TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET"

Transkriptio

1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET lukien Perusturvalautakunta

2 1 Sisältö 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuen rakenne TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS Käytettävissä olevat tulot Tulot/varat joita ei huomioida Perusosa Perusosan alentaminen Muut perusmenot Asumismenot Asumismenojen kohtuullistaminen Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Lääkkeet Hammashoito Silmälasit Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut Opiskelijan toimeentulotuki Yrittäjän toimeentulotuki Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Päivähoitomenot Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ Liite 1. Toimeentulotuen perusosien määrät alkaen... 30

3 2 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ja toimeentulotuesta annetun lain väliaikainen muuttaminen1410/01) ja asetuksessa (toimeentulotukiasetus 66/1998). Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto. Ennen sen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan tai vastaava etuus saadaan muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotikuntalain tarkoittamaan kotipaikkaan, vaan toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (esimerkiksi opiskelun takia toiselle paikkakunnalle muuttamaan joutuva perheen vanhempi). Ulkomailla oleskelun ajalta toimeentulotuen perusosasta vähennetään 7 vuorokautta ylittävältä ulkomailla oleskelun ajalta perusosa kokonaisuudessaan. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellusalueen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Toimeentulotukilaki ja Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotuen sovellusohjeet ohjaavat toimeentulotuki oikeuden määrittämisessä. Toimeentulotukilaki on aina ensisijainen toimeentulotuen sovellusohjeisiin nähden. Lisäksi saattaa olla tilanteita, joissa näistä sovellusohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarveharkinta sitä vaatii. 1.2 Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti. Toimeentulotukihakemuksesta tulee ilmetä mitä hakija hakee ja mille ajanjaksolle. Toimeentulotukihakemuksen tulee aina olla hakijan tai hakijan edunvalvojan allekirjoittama. Hakija on velvollinen esittämään hakemuksen liitteenä selvitykset tuloista ja varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista (tiliotteet, tosite vuokranmaksusta, lasku/kuitti menoista joihin hakee toimeentulotukea, mahd. työnhakukortti). Mikäli hakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia liitteitä, lähetetään hakijalle lisäselvityspyyntö. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet/tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan määräaika mihin mennessä selvitykset on toimitettava.

4 3 Mikäli hakijan osoitteena on Poste Restante, tulee hakijan liittää hakemukseen selvitys todellisesta oleskelupaikastaan kuukausittain. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan (esim. hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiistaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona, milloin päätös on viimeistään tehtävä). Kiireellisessä tilanteessa hakijalla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi välttämätön, kiireellisesti aloitettava lääkehoito, ruoka-apu uuden asiakkaan kohdalla yms. Päätös voidaan antaa ensin vain kiireellisestä asiasta ja muilta osin hakemus käsitellään 7 arkipäivän kuluessa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yleisten ohjeiden lisäksi. Päätöksen mukainen toimeentulotuen vaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena hakijan tilille. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle silloin, kun on toistuvasti osoittautunut, että hakija ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähköjen katkeaminen). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista ja erityisiin syihin perustuvaa. Peruslähtökohtana on, että vuokranmaksua seurataan hakijan itse maksamilla vuokrakuiteilla tai tiliotteelta, mitkä liitetään toimeentulotukihakemukseen. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin myönnetään vain poikkeustapauksissa. 1.3 Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (Totul 15 ). Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimentulotukea on haettu. Jos toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normilaskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun asiakas on muuttanut kuntaan tai erilleen entisestä perheestään. Pääsääntöisesti tulot ja menot otetaan huomioon toimeentulotuen hakemiskuukaudelta. Uusien asiakkaiden kohdalla takautuvia laskelmia ei tehdä, mikäli asiakkaan tilanne ja tulot ovat olleet vakaat ennen toimeentulotuen hakemista eikä asiakas ole saanut suurta tuloa, jota voitaisiin jaksottaa pidemmälle aikavälille huomioon otettavaksi tuloksi. Mikäli asiakkaalla on ollut hakemuskuukaudesta huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot) tehdään takautuva laskelma. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida (esim. elatusmaksut, lainanlyhennykset), koska tarkoituksena on selvittää pitäisikö asiakkaalla olla säästöjä. Jos takautuvan toimeentulotukilaskelman ylitys on huomattava, otetaan ylitys tulona huomioon varsinaisen hakemuskuukauden laskelmaan. Jos toimeentulotuen

5 4 tarve johtuu yllättävästä tilanteesta, johon asiakas ei ole voinut varautua eikä takautuvan laskelman norminylityksen tuloja ole tosiasiassa käytettävissä, ylitystä ei lasketa tuloksi. Normiylityksen huomioimisesta seuraavan kuukauden laskelmassa tulona on mainittava päätöksessä. Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain erityisestä syystä ja takautuvan tuen myöntämiseen tulee olla perusteltu syy (esim. rästiintyneet menot). Tällöin normilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea ei myönnetä perusosalla katettaviin menoihin. 1.4 Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki jakautuu vielä perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin. Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja välttämättömistä menoista on tehty laskelma ja se osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin. Perustoimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 ) 1. Perusosalla katettavat menot (Toimeentulotukilaki 7 a ); ravintomenot vaatemenot (poikkeuksena romanihame) vähäiset terveydenhuoltomenot (ns. käsikauppalääkkeet) henkilökohtainen ja kodin puhtaus paikallisliikenteen matkustuskulut sanomalehti/muut lehdet televisiolupa ja kaapeliverkon kulut puhelimen käyttömenot ja internet - yhteyden kulut harrastus- ja virkistystoiminta muut henkilön/perheen jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) 19 % *) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

6 5 Muut perusmenot (Toimeentulotukilaki 7 b ): Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon: kohtuulliset asumiskulut taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 c ) Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot (esim. takuuvuokra ja muuttokulut) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta sekä lapsen harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita. Ehkäisevä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 13 ) Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotuen sovellusohjeistuksen mukaisesti taloudellisissa vaikeuksissa, asiakkaan omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi. 2 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS 2.1 Käytettävissä olevat tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot. Tulotiedot pyydetään kaikilta perheenjäseniltä. Tulot huomioidaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden viimeisen arkipäivän tulo huomioidaan seuraavan kuukauden tuloksi. Toimeentulotuessa huomioitavia tuloja ovat mm. palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. omaishoidon tuki, asumistuki, elatusapu ja -tuki) opintoraha ja valtion takaama opintolaina.

7 6 Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %:a kuitenkin enintään 150 kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). Väliaikainen laki etuoikeutetusta tulosta on voimassa asti. Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, huomioidaan niistä vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Mikäli toimeentulotuen asiakkuus muodostuu pitkäkestoiseksi, ohjataan asiakas ulosottoviranomaisen puoleen selvittämään voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää vapaakuukausia. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suhtaudutaan siihen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin. Poikkeuksen tästä muodostavat viralliset vahvistetut (ulosottomiehen/käon vahvistama) maksusuunnitelmat. Maksusuunnitelma noudattaa tällöin määrällisesti palkan/eläkkeen/muun tulon ulosmittausta ja velalliselle on mahdollisuus myöntää vapaakuukausia samoin perustein kuin ulosmittauksessa. Jos ensisijaisen etuuden maksaja esim. Kansaneläkelaitos kuittaa asiakkaalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot huomioidaan laskelmassa tulona. Mikäli asiakkaan hakemuksesta, tilitapahtumatiedoista yms. käy ilmi sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ansiotulo ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana (Totul 15 ). Jos jälkikäteen käy ilmi muita huomattavia tuloja kuin ansiotuloja, on asiakkaalle tehtävä korjauslaskelma kuukaudelle jolloin tulo on ollut käytettävissä. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajan. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin henkilö saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi käytetään kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat (sairasloman yms. johdosta), hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, palkattomalle virkavapaalle tai lapsen kotihoidon tuelle (ja työsuhde on olemassa) tulee selvittää onko hakijan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. Panot tiliotteissa huomioidaan pääsääntöisesti tulona toimeentulotukilaskelmassa. Lainattu raha ei poista toimeentulotuen viimesijaisuutta. Laina voidaan jättää tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu näkyy tiliotteessa viimeistään 2 kuukauden kuluessa ja lainasta on esitetty velkakirja. Harkinnan mukaan vähäisiksi katsottavat avustukset (alle 50 /kk) ja ansiot voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Vähäisenä avustuksena voidaan pitää esimerkiksi satunnaisia, vähäisiä ja ei toistuvia panoja

8 7 tiliotteissa, alaikäisen satunnaisia kesä- tai viikonlopputuloja tai toisen henkilön suorittamia avustuksia mikäli avustus on osoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja tarkoitus voidaan tulkita tarpeelliseksi. Mikäli kyseessä on suurempi avustus tiettyyn hankintaan (esim. kodinkoneen tai harrastusvälineen hankintaan) tulee tiliotteelta käydä ilmi, että ko. hankinta on maksettu tililtä. Kotona asuvan, alaikäisen lapsen säännöllisten ansiotulojen johdosta perheen toimeentulotukea voidaan vähentää enintään kyseisen lapsen perusosan verran. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO /4117). Kulut, joita kattamaan korvaus on tarkoitettu ja niiden hankinnasta on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 :n ylittävältä osuudelta/kotitalous. Käytettävissä olevat tai helposti realisoitavat varat, esim. säästöt ja arvopaperit otetaan tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 4 kuukautta. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin. 2.2 Tulot/varat joita ei huomioida palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan mukaan (seutulippu, 0.20 /km oman auton käytöstä, jos välttämätöntä) äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa maksettava ylläpitokorvaus (9 ja 18 euroa/päivä vuonna 2013). Etuoikeutettu tulo; vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa. Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi. Ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, tulee ylimenevä osa huomioida tulona. (Kouvolan hallintooikeus nro 01/0058/2 Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole elatus-

9 8 velvollisuutta vanhempiinsa nähden. 3 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joista kerrotaan jäljempänä erikseen (Totul 7 a ). Näitä menoja kutsutaan yhteisellä nimellä perusmenot. 3.1 Perusosa Perusosalla katettavia menoja ovat: ravintomenot vaatteet ja kengät henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot vähäiset terveydenhuoltomenot tv-lupa, puhelimen menot, lehdet harrastus- ja virkistystoiminnan menot paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan perusosan suuruus on määritelty toimeentulotukilain 9 :ssä. Muiden henkilöiden perusosa määritellään yksin asuvan henkilön perusosasta perhesuhteiden ja yhteistaloudessa asumisen sekä lasten osalta lasten iän ja lukumäärän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa perusosien määrät. Yksin asuvan perusosa maksetaan yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu samassa taloudessa aikuisen lapsensa kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä avioliitonomaisissa olosuhteissa.. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan avio- ja avopuolisoille ja samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille (tai mikäli ilmoittavat asuvansa yhteistaloudessa perheenä). Jos kaksi täysi-ikäistä asuu muusta syystä samassa taloudessa (kimppa-asuminen) tulee heidän antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja yhteisiä käyttötavaroita esim. Tv, sanomalehti, kodinkoneet. Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Jos alle 18- vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen normimenoa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan ja alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa toimeentulotukilaskelmaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta. Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen vuoksi, vanhemman ja nuoren välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhemman elatuskyky. Alaikäiselle myön-

10 9 netty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkailta tarkistetaan tarvittaessa passien matkasivut. Maahanmuuttajilta passien matkasivut tarkistetaan useammin. Oleskelu keskimäärin seitsemän päivän ajan kuukaudessa muualla kuin vakinaisessa oleskelukunnassa on mahdollista ilman, että perusosaa vähennetään (KHO /3248). Ulkomailla yli 7 päivää ylittävän oleskelun ajalta vähennetään henkilön/perheen perusosa kokonaisuudessaan Perusosan alentaminen Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 :n perusteella enintään 20 %:a, mikäli asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, mikä kohtuullisen ajan turvaisi asiakkaan toimeentulon (työvoimatoimikunnan päätös asiasta) laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota (koulutus, työharjoittelu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai kieltäytyminen työnhausta tai ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa) kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan keskeyttää ilman pätevää syytä kuntouttavan työtoiminnan ( alkaen koskee myös alle 25-v.) maahanmuuttaja kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa sen ettei suunnitelmaa ole voitu laatia jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvanlain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 :n perusteella enintään 40%:a, mikäli asiakas toistuvasti kieltäytyy hänelle tarjotuista toimenpiteistä ilman perusteltua syytä tai toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaa sen, ettei hänelle pystytä toimenpiteitä tarjoamaan. Perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %:a sen jälkeen kun hänellä on jo ollut 20 %:n alennus vähintään 2 kuukautta. Tällöinkin alennus voi olla kestoltaan enintään 2 kk. Alentamista ei sovelleta perheenjäseniin. Perusosan alentamisen perusteet koskevat myös kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvia asiakkaita. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi kestää enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä/laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan mikäli mahdollista yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli mahdollista suunnitelma tehdään yhteistyössä työvoimaviranomaisen tai tarvittaessa muun viranomaisen kanssa. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä.

11 10 Etuuskäsittelijä voi tehdä alentamispäätöksen, kun työmarkkinatuki tai työnhaku katkeaa tilapäisesti (työnhaun uusimisen unohtaminen, kieltäytyminen toimenpiteestä yms.), jolloin asiakas saa useimmiten määräaikaisen karenssin tai jos 500 päivää työmarkkinatukea saanut asiakas toiminnallaan aiheuttaa sen, että menettää työmarkkinatukioikeutensa (5 kk:n aktiivitoimenpide ehto). Perusosaa vähennetään 20 %:lla vähintään kuukaudeksi, kuitenkin kerrallaan korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi. Perusosan alennus tehdään asiakkaan päätökseen lisäämällä alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Jos alentamispäätös tehdään asiakkaan puolisolle, lisätään päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja yksilöidään se koskemaan puolisoa. Etuuskäsittelijä alentaa perusosan myös yrittäjiltä, jotka eivät lopeta kannattamatonta yritystoimintaa määräajan kuluessa. Opiskelija, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen eikä opintoetuuksiin, on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta elatuksestaan. Tällaista opiskelijaa on ohjattava aktiivisesti työllistämään itsensä tai vaihtamaan opiskelut päiväopiskeluun, tai pyydettävä selvitystä siitä miksi opinnot ovat viivästyneet Mikäli muuta rahoitusta opintojen turvaamiseksi ei löydy, voi etuuskäsittelijä alentaa perusosaa 20 %:lla. Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja tekee perusosan alentamispäätöksen, jos toistuvista kieltäytymisistä tai laiminlyönneistä on pääteltävissä, että asiakas ei halua ottaa vastaan työtä, julkista työvoimapalvelua, kuntouttavaa työtoimintaa tai kotouttamisesta annetussa laissa mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi jos asiakas omalla toiminnallaan toistuvasti aiheuttaa sen, että edellä mainittuja työvoimapoliittisia toimenpiteitä ei voida tarjota tai asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä perusosan alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta tai suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. 3.2 Muut perusmenot Toimeentulotukilain 7 b :n mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Asumismenot Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso seudulla. Asumismenoja otetaan huomioon vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa voidaan tilapäisesti huomioida kahden asunnon menoja, esim. yllättävän muuton takia irtisanomisajan vuokra entisestä asunnosta tai kosteus- tai homevaurioista kärsivät asunnot.

12 Poste restante osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Avo- tai avioparilta, joista toinen on muuttanut pois, vaaditaan oma osoite tai heidät katsotaan edelleen yhdessä asuviksi. Asumistuki otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätöksenteko viivästyy kohtuuttomasti, on syy selvitettävä. Lähtökohtana on, että toimeentulotuen saajalla on pääsääntöisesti oikeus asumistukeen. Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja siinä on mm. väljempi asumismenojen harkinta ja sitä noudatetaan myös toimeentulotuessa (yksin asuva eläkeläinen kohtuullinen asumismeno max. 497 /kk). 11 Huomioitavia vuokra-asumisen asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskulut ja vesimaksut saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu vuokrasopimukseen sisältyvät muut erikseen maksettavat kustannukset, esim. omakotitalossa vuokrasuhteeseen sisältyvät menot Pääsääntöisesti huomioon otetaan todellinen vuokra tai kokonaisasumiskulut, mikäli asunto on sopivan kokoinen hakijalle. Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla sekä asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon. Vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina kuitenkin enintään paikkakunnan kohtuullista asumistasoa vastaavina seuraavasti: Taulukko 1. Kohtuulliset asumiskulut. Perheen koko vuokran tai ko- kohtuulliset m2 konaisasumisku- lujen yläraja

13 12 Lisäksi huomioidaan taloussähkö/kk ja vesimaksu/kk. Lämmityskustannukset sisältyvät kohtuullisiin asumiskuluihin. Vesimaksuja huomioidaan korkeintaan 20 /kk/hlö. Mikäli asiakkaan vuokra sisältää vesimaksun, voidaan vesimaksun osuus (20 /hlö) vähentää vuokrasta ja huomioida menona erikseen. Edellä olevat eurorajat ovat ohjeellisia, ei sitovia, koska peruspalvelukeskus Oivan alueella olevissa kunnissa asumiskustannukset saattavat poiketa jonkin verran toisistaan. Tämä poikkeama on mahdollista ottaa huomioon. Sähkölaskuissa huomioidaan erikseen taloussähkö ja lämmityssähkö. Jos niitä ei voida eritellä, lasketaan taloussähköksi 30 % laskusta. Taloussähkö huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Taloussähkölaskun kohtuullisuutta on seurattava. Mikäli taloussähkömenot ovat kohtuuttoman korkeat, huomioidaan kohtuulliset taloussähkömaksut/kk/perheen koko. Lämmityskulut sisältyvät kohtuulliseen vuokraan/kokonaisasumiskustannuksiin, eikä niitä huomioida erikseen menona. Kohtuullisena taloussähkömaksuna/kk voidaan pitää: yksin asuvalla (kerrostalo yksiö, käyttö 1500 KwH/vuosi) 31 /kk 2 hlöä (kerrostalo kaksio, käyttö 2000 KwH/vuosi) 37 /kk 3 hlöä (kerrostalokolmio, käyttö 2600 KwH/vuosi) 43 /kk 4 hlöä (kerrostalo, käyttö 3200 KwH/vuosi) 50 /kk 5 hlöä (kerrostalo 3800 KwH/vuosi) 56 /kk 6hlöä (kerrostalo 4400 KwH/vuosi) 63 /kk Kohtuulliset taloussähkömaksut/kk/hlö ovat kesimääräisiä käytön lukuja ja esim. omakotitalossa asuvilla kohtuullinen taloussähkömeno/kk/hlö voi olla hieman suurempi. Kohtuullisia taloussähkömaksuja/kk/hlö/asumismuoto voi tiedustella sähköyhtiöiltä. Jos taloussähkö sisältyy vuokraan, voidaan taloussähkön osuus erottaa vuokrasta (ks.yllä oleva) ja ottaa erikseen menona huomioon laskelmassa. Omistusasunnon (osakeasunto tai omakotitalo) asumismenoja ovat: hoito- tai käyttövastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut erillinen saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu asuntolainan korot jätehuoltokustannukset tontin vuokra kiinteistövero nuohous ja auraus Edellä mainitut omistusasunnon asumismenot huomioidaan joko laskujen erääntymiskuukautena todellisina tai lasketaan keskimääräiset kuukausikustannukset todellisista laskuista (huomioidaan laskelmassa 1 kk:n osuutta vastaava määrä, erityisesti jos toimeentulotuen tarve on vain laskujen eräänty-

14 13 miskuukautena). Laskujen kohtuullisuutta on verrattava kohtuullisiin kokonaisasumiskustannuksiin (huomioidaan enintään vuokra/ kokonaisasumiskustannusten enimmäiskustannuksien mukaisesti). Jos omakotiasumisen kokonaisasumiskustannukset/kk ovat suuremmat kuin vuokra-asumisessa hyväksytyt kohtuulliset vuokra/kokonaisasumismenot, annetaan asiakkaalle 4 kk:n määräaika kohtuullistaa asumiskulunsa. Omakotiasujan kohtuullisina hoitokuluina/kk voidaan pitää: Taulukko 2. Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut. Perheen koko (hlöä) Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut (euroa) Kohtuulliset neliöt (m2) 1 139, , , , , , , , lämpö: kohtuulliset asumisneliöt x 1.40 /kk (v. 2013) vesi: hlöiden lkm x 20 /kk (v. 2013) muut asuinkulut: 68,13 /asunto/kk. (v. 2013) Jos asiakkaan omakotitalon hoitokulut ovat kohtuuttoman korkeat, voidaan hoitokulut kohtuullistaa yllä olevan mukaisesti. Mikäli käytetään hoitokulujen laskennallista arviota, ei hoitokululaskuja oteta erikseen huomioon, vaan lähes kaikki asumisen juoksevat kulut, myös lämmitys-, vesi-, vakuutuslaskut sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, taloussähkömaksu ja asuntolainan korot huomioidaan laskelmassa erikseen menona. Mikäli omakotitalossa asuminen edellyttää polttopuiden tai öljyn hankintaa, edellytetään asiakasta pyytämään lasku erissä. Mikäli laskun pyytäminen erissä ei ole mahdollista, voidaan hankintakulut huomioida kohtuullisessa määrin hankintakuukautena kertamenona, jolloin toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot jäävät muina kuukausina vähäisemmiksi. Omakotitalon kohtuulliset öljykulut 2000 litraa / vuosi. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään yhtä mottia/kk halkoihin, max. 50 /motti/kk. Kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) huomioidaan pääsääntöisesti todellisen suuruisena erääntymiskuukautena. Kotivakuutusmaksujen ollessa suuria tulee tarkastella vakuutusten välttämätöntä laajuutta ja kattavuutta sekä ohjata tarvittaessa asiakas kohtuullistamaan vakuutusten kattavuus ja maksut. Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina jos ne ovat kohtuulliset. Lainan lyhennyksiä ei oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaisasumiskulut ovat kohtuuttoman korkeat, voidaan tehdä asumismenojen koh-

15 14 tuullistamispäätös. Kohtuullistamispäätöksen perusteella kulut otetaan huomioon todellisen suuruisina 4 kuukautta, jonka jälkeen menot kohtuullistetaan vastaamaan kohtuullisia vuokra/kokonaisasumiskuluja. Asuntolainan korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai huomioida vain niiltä osin, kuin ne yhdessä muiden asumismenojen/hoitokulujen kanssa mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin, mikäli asunnon hankinta on alun perin ollut asiakkaan/perheen tulotasoon nähden epärealistinen eikä asiakkaalla/perheellä ole jatkossakaan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva toimeentulotukilaskelma edellisten korkojen erääntymiskuukautta seuraavasta kuukaudesta alkaen Asumismenojen kohtuullistaminen Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen huomioimisen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet (esim. terveydentila), perhetilanne (esim. vanhempiensa luona vuoroviikoin asuvat lapset) elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja tosiasiallinen mahdollisuus saada halvempi/pienempi asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta määriteltäessä lähdetään siitä, mikä vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta tehtäessä. Asumiskuluja ei kohtuullisteta, mikäli asiakas on alun perin asunut kohtuuhintaisessa asunnossa, jonka asumiskulut ovat nousseet toistuvien vuokrankorotusten seurauksena yli kohtuurajojen. Uusilla asiakkailla asumiskulujen kohtuullisuus määritellään asiakkuuteen tulohetken vuokran määrästä. Jos asiakas aktiivisesti hakee edullisempaa/pienempää asuntoa, mutta ei sitä saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös määräajan jälkeen (=pidennetään määräaikaa). Asiakkaan tulee osoittaa aktiivisuus asunnon haussa siten, että hänellä on voimassa olevia hakemuksia, eikä hän ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia (esim. sijainti) asunnon hakemiselle. Jos asiakas annetun määräajan jälkeen asuu edelleen kohtuulliset asumiskulut ylittävässä asunnossa, eikä ole hakenut edullisempaa asuntoa hyväksytään todellisten asumiskulujen sijaan kohtuulliset. Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee kyseeseen, jos toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi (+ 30 ) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana kalliimpaan asuntoon ilman perusteltua syytä omistusasunnon kulut ylittävät perheen kokoon nähden kohtuulliset kokonaisasumiskulut Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asiakkaan vaihtaessa toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan/suurempaan asuntoon ilman perusteltua syytä (muutos perhesuhteissa yms.) voidaan asumiskulut kohtuullistaa välittömästi.

16 15 Autopaikkamaksua ei pääsääntöisesti huomioida menoksi. Esim. mikäli työssäkäynnin mahdollistamiseksi maksu otetaan huomioon, se on täydentävää toimeentulotukea. Asumisoikeusasunnon menoista voidaan huomioida hoitovastikkeen (eri rahoitusvastike tai muu vastike), sähkön ja veden lisäksi asumisoikeusmaksun korko, joka voidaan huomioida samoin perustein kuin asuntolainan korko. Jos asiakkaalla ei ole esittää vuokrasopimusta, ei vuokraa oteta menoksi laskelmaan (poikkeuksena vanhempien luona asuvat, jotka todistettavasti maksavat vuokraa), koska asumistukeakaan ei voi hakea ilman vuokrasopimusta (ensisijainen tuki asumismenoihin). Asiakkaalta on pyydettävä selvitys vuokranmaksusta, jos näyttää siltä, ettei vuokra mene asiakkaan omista rahoista tai sitä ei makseta lainkaan. Vanhempien luona asuvan yli 18-vuotiaan asumismenot huomioidaan vain jos vuokranmaksu on todistettavissa tiliotteella ja nuori on itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut siihen taloudelliset mahdollisuudet. Tällöin asumismenona voidaan huomioida pääluvun mukainen osuus asumismenoista. Palvelukodissa/asumisyksikössä asuvalle tehdään laskelma, jossa huomioidaan menoina: ateriat, palvelumaksu ja terveysmenot hoitotuen ylittävältä osin vuokra perusosa 51 % Näin menetellen vaate ym. menoja ei tarvitse erikseen huomioida menoina vaan ne sisältyvät perusosaan. Mikäli on vahvistettu muunlainen esim. kuntoutumisen tukemiseksi tarkoitettu laskutus- tai laskuperuste voidaan näitä perusteita soveltaa edellisen sijaan. Mikäli palvelukodin asiakkaan toimeentulotuen tarve on jatkuva, on ensisijainen vaihtoehto palvelumaksun alentaminen. On tutkittava myös muut mahdolliset asumismuodot, jos sellaisia on löydettävissä. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa (alle 1 kk) oleville myönnetään toimeentulotukea laskelman perusteella, mutta tulona otetaan huomioon ateriaetu 6,09 /päivä. Jos asiakas on pitkäaikaisessa laitoshoidossa, ei laskelmaan lasketa perusosaa, vaan käyttövara 99 /kk. 3.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niitä huomioida laskelmassa erikseen menona. Vähäisiä terveydenhuoltomenoja ovat ilman lääkärin määräystä hankitut käsikauppalääkkeet, perusvoiteet, vitamiinit, laastarit yms. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot esim. lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet ja terveydenhuollosta ja hammashuollosta aiheutuvat menot ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmassa.

17 16 Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat aina ensisijaisia. Laskelmassa voidaan huomioida menoina: terveyskeskusmaksut sairaalan hoitopäivämaksut ja poliklinikkamaksut lääkärin määräämät lääkkeet, mikäli ne on määrätty sairauden hoitoon (laihdutus-, tupakka- ja potenssilääkkeet vain erityisperustein sairauden hoitoon määrättynä), tutkimukset ja hoidot lääkärinlausunnot, jotka ovat välttämättömiä esim. etuuden hakemiseen sairaudenhoitoon liittyvien matkojen omavastuuosuudet tarpeellinen hammashoito ja hammasproteesit ja niiden korjauskustannukset silmälasit perusvarustein Yksityislääkärin palkkiot huomioidaan vain erityisperustein. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on v /kalenterivuosi. Maksukattoa kerryttävät terveyskeskuskäyntimaksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidonmaksut, poliklinikkakäyntimaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut. Asiakkaan vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Kun maksukatto on täyttänyt, asiakas toimittaa maksutositteet sen terveydenhuollon yksikön taloustoimistoon missä maksukatto on täyttynyt. Asiakas saa vapaakortin, millä avohoidon palvelut saa loppuvuoden maksutta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 15,10 /hoitopäivä. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä julkisen terveydenhuollon palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoa eivät kerrytä hammashoidon maksut, sairaankuljetuksen maksut, yksityislääkärin lähetteellä tehdyt laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista aiheutuneet maksut tai lääkärin todistus palkkiot. Maksukattoon ei lasketa tulosidonnaisia maksuja, eikä maksuja, jotka on korvattu asiakkaalle esim. toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksesta Lääkkeet Kustannuksiltaan vähäiset lääkemenot (enintään 15 ) asiakas maksaa pääsääntöisesti ensin itse ja ne korvataan hänelle reseptiä ja maksukuittia vastaan, kun oikeus toimeentulotukeen on selvitetty. Mikäli kysymys on kustannukseltaan kalliista lääkkeestä, asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus. Maksusitoumukseen kirjoitetaan lääkkeen nimi (tai apteekkisopimuksen mukaiset lääkkeet) sekä sitoumuksen voimassaoloaika. Mikäli hakija saa tukea pitkäaikaisesti ja tarvitsee maksusitoumusta lääkkeiden hankintaan tulovajauksen perusteella tai siksi, etteivät tulot kata lääkekustannuksia kokonaisuudessaan, on perusteltua antaa maksusitoumus pidemmälle ajanjaksolle (enintään 6 kuukauden ajalle). Maksusitoumus myönnetään aina halvimpaan lääkevaihtoehtoon, ellei lääkäri ole sitä kieltänyt. Lääkkeitä haettaessa asiakkaan tulee esittää Kelakortti, jotta lääkkeestä saa Kela-korvauksen.

18 17 Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan ensisijaisesti lääkkeet, joihin on oikeus saada Kelan korvausta. Ei-korvattavien lääkkeiden (esimerkiksi osa dementiareuma- ja syöpälääkkeistä) huomioiminen on mahdollista erityisperustein. Lääkärin kanssa on neuvoteltava, voiko hän määrätä ei-korvattavien lääkkeiden sijaan korvattavia lääkkeitä. Mikäli on epäselvää, onko lääkärin kirjoittama reseptilääke asiakkaan sairauden hoidon kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunto. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi laihdutuslääkkeet, potenssilääkkeet tai tupakoinnin vieroituslääkkeet. Toimeentulotukea tällaisiin lääkemenoihin myönnetään vain lääkärinlausunnon perusteella. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto, mikä on v Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun reseptilääkettä kohti. Maksukaton täyttymisen jälkeen korvauksen saa suoraan apteekista, kun asiakas esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lääkekulujen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen puolen vuoden ajan. Asiakkaille, joiden lääkekulujen maksukatto on täyttynyt, ei pääsääntöisesti enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta, vaan heidät ohjataan hakemaan Kela-kortilla ja Kelan ilmoituksella lääkkeet suoraan apteekista Hammashoito Hammashoidon kustannukset huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon mukaan. Laajoista hammashoidoista on pyydettävä kustannusarvio ja hoitosuunnitelma. Kustannusarvion tekemiseen voidaan antaa maksusitoumus. Terveydenhuollon hammashoidon maksusitoumus on voimassa enintään 3 kk. Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvina kohtuullisina kuluina pidetään enintään; kokohammasproteesi ylä- tai alaleukaan 450, kokohammasproteesi molempiin leukoihin 800, kokohammasproteesi/osahammasproteesi 880, osahammasproteesi ylä- tai alaleukaan 520, osahammasproteesit molempiin leukoihin 950. Tarvittaessa voidaan tehdä kahden kuukauden takautuva toimeentulotukilaskelma asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi, jos asiakas ei ole säännöllisessä toimeentulotukiasiakkuudessa Silmälasit Pitkäaikaisen (väh.6 kk) toimeentulotuen tarpeen aikana silmälasit voidaan myöntää toimeentulotukena enintään joka 3. vuosi, elleivät painavat terveydelliset syyt muuta vaadi. 110 yksiteholasit sankoineen + alv 156 kaksiteholasit sankoineen + alv 190 moniteholasit sankoineen + alv Lasten silmälasien hankintakulut ovat usein korkeammat ja silmälasien käyttöikä on lyhyempi. Esim. lasten ja muiden perussairauden vuoksi erikoisvah-

19 18 vat/erikoislasit tarvitsevien asiakkaiden osalta kustannukset voidaan huomioida korkeampina ja useammin kuin joka 3. vuosi optikon arvion mukaan. Piilolinssit voidaan myöntää vain terveydellisin perustein tai vaihtoehtona laseille, jos kustannukset eivät ylitä silmälasien hankintakuluja hoitotarvikkeineen Muut terveydenhoitokulut Myös sairaanhoidon matkakustannuksilla (sairaanhoitokäynteihin tai kuntoutukseen liittyvät) on kalenterivuosittainen maksukatto. Jos asiakkaan matkakustannukset ylittävät maksukaton (v ,25 ), maksaa Kela ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan. Matkakustannusten maksukattoa kerryttävät matkojen omavastuuosuudet (14,25 /suunta) sekä sitä pienemmät kertakustannukset. Omavastuuosuutta pienemmät matkakustannukset on haettava Kelasta 6 kk:n kuluessa matkan tekemisestä. Kela seuraa asiakkaiden matkakaton täyttymistä. Kun se on täyttynyt, asiakas saa postitse matkakattokortin. Korttia näyttämällä asiakkaan ei tarvitse maksaa matkasta taksin kuljettajalle tai matkakulut voi hakea jälkikäteen Kelasta, jolloin Kela korvaa ne täysimääräisesti. Oman auton kilometrikorvaus on 0,20 /ajokilometri. Hedelmällisyyshoito on osa terveydenhoitoa, vaikka hedelmättömyys ei aina johdukaan sairaudesta. Hedelmättömyyshoidosta julkisia terveydenhuoltopalveluja käytettäessä aiheutuvat menot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia, perustoimeentulotuella katettavia menoja (KHO /247). Fysikaalinen hoito on perustoimeentulotuella katettava meno. Hoito on pyrittävä järjestämään julkisen terveydenhuollon kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun hoito on perusteltua (esim. työhön paluun nopeuttamiseksi) eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse (max. 10 kertaa vuodessa). Ensisijaisesti asiakas ohjataan menemään terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka antaa yksilökohtaista neuvontaa ja joka voi tarpeen mukaan suositella erilaisia maksuttomia kuntoryhmiä. Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat muut mahdolliset etuudet kuten Kelan tai vakuutusyhtiön kautta tulevat korvaukset. 3.4 Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut Toimeentulotukilain 11 :n 3-kohdan mukaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen, vaikka paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, ne työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen perustoimeentulotuen menoina huomioon. Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisesti halvimman vaihtoehdon mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muista syistä oman auton käyttö työmatkoilla on perusteltua, menona hyväksytään sv:n hyväksymä kilometrikorvaus 0,20 /km (v. 2013). Tähän sisältyvät kaikki autosta aiheutuvat kulut, joten vakuutusmaksuja ym. ei oteta huomioon erikseen.

20 Opiskelijan toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opiskelijoiden edellytetään ennen opintojen aloittamista selvittävän ja varmistavan mahdollisuutensa selviytyä taloudellisesti opintojen aikana. Opintolaina voidaan huomioida asiakkaan tuloksi vaikka hän ei sitä nostaisikaan, mikäli opintolainaan olisi oikeus. Jälkihuollettavan nuoren osalta ei edellytetä opintolainan nostamista. Alaikäisen nuoren ja kotona asuvan nuoren ei edellytetä nostavan opintolainaa silloin, kun opiskelu ei johda ammatilliseen tutkintoon (esim. lukio-opiskelu). Jos lukioopiskelija täytettyään 18- vuotta muuttaa omasta halustaan lukio-opintojen aikana omaan asuntoon ilman mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti opintojen aikana, voidaan opintolaina huomioida tulona. Alle 18-vuotiaalta ei pääsääntöisesti edellytetä opintolainan ottamista. Vanhempien elatusvelvollisuus: Vanhemmat eivät ole toimeentulotukilain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Vanhempien elatusvelvollisuutta ei voida perustaa myöskään lapsen elatuksesta annetun lain mukaiseen vanhempien vastuuseen lapsen koulunkäyntikustannuksista. Jos hakija kuitenkin saa tosiasiallisesti vanhemmiltaan varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, otetaan tämä hakijan käytettävissä olevina varoina huomioon. Opintolaina lasketaan tuloksi opiskelijalle, vaikka tämä ei sitä hakisikaan, jos ei ole ilmennyt estettä sen saamiseen eikä nostamiseen (KHO /3854). Opintolaina huomioidaan tulona korkeakouluopiskelijalla kesän aikana, vaikka talven aikana lainaa ei olisi nostanutkaan (KHO /3854). Opintolainaa voi nostaa lukuvuoden aikana välisenä aikana. Hakijan, joka ei voi saada opintolainaa luottohäiriöiden takia, tulee selvittää muu rahoitus opinnoilleen (esim. osa-aikatyö). Opintojen etenemisestä ja loppuunsaattamisesta tulee aina tehdä suunnitelma. Opintolainaa ei voi tällaisessa tapauksessa ottaa huomioon tulona. Opintolainaa ei edellytetä haettavaksi sellaisilta alle 18-vuotiailta, joiden opiskelu ei johda ammattiin tai jälkihuoltonuorilta. Uusille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä saaneet opintotukipäätöstä, tehdään perintä opintoetuuksista (opintoraha ja asumislisä). Vanhojen opiskelijoiden osalta (opintotukipäätös on jo tehty), lasketaan opintotuet ja opintolaina tuloksi siitä kuukaudesta alkaen, josta opintotukioikeus olemassa. Mikäli iltaopiskelijat eivät saa opintotukea tai työttömyysturvaa (eivät voi opiskelunsa takia osallistua esim. työvoimatoimiston kursseille tai ottaa töitä vastaan), alennetaan perusosaa 20 %:lla. Sama koskee opiskelijoita, joiden opiskelu on syystä tai toisesta pitkittynyt, eikä heillä ole sen perusteella oikeutta opintoetuuk-

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Hyväksytty yhteistoiminta-alueen sosiaali-ja terveyslautakunnassa 17.12.2014 149 1 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SÄÄNNÖKSET... 3

Lisätiedot

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015)

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Jokaisella on ensisijainen

Lisätiedot

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2015 alkaen Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula 2 Esipuhe Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene

Lisätiedot

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2007 ISSN 1458-6444 ISBN 978-952-466-421-9 (nid.)

Lisätiedot

Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE

Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE Yhtymähallitus 23.6.2014 Liite 71 VAMMAISPALVELULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN SOVELTAMISOHJE Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska 2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje

Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje OHJE TEM/117/03.01.05/2014 1.2.2014 Voimassa 1.2.2014 toistaiseksi Sisältö

Lisätiedot

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Sisällys ALUKSI... 4 1 VALTION TUKEMIEN VUOKRA-ASUNTOJEN ERITYISPIIRTEITÄ... 5 1.1 Asukasvalinta... 5 1.2 Vuokranmääritys... 6 1.3 Luovutukset...

Lisätiedot

Aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien aktivointi

Aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien aktivointi Aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien aktivointi ti- ja työllistämi mis- palvelujen kustannuks tannuksia ja vaikutuks tuksia ANNE-MARI ULFVES, RAIJA LÄÄPERI, ANTTI RAUTIAINEN & KATI NÄRHI Julkaisija

Lisätiedot

Yhtymähallitus 22.5.2012 61 Liite 1. Ikäihmisten palvelulinja / Geriatriakeskus OMAISHOIDON TUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus 22.5.2012 61 Liite 1. Ikäihmisten palvelulinja / Geriatriakeskus OMAISHOIDON TUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 22.5.2012 61 Liite 1 Ikäihmisten palvelulinja / Geriatriakeskus OMAISHOIDON TUEN SOVELTAMISOHJEET Hyväksytty yhtymähallituksessa 22.5.2012 Laki omaishoidon tuesta (omaishoitajalaki) tuli

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Kirkkonummen kunta Perusturva Vammaispalvelut Voimassa 1.5.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON...3 2 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN...3 2.1

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustusohje 2014

Korjaus- ja energia-avustusohje 2014 Korjaus- ja energia-avustusohje 2014 21.1.2014 SOVELTAMISALA JA VOIMAANTULO Vuoden 2014 korjausavustuksia myönnettäessä noudatetaan lakia asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005),

Lisätiedot

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Apurahatietoa tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Elina Katainen Elina Katainen, Tieteentekijöiden liitto Taitto: Tuomo Tamminen/Päälause Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2013 ISBN 978-952-67153-6-0

Lisätiedot

Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja

Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Artikkeli on julkaistu Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirjassa 2003 2004 (Helsinki

Lisätiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa OPAS 5 2013 Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa Осуществление предпринимательской деятельности и регистрация фирмы в Финляндии Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE

OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE OPAS VELKAJÄRJESTELYÄ HAKEVALLE SISÄLLYS Yksityishenkilön velkajärjestely pähkinänkuoressa 3 Miten velkajärjestelyä haetaan ja miten hakeminen etenee? 4 Velkajärjestelyhakemuksen liitteet 6 Malli: Velkaantumishistoria

Lisätiedot

Oikeus liikkua ja asua. vapaasti Euroopassa. Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO

Oikeus liikkua ja asua. vapaasti Euroopassa. Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO Oikeus liikkua ja asua vapaasti Euroopassa Opas EU:n kansalaisen oikeuksista EUROOPAN KOMISSIO Oikeusasioiden pääosasto 1 Tässä oppaassa kerrotaan, mitä oikeuksia EU:n kansalaisella on liikuttaessa Euroopan

Lisätiedot

HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ

HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ Kuluttajaoikeuden linjauksia HYVÄ PERINTÄTAPA KULUTTAJAPERINNÄSSÄ Linjauksen ja valvonnan lähtökohtia... 2 Perintälain soveltaminen ja lain pakottavuus... 2 Mikä on kuluttajasaatava?... 3 Velallisella

Lisätiedot

Terveyspalvelualan työehtosopimus

Terveyspalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017 Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki TSN:n jäsenjärjestöt: Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Asemamiehenkatu

Lisätiedot

YT10 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET

YT10 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET YT10 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET businessoulu.com 2015 2 YT10 YRITYKSEN KÄYNNISTÄMISTOIMET SISÄLTÖ SIVU 1. YLEISTÄ 3 2. YRITTÄJÄN VAKUUTUKSET 3 2.1 Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL 3 2.2 Yrittäjän muut

Lisätiedot

ja toimintamahdollisuuksia järjestämällä heille liikkumismahdollisuudet samoin edellytyksin kuin joukkoliikennettä käyttäville espoolaisille.

ja toimintamahdollisuuksia järjestämällä heille liikkumismahdollisuudet samoin edellytyksin kuin joukkoliikennettä käyttäville espoolaisille. VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2009 ALKAEN Kumoaa vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta 13.12.2007 annetun toimintaohjeen Espoossa. 1. TAVOITE Kuljetuspalvelujen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017

TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017 1 TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017 Työehtosopimuksen perusosa 1 Irtisanomissuojasopimus 2 Allekirjoituspöytäkirja 3 2 YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT - PRIVATSKOGSBRUKETS ARBETSGIVARE RY:n ja METO METSÄALAN

Lisätiedot

B^bXPP[XP[P] YËaYTbcÝYË Z^bZTeP chýtwc^b^_x\db "! # "! &

B^bXPP[XP[P] YËaYTbcÝYË Z^bZTeP chýtwc^b^_x\db ! # ! & Sisällysluettelo 1 Sopimuksen ulottuvuus...1 2 Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus...1 3 Työsuhteen alkaminen...1 4 Työsuhteen päättyminen...2 5 Palkat...2 6 Työaika...3 7 Arkipyhät...6 8 Lisätyö...6

Lisätiedot

7T]ZX[ÝbcÝ_P[eT[dP[P] chýtwc^b^_x\db $! # "! &

7T]ZX[ÝbcÝ_P[eT[dP[P] chýtwc^b^_x\db $! # ! & Henkilöstöpalvelualan työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 1 3 Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset muut sopimukset.. 2 4 Työn johto,

Lisätiedot

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS 4. päivitetty painos FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS TEAM PRO YTN Sisällysluettelo YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUOPAS HENKILÖSTÖVAIKUTUKSISTA 3 1. TAUSTATIEDOT 3 1.1 Taloudelliset taustatiedot ja

Lisätiedot

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016 MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016 INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 20.3.2014 29.2.2016 ISBN 978-952-269-117-0 ISBN 978-952-269-118-7 (pdf) Taitto:

Lisätiedot

JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA

JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA JOS SINULLE SATTUU TYÖTAPATURMA 2 SISÄLLYSLUETTELO: Yleistä 3 Mikä on työtapaturma 4 Mikä on ammattitauti 5 Toimenpiteet työtapaturman sattuessa 5 Tapaturmailmoitus 7 Tapaturma- ja ammattitautikorvaukset

Lisätiedot

Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015

Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015 Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015 I SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLOAIKA 1 Sopimuksen ulottuvuus Tällä sopimuksella määrätään Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa olevien parturien,

Lisätiedot

Työsopimuslaki. Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan

Työsopimuslaki. Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan Työsopimuslaki Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan Sisällys 1 Lain rakenne ja soveltamisala... 4 2 Työsopimuksen tekeminen... 6 Muoto... 6 Kesto... 8 Koeaika... 10 3 Työnantajan velvollisuudet...

Lisätiedot

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Helsinki 2008 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS 3. uudistettu painos Painetun julkaisun ISBN 978-952-213-359-5

Lisätiedot