GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN
|
|
- Noora Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia Jakobstads regions rusmedelsstrategi Updatering 2009 / Päivitys 2009
2 Sisältö 1. JOHDANTO YLIKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...3 Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen...3 Kaksikielisten, lakisääteisten päihdepalvelujen turvaaminen...3 A-klinikan työn kehittäminen...3 Selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen...4 Päivätoiminnan järjestäminen...4 Kaksoisdiagnoosipotilaan hoidon kehittäminen PAIKALLISTEN TOIMINTAMALLIEN TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN INDIKAATTORITIEDON VALOSSA STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN JA KÄYTÄNTÖÖNPANO...9 Palveluiden organisoinnin tehostaminen...9 Palvelurakenteen kehittäminen...9 Strategian käytäntöönpano...10 LIITTEET: Paikalliset toimintamallit 1
3 1. JOHDANTO Pietarsaaren seutukunnan sosiaalijohtajat sopivat alueellisen päihdestrategian tekemisestä. Strategiatyön tueksi Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnat allekirjoittivat kumppanuussopimuksen sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Kunnat nimesivät päihdestrategiayhdyshenkilöt, jotka aloittivat toimintansa Yhdyshenkilöistä muodostui strategiatyöryhmä, joka kuuli useita eri asiantuntijoita päihdestrategiatyönsä tueksi. Seutukunnan päihdestrategiatyössä veturikuntana toimi Pietarsaari ja strategiatyötä koordinoi Pietarsaaren A-klinikka yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Strategiatyön pohjaksi tehtiin nykytilaselvitys Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Pietarsaaren seutukunnassa kuntakierroksen raportti. Strategiatyöryhmä laati nykytilaselvityksen ja asiantuntijakuulemisten pohjalta sekä ylikunnalliset että paikalliset toimintamallit. Kuntien huumetyöryhmät arvioivat ja täydensivät paikalliset toimintamallit. Strategiatyön keskeisenä tavoitteena oli saada aikaan yhteinen suunnitelma, joka palvelisi alueen päihdehuollon kehittämistarpeita. Strategia jakautuu kolmeen dimensioon; paikallisen alkoholipolitiikan, päihdepalveluiden ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Strategian keskeisenä punaisena lankana on turvata kaksikieliset palvelut Pietarsaaren seutukunnassa. Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia-aika on Strategia päivitetään vuosittain strategian seurantatyöryhmän toimesta. Strategian seurantatyöryhmään kuuluvat alueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat sekä kihlakunnan poliisijohtaja. Strategian päivittämisen suorittaa Pietarsaaren A-klinikka. Strategian toimintamallien päivittämisestä vastasi yhdyshenkilöistä muodostuva strategiatyöryhmä. Indikaattoreina käytetään tilastotietoja, jotka on valittu asetettujen tavoitteiden pohjalta. Päivitystyötä ovat tukeneet Pohjanmaahanke ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Tässä päivitysasiakirjassa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ensimmäisen strategiavuoden osalta. Ylikunnallisten toimintamallien kohdalla myönteistä kehitystä on kuvattu + merkillä. Jos tilanne on säilynyt ennallaan, tavoitetta ei ole saavutettu tai tilanne on muuttunut, kuvataan sitä merkillä. Strategian seurantatyöryhmä 2
4 2. YLIKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PAIKALLISEN ALKOHOLIPOLITIIKAN KEHITTÄMINEN Paikallisen alkoholipolitiikan kehittämisen tavoitteena on vähentää alkoholihaittoja ja kääntää humalahakuinen alkoholinkulutus laskuun. Tämä toteutetaan jo aloitetulla yhteistyöllä Länsi-Suomen lääninhallituksen alkoholitarkastuksen kanssa. Alueen anniskeluoikeuden omaaville yrityksille järjestetään koulutusta, jonka tavoitteena on vähentää alaikäisille ja humalaisille anniskelua. Yritysten omavalvontaa ja työhyvinvointia kehitetään saatujen tulosten pohjalta. + Vastuullisen alkoholimyynnin koulutus on toteutunut vuosina 2008 ja 2009 Toinen osa paikallista alkoholipolitiikkaa on alkoholin suurkulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä työhallinnossa. Tunnistamiseen liittyy varhainen puuttuminen, joka toteutetaan niin, että asiakastyössä olevaa henkilökuntaa koulutetaan mini-intervention käyttöön. Koulutuksesta vastaa ja sitä koordinoi Pietarsaaren A-klinikan mini-interventiokouluttajat. + Perus- ja työterveyshuollossa on toteutettu mini-interventio koulutukset. Lisäksi on koulutettu seutukunnan sosiaali- ja perhetyöntekijät ja nuorisotoimi. + Päihdeperheiden lasten varhainen tunnistaminen ja päihteidenkäytön puheeksiotto koulutusta on toteutunut Pietarsaaren alakoulujen opettajille. Seuraavaksi koulutetaan Pietarsaaren suomenkieliset perhepäivähoitajat ja päivähoidon henkilökunta. Tämän jälkeen aloitetaan seutukunnan alakoulujen opettajien, perhepäivähoitajien ja päivähoitohenkilökunnan kouluttaminen molemmilla kielillä. + Luodossa ja Kruunupyyssä on järjestetty tiedotusta koulujen opettajille lastensuojeluilmoituksen tekemisestä + Uudessakaarlepyyssä on järjestetty vastaava info koulujen rehtoreille Indikaattoritiedon valossa voidaan todeta nuorten humalahakuisen päihteiden käytön vähentyneen strategia-alueella, lukuun ottamatta Kruunupyyn kuntaa. Erityisen merkittävää tämä vähentyminen on ollut Uudessakaarlepyyssä. KAKSIKIELISTEN, LAKISÄÄTEISTEN PÄIHDEPALVELUJEN TURVAAMINEN Tavoitteena on se, että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Strategia-alueen kunnissa on mahdollisuus saada päihdepalveluita omalla äidinkielellä. A-KLINIKKATYÖN KEHITTÄMINEN Nykyinen verkostokeskeinen työote ennaltaehkäisee lastensuojelun tarvetta ja vähentää sen piiriin tulevien lasten lukumäärää. Pietarsaaren A-klinikka haluaa jatkossa olla kehittämässä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa lastensuojeluperheiden ohjautumiseksi A-klinikalle avohuollon tukitoimenpiteenä. + Yhteistyö lastensuojelun kanssa on aloitettu koulutusten ja hoitoonohjauskäytäntöjen suunnittelun muodossa Tulevaisuuden haasteena klinikkatoiminnalle on vanhusväestön lisääntynyt päihteidenkäyttö ja siihen vastaaminen avohuollon toimintatapoja kehittämällä. + Siirtyy tulevalle strategiavuodelle 3
5 SELVIÄMIS- JA KATKAISUHOIDON KEHITTÄMINEN Pietarsaaren seutukunnassa ei ole selviämishoitoasemaa. Katkaisuhoito tapahtuu Pietarsaaren A-klinikan avokatkaisuhoitona ja alueen terveyskeskuksissa vuodeosastoilla. Malmin terveydenhuoltoalue kehittää omaa katkaisuhoitoaan varaamalla siihen erillisen tilan remontin yhteydessä (2 vuodepaikkaa). Tulevaisuudessa katkaisuhoidot on tarkoitus keskittää alueelta sinne. Katkaisuhoidon sisältöä kehitetään tulohaastattelun, jatkohoitoon motivoimisen ja ohjautumisen osalta. Kokkolan kaupunki on yhdessä Keski-Pohjanmaan kuntien kanssa suunnittelemassa alueellista selviämis-, katkaisu-, avohoito- ja laitoskuntoutusyksikköä. Selviämis- ja katkaisuhoidon osalta tehdään yhteistyötä myös Kokkolaan perustettavan uuden yksikön kanssa. Katkaisu- ja selviämishoitoon liittyvä kehittämistyö MSHO:ssa on kesken johtuen tulevasta organisaatiomuutoksesta + Avokatkaisu Pietarsaaren A-klinikalla jatkuu PÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Päiväkeskustoiminnan käynnistämisen tavoitteena on tukea päihdeasiakkaan elämänhallintaa raittiiden ihmissuhteiden ja mielekkään tekemisen avulla. Päiväkeskuksen perustamisella on tarkoitus ennaltaehkäistä päihdeasiakkaan syrjäytymistä yhteiskunnasta ja tukea sitä moniammatillista työtä, jota eri toimintayksiköt päihdeasiakkuuksissa jo tekevät. Tavoitteena on lisätä matalankynnyksen hoitoa päiväkeskustoiminnan kehittämisen avulla ja purkaa eri yksiköissä olemassa olevaa päihdeasiakasasiakasruuhkaa. Strategia-alueen kunnista ainoastaan Uudessakaarlepyyssä on järjestettyä päiväkeskustoimintaa päihdeongelmaisille. Uudenkaarlepyyn päivätoiminnan järjestämisestä vastaa Garantiföreningen för Cafè Hyddan rf. Pietarsaaren A-klinikka on vastannut ko. tarpeeseen Pietarsaaressa oman toimintansa ohella järjestämällä matalan kynnyksen vastaanottoa asiakkaille. Päiväkeskustoiminnan perustamisen myötä A-klinikan antamia terapia-aikoja vapautuu laajemman asiakaskunnan käyttöön. + Vapaaseurakunnat ja Jakobstads sociala samarbetsorganisation rf Pietarsaaren so siaalinen yhteistyöjärjestö ry järjestävät päivätoimintaa 1 x/ viikko Uusi päiväkeskustoiminta ei ole vaikuttanut A-klinikan asiakaskunnan vähenemiseen aamuryhmistä Päiväkeskustoimintaan ei saatu ulkopuolista rahoitusta KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAAN HOIDON KEHITTÄMINEN Päihdeongelmiin liittyy usein mielenterveyden häiriöitä. Päihteidenkäytöstä saattaa seurata mielenterveyden ongelmia, liiallinen päihteiden käyttö saattaa osaltaan aiheuttaa niitä tai molempien ongelmien taustalla saattaa olla yhteisiä altistavia tekijöitä. Näiden ongelmien hoidossa yhteistyö päihdehuollon, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa on tarpeen. Kaksoisdiagnoosipotilaille varataan hoitopaikkoja moduliin ja Pohjanmaa-hanke järjestää kaksoisdiagnoosipotilaan kanssa työskenteleville koulutusta. + Pohjanmaa-hanke on järjestänyt koulutuskokonaisuuden kaksoisdiagnoosipotilaan hoitoon liittyen Pietarsaaren seutukunnassa Malmin terveydenhuoltoalueella kehitetään yhdessä Pietarsaaren A-klinikan 4
6 kanssa toimintamalli, jossa turvataan kaksoisdiagnoosipotilaan hoidon saaminen. Kaksoisdiagnoosipotilaan liittyvä kehittämistyö MSHO:ssa on kesken johtuen tulevasta organisaatiomuutoksesta 3. PAIKALLISTEN TOIMINTAMALLIEN TOTEUTUMINEN Strategiayhdyshenkilöt alueen kunnista tapasivat Pietarsaaressa joulukuussa Tässä yhteydessä päivitettiin matriisit koskien paikallisia toimintamalleja. Paikalliset toimintamallit ovat liitetiedostoina. Pohjanmaa-hankkeen ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen työntekijät kokosivat strategian päivitysluonnoksen, jonka strategian yhdyshenkilöt veivät lausunnoille huumetyöryhmiin. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN INDIKAATTORITIEDON VALOSSA Indikaattoreina käytetään tilastotietoja, jotka on valittu asetettujen tavoitteiden pohjalta. Strategian tavoitteena on humalahakuisen päihteidenkäytön väheneminen ja lakisääteisten sekä ruotsin että suomenkielisten päihdepalveluiden turvaaminen takaamalla riittävät resurssit. Humalahakuista päihteidenkäyttöä seurataan SOTKAnetistä saatavien indikaattoreiden pohjalta. Päihdestrategian suunniteltu arviointi BIKVAhaastattelumenetelmällä vaatii oman, erillisen ajan ja resursoinnin eikä sitä ole tätä arviointia varten toteutettu. Jatkossa asiakasarviointia voidaan tehdä yhteistyössä mm. alueen oppilaitosten kanssa. Alla olevissa taulukoissa (taulukot 1-5) on esitetty aluksi kuntakohtaisia indikaattoritietoja liittyen päihteiden käyttöön ja siitä aiheutuviin palvelun tarpeisiin. Niiden jälkeen taulukoissa 6-8 kuvataan vuoden 2007 indikaattorit liittyen päihdepalveluiden asiakasmääriin ja kustannuksiin, alkoholin kulutukseen ja poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin sekä nuorten päihteiden käyttöön. Nämä indikaattorit ovat samat, joita on käytetty päihdestrategiassa. Taulukot mahdollistavat muutoksen seurannan sekä seutukunnallisen ja kuntien välisen vertailun.. Taulukko 1. Kruunupyy/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita 5
7 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukastaz Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 1,2 1,3 1,4 10,14-11,97 0,60-0,58 4 1,3 5,1 1,5 1,5 1,5 0,1 0,1 0,1 0,4 0,7 0,6 1,2-1,2 2,3 0 1,2 Taulukko 2. Luoto/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,6 0,6 0,6 5,52-4,43 2,04-2,32 4,1 4,2 5,2 2,0 1,3 2,0 0 0,2 0,2 0,2 0 0, Taulukko 3. Pedersöre/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 0,6 0,7 0,6 13,22-10,5 1,23-4,5 3,5 3,1 2,7 6
8 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2,4 2,9 2, ,5 0,8 0,9 0,5 0,8 0 0,6 0 Taulukko 4. Pietarsaari/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 7,7 7,9 8,4 11,77-11,45 3,58-3,24 22,6 22,4 24,2 21,9 23,4 25,2 1,3 0,8 1 0,5 0,8 0,5 2,5 3,9 3,8 0,9 4,2 2,1 Taulukko 5. Uusikaarlepyy/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 3,6 4 4,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 23,45-11,15 2,1-3,28 4,9 3,6 3,9 2,6 2,3 3,1 0,3 0,1 0 0,4 0,4 0,4 1,5 1,9 1,9 0 1,9 2,9 7
9 Taulukko 6. Päihdehuollon asiakasmääriä ja siitä aiheutuvia kustannuksia Pietarsaaren seutukunnassa, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnissa. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari 0,4 0,1 0, Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 11,5 1,5 2 2,4 25,2 3,1 0,5 0,6 0,4 0,8 0,5 0,4 12,1 5,1 5,2 2,7 24,2 3,9 Taulukko 7. Päihteiden kulutus ja poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä Pietarsaaren seutukunnassa, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnissa. Alkoholijuo-mien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumus-tapaukset / 1000 asukasta Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy 4,3 1,4 0,6 0,6 8,4 4,1 6,7 0,7 0,7 1,4 14,4 3 3,1 2,8 1,3 1,4 4,4 3,4 8
10 Taulukko 8. Nuoren päihteiden käyttö ja päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäi-sistä Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy 3,15 0,58 2,32 4,5 3,24 3,28 10,44 11,97 4,43 10,5 11,45 11,15 1,4 1, ,1 2,9 5. STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN JA KÄYTÄNTÖÖNPANO PALVELUIDEN ORGANISOINNIN TEHOSTAMINEN Pietarsaaren yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta järjestää päihdepalvelut Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören alueella. Kruunupyyn kunta ostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kokkolasta. Päihdepalveluita on mahdollisuus ostaa myös Pietarsaaresta. Pietarsaaren A-klinikan rooli päihdepalveluiden koordinoijana on ollut keskeinen. Työtä on johtanut A-klinikan johtaja, jolla ei ole ollut muodollista vastuuta siitä kokonaistyöalueesta, jota hän on hoitanut. Tämän vuoksi esitetään, että A-klinikan johtajan nimike muutetaan päihdepalvelujohtajaksi työalueenaan avohuollon-, laitoskuntoutuksen ja asumispalveluiden kehittäminen ja koordinointi. Tähän työhön liittyy strategiatyön toimeenpano ja seuranta. PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN Organisointi Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä palveluiden uudelleen organisointi on käynnissä. Tähän liittyen Pietarsaaren yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tulee selkeästi olla kuvattuna päihde- ja mielenterveystyö omina kokonaisuuksinaan, tasa-arvoisina esim. vammais- ja vanhustyön kanssa. Selviämishoito Selviämishoitoa ei alueella ole. Päihtyneitä on säilytetty poliisivankilassa Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä, joka ei ole oikea paikka suurimalle osalle päihtyneistä. Poliisivankilan tilat Pietarsaaresta ja Uudestakaarlepyystä ovat siirtyneet Kokkolaan. 9
11 Malmin terveydenhuoltoalue haluaa kehittää selviämishoitoa ja suunnitelmissa on kaksipaikkaisen yksikön saaminen. Mikäli Kokkolaan saadaan suunnitteilla oleva selviämis-, katkaisu- avohoito- ja laitoskuntoutusyksikkö niin selviämishoitoa voidaan ostaa myös sieltä. Katkaisuhoito Pietarsaaren A-klinikalla on toimiva avokatkaisuhoito, minkä vuoksi laitoskatkaisuhoidon tarve on vähäisempää. Huumekatkaisuhoidot hoidetaan psykiatrisessa sairaalahoidossa, Vaasan katkaisuhoitoasemalla ja joissakin tapauksissa päihdekuntoutuslaitoksissa. Avohuollon kehittäminen Seutukunnan päihdepalveluiden parantamiseksi Pietarsaaren A-klinikan työtiimiin palkataan yksi jalkautuva työntekijä, joka palvelee seutukunnan kuntien avohuollon tarpeita. Tämän hetkisellä resursoinnilla ei voida alueen jalkautuvaa avohuoltoa järjestää. Laitoskuntoutus Laitoskuntoutukseen ohjautumisen sopimuskäytännöt tulisi yhtenäistää. Tällä hetkellä Pietarsaarella on Pixne -klinikan kanssa erityissopimus laitoksen käytöstä. Avohuollon ja laitoskuntoutuksen välistä yhteistyötä tulisi kehittää (esim. hoitosuunnitelmat, jatkohoidosta sopiminen). Laitoskuntoutuksen kilpailuttamisen mahdollisuutta selvitetään. STRATEGIAN KÄYTÄNTÖÖNPANO Strategian käytäntöönpanosta vastaa päihdepalvelujohtaja, jonka työalueena on avohuollon-, laitoskuntoutuksen ja asumispalveluiden kehittäminen ja koordinointi sekä työhön liittyvä strategiatyön toimeenpano ja seuranta. Strategiayhdyshenkilöt valvovat omissa kunnissaan strategian käytäntöön panoa. Sosiaalijohtajat yhdessä sosiaali- ja terveyslautakunnan kanssa tarkistavat strategian käytäntööpanon ja valvovat strategian päivittämisen. 10
12 Pietarsaaren seutukunta/ Kruunupyyn toimintamalli Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Ensimmäisen äitiysneuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Audit- lomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja mini-intervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A- klinikka. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytila 2008: Miniinterventiokoulutusta on tarjottu, mutta osallistujia ei ole ollut. Toimenpidelisäys 2009: Koulutusta tarjotaan uudelleen Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi tomia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Puheeksiottamiskoulutusta on tarjottu. Päiväkotihenkilökuntaa on informoitu uudesta lastensuojelulaista ja lastensuojeluilmoitusten tekemisestä. Indikaattorina toimii neuvolan yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 11
13 Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten ja nuorten tukeminen. Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi perhetyöntekijöihin. Päivitys 2009: Nykytilanne 2008: Lastensuojelun tukiryhmä toimii. Sosiaalityöntekijä osallistuu oppilashuoltotyöryhmään kerran kuukaudessa. Toimenpide 2009: vakinainen perheohjaaja aloitti työnsä. Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Koulun henkilökunnan rohkeuden lisääntyminen ottaa puheeksi ongelmatilanteet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Päivitys 2009 Päivityslisäys 2009: Järjestetään koulutus henkilökunnalle päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön syksyllä Vapaaaikatoimi/ Nuorisotoimi Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laajaalaiseen yhteistyöhön muiden lasten Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen Folkhälsanin ja muiden kolmannen Indikaattorina toimii neuvolan ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen serutanta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii nuorisotiloihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtejat. Toteutumista seuraa 12
14 ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Vapaa-aikasihteeri toimii aktiivisesti. Järjestetään päihteetöntä toimintaa ja tuetaan eri liikuntamuotoja. Huumetyöryhmä kokoontuu säännöllisesti Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. AUDIT-lomakkeen ja mini-intervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Indikaattorina toimii suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja - hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat tulleet yhteistyössä kuulluksi. Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Nykytilanne 2008: AUDIT-lomake on käytössä. Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalityöntekijä on käynyt aikaisemmin poliisilaitoksella kerran kuukaudessa. Henkilökuntavaihdoksen vuoksi käyntejä ei ole ollut Päivityslisäys 2009: Sosiaalityöntekijän käynnit poliisilaitoksella kerran kuukaudessa aloitetaan uudelleen. Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki Kutsua päihde- ja Järjestää tukihenkilökoulutusta. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden 13
15 Päivitys 2009 ihmiset ovat samanarvoisia. Uskallus päihdeasiakkaan vastuuttamiseen. mielenterveysasiakasta seurakunnan tilaisuuksiin. Vastuuttaa päihdeasiakasta oman elämänsä hallinnassa. Tukea päihde- ja mielenterveysasiakasta tukihenkilötoiminnalla. Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Nykytilanne 2008: Tukihenkilökoulutukseen on osallistuttu. Teerijärven seurakunnalla on keskusteluryhmä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille. Teerijärven seurakunta järjestää tukihenkilötoimintaa. käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 14
16 Pietarsaaren seutukunta/ Luodon toimintamalli Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Ensimmäisen neuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Auditlomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja miniintervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A-klinikka. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Mini-interventiokoulutus on toteutunut Toimenpidelisäys 2009: Päihdeperheiden lasten tunnistaminen ja puheeksiottamiskoulutus on tulossa Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi tomia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Koulutus lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi on järjestetty. Toimenpidelisäys 2009: Päihdeperheiden lasten tunnistaminen ja puheeksiottokoulutus on tulossa Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan, päivähoidon, poliisin ja seurakunnan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan Indikaattorina toimii neuvolan yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii neuvolan ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. 15
17 mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten ja nuorten tukeminen. verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi perhetyöntekijöihin. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalitoimen perhetyöllä on säännölliset tapaamiset neuvoloiden kanssa. Sosiaalitoimi on mukana oppilashuoltotyössä. Toimenpidelisäys 2009: Lisäresursointina saadaan uusi perhetyöntekijä (75 %) Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Opettajien, kuraattorien ja oppilashuoltoryhmän rohkeuden lisääntyminen ottaa puheeksi ongelmatilanteet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Koulutus lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi on järjestetty. Toimenpidelisäys 2009: Päihdeperheiden lasten tunnistaminen ja puheeksiottokoulutus on tulossa Vapaaaikatoimi/ järjestöt Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laajaalaiseen yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen Folkhälsanin ja muiden kolmannen sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. Päivitys 2009 Nykytilanne: Kunnassa ei ole erityisnuorisotyöntekijää. Ensimmäinen serutanta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii nuorisotoimintoihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtejat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 16
18 Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. Vapaa-aikatoimi tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Vapaa-aikatoimiston tarjoamia palveluja käyttää 60 asiakasta vuodessa. AUDIT lomakkeen ja mini-intervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Miniinterventiokoulutukset on järjestetty Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat tulleet yhteistyössä kuulluksi. Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalityöntekijä on kerran kuukaudessa poliisilaitoksella Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Uskalletaan antaa vastuuta päihdeasiakkaille. Kutsua päihde- ja mielenterveysasiakas seurakunnan tilaisuuksiin. Annetaan vastuuta henkilöille, joilla on päihdeongelma, oman elämänsä hallintaan. Tukea henkilöä, jolla on päihde- tai mielenterveysongelma. Järjestää ystäväpalvelukoulutusta Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Päivitys 2009 Indikaattorina toimii suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja - hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 17
19 Pietarsaaren seutukunta/ Pedersöre Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Päivityslisäys 2009 Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten ja nuorten tukeminen. Ensimmäisen äitiysneuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Auditlomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja miniintervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A-klinikka. Nykytila 2008: Henkilökunta koulutettu miniinterventioon, oli suosittu! Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi tomia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi perhetyöntekijöihin. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii neuvolan yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii neuvolan ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen serutanta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivityslisäys 2009 Nykytila 2008: Lastensuojelun tukiryhmää ei tällä hetkellä ole olemassa. Sen sijaan sosiaalityöntekijät tapaavat kunnan 18
20 Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Vapaaaikatoimi/ Nuorisotoimi Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Päivityslisäys 2009 Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päivityslisäys 2009 Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Koulun henkilökunnan rohkeuden lisääntyminen ottaa puheeksi ongelmatilanteet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) kuraattorit (3 klp) joka viides viikko. Perhetyö on vakaata. Tällä hetkellä on kaksi perhetyöntekijän virkaa lastensuojelussa. (+ kotipalvelusta yksi työntekijä tekee töitä vain lapsiperheissä.) Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen Folkhälsanin ja muiden kolmannen sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. Nykytila 2008: Sosiaalityöntekijät ovat informoineet uudesta lastensuojelulaista! Huumetyöryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. AUDIT lomakkeen ja miniintervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Nykytila 2008: Audit käytössä Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii nuorisotiloihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja -hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista 19
21 tulleet yhteistyössä kuulluksi. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Päivityslisäys 2009 Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Uskalletaan antaa vastuuta päihdeasiakkaille Päivityslisäys 2009 Kutsua päihde- ja mielenterveysasiakasta seurakunnan tilaisuuksiin. Vastuuttaa päihdeasiakasta oman elämänsä hallinnassa. Tukea päihdeja mielenterveysasiakasta tukihenkilötoiminnalla. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Nykytila 2008: Sosiaalityöntekijä käynyt säännöllisesti poliisilaitoksella. Järjestää tukihenkilökoulutusta. Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Nykytila 2008: Päivityslisäys 2009: seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 20
22 Pietarsaari Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Ensimmäisen äitiysneuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Auditlomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja miniintervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A-klinikka. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Henkilökunta on koulutettu miniintervention käyttöön. Koulutuksen on suorittanut Pietarsaaren A-klinikka. Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi toimia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten Päivitys 2009 Päivityslisäys 2009: Henkilökunta tulee saamaan koulutuksen päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja puheeksiottamiskoulutuksen. Ensimmäinen koulutus huhtikuussa. Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi Indikaattorina toimii päivähoidon yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii neuvolan, päivähoidon ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista 21
23 ja nuorten tukeminen. perhetyöntekijöihin. seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Lastensuojelutyöntekijät käyttävät työmetodinaan alkuarviointia ja läheisneuvonpitoa. Tämä korvaa verkostodialogin käytön. Perhetyöntekijöiden lukumäärätilanne ennallaan. Lastensuojelu- ja perhetyöntekijöille annettu miniinterventiokoulutus. Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Koulun henkilökunnan rohkeuden lisään-tyminen ottaa puheeksi ongelmatilan-teet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Suomenkielisillä alaasteilla opettajille on pidetty koulutus päihdeperheiden lasten tunnistamisesta. Päivityslisäys 2009: Edellä mainittu koulutus jatkuu syksyllä ruotsinkielisillä ala-asteilla. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä ja lastensuojeluilmoitusten määrä Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Vapaaaikatoimi/ Nuorisotoimi Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen, MLL:n, Folkhälsanin ja muiden kolmannen sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. Positiivisena indikaattorina toimii nuorisotiloihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Yhteistyö Folkhälsanin kanssa on toiminut hyvin. Mini-interventiokoulutus on pidetty nuorisotyöntekijöille 22
24 Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. Päivityslisäys 2009: Nuoriso-ohjaajille pidetään päihdeperheiden lasten tunnistamiskoulutus Pietarsaaren A- klinikalla toukokuussa AUDIT-lomakkeen ja mini-intervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Indikaattorina toimii AUDIT/mini-intervention kautta todettujen suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Malmion terveydenhuoltoalueen lääkäreille, sekä työterveyden hoitohenkilöstölle annettu miniinterventiokoulutus. Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat tulleet yhteistyössä kuulluksi. Tiedonvaihdon lisääntyminen eri viranomaisten välillä Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Yhteistyötapaamisten määrä, sekä lastensuojeluilmoitusten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalityöntekijä käy poliisilaitoksella viikoittain (Pedersören ja Pietarsaaren sosiaalityöntekijät) Alaikäisistä kiinniotetuista ilmoiteaan sosiaaliviranomaisille. Valtakunnalliset kampanjat esim. alkoholin myyminen nuorille. Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Uskalletaan antaa vastuuta päihdeasiakkaalle. Kutsua päihde- ja mielenterveysasiakasta seurakunnan tilaisuuksiin. Annetaan vastuuta päihdeasiakkaalle oman elämänsä hallinnassa. Tukea päihde- ja mielenterveysasiakasta tukihenkilötoiminnalla. Järjestää tukihenkilökoulutusta. Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 23
25 Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Tukihenkilöille tarjottu tukihenkilökoulutusta Cafe Hyddan toimesta. Päihdetyöryhmä Päihteiden ongelmallisen käytön vähentäminen alueella Kerätä informaatiota päihteiden käytöstä alueella ja tiedottaa päihteiden haitoista. Yhteistyön kehittäminen kaikkien viranomaisten kanssa. Ennalta ehkäisevän toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen alueella. Toimintasunnitelman mukaan aktiivisesti työskennellä päihteidenkäyttöä ehkäisevässä tarkoituksessa ja keskittyä siinä työssä lapsiin, nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Alueellinen yhteistyö ennalta ehkäisevissä asioissa. Aikuiset kaupungilla -toiminta jatkuu aktiivisesti vuoden aikana, ja toimintaa yritetään laajentaa seudun eri yhdistyksiin. Päihderyhmä tahtoo lisätä yhteistyötään kaupungin koulujen kanssa ja tukea kouluissa tehtävää päihteidenkäyttöä ehkäisevää työtä. Päihderyhmä tahtoo työskennellä aktiivisesti yhteistyössä Pietarsaaren nuorisovaltuuston kanssa. Päihderyhmä sponsoroi ja järjestää kursseja, ja raittiita tilaisuuksia järjestävien ryhmien kanssa. 8. vuosikurssille järjestetään vuosittain ainekirjoitus-kilpailuja tavoitteena saada oppilaat pohtimaan päihteitä ja niiden haittavaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Yläasteen oppilaille sponsoroidaan tietoiskuja.yleinen informaatio lehdistössä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Huumetyöryhmä on jatkanut työtään, kuten aikaisemmin. Sovitut toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja toiminta jatkuu samalla tavalla ensi vuonna. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Indikaattorina koululaisten päihteiden käytöstä on Kouluterveystutkimusten tulokset (joka 2. vuosi) päihteiden käytöstä. Toteutumista seurataan vuosittain huumetyöryhmän toimintakertomuksen käsittelyssä. 24
26 Uusikaarlepyy/ toimintamallit 2009 Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Ensimmäisen äitiysneuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Auditlomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja mini-intervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A- klinikka. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Henkilökunta on koulutettu varhaisen puheeksioton ja päihdeperheiden lasten tunnistamiseen Moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu (perhetyöntekijät, sosiaalityöntekijä ja neuvolan työntekijät) Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Päivitys 2009 Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi tomia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Päivityslisäys 2009: Henkilökunta tulee saamaan koulutuksen varhaisen puheeksioton ja mini-intervention käyttöön syksyllä. Indikaattorina toimii päivähoidon yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 25
27 Sosiaalityöntekijät informoivat uudesta lastensuojelulaista ja ilmoitusvelvollisuudesta. Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten ja nuorten tukeminen. Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi perhetyöntekijöihin. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Perhetyöntekijät ovat osa Lastensuojelufoorumia (kuusi kertaa vuodessa). He saavat foorumin kautta menetelmäkoulutusta ammattitaidon päivittämiseen. Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Koulun henkilökunnan rohkeuden lisääntyminen ottaa puheeksi ongelmatilanteet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Keväällä oli koulutus lastensuojelulaista ja -ilmoituksen tekemisestä rehtoreille ja yhden koulun henkilökunnalle. Päivityslisäys 2009: Henkilökunta tulee saamaan koulutuksen varhaisen puheeksioton ja päihdeperheiden lasten tunnistamiseen. Kaikille kouluille järjestetään koulutus lastensuojelulaista ja -ilmoituksen tekemisestä. Indikaattorina toimii neuvolan, päivähoidon ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen serutanta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä ja lastensuojeluilmoitusten määrä Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 26
28 Vapaaaikatoimi/ Nuorisotoimi Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen, MLL:n, Folkhälsanin ja muiden kolmannen sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Nuorille järjestetään päihteettömiä tilaisuuksia. Yhteistyö nuorisotoimen ja sosiaalitoimen välillä on paljon. Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. AUDIT lomakkeen ja mini-intervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Mini-interventiokoulutuksiin on osallistuttu ja AUDIT-lomake on käytössä. Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat tulleet yhteistyössä kuulluksi. Tiedonvaihdon lisääntyminen eri viranomaisten välillä Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalityöntekijä on poliisilaitoksella kerran kuukaudessa Positiivisena indikaattorina toimii nuorisotiloihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii AUDIT/mini-intervention kautta todettujen suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Yhteistyötapaamisten määrä, sekä lastensuojeluilmoitusten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 27
29 Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Uskallus päihdeasiakkaan vastuuttamiseen. Kutsua päihde- ja mielenterveysasiakasta seurakunnan tilaisuuksiin. Vastuuttaa päihdeasiakasta oman elämänsä hallinnassa. Tukea päihde- ja mielenterveysasiakasta tukihenkilötoiminnalla. Järjestää tukihenkilökoulutusta. Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Cafe Hyddan on järjestänyt koulutuksia ja päivätoimintaa päihdeasiakkaille viitenä päivänä viikossa Huumetyöryhmä Päihteiden ongelmallisen käytön vähentäminen alueella Kerätä informaatiota päihteiden käytöstä alueella ja tiedottaa päihteiden haitoista. Yhteistyön kehittäminen kaikkien viranomaisten kanssa. Ennalta ehkäisevän toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen alueella. Toimintasunnitelman mukaan aktiivisesti työskennellä päihteidenkäyttöä ehkäisevässä tarkoituksessa ja keskittyä siinä työssä lapsiin, nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Alueellinen yhteistyö ennalta ehkäisevissä asioissa.. Aikuiset kaupungilla -toiminta jatkuu aktiivisesti vuoden aikana, ja toimintaa yritetään laajentaa seudun eri yhdistyksiin. Päihderyhmä tahtoo lisätä yhteistyötään kaupungin koulujen kanssa ja tukea kouluissa tehtävää päihteidenkäyttöä ehkäisevää työtä. Päihderyhmä tahtoo työskennellä aktiivisesti yhteistyössä Pietarsaaren nuorisovaltuuston kanssa. Päihderyhmä sponsoroi ja järjestää kursseja, ja raittiita tilaisuuksia järjestävien ryhmien kanssa. 8. vuosikurssille järjestetään vuosittain Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Indikaattorina koululaisten päihteiden käytöstä on Kouluterveystutkimusten tulokset (joka 2. vuosi) päihteiden käytöstä. Toteutumista seurataan vuosittain huumetyöryhmän toimintakertomuksen käsittelyssä. 28
30 ainekirjoitus-kilpailuja tavoitteena saada oppilaat pohtimaan päihteitä ja niiden haittavaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Yläasteen oppilaille sponsoroidaan tietoiskuja. Yleinen informaatio lehdistössä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Huumetyöryhmä on jatkanut työtään, kuten aikaisemmin. 29
31
GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN. Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia 2008-2010 Jakobstads regions rusmedelsstrategi 2008-2010
GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia 2008-2010 Jakobstads regions rusmedelsstrategi 2008-2010 Sisältö LÄHTÖKOHDAT...2 MÄÄRITELMÄT...3 Paikallinen alkoholipolitiikka
LisätiedotPohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella
Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja
LisätiedotSisältö LÄHTÖKOHDAT 3. MÄÄRITELMÄT.4 Paikallinen alkoholipolitiikka Moniammatillinen yhteistyö Päihdepalvelut Kaksikielisyys
Gemensam morgondag- Yhdessä huomiseen Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia 2008-2010 Jakobstads regions rusmedelsstrategi 2008-2010 Sisältö LÄHTÖKOHDAT 3 MÄÄRITELMÄT.4 Paikallinen alkoholipolitiikka
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotSaara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki
Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Pietarsaari 19 623 Pietarsaaren seutukunta 49 678 Järviseudun seutukunta 22 092 Ylivieskan
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotLänsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke
VAKKA-SUOMEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Teija Ahokas projektivastaava 30.9.2012 1. Johdanto Vakka-Suomen seutukunnassa
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI
HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotPienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotSaara Lång Pirjo Knif
TURVALLINEN KOTIKUNTA TERVE MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2007-2011 STRATEGIAN PÄIVITYS Saara Lång Pirjo Knif TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotSuuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen
Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Päihdeasiain neuvottelukunta
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotAlkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus
17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA
Mielenterveys ja päihdetyön kehittämishankkeiden keskustelutilaisuus 27.11.2007, Svenska yrkeshögskola, (auditorio) Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat lähtökohtaisesti
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotKohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011
Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman
LisätiedotValtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi
LisätiedotNäin meillä Tampereella nääs
Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
Lisätiedot2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014
2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus
ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Levin kevätseminaari 24.4.2009 Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus KUMPPANUUSOHJELMA Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laaja-alaista
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotKysely päihdeasioista kaupungin asukkaille
Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotLäänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.
Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotSUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT
SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT Kaupungin palvelut Koulutuspalvelut Koulukuraattori Koulupsykologi Nuorisotyöntekijä Eroryhmä (lapset) Nuorisopalvelut Nuortenillat Äitylit-ryhmä Nuortenpaja Etsivä nuorisotyö
LisätiedotPohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella
Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotKuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous
Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita Ehkäisevän päihdetyön työkokous 31.8.2016 1 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöille tehty kysely Kysely lähetettiin Lapin kuntiin kesäkuussa 2016 Vastauksia
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotMONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ
MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotEhdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä
Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä Risu Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen RISU -Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen moniammatillinen
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotKokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla
Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.2.2017 Eila Koivunen, terveyspalvelupäällikkö Vantaan kaupunki Taustaa: Ensin Mielen Avain
LisätiedotMonitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja
Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjanmaan alueen erityisyys Kaksikielisyys, monikielisyys (m.m.bosnia,
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotSari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä
Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotLASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA
LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotKohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08
Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi
LisätiedotPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin päihdepalveluiden kehittäminen osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen päihdetyön kehittämisyksikköä ITÄ-LAPPI, KEMIJÄRVI PÄIHDEHUOLLOLLISTEN
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
Lisätiedot-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla
A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
Lisätiedot