Saara Lång Pirjo Knif

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saara Lång Pirjo Knif"

Transkriptio

1 TURVALLINEN KOTIKUNTA TERVE MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia STRATEGIAN PÄIVITYS Saara Lång Pirjo Knif

2 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia STRATEGIAN PÄIVITYS Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. STRATEGIAN ENSIMMÄINEN VUOSI NYKYTILA- PÄIHDEAVAININDIKAATTORIT KESKI-POHJANMAAN KUNNISSA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Päihdetilastotietopaketti Käytetyt indikaattorit STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ylikunnalliset toimintamallit ja niiden toteutuminen strategia-aikana Paikalliset toimintamallit ja niihin tehdyt päivityslisäykset Tulosten toteutuminen päivitysaikana saatavana olevan indikaattoritiedon näkökulmasta TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN VUODELLE Toimenpidelisäys Tavoitteiden juurruttamissuunnitelma Seuranta JOHTOPÄÄTÖKSET.12 LIITTEET LÄHTEET 2

3 JOHDANTO Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian TERVE KOTIKUNTA TUR- VALLINEN MAAKUNTA! 1 tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Työikäisen väestön yleisin kuolinsyy ovat alkoholisairaudet. Ne ohittavat naisten kohdalla rintasyöpä - ja miesten kohdalla sydän- ja sepelvaltimosairauksiin kuolleisuuden. Alkoholin kulutuksen kasvu ja siihen liittyvät haitat, kuten katu- ja lähisuhdeväkivalta, lastensuojelun lisääntynyt tarve, raittijuopumukset, päihdesairaudet, työstä poissaolot ja ennen aikaiset kuolemat suhteutettuna kiristyvään kuntatalouteen, luovat pohjaa strategian toteuttamisen tarpeelle. Humalahakuinen päihteidenkäyttö, jossa ovat mukana PKV - lääkkeiden ja huumeiden käyttö, on sekä terveys- että turvallisuusriski. Strategiassa painottuu laaja väestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisen näkökulma, jonka vuoksi strategian laatiminen ja toimeenpano on laajentanut kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, valtionhallinnon, läänin, ja elinkeinoelämän yhteistyötä päihdetyössä. Strategiatyön aloituksessa ennakoitiin valmisteilla oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tästä lähtökohdasta käsin haluttiin suunnitella mahdollisimman laaja, koko maakuntaa koskeva toimenpideohjelma. Poliittinen sopimus laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta saatiin kesäkuussa Lakiehdotuksessa määriteltiin mm. perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon perustehtävistä huolehtivien kuntien tai yhteistoiminta-alueiden asukaslukumääräksi Palvelurakenneuudistuksen myötä alueelle on syntymässä kaksi kuntaliitosta. Kokkolan kaupunkiin liittyvät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat ja Himangan kunta liittyy Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa olevaan Kalajoen kaupunkiin. Tämän lisäksi Keski-Pohjanmaan maakuntaan syntyy Jyta- toiminta-alue, jonka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat ovat yhteistyössä laatineet ehkäisevään päihdetyöhön ja päihteiden saatavuuteen liittyvät toimintamallit, sekä suunnitelleet päihdepalveluiden uudelleen järjestämistä. Tuloksena on syntymässä suunnitelma, jonka tavoitteena on saada perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa kiinteässä yhteydessä oleva Keski-Pohjanmaan maakunnallinen selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutusyksikkö. Yksikköön on myös tarkoitus saada psykiatrinen osaaminen kaksoisdiagnoosipotilaan hoidossa, sekä perussosiaalityön ja mahdollisesti työhallinnon/ Kelan osaaminen/ palveluita. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen hoitokokonaisuus, joka voi palvella kokonaisvaltaisesti asiakasta. Yksikön yhteydessä toimisivat myös Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus ja alueen päihde- ja mielenterveyshankkeet. Poliittista tahtotilaa yksikön rakentamiseen ollaan hakemassa kevään aikana. Keski-Pohjanmaalla 5.6 Strategian seurantatyöryhmä 3

4 1. STRATEGIAN ENSIMMÄINEN VUOSI Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! ensimmäinen strategiavuosi on takanapäin ja päivitys on tehty. Päivittämiseen valmistautuminen alkoi syksyllä 2007 ja päivitys valmistui keväällä. Strategian tavoitteeksi on asetettu päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Strategian tarpeen taustalla on edelleen kasvava alkoholin kulutus ja siihen liittyvät haitat, kuten katu- ja lähisuhdeväkivalta, lastensuojelun lisääntynyt tarve, rattijuopumukset, päihdesairaudet, työpoissaolot ja ennenaikaiset kuolemat suhteutettuna kiristyvään kuntatalouteen. Humalahakuinen päihteidenkäyttö, jossa olivat mukana PKV- lääkkeiden ja huumeiden käyttö, nähtiin sekä terveys- että turvallisuusriskinä. Päihdeongelma on laaja-alaisesti koskettava: se koskettaa suoraan useita eri ihmisryhmiä ja myös välillisesti lukuisia. Näin ollen sen vaikutukset näkyvät ulottuvat ihmisten arjen toimintoihin ja yhteisöihin. Strategiaprosessin yhtenä tarkoituksena on ollut laajentaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, valtionhallinnon, läänin, ja elinkeinoelämän yhteistyötä päihdetyössä. Päivittämisen yhteydessä arvioidaan, miten strategian tavoitteet ovat lähteneet kehittymään, arvioidaan toiminnan onnistumista ja kohdentamista sekä tarkennetaan seuraavan lähijakson tavoitteita ja toimintaa. Strategian toteuttamisen osalta nimettiin Keski-Pohjanmaan kuntiin strategian yhdyshenkilöt, jotka kokosivat omissa kunnissaan strategiatyöryhmät. Hankkeen paikallisten toimintamallien juurruttaminen on pääosiltaan tässä vaiheessa jäänyt strategiatyöryhmien tehtäväksi. Strategialla ei ole ollut yhtä vastuuhenkilöä tai tahoa, joka olisi vastannut kaikkien toimintamallien juurruttamisesta. Organisatoriset päivittäiset toiminnat, jotka johtavat strategian toteutumiseen, on kirjoitettuna paikallisten toimintamallien osalta osittain strategian sisään. Pohjanmaa-hanke on omalta osaltaan ratkaisevalla tavalla tukenut strategiatyöryhmien toimintaa ja koonnut päihdestrategian kumppanuussopimuksessa määritellyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Erillisiin toimeenpanomalleihin ei strategian toteuttamisessa ole suunnitelmallisesti varauduttu. Toimeenpano ja seuranta on sen valmistumisen jälkeen tapahtunut Keski- Pohjanmaan kunnissa, perustyön resursseilla. Pohjanmaa-hankkeen kautta on vuoden kuluessa tullut mm. erilaista päihdetyön kenttään liittyvää koulutusta ja tiedotusta ja hanke on aktiivisesti pitänyt strategiasuunnitelmia esillä. Voidaan todeta, että päihdestrategiaan sisältyvien tavoitteiden eteenpäin vieminen ja juurruttaminen on pitkälle ollut organisaatioissa olevan sisäisen motivoitumisen varassa. Organisaatioissa toimivat ovat ottaneet päihdetyön ehkäisevän näkökulman osaksi ammatillista toimintaansa, mikä on ollut yksi keskeinen tavoite Keski-Pohjanmaan päihdestrategiassa. Strategisten tavoitteiden laajuus ja yhtenäisyys muiden strategiassa olevien toimintojen kautta on näyttänyt tukevan strategiprosessin etenemistä ylikunnallisten mallien osalta. Päihdestrategian ensimmäinen vuosi arvioineen näyttää suuntaa tulevaan ja tarkentaa strategian sisältöä v. -11 osalta. 4

5 2. NYKYTILA PÄIHDEAVAININDIKAATTORIT KESKI-POHJANMAAN KUNNISSA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Päivittämistyöhön valmistautuminen alkoi syksyllä Päivitystyön tekeminen on osaltaan vahvistavan strategiassa olevien toimenpiteiden toteutumista. Strategiaan sisältyy keskeistä päihdetilastotietoa Keski-Pohjanmaan alueelta. Strategian päivitystyöryhmälle järjestettiin indikaattorikoulutus yhdessä Stakesin kanssa tarkoituksena oppia paremmin hyödyntämään Sotkanet:iin 2 koottuja mm. päihdetyön tilastoja (joita oli päätetty käyttää apuna strategian toteutumisen seurannassa). Tilastollisen päivitysmateriaalin kokoamisen aloittivat SONet Botnian kehittämissuunnittelija yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kehittämissuunnittelijan kanssa. Viimeksi mainitun siirtyessä Pohjanmaa-hankkeesta Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskukseen kehittämiskoordinaattoriksi päivitystehtävä siirtyi hänen mukanaan luontevasti uuteen organisaatioon. Varsinainen päivitystyö aloitettiin yhteydenotoilla strategiayhdyshenkilöihin ja sosiaali- ja perusturvajohtajiin, sekä järjestämällä strategiayhdyshenkilöille yhteisen päivittämistapaamisen tammikuussa. Tämän jälkeen strategiayhdyshenkilöt kokosivat oman alueensa strategiatyöryhmät ja päivittivät nykytilannetta kuvaavat tiedot. Strategiatyöryhmät laativat vuodelle paikalliseen toimintamalliin tarkennetut tavoitteet Päihdetilastotietopaketti Päihdetilastotietopaketti 3 oli koottu vuodenvaihteen jälkeen siten, että se oli käytössä kuntien päihdetyön yhdyshenkilöille järjestetyssä kokouksessa. Saatettiin kuitenkin todeta, että kaikkien indikaattoreiden osalta ei heti vuoden vaihteen jälkeen ole vielä saatavilla uusimpia tietoja vaan tiedot tulevat yleensä pienellä viiveellä. Toisaalta todettiin myös, että kaikki se muu toiminta, mikä liittyy kunnissa tehtävään päihdetyöhön, osana päihdestrategian toteuttamista, voi unohtua, mikäli päivityskokouksen ajankohta siirtyy myöhemmälle kevääseen. Näin ollen päätettiin myös jatkossa järjestää päivityskokoukset mahdollisimman pian seuraavan vuoden alussa. Yhteisen tilastopaketin kokoaminen todettiin kokouksessa informatiiviseksi: se tarjoaa mahdollisuuden tietojen vertailuun ja hyvän keskustelupohjan eri ilmiöiden tarkastelulle ja selittämiselle. Päihdetilastot edellyttävät useimmiten laajempaa näkökulmaa; esimerkiksi alkoholin myyntiluvut ovat yhteydessä siihen, miten myynti on maakunnan alueella järjestetty. Tilastotietopaketin kokoaminen sovittiin jatkossakin toteutettavan yhteistyössä Pohjanmaan maakunnallisen päihdetyön kehittämiskeskuksen ja SONet Botnian kanssa. Tilastotietoa kootaan jatkossa samoista indikaattoreista/asioista kuin nyt. Tilastollisen tiedon tulkinnassa tarvitaan pitempiä ajanjaksoja, yhden vuoden vaihteluista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kuitenkin ne saattavat näyttää kehityksen suuntaa. Hiljainen tieto, asiakaskontakteissa kerääntyvä tieto, joka ei vielä näy tilastoissa sekä poikkihallinnollinen ja yli sektorien rajojen ulottuva asioiden seuraaminen ovat tilastollisen tiedon ohella oleellista, jotta pystytään muodostamaan mahdollisimman realistinen, monipuolinen ja ajantasainen kuva päihteiden käyttöön liittyvästä kentästä. 5

6 Tilastotietopakettia työstetään kunnissa osana päihdestrategiaa siten, että yhteyshenkilöt kutsuvat koolle päihdetyöryhmän, jossa käsitellään valmista matriisia ja tilastotietoja (päivitetyt tiedot Sotkanetistä ym.). Kokoukseen kutsutaan kunnan sosiaali- /perusturvajohtaja seurantaryhmän edustajana. Tilastotiedoissa on käytetty johdonmukaisesti vertailutietona Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sekä koko maan tietoja. Tilastotietopaketti on saatavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivuilta Käytetyt indikaattorit: - Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina, litraa asukasta kohti - Tosi humalassa kerran kuukaudessa, % 8. ja 9.-luokan oppilaista - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet - Työttömät, % työvoimasta - Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta - Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta - Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta, yhteensä - Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta - Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta - Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat / 1000 asukasta - Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas, yhteensä - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta - Alkoholi- ja huumekuolleisuus vuotiailla vuotiailla / vastaavanikäistä - Alkoholikuolleisuus vuotiailla / vastaavanikäisiä - Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta - Kuolleet kuolemansyyn mukaan - Otoksia poliisin tilastoista - Muuta yleistä liittyen päihdehaittojen kasvuun Suomessa 6

7 3. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteet: Päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korvaavassa vaiheessa: humalahakuisen päihteidenkäytön väheneminen lähisuhde- ja katuväkivallan väheneminen tartuntatautien ja päihde-ehtoisten sairauksien väheneminen päihde-ehtoisen rikollisuuden väheneminen lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen väheneminen vanhemmuuden lisääntyminen nuorten päihteettömän vapaa-ajan ja ongelmanratkaisutaitojen lisääntyminen selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen uusimuotoisten asumispalvelujen kehittäminen maakunnassa Tavoitteena päihdepalvelujen kehittämisessä oli turvata väestön terveys, vähentää lastensuojelun tarvetta ja järkeistää jo olemassa olevia toimintatapoja ja resursseja kustannusten säästämiseksi. Toimenpiteet: Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen traumatisoitumisen ehkäisy vanhemmuuden tukeminen varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön päihdehaittojen ehkäisemiseksi alueellisen erityisnuorisotyön kehittäminen järjestöjen vastuuttaminen siitä, että erilaiset tilaisuudet ja urheilutapahtumat, joissa on lapsia ja nuoria mukana, ovat päihteettömiä AUDIT- lomakkeen laajamittainen käyttö neuvolasta alkaen Nuoren suojaavat tekijät toimintamallin ottaminen koulun opetus- suunnitelmaan erilaisten työvälineiden (esim Huolen vyöhykkeistö) käyttöönotto toimijoiden avuksi (päivähoito, koulu) ongelmien havaitsemiseksi mahdollisimman varhain sekä toimintamallit kriisitilanteita varten (päivähoito, koulu) Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon ohjelman järjestäminen alkoholin myynnin ja välittämisen valvonta, alkoholin anniskelupaikkojen aukioloaikojen lyhentäminen (Vastuullinen alkoholinmyynti-koulutus) PKV-lääkkeiden saatavuuteen ja käyttöön, sekä reseptien väärennysyrityksiin laadittu toimintamalli (koulutus, Lääkefoorum) poliittinen päätöksenteko mm. riittävä henkilöstömäärä ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollistamiseksi sekä huolehtiminen siitä, että nuorille ja lapsiperheille kaupungin/kunnan järjestämät tai taloudellisesti tukemat tilaisuudet ovat päihteettömiä moniammatillinen yhteistyö 7

8 Päihdepalveluiden järjestäminen ja kehittäminen resurssointi ja kehittämispanokset (koulutus- ja kehittämistyö, palveluiden järjestäminen, henkilöstömäärä, järjestö- ja elinkeinoyhteistyö) koulutukset (mini-interventio, motivoiva haastattelu, huolen puheeksiottaminen ja verkostodialogi, päihteiden käytön tunnistaminen, vanhemmuutta tukeva koulutus), riittävä henkilökuntamäärä palveluiden tason ja henkilökunnan jaksamisen turvaamiseksi yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kuten kolmannen sektorin, seurakuntien, elinkeinoelämän ja eri viranomaisten kesken yhteisten pelisääntöjen luomiseksi Perustetaan maakunnallinen katkaisuhoito ja selviämisasema Kokkolaan. Palvelut ostetaan ostopalveluina kolmannelta sektorilta tai yrittäjältä. Tässä yhteydessä luodaan tuotteistamisen idean pohjalta oma maakunnallinen malli, jolla palvelut taataan koko alueelle. Psykososiaalisten (perheneuvola, A-klinikka) ja psykiatristen palvelujen tulee olla läheisessä yhteydessä ja yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa moniongelmaisten päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden kohdalla. Tästä syystä selvitetään avohuollon päihdeyksikön ja perheneuvolan kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on tukea lastensuojelutyötä ja kehittää sekä päihdetyötä että avohuollon sosiaalityön, psykiatrian tulosalueen, avohuollon päihdeyksikön ja perheneuvolan yhteistyötä. Haetaan sosiaali ja terveysministeriöltä rahoitusta Päihdetyön kehittämiskeskusta varten. Kehittämiskeskuksen tehtävät ovat eriteltyinä liitetiedostossa( liite 1). 3.1 Ylikunnalliset toimintamallit ja niiden toteutuminen strategian aikana Ylikunnallisuus toimintamalleissa on päihdestrategian suhteellisen lyhyenä ajanjaksona saanut aivan toisenlaisen tilauksen kuin mitä oli asianlaita päihdestrategiasta päätettäessä. Tässä mielessä voidaan todeta, että päihdestrategia on ollut hyvin ajanmukainen. Se vastaa niin kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen kuin Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman -11 tavoitteisiin. Se tukee maakunnan kuntien käytännön tason toimintaa osallistumalla ja tukemalla yhteisten tavoitteiden hahmottamiseen ja toteuttamiseen. Päihdetyön osalta pitkään valmisteltu yhteistyö maakunnassa on vahva pohja strategiasta nousevien tavoitteiden yhteisesti toteuttamiselle. + Yhdessä Valtakunnallisen mini-interventioprojektin ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa maakunnan alueelle koulutettiin 26 mini-interventiokouluttajaa, jotka kouluttivat omat organisaationsa mini-intervention käyttöön. + Vastuullinen alkoholinmyynti- koulutus toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen, Pohjanmaa-hankkeen, Alkoholiohjelman, Nykterhetsförbundetin, kihlakunnan poliisilaitoksen ja City-Kokkolan kanssa. Koulutuksen vuonna 2007 sai 44 alkoholiluvan omaavaa yritystä/ 125 osallistujaa. + PKV-lääkkeiden väärinkäyttöön järjestettiin kaksi koulusta toinen psykiatrian tulosalueen lääkäreille ja toinen lääkkeitä väärinkäyttävää asiakasta kohtaaville yksiköille. Lääkefoorum kokoontui vuonna 2007 kolme kertaa. Lääkkeiden väärinkäytön ja 8

9 reseptien väärentämisen ehkäisemiseksi laadittiin toimintamalli ja toimitettiin apteekeille. Toimintamalli sai runsaasti julkisuutta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. + Nuoren suojaavat tekijät toimintamalli otettiin Kokkolan yläkoulujen opetussuunnitelman hyvinvointiosaan + Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikko toteutettiin yhdessä Yle - Keski-Pohjanmaan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa + Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus sai sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoituksen toiminnalleen. Toiminta käynnistyi maaliskuussa. Ensimmäisenä strategiavuonna toteutumatta jäi Keski-Pohjanmaan ala- ja yläkouluihin suunniteltu henkilöstöresurssointi, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. 3.2 Paikalliset toimintamallit ja niihin tehdyt päivityslisäykset Paikalliset strategiatyöryhmät kokoontuivat päivittämään paikallisia toimintamallejaan laadittujen matriisien pohjalta. Strategiayhdyshenkilöissä oli tapahtunut vaihdoksia ja strategiaan paneutuminen vaati Paras - hankkeen ohella oman lisänsä ja työpanoksensa. Paikalliset toimintamallit liitetiedostona (liite 2). Paikalliset työryhmät ovat eri kunnissa keskittyneet oman kunnan tarpeisiin ja etsineet toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ennaltaehkäisevän päihdetyön haasteisiin. Keskusteluissa on ollut esillä mm. kunnassa käytössä olevien toimintatapojen muokkaaminen/ muuttaminen, kuten kouluissa tehtävä ennaltaehkäisevä päihdetyö tai varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön työpaikoilla. Yhdyshenkilöiden päivityskokouksessa käytiin läpi strategiaryhmien toimintaa. Samalla huomattiin, että kuntien kokeiluissa hyviksi havaittuja malleja voidaan päihdestrategiaan sisältyvänä välittää Keski-Pohjanmaan kunnille. Tätä hyvien käytäntöjen välittämistä on syytä tehdä systemaattisesti osana päihdestrategian toteutusta ja yhteistyössä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Paikalliset strategiaryhmät tarvitsevat tukea toiminnalleen samoin kuin kuntien yhdyshenkilöt, jotta innostusta päihdetyön kehittämiseen pitkäjänteisesti jaksetaan pitää yllä. Kunnan yhdyshenkilöt toivovat säännöllistä ja aktiivista tiedottamista aiheeseen liittyen. 3.3 Tulosten toteutuminen päivitysaikana saatavana olevan indikaattoritiedon näkökulmasta Kuten aikaisemmin todettiin, päivityksen ajankohdaksi valittuna aikana ei kaikki indikaattoritieto ole vielä saatavilla päivitettynä edellisen vuoden (v. 2007) osalta). Ts. täysin reaaliaikaista tietoa ei valtakunnallisista tilastojärjestelmistä ole saatavilla. Kuitenkin voidaan todeta, että alkoholinmyynti 100%:na alkoholina/ litraa asukasta kohden nousi seuranta-aikana (vuosi 2007) Keski-Pohjanmaalla 6,8 litrasta 6,9 litraan. Nousu Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla oli kaksi kymmenystä suurempaa kun Keski-Pohjanmaalla. 4 9

10 Nuorten kohdalla Kouluterveyskyselyn 2007 mukaan tupakoinnissa, humalajuomisessa ja laittomien huumeiden kokeilussa ei tapahtunut juuri muutoksia edellisvuosiin verrattuna. 5 Poliisin rekisteröimät rattijuopumusrikokset, henkeen- ja terveyteen kohdistuneet rikokset tai niiden yritykset, huumausainerikokset, sekä poliisin tekemät lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyivät seuranta-aikana, kun taas perheväkivaltailmoituksen määrä laski Kaustisen kihlakunnassa 23:sta 18:sta ja Kokkolan kihlakunnassa 69:stä 51:een. 6 Hepatiitti C-virustartuntojen määrä lisääntyi seuranta-aikana neljästä seitsemään, kun taas uusia HIV-tartuntoja ei ollut yhtään. 7 Asunnottomien yksinäisten määrä tuhatta asukasta kohden laski 0,3.sta 0,2:een. Päihdehuollon asumispalveluissa olleiden asiakkaiden määrä 1000 asukasta kohden laski 0,6:sta 0,5:een. Avopalveluissa asiakkaina olleet 1000 asukasta kohden lukumäärä nousi 6,2:sta 6,5:een ja vastaava luku laitoskuntoutuksissa olleista 0,5:stä 0,8:aan. Työttömien osuus työvoimasta puolestaan laski 9,2 %:sta 7,7 %:iin. 4. TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN VUODELLE 2009 Strategian visioksi tarkentui Keski-Pohjanmaan liiton sosiaalipoliittisen neuvottelukunnan kehittämiskeskukselle laatima visio: Yhdessä parasta kohti - pohjalaisen terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ihmisen elämänkaaren ajan. Visio vastaa strategian tavoitteita ja ajattelua, joka on ollut strategiatyön taustalla. Kokonaistavoitteena strategiassa on päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa, sekä laadukkaiden päihdepalveluiden saaminen/ pitäminen ja edelleen kehittäminen alueella. Päihdepalveluissa seurantajakson aikana kehittämistyön erityiskohteena on selviämis-, katkaisu- ja avohoito, sekä laitoskuntoutusyksikön saaminen maakuntaan, sekä Pohjanmaan maakunnallisen päihdetyön kehittämiskeskustoiminnan rahoituksen turvaaminen seuraavalle työ- ja toimintajaksolle. Välitavoitteet 1. Luodaan rakenteet ja turvataan resurssit ennaltaehkäisevälle päihdetyölle 2. Tiivistetään sosiaali- ja terveydenhuollon, kunnan eri hallintokuntien, valtionhallinnon ja kolmannen sektorin yhteistyötä päihdeasiakkuuksissa 3. Jokivarsikuntien alueella kehitetään erityisesti aikuisten avohoitoa 4. Laaditaan alueellinen täydennyskoulutussuunnitelma päihdeosaamisen lisäämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 5. Kehitetään paikallista tilastointia reaaliaikaisen indikaattoritiedon saamiseksi päätöksenteon tueksi 10

11 4.1 Toimenpidelisäykset 1. Tilastoinnin kehittäminen - päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten ja toimenpiteiden kirjaaminen kuntien tietojärjestelmään - Audit - lomakkeen täyttö ja mini-intervention suorittaminen kirjataan tilastopohjaan terveydenhuollossa - tilastoidaan päihdeongelmasta johtuva pitkäaikaistyöttömyys 2. Laaditaan täydennyskoulutussuunnitelma päihdeosaamisen lisäämiseksi sosiaalija terveydenhuollossa 3. Järjestetään ennaltaehkäisevään työhön liittyvää koulutusta strategian tavoitteiden suuntaisesti 4. Asiakkaisiin ja väestöön kohdistuva faktapohjaisen tiedon jakaminen päihteistä 4.2 Tavoitteiden juurruttamissuunnitelma Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus koordinoi strategian tavoitteiden toteutumista ja paikallisten ja alueellisten toimintamallien juurtumista koulutusten ja yhteistyötapaamisten/-verkostojen avulla. Strategian yhdyshenkilöt jatkavat työtä työryhmien vetämisessä tavoitteiden saavuttamiseksi. 4.3 Seuranta Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus ja Sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia koordinoivat strategian päivittämisen vuosittain. Tilastoinnin kehittämisessä ensimmäinen askel toisena strategiavuonna on päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten ja toimenpiteiden kirjaaminen kuntien tietojärjestelmään, sekä niiden vuosittainen seuranta. Toinen asia on sosiaali- ja terveydenhuollon aloille koulutettavien opetusohjelmien sisällön vahvistaminen päihdetyön osalta sekä päihdetyön täydennyskoulutuksen järjestäminen alalla jo toimiville. Kuntien hyvien toimintamallien siirtäminen ja välittäminen eteenpäin on osa strategien toteuttamista. Strategian seurantatyöryhmä jatkaa työtään ja raportoi siitä kunnalliseen päätöksentekoon. Strategian seurantaan kuuluu myös aktiivinen tilanteen kehityksen seuranta ja sen pohjalta reagoiminen mahdollisiin uusiin/muuttuviin haasteisiin, joita ei päihdestrategian laadintavaiheessa osattu vielä ennakoida. Strategia vaatii aina toteuttamisessa tarkennusta. Vuoden 2009 päivitystyö aloitetaan syksyllä. 11

12 JOHTOPÄÄTÖKSET TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia laadittiin tilanteessa, jossa kunta- ja palvelurakenneuudistus oli laitettu alkuun. Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa kuntakierroksen raportin pohjalta näytti siltä, että keskeiset kehittämisen osaalueet ovat vanhemmuuden tukeminen, lasten/ nuorten mielenterveysongelmiin ja päihteidenkäyttöön vaikuttaminen, sekä selviämisaseman/ katkaisuhoidon ja avohuollon palveluiden, sekä kevyiden asumispalveluiden kehittäminen alueella. TERVE KOTIKUNTA- TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia on osa väestön hyvinvoinnin ja alueen kehittämistä. Maakunnallinen päihdestrategia on valmistellut päihdetyön maaperää kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Siihen on keskeisesti sisältynyt myös paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen. Toteutuksessa korostetaan nykyisten resurssien hyödyntämistä voimistetaan kumppanuutta kunnallishallinnon, valtionhallinnon, kolmannen sektorin, seurakunnan, elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Taloudelliset panokset ovat suhteellisen pienet. Ne kohdistuvat etupäässä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, humalahakuisen päihteidenkäytön vähentämiseen ja päihdepalvelujen kehittämiseen koko maakunnan alueella. Päihdehaittojen vähentämisessä haluttaan turvata lapsen terveys ja hyvinvointi kaikissa ikävaiheissa, sekä vähentää liiallisen päihteidenkäytön aiheuttamaa turvattomuutta perheissä, pienentää alkoholijuomien pitkäaikaisesta runsaasta käytöstä aiheutuvia terveysriskejä ja vähentää onnettomuus- ja tapaturmariskejä sekä päihteidenkäyttöön liittyvää väkivaltaa. Paikallisissa toimintamalleissa korostuu vahvasti elämänkaariajattelu, johon liittyy huoli ikääntyvän väestön päihdetottumuksista ja niiden muutoksista. Strategiaan haluttiin alusta alkaen liittää suunnitelmallinen seuranta indikaattoreiden avulla. Indikaattoritiedon käyttö antaa strategiatyöskentelyyn painavuutta kuvaamalla konkreettisesti ja objektiivisesti päihteiden käyttöön liittyvää yhteiskunnallista vaikutusta ja laaja-alaisuutta. Se myös ohjaa tehtävää työtä päihdehaittojen vähentämiseksi varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Tavoitteena on sen avulla strategiatyöskentelyn jatkuessa myös pystyä kuvaamaan tämän työn vaikuttavuutta. Vuosittaisen seurannan avulla strategia tulee elämään ja kehittymään elinkaarensa ajan. Alun perin strategiatyön alkaessa päihdeongelma näyttäytyi monimutkaisena ja laajaalaisena vyyhtenä, jonka purkaminen vaikutti hankalalta. Esimerkiksi moniammatillinen yhteistyö yli kuntarajojen koettiin tärkeänä. Ennaltaehkäisevää työtä ja päihdeosaamista haluttiin lisätä sekä kehittää rakennetta, jonka avulla päihdepalveluita tuotetaan. Viimeksi mainittuun liittyy keskeisesti1.3. toimintansa aloittanut Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. 12

13 LIITETIEDOSTO 1 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia / Kehittämiskeskuksen tehtävät: koordinoi olemassa olevia kuntien ja valtionhallinnon resursseja päihdetyön käyttöön parantaa päihdetyön osaamista perustason sosiaali- ja terveydenhuollossa kehittää alueellisia keveitä asumis- ja avohuollon palveluita, sekä matalan kynnyksen palveluita päihtyneiden ja huono-osaisimpien asiakkaiden tarpeisiin kehittää paikallista sosiaali- ja terveystoimen tilastointia kuntien kehittämistyön tarpeisiin toimii yhteistyössä Chydenius-instituutin, sosiaalialan osaamiskeskusten ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja alueella toimivien hankkeiden (esim. mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeet kuten Pohjanmaa-hanke) kanssa tuo päihdetyön näkökulmaa mielenterveystyön kehittämiseen (kaksoisdiagnoosiasiakas/-potilas) koordinoi, kouluttaa ja tukee alueella tehtävää ehkäisevää päihdetyötä myy ostopalveluina asiantuntemusta Länsi-Suomen läänissä olevien kolmen pohjalaismaakunnan alueella esim. organisoimalla ja koordinoimalla työssään päihdeasiakkaita tai heidän perheitään kohtaavien uusien työntekijöiden perehdyttämiskoulutusta ja uusien työmenetelmien käyttöönottoa toimii läheisessä ja suorassa yhteydessä asiakastyöhön tukemalla päihdehuollon näyttöön perustuvien ja hyväksi havaittujen psykososiaalisten toimintamallien käyttöönotto ja tuloksellisuuden seurantaa. 1 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia on luettavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivustossa osoitteessa Päihdetietotilastopaketti on luettavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen sivuilta nettiosoitteesta 4 SOTKAnet 5 Pitkänen, Sinkkonen, Jokela, Markkula, Luopa, Pietikäinen: Koulutterveys 2007: Kokkolan kuntaraportti 6 Kokkolan ja Kaustisen kihlakuntien tilastot 7 Lähde: Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto 13

14 Keski-Pohjanmaan päihdestrategia/ päivitys / Halsuan, Kaustisen, Ullavan ja Vetelin matriisit Neuvola Päivähoito Sosiaalitoimi/ lastensuojelu KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden/perheen tukeminen, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy, päihdestrategiaan sitoutuminen TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, myös lapsen kannalta saada vanhemmat ymmärtämään mitä on lapsuus/vanhemmuus, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Seurantatyöryhmä yhä perustamatta Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, lapsen suojaaminen traumatisoitumiselta, tiimityöskentely, yhteiset säännöt, arjen turvaaminen, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, arjen turvaaminen, lapsen/nuoren syrjäytymisen ehkäisy, strategian eläminen käytännössä, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Automaattinen puheeksiottaminen, varhainen vuorovaikutus/ haastattelu, hyvinvointikaavake, täsmällinen kirjaus, tiedon jakaminen vanhemmille esim. ryhmät/esitteet. Huoli-lomake ja AUDIT Huoli-lomakkeen ja AUDIT:n käyttöä yhä lisättävä, mini-interventio käyttöön tarvittaessa Huoli-lomake, perheen kanssa keskustelu, tarvittaessa ls -ilmoituksen tekeminen, tuki hoitajalle, AUDIT, motivoiva haastattelu, Miniinterventio, Huoli-lomake, läheisneuvonpito, verkostodialogi, lapsen/nuoren/perheen kuuleminen, lastensuojelun tukitoimet, huostaanotto ja sijoitus tarvittaessa, yhdessä Neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, TK Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Vanhempien päihteidenkäytön vuoksi erityispäivähoidossa olevien lasten lukumäärä. Päivähoidonjohtaja/ohjaaja, päivähoidon työntekijät Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Päihde-ehtoisten tilastotietojen käyttö, strategian seuranta; kunnat yhdessä, sosiaalitoimi Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 14

15 Koulu Moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, päihdestrategiaan sitoutuminen Uuden lastensuojelulain omaksuminen ja ottaminen käytäntöön. Uusi laki lisää sosiaalitoimen työmäärää ja haasteena on muodollisesti pätevien työntekijöiden puute Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, vanhempien kasvatustehtävän tukeminen, lapsen hyvinvointi, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Koulukuraattoritoiminnan lisääminen kunnissa; kokemuksen mukaan kuraattoripalveluja ei ole tarpeeksi tekemisen opettaminen perheille, aikuisten ohjaus Monilta osin toimenpiteitä on toteutettu tavoitteiden mukaisesti, moniammatillinen työryhmä perustettava lastensuojeluasioita varten Huoli-lomake, lapsen/nuoren kuuntelu, kuraattorin työ tärkeää, oppilashuolto, tietoiskut ja terveystieto, kyselylomakkeet Avohoidon toimenpiteitä tehty monilta osin, kouluterveydenhuolto lisäyksenä Kouluterveyskysely, koulukiusaamiskysely, kartoitus vaivaavista ajankohtaisista asioista Oppilashuoltoryhmä, koulujen rehtorit, opettajat, koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat yhteistyössä Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Vapaa-aikatoimi Moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Nuorten päihteiden käyttöön puuttuminen, toimenpidesapluuna -> yhteiset säännöt ja ohjeet nuorten kanssa toimijoille, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Yhteistyö eri Osallistuvuus nuorteniltoihin viranomaisten, Nuoriso-ohjaaja, yhdistykset yhdistysten ja esim. 4H vanhempien kanssa, Seuranta vuosittain valistus, henkilöstön strategian koulutus, seurantatyöryhmässä ennaltaehkäisevä työ, kotiintuloajat, missä lapset kulkevat iltaisin, Huolilomake 15

16 Toimenpidesapluuna ei toimi käytännössä, vanhempainneuvosto olisi perustettava Paljon enemmän pitäisi tehdä, kun vain olisi aikaa, yhteistyö yhdessä sekä vanhempien että nuorten kanssa välillä vaikeaa Työterveys Ammattitaito, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen sekä työyhteisön siihen sitoutuminen, hoitoonohjaus Riittävän varhainen päihteidenkäytön AUDIT, Mini-interventio, tunnistaminen: työpaikoilla, työkyvyssä, hoitoonohjaus työturvallisuudessa. Työnantajan/työyhteisön/työsuojeluvaltuutettuje n tiedon lisääminen -> asenne muutos -> ei tilanteen pahenemista mahdollistavaa suojelemista. Yhteistyö, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Asenteissa parantamisen varaa (varsinkin työnantajilla); asenteen muuttuminen myönteisempään suuntaan tavoitteeksi, Masennuksen tunnistaminen päihteiden käytön ohella ja hoitoonohjaus tarvittaessa AUDIT:n ja miniintervention käyttö selvästi lisääntynyt Hoitoonohjauksen määrät Työantaja, työsuojeluhenkilöstö, työterveyshuollon henkilöstö, päihdetyöntekijä Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Perusterveydenhuolto Ammattitaito, varhainen puuttuminen, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Suurkuluttajan/ongelmakäytön tunnistaminen ja suurkulutuksen väheneminen, muutoksen vaihemallin tunnistaminen ja hoitoonohjaus, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Motivoiva haastattelu, Mini-interventio, hoitoonohjaus Diabeteshoitaja ottanut alkoholinkäytön puheeksi potilaiden kanssa työskennellessään aikaisempaa useammin Lääkärit, johtava hoitaja Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 16

17 Poliisi Sosiaalitoimi/ sosiaali- ja päihdehuolto Ammattitaito, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito, varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Yhteistyön tiivistäminen päihdeasiakkuuksissa eri viranomaisten kesken, toistuvien rattijuopumusten määrän vähentäminen, lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön puuttuminen sekä riskivanhempien tunnistaminen ja tukeminen sekä ohjaus avun hankkimiseen, säännösten vastaisen alkoholimyynnin minimointi, avun tarjoaminen asiakkaalle hädän hetkellä, yhteistyö, tiedonantaminen -> lapsen etu!, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Tavoitteita toteutunut monilta osin, yhteistyötä eri viranomaisten välillä yhä lisättävä Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, arjen turvaaminen, ennaltaehkäisy, riittävien palveluiden järjestäminen, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Yhteistyö eri viranomaisten kesken kihlakunnan alueella, yhteiset koulutustilaisuuden ja valvontaiskut, alkoholin myynnin ja välittämisen valvonta, sosiaalipäivystys, näkyvillä oleminen (vanhempainillat, koulut, näkyvä partiointi jne.), lastensuojeluilmoitus, verkostoituminen ja verkostopalaverit Lastensuojeluilmoituksia on tehty enemmän uuden lastensuojelulain myötä, osallistuttu aina pyydettyihin tilaisuuksiin (esim. koulujen vanhempainillat, tietoiskut oppilaille ym.), jos se vain suinkin on ollut mahdollista AUDIT, motivoiva haastattelu, Miniinterventio, läheisneuvonpito, verkostodialogi, hoitoonohjaus, päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta, päihdetyöntekijän palvelut, henkilökunnan koulutus Toistuvien rattijuopumusten määrä, teemavalvonnan määrä ja sen aiheuttamat suoritteet, huume- ja alkoholirikosten määrä, poliisien tekemien lastensuojeluilmoitusten määrä Komisario/poliisipäällikkö Tilastot Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Päihde-ehtoisten tilastotietojen käyttö, strategian seuranta; kunnat yhdessä Sosiaalitoimi, kolmas sektori esim. seurakunta Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 17

18 Kotipalvelu ja kotisairaanhoito (lisäys ) Ammattitaito, varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Päihdeasiakkaan tunnistaminen, alkoholinkäytön puheeksiottaminen, alkoholinja lääkkeiden sekäkäytön väheneminen Vielä enemmän pitäisi käyttää AUDIT:a, motivoivaa haastattelua ja miniinterventiota työvälineinä, päivätoimintakeskukselle ei saatu rahoitusta, joten hanke toistaiseksi jäissä, kuntouttavaa työtoimintaa ei ole kovin paljon järjestetty, koska päihteidenkäyttäjät eivät yleensä ole siihen oikein motivoituneita Uuden asiakkaan kohdalla tulohaastattelun yhteydessä selvitys asiakkaan päihdetottumuksista, AUDIT-kysely ja tarvittaessa miniinterventio, hoitosuunnitelma, päihteettömyyteen/kohtuukäyttöön tukeminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen aktivointi, ohjeet tukitoimista, hoitoonohjauksesta ja varhaisesta puuttumisesta, tarkoituksen mukaiset tukipalvelut, moniammatillinen yhteistyö Vanhustyönohjaajat, kotisairaanhoidon vastuuhenkilöt Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 18

19 Keski-Pohjanmaan päihdestrategia//päivitys /Himangan matriisi/ Päivitys Nuoriso- ja Vapaaaikatoimi Päivityslisäy s KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Ammattitaito Moniammatillinen yhteistyö Varhainen puuttuminen Järjestöyhteistyö TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Nuorten päihteiden käytön vähentäminen Nuorten vastuuttaminen Terveen identiteetin tukeminen Päihteettömien nuorisotilaisuuksien järjestäminen Vertaisryhmätoiminta Nuorisovaltuusto Erilaisia päihteettömiä liikuntatapahtumia kaiken ikäisille Päihdekyselyt 7.luokkalaisille syksyisin Päihdekyselystä saatujen tulosten tiedottaminen vanhemmille Vastuuhenkilö: Liikunta- ja raittiussihteeri Sosiaalityö Ammattitaito Varhainen puuttuminen Verkostotyö Päihteidenkäytön tunnistaminen ja varhainen hoitoonohjaus Vanhemmuuden tukeminen Päihdehuollossa käytettävissä olevien resurssien oikea kohdentaminen Mini-intervention käyttöönotto aktivointisuunnitelmie n yhteydessä, henkilötutkinnassa, ja jos asiakkuus on pitkäaikaista Huolilomake Perhetyö Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet Harlekiini hankkeeseen osallistuminen. Perhetyön hankkeessa esille Mini-interventiosta saatujen tuloksien seuranta Lastensuojelun tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten lukumäärä Päihteidenkäytön seurauksena tulleiden lastensuojeluilmoituksien määrä Valtakunnallisten päihdemittarien seuranta Vastuuhenkilö: Perusturvajohtaja 19

20 tulleet uudet toimintamuodot. Terveyskesk us / Neuvola Työterveyshuolto Ammattitaito Varhainen puuttuminen Moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito Varhainen puuttuminen Päihteidenkäyttäjien ja suurkuluttajien tunnistaminen Vanhemmuuden tukeminen Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Tarkoituksenmukainen hoitoonohjaus Tulevassa kaupungissa olemassa jo päihdehoitajan palvelut Suurkuluttajan tunnistaminen Hoitoonohjaus AUDIT Perheinterventio Asiantuntijaluennot, tiedottaminen Perhetyö Koulun mielialakysely, kyselyyn lisätään alkoholikohta Vavu-haastattelut Perheväkivaltakysely Perheväkivallan toimintaohjelma Päihdehoitajan työpanos AUDIT Mini-interventio AUDIT-merkinnät potilastietojärjestelmässä Mini-interventiolla saatujen tuloksien seuranta Vastuuhenkilö: Tk- lääkärit Työterveyshuollossa olevien riskiasiakkaiden määrän seuranta ja jatkotoimenpiteiden toteutuminen Vastuuhenkilö: Työterveyshoitaja 20

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN

GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia 2008-2010 Jakobstads regions rusmedelsstrategi 2008-2010 Updatering 2009 / Päivitys 2009 Sisältö 1. JOHDANTO........2 2.

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 1. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI ASUKASTA KOHTI 100 %:N ALKOHOLINA, LITRAA Indikaattorin tunnus 714 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET 1(5) PILOTIN NIMI: HUITTINEN TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI 2012 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen: Alkoholin riskikäytön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot