VUOSIKERTOMUS YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2013 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Yhtiön perustietoja 3 Toimintamme perustat 4 Yhteiskuntavastuu ja sen merkitys 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Innovaatioympäristö yhtiön menestyksen tekijänä 9 Investoinnit 10 Toiminnalliset ratkaisut 11 Yhteistyö (yliopisto ja yritykset) 12 Tutkimus ja kehittäminen osana innovaatioympäristön luomista 13 Kampukset ja rakennukset, käyttö ja toiminta 14 Riskit 16 Corporate Governance 18 Hankinnat Henkilöstö 21 Yhtiön taloudesta 22 Tilinpäätös 24 Kiinteistöyhteenveto 44 GRI-indeksi 48

3 3 YHTIÖN PERUSTIETOJA Yhtiön nimi on Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja kotipaikka Espoo. Yhtiölle on rekisteröity rinnakkaistoiminimiksi Aalto University Properties Ltd sekä Aalto Universitetsfastigheter Ab. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy omistaa pääosan Aalto-yliopiston käytössä olevista toimitiloista. Yhtiö vastaa kiinteistöjen vuokraamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä niihin liittyvistä tukitoimista ja kiinteistöjen kehittämisestä. Yhtiö on perustettu yliopistouudistuksen yhteydessä vuonna 2009, ja se kuuluu Aalto-yliopistokonserniin. Aalto-korkeakoulusäätiö omistaa yhtiön osakkeista 2/3 ja Suomen valtio Senaatti-kiinteistöjen kautta 1/3. Osakkeiden lukumäärä on kappaletta ja koko osakekanta on samaa osakelajia. TUNNUSLUKUJA (Milj. ) Yhtiö 2013 Konserni 2013 Yhtiö 2012 Konserni 2012 Liikevaihto 48,0 48,0 43,5 43,5 Käyttökate/käyttökate% 32,1 / 67 % 32,1 / 67 % 28,4 / 65 % 28,6 / 66 % Tilikauden tulos 8,6 13,2 6,4 10,9 Taseen loppusumma 380,9 380,6 336,3 336,3 Omavaraisuusaste 49 % 49 % 52 % 52 % Rakennusten lukumäärä 33 kpl Huoneistoala m 2 Rakennusten markkina-arvoarvio 510 milj. euroa Henkilöstömäärä vuoden lopussa 14 Aalto-yliopistokiinteistöt-konserniin kuuluu kaksi tytäryhtiötä: Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Arkadiankatu 24 ja Kiinteistöosakeyhtiö Jämeränjälki. Jämeränjäljen osakkeet yhtiö osti maaliskuussa 2014, joten tilikauden 2013 konsernilaskelmassa mukana on ainoastaan Kiinteistö Oy Helsingin Arkadiankatu 24. OMISTAJAT YHTIÖ Aaltokorkeakoulusäätiö Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt (Suomen valtio) 2/3 (66,7 %) 1/3 (33,3 %) TYTÄRYHTIÖT 100 % Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Arkadiankatu % Kiinteistöosakeyhtiö Jämeränjälki (yhtiö ostettu ) MISSIO Tarjota kansainvälisesti korkeatasoinen, houkutteleva tutkimuksen, kehitystyön ja opetuksen toimintaympäristö. VISIO Kampusalueemme ovat maailmanluokan ainutlaatuisia, yhteiskunnan korkeita arvoja kunnioittaen toteutettuja tutkimuksen, opetuksen ja kehitystyön kohtaamispaikkoja.

4 4 TOIMINTAMME PERUSTAT Arvot ARVOSTUS Pidämme kiinni sovituista asioista Otamme muiden mielipiteet huomioon Kunnioitamme toisen tekemää työtä Kannustamme erilaisten mielipiteiden ilmaisuun Arvostamme erilaisuutta EDISTYS Pidämme osaamisemme tason korkeana ja ajantasaisena Kannustamme henkilöstöä kouluttautumiseen Etsimme parhaan osaajan kulloiseenkin tehtävään Tuemme asiakkaan osaamisen kehittymistä tilojen käytössä VASTUULLISUUS Strategiset tavoitteet Asiakastyytyväisyyden myönteinen kehitys Riittävä kannattavuus ja omavaraisuus Energiatehokkuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen sekä uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen ylläpidossa Kiinteistöjen kuntotason kohottaminen -> ennakoimattomien korjausten määrä optimoidaan elinkaarikustannukset minimoiden Investoinneissa tuotetaan ratkaisuja, jotka edesauttavat asiakkaan tilankäytön tehostamista ja muunneltavuutta Kriittiset menestystekijät Joustava ja luonteva yhteistyö yliopiston kanssa Kyky tuottaa pitkäntähtäimen kustannustehokkaita ratkaisuja Kiinteistönpidon (rahoitus, ylläpito, investoinnit) osaaminen Sitoutunut henkilöstö Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Teemme päätöksiä ja ratkaisuja sekä kannamme niistä vastuun Toimimme oikeudenmukaisesti kaikkia sidosryhmiä kohtaan sisäisiä ja ulkoisia, henkilöstöä, asiakkaita ja muita Pyrimme kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin Lämpömiehenkuja 2 Espoo

5 5 YHTEISKUNTAVASTUU JA SEN MERKITYS Yhtiön yhteiskuntavastuu jakautuu taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Olemme todenneet 16 vastuullisuustekijää, jotka vaikuttavat eri tavoin yhtiön liiketoimintaan, ja joiden merkitys sidosryhmillemme vaihtelee. Vastuullisuustekijöitä ja niiden merkitystä on kuvattu oheisessa kaaviossa ja tässä raportissa. Vastuullisuustekijät määriteltiin tunnistamalla olennaisia yhteiskuntavastuun vaikutuksia arvoketjussa sekä sidosryhmien kiinnostuksen perusteella. Raportissa esitettyjen yhteiskuntavastuun tulosten kattavuus ja laskentaraja on kuvattu kunkin osa-alueen yhteydessä. Sidosryhmien näkemykset eri tekijöiden merkityksestä perustuvat omaan subjektiiviseen arvioomme. Sidosryhmätutkimusta yhtiössä ei ole tehty. Keskeisiä sidosryhmiä yhtiölle ovat Aalto-yliopiston johto, tilahallinnan henkilöstö, korkeakoulujen ja osastojen johto, yliopiston muu henkilöstö, opiskelijat ja ylioppilaskunta Senaatti-kiinteistöt Valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö Uudenmaan ELY-keskus Espoon ja Helsingin kaupunkien johto (kaupunginjohtajat, apulaiskaupunginjohtajat, elinkeinojohtajat jne.), luottamushenkilöjohto, lautakuntajäsenet (ympäristö, kaupunkisuunnittelu, rakennus, julkisivu, yleiskaava, jne.), maankäytön suunnittelun johto ja johtava henkilöstö sekä rakennusvalvontaviranomaiset Rahoituslaitokset Työnantaja- ja edunvalvontajärjestöt Media Muut Otaniemen kiinteistönomistajat ja vuokranantajat (erityisesti HOAS) Kiinteistöalan neuvonantajat sekä kiinteistöja huoneistovälittäjät Suunnittelutoimistot Rakennusliikkeet Alihankkijat, tavarantoimittajat ja palvelutuottajat Sidosryhmät voidaan jakaa pääluokkiin vaikuttavuuden ja vaikutussuunnan perusteella. Pääryhmiä ovat: 1. Osakkeenomistajat 2. Vuokralaiset ja heidän asiakkaansa 3. Julkinen valta ja niihin luettavat tahot 4. Markkinatekijät ja resurssit 5. Naapurit Osakkeenomistajilla on suurin valta vaikuttaa yhtiön toimintaan. Vaikutus on kuitenkin kaksisuuntainen, sillä toisaalta yhtiön taloudellinen onnistuminen näkyy myös omistajien taloudessa. Vuokralaisten ja yhtiön välinen suhde on vahvasti kaksisuuntainen. Osapuolet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Julkiseen valtaan suhde on pääosin yksisuuntainen, sillä yhtiö voi vaikuttaa vain vähän julkisen vallan toimintaan. Julkista valtaa suhteessa yhtiöön käyttävät valtion keskushallinto, rakennussuojeluun osallistuvat tahot sekä lisäksi tuomioistuimet ja verottaja. Markkinatekijöihin yhtiö ei voi merkittävästi vaikuttaa, eikä liioin markkinatekijöillä yleensä ole suoraa vaikutusmahdollisuutta yhtiön toimintaan. Markkinatilanne vaikuttaa vahvasti yhtiön resursseihin. Naapurit ovat kiinteistönomistamiseen keskittyvälle yhtiölle erityinen sidosryhmä. Suhde on yleensä tasapuolinen ja kaksisuuntainen, ja sitä määrittelee vahvasti lainsäädäntö. Sidosryhmien kiinnostus VÄHÄINEN KOHTALAINEN SUURI 5 VÄHÄINEN KOHTALAINEN SUURI Vaikutus liiketoimintaan Taloudellinen vastuu 1. Pitkäjänteinen tuloksellisuus ja kustannustehokkuus 2. Taloudellinen hyöty sidosryhmille 3. Eettinen liiketoiminta harmaan talouden vastustaminen 4. Vastuullinen hankinta 5. Työllistävyys Ekologisuus 6. Rakennuksen elinkaaritalous 7. Kampusten elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset 8. Luonnon monimuotoisuus Sosiaalinen vastuu 9. Hyvä sisäilma 10. Kulttuuriarvojen vaaliminen 11. Hyvä toimintaympäristö 12. Tilojen turvallisuus ja terveellisyys 13. Hyvä rakennettu kaupunkiympäristö 14. Avoimuus ja aktiivinen tiedottaminen 15. Tutkimushankkeet 16. Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen

6 6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Muutosvaihe alkoi investointiohjelmaa odotellessa Hyvä lukija, olet saanut luettavaksesi Aalto-yliopistokiinteistöjen ensimmäisen yhteiskuntavastuuselvityksen sisältävän vuosikertomuksen. Vuosikertomukseen on sisällytetty GRI:n (Global Reporting Initiative) vaatimusten mukainen sisältö pääosin huomioiden kuitenkin valtioneuvoston kanslian ohjeet raportoinnin järjestämiseksi. Olemme kuitenkin katsoneet, ettei yhtiön toiminnan laajuus edellytä GRI:n ja VNK:n ohjeiden kirjaimellista noudattamista. Vuotta 2013 yhtiössä leimasi valmistautuminen tulevaan investointiohjelmaan, mihin liittyi myös paljon epävarmuutta aikataulujen osalta. Kuten kiinteistöinvestoinneissa usein on, tässäkin päätöksenteko riippuu useista eri osatekijöistä ja intressiryhmistä, joiden on ratkottava esille nousevat kysymykset ennen kuin kokonaisuuksista voidaan tehdä päätöksiä. Yhtiön keskeiset hankkeet ovat siirtyneet eteenpäin, eikä aloituksista ole saatu aikaiseksi päätöksiä suunnittelun eikä etenkään investointien osalta. Hanke- ja investointipäätösten siirtymisestä huolimatta olemme valmistelleet hankkeiden rahoitusta, sillä hankeohjelmaan kirjatut hankkeet tulevat näillä näkymin joka tapauksessa toteutettaviksi pääosin nyt nähtävissä olevassa laajuudessaan. Yhtiön periaatteena on ollut varmistaa rahoitus sataprosenttisesti ennen lopullisia rakentamispäätöksiä, mikä on johtanut hankkeiden siirtyessä merkittävään vieraan pääoman kertymiseen kassaan. 40 miljoonan euron lainan nosto Pohjoismaiden Investointipankilta sekä 100 miljoonan euron lainasopimus Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa varmistivat rahoituksen vuosille 2014 ja EIB:n lainaa ei tulla nostamaan vielä vuoden 2014 aikana. Kertyneen kassavarannon (vajaat 60 miljoonaa euroa) sijoitustoiminta on tuonut yhtiön varsinaisen ydintoiminnan rinnalle lisätoiminnon, johon emme kuitenkaan ole nähneet tarpeelliseksi resursoida henkilöstöä toiminnan lyhytaikaisen luonteen johdosta. Yhtiön nykyiset kassavarat käytetään joka tapauksessa investointeihin seuraavien 1,5 2 vuoden kuluessa. Tulevissa rahoitusratkaisuissa on tarkoitus keventää rahoituksen varmistuksen vaatimusta ja ottaa käyttöön nk. lyhytaikaisen rahan instrumentteja, joilla hankkeiden rahoitus voidaan järjestellä rakentamisvaiheen aikana. Olemme jättäneet osan rahoitusratkaisuista tietoisesti tuleville vuosille, jotta ne voidaan tehdä lähempänä varsinaista rakentamisvaihetta. Vuokrausasteessamme ei vuonna 2013 tapahtunut olennaisia muutoksia, mutta Aaltoyliopiston tilojen irtisanomistarpeet olivat nähtävissä jo loppuvuodesta. Tämä vapautti tiloja alkuvuodesta 2014 muuhun käyttöön noin m 2 Otaniemen alueella. Yhtiön talouteen ja kannattavuuteen tilojen irtisanomisilla ei ole merkittävää vaikutusta, mutta yhtiön toimintaan ne vaikuttavat. Neljän ensimmäisen toimintavuotensa ajan yhtiö on ollut selkeästi investointi- ja ylläpito-organisaatio, jonka pääasiallinen vuokralainen on ollut Aalto-yliopisto. Jatkossa yliopiston osuus vähenee selvästi ja muu vuokraustoiminta kasvaa edelleen. Muutos edellyttää henkilöstöjärjestelyjä ja tehtävämuutoksia. Toimitilojemme tyhjeneminen osuu yhtiön kannalta haasteelliseen markkinatilanteeseen. Alalla on jatkunut jo joitakin vuosia suuntaus kohti yhä tiiviimpiä toimistotyön ympäristöjä, mitä ovat osaltaan vahvistaneet teknologian tuomat muutokset työskentelytavoissa. Näiden seurauksena toimitilan vajaakäyttö on kasvanut merkittävästi pääkaupunkiseudulla, mikä näkyy erityisen voimakkaana Otaniemen lähialueilla Keilaniemessä sekä Pohjois-Tapiolassa. Trendin arvioidaan jatkuvan vielä muutaman vuosikymmenen, vaikka väestönkasvu pääkaupunkiseudulla pysyisikin nykyisellään. Olemme lähteneet vastaamaan toimitilamarkkinoiden haasteeseen kehittämällä vahvaa brändiä Otaniemeen. Keskeisessä roolissa tässä ovat Aalto-yliopiston tutkimus- ja opetustoiminta sekä siihen liittyvä yritysyhteistyö, joiden avulla Otaniemi erottautuu selkeästi edukseen muista yritysalueista. Kevään 2014 yrityspäättäjäkyselyssä nousi esille vahva mielikuva Otaniemestä teknologian opetus- ja tutkimusalueena. Jatkossa tavoitteena on vahvistaa mielikuvia alueesta erinomaisena sijoituspaikkana myös yrityksille. Sijainniltaan alue on hyvin kilpailukykyinen tulevan Länsimetron ja Raide-Jokerin linjauksen ansiosta. Yhtiön Töölössä sijaitsevat kohteet ovat peruskorjattuja eikä niihin kohdistu merkittäviä investointitarpeita. Otaniemessä peruskorjausohjelman toteuttamista on jatkettu TKK:n entisen päärakennuksen rakennustöillä. Lisäksi alueella on käynnistetty Kirjaston peruskorjauksen suunnittelu. Yhtiö on investoinut toimintansa aloittamisen jälkeen eli vuoden 2010 alusta lähtien uudis- ja peruskorjaushankkeisiin yhteensä noin 70 miljoonaa euroa. Vuoteen 2018 jatkuvan ohjelman aikana tarkoituksemme on investoida vielä noin miljoonaa euroa peruskorjaus- ja muutostyöhankkeisiin sekä miljoonaa euroa uudiskohteisiin. Lisäksi aluerakenne- ja pysäköintiratkaisut edellyttänevät miljoonan euron investointeja. Näiden osalta investointien lopullinen suuruus riippuu alueen asemakaavan pysäköintinormeista, joihin olemme hakeneet kevennystä yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Uusinvestoinneistamme merkittävin on Otaniemen Uusi Rakennus, johon sijoittuvat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päätoiminnot sekä alueen kaupalliset palvelut. Hankkeen maankäytön suunnittelu toteutettiin kaupunkikuvallisena arkkitehtuurikilpailuna, joka päättyi elokuussa Hankkeesta

7 7 Toimitusjohtaja Kari Kontturi on määrä tehdä investointipäätös kesäkuussa Hanke on Espoolle myös merkittävä kaupunginosahanke, koska se aiheuttaa huomattavia muutoksia kaupunkirakenteessa, alueen liikenneverkossa ja yleisessä kaupunkikuvassa. Alueen kaupunkimiljöö on luokiteltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Merkittävä investointi on ollut myös näkyvyyttä paljon saanut Dipolin osto, jota valmisteltiin 2013 loppuvuonna ja joka saatiin päätökseen vuoden 2014 maaliskuussa. Investoinnin suuruus on kokonaisuudessaan runsaat 20 miljoonaa euroa. Alueen maankäytön suunnittelussa viime vuodet ovat sisältäneet kiivasta innovointia. Kehitämme yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa laajaa, koko Otaniemeä koskevaa 3Dmallia, jossa esitellään sekä alueen nykyinen infrastruktuuri että kaikki tulevat hankkeet katuverkkoineen. Maankäytön suunnittelun apuvälineeksi kehitettävällä työkalulla pyrimme vauhdittamaan uuden erinomaisen kampuksen syntyä maailmanluokan tutkimukselle ja opetukselle. Otaniemeen pyritään saamaan kaupallisten palvelujen ja uudenlaisen kampusajattelun tukemiseksi myös merkittävää asuntotuotantoa. Uusimmassa hahmotelmassa alueelle nousisi jopa yli m 2 uusia asuntoja. Asuntotuotannon lisääminen ja alueen kehittäminen ovat meille tärkeitä asioita, joita edistämme yhdessä Espoon kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen sekä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Asuminen on osa alueelle syntyvää globaalia nk. InnovaatioHubia, jonka kehittämistä aiomme jatkaa vielä vuosien ajan. Tavoitteenamme on luoda alueelle asumisen polku opiskelijaasunnosta vuokra-asumisen kautta omistusasumiseen eritasoisine ja -kokoisine vaihtoehtoineen. Tämän polun synnyttämiseen yhtiö osallistuu maankäytön suunnittelulla. Yhtiö ei investoi asuntoihin nykyisen strategiansa mukaisesti. Innovaatioympäristön kehittämisen keskiössä on tällä hetkellä mm. Tekesin, Finnpron ja Finnveran mahdollinen tulo Otaniemeen. Erityisesti Tekesin tulo toisi kokonaisuuteen innovaatioympäristölle olennaisen riskirahoituselementin, joka on toistaiseksi puuttunut alueelta kokonaan. Innovaatioympäristön luomisen seuraavassa vaiheessa tarkoitus on rakentaa alueelle oppimisen ketju päiväkodista alkaen. Tässä yhtiömme voi olla tulevaisuudessa tietyin rajoituksin myös investoijan roolissa. InnovaatioHub tukee yhtiön toimitilavuokrausta pitkällä aikavälillä, ja siksi näemme tärkeäksi panostaa tässä vaiheessa myös taloudellisesti sen synnyttämiseen. Rakennuttamistoiminnan kasvu sekä suuntautumisemme aiempaa selvemmin vuokraustoi-

8 8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS mintaan ja tilamarkkinointiin ovat nostaneet esiin resurssikysymyksiä. Kiinteistöalan teknisen henkilöstön rekrytoinneissa näkyvät yhä 1990-luvun laman vaikutukset. Myös teknisen alan opetuksen valtakunnalliset linjaukset ovat johtaneet yhä heikkenevään osaajatarjontaan kiinteistöalan perustehtävissä. Etenkin kokeneiden ihmisten rekrytointi on vaikeutunut. Väre Tukitoiminnoissa, kuten hallinnossa ja järjestelmissä, olemme tehneet ja käynnistäneet lukuisia uudistuksia, joiden taustalla ovat muutokset omassa toiminnassamme sekä lakimuutoksista aiheutuneet uudet vaatimukset. Saimme WWF:n Green Office -merkin, ja tavoitteenamme on ollut kokonaan paperiton toimisto. Käynnistimme myös projektin siirtymisestä dokumentinhallintaan, joka on tätä kirjoitettaessa otettu jo käyttöön. Vuonna 2013 toteutimme myös monitilatoimistoon siirtymisen prosessin tarvittavine muutostöineen, ja siirtyminen uuteen työympäristöön tapahtui vuoden 2014 puolella. Yhtiössämme on siis toteutettu lyhyessä ajassa merkittävä määrä henkilöstön ja koko organisaation toimintaan ja työskentelyyn liittyviä muutoksia, jotka liittyvät kuitenkin toisiinsa. Yhtiön toinen omistaja, Suomen valtio, on omistajaohjauksensa kautta suositellut yhtiöllemme raportoinnin muuttamista GRI:n mukaiseksi, koska siinä huomioidaan yhtiön yhteiskuntavastuu ja sen merkitys. Teimme syksyllä 2013 päätöksen, että yhtiö julkaisee ensimmäisen yhteiskuntavastuuraportin keväällä Luettavanasi on nyt tämä ensimmäinen julkaisumme. Alaamme koskevan sääntelyn jatkuva lisääntyminen lisää merkittävästi hallinnon työmäärää ja kustannuksia. Uusista säännöksistä merkittävin on tilaajan ilmoitusvelvollisuuksien kasvattaminen, joka tulee voimaan kesällä Harmaan talouden torjunta nivoutuu myös yhtiömme arvoihin ollen osa vastuullisuuttamme. Lain valmistelussa jätettiin kuitenkin valitettavasti huomiotta alan lausunnot lain tuottamista lisäkustannuksista. Teemme suhteellisesti paljon kehittämistoimintaa, jossa merkittävin panostuskohteemme on Energiaomavarainen Otaniemi hanke. Siinä tavoitteenamme on turvata terve kustannusrakenne. Hankkeessa keskitytään energiakustannuksiin, jotka muodostavat noin 50 prosenttia kaikista kiinteistön ylläpidon kuluista. Riippuvaisuus monopoliyhteisöjen hinnoittelusta ja yksipuolisista energiaratkaisuista ovat yhtiölle merkittävä taloudellinen riski pitkällä aikavälillä. Muita keskeisiä, vuoden aikana jatkuneita kehittämishankkeita olivat oppimisympäristöjen kehittäminen sekä energiansäästötarpeiden selvitys ja toimeenpano. Olemme tiivistäneet pitkäjänteisesti asiakasyhteistyötä, jonka kehittämisessä meitä ohjaavat Aalto-yliopiston vahvat yhteiset tunnistetut intressit ja tahto. Henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen panostamista olemme niin ikään jatkaneet edelleen. Henkilöstöämme on suorittamassa mm. ISA-tutkintoa, kiinteistöliiketoimintaan liittyviä AMK-tutkintoja sekä RAPS- tutkintoja. Tuemme tutkintojen suorittamista opintovapaaohjelmalla. Käytössämme on etätyöratkaisut, mobiilityöskentely sekä merkittävät työaikajoustot. Palkitsemisjärjestelmää jatkoimme vuodelle Osana toimintamme kehittämistä olemme myös jatkaneet henkilöstömme osallistamisen parantamista. Tämä kehitystyö jatkuu edelleen. Tulevien 3 4 vuoden aikana yhtiön tase vahvistuu rakennuttamistoiminnan kasvaessa. Rakennusalan suhdanteiden heikkeneminen voi näkyä urakkahintojen reaalitason laskuna. Myös investointeihimme aiemmin liittynyt merkittävä kustannusriski urakkahinnoissa näyttäisi olevan tältä erää ohi. Vaikka yhtiön nykyinen henkilöstö on ammattitaitoista ja työssään onnistunutta, toiminnan kehittyminen lisää jonkin verran tarpeita kasvattaa henkilöstöresursseja. Tavoitteenamme on yltää nykyisillä resursseilla entistä parempiin tuloksiin, mutta joudumme myös sopeutumaan nopealla syklillä kyetäksemme vastaamaan toimintaympäristössämme ja oman toimintamme lähtökohdissa tapahtuviin muutoksiin. Kari Kontturi Otaniemen työntekijöistä 20 % käyttää yksityisautoa työmatkoilla.

9 9 INNOVAATIOYMPÄRISTÖ YHTIÖN MENESTYKSEN TEKIJÄNÄ Missionsa mukaisesti Aalto-yliopistokiinteistöjen tavoitteena on luoda kampus, joka tarjoaa kansainvälisesti korkeatasoisen, houkuttelevan tutkimuksen, kehitystyön ja opetuksen toimintaympäristön. Tällainen ympäristö muodostuu seuraavista tekijöistä: Ankkurit Kasvuyritykset Otaniemen innovaatiokeskittymän profiili Kansalliset ja alueelliset ohjelmat sekä säädösympäristö Fyysinen ympäristö sekä palvelurakenteet Koulutus (peruskoulutuksesta yliopistoihin) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) Klusteriohjelmat Testiympäristöt ja -alustat Hautomotoiminnot Pk-yritykset Kasvuyritykset Veturiyritykset Edellä mainituista kolme ensimmäistä muodostavat perustan muille tekijöille. Pk-yritykset Hautomoympäristöt Testiympäristöt ja -alustat Klusteriohjelmat T&K toiminta Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin) Fyysinen ympäristö ja palvelurakenteet Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö Vaakapalkin kirkas väri osoittaa Otaniemessä jo nyt olevan ko. tekijän osuuden optimaalisesta määrästä. Otaniemen innovaatiokeskittymän profiili on tehdyn selvityksen mukaan seuraava: Kaavio (HubConcepts) osoittaa arvion siitä, kuinka suuri osuus kustakin osatekijästä Otaniemessä toteutui vuonna Näiden lisäksi tarvitaan vielä tekijöitä, jotka auttavat InnovaatioHub-kiihdyttimen toimintaa. Tällaisia tekijöitä voidaan kuvata polkuina seuraavasti: Asumisen polku opiskeluasumisesta edullisten vuokra- ja omistusasuntojen kautta tasokkaisiin vuokra- ja omistusasuntoihin. Innovaatioiden polku tukee ideoiden kehittämistä innovaatioiksi siten, että syntyy uusia tuotteita ja yrityksiä. Järjestelmässä muun muassa turvataan innovaatioiden immateriaalioikeudet sekä annetaan designja markkinointiosaamista. Toimitilapolku varmistaa, että idean kehittelystä tuotteeksi -prosessin aikana käytössä on kuhunkin tilanteeseen sopivat tilat ja ratkaisut palveluineen. Polkujen tarkoituksena on pitää ideat, innovaatiot ja tuotekehitys sekä niihin liittyvä osaaminen Otaniemessä ja siten kasvattaa osaamistiheyttä alueella. Aalto-yliopistokiinteistöjen jatkuva ja pitkäaikainen menestys nojaa Aalto-yliopiston onnistumiseen omissa koulutus- ja tutkimustavoitteissaan. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, minkä takia myös meidän kannattaa tukea edellä kuvattujen tekijöiden kehitystä alueella. Vahva kehitys kaikissa osatekijöissä ylläpitää ja lisää monipuolista toimitilakysyntää Otaniemessä ja siten varmistaa yhtiön vuokraustoiminnan onnistumisen. Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita toimitilakiinteistöjä sekä harjoittaa vuokraustoimintaa. Tästä syystä yhtiö ei suoraan panosta asuntoinvestointeihin eikä yritys- sekä yhteiskuntaverkostojen rahoittamiseen. Näitä edesautamme luomalla fyysiseen ympäristöön tiloja, joihin yritysten ja muiden yhteisöjen on luonnollista sijoittua. Asuntotuotantoon osallistumme myös kaavoittamalla omaa kiinteistöomaisuuttamme asuntotuotannolle. Tavoitteenamme on luoda kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimuksen, kehitystyön ja opetuksen toimintaympäristö.

10 10 INVESTOINNIT Yhtiö investoi lähinnä yliopistokäyttöön tarkoitettuihin toimitiloihin sekä niiden tarvitsemaan infrastruktuuriin. Maantieteellisesti toimimme pääasiassa Otaniemessä ja vähäisessä määrin myös Helsingin Töölössä. Investointien moottorina ovat tähän saakka olleet pääasiassa Aalto-yliopiston tilatarpeet. Jatkossa investoinnit lähtevät yhä useammin yliopiston ympäristössä tapahtuvista sidosryhmien tilatarve- ja toiminnallisuusmuutoksista. Globaalissa markkinassa yritysten tuotekehitys- ja markkinointiponnistukset näyttäisivät nivoutuvan yhä tiiviimmin yliopistojen opetus- ja tutkimustoimintaan. Investointeja ovat ohjanneet rahoituksen lisäksi Otaniemen rakennussuojelulliset tavoitteet sekä kaavarajoitukset. Alueen kehittämissuunnittelussa reunaehtona on sen pohjoista reunaa lähellä oleva Natura-alue. Rakennussuojelulliset tavoitteet kohdistuvat sekä alueen maankäyttöön että rakennusten pieniin yksityiskohtiin. Haasteenamme on ollut sovittaa asiakkaamme Aalto-yliopiston tavoite saada uusi kohtaamisia synnyttävä ja visuaalisesti mielenkiintoinen, muuntojoustava ympäristö olemassa oleviin rakennuksiin, joilla on korkea kulttuurillinen arvo. Tähän mennessä toteutetuissa hankkeissa eri osapuolten tavoitteet on onnistuttu yhdistämään hyvin ja hyvässä yhteistyössä. Yhtiö on käynyt jo toimintansa alussa periaatekeskustelut Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa menettelytavoista, joilla aluetta ja sen rakennuksia muutetaan. Museoviraston osalta lähtökohtana on, että kaikki rakennukset ovat suojelukohteita ja niitä käsitellään sen mukaisesti. Toteutimme vuoden 2013 aikana yliopiston tilaratkaisuja palvelevia investointeja jatkamalla Otakaari 1:n peruskorjausta, jonka aloitimme vuonna 2010 vaiheen 2 suunnittelulla. Vaihe 2 saatiin päätökseen keväällä Samalla käynnistyivät vaiheen 3 rakennustyöt, jotka valmistuivat keväällä Koko hankkeen on määrä valmistua keväällä 2015, jolloin kohteessa on yli bruttoneliötä peruskorjattua yliopistotilaa. Peruskorjauksen kokonaishinta on noin 65 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 aikana aloitimme hankesuunnittelun Otaniemen pääkirjaston peruskorjauksesta, jonka rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa Otakaari 1:n jatkona. Toimintaa palvelevaan infrastruktuuriin liittyvä Yhteisväestönsuoja 1:n peruskorjaus eteni vuoden lopulla urakkalaskenta-asiakirjojen valmisteluun. Vuoden aikana hankkeen ohjelmaa supistettiin jättämällä pois luolaston siviilikäyttömahdollisuus, koska se olisi edellyttänyt usean miljoonan euron lisäinvestointeja ilman, että sille voitiin osoittaa vastaavia tuottoja. Meritekniikan peruskorjauksen suunnittelu ei edennyt aikataulussa suuren kylmäallashallin toteutukseen sisältyvien teknisten haasteiden takia. Myös tutkimustyön tavoitteet ja niiden kehittyminen hidastivat suunnittelua. Merkittävimmän investoinnin, lähes 100 miljoonaa euroa maksavan Otaniemen Uuden Rakennuksen suunnittelussa voitiin aloittaa vuoden lopulla hankesuunnitteluvaihe arkkitehtuurikilpailun tuloksen ratkettua. Kilpailun voitti Verstas Arkkitehdit ehdotuksellaan Väre. Ehdotus täytti hyvin kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet, ja rakennus täydentää erinomaisesti Otaniemen keskustaa kohti tiiviimpää kaupunkirakennetta. Hanke jaettiin heti hankesuunnittelun alussa kahteen vaiheeseen, joista vaihe 1 käsittää noin brm 2 ja vaihe 2 tulevien tilatarpeiden laajennusoptiona noin brm 2. Vaiheen 1 tilaohjelmaan sisältyy noin m 2 :n liike- ja palveluosa, josta noin m 2 varataan opiskelijaravintolakäyttöön. Muu palvelutila tulee kaupallisille palveluille kuten päivittäistavarakaupalle. Rakennuksen optimaalista sijaintia korostaa sen sijoittuminen suoraan Otaniemen metroaseman (aseman tuleva nimi on Aalto-yliopisto) päälle siten, että aseman lippuhallista noustaan suoraan rakennuksen palvelutoimintojen alueelle. Investointipäätökset Uuden Rakennuksen rakentamisesta tehdään kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että rakennus valmistuu vuoden 2016 lopussa. Hanke edellyttää kaavamuutosta sekä merkittävää alueen kaupunkirakenteen, kuten katuverkon, uudelleen järjestelyä. Espoon kaupunki on panostanut erittäin paljon kaavahankkeen toteutuksen varmistamiseen tavalla, joka korostaa myönteisesti yliopiston ja kaupungin välistä yhteistyötä. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuksista vain yhdestä näkee vuoden ympäri merelle.

11 11 TOIMINNALLISET RATKAISUT Yhtiön toiminta on keskittynyt ensimmäisten vuosien aikana yhtä uudisrakennushanketta lukuun ottamatta kiinteistösalkun haltuunottoon ja hallinnointiin sekä kiinteistöjen ylläpito- ja peruskorjaustoimintaan. Yliopistolta vapautuvien tilojen myötä toimintamme perusrakenne muuttuu, kun tilojen vuokrauksesta tulee yksi tärkeä osa toimintaamme. Markkinointi ja myynti nousevat uudeksi merkittäväksi toiminnaksi, mihin olemme valmistautuneet kesästä 2013 alkaen. Investointien kasvu edellyttää niin ikään toiminnan järjestelyä, millä on vaikutuksia nykyisen henkilöstön tehtäviin sekä koko organisaation rakenteeseen ja henkilöstömääriin. Henkilöstön tehtäväkuvia on tarkennettu ylläpidon ja vuokrauksen osalta. Osa ylläpidon henkilöstöstä on ottanut vastuulleen vuokraustoiminnan. Henkilöstöä on siirtynyt myös toimialojen välillä. Rakennuttamistoiminnassa aiomme vahvistaa organisaatiotamme siten, että yhtiö voi jatkossa johtaa yhä enemmän itse rakennuttamista, jolloin vain resurssihuiput ostetaan ulkopuolisilta rakennuttajapalvelujen tarjoajilta. Vuokraustoimintaan ei ole suunniteltu lisää omia resursseja. Tavoitteenamme on verkostoitua ja tukeutua markkinoinnissa sopimusten avulla merkittävässä määrin toimitilavälittäjiin. Yhtiö kehittää kuitenkin toimivat ja asiakkaiden tarpeita tukevat verkkopalvelut toimitilojen hakuprosesseihin. Osaa vapaista tiloista vuokrataan toimitilamanagerin kanssa yhteistyöhankkeena. Toiminnalliset muutokset edellyttävät myös tietohallinnolta uusia ratkaisuja vuokraustoiminnan ja jälkimarkkinoinnin edellytysten varmistamiseksi. Learning Hub Konemiehentie 2 Espoo

12 12 YHTEISTYÖ (YLIOPISTO JA YRITYKSET) Yhtiö teettää vuosittain käyttäjätyytyväisyyskyselyn, jonka kohderyhminä on yliopiston henkilöstö, opiskelijat ja talokohtaisesti nimetyt talovastaavat. Käyttäjätyytyväisyyskyselyssä kysytään palautetta tiloista, kiinteistöjen huollon ja kunnossapidon palvelutasosta, ulkoalueiden hoidosta, Otaniemen ravintolapalveluista sekä yhtiön henkilökunnan toiminnasta. Vuoden 2013 syksyn tutkimuksessa kysyttiin myös kestävästä kehityksestä ja liikkumisen ratkaisuista. Tiivistelmä kyselyn tuloksista on julkaistu verkkosivuillamme (aaltonet.fi) sekä talojen infotauluilla. Käyttäjätyytyväisyyskyselyn kestävän kehityksen teemaosiossa vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi kestävän kehityksen kannalta merkittävintä Aallon tiloihin ja tilapalveluihin liittyvää seikkaa. Kaikki vastaajaryhmät valitsivat tärkeimmäksi asiaksi energiatehokkuuden. Muiden seikkojen osalta painopisteet vaihtelivat vastaajaryhmittäin, ja erityisesti talovastaavien näkemykset poikkesivat muista. Vastaustulokset on esitetty oheisessa kaaviossa. Yliopistolla ja Aalto-yliopistokiinteistöillä on hyvin samanlaisia tavoitteita liittyen yritysten kanssa toimimiseen. Yliopiston näkökulmasta yhteistyön perustalla ovat akateeminen koulutus ja tutkimus. Yhtiöllä on yritysyhteistyöhön liiketaloudellinen näkökulma, jossa tavoitteena on pitkällä aikavälillä saavuttaa hyvä taloudellinen tulos. Tässä keskiössä ovat pitkät ja avoimet vuokrasuhteet sekä monipuolinen palvelutarjooma. Muista alan toimijoista erottaudumme tarjoomalla, joka nojaa Aalto-yliopiston yrityksille tarjoamaan tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön. Tavoitteenamme on integroida tila- ja käyttäjäpalvelumme yliopiston palvelujen kanssa kokonaisuudeksi, josta jokainen yliopiston ja yhtiön asiakas voi valita tarkoitukseensa parhaiten soveltuvat osakokonaisuudet. Tila- ja käyttäjäpalveluja yhtiö tuottaa verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa, jotta saamme parhaat mahdolliset resurssit ja kilpailuedun muihin toimitilojen tarjoajiin nähden. Kestävä kehitys (opiskelijat, henkilöstö, talo- ja tilavastaavat) Mitkä seikat Aallon tiloissa ja tiloihin liittyvissä palveluissa ovat mielestänne merkittävimmät kestävän kehityksen kannalta (valitse 2 tärkeintä) Energiatehokkuus Ihmisten käyttäytyminen Sijainti, sijottautuminen, liikenneyhteydet Jätehuolto, kierrätys, lajittelu Kiinteistöhuolto, kunnossapito Tilankäytöntehokkuus, tilojen muunneltavuus Kestävät ja ajattomat materiaalivalinnat Rakennuksen käyttöikä, kohteen muuntojoustavuus käyttötarkoituksen suhteen Jokin muu asia,mikä? Vihreät vuokrasopimukset - Green Leases 54 % 59 % 70 % 30 % 27 % 65 % 26 % 27 % 0 % 25 % 23 % 15 % 18 % 14 % 40 % 14 % 16 % 5% 10 % 14 % 0 % 13 % 10 % 5 % 1 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % HENKILÖSTÖ OPISKELIJAT TALOVASTAAVAT Vastaajien määrä Henkilöstö 482 Opiskelijat 375 Talovastaavat 20 Kysely toteutettiin loka- marraskuussa nettikyselynä Alvar Aalto on suunnitellut Otaniemen rakennuksista 14.

13 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN OSANA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN LUOMISTA 13 Panostukset TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan lähtevät yhtiön missiosta, visiosta ja strategisista tavoitteista. Kehittämisen painopistealueiksi olemme nostaneet uusien oppimisympäristöjen kehittämisen, energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut sekä globaalisti vetovoimaisen Otaniemen InnovaatioHubin kehittämisen. TKI-työtä olemme tehneet tiiviisti RYM Oy:n kahdessa strategisessa tutkimusohjelmassa, joita ovat (1) Sisäympäristöt ja (2) Energizing Urban Ecosystems, sekä läheisessä yhteistyössä Aalto-yliopiston tutkimusyhteisön kanssa. TKI-työn tavoitteena on viedä tutkimustuloksia käytäntöön esimerkiksi suunnitteluohjeiden kehittämisen ja erilaisten pilottien kautta. Sisäympäristöt-ohjelmaan kuuluvaa Tulevaisuuden oppimisympäristöt -tutkimusta hyödynsimme uuden oppimiskeskuksen suunnittelussa. Keskuksen konseptin kehittämisessä kokeiltiin palvelumuotoilun menetelmiä, ja esimerkiksi kirjaston henkilöstöä ja muita sidosryhmiä osallistettiin muutosprosessiin. Ravintolat monikäyttötiloina -hanketta hyödynsimme Pihazzo-konseptissamme. Sen ajatuksena on, että kampuksen monikäyttöiset tilat soveltuvat ryhmä- ja yksilötyöhön, kokouksiin ja isompiin tilaisuuksiin niin, että tiloissa voi myös aterioida ja kahvitella. Kehityshankkeen toteutuksessa sovellettiin yhteiskehittelyn (cocreation) menetelmiä osallistaen eri sidosryhmiä, kuten yliopiston henkilöstöhallintoa sekä kampus- ja tilapalvelujen asiantuntijoita, palveluntuottajia, viranomaisia ja opiskelijoita. Oppimisympäristöt-tutkimuksessa selvitettiin yliopiston tilojen käyttöasteita kuudessa eri kohteessa. Selvityksillä ja näitä täydentävillä ympäristötehokkuuden mittareilla pyrimme saamaan paremman kuvan rakennusten elinkaaritaloudellisuudesta ja tehokkuudesta tulevien investointihankkeiden suunnittelun tueksi. Yhtiön päätavoite Energizing Urban Ecosystems -tutkimusohjelmassa on kehittää Otaniemestä globaalisti vetovoimainen InnovaatioHub, johon liittyen hankkeessa on selvitetty Otaniemen erityispiirteiden vahvuuksia ja heikkouksia houkuttelevuuden osatekijöinä. Hankkeessa on selvitetty myös erilaisia tulevaisuuden kaupan ratkaisuja ja trendejä sekä analysoitu näiden soveltuvuutta Otaniemen kampusalueelle. Kestävä kehitys ja energia-asiat ovat globaaleja trendejä, jotka ohjaavat myös Otaniemen kehittämistä. Yhtiö on panostanut näihin trendeihin ja taloudellisesti kestävään liiketoimintaan osallistumalla Energiaomavarainen Otaniemi projektin alkuvaiheen selvitystöihin osana EUE-tutkimusohjelmaa. Projektissa kehitetty alueellinen energiasuunnittelutyökalun konsepti Open Energy Site ae5 palkittiin kunniamaininnalla Tekesin Fiksu energia -kilpailussa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n henkilökuntaa

14 14 KAMPUKSET JA RAKENNUKSET, KÄYTTÖ JA TOIMINTA Yhtiön kiinteistöomistukset keskittyvät kahdelle kampukselle. Suurin osa rakennuksista sijaitsee Espoon Otaniemessä, kolme rakennusta Helsingin Töölössä ja yksi tutkimusasema Kirkkonummella. Otaniemen alueen kehittämistä ohjaa tiiviin, jalankulkua ja pyöräilyä edistävän kampusrakenteen edistäminen. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja alueen muiden maanomistajien kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston ja alueen muun tutkimus-, opetus- ja innovaatiotoiminnan sekä niihin tukeutuvan oppimisen ja yritystoiminnan jatkuminen ja kehittyminen maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. Otaniemen kampuksen keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen, kaupallisten ja muiden palvelujen keskukseksi, joka toimii samalla myös joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyreittien solmukohtana. Tuleva metro ja pikaraitiotie vahvistavat joukkoliikenteen roolia, mikä vähentää henkilöautoliikennettä alueella. Ympäristö- ja kehittämispäällikkö Satu Kankaala infotaulun edessä. Otaniemen kampuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi yhtiö kehittää kampusalueen kevyen liikenteen väyliä. Peseytymis- ja pukeutumistilojen muutostöiden suunnitelmat kolmeen eri rakennukseen ovat rakennuslupakäsittelyssä. Nämä pyöräilyä edistävät kehittämistarpeet on tunnistettu myös vuosittaisessa käyttäjätyytyväisyyskyselyssä sekä syksyllä toteutetussa Otaniemen alueen liikkumisselvityksessä. Pysäköinnin kehittämistä selvitetään osana SPIRE-hanketta, jossa tutkitaan älykkäitä ja joustavia pysäköintijärjestelmiä sekä mobiiliteknologian hyödyntämistä. Pilottia suunnitellaan testattavaksi kolmella pysäköintialueella. Julkisen liikenteen käytön edistämiseksi yhtiö on asennuttanut 13 rakennukseen aulanäyttötaulut, joista lähimmän pysäkin aikataulut ovat reaaliaikaisesti saatavilla. Olemme tunnistaneet hyvän rakennetun kaupunkiympäristön yhdeksi osaksi vastuullisuuttamme. Sen ytimessä ovat kampusrakenteen tiivistäminen, kulttuuriarvojen vaaliminen, esteettisyys, saavutettavuus ja palvelujen kehittäminen. Teemme Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa tiivistä yhteistyötä säännöllisissä tapaamisissa, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita muun muassa peruskorjauksiin ja ulkoalueiden kehittämiseen liittyen. Suunnittelijavalinnoissa pyrimme suosimaan Otaniemen alueen erityisominaisuuksiin ja niiden säilyttämiseen perehtyneitä asiantuntijoita. Käyttäjätyytyväisyyskyselyn 2013 perusteella Otaniemen kampusalueen yksi vahvuus ovat viheralueet, luonto ja meren läheisyys. Ulkoalueiden hoidossa viheralueiden viihtyvyyttä pyritään kehittämään yhtenä kampusalueen hyvinvointitekijänä. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita palstaviljelyalue Otaniemi Garden, joka otettiin käyttöön syksyllä Kampusalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva luontopolku ja lintutorni tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tutustua lähistön Natura-alueeseen. Yhtiö on ottanut Otaniemessä kolmessa kohteessa käyttöön jätteiden syväkeräinjärjestelmät ympäristösyistä sekä parantaakseen kampusalueen ulkoalueiden viihtyvyyttä ja paloturvallisuutta. Rakennusten yhteenlasketut arvioidut jätemäärät jakeittain on esitetty viereisessä kaaviossa. Yhtiön omistamat rakennukset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta 1960-luvulla rakennettuja. Rakennukset ovat peruskorjausiässä, ja korjauksia on myös parhaillaan käynnissä. Peruskorjauksissa tavoitteena on tavanomaisten korjaustöiden lisäksi parantaa rakennusten energiatehokkuutta sekä kehittää tilojen toiminnallisuutta niin, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Energiakatselmuksia on tehty 19 rakennuksesta. Kohteissa on toteutettu energiansäästötoimenpiteitä ja myös uusia toimia on vireillä. Osaan energiatehokkuustoimenpiteitä on haettu ja saatu energiainvestointiavustuksia. Yhtiö on mukana Toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa (TETS), jonka mukaisesta säästötavoitteesta olemme saavuttaneet energiatehokkuustoimenpiteiden avulla 44 prosenttia. Säästöä on saavutettu yhteensä MWh. Yhtiö perusti sidosryhmiä osallistavan energiatehokkuustiimin vuoden 2013 alussa. Tiimin tehtävänä on edistää energiaa säästäviä ratkaisuja Aallon kampuksilla. Osana energiatehokkuuden parantamista olemme pilotoineet erilaisia automaattisia etävalvonnan palveluita kahdessa rakennuksessa. Vuonna 2013 energiatehokkuustiimi aloitti Energianhallinta Aallon kampuksilla -koulutukset, joilla pyritään osallistamaan talo- ja tilavastaavat sekä huoltomiehet energiatehokkuuden parantamiseen. Vuonna 2013 yhtiö osallistui ensimmäistä kertaa WWF:n Earth Hour -tapahtumaan sekä Motivan organisoimaan Energiansäästöviikkoon. Syksyn Energiansäästöviikon ohjelma sisälsi yliopiston rehtorin ja Aalto-yhteisön eri toimijoiden blogikirjoituksia, energiatietokilpailun sekä tietoiskun Otakaari 1:n aulassa. Energiansäästöviikolla lanseerattiin myös Energiansäästöopas, jota jaettiin kaikkiin taloihin. Oppaan vinkit löytyvät myös verkkosivuiltamme sekä rakennusten infotauluilta.

15 TIETO- JA KOPIOKONEET SEKÄ NIIDEN OHEISLAITTEET VEDENKULUTUS VINKKEJÄ KEITTIÖÖN MUITA VINKKEJÄ PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI VALAISTUS LÄMPÖTILA Aiomme osallistua Earth Hour -tapahtumaan sekä Energiansäästöviikkoon myös kuluvana vuotena. Tarkoituksemme on työstää tulevien Energiansäästöviikkojen ohjelmaa yhdessä Aalto Energy Platformin kanssa, jotta voisimme paremmin konkretisoida ja jalkauttaa tutkimusyhteistyön tuloksia kampuksille. Omistamissamme kiinteistöissä sähkönkulutusta ei voida tällä hetkellä mitata kiinteistö- ja käyttäjäsähkön osalta erikseen, vaan käyttäjäsähkö sisältyy bruttovuokraan. Yhtiön ja päävuokralaisen välistä vuokrasopimusta on täydennetty yhteisellä energiansäästösopimuksella, joka allekirjoitettiin vuonna Yliopiston kanssa sovimme sähkönkulutuksen vuositavoitteista, joita verrataan toteutuneeseen kulutukseen. Käyttäjä voi saada osan sähkönkulutuksen säästöstä vuokrahyvityksenä. Vuoden 2013 kulutuksesta yliopistolle maksettiin euroa hyvitystä. Vuoden 2014 kokonaistavoite asetettiin 2,3 prosenttia vuoden 2013 tavoitetta alhaisemmaksi. Tavoiteasetannan periaatteita aiotaan edelleen kehittää. Kiinteistöyhtiön sähkön, lämmön ja veden kokonaiskulutus näkyvät viereisen sivun kaaviossa. Vuonna 2013 lämmönkulutus laski 7,5 prosenttia, lämmön ominaiskulutus 9 prosenttia, lämmön normitettu kokonaiskulutus 2,5 prosenttia ja lämmön normitettu ominaiskulutus 4,1 prosenttia vuoden 2012 kulutuksiin verrattuna. Samaan aikaan sähkönkulutus laski 2,0 ja vedenkulutus 10,1 prosenttia vuoden takaisesta. Yhtiö otti käyttöön rakennuskohtaiset aulainfonäyttötaulut 13 kohteessa vuoden 2013 elokuussa. Infonäyttöjen viestinnällisinä päätavoitteina on parantaa rakennuksiin liittyvien muutos-, korjaus- ja huoltotoimenpiteiden tiedottamista sekä tuoda rakennuksen energiankulutustiedot käyttäjille näkyviksi. Infotaulujen sisältöä aiotaan kehittää energiatiedon visualisoinnilla ja viestinnän suuntaamisella niin, että vaikutetaan käyttäjien energiankulutustapoihin kulutusta vähentävästi. Kehittämistyötä tehtiin Aallon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijaprojektina yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Osana TETS-tavoitteita ja hiilijalanjäljen pienentämistä yhtiö on ostanut yhä enemmän ns. vihreän sähkön sertifikaatteja. Vihreäksi sertifioidun sähkön osuus sähkön kokonaiskulutuksestamme oli 20 prosenttia vuonna 2012 ja 50 prosenttia vuonna Vuonna 2014 tavoitteenamme on kasvattaa vihreäksi sertifioidun sähkön määrää edelleen. Kehitämme vuoden 2014 aikana laskentamenetelmää kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan. Kampusten elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arviointia selvitetään Energiaomavarainen Otaniemi projektissa. Uuden rakennuksen energiasuunnittelun tavoitteita ovat ympäristökuormitusten ja energiankulutuksen minimointi, rakennusten muunneltavuus, sisäilman laatu ja rakennusmateriaalien huollettavuus ja korjattavuus sekä jätehuolto. Yhtiön uusimmalle uudisrakennukselle, Open Innovation Houselle, on myönnetty LEED Gold -sertifikaatti. OIH:n lisäksi aurinkosähköjärjestelmiä on Sähkömiehentie 4:ssä ja Otakaari 5:ssä. Otaniemen kampuksella on käytössä myös kaksi pientuulivoimalaa. Oman Kulutusluvut 2012 ja Jätemäärät 2013 tuotannon osuus sähkönhankinnasta on alle 0,1 prosenttia. Tilojen turvallisuus ja terveellisyys on yksi yhtiön määrittelemistä vastuullisuus-näkökohdista. Yliopistolla on nimetty sisäilmatyöryhmä, jonka työskentelyyn myös yhtiön edustaja osallistuu. Ryhmässä edustettuina ovat myös yliopiston ja ylioppilaskunnan henkilöstö sekä opiskelijoiden ja yliopiston henkilöstön terveyspalvelujen tuottaja. Olemme systematisoineet sisäilmaongelmien käsittelyä niin, että vahinkovauriot ja sisäilmaongelmaepäilyt aina kirjataan ja dokumentoidaan. Lisäksi sisäilmaongelmaepäilyistä teetetään ulkopuolisen palveluntuottajan laaja sisäilmakatselmus. Katselmuksen tulokset käsitellään työryhmässä, ja niiden tuloksista tiedotetaan asianosaisia. Yhtiö käynnistää myös välittömästi tarvittavat lisätutkimukset ja toimenpiteet. Tehdyt korjaustoimenpiteet raportoidaan ja dokumentoidaan korjauksessa käytettyjä materiaaleja myöten. Näin myös mahdollisten tulevien sisäilmaongelmaepäilyjen tutkimuksissa voidaan todentaa aiemmin tehdyt toimet. Ulkoalueiden liukkaudentorjunta on hoidettu asianmukaisesti, mutta silti vuoden 2013 aikana raportointiin kaksi liukastumistapausta. Lämpö MWh Lämpö MWh Sähkö MWh Vesi m 3 (normitettu) 2013 kulutus yhteensä 2012 kulutus yhteensä Biojäte 384,7 tn 36 % Sekajäte 123,3 tn 11,5 % Lasi 19,5 tn 2 % Energiajäte 39,6 tn 4 % Paperi 357,4 tn 33 % Kartonki 130,1 tn 13 Metalli 16,7 tn 1,5 %

16 16 RISKIT Yhtiössä laaditun ja yhtiön hallituksen vuonna 2010 käsittelemän sekä vuonna 2012 päivitetyn riskianalyysin mukaiset merkittävimmät riskit ovat: Rakenteiden kestävyys (mm. kosteusvauriot) Pääomarakenne (korot) Vieraan pääoman hankinta Laitteiden ja koneiden kestävyys Toiminta-alueen (maantieteellinen) talouden taantuma/muutos Riskien suuruutta on arvioitu määrittelemällä riskin kertatapahtuman kustannusvaikutus sekä ennustamalla riskin todennäköinen tapahtumataajuus. Riskianalyysissä käytetyt pääluokat ovat seuraavat: 1. Riskit ylläpitotoiminnassa 1.1 Sopimusriskit 1.2 Markkinariskit (lyhyt / pitkä periodi) 1.3 Tekniset riskit 1.4 Juridiset ja eettiset riskit 1.5 Ympäristöriskit 1.6 Johtamisen riskit 2. Riskit vuokraustoimessa 2.1 Sopimusriskit 2.2 Markkinariskit 2.3 Juridiset riskit 2.4 Alueriski 2.5 Toiminnallisuuden riski 2.6 Johtamisen riskit 3. Riskit rakennuttamisessa 3.1 Sopimusriskit 3.2 Markkinariskit 3.3 Juridiset riskit 3.4 Johtamisen riski 4. Riskit rahoituksessa 4. Korko 4.2 Muut rahoitussopimusten riskit 4.3 Vakuuksien arvoriski 4.4 Kassariski 5. Riskit hallinnossa 5.1 Henkilöstöriski 5.2 Tietojärjestelmien haavoittuvuus 5.3 Tiedon hallinnan ja organisoinnin riskit 5.4 Juridiset riskit 5.5 Johtamisjärjestelmän riskit 6. Strategiset riskit 6.1 Omistajapolitiikan riskit 6.2 Strategiset kumppanuudet ja sopimukset 6.3 Väärä visio 6.4 Avainhenkilöriski 6.5 Ylivarovaisuus Näiden pääluokkien alta tunnistimme kaikkiaan 75 erilaista riskiä. Samantyyppistä liiketoimintaa harjoittavilla kiinteistösijoitusyhtiöillä on hyvin samanlainen riskiavaruus. Toisaalta Aalto-kiinteistöyhtiön riskit poikkeavat muiden vastaavien yhtiöiden riskeistä omistuspohjasta ja erityisesti pääomistajan Aalto-yliopiston toiminnan poikkeuksellisesta luonteesta johtuen. Tämä ei kuitenkaan lisää yhtiön kokonaisriskitasoa, vaan päinvastoin: kokonaisuuden kannalta yhtiön omistuspohjalla on riskejä tasaava vaikutus. Lämpömiehenkuja 2 Espoo

17 ARKKITEHTUURITOIMISTO ALVAR AALLON SUUNNITTELEMAT RAKENNUKSET OTANIEMESSÄ 17 Aalto-yliopiston pääkirjasto Otaniementie 9, Espoo 1. Liikuntakeskus OTAHALLI; Otaranta 6 1. vaihe vaihe TKK Sahalaboratorio ja varasto; Konemiehentie 1 1. vaihe 1954 Rakennushallitus 2. vaihe Metallimiehenkuja 2; VTT 1. vaihe vaihe VTT Energia; Biologinkuja 5 1. vaihe 1960 Lisäksi 6 vaihetta tämän jälkeen, eri suunnittelijoita. 5. Taiteidentalo; (ent. VTT) Lämpömiehenkuja 3 2. vaihe 1963 Vaiheet 1 ja 3; eri suunnittelijat 6. Otaniemen voimalaitos; Otakaari 6 1. vaihe vaihe TKK:n Päärakennus; Otakaari 1, H-, Y-, M-, ja A-osat 1. vaihe 1964 K-osa 2. vaihe 1969 U-osa 3. vaihe Otaniemen ostoskeskus; Otakaari vaihe vaihe vaihe VTT- Palotekniikan laboratorio; Kivimiehentie 4 1. vaihe vaihe vaihe vaihe 10. TKK Puulaboratorio (ja VTT) nyt Nanotalo. 1. vaihe 1966 Puumiehenkuja 2 2. vaihe Otakaari 8; ( Senaatin toimistotalo ) 1. vaihe TKY- opiskelija-asuntola; Jämeräntaival 1 noin TKK:n Kirjasto; Otaniementie Urheilukentän pukusuoja; Luolamiehentie 4 1. vaihe 1972

18 18 CORPORATE GOVERNANCE Yhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa vuonna 2011 hyväksytyssä Hyvä hallintotapa, sisäinen valvonta ja riskienhallinnan periaatteet, ohje raportointivelvollisuudesta ja muusta tiedottamisesta omistajille todetaan mm. seuraavaa: Yhtiön toimintaa ohjaavat yhtiöjärjestys ja osakassopimus. Henkilöstöasioissa toimintaperiaatteet on sovittu hallituksen hyväksymässä henkilöjohtamisen periaatteet -asiakirjassa. Em. asiakirjan/ ohjeen muutoksista päättää hallitus. Yhtiö ei ole julkinen hankintayksikkö. Yhtiön toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki, säätiön toimintaa ohjaavat yliopistolaki ja säätiölaki. Suomen valtion kiinteistöomistuksesta vastaavan Senaatti-kiinteistön toimintaa ohjaavat liikelaitoksista annettu yleislaki sekä laitoskohtainen erityislaki ja asetukset. Yhtiökokous Yhtiökokouskutsu postitetaan tavallisena kirjelähetyksenä omistajan viralliseen osoitteeseen omistajan nimeämälle henkilölle osoitettuna. Kutsun määräajat lasketaan alkavaksi kirjeen lähettämispäivän jälkeisestä arkipäivästä alkaen. Omistaja sitoutuu ilmoittamaan yhtiölle mahdollisista yhteyshenkilön ja yhteystietojen muutoksista. Yhtiökokous järjestetään pääkaupunkiseudulla, ellei osakkaiden kanssa ole muuta sovittu. Kokouskutsun mukana toimitetaan kokouksen asialista. Yhtiökokoukseen voivat osallistua ja siellä puhevaltaa käyttää omistajien nimeämien yhtiökokousedustajien lisäksi yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja/tilintarkastusyhteisön edustaja. Yhtiökokouksessa saavat olla läsnä lisäksi osakkeenomistajien lainopilliset avustajat. Yhtiökokouksen avaa hallituksen nimeämä edustaja tai mikäli sellaista ei ole, niin hallituksen puheenjohtaja tai mikäli hän on esteellinen, niin toimitusjohtaja. Yhtiökokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka laatii yhtiökokouksen kutsuma sihteeri. Yhtiökokouspöytäkirjan tarkastavat ja allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja yksi pöytäkirjan tarkastaja. Pöytäkirjantarkastaja ja puheenjohtaja eivät saa olla saman osakkeen-/osakeryhmän omistajan edustajia. Yhtiökokouksen pöytäkirjat numeroidaan vuosittain juoksevasti ja niiden arkistoinnista vastaa yhtiö. Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat päättää yhtiön hallitus. Hallitus Osakassopimuksessa sanotulla toiminnan suunnittelulla tarkoitetaan mm. hallituksen oikeutta päättää yhtiön missiosta, visiosta sekä strategisista tavoitteista. Hallituksen tulee vuosittain tarkastaa mission, vision ja strategisten tavoitteiden ajanmukaisuus. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin voivat osallistua ja siellä käyttää puheoikeutta toimitusjohtaja sekä hallituksen tai toimitusjohtajan kutsumana asiantuntijat sekä yhtiön sisältä että ulkopuolelta. Hallituksella voi olla kutsumanaan ulkopuolinen sihteeri. Hallitus kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti tavalliseen kokoukseen yhteiseen kokouspaikkaan. Hallitus voi tarvittaessa pitää myös puhelin- tai sähköpostikokouksia nopeaa käsittelyä vaativien asioiden eteenpäin viemiseksi. Puhelin- ja sähköpostikokoukset ovat päätösvaltaisia, kun yli puolet hallituksen jäsenistä on niihin osallistunut joko yhtäaikaisesti tai ilmoitetussa määräajassa. Hallitus arvioi vuosittain ennen varsinaista yhtiökokousta omaa toimintaansa määrittelemällään tavalla. Hallituksessa käsiteltävät asiat valmistelee ja esittelee hallitukselle toimitusjohtaja tai tämän määräämä edustaja. Mikäli toimitusjohtaja katsoo, että asialistalle on tulossa erittäin merkittäviä päätösasioita, toimitusjohtaja esittelee asiat omistajille ennen kokouksen esityslistan valmistumista kuullakseen omistajien kannan esillä oleviin asioihin. Lopullisen esityksen hallituksen kokoukseen em. asioissa muotoilevat toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan asema, muut kuin tässä dokumentissa sanotut velvoitteet ja oikeudet määritellään häntä koskevassa kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Tehtävien perustana on osakeyhtiölaki (erityisesti 6 luku, 17 ). Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta, strategian ja tarkempien toimintasuunnitelmien toteuttamisesta sekä yhtiön kehittämisestä hallituksen päätösten mukaisesti. Toimitusjohtaja päättää tytär- ja osakkuusyhtiöasemassa olevien keskinäisten kiinteistöyhtiöiden hallitusten jäsenistä. Em. jäsenet tulee nimetä yhtiön toimihenkilöistä toiminnan järjestämisen kannalta järkevällä tavalla. Toimitusjohtaja nimeää operatiivisen toiminnan johtamisen tuekseen johtoryhmän. Palkat, palkkiot ja palkitseminen Hallituspalkkiot maksetaan hallituksen jäsenille läsnäolon perusteella. Toimitusjohtajan ja ylempien toimihenkilöiden työehdoista ja alkupalkasta sekä toimitusjohtajan palkan tarkistuksista päättää hallitus. Ylempien toimihenkilöiden palkantarkistuksis- Lähin Natura-alue rajoittuu Otaniemeen. Kehä I:een rajoittuva Laajalahti on merkittävä linnustoalue.

19 19 Laajalahden luontopolku Otaniemessä ta päättää hallituksen puheenjohtaja. Muista palkoista ja palkan tarkistuksista päättää toimitusjohtaja. Yhtiössä on koko henkilöstöä koskeva palkitsemisjärjestelmä. Sen tarkemmat ehdot hyväksyy hallitus. Henkilöstöasioiden päätoimintaperiaatteet on sovittu hallituksen kulloinkin hyväksymässä henkilöjohtamisen periaatteet -asiakirjassa. Tilintarkastus Tilintarkastus toteutetaan siinä laajuudessa, kuin on tarpeellista oikean kuvan saamiseksi yhtiön toiminnasta. Tilintarkastustoimenpiteitä suoritetaan sekä tilikauden aikana että sen päättymisen jälkeen. Lakisääteinen tilintarkastus suoritetaan pääosin tilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastus toteutetaan siten, että tilintarkastajat voivat toimittaa tilintarkastuskertomuksen hallitukselle viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastaja laatii tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilikausittain tilintarkastusraportin, jossa kuvataan tehdyt tilintarkastustoimenpiteet sekä esitetään tarkastuksessa tehdyt huomiot. Tilintarkastusraportti toimitetaan hallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle, toimitusjohtajalle ja yhtiön taloushallinnosta vastaavalle henkilölle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat toimitusjohtajan vastuulla. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiölle laaditaan vuosittain strategiatarkistuksen yhteyteen riskikartoitus, jonka toimitusjohtaja esittelee hallitukselle. Tiedottaminen ja raportointi Yhtiön hallintoa ja toimintaa koskevat tiedonannot ja tiedotteet, jotka on toimitettava kirjallisesti omistajille, voidaan toimittaa sähköpostitse omistajien nimeämille henkilöille. Omistajat vastaavat siitä, että ao. henkilöt ovat yhtiön tiedossa. Em. vastuuhenkilönä yhtiö voi pitää myös omistajaorganisaation ylintä johtoa (toimitusjohtaja, rehtori tms). Yhtiön pääasiallinen tiedotuskanava on yhtiön omat verkkosivut osoitteessa Nettisivuilla julkaistut tiedotteet katsotaan toimitetuiksi myös omistajille. Yhtiö laatii ja toimittaa välitilinpäätöksen kaltaisen tarkemman väliraportin emo-organisaation edellyttämällä taajuudella ja tilinpäätöksen kalenterivuosittain. Konsernitilinpäätös laaditaan ainoastaan kalenterivuosittain. Mikäli osakas toivoo taloudellisten tietojen raportointia eri aikataulussa kuin edellä mainittu, yhtiö toimittaa taloudelliset seurantatiedot sillä tarkkuudella, kuin se kulloinkin yhtiön normaalin toiminnan puitteissa on mahdollista. Hallitusta koskevat samat tiedonantovelvoitteet kuin yhtiötä yleisestikin. Voitonjakomalli Osakassopimuksen mukaisesti yhtiön tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoina vähintään 60 prosenttia yhtiön tuloksesta. Osingonjaossa otetaan huomioon myös yhtiön pääomarakenne, jonka tulee säilyä terveenä. Tavoitteena on säilyttää vähintään prosentin omavaraisuusaste. Yhtiöjärjestys Yhtiön toiminimi on Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, ruotsiksi Aalto Universitetsfastigheter Ab, englanniksi Aalto University Properties Ltd. Yhtiön toimialana on hallita omistus- ja vuokraoikeuden nojalla kiinteistöjä ja toimitiloja, sekä vuokrata niitä pääasiallisesti tutkimus- ja koulutustoimintaan sekä näitä tukevaan yritystoimintaan yliopistojen pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi. Yhtiö voi myös ostaa, myydä, rakennuttaa ja peruskorjata kiinteistöjä ja harjoittaa kiinteistöjen kehittämistä sekä vuokraustoimintaan liittyvää toimitila-, ylläpito- ja tukipalvelutoimintaa. Yhtiö voi ostaa, myydä ja omistaa arvopapereita.

20 20 CORPORATE GOVERNANCE Lämpömiehenkuja 2 Espoo Yhtiön toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta vertaillaan läpinäkyvästi alan normaalien käytäntöjen ja tuottovaatimusten mukaisesti. Liiketoiminnan tavoitteena on vakaa toiminnan tulos ja osinkotuotto pitkällä aikavälillä sekä kiinteistömarkkinoiden tavanomaisten liike- ja kiinteistötalouden periaatteiden noudattaminen. Hallitukseen kuuluu 5 7 jäsentä. Yhtiökokous valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yhtiöllä on hallituksen valitsema toimitusjohtaja. Hallitus myös päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkiosta. Yhtiön edustamisoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla kummallakin erikseen sekä kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä. Hallitus voi antaa prokuran. Tilivuosi on kalenterivuosi. Yhtiökokouskutsusta ja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista on määräykset yhtiöjärjestyksessä. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä on erilliset määräykset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, yhtiön sulautumisesta, jakautumisesta ja asettamisesta selvitystilaan sekä osakkeiden siirtoon liittyvästä lunastusoikeudesta. Osakassopimus Suomen valtio/senaatti-kiinteistöt ja Aalto-yliopisto ovat yhtiön perustamisvaiheessa allekirjoittaneet osakassopimuksen, jossa tarkennetaan yhtiön toiminnan perusteita ja osakasten välisiä sekä myös osakkaiden ja yhtiön välisiä suhteita. Sopimuksen tarkoituksena on täydentää OyL:n ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä sopimalla yhtiön omistuksesta, hallinnoinnista ja toiminnasta osapuolia sitovasti. Osakassopimus on ristiriitatilanteessa ensisijaisesti noudatettava asiakirja, sen jälkeen yhtiöjärjestys ja viimeisenä osakeyhtiölaki ellei laissa ole asiasta säädetty pakottavasti. Osakassopimuksen keskeisimmät kohdat ovat: Yhtiö harjoittaa toimintaansa yhtiöjärjestyksessä mainitun toimialan puitteissa ja siten, että yhtiön toiminnassa pyritään toteuttamaan seuraavia periaatteita: Yliopistolla on käytettävissään toiminnan edellyttämät tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat. Kiinteistöjen arvo säilyy myös pitkällä aikavälillä ja kiinteistöjen hoito ja hallinta on kustannustehokasta. Yliopistojen tasapuolinen kohtelu otetaan huomioon. Järjestely tukee yliopistouudistuksen tavoitteita. Yhtiön liiketoiminnassa noudatetaan kiinteistömarkkinoiden tavanomaisia liike- ja kiinteistötalouden periaatteita. Tämä tarkoittaa ainakin: Alan tavanomaisen vuokrasopimuskäytännön noudattamista. Liiketaloudellista hinnoittelua yhtiön kaikessa toiminnassa. Kiinteistön arvon säilyttäviä peruskorjauksia. Investointien määräytymistä liiketaloudellisin perustein. Hallitus päättää vuosibudjetista, investoinneista ja toiminnan suunnittelusta siten, että yhtiön tulostavoite on kiinteistösijoitusyhtiöissä yleisesti noudatettavaa tasoa. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoa terve pääomarakenne säilyttäen, vähintään 60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Osakassopimuksessa on määräykset yhtiön kiinteistövarallisuuteen kuuluvien, kulttuuriperinnöltään sekä luontoarvoiltaan merkittävien kohteiden käsittelystä. Yhtiön hallituksen jäsenmäärä on pääsääntöisesti kuusi mutta erityisestä syystä voidaan valita seitsemäs jäsen. Kuudesta jäsenestä Aaltoyliopiston nimeämiä on neljä jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja. Valtio nimeää kaksi jäsentä, joista toinen on varapuheenjohtaja. Osakassopimuksessa on osakkeisiin, niiden hallintaan sekä yhtiön toiminnan muutoksiin liittyviä tarkennettuja määräyksiä, jotka edellyttävät yhtiökokouskäsittelyä. Kiinteän omaisuuden, rakennusten ja osakkeiden luovuttaminen ja hankinta, uudis- tai korjausinvestointi, mikäli arvo ylittää 30 miljoonaa euroa, tulee käsitellä yhtiökokouksessa. Muussa tapauksessa päätöksen tekee hallitus. Yliopisto ei käytä yhtiöjärjestyksessä sanottua lunastusoikeutta valtion sisäisten omistusjärjestelyjen yhteydessä. Kaikista rahoitukseen liittyvistä ratkaisuista päättää yhtiön hallitus.

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

VUOSIKERTOMUS YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI VUOSIKERTOMUS 2014 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO aaltonet.fi facebook.com/ aaltoyliopistokiinteistot @AykAalto Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Lämpömiehenkuja 2 A, 02150 Espoo Puh. 09 439 0060

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy. Käyttäjätyytyväisyyskysely Syksy 2013

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy. Käyttäjätyytyväisyyskysely Syksy 2013 Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Käyttäjätyytyväisyyskysely Syksy 2013 Tutkimuksen toteutus! Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tilojen käyttäjien tyytyväisyys Otaniemen, Töölön ja Arabian kampusten tiloihin

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013 YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013 1. Kokouksen avaaminen ja hallituksen puheenjohtajan puheenvuoro Hallituksen puheenjohtaja Carl-Johan Granvik 2 Strategiset taloudelliset tavoitteet Aiemmat tavoitteet

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015. Töölö, Fazer-sali

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015. Töölö, Fazer-sali Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Töölö, Fazer-sali Energiatehokkuustiimi Tiimin tehtävät tehdä esityksiä energiatehokkuuden kehittämiseksi huolehtia hyväksyttyjen toimenpiteiden jalkauttamisesta

Lisätiedot

1861/00.04.01.00/2015

1861/00.04.01.00/2015 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1861/00.04.01.00/2015 26 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat 15.3.2012 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa Valtionhallinnon

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI

PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI Tilan käyttäjänä sinun jokapäiväisellä toiminnallasi on merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Energiansäästön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Opiskelijan palveluksessa

Opiskelijan palveluksessa 1 Opiskelijan palveluksessa Ylioppilaskunnan yritystoimintaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta hoitaa liiketoimintaansa HYY Yhtymän kautta. 2 Yhtymän tehtävänä on: - tuottaa voittoa omistajalleen jotta

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Hallitustyötä yrityksen menestyksen takeeksi Technopolis 20.3.2013

Hallitustyötä yrityksen menestyksen takeeksi Technopolis 20.3.2013 Hallitustyötä yrityksen menestyksen takeeksi Technopolis 20.3.2013 Harry Wallin Hallitus pk-yrityksessä Rahoittajat kiinnittävät jatkossa yhä enemmän huomiota rahoittamiensa yritysten liiketoimintaedellytyksiin:

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

LÄNSIMETRO OY Hallitus 25.2.2015 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN. Espoossa 9. päivänä maaliskuuta 2015 Länsimetro Oy Hallitus

LÄNSIMETRO OY Hallitus 25.2.2015 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN. Espoossa 9. päivänä maaliskuuta 2015 Länsimetro Oy Hallitus LÄNSIMETRO OY, VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 31.3.2015 LÄNSIMETRO OY Hallitus 25.2.2015 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Länsimetro Oy:n osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Osmo Hiltunen, KJ-Kiinteistöjohto Oy Coresma 6.2.2008 7.2.2008 KJ-Kiinteistöjohto Oy 2 Täyden palvelun kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yritys Yksityinen ja riippumaton

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot