Saara Lång Pirjo Knif

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saara Lång Pirjo Knif"

Transkriptio

1 TURVALLINEN KOTIKUNTA TERVE MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia STRATEGIAN PÄIVITYS Saara Lång Pirjo Knif

2 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia STRATEGIAN PÄIVITYS Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. STRATEGIAN ENSIMMÄINEN VUOSI NYKYTILA- PÄIHDEAVAININDIKAATTORIT KESKI-POHJANMAAN KUNNISSA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Päihdetilastotietopaketti Käytetyt indikaattorit STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ylikunnalliset toimintamallit ja niiden toteutuminen strategia-aikana Paikalliset toimintamallit ja niihin tehdyt päivityslisäykset Tulosten toteutuminen päivitysaikana saatavana olevan indikaattoritiedon näkökulmasta TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN VUODELLE Toimenpidelisäys Tavoitteiden juurruttamissuunnitelma Seuranta JOHTOPÄÄTÖKSET.12 LIITTEET LÄHTEET 2

3 JOHDANTO Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian TERVE KOTIKUNTA TUR- VALLINEN MAAKUNTA! 1 tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Työikäisen väestön yleisin kuolinsyy ovat alkoholisairaudet. Ne ohittavat naisten kohdalla rintasyöpä - ja miesten kohdalla sydän- ja sepelvaltimosairauksiin kuolleisuuden. Alkoholin kulutuksen kasvu ja siihen liittyvät haitat, kuten katu- ja lähisuhdeväkivalta, lastensuojelun lisääntynyt tarve, raittijuopumukset, päihdesairaudet, työstä poissaolot ja ennen aikaiset kuolemat suhteutettuna kiristyvään kuntatalouteen, luovat pohjaa strategian toteuttamisen tarpeelle. Humalahakuinen päihteidenkäyttö, jossa ovat mukana PKV - lääkkeiden ja huumeiden käyttö, on sekä terveys- että turvallisuusriski. Strategiassa painottuu laaja väestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisen näkökulma, jonka vuoksi strategian laatiminen ja toimeenpano on laajentanut kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, valtionhallinnon, läänin, ja elinkeinoelämän yhteistyötä päihdetyössä. Strategiatyön aloituksessa ennakoitiin valmisteilla oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tästä lähtökohdasta käsin haluttiin suunnitella mahdollisimman laaja, koko maakuntaa koskeva toimenpideohjelma. Poliittinen sopimus laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta saatiin kesäkuussa Lakiehdotuksessa määriteltiin mm. perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon perustehtävistä huolehtivien kuntien tai yhteistoiminta-alueiden asukaslukumääräksi Palvelurakenneuudistuksen myötä alueelle on syntymässä kaksi kuntaliitosta. Kokkolan kaupunkiin liittyvät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat ja Himangan kunta liittyy Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa olevaan Kalajoen kaupunkiin. Tämän lisäksi Keski-Pohjanmaan maakuntaan syntyy Jyta- toiminta-alue, jonka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat ovat yhteistyössä laatineet ehkäisevään päihdetyöhön ja päihteiden saatavuuteen liittyvät toimintamallit, sekä suunnitelleet päihdepalveluiden uudelleen järjestämistä. Tuloksena on syntymässä suunnitelma, jonka tavoitteena on saada perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa kiinteässä yhteydessä oleva Keski-Pohjanmaan maakunnallinen selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutusyksikkö. Yksikköön on myös tarkoitus saada psykiatrinen osaaminen kaksoisdiagnoosipotilaan hoidossa, sekä perussosiaalityön ja mahdollisesti työhallinnon/ Kelan osaaminen/ palveluita. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen hoitokokonaisuus, joka voi palvella kokonaisvaltaisesti asiakasta. Yksikön yhteydessä toimisivat myös Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus ja alueen päihde- ja mielenterveyshankkeet. Poliittista tahtotilaa yksikön rakentamiseen ollaan hakemassa kevään aikana. Keski-Pohjanmaalla 5.6 Strategian seurantatyöryhmä 3

4 1. STRATEGIAN ENSIMMÄINEN VUOSI Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! ensimmäinen strategiavuosi on takanapäin ja päivitys on tehty. Päivittämiseen valmistautuminen alkoi syksyllä 2007 ja päivitys valmistui keväällä. Strategian tavoitteeksi on asetettu päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Strategian tarpeen taustalla on edelleen kasvava alkoholin kulutus ja siihen liittyvät haitat, kuten katu- ja lähisuhdeväkivalta, lastensuojelun lisääntynyt tarve, rattijuopumukset, päihdesairaudet, työpoissaolot ja ennenaikaiset kuolemat suhteutettuna kiristyvään kuntatalouteen. Humalahakuinen päihteidenkäyttö, jossa olivat mukana PKV- lääkkeiden ja huumeiden käyttö, nähtiin sekä terveys- että turvallisuusriskinä. Päihdeongelma on laaja-alaisesti koskettava: se koskettaa suoraan useita eri ihmisryhmiä ja myös välillisesti lukuisia. Näin ollen sen vaikutukset näkyvät ulottuvat ihmisten arjen toimintoihin ja yhteisöihin. Strategiaprosessin yhtenä tarkoituksena on ollut laajentaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, valtionhallinnon, läänin, ja elinkeinoelämän yhteistyötä päihdetyössä. Päivittämisen yhteydessä arvioidaan, miten strategian tavoitteet ovat lähteneet kehittymään, arvioidaan toiminnan onnistumista ja kohdentamista sekä tarkennetaan seuraavan lähijakson tavoitteita ja toimintaa. Strategian toteuttamisen osalta nimettiin Keski-Pohjanmaan kuntiin strategian yhdyshenkilöt, jotka kokosivat omissa kunnissaan strategiatyöryhmät. Hankkeen paikallisten toimintamallien juurruttaminen on pääosiltaan tässä vaiheessa jäänyt strategiatyöryhmien tehtäväksi. Strategialla ei ole ollut yhtä vastuuhenkilöä tai tahoa, joka olisi vastannut kaikkien toimintamallien juurruttamisesta. Organisatoriset päivittäiset toiminnat, jotka johtavat strategian toteutumiseen, on kirjoitettuna paikallisten toimintamallien osalta osittain strategian sisään. Pohjanmaa-hanke on omalta osaltaan ratkaisevalla tavalla tukenut strategiatyöryhmien toimintaa ja koonnut päihdestrategian kumppanuussopimuksessa määritellyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Erillisiin toimeenpanomalleihin ei strategian toteuttamisessa ole suunnitelmallisesti varauduttu. Toimeenpano ja seuranta on sen valmistumisen jälkeen tapahtunut Keski- Pohjanmaan kunnissa, perustyön resursseilla. Pohjanmaa-hankkeen kautta on vuoden kuluessa tullut mm. erilaista päihdetyön kenttään liittyvää koulutusta ja tiedotusta ja hanke on aktiivisesti pitänyt strategiasuunnitelmia esillä. Voidaan todeta, että päihdestrategiaan sisältyvien tavoitteiden eteenpäin vieminen ja juurruttaminen on pitkälle ollut organisaatioissa olevan sisäisen motivoitumisen varassa. Organisaatioissa toimivat ovat ottaneet päihdetyön ehkäisevän näkökulman osaksi ammatillista toimintaansa, mikä on ollut yksi keskeinen tavoite Keski-Pohjanmaan päihdestrategiassa. Strategisten tavoitteiden laajuus ja yhtenäisyys muiden strategiassa olevien toimintojen kautta on näyttänyt tukevan strategiprosessin etenemistä ylikunnallisten mallien osalta. Päihdestrategian ensimmäinen vuosi arvioineen näyttää suuntaa tulevaan ja tarkentaa strategian sisältöä v. -11 osalta. 4

5 2. NYKYTILA PÄIHDEAVAININDIKAATTORIT KESKI-POHJANMAAN KUNNISSA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Päivittämistyöhön valmistautuminen alkoi syksyllä Päivitystyön tekeminen on osaltaan vahvistavan strategiassa olevien toimenpiteiden toteutumista. Strategiaan sisältyy keskeistä päihdetilastotietoa Keski-Pohjanmaan alueelta. Strategian päivitystyöryhmälle järjestettiin indikaattorikoulutus yhdessä Stakesin kanssa tarkoituksena oppia paremmin hyödyntämään Sotkanet:iin 2 koottuja mm. päihdetyön tilastoja (joita oli päätetty käyttää apuna strategian toteutumisen seurannassa). Tilastollisen päivitysmateriaalin kokoamisen aloittivat SONet Botnian kehittämissuunnittelija yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kehittämissuunnittelijan kanssa. Viimeksi mainitun siirtyessä Pohjanmaa-hankkeesta Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskukseen kehittämiskoordinaattoriksi päivitystehtävä siirtyi hänen mukanaan luontevasti uuteen organisaatioon. Varsinainen päivitystyö aloitettiin yhteydenotoilla strategiayhdyshenkilöihin ja sosiaali- ja perusturvajohtajiin, sekä järjestämällä strategiayhdyshenkilöille yhteisen päivittämistapaamisen tammikuussa. Tämän jälkeen strategiayhdyshenkilöt kokosivat oman alueensa strategiatyöryhmät ja päivittivät nykytilannetta kuvaavat tiedot. Strategiatyöryhmät laativat vuodelle paikalliseen toimintamalliin tarkennetut tavoitteet Päihdetilastotietopaketti Päihdetilastotietopaketti 3 oli koottu vuodenvaihteen jälkeen siten, että se oli käytössä kuntien päihdetyön yhdyshenkilöille järjestetyssä kokouksessa. Saatettiin kuitenkin todeta, että kaikkien indikaattoreiden osalta ei heti vuoden vaihteen jälkeen ole vielä saatavilla uusimpia tietoja vaan tiedot tulevat yleensä pienellä viiveellä. Toisaalta todettiin myös, että kaikki se muu toiminta, mikä liittyy kunnissa tehtävään päihdetyöhön, osana päihdestrategian toteuttamista, voi unohtua, mikäli päivityskokouksen ajankohta siirtyy myöhemmälle kevääseen. Näin ollen päätettiin myös jatkossa järjestää päivityskokoukset mahdollisimman pian seuraavan vuoden alussa. Yhteisen tilastopaketin kokoaminen todettiin kokouksessa informatiiviseksi: se tarjoaa mahdollisuuden tietojen vertailuun ja hyvän keskustelupohjan eri ilmiöiden tarkastelulle ja selittämiselle. Päihdetilastot edellyttävät useimmiten laajempaa näkökulmaa; esimerkiksi alkoholin myyntiluvut ovat yhteydessä siihen, miten myynti on maakunnan alueella järjestetty. Tilastotietopaketin kokoaminen sovittiin jatkossakin toteutettavan yhteistyössä Pohjanmaan maakunnallisen päihdetyön kehittämiskeskuksen ja SONet Botnian kanssa. Tilastotietoa kootaan jatkossa samoista indikaattoreista/asioista kuin nyt. Tilastollisen tiedon tulkinnassa tarvitaan pitempiä ajanjaksoja, yhden vuoden vaihteluista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kuitenkin ne saattavat näyttää kehityksen suuntaa. Hiljainen tieto, asiakaskontakteissa kerääntyvä tieto, joka ei vielä näy tilastoissa sekä poikkihallinnollinen ja yli sektorien rajojen ulottuva asioiden seuraaminen ovat tilastollisen tiedon ohella oleellista, jotta pystytään muodostamaan mahdollisimman realistinen, monipuolinen ja ajantasainen kuva päihteiden käyttöön liittyvästä kentästä. 5

6 Tilastotietopakettia työstetään kunnissa osana päihdestrategiaa siten, että yhteyshenkilöt kutsuvat koolle päihdetyöryhmän, jossa käsitellään valmista matriisia ja tilastotietoja (päivitetyt tiedot Sotkanetistä ym.). Kokoukseen kutsutaan kunnan sosiaali- /perusturvajohtaja seurantaryhmän edustajana. Tilastotiedoissa on käytetty johdonmukaisesti vertailutietona Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sekä koko maan tietoja. Tilastotietopaketti on saatavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivuilta Käytetyt indikaattorit: - Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina, litraa asukasta kohti - Tosi humalassa kerran kuukaudessa, % 8. ja 9.-luokan oppilaista - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet - Työttömät, % työvoimasta - Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta - Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta - Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta, yhteensä - Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta - Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta - Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat / 1000 asukasta - Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas, yhteensä - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta - Alkoholi- ja huumekuolleisuus vuotiailla vuotiailla / vastaavanikäistä - Alkoholikuolleisuus vuotiailla / vastaavanikäisiä - Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta - Kuolleet kuolemansyyn mukaan - Otoksia poliisin tilastoista - Muuta yleistä liittyen päihdehaittojen kasvuun Suomessa 6

7 3. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteet: Päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korvaavassa vaiheessa: humalahakuisen päihteidenkäytön väheneminen lähisuhde- ja katuväkivallan väheneminen tartuntatautien ja päihde-ehtoisten sairauksien väheneminen päihde-ehtoisen rikollisuuden väheneminen lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen väheneminen vanhemmuuden lisääntyminen nuorten päihteettömän vapaa-ajan ja ongelmanratkaisutaitojen lisääntyminen selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen uusimuotoisten asumispalvelujen kehittäminen maakunnassa Tavoitteena päihdepalvelujen kehittämisessä oli turvata väestön terveys, vähentää lastensuojelun tarvetta ja järkeistää jo olemassa olevia toimintatapoja ja resursseja kustannusten säästämiseksi. Toimenpiteet: Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen traumatisoitumisen ehkäisy vanhemmuuden tukeminen varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön päihdehaittojen ehkäisemiseksi alueellisen erityisnuorisotyön kehittäminen järjestöjen vastuuttaminen siitä, että erilaiset tilaisuudet ja urheilutapahtumat, joissa on lapsia ja nuoria mukana, ovat päihteettömiä AUDIT- lomakkeen laajamittainen käyttö neuvolasta alkaen Nuoren suojaavat tekijät toimintamallin ottaminen koulun opetus- suunnitelmaan erilaisten työvälineiden (esim Huolen vyöhykkeistö) käyttöönotto toimijoiden avuksi (päivähoito, koulu) ongelmien havaitsemiseksi mahdollisimman varhain sekä toimintamallit kriisitilanteita varten (päivähoito, koulu) Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon ohjelman järjestäminen alkoholin myynnin ja välittämisen valvonta, alkoholin anniskelupaikkojen aukioloaikojen lyhentäminen (Vastuullinen alkoholinmyynti-koulutus) PKV-lääkkeiden saatavuuteen ja käyttöön, sekä reseptien väärennysyrityksiin laadittu toimintamalli (koulutus, Lääkefoorum) poliittinen päätöksenteko mm. riittävä henkilöstömäärä ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollistamiseksi sekä huolehtiminen siitä, että nuorille ja lapsiperheille kaupungin/kunnan järjestämät tai taloudellisesti tukemat tilaisuudet ovat päihteettömiä moniammatillinen yhteistyö 7

8 Päihdepalveluiden järjestäminen ja kehittäminen resurssointi ja kehittämispanokset (koulutus- ja kehittämistyö, palveluiden järjestäminen, henkilöstömäärä, järjestö- ja elinkeinoyhteistyö) koulutukset (mini-interventio, motivoiva haastattelu, huolen puheeksiottaminen ja verkostodialogi, päihteiden käytön tunnistaminen, vanhemmuutta tukeva koulutus), riittävä henkilökuntamäärä palveluiden tason ja henkilökunnan jaksamisen turvaamiseksi yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kuten kolmannen sektorin, seurakuntien, elinkeinoelämän ja eri viranomaisten kesken yhteisten pelisääntöjen luomiseksi Perustetaan maakunnallinen katkaisuhoito ja selviämisasema Kokkolaan. Palvelut ostetaan ostopalveluina kolmannelta sektorilta tai yrittäjältä. Tässä yhteydessä luodaan tuotteistamisen idean pohjalta oma maakunnallinen malli, jolla palvelut taataan koko alueelle. Psykososiaalisten (perheneuvola, A-klinikka) ja psykiatristen palvelujen tulee olla läheisessä yhteydessä ja yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa moniongelmaisten päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden kohdalla. Tästä syystä selvitetään avohuollon päihdeyksikön ja perheneuvolan kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on tukea lastensuojelutyötä ja kehittää sekä päihdetyötä että avohuollon sosiaalityön, psykiatrian tulosalueen, avohuollon päihdeyksikön ja perheneuvolan yhteistyötä. Haetaan sosiaali ja terveysministeriöltä rahoitusta Päihdetyön kehittämiskeskusta varten. Kehittämiskeskuksen tehtävät ovat eriteltyinä liitetiedostossa( liite 1). 3.1 Ylikunnalliset toimintamallit ja niiden toteutuminen strategian aikana Ylikunnallisuus toimintamalleissa on päihdestrategian suhteellisen lyhyenä ajanjaksona saanut aivan toisenlaisen tilauksen kuin mitä oli asianlaita päihdestrategiasta päätettäessä. Tässä mielessä voidaan todeta, että päihdestrategia on ollut hyvin ajanmukainen. Se vastaa niin kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen kuin Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman -11 tavoitteisiin. Se tukee maakunnan kuntien käytännön tason toimintaa osallistumalla ja tukemalla yhteisten tavoitteiden hahmottamiseen ja toteuttamiseen. Päihdetyön osalta pitkään valmisteltu yhteistyö maakunnassa on vahva pohja strategiasta nousevien tavoitteiden yhteisesti toteuttamiselle. + Yhdessä Valtakunnallisen mini-interventioprojektin ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa maakunnan alueelle koulutettiin 26 mini-interventiokouluttajaa, jotka kouluttivat omat organisaationsa mini-intervention käyttöön. + Vastuullinen alkoholinmyynti- koulutus toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen, Pohjanmaa-hankkeen, Alkoholiohjelman, Nykterhetsförbundetin, kihlakunnan poliisilaitoksen ja City-Kokkolan kanssa. Koulutuksen vuonna 2007 sai 44 alkoholiluvan omaavaa yritystä/ 125 osallistujaa. + PKV-lääkkeiden väärinkäyttöön järjestettiin kaksi koulusta toinen psykiatrian tulosalueen lääkäreille ja toinen lääkkeitä väärinkäyttävää asiakasta kohtaaville yksiköille. Lääkefoorum kokoontui vuonna 2007 kolme kertaa. Lääkkeiden väärinkäytön ja 8

9 reseptien väärentämisen ehkäisemiseksi laadittiin toimintamalli ja toimitettiin apteekeille. Toimintamalli sai runsaasti julkisuutta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. + Nuoren suojaavat tekijät toimintamalli otettiin Kokkolan yläkoulujen opetussuunnitelman hyvinvointiosaan + Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikko toteutettiin yhdessä Yle - Keski-Pohjanmaan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa + Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus sai sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoituksen toiminnalleen. Toiminta käynnistyi maaliskuussa. Ensimmäisenä strategiavuonna toteutumatta jäi Keski-Pohjanmaan ala- ja yläkouluihin suunniteltu henkilöstöresurssointi, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. 3.2 Paikalliset toimintamallit ja niihin tehdyt päivityslisäykset Paikalliset strategiatyöryhmät kokoontuivat päivittämään paikallisia toimintamallejaan laadittujen matriisien pohjalta. Strategiayhdyshenkilöissä oli tapahtunut vaihdoksia ja strategiaan paneutuminen vaati Paras - hankkeen ohella oman lisänsä ja työpanoksensa. Paikalliset toimintamallit liitetiedostona (liite 2). Paikalliset työryhmät ovat eri kunnissa keskittyneet oman kunnan tarpeisiin ja etsineet toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ennaltaehkäisevän päihdetyön haasteisiin. Keskusteluissa on ollut esillä mm. kunnassa käytössä olevien toimintatapojen muokkaaminen/ muuttaminen, kuten kouluissa tehtävä ennaltaehkäisevä päihdetyö tai varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön työpaikoilla. Yhdyshenkilöiden päivityskokouksessa käytiin läpi strategiaryhmien toimintaa. Samalla huomattiin, että kuntien kokeiluissa hyviksi havaittuja malleja voidaan päihdestrategiaan sisältyvänä välittää Keski-Pohjanmaan kunnille. Tätä hyvien käytäntöjen välittämistä on syytä tehdä systemaattisesti osana päihdestrategian toteutusta ja yhteistyössä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Paikalliset strategiaryhmät tarvitsevat tukea toiminnalleen samoin kuin kuntien yhdyshenkilöt, jotta innostusta päihdetyön kehittämiseen pitkäjänteisesti jaksetaan pitää yllä. Kunnan yhdyshenkilöt toivovat säännöllistä ja aktiivista tiedottamista aiheeseen liittyen. 3.3 Tulosten toteutuminen päivitysaikana saatavana olevan indikaattoritiedon näkökulmasta Kuten aikaisemmin todettiin, päivityksen ajankohdaksi valittuna aikana ei kaikki indikaattoritieto ole vielä saatavilla päivitettynä edellisen vuoden (v. 2007) osalta). Ts. täysin reaaliaikaista tietoa ei valtakunnallisista tilastojärjestelmistä ole saatavilla. Kuitenkin voidaan todeta, että alkoholinmyynti 100%:na alkoholina/ litraa asukasta kohden nousi seuranta-aikana (vuosi 2007) Keski-Pohjanmaalla 6,8 litrasta 6,9 litraan. Nousu Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla oli kaksi kymmenystä suurempaa kun Keski-Pohjanmaalla. 4 9

10 Nuorten kohdalla Kouluterveyskyselyn 2007 mukaan tupakoinnissa, humalajuomisessa ja laittomien huumeiden kokeilussa ei tapahtunut juuri muutoksia edellisvuosiin verrattuna. 5 Poliisin rekisteröimät rattijuopumusrikokset, henkeen- ja terveyteen kohdistuneet rikokset tai niiden yritykset, huumausainerikokset, sekä poliisin tekemät lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyivät seuranta-aikana, kun taas perheväkivaltailmoituksen määrä laski Kaustisen kihlakunnassa 23:sta 18:sta ja Kokkolan kihlakunnassa 69:stä 51:een. 6 Hepatiitti C-virustartuntojen määrä lisääntyi seuranta-aikana neljästä seitsemään, kun taas uusia HIV-tartuntoja ei ollut yhtään. 7 Asunnottomien yksinäisten määrä tuhatta asukasta kohden laski 0,3.sta 0,2:een. Päihdehuollon asumispalveluissa olleiden asiakkaiden määrä 1000 asukasta kohden laski 0,6:sta 0,5:een. Avopalveluissa asiakkaina olleet 1000 asukasta kohden lukumäärä nousi 6,2:sta 6,5:een ja vastaava luku laitoskuntoutuksissa olleista 0,5:stä 0,8:aan. Työttömien osuus työvoimasta puolestaan laski 9,2 %:sta 7,7 %:iin. 4. TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN VUODELLE 2009 Strategian visioksi tarkentui Keski-Pohjanmaan liiton sosiaalipoliittisen neuvottelukunnan kehittämiskeskukselle laatima visio: Yhdessä parasta kohti - pohjalaisen terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ihmisen elämänkaaren ajan. Visio vastaa strategian tavoitteita ja ajattelua, joka on ollut strategiatyön taustalla. Kokonaistavoitteena strategiassa on päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa, sekä laadukkaiden päihdepalveluiden saaminen/ pitäminen ja edelleen kehittäminen alueella. Päihdepalveluissa seurantajakson aikana kehittämistyön erityiskohteena on selviämis-, katkaisu- ja avohoito, sekä laitoskuntoutusyksikön saaminen maakuntaan, sekä Pohjanmaan maakunnallisen päihdetyön kehittämiskeskustoiminnan rahoituksen turvaaminen seuraavalle työ- ja toimintajaksolle. Välitavoitteet 1. Luodaan rakenteet ja turvataan resurssit ennaltaehkäisevälle päihdetyölle 2. Tiivistetään sosiaali- ja terveydenhuollon, kunnan eri hallintokuntien, valtionhallinnon ja kolmannen sektorin yhteistyötä päihdeasiakkuuksissa 3. Jokivarsikuntien alueella kehitetään erityisesti aikuisten avohoitoa 4. Laaditaan alueellinen täydennyskoulutussuunnitelma päihdeosaamisen lisäämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 5. Kehitetään paikallista tilastointia reaaliaikaisen indikaattoritiedon saamiseksi päätöksenteon tueksi 10

11 4.1 Toimenpidelisäykset 1. Tilastoinnin kehittäminen - päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten ja toimenpiteiden kirjaaminen kuntien tietojärjestelmään - Audit - lomakkeen täyttö ja mini-intervention suorittaminen kirjataan tilastopohjaan terveydenhuollossa - tilastoidaan päihdeongelmasta johtuva pitkäaikaistyöttömyys 2. Laaditaan täydennyskoulutussuunnitelma päihdeosaamisen lisäämiseksi sosiaalija terveydenhuollossa 3. Järjestetään ennaltaehkäisevään työhön liittyvää koulutusta strategian tavoitteiden suuntaisesti 4. Asiakkaisiin ja väestöön kohdistuva faktapohjaisen tiedon jakaminen päihteistä 4.2 Tavoitteiden juurruttamissuunnitelma Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus koordinoi strategian tavoitteiden toteutumista ja paikallisten ja alueellisten toimintamallien juurtumista koulutusten ja yhteistyötapaamisten/-verkostojen avulla. Strategian yhdyshenkilöt jatkavat työtä työryhmien vetämisessä tavoitteiden saavuttamiseksi. 4.3 Seuranta Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus ja Sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia koordinoivat strategian päivittämisen vuosittain. Tilastoinnin kehittämisessä ensimmäinen askel toisena strategiavuonna on päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten ja toimenpiteiden kirjaaminen kuntien tietojärjestelmään, sekä niiden vuosittainen seuranta. Toinen asia on sosiaali- ja terveydenhuollon aloille koulutettavien opetusohjelmien sisällön vahvistaminen päihdetyön osalta sekä päihdetyön täydennyskoulutuksen järjestäminen alalla jo toimiville. Kuntien hyvien toimintamallien siirtäminen ja välittäminen eteenpäin on osa strategien toteuttamista. Strategian seurantatyöryhmä jatkaa työtään ja raportoi siitä kunnalliseen päätöksentekoon. Strategian seurantaan kuuluu myös aktiivinen tilanteen kehityksen seuranta ja sen pohjalta reagoiminen mahdollisiin uusiin/muuttuviin haasteisiin, joita ei päihdestrategian laadintavaiheessa osattu vielä ennakoida. Strategia vaatii aina toteuttamisessa tarkennusta. Vuoden 2009 päivitystyö aloitetaan syksyllä. 11

12 JOHTOPÄÄTÖKSET TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia laadittiin tilanteessa, jossa kunta- ja palvelurakenneuudistus oli laitettu alkuun. Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa kuntakierroksen raportin pohjalta näytti siltä, että keskeiset kehittämisen osaalueet ovat vanhemmuuden tukeminen, lasten/ nuorten mielenterveysongelmiin ja päihteidenkäyttöön vaikuttaminen, sekä selviämisaseman/ katkaisuhoidon ja avohuollon palveluiden, sekä kevyiden asumispalveluiden kehittäminen alueella. TERVE KOTIKUNTA- TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia on osa väestön hyvinvoinnin ja alueen kehittämistä. Maakunnallinen päihdestrategia on valmistellut päihdetyön maaperää kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Siihen on keskeisesti sisältynyt myös paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen. Toteutuksessa korostetaan nykyisten resurssien hyödyntämistä voimistetaan kumppanuutta kunnallishallinnon, valtionhallinnon, kolmannen sektorin, seurakunnan, elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Taloudelliset panokset ovat suhteellisen pienet. Ne kohdistuvat etupäässä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, humalahakuisen päihteidenkäytön vähentämiseen ja päihdepalvelujen kehittämiseen koko maakunnan alueella. Päihdehaittojen vähentämisessä haluttaan turvata lapsen terveys ja hyvinvointi kaikissa ikävaiheissa, sekä vähentää liiallisen päihteidenkäytön aiheuttamaa turvattomuutta perheissä, pienentää alkoholijuomien pitkäaikaisesta runsaasta käytöstä aiheutuvia terveysriskejä ja vähentää onnettomuus- ja tapaturmariskejä sekä päihteidenkäyttöön liittyvää väkivaltaa. Paikallisissa toimintamalleissa korostuu vahvasti elämänkaariajattelu, johon liittyy huoli ikääntyvän väestön päihdetottumuksista ja niiden muutoksista. Strategiaan haluttiin alusta alkaen liittää suunnitelmallinen seuranta indikaattoreiden avulla. Indikaattoritiedon käyttö antaa strategiatyöskentelyyn painavuutta kuvaamalla konkreettisesti ja objektiivisesti päihteiden käyttöön liittyvää yhteiskunnallista vaikutusta ja laaja-alaisuutta. Se myös ohjaa tehtävää työtä päihdehaittojen vähentämiseksi varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Tavoitteena on sen avulla strategiatyöskentelyn jatkuessa myös pystyä kuvaamaan tämän työn vaikuttavuutta. Vuosittaisen seurannan avulla strategia tulee elämään ja kehittymään elinkaarensa ajan. Alun perin strategiatyön alkaessa päihdeongelma näyttäytyi monimutkaisena ja laajaalaisena vyyhtenä, jonka purkaminen vaikutti hankalalta. Esimerkiksi moniammatillinen yhteistyö yli kuntarajojen koettiin tärkeänä. Ennaltaehkäisevää työtä ja päihdeosaamista haluttiin lisätä sekä kehittää rakennetta, jonka avulla päihdepalveluita tuotetaan. Viimeksi mainittuun liittyy keskeisesti1.3. toimintansa aloittanut Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. 12

13 LIITETIEDOSTO 1 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia / Kehittämiskeskuksen tehtävät: koordinoi olemassa olevia kuntien ja valtionhallinnon resursseja päihdetyön käyttöön parantaa päihdetyön osaamista perustason sosiaali- ja terveydenhuollossa kehittää alueellisia keveitä asumis- ja avohuollon palveluita, sekä matalan kynnyksen palveluita päihtyneiden ja huono-osaisimpien asiakkaiden tarpeisiin kehittää paikallista sosiaali- ja terveystoimen tilastointia kuntien kehittämistyön tarpeisiin toimii yhteistyössä Chydenius-instituutin, sosiaalialan osaamiskeskusten ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja alueella toimivien hankkeiden (esim. mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeet kuten Pohjanmaa-hanke) kanssa tuo päihdetyön näkökulmaa mielenterveystyön kehittämiseen (kaksoisdiagnoosiasiakas/-potilas) koordinoi, kouluttaa ja tukee alueella tehtävää ehkäisevää päihdetyötä myy ostopalveluina asiantuntemusta Länsi-Suomen läänissä olevien kolmen pohjalaismaakunnan alueella esim. organisoimalla ja koordinoimalla työssään päihdeasiakkaita tai heidän perheitään kohtaavien uusien työntekijöiden perehdyttämiskoulutusta ja uusien työmenetelmien käyttöönottoa toimii läheisessä ja suorassa yhteydessä asiakastyöhön tukemalla päihdehuollon näyttöön perustuvien ja hyväksi havaittujen psykososiaalisten toimintamallien käyttöönotto ja tuloksellisuuden seurantaa. 1 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia on luettavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivustossa osoitteessa Päihdetietotilastopaketti on luettavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen sivuilta nettiosoitteesta 4 SOTKAnet 5 Pitkänen, Sinkkonen, Jokela, Markkula, Luopa, Pietikäinen: Koulutterveys 2007: Kokkolan kuntaraportti 6 Kokkolan ja Kaustisen kihlakuntien tilastot 7 Lähde: Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto 13

14 Keski-Pohjanmaan päihdestrategia/ päivitys / Halsuan, Kaustisen, Ullavan ja Vetelin matriisit Neuvola Päivähoito Sosiaalitoimi/ lastensuojelu KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden/perheen tukeminen, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy, päihdestrategiaan sitoutuminen TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, myös lapsen kannalta saada vanhemmat ymmärtämään mitä on lapsuus/vanhemmuus, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Seurantatyöryhmä yhä perustamatta Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, lapsen suojaaminen traumatisoitumiselta, tiimityöskentely, yhteiset säännöt, arjen turvaaminen, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, arjen turvaaminen, lapsen/nuoren syrjäytymisen ehkäisy, strategian eläminen käytännössä, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Automaattinen puheeksiottaminen, varhainen vuorovaikutus/ haastattelu, hyvinvointikaavake, täsmällinen kirjaus, tiedon jakaminen vanhemmille esim. ryhmät/esitteet. Huoli-lomake ja AUDIT Huoli-lomakkeen ja AUDIT:n käyttöä yhä lisättävä, mini-interventio käyttöön tarvittaessa Huoli-lomake, perheen kanssa keskustelu, tarvittaessa ls -ilmoituksen tekeminen, tuki hoitajalle, AUDIT, motivoiva haastattelu, Miniinterventio, Huoli-lomake, läheisneuvonpito, verkostodialogi, lapsen/nuoren/perheen kuuleminen, lastensuojelun tukitoimet, huostaanotto ja sijoitus tarvittaessa, yhdessä Neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, TK Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Vanhempien päihteidenkäytön vuoksi erityispäivähoidossa olevien lasten lukumäärä. Päivähoidonjohtaja/ohjaaja, päivähoidon työntekijät Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Päihde-ehtoisten tilastotietojen käyttö, strategian seuranta; kunnat yhdessä, sosiaalitoimi Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 14

15 Koulu Moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, päihdestrategiaan sitoutuminen Uuden lastensuojelulain omaksuminen ja ottaminen käytäntöön. Uusi laki lisää sosiaalitoimen työmäärää ja haasteena on muodollisesti pätevien työntekijöiden puute Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, vanhempien kasvatustehtävän tukeminen, lapsen hyvinvointi, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Koulukuraattoritoiminnan lisääminen kunnissa; kokemuksen mukaan kuraattoripalveluja ei ole tarpeeksi tekemisen opettaminen perheille, aikuisten ohjaus Monilta osin toimenpiteitä on toteutettu tavoitteiden mukaisesti, moniammatillinen työryhmä perustettava lastensuojeluasioita varten Huoli-lomake, lapsen/nuoren kuuntelu, kuraattorin työ tärkeää, oppilashuolto, tietoiskut ja terveystieto, kyselylomakkeet Avohoidon toimenpiteitä tehty monilta osin, kouluterveydenhuolto lisäyksenä Kouluterveyskysely, koulukiusaamiskysely, kartoitus vaivaavista ajankohtaisista asioista Oppilashuoltoryhmä, koulujen rehtorit, opettajat, koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat yhteistyössä Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Vapaa-aikatoimi Moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Nuorten päihteiden käyttöön puuttuminen, toimenpidesapluuna -> yhteiset säännöt ja ohjeet nuorten kanssa toimijoille, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Yhteistyö eri Osallistuvuus nuorteniltoihin viranomaisten, Nuoriso-ohjaaja, yhdistykset yhdistysten ja esim. 4H vanhempien kanssa, Seuranta vuosittain valistus, henkilöstön strategian koulutus, seurantatyöryhmässä ennaltaehkäisevä työ, kotiintuloajat, missä lapset kulkevat iltaisin, Huolilomake 15

16 Toimenpidesapluuna ei toimi käytännössä, vanhempainneuvosto olisi perustettava Paljon enemmän pitäisi tehdä, kun vain olisi aikaa, yhteistyö yhdessä sekä vanhempien että nuorten kanssa välillä vaikeaa Työterveys Ammattitaito, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen sekä työyhteisön siihen sitoutuminen, hoitoonohjaus Riittävän varhainen päihteidenkäytön AUDIT, Mini-interventio, tunnistaminen: työpaikoilla, työkyvyssä, hoitoonohjaus työturvallisuudessa. Työnantajan/työyhteisön/työsuojeluvaltuutettuje n tiedon lisääminen -> asenne muutos -> ei tilanteen pahenemista mahdollistavaa suojelemista. Yhteistyö, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Asenteissa parantamisen varaa (varsinkin työnantajilla); asenteen muuttuminen myönteisempään suuntaan tavoitteeksi, Masennuksen tunnistaminen päihteiden käytön ohella ja hoitoonohjaus tarvittaessa AUDIT:n ja miniintervention käyttö selvästi lisääntynyt Hoitoonohjauksen määrät Työantaja, työsuojeluhenkilöstö, työterveyshuollon henkilöstö, päihdetyöntekijä Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Perusterveydenhuolto Ammattitaito, varhainen puuttuminen, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Suurkuluttajan/ongelmakäytön tunnistaminen ja suurkulutuksen väheneminen, muutoksen vaihemallin tunnistaminen ja hoitoonohjaus, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Motivoiva haastattelu, Mini-interventio, hoitoonohjaus Diabeteshoitaja ottanut alkoholinkäytön puheeksi potilaiden kanssa työskennellessään aikaisempaa useammin Lääkärit, johtava hoitaja Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 16

17 Poliisi Sosiaalitoimi/ sosiaali- ja päihdehuolto Ammattitaito, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito, varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Yhteistyön tiivistäminen päihdeasiakkuuksissa eri viranomaisten kesken, toistuvien rattijuopumusten määrän vähentäminen, lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön puuttuminen sekä riskivanhempien tunnistaminen ja tukeminen sekä ohjaus avun hankkimiseen, säännösten vastaisen alkoholimyynnin minimointi, avun tarjoaminen asiakkaalle hädän hetkellä, yhteistyö, tiedonantaminen -> lapsen etu!, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Tavoitteita toteutunut monilta osin, yhteistyötä eri viranomaisten välillä yhä lisättävä Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, arjen turvaaminen, ennaltaehkäisy, riittävien palveluiden järjestäminen, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Yhteistyö eri viranomaisten kesken kihlakunnan alueella, yhteiset koulutustilaisuuden ja valvontaiskut, alkoholin myynnin ja välittämisen valvonta, sosiaalipäivystys, näkyvillä oleminen (vanhempainillat, koulut, näkyvä partiointi jne.), lastensuojeluilmoitus, verkostoituminen ja verkostopalaverit Lastensuojeluilmoituksia on tehty enemmän uuden lastensuojelulain myötä, osallistuttu aina pyydettyihin tilaisuuksiin (esim. koulujen vanhempainillat, tietoiskut oppilaille ym.), jos se vain suinkin on ollut mahdollista AUDIT, motivoiva haastattelu, Miniinterventio, läheisneuvonpito, verkostodialogi, hoitoonohjaus, päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta, päihdetyöntekijän palvelut, henkilökunnan koulutus Toistuvien rattijuopumusten määrä, teemavalvonnan määrä ja sen aiheuttamat suoritteet, huume- ja alkoholirikosten määrä, poliisien tekemien lastensuojeluilmoitusten määrä Komisario/poliisipäällikkö Tilastot Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Päihde-ehtoisten tilastotietojen käyttö, strategian seuranta; kunnat yhdessä Sosiaalitoimi, kolmas sektori esim. seurakunta Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 17

18 Kotipalvelu ja kotisairaanhoito (lisäys ) Ammattitaito, varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Päihdeasiakkaan tunnistaminen, alkoholinkäytön puheeksiottaminen, alkoholinja lääkkeiden sekäkäytön väheneminen Vielä enemmän pitäisi käyttää AUDIT:a, motivoivaa haastattelua ja miniinterventiota työvälineinä, päivätoimintakeskukselle ei saatu rahoitusta, joten hanke toistaiseksi jäissä, kuntouttavaa työtoimintaa ei ole kovin paljon järjestetty, koska päihteidenkäyttäjät eivät yleensä ole siihen oikein motivoituneita Uuden asiakkaan kohdalla tulohaastattelun yhteydessä selvitys asiakkaan päihdetottumuksista, AUDIT-kysely ja tarvittaessa miniinterventio, hoitosuunnitelma, päihteettömyyteen/kohtuukäyttöön tukeminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen aktivointi, ohjeet tukitoimista, hoitoonohjauksesta ja varhaisesta puuttumisesta, tarkoituksen mukaiset tukipalvelut, moniammatillinen yhteistyö Vanhustyönohjaajat, kotisairaanhoidon vastuuhenkilöt Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 18

19 Keski-Pohjanmaan päihdestrategia//päivitys /Himangan matriisi/ Päivitys Nuoriso- ja Vapaaaikatoimi Päivityslisäy s KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Ammattitaito Moniammatillinen yhteistyö Varhainen puuttuminen Järjestöyhteistyö TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Nuorten päihteiden käytön vähentäminen Nuorten vastuuttaminen Terveen identiteetin tukeminen Päihteettömien nuorisotilaisuuksien järjestäminen Vertaisryhmätoiminta Nuorisovaltuusto Erilaisia päihteettömiä liikuntatapahtumia kaiken ikäisille Päihdekyselyt 7.luokkalaisille syksyisin Päihdekyselystä saatujen tulosten tiedottaminen vanhemmille Vastuuhenkilö: Liikunta- ja raittiussihteeri Sosiaalityö Ammattitaito Varhainen puuttuminen Verkostotyö Päihteidenkäytön tunnistaminen ja varhainen hoitoonohjaus Vanhemmuuden tukeminen Päihdehuollossa käytettävissä olevien resurssien oikea kohdentaminen Mini-intervention käyttöönotto aktivointisuunnitelmie n yhteydessä, henkilötutkinnassa, ja jos asiakkuus on pitkäaikaista Huolilomake Perhetyö Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet Harlekiini hankkeeseen osallistuminen. Perhetyön hankkeessa esille Mini-interventiosta saatujen tuloksien seuranta Lastensuojelun tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten lukumäärä Päihteidenkäytön seurauksena tulleiden lastensuojeluilmoituksien määrä Valtakunnallisten päihdemittarien seuranta Vastuuhenkilö: Perusturvajohtaja 19

20 tulleet uudet toimintamuodot. Terveyskesk us / Neuvola Työterveyshuolto Ammattitaito Varhainen puuttuminen Moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito Varhainen puuttuminen Päihteidenkäyttäjien ja suurkuluttajien tunnistaminen Vanhemmuuden tukeminen Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Tarkoituksenmukainen hoitoonohjaus Tulevassa kaupungissa olemassa jo päihdehoitajan palvelut Suurkuluttajan tunnistaminen Hoitoonohjaus AUDIT Perheinterventio Asiantuntijaluennot, tiedottaminen Perhetyö Koulun mielialakysely, kyselyyn lisätään alkoholikohta Vavu-haastattelut Perheväkivaltakysely Perheväkivallan toimintaohjelma Päihdehoitajan työpanos AUDIT Mini-interventio AUDIT-merkinnät potilastietojärjestelmässä Mini-interventiolla saatujen tuloksien seuranta Vastuuhenkilö: Tk- lääkärit Työterveyshuollossa olevien riskiasiakkaiden määrän seuranta ja jatkotoimenpiteiden toteutuminen Vastuuhenkilö: Työterveyshoitaja 20

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Pirjo Knif Saara Lång

Pirjo Knif Saara Lång TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2007-2011 STRATEGIAN PÄIVITYS 2010 Pirjo Knif Saara Lång TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN

GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia 2008-2010 Jakobstads regions rusmedelsstrategi 2008-2010 Updatering 2009 / Päivitys 2009 Sisältö 1. JOHDANTO........2 2.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010 ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/ SEURANTA VASTUUTAHOT/ AIKATAULU TOTEUTUNUT 2009 Taidekasvatus

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke VAKKA-SUOMEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Teija Ahokas projektivastaava 30.9.2012 1. Johdanto Vakka-Suomen seutukunnassa

Lisätiedot

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Levin kevätseminaari 24.4.2009 Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus KUMPPANUUSOHJELMA Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laaja-alaista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot