUTUKSET Työtapaturmasta ja ammattitaudista haetaan aina ensin korvausta lakisääteisestä tapatur- mavakuutuksesta, joka on työtapaturmissa ja ammattitaudeissa ensisijainen vakuutus.

15 15 Tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi saattaa vahingoittuneella olla oikeus korvauksiin myös jostain muusta lakisääteisestä vakuutuksesta, esimerkiksi liikenne- tai työeläkevakuutuksesta. Muiden lakien mukaiset korvaukset eivät alenna tapaturmavakuutuksen korvauksia. Näiden vakuutusten perusteella maksetaan korvausta vain siltä osin kuin korvaus ylittää tapaturmavakuutuksesta maksettavan korvauksen. Myös yleinen sairausvakuutus on tapatur- mavakuutukseen nähden toissijainen, ja sen korvaustaso on yleensä alhaisempi. Jos tapaturmakorvausten maksaminen vahingoittuneesta riippumattomista syistä viivästyy, vakuutuslaitos antaa Kelalle viivästymistodistuksen, jolla vahingoittunut voi saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Vahingoittuneella saattaa olla myös vapaaehtoisia henki- tai yksityistapaturmavakuutuksia. Yksityisvakuutusten korvauksia ei yhteensoviteta lakisääteisten vakuutusten korvausten kanssa. Sairaanhoitokuluista korvataan kuitenkin yksityisvakuutuksissa vain se osa, jota ei korvata jonkin lakisääteisen vakuutuksen perusteella. Kuolemantapauksessa omaiset voivat hakea korvausta myös työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksesta. JOS PÄÄTÖS TAI KOR- VAUS VIIVÄSTYY Vakuutuslaitoksen on annettava korvausasiassa päätös viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa saatuaan asian ratkaisuun tarvittavat selvitykset.

16 16 Vakuutuslaitoksen on pääsääntöisesti maksettava päätökseensä perustuva korvaus 14 päivän kuluessa päätöksensä antamisesta. Jos kyse on muutoksenhakuelimen päätökseen perustuvasta maksuvelvollisuudesta, vakuutuslaitoksen on maksettava korvaus 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös tuli lainvoimaiseksi ja vakuutuslaitos sai korvauksen maksamiseen tarvittavat selvitykset. Mikäli vakuutusyhtiö ei ole antanut päätöstä määräajan kuluessa eikä viivästyminen johdu asian käsittelystä tapaturma-asian korvauslautakunnassa tai muutoksenhakuelimessä tai mikäli vakuutuslaitos ei ole maksanut päätökseen perustuvaa korvausta määräajassa, korvausasian käsittely voi siirtyä viivästyneeltä osin vahingoittuneen tai muun korvausasian asianosaisen hakemuksesta Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle (TVL). Hakemuksen johdosta TVL antaa päätöksen siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt määräajan noudattamisen sekä siirtyykö viivästyneen korvausasian käsittely sille. Jos asia on siirtynyt TVL:lle vakuutusyhtiön päätöksen viivästymisen vuoksi, TVL antaa viivästyneessä asiassa päätöksen mahdollisten lisäselvitysten jälkeen. Jos taas asia on siirtynyt TVL:lle maksun viivästymisen vuoksi, TVL maksaa korvauksen. Tämä menettely ei koske Valtiokonttoria eikä Maatalousyrittäjien eläkelaitosta.

17 17 MUUTOKSENHAKU Jos tunnet kärsineesi vääryyttä korvauksissa ota ensin yhteys vakuutuslaitokseen, joka hoitaa korvausasiaasi. Jos asia ei vakuutuslaitoksessa selviä, voit valittaa korvauspäätöksestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Tutustu huolella vakuutuslaitokselta saamaasi korvauspäätökseen. Siinä annetaan tarkat ohjeet miten valitus tehdään. Jos olet tyytymätön vakuutuslaitoksen päätökseen, voit valittaa siitä kirjallisesti tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Valitusaika on 30 vuorokautta siitä, kun saat tiedon vakuutuslaitoksen päätöksestä. Valitus tehdään aina kirjallisena ja sen voi laatia vapaamuotoisesti ilman asianajajan apua. Valitusasian käsittely on maksutonta. Valitus toimitetaan aina päätöksen tehneelle vakuutuslaitokselle, jonka tulee ensin harkita päätöksen oikaisemista mahdollisesti saadun uuden tiedon perusteella. Jos päätöstä ei oikaista, valitus toimitetaan edelleen tapatur- ma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen voit hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Muutoksenhakuaika ja menettely ovat samat kuin valitettaessa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan päätöksessä on tästä maininta sekä ohjeet. Vakuutusoikeuden päätöksestä voi hakea eräissä tapauksissa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Vakuutusoikeuden päätöksessä on tästä menettelyohjeet.

18 18 LISÄTIETOA Lisätietoa saat Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta sekä kaikista tapaturmavakuutuslaitoksista. Tapaturmavakuutuslaitosten yhteystiedot löydät TVL:n kotisivuilta ww.tvl.fi. Lisätietoa löydät myös Internetistä osoitteista: Finanssivalvonta Henkivakuutusosakeyhtiö Retro Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Vakuutuskuntoutus VKK ry Vakuutusoikeus

19

20 TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO (TVL) TVL:n päätehtävä on lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavien vakuutuslaitosten keskuselimenä koordinoida tapaturmavakuutusturvan toimeenpanoa. TVL:n jäseniä ovat kaikki Suomessa lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat vakuutusyhtiöt sekä Valtiokonttori ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos. TVL:n tehtäviin kuuluu työtapaturmakorvauksen suorittaminen niissä tapauksissa, joissa teetettyä työtä ei ole vakuutettu. Se myös kehittää lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja sen toimeenpanojärjestelmää edistää eri osapuolien ja toimeenpanojärjestelmän yhteistoimintaa sekä korvausjärjestelmän yhtenäsyyttä toimii vakuutuslaitosten yhteistyöelimenä tilastoi työtapaturmat ja ammattitaudit sekä niiden syyt ja seuraukset ehkäisee työtapaturmia ja ammattitauteja. TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO PUH. (09) BULEVARDI 28, PL HELSINKI