TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT Väkiluku ja työllisyys Talousarvion sääntöperusta Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle Laukaan kunnan strategia Talouden tasapainottamisohjelma Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Suunnitelman mukaiset poistot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täyttöluvat Taloussuunnitteluprosessi Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja lautakuntien talousarvioesityksiin Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuunnitelman hyväksyminen Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet Eritysmääräyksiä KÄYTTÖTALOUSOSA Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Hallinto ja lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Varhaiskasvatus ja päivähoito Perusopetus Toisen asteen koulutus Vapaa-ajan lautakunta... 63

3 2.4.1 Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Aikuiskasvatus Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Maankäyttö Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveyslautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Tukipalvelut Tekninen hallinto ja suunnittelu Vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA Investointiohjelma Talonrakennusinvestoinnit vuonna Uudisrakennukset Peruskorjaukset Maanhankinta ja myynti vuonna Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Yhdyskuntatekniikan investoinnit vuonna Vesihuoltolaitoksen investoinnit vuonna TULOSLASKELMAOSA Laukaan kunnan tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma RAHOITUSLASKELMAOSA Laukaan kunnan rahoituslaskelma

4 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Väkiluku ja työllisyys SUUNNITTELUALUEJAKO = TILASTOALUEJAKO V Ä K I L U K U Tavoite SUURALUE 1 LAUKAA TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ Pienalueet Kk-keskusta Kk-pohjoinen Kk-etelä Kk-Kantola Kk-Asema TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUO RI Pienalueet Vri-keskusta Vri-ympäristö TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI Pienalueet Lsi-keskusta Lsi-ympäristö TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE Pienalueet Lre-pohjoinen Lre-etelä Lre-ympäristö TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET Pienalueet Kuhaniemi Kärkkää Vehniä Valkola Kuusa Haapala Äijälä Lankamaa Tarvaala Simuna Vuontee Savio Metsolahti Hoho MUU Ennuste Ikäryhmät Ikävuodet 0-14 v % 21,6 21,4 21,4 21,6 21,7 22,0 22,1 22,2 21,7 Ikävuodet v % 64,2 64,7 64,3 64,0 63,4 62,7 62,0 61,0 58,3 Ikävuodet 65 v % 14,2 13,9 14,3 14,4 14,9 15,3 15,9 16,8 20,0 Ikävuodet joista yli 75 v % 44,5 45,6 45,2 41,2 41,0 40,4 39,3 38,4 40,0 % koko väestöstä 6,30 6,34 6,46 5,94 6,09 6,19 6,26 6,46 8,01 Talousarvio

5 TYÖ LLISYYS TYÖPAIKAT Toimialaluokitus 2008 (TO L 2008) Vuosi Asukasluku Toimiala A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon YHTEENSÄ TYÖ LLINEN TYÖ VO IMA Toimialaluokitus 2008 (TO L 2008) Toimiala A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon YHTEENSÄ TYÖVOIMATILASTO Työlliset, henkilöä Työttömät, henkilöä Työvoima, henkilöä Työvoima / asukasluku % Työpaikat / työllinen työvoima % Työpaikat, kpl Työllinen työvoima, henkilöä ,41 47,41 47,03 47,19 47,38 46,96 70,29 69,79 72,36 74,07 72,08 72,23 Talousarvio

6 1.2 Talousarvion sääntöperusta Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Laukaan kunnassa taloussuunnitelmakausi on kolme vuotta, josta ensimmäinen vuosi on sitova talousarvio. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka ovat valtuuston nähden sitovia eriä. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Hallituksen esityksessä uudeksi kuntalaiksi ehdotetaan tiukennettavaksi nykyistä alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevia määryksiä. Samalla kattamisvelvollisuus ulotetaan koskettamaan myös kuntayhtymiä. Uuden kuntalain on määrä tulla voimaan alkaen ja hyväksyttäessään lakiesitys tarkoittaa sitä, että Laukaan kunnan kertyneet alijäämät tulee olla katettu viimeistään vuoden 2019 tilinpäätöksessä kahden vuoden siirtymäajalla. Laukaan kunnan taseessa oli kertyneitä alijäämiä 2,7 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen BKT:n kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana ollut negatiivinen kolmena vuotena ja vuodelle 2014 BKT:n ei edelleenkään ennusteta kasvavan. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kansantalouden kokonaistuotanto laskee kolmena vuotena peräkkäin. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi arvioidaan 1,2 %. Vuonna 2015 Suomen kansantaloudessa yksityisen kulutus lisääntyy hieman. Ulkomaanviennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten Suomen markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 8,6 prosentia ja alenee hieman vuonna 2015 ja on 8,5 prosenttia. Työllisyysaste lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työllisyysasteen parantuminen perustuu erityisesti siihen, että työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä kun sinne tulee uusia. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa vuonna Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, jolloin kotimainen yksityinen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin panos talouteen pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Työttömyysasteen ennustetaan olevan vuonna 2016 yhteensä 8,2 prosenttia ja inflaation arvioidaan vuonna 2016 nousevan 1,8 prosenttiin. Korkotason ennustetaan pysyvän hyvin matalana koko taloussuunnittelukauden. Talousarvio

7 Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen ja rakenteellisen epätasapainon vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Vuoden 2015 valtion talousarviossa määrärahoiksi ehdotetaan 53,7 miljardia euroa, mikä on 0,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa ja 1 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2014 on budjetoitu lisätalousarvioesitykset mukaan lukien. Valtion talousarvioesitys on 4,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2015 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 102 miljardia euroa, mikä on 48,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustekaudella valtion alijäämän kuitenkin ennustetaan pienenevän sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Seuraavassa taulukossa on muutama keskeinen yleistä talouskehitystä kuvaava tunnusluku: Yleinen talouden kehitys (VM:n ennuste ) * 2015* 2016* Bruttokansantuote, % 0,3-8,5 3,4 2,7-0,8-1,2 0,0 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Ansiotasoindeksi, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,2 2,0 1,3 1,2 1,1 Kuluttajahintaindeksi, % 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Euribor 3 kk, % 4,7 1,2 0,8 1,4 0,6 0,2 0,2 0,3 0,5 Veroaste BKT:sta 42,9 42,7 42,4 43,6 44,0 45,4 45,7 46,0 46,2 1.4 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle 2015 Tilivuonna 2013 kuntatalous oli yhteenlaskettuna ylijäämäinen 0,4 miljardia euroa. Ylijäämäisyys johtui erityisesti verotulojen tilitysjärjestelmän uudistuksesta ja oikaisueristä, jotka toivat kunnille lisäverotuloja noin 0,7 miljardia euroa. Vaikka kuntatalous oli yhteenlaskettuna ylijäämäinen, niin kuntatalouden heikkeneminen jatkui velkaantumisen lisääntyessä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velka oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 15,6 miljardia euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 1,8 miljardia euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien velkaantuminen johtui erityisesti investoinneista, jotka pysyivät korkealla tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien nettoinvestoinnit olivat 3,6 miljardia euroa, eli noin 700 euroa asukasta kohden. Seuraavassa graafissa on kuvattu kuntien ja kuntayhtymien lainakannan kehitys. Talousarvio

8 Vuodelle 2014 kiinteistöveroa korotti 90 kuntaa ja tuloveroprosenttia 156 kuntaa. Korotusten seurauksena keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä 108 kunnassa tuloveroprosentti on vuonna 2014 vähintään 21,00 prosenttia ja 14 kunnassa vähintään 22,00 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 58 kunnassa. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat heikot. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon onnistumista, kuntien tehtävien vähentämistä ja kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi. Kuntatalouden ennustenäkymistä johtuen vuoden 2015 talousarvio laaditaan hyvin haastavassa ja vaikeassa taloudellisessa toimintaympäristössä johtuen erityisesti seuraavista syistä: 1. Suomen kansantalous on taloushistoriansa syvimmässä ja pisimmässä taloudellisessa lamassa 2. kuntien valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset ovat historian suurimmat ja kohdistuvat erityisesti vuosiin 2012 sekä 2014 ja Suomessa ja Laukaan kunnassa on alkanut merkittävä väestörakenteen ja huoltosuhteen muutos, joka jatkuu aina luvulle saakka. Kuntatalouden rahoituksen heikkoa kehitystä kuvaa hyvin se, että Laukaan kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu on vuosina 2014 ja 2015 noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun se ennen vuotta 2008 oli 3-4 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien toimintaympäristöön epävarmuutta tuovat myös monet päätetyt tai menossa olevat lainsäädännölliset uudistukset koskien kuntarakennetta, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä, valtionosuuksia, kuntalakia ja hankintalakia. Myönteinen uutinen on se, että syksyllä työmarkkinaosapuolet hyväksyivät työeläkeuudistuksesta syntyneen neuvottelutuloksen. Uudistus hillitsee eläkemenojen ja -maksujen kasvua, joten ratkaisulla supistetaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Eläkemaksut ovat keskeinen henkilöstökustannuserä, joten eläkeratkaisulla on suuri vaikutus työvoimavaltaisella kunta-alalla. Valtion budjettiesityksessä vuodelle 2015 merkittävimmät vaikutukset Laukaan kunnan talouden näkökulmasta ovat seuraavat: Työmarkkinatuki- ja palkkatukijärjestelmän uudistaminen Työmarkkinatuessa kuntien roolia korostetaan siten, että jatkossa kunta rahoittaa puolet yli 300 vuorokautta työmarkkinatuella olleiden ja 70 % yli päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Uudistuksen arvioidaan lisäävän Laukaan kunnan työmarkkinatukimaksuja euroa. Tämän lisäksi palkkatukijärjestelmän uudistus lisää työllistämisen kustannuksia euroa nykytasoon verrattuna. Valtio kompensoi työmarkkinatukiuudistusta korottamalla yhteisöveron jako-osuutta 75 miljoonaa euroa, joka lisää Laukaan kunnan yhteisöverotuloja noin euroa. Kiinteistöverotus Kiinteistöverotuksessa vuonna 2015 yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,2 % -yksiköllä, minkä arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja 34 milj. eurolla. Lisäksi vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,05 % -yksiköllä, minkä arvioidaan lisäävän verotuloja 20 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen lisäystä vastaava määrä vähennetään peruspalvelujen Talousarvio

9 valtionosuudesta kohdennetusti. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajojen korotuksesta johtuen Laukaan kunta menettää noin euroa valtionosuuksia. Sosiaali- ja terveysmaksut Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee syksyyn 2014 mennessä esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamiseksi siten, että maksukertymä nousee vuositasolla 40 miljoonaa euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaan kohdennetaan vastaavan suuruinen vähennys. Laukaan kunta menettää valtionosuuksia asiakasmaksujen korotuksesta johtuen noin euroa. Asetus on vahvistettu ja korotuksia on vain terveydenhuollon asiakasmaksuihin, ainoastaan vanhainkodin lyhytaikaishoidon maksu nousee hieman muissa sosiaalipalvelumaksuissa ei ole mitään muutosta. Kotihoidon tuen kohdentaminen molemmille vanhemmille ja päivähoito-oikeuden rajaaminen Nykyinen kotihoidontuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan vuoden 2015 elokuun alusta alkaen. Jatkossa päivähoitooikeus muuttuu osa-aikaiseksi, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Tämän johdosta kuntien kustannuksien arvioidaan vähenevän 25 miljoonaa euroa ja peruspalvelujen valtionosuuksia vähennetään 7 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus noin euroa. Oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitus ja harkinnanvaraien valtionosuus Valtio ei enää jatkossa osallistu oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen. Myöskään harkinnanvaraista valtionosuutta ei enää jatkossa myönnetä. Valtion budjettiesityksen vaikutukset Laukaan kunnan talouteen on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. 1.5 Laukaan kunnan strategia Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian 2020 valtuustokaudelle kokouksessaan Kuntastrategian lähtökohdat ja pääpainopisteet ovat: Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa Monipuolisen hyvän asumisen Laukaa Palvelujen Laukaa Taloudestaan huolehtiva Laukaa Kuntastrategian tavoitteen mukaisesti Laukaan kunnan talous on tasapainoinen, ja se turvaa kuntalaisten palvelujen saannin ja mahdollistaa kunnan toiminnan kehittämisen. Kuntastategiassa valtuustokauden taloudellisiksi tavoitteiksi asetettiin: Vuosikate kattaa vähintään poistot, kunnan taseessa ei ole kumulatiivista alijäämää, kunnan taseessa on 5-10 miljoonan euron puskuri, investointien tulorahoitus on enemmän kuin 50 % ja taloudellinen omavaraisuusaste on yli 50 %. Laukaan kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on kuntastartegiassa määritellyt tavoitteet. Talousarvio

10 1.6 Talouden tasapainottamisohjelma Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma Tasapainottamisohjelman tavoitteeksi asetettiin tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapainolla tarkoitettiin sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tasapainottamisohjelmassa verorahoitusennuste oli laadittu nykyisillä verotulo- ja valtionosuusennusteilla siten, että vuodelle 2015 oli suunniteltu 1,0 prosenttiyksikön korotus tuloveroprosenttiin. Tasapainottamisohjelman jatkaminen on perusteltua, sillä vuoden 2013 tilinpäätöksessä kertyneitä alijäämiä oli edelleen -2,7 miljoonaa euroa, valtionosuusmenetykset vuosille ovat vuositasolla 5,8 miljoonaa euroa, ikääntymisestä johtuvat talouden kustannuspaineet lisääntyvät tulevina vuosina ja kunnanvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti kunnan kumulatiivinen ylijäämätavoite on 5-10 miljoonaa euroa. Näistä syistä johtuen vuoden 2015 talousarviossa tasapainottamisohjelmaa jatketaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Talousarviovuoden 2015 tasapainottamisohjelma koostuu neljästä kokonaisuudesta: 1. Käyttötalouden tasapainottaminen. Käyttötalouden sopeuttaminen koskettaa kaikkia hallintokuntia ja palveluita, mutta suhteellisesti eniten keskushallintoa, vapaa-ajan lautakunnan ja teknisen lautakunnan alaisia palveluita. Käyttötalouden sopeuttamisella tarkoitetaan ensisijaisesti toimintakulujen supistamista, mutta myös joitakin asiakasmaksujen korotuksia. Vuonna 2015 jatketaan tiukkaa henkilöstöpolitiikka siten, että vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämistä jatketaan tehtävänkuvia uudelleen määrittelemällä. Sijaiskustannuksia vähennetään erityisesti rajoittamalla lyhytaikaisia sijaisuuksia ja päättyviä muita määräaikaisia palvelussuhteita ei lähtökohtaisesti täytetä kuin erityisperustein. Myös henkilöstöetuuksia karsitaan vuonna Käyttötalouden sopeuttamistoimet vuodelle 2015 ovat yhteenlaskettuna noin 1,0 miljoonaa euroa. 2. Veroratkaisu. Vuoden 2015 talousarvio sisältää tasapainottamisohjelman ja taloussuunnitelmaan mukaisen 1,0 prosenttiyksikön korotuksen tuloveroprosenttiin. Lisäksi talousarvioesitys sisältää 0,1 prosentin yleisen, vakituisen asuinrakennuksen ja muun asuinrakennuksen kiinteistöveron korotukset, koska valtio on korottanut kiinteistöverojen vaihteluväliä ja vähentänyt korotusta vastaavan määrän valtionosuuksista. Veronkorotuksilla kerätään yhteensä noin 3,0 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Tuloveron korotus lisää euroa vuodessa ansaitsevan verorasitusta noin 20 euroa kuukaudessa ja kiinteistöveron korotus kiinteistöverovelvollisen verorasitusta keskimäärin noin 8 euroa kuukaudessa. Kunta menettää valtionosuuksia 5,8 miljoonaa euroa vuositasolla vuoteen 2017 mennessä johtuen valtionosuuksien leikkauksista ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Kunnan tulorahoituspohjan turvaamiseksi valtionosuusmenetyksistä puolet korvataan veronkorotuksilla. Tavoitteena on, että vuodelle 2015 tehdään koko valtuustokautta koskeva veroratkaisu ja menotalouden suunnittelu sopeutetaan siihen. 3. Omaisuuden realisointi. Omaisuuden realisointia jatketaan sellaisen omaisuuden osalta, joka ei ole välttämätöntä kunnan kehittämisen ja palvelujen järjestämisen kannalta. Vuonna 2015 realisoidaan Heikkilän metsäpalsta Jyväskylän alueelta, kiinteistörealisointeja jatketaan strategian mukaisesti ja asunnoista luovutaan vapautumisen yhteydessä. 4. Rakenteelliset uudistukset ja toimintatapojen kehittäminen. Kunnan organisaatiorakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan. Uutena kohteena vuonna Talousarvio

11 2015 selvitetään vesilaitostoimintojen toimintatapa ja organisointi. Selvityksessä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Vuodelle 2014 on tehty 2,5 miljoonan euron käyttötalouden sopeuttamistoimenpiteet. Vuonna 2015 käyttötalouden sopeuttamista jatketaan 1,0 miljoonalla eurolla ja veroratkaisulla lisätään kunnan verotuloja 3,0 miljoonaa euroa. Vuosien 2014 ja 2015 yhteenlaskettu sopeuttaminen on siten 6,5 miljoonaa euroa. Sopeuttamistoimenpiteillä kurotaan kiinni kunnan tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino ja vastataan valtionosuusmenetyksiin. Mikäli vuoden 2015 talousarviossa onnistutaan, niin tasapainotavoite saavutetaan tilivuonna 2016 tämän hetken talousennusteilla. Talouden tasapainottamisohjelma on laadittu siten, että kunnan lakisääteiset peruspalvelut turvataan heikosta taloussuhdanteesta huolimatta. Säästötoimenpiteet kohdistuvat erityisesti palveluihin ja toimintoihin, joiden vaikuttavuus tai kattavuus on mahdollisimman vähäinen kuntalaisten näkökulmasta. Tasapainottamisen ohella vuoden 2015 aikana satsataan kunnan organisaation ja toimintatapojen kehittämiseen ja kunnan kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Kunnan rakenteita uudistavia hankkeita ovat mm. selvitys vesilaitoksen toimintamallista ja organisoinnista, Vihtavuori-Leppävesi-alueen kotihoidon palveluiden ostaminen yksityiseltä palveluntuottajalta, kotihoidon optimointilaitteiden käyttöönotto, kehitysvammaisten asumisyksikön käyttöönotto ja vakuutuksien kilpailuttaminen. Pitkän aikavälin kehittämishannkeita ovat mm. kunnan rakennemallin laadinta luonnosvaiheeseen vuoden 2015 aikana, vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin käynnistäminen Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelman laatimiseksi, yritysalueiden maanhankinta 1,3 miljoonalla eurolla, Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelman laadinta ekokoulukonseptin pohjalta ja palkkatuen kuntalisän korottaminen yrityksille ja järjestöille 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa, kun työllistetään laukaalaisia vähintään 300 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Seuraavassa on lautakunnittain yhteenveto talousarvioesitykseen sisältyvistä merkittävimmistä tasapainottamistoimenpiteistä ja toiminnallisista muutoksista suhteessa kuluvaan vuoteen: ja keskushallinto Kunnanhallituksen toimintatulot pienenevät vuoden 2014 tasosta euroa. Tulojen pienentyminen johtuu pääasiassa ICT-yksikön sisäisten veloituksien alentamisesta vuodelle 2015, palkkatukijärjestelmän muutoksesta ja etarvas -hankkeen päättymisestä vuoden 2014 loppuun. Toimintakulut ovat euroa pienemmät johtuen säästötoimenpiteistä ja laajakaista kaikille hankkeen päättymisestä vuoden 2014 syksyllä. Kunnanhallituksen toimintakate on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä -4,1 miljoonaa euroa eli euroa (-0,5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palkkatuen kuntalisä yrityksille ja järjestöille nostetaan 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa. Yrityksille ja yksityisille työnantajille kuntalisä maksetaan niiden työllistäessä vähintään 300 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Järjestöille ja yhdistyksille tuki maksetaan niiden työllistäessä palkkatukeen oikeutettuja työttömiä. Vuonna 2014 tehdyn ICT-yksikön organisaatiomuutosten johdosta ja muiden tehostamistoimenpiteiden johdosta ICT -yksikön sisäistä laskutusta alennetaan -10,0 %, eli noin euroa, koko kunnan tasolla vuodelle Taloushallinnon tulospaikan taloutta on sopeutettu vuodelle 2015 yhteensä euroa. Sopeuttaminen on tehty vähentämällä Talousarvio

12 taloushallinnon henkilöstömäärä yhdellä henkilöllä. Lisäksi kunnan pankkipalvelut on kilpailutettu ja keskistetty yhteen pankkiin, joka on tuonut taloudellisia säästöjä pankkipalvelumaksuihin ja toisaalta lisännyt kunnan maksuliiketililtä saamia korkotuottoja. Vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2015 aikana. Henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaseteleitä leikataan määräaikaisesti -25 %. Yksilöllistä kohdennettua hyvinvointivalmennusta ei jatketa. Henkilökunnan kesänviettopaikkojen (Lohela ja Kansanaho) ylläpito lopetetaan. Henkilökunnan jumpat lopetetaan. Keski-Suomen liiton jäsenmaksu alenee maakuntavaltuuston päätöksen mukaisesti euroa. Laajakaista kaikille hankkeen rahoitus päättyy, sillä hanke valmistuu syksyllä Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toimintaa täsmennetään ja sille laaditaan toimintastrategia vuoden 2015 aikana. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan toimintatulot ovat (1,3 %) enemmän ja toimintakulut 1,5 miljoonaa euroa enemmän (2,7 %) kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen kasvu johtuu erityisesti erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja työmarkkinatuen kuntaosuudesta. Sosiaalipalvelut Uusi vuonna 2015 voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki tuo asiakkaille uusia subjektiivisia oikeuksia ja kunnille uusia tehtäviä. Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Kunnille tulee velvoite järjestää vanhemman ja lapsen valvotut tapaamiset tarvittaessa. Lakiin sisältyy uusi nuorisopalvelutakuu ja kunnille tulee velvoite järjestää sosiaalista kuntoutusta ja kaikille asiakkaille tulee nimetä vastuutyöntekijä. Uusi laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta velvoittaa kunnan, Kelan ja TE-toimiston arvioimaan pitkäaikaistyöttömän yhteispalvelun tarpeen ja asiakkuus tulee aloittaa työvoiman palvelukeskuksessa intensiivisellä pitkäkestoisella kartoitusjaksolla. Työttömyysturvalain muutoksella siirretään kuntien rahoitusvastuulle päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työmarkkinatuista 50 % ja 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuista 70 %. Tämä ja työttömyyden kasvu yhdessä lisäävät kuntien työmarkkinatukiosuuksia Kelalle vuoden 2014 talousarvoon verrattuna n euroa. Sosiaalitoimi osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ESR- rahoitteiseen sosiaalisen kuntoutuksen hankkeeseen vuosina Lokakuussa 2014 käynnistyy uuden kehitysvammaisten autetun asumisen ryhmäkodin rakentaminen. Toiminta käynnistyy lokakuussa 2015, jolloin ryhmäkodin paikkaluku nousee nykyisestä kahdeksasta 15:een ja tarvittava henkilöstölisäys on neljä työntekijää. Kehitysvammaisten asumisen toisen vaiheen hankesuunnittelu on myös käynnistetty ja hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi ohjatun asumisen 12-paikkainen ryhmäkoti vuonna Terveyspalvelut Erikoissairaanhoitoon varaus vuodelle 2015 on 1,1 miljoonaa euroa suurempi vuoden 2014 talousarvioon verrattuna, yhteensä euroa ja muutosprosentti on 5,7. Perusterveydenhuollon palvelujen ostoihin seututerveyskeskuksesta vuodelle 2015 on varattu euroa, missä on kasvua tämän vuotiseen 2,8 %. Perusterveydenhuollon toimintaan ei vuodelle 2015 esitetä merkittäviä muutoksia. Lääkäritilanne Laukaassa on parantunut ja sen oletetaan myös jatkuvan hyvänä. Päiväaikana tapahtunut lääkärikäyntien määrän nousu on ollut Talousarvio

13 päivystyskäyntien määrän laskua suurempi, joten kokonaiskäyntimäärä on hieman noussut. Lauantaiden ja sunnuntaiden päivystystyyppisen toiminnan lyhentämismahdollisuus kahdella tunnilla klo 18:aan selvitetään. Laukaalaisten suunterveydenhuollon perushoidon palvelut Tellervonkadun hoitolasta on tavoitteena siirtää Laukaan terveysasemalle. Laukaan terveyskeskussairaalan toiminta jatkuu 22 -paikkaisena. Vanhusten palvelut Niille iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen, nimetään vastuutyöntekijä sekä sairaaloista kotiuttamiseen nimetään yhdyshenkilö lain edellyttämällä tavalla. Vanhusten palveluiden osa-aikaisen kotiutushoitajan toimi muutetaan kokopäiväiseksi. Yksityinen sosiaalipalvelujen tuottaja hoitaa Vihtavuori-Leppävesi - alueen kotihoidon palvelut vuoden 2015 alusta. Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjusjärjestelmä ns. optimointi ja mobiililaitteet. Järjestelmä järkeistää mm. henkilöstöresurssin käyttöä sekä matkoja. Vähitellen otetaan käyttöön myös sähköinen ovenavausjärjestelmä. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan, lääkkeiden annosjakelua ja kotihoidon asiakkaiden kauppapalvelujen ulkoistamista jatketaan. Selvitetään ja valitaan ateriapalvelun taloudellisin järjestämistapatapa. Lievestuoreen ryhmäkotiin järjestetään yöhoito vuoden 2015 aikana asukkaiden hoitoisuuden lisääntymisen vuoksi. Vuonna 2014 säästösyistä täyttämättä jätetyt kotihoidon vakanssit täytetään vuonna 2015, kun Vihtavuori-Leppävesi-alueen työntekijät siirretään vapautuneisiin vakansseihin. Selvitetään mahdollisuudet tarjota kotihoidon palveluja kaikkina vuorokauden aikoina. Lain edellyttämät omavalvontasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Vanhusten palvelujen toimintaohjelma uudistetaan. Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisenlautakunnan toimintatulot ovat (1,3 %) enemmän ja toimintakulut euroa enemmän (2,7 %) kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen kasvu johtuu erityisesti yksityisen hoidon tuen kasvusta ( euroa) ja vuokrakuluista ( euroa). Päivähoito ja varhaiskasvatus Kirkonkylän uusi 110 paikkainen päiväkoti otettiin käyttöön Ketomaan ja Sararannan päiväkodit muuttivat uusiin tiloihin, jolloin yhdestä vuokratilasta voitiin luopua ja samalla päiväkotiverkosto tiivistyi. Vapautuneeseen Sararannan päiväkotikiinteistöön tehdään sisäilmakorjauksia ja tarkoitus on, että Peurungan päiväkoti (Satumökki) muuttaa sinne v alussa. Satumökki on myös toiminut vuokratiloissa, joten muutos vähentää ulkopuolista vuokratilaa. Tiituspohjan koulun muutostyöt päiväkodin tiloiksi alkavat kesällä Päiväkoti korvaa nykyisen Leppäveden päiväkodin, jolloin vanhoista tiloista voidaan luopua. Muutto tapahtuu viimeistään kesällä Päivähoidossa olevien lasten määrän ennustetaan kasvavan 30 lapsella v. 2015, joista n. 63 % on kunnallisessa päivähoidossa ja 37 % yksityisessä päivähoidossa. Kasvavaan päivähoitotarpeeseen pyritään vastaamaan kerhotoiminnalla ja ohjaamalla perheitä yksityiseen päivähoitoon. Omia päivähoitopaikkoja ei ole tarkoitus lisätä. Perusopetus Perusopetuksen oppilaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 45 oppilaalla vuonna Talousarviossa on varaus kahteen uuteen opetusryhmään. Keväällä 2015 suunnitellaan perusopetuksen tuntikehys lukuvuodelle , jolloin päätetään koulukohtaisesti opetus- ja Talousarvio

14 muiden tuntien määrä. Todennäköistä on, että perusopetuksen opetustuntien määrää jouduttaneen jonkin verran vähentämään. Tässä yhteydessä tulee huomioida se, että opetustuntien määrää vähennettiin 50 viikkotunnilla lukuvuodeksi Kasvun ja oppimisen lautakunta tulee hakemaan valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen, jos haku on edelleen mahdollista. Koulunkäynnin ohjaajien määräaikaisia tehtäviä tullaan tarkastelemaan kriittisesti. Samoin sijaisten palkkaamista kiristetään. Oppilaiden koulumatkaetuuden perusteet säilyvät ennallaan (esiopetus, 1-2 lk: > 3 km ja muut oppilaat > 5 km). Oppilaiden omavastuuosuutta koulumatkoissa pyritään lisäämään. Leppäveden koulun esiopetus ja vuosiluokat 1-3 muuttavat uuteen koulurakennukseen alkaen ja Leppäveden tilaelementtikoulu siirretään kesän 2015 aikana Vihtavuoren koululle. Näillä muutoksilla kaikilla kouluilla riittää koulutilat lukuvuonna eikä muita laajennuksia tarvita. Vihtavuoren koululla joudutaan tekemään muutostöitä koulun ruokasalissa ja keittiössä sekä jonkin verran aineluokissa, jotta opetus voidaan kasvavan oppilasmäärän vuoksi asiallisesti järjestää. Vihtavuoren koulun hankesuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Talousarviossa on varauduttu siihen, että opetus jatkuu edelleen Vuontee, Tarvaalan ja Savion kouluilla ja että aluekoulun perustamista siirretään kouluverkkopäätöksessä tavoitellusta aikataulusta Ekokoulu-konseptin suunnittelun vuoksi. Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelman laadintaa jatketaan kouluverkkopäätöksen mukaisesti ja suunnitelma laaditaan vuoden 2015 aikana siten, että se on kunnanvaltuuston hyväksyttävänä vuoden 2015 lopussa. Hankesuunnitelma sisältää aluekoulun toteuttamisen Ekokoulu-konseptin mukaisena. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt ja v aikana laaditaan kunta- ja koulukohtaisen opetussuunnitelmat eri oppiaineisiin. Uudet opetussuunnitelmat otetaan vaiheittain käyttöön alkaen. Myös perusopetuksen tuntijako muuttuu. Valtioneuvosto on päättänyt tuntijaosta ja koulutuksen järjestäjän tehtävänä on laatia ja päättää vuosiluokkakohtainen opetuksen tuntimäärä eri oppiaineisiin. Kunnanvaltuusto tekee tästä päätöksen syksyllä Toisen asteen koulutus (Laukaan lukio) Toisen asteen koulutukseen on kohdistumassa useita muutoksia. Opetusministeriön päätöksellä lukiokoulutuksen ylläpitämisluvat puretaan ja ne tulevat uudelleen haettavaksi vuoden 2015 aikana. Tämä vaatii suunnittelua ja uutta ajattelua sekä yhteistyön rakentamista usean, lähinnä keskisuomalaisen, toimijan kanssa. Keski-Suomen liitto on käynnistänyt lukiokoulutuksen rakenteellista kehittämistä koskevan työn syksyllä 2014, jolla valmistaudutaan uusiin järjestämislupakriteereihin. Ylioppilaskirjoitukset ovat muuttumassa sähköisiksi syksystä 2016 alkaen, joka edellyttää sekä teknisen toteutuksen että sisältöjen vahvaa suunnittelua. Lisäksi lukiokoulutusta koskeva uusi tuntijako ja opetussuunnitelmauudistus ovat valmisteilla. Laukaan lukion jatkaa vahvaa toisen asteen yhteistyötä toisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, POKE). Laukaan lukion opiskelijamäärät tulevat todennäköisesti olemaan nykyisellä tasolla ( opiskelijaa). Vapaa-ajan lautakunta Talousarvio

15 Vapaa-ajan lautakunnan toimintatulot ovat (-13,7 %) ja toimintakulut euroa vähemmän (-6,2 %) kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Vapaa-ajan lautakunnan toimintakate on euroa (-4,2 %) alempi kuin vuonna Valtuuston talousarviopäätöksen 2014 mukaan irtisanottiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän/ Jyväskylän ammattiopiston sopimus Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu siten, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymän/jyväskylän ammattiopiston kanssa neuvotellaan uusi sopimus musiikin taiteen perusopetuksesta. Uudella sopimuksella turvataan Jyväskylän ammattiopistossa opiskelevien opintojen jatkuvuus ja saavutetaan samalla taloudellisia säästöjä. Kansalaisopiston talousarvio on euroa pienempi kuin vuoden 2014 tarkistettu talousarvio. Kurssien minimiosallistujamäärä on nostettu 7:stä 8:aan opiskelijaan ja se tulee vaikuttamaan kurssien toteutumiseen. Kurssimaksuja on nostettu ja lisäksi lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen kurssimaksuja nostetaan syksystä Lievestuoreen setlementti Ry:n avustusta korotetaan euroon. Korotuksella edistetään laukaalaisten kansalaisopistomaksujen yhdenvertaisuutta sekä kunnan ja Lievestuoreen setlementti Ry:n yhteistoimintaa. Liikuntapaikat tulevat aikuisryhmille maksullisiksi vuoden 2015 alusta. Yhteinen Reitti II projekti päättyi Kaksi työvalmentajan työsuhdetta päättyi projektin päättyessä. Uuden ESR-rahoitteisen Työväylä hankkeen avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä laukaalaisia ja heitä autetaan siirtymään yritysmaailman palvelukseen. Hankkeen päättyminen pienentää kunnan ulkopuolisia toimintatuottoja. Vihtavuoren vapaa-aikaohjaajan tointa ei täytetty vuonna Hänen tehtäviään on jaettu. Kaikkien nuorisotalojen aukioloaikoja on supistettu sekä kerhotoimintaa on vähennetty. Nuorten aloitekanavan ylläpidosta on luovuttu. Kirjastotoimen talousarvio on euroa pienempi kuin vuoden 2014 tarkistettu talousarvio. Kirjasto aloittaa e-kirjojen hankinnan. Myös muiden verkkoaineistojen tarjontaa lisätään ja niihin osoitetaan osa aineistorahoista. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käyttötaloutta on edelleen sopeutettu karsimalla sellaisia menoja, joihin osaston toiminnalla voidaan vaikuttaa. Lautakunnan tulot koostuvat pääasiassa maan ja metsänmyynnistä sekä lupa- ja palvelumaksuista. Metsäomaisuutta hakataan ja hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Sähköistä metsäsuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti tehtyjen toimenpiteiden mukaan. Maanmyyntitulot on arvioitu rakennettavissa olevan tonttivarannon mukaan. Suunnitelmissa ei ole avata uusia asuin- ja yritysalueita vuonna 2015, koska vuonna 2014 tehtiin mittavia investointeja uusien alueiden kunnallistekniikkaan. Lisäksi yleinen tonttimarkkinatilanne on edelleen huono. Kaikki lupa- ja palvelutaksat tullaan tarkistamaan ja tarvittaessa korottamaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan toimintakate on 0,25 miljoonaa euroa parempin kuin vuoden 2014 talousarvio. Maankäytön tulosyksikön näkökulmasta merkittävimpänä toimenpiteenä on koko kunnan kattavaa rakennemalli, jonka tavoitevuosi on Rakennemallilla muodostetaan kunnan maankäytön kehittämisen raamit ja esitetään painopistealueet suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Tavoitteena on, että rakennemalli etenee vuoden 2015 aikana vaihtoehtojen tarkastelun kautta luonnosvaiheeseen. Mallin toteuttamiseksi laaditaan toimenpidesuunnitelma, Talousarvio

16 joka ohjaa ja aikatauluttaa mm. kaavoitushankkeita ja kohdistaa resurssit kohteisiin, jotka ovat kunnan kehittämisen kannalta ensisijaisia. Maankäytönsuunnittelun osalta laaja-alaisimmat, strategisesti merkittävimmät hankkeet käsitellään jatkossa valtuustokausittain hyväksyttävässä kaavoitusohjelmassa. Pienemmät kaavahankkeet käsitellään vuosittain kunnanhallituksen hyväksymässä kaavoituskatsauksessa. Keväällä 2015 käynnistetään vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi Kirkonkylän kehittämissuunnitelman laatimiseksi. Tavoitteena on suunnitella taajamakeskustan maankäyttöä ja toimintoja siten, että keskusta säilyy elävänä ja kehittyy houkuttelevana kauppapaikana, viihtyisänä asuinympäristönä sekä monipuolisten palvelujen tarjoajana. Suunnitteluprosessia varten pyritään saamaan rahoitusta kunnan ulkopuolelta. Suunnitelman valmistumisen jälkeen käynnistetään keskustan kehittämiseksi tarvittavat kaavaprosessit. Kunnan talouden tasapainottamiseksi kunta luopuu sellaisesta kiinteästä omaisuudesta, joka ei ole kunnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta tai palvelutuotannon järjestämisen kannalta välttämätöstä. Siksi maaomaisuuden myyntituloissa on otettu huomioon Laukaan kunnan omistaman, Jyväskylän kaupungin alueella sijaitsevan, metsätilan Heikkilä myyminen. Tilan myymisestä on arvioitu saatavan euron kirjanpidollinen voitto. Tilan kirjanpitoon merkitty tasearvo on euroa. Rakennusvalvonnan tulosyksikkö käynnistää vuoden 2015 aikana hankesuunnittelun, jossa kartoitetaan rakennusvalvonnan arkiston digitointia ja sähköistämistä sekä sen edellyttämiä toimenpiteitä ja kustannuksia. Myös sähköiseen lupa-asiointiin siirtymistä valmistellaan. Investoinneissa on esitetty kaavoitus- ja rakennuslautakunnan osalta raakamaan hankintaan määrärahavaraus. Yritysalueiden maanhankintaan on varattu vuoden 2015 talousarviossa 1,3 miljoonaa euroa. Muuhun maapolitiikan mukaiseen maanhankintaan on varattu euroa. Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveydenhuolto on Laukaa-Konnevesi-Äänekoski alueen kunnallinen eläinlääkintä-, eläinsuojelu-, eläintautien vastustamis- ja terveysvalvontaviranomainen, jonka resursointi on lakisääteistä. Nykyinen ylikunnallinen toimintamalli on edullinen mukana oleville kunnille. Vuoden 2015 talousarviossa ja taloussuunnittelukaudella lähdetään siitä, että kustannukset pystytään pitämään vuoden 2014 tasolla. Mukana olevat kunnat maksavat oman osuutensa toiminnan aiheuttamista kaikista kustannuksista. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan toimintatuotot kasvavat 1,3 miljoonaa euroa (8,7 %) ja toimintakulut 0,5 miljoonaa euroa (3,1 %). Toimintatulojen kasvuun vaikutta erityisesti lisääntyneet toimitilat sekä arvio kunnan ulkopuolisista vuokratuloista ja myyntivoitoista. Tekniseltä osastolla on tulevana vuonna haasteena uuden organisaatiomallin käyttöönotto yhdyskuntatekniikan ja tilapalvelun tulosyksiköissä. Yhdyskuntatekniikan yksikköön on valittu yhdyskuntatekniikan päällikkö, joka toimii tulosyksikön päällikkönä yhdyskuntatekniikan kunnossapidossa, yhdyskuntatekniikan rakentamisessa ja vesihuoltolaitoksella. Vesihuoltolaitoksen toimintamallista ja organisoinnista tehdään selvitys vuoden 2015 aikana. Selvityksessä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Vesihuollon toimintatuotot kasvaa veden myynnin volyymin kasvun seurauksena ja hinnoitteluun sisältyy 4 % hintojen korotus. Talousarvio

17 Kunnan asiointiliikennettä supistetaan vuonna 2015 yhdistämällä vähäkäyttöisiä reittejä ja yksityistieavustuksia leikataan euroa. Hallinnon tehtävissä hyödynnetään eläkepoistumaa tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Henkilöstövähennys vuonna 2015 on 1 henkilötyövuosi. Vuodelle 2015 ruokapalveluyksikön yksikköhinnat pidetään vuoden 2014 tasolla ja tilapalvelun yksikköhintoja alennetaan -2 %. Mm. kunnossapidon määrärahoja alennetaan määräaikaisesti euroa, koska kiinteistöjä puretaan ja laajat sisäilmakorjaukset on pääsääntöisesti tehty. Tilapalvelun talousarvioon sisältyy euroa arvioituja myyntivoittoja kiinteistöjen realisoinnista, jotka eivät ole palvelututannon kannalta välttämättömiä. Lievestuoreen jätevesiratkaisu suunnitellaan ja päätetään vuoden 2015 aikana ja investointi toteutetaan vuoden 2016 aikana. Laukaan sataman vetovoimaisuutta kehitetään. 1.7 Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään Taloudelliset tavoitteet vuoden 2015 talousarviossa ovat seuraavat: vuosikate nostetaan yli 6,0 miljoonan euron tasolle tilikauden tulos on + 1,0 miljoonaa euroa ja investointien omahankintameno on 17,2 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet huomioituna 15,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden loppusumma eli toimintakate on 91,2 miljoonaa euroa. Se on 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä, mutta 1,0 miljoonaa euroa (1,1 %) enemmän kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Käyttötalouden toimintatuotot kasvavat 1,1 miljoonaa euroa (4,2 %) toimintakulut kasvavat 2,1 miljoonaa euroa (1,8 %) vuoden 2014 muutetusta talousarviosta. Toimintakulujen kasvusta 1,1 miljoonaa euroa johtuu erikoissairaanhoidon palveluista, 0,4 miljoonaa euroa perusterveydenhuollon palveluista, inflaatiosta 0,5 miljoonaa euroa, työehtosopimuksien mukaisista korotuksista 0,25 miljoonaa euroa. Lisääntyneiden tilojen ylläpito- ja pääomakulut lisäävät talousarviolaskelmissa sekä tuloja että menoja 0,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 investointien bruttomenot ovat yhteensä 17,2 miljoonaa euroa ja investointeihin arvioidaan saatavan kunnan ulkopuolisia rahoitusosuuksia 1,7 miljoonaa euroa. Investointien määrä laskee vuoden 2014 muutetun talousarvion tasosta 0,7 miljoonaa euroa. Investointason suunniteltua vähäisempi lasku johtuu siitä, että osa vuodelle 2014 suunnitelluista investoinneista on lykkääntynyt vuosille 2015 ja Lisäksi investointien kokonaissuummaa lisää Koti-Kuuselan hankesuunnitelman hyväksyminen uudisvaihtoehdon pohjalta. Investointitaso laskee tavoiteltuun 10 miljoonan euron tasoon vuonna Talonrakennuksen investointien määrärahat vuodelle 2015 ovat noin 10 miljoonaa euroa. Suurin muutos aiempiin taloussuunnitelmiin on Tiituspohjan koulun uudisrakentamisen vaiheiden 1. ja 2. yhdistäminen ja yhdistymisestä aiheutunut vanhan koulurakennuksen peruskorjauksen aikaistuminen vuodella. Koulun peruskorjauksessa tilojen käyttötarkoitus muutetaan päiväkodiksi. Tiituspohjan koulun uudisrakennuksen tarkennettu määrärahatarve vuodelle 2015 on 4.4 miljoonaa euroa ja peruskorjauksen 1,2 miljoonaa euroa. Kehitysvammaisten autetun asumisen -hankkeen määrärahatarve vuodelle 2015 on 2,0 miljoonaa euroa ja paloaseman 1,7miljoonaa euroa. Nämä neljä talonrakennushanketta muodostavat vuoden 2015 investoinneista yli puolet. Valtuuston kouluverkkopäätöksen mukainen Vuonteen aluekoulun toteuttaminen tehdään ekokoulu Talousarvio

18 konseptin pohjalta. Vuodelle 2015 suunnittelua varten varataan bruttona euroa ja vuodelle 2016 toteuttamista varten 2,0 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksien määräksi on arvioitu 1,1 miljoonaa euroa. Määrärahavarausta täsmennetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen, joka on tarkoitus tuoda päätettäväksi syksyllä Yhdyskuntatekniset investoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, josta liikennealueinvestoinnit 1,7 miljoonaa euroa ja puistojen ja yleisten alueiden investoinnit 0,1 miljoonaa euroa. Vesihuoltolaitoksen verkoston saneeraus- ja uudishankintainvestoinnit ovat 1,4 miljoonaa euroa. Lievestuoreen jätevesiratkaisun toteutukseen on varattu suunnitelmavuodelle 2016 yhteensä 3,0 miljoonaa euroa ja suunnitelmien ja selvitysten täydentämiseen vuodelle 2015 yhteensä euroa. Vuodelle 2016 tehtyä varausta täsmennetään hyväksytyn hankesuunnitelman perusteella lopulliseen investointiohjelmaan. Tavoitteena on tuoda hankesuunnitelma kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Maan hankinnan investointeihin on varattu 2,0 miljoonaa euroa, josta yritysalueiden hankintaan on kohdennettu 1,3 miljoonaa euroa ja muuhun maapoliittisen ohjelman mukaiseen hankintaan 0,7 miljoonaa euroa. Irtaimen omaisuuden hankintoihin on varattu 0,8 miljoonaa euroa, joka koostuu lähinnä ICT laitehankinnoista ja valmistuvien kiinteistöjen kalustamisesta. Investoinneista johtuen Laukaan kunnan lainamäärä kasvaa vuoden 2015 aikana 8,3 miljoonaa euroa ja tulee olemaan vuoden 2015 lopussa yhteensä 77,8 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Laukaan kunnan lainakannassa on mukana Laukaan vuokrakodeille välitetty antolaina. Ilman kuntakonsernin sisäistä rahoitusjärjestelyä kunnan lainakanta olisi vuoden 2015 lopussa 9,1 miljoonaa euroa vähemmän eli noin euroa asukasta kohden. Kunnan väestönkasvu on ollut voimakasta läpi 2000-luvun. Laukaan kunnan väkiluku on kasvanut tällä vuosituhannella henkilöllä. Vuoden 2015 talousarviossa Laukaan väkiluvun on arvioitu olevan vuoden lopussa henkeä. Seuraavissa graafeissa on kuvattu keskeisten talouden tunnuslukujen kehitys miljoonina euroina vuosina Vuosien luvut perustuvat tilinpäätöksiin, 2014 vuoden luvut muutettuun talousarvioon ja vuosien luvut talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Talousarvio

19 Laukaan kunnan vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen kehitys. Laukaan kunnan tilikauden tuloksen ja kertyneiden yli-/alijäämien kehitys. Talousarvio

20 Laukaan kunnan lainakannan muutos vuodessa ja lainakannan määrä vuoden lopussa Verotulot Veroratkaisulla on merkittävä vaikutus talouden kannalta, sillä kunnan tulopohjasta 60 % kertyy verotuloista. Talousarvio 2015 on laadittu taloussuunnitelman mukaisella 1,0 prosenttiyksikön tuloveroprosentin korotuksella sekä 0,1 prosentin yleisen, vakituisen asuinrakennuksen ja muun asuinrakennuksen kiinteistöveron korotuksilla, koska valtio on korottanut kiinteistöverojen vaihteluväliä ja vähentänyt korotusta vastaavan määrän valtionosuuksista. Seuraavassa taulukossa on eritelty verolajeittain vuoden 2015 talousarvion verotuloarvio. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 3,6 miljoonaa euroa eli 5,8 %. Kasvusta 2,5 miljoonaa euroa selittyy tuloveroprosentin korotuksesta, 0,6 miljoonaa euroa kiinteistöverojen korouksesta ja 0,5 miljoonaa euroa (0,7 %) luonnollisesta kasvusta vuoden 2014 talousarvioon nähden. VEROTULOARVIO TA 2015 TILIVUOSI TA 2014 TA 2015 % Verolaji Muutos Kunnallisvero ,2 % Yhteisövero ,3 % Kiinteistövero ,9 % VEROTULOKSI KIRJATTAVA ,8 % Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 2,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 yhteisöveroprosentti on 20 % ja kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 36,36 %. Kunta saa tämän osuuden kunnan alueella toimivien yrityksien yhteisöveron tuotosta. Mikäli yritys toimii useammalla paikkakunnalla yhteisöveron tuoton kuntaosuus jaetaan henkilöstömäärän mukaisessa suhteessa. Vuonna 2015 Talousarvio

21 kunnalle tilitetään vuosina 2013 ja 2014 maksetut yhteisöverot. Kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa + 75 miljoonaa euroa vuonna 2015 lisää. Siirto toteutetaan kuntien ryhmäosuutta nostamalla. Laukaan kunnan osuus tästä kompensaatiosta on noin euroa. Kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu alkaen. Seuraavassa taulukossa on kuvattu valtakunnallinen kiinteistöveron vaihteluväli, kiinteistöveroprosentti vuodelle 2015, muutos vuoden 2014 veroprosenttiin, kyseisen kiinteistöverolajin tuotto sekä korotuksen vaikutus kiinteistöveron tuottoon. Kiinteistöveron tuotto on vuonna 2015 yhteensä 4,6 miljoonaa euroa kiinteistöveron korotukset 0,1 prosenttiyksiköllä lisäävät kunnan kiinteistöveron tuottoa euroa. KIINTEISTÖVERON VAIHTELUVÄLI, KIINTEISTÖVERO VUONNA 2015 JA SEN TUOTTO Väli 2015 Vero 2015 Muutos Tuotto Korotus, Yleinen kiinteistövero 0,80-1,55 1,10 0, Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,37-0,80 0,60 0, Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,60-1,35 1,20 0, Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 1,00-3,00 3,00 0, Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00-1,35 1,10 0, Voimalaitoksen kiinteistövero 0,60-2,85 2,85 0, YHTEENSÄ Kunnanvaltuusto teki vuoden 2015 veroratkaisun kokouksessaan Tavoitteena on, että vuodelle 2015 tehdään koko valtuustokautta koskeva veroratkaisu ja menotalouden suunnittelu sopeutetaan siihen. Vuosina 2016 ja 2017 verotulojen kasvuksi arvioidaan 2,0-3,0 % vuodessa Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu alkaen eduskunnan päättämän uuden valtionosuuslain mukaisesti. Uudistuksessa järjestelmästä poistetaan nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa on jatkossa 8 määräytymisperustetta (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) ja lisäosissa 3 määräytymisperustetta (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualue ja työpaikkaomavaraisuus). Nykyisessä järjestelmässä määräytymisperusteita on 48 kappaletta. Uuden järjestelmän laskennalliset kustannukset määräytyvät 95 prosenttisesti ikäryhmien ja sairastavuuden perusteella. Lisaksi uudistuksessa korotetaan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100 prosenttiin. Tasauslisäksi otetaan 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon erotuksesta. Tasausvähennystä muutetaan niin, että se on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Tasausjärjestelmän uudistamisessa valtionosuusjärjestelmän painopistettä siirretään peruspalvelujen valtionosuudesta tasausjärjestelmään 670 miljoonaa euroa. Merkittävä uudistus on myös se, että kustannustenjaon tarkistus tehdään uuden lain mukaan vuosittain vuodesta 2016 alkaen. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti alenee 4,15 Talousarvio

22 prosenttiyksikköä ja on 25,42 % vuonna Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 74,58 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusprosentti on 29,32 %. Valtionosuusprosentin aleneminen johtuu yksikköhintojen muutoksista ja erityisesti ammattikorkeakoulujen kuntarahoitusosuuden poistumisesta kustannusneutraalisti. Vapaan sivistystyön koulutuksessa valtionosuusprosentti on 57 %. Valtionosuusjärjestelmään perustuva valtionrahoitus on kunnille yleiskatteellista korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka kohdentamisesta kunnan sisällä päättää kunta itse. Uuden valtionosuusjärjestelmän johdosta Laukaan kunnan valtionosuudet tulevat vähentymään vuonna 2015 yhteensä -29 euroa/asukas eli 0,5 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Laukaan kunnan valtionosuuksien kasvua pienentävät valtioonosuusjärjetelmän uudistamisen lisäksi merkittävästi valtiontalouden sopeutustoimet. Valtionosuuksiin tehtävistä leikkauksista on päätetty hallitusohjelmassa sekä vuosien 2012, 2013 ja 2014 kehysriihien yhteydessä. Päätetyt valtionosuusleikkaukset tulevat voimaan asteittain vuosina ja ne pienentävät kuntasektorin valtionosuuksia yhteensä 1,5 miljardia euroa eli 15 %. Kun kaikki päätetyt asteittain toteutettavat valtionosuusleikkaukset ovat voimassa vuonna 2017, niin Laukaan kunta menettää valtionosuuksia 5,3 miljoonaa euroa vuositasolla. Leikkaukset kohdistuvat suurimmillaan vuosiin 2012 sekä 2014 ja Seuraavassa taloukossa on kuvattu valtionosuuksien leikkauksien vaikutukset Laukaan kunnan talouteen. Valtionosuuksien leikkaukset LAUKAAN KUNTA, M Yhteensä Hallitusohjelma -2,1-2,2-2,2-2,2-2,2-2,2-13,1 Kehysriihi ,4-0,9-1,7-1,7-1,7-6,5 Kehysriihi ,8-0,6-0,7-0,9-3,1 Kehysriihi ,4-0,4-0,4-1,1 YHTEENSÄ -2,1-2,6-3,8-4,9-5,0-5,3-23,7 - muutos ed. vuoteen -0,4-1,3-1,0-0,2-0,2 Laukaan kunnan valtionosuuksia korottaa asukasluvun kasvu, valtionosuuslain mukaiset indeksikorotukset, laajentuneisiin tehtäviin liittyvät lisäykset ja verovähennysten kompensaatio valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusperusteissa tapahtuvat muutokset on huomioitu talousarvion 2015 valtionosuusarviossa. Valtionosuusarvio vuodelle 2015 on 32,7 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 1,3 % eli 0,4 miljoonaa euroa. Vuosina 2014 ja 2015 valtionosuudet pienenevät yhteenlasketusti 24 euroa asukasta kohden. Ilman valtionosuusleikkauksia ja järjestelmän uudistamista valtionosuuksien kasvu olisi vuonna 2015 yhteensä 1,5 miljoonaa euroa enemmän. Talousarvio

23 VALTIONOSUUDET (1000 ) Muutos 2014/2015 TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , , , , ,0-11,2 % Verotuloihin perustuva tasaus 6 514, , , , ,1 50,0 % Järjestelmämuutostasaus -78,4-78,4-78,4-78,4 0,0 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet , , , ,7 709,5-17,3 % YHTEENSÄ , , , ,0 415,6 1,3 % muutos, 558,0-259,1 415,6 Vuodesta 2016 lähtien valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan noin 2 % vuosittain, sillä päätöksien mukaisesti valtionosuusleikkaukset eivät ole yhtä suuria kuin vuosina 2014 ja 2015 ja vuodesta 2016 alkaen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Seuraavassa graafissa on kuvattu valtionosuuksien kehitys miljoonina euroina vuosina Graafista käy ilmi valtionosuuksien leikkauksien vaikutus valtionosuuksien kehitykseen vuosina : Laukaan kunnan valtionosuuksien kehitys Rahoitustulot- ja menot Rahoitustulot- ja menot koostuvat korkotuloista, muista rahoitustuloista, korkkomenoista ja muista rahoitusmenoista. Korkotuloiksi on arvioitu euroa, josta pääosa muodostuu Laukaan vuokrakodit Oy:lle myönnetyn antolainan koroista. Rahoitustuloiksi arvioidaan euroa, josta puolet on vesilaitokselta perittävää 5 prosenttiyksikön korkoa jäännöspääomasta ja loput osinko-, pääomanpalautus- ja peruspääoman korkotuottoja. Talousarvio

24 Korkomenoarvio on euroa ja se perustuu talousarvion mukaiseen lainakannan kasvuun ja peruspalveluohjelman mukaiseen arvioon maltillisesta korkokehityksestä. Muut rahoitusmenot sisältävät vesilaitoksen maksaman jäännöspääoman koron. Peruspääoman korko on sisäinen erä, joka eliminoituu virallisissa tilinpäätöslaskelmissa Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2015 perustuvat valtuuston hyväksymään poistosuunnitelman perusteisiin. Suunnitelman mukaiset poistot kasvavat taloussuunnitelmakaudella noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa johtuen laajasta investointiohjelmasta. Taloussuunnitelmassa tulee varautua suunnitelman mukaisten poistojen kasvuun Antolainauksen muutokset Vuoden 2015 talousarvioesitys ei sisällä antolainsaamisten lisäyksiä. Antolainasaamisten vähennykset ovat yhteensä euroa. Tästä pääosa koostuu valtuuston päättämästä Laukaan kunnan ja Laukaan vuokrakodit Oy:n välisestä rahoitusjärjestelystä, jossa kunnan myöntämällä 10,0 miljoonan euron antolainalla konvertoitiin Laukaan vuokrakoti Oy:n valtionkonttorin lainoja. Velkakirjan mukaisesti yhtiö lyhentää lainaa vuoden 2015 aikana euroa. Vuoden 2015 lopussa antolainan saldo on euroa. Muut antolaisaamisten lyhennykset koostuvat Laukaan asumispalvelusäätiön lainan lyhennyksistä Lainakannan muutokset Lainakannan muutokseksi arvioidaan vuonna 2015 yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Lainakanta on siten vuoden lopussa 77,8 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Ilman Laukaan vuokrakodit Oy:lle välitettyä rahoitusta kunnan lainakanta olisi noin euroa asukasta kohden. 1.8 Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täyttöluvat Kunnassa on hyväksytty henkilöstöstrategia KV ja henkilöstöohje KH , joita noudatetaan henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa. Tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa jatketaan vuonna 2015 talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Vakituisen henkilöstön poistumaa hyödynnetään palvelurakenteen ja tuotantotapojen muutoksissa. Tehtäväkuvaukset päivitetään aina vakanssien vapautuessa organisaation tarpeita vastaaviksi. Sijaisten käyttöä vähennetään. Erityisesti lyhytaikaisten alle 3 päivän sijaisten käyttöä rajataan. Muita määräaikaisia tehtäviä jatketaan vain perustelluissa poikkeustilanteissa. Kannustuskäytäntöä palkattomiin vapaisiin jatketaan. Laukaan kunnan henkilöstömäärä on vähentynyt 10 henkilöllä alkuvuoden 2014 aikana. Henkilöstön vähentämistä jatketaan henkilöstösuunnitelman mukaisesti henkilöstön poistumaa hyödyntäen. Vakituisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina vuoden 2014 lopussa tulee olemaan 785 henkilötyövuotta ja määräaikaisen noin 60 henkilötyövuotta. Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenot sivukuluineen ovat 39,1 miljoonaa euroa kun ne vuoden 2013 tilinpäätöksessä olivat 40,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluja on siten vähennetty 2,9 prosenttia kahdessa vuodessa, vaikka työehtosopimuksien mukaiset korotukset lisäävät henkilöstömenoja vuodessa noin 0,6 %. Seuraavassa taulukossa on kuvattu tulosyksiköittäin henkilöstön määrä henkilötyövuosina. Vuoden 2015 aikana henkilöstösuunnitelmia päivitetään aina tehtävän vapautuessa talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Talousarvio

25 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUOSINA Muut Lautakunta/ Vaki- sijaiset määrätulosyksikkö naiset aikaiset KUNNANHALLITUS 33,40 0,00 0,00 Keskushallinto 7,00 Taloushallinto 11,20 Henkilöstöhallinto 7,00 Elinkeinotoimi 1,00 Maaseutuhallinto 7,20 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 166,75 12,80 0,00 Hallinto 2,20 Sosiaalipalvelut 40,55 0,90 Vanhusten palvelut 124,00 11,90 KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA 407,63 4,60 0,00 Hallinto/koulutoimisto 7,00 0,60 Päivähoito 159,42 4,00 Esiopetus 9,01 Perusopetus 167,00 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1,34 Erityisopetus 46,73 Lukio 17,13 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 33,91 0,00 35,23 Kirjastopalvelut 12,71 Vapaa-aikatoimi 15,80 26,23 Kansalaisopisto 5,40 9,00 KAAVOITUS JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 15,45 0,00 0,00 Kaavoitus 9,10 Rakennusvalvonta 4,10 Ympäristötoimi 2,25 YMPÄRISTÖTERVEYS LAUTAKUNTA 10,75 0,30 TEKNINEN LAUTAKUNTA 117,27 3,70 3,00 Hallinto ja suunnittelu 9,00 Tilapalvelut 21,35 0,60 Yhdyskuntatekniset palvelut 14,00 2,00 Vesi- ja viemärilaitos 6,00 1,00 Puhtauspalvelut 22,98 1,85 Ruokapalvelu 35,84 1,25 Kunnallistekniset investoinnit 4,90 Talonrakennus investoinnit 3,20 YHTEENSÄ 785,16 21,40 38,23 Viran tai toimen tullessa avoimeksi sen täyttäminen tulee valmistella tarkoin yhteistyössä ao. hallintokunnan ja henkilöstöhallinnon kesken. Vakanssia ei välttämättä täytetä samalla nimikkeellä ja tehtävillä kuin aiemmin, vaan henkilöstörakennetta muutetaan työyhteisön todellisia tarpeita vastaavaksi. Vakanssien täyttölupa Ennen vakanssien täyttämistä on saatava täyttölupa. Täyttöluvan saamiseksi noudatetaan seuraavia periaatteita: Talousarvio

26 Avoimeksi tullut vakinainen virka tai toimi Kun tehtävä täytetään toistaiseksi, luvan antaa kunnanhallitus. Esitys kunnanhallitukselle tulee tehdä lautakunnan käsittelyn kautta. Valmistelu suoritetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa. Tällöin tehtävänkuvaus ja ehdot tarkistetaan. Päivitetään viran/toimen perustietolomake. Poikkeus: jos kyseisen tehtävän tarve ja em. selvitykset on tehty alle 12 kuukautta ennen esityksen tekoa ja tehtävässä ja työyksikön toiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, kunnanhallituksen täyttölupaa ei tarvita.tällöin vakanssin täyttämisessä tarvittavan harkinnan tekee vakinaisen henkilön valinnan suorittava esimies (yksi yli yhden). Esimiehen tulee kirjoittaa rekrytointipäätökseen tämä perustelu. Kun on perustellut syyt täyttää vakinainen avoimeksi tullut tehtävä määräaikaisesti rajatuksi ajaksi (muutostilanne, toiminnan uudelleenarviointi, joiden johdosta ei ole varmuutta pysyvästä tarpeesta tai tehtävän lopullisesta tehtäväkuvasta), esimiehen tulee hankkia ratkaisulle oman esimiehensä ja henkilöstöjohtajan puolto, jonka kirjaa rekrytointipäätökseen. Määräaikaiset tehtävät Kun tehtävä on luonteeltaan määräaikainen (esim. vakinaisen henkilön sijaisuus tai projektiluonteinen tehtävä), luvan antaa valinnan suorittavan henkilön lähin esimies saatuaan henkilöstöjohtajan puollon asialle. Täytön edellytyksenä on, että tarvittava henkilöstöresurssi on varattu talousarvioon. Usein toistuvissa välttämättömissä rutiininomaisissa tilanteissa tätä lupaa ei tarvita. Tällaisia ovat esim. tilanteet, joissa hoitohenkilöstöön kuuluvan sairastuttua on välttämätöntä palkata sijainen, jotta riittävä hoito turvataan. Näitä toistuvia tilanteita varten tulee olla sovittuna rekrytoinnin periaatteet ylemmän esimiehen ja henkilöstöjohtajan kanssa (sijaisten ottamisen periaatteet). 1.9 Taloussuunnitteluprosessi Vuoden 2015 talousarvio on laadittu vuoden 2013 tilinpäätöksen, vuoden 2014 talousarviomuutosten ja taloussuunnitelmakautta koskevien talousennusteiden perusteella. antoi talousarviokehyksen Lautakunnat valmistelivat talousarviokehyksen mukaiset talousarvioesitykset mennessä. Vuodelle 2014 tehtävät talousarviomuutokset päättiin kunnanvaltuuston kokouksessa ja vt. kunnanjohtajan talousarvioesitys julkaistiin Vuoden 2015 veroprosentit päätettiin kunnanvaltuuston kokouksessa ja kunnanhallitus tekee talousarvioesityksensä kunnanvaltuustolle Talousarvio hyväksytään kunnanvaltuuston kokouksessa Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat, jotka perustuvat talousarvion määrärahoihin Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja lautakuntien talousarvioesityksiin Valtion budjettiesityksen ja siihen perustuvan taloudellisen katsauksen ja peruspalveluohjelman (julkaistu ) perusteella taloutta koskevia ennusteita on voitu täsmentää ja korjata suhteessa kesäkuussa annettuun kehykseen. Seuraavassa on yhteenveto muutoksista/poikkeamista suhteessa kehykseen: Verotuloennustetta on voitu nostaa suhteessa talousarviokehykseen euroa. Tästä euroa tulee valtion budjettiesitykseen sisältyvästä työmarkkinatuen kompensaatiosta osana yhteisöverojen tilitystä. Talousarvio

27 Valtionosuusarvio tehtiin talousarviokehyksessä varovaisesti johtuen järjestelmän uudistamisesta, valtionosuusleikkauksista ja lukuisista verovähennyksistä. Valtionosuusarviota voidaan korottaa suhteessa kehykseen 0,9 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirille annettiin suunnitteluohjeeksi pysyä vuoden 2014 tasossa. Sairaanhoitopiirin budjettiesitys on Laukaan kunnan osalta 19,4 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen on 1,1 miljoonaa euroa (5,7 %). Perusterveydenhuollossa on kasvua 0,4 miljoonaa euroa kehykseen (4,0 %). Kasvun ja oppimisen lautakunta jäi esityksessään kehyksestä euroa. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta esitti euroa kehystä paremman talousarvioesityksen ja tekninen lautakunta euroa. Korkomenoarviota voidaan alentaa euroa perustuen peruspalveluohjelman mukaiseen arvioon maltillisesta korkojen kehityksestä. Suunnitelman mukaiset poistot on täsmennetty ja ne ovat 0,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin kehyksessä. Lautakuntien talousarvioesitykset olivat muutoin kunnanhallituksen asettaman talousarviokehyksen mukaiset lukuun ottamatta kasvun ja oppimisen lautakunnan talousarvioesitystä, joka ylitti talousarviokehyksen 0,7 miljoonalla euroa. Johtuen kasvun ja oppimisen lautakunnan talousarviokehyksen ylityksestä kunnanjohtajan talousarvioesitykseen on tehty seuraavat euroa lisäsopeutukset kasvun ja oppimisen talousarvioon suhteessa lautakunnan esitykseen: Toimintatuottoarviota on korjattu ylöspäin euroa, joka koostuu päivähoitomaksujen tuottoarvion korottamisesta (30.000euroa), kotikuntakorvausten tulojen määrän korottamisesta ( euroa), ja avustuksista (20.000euroa). Toimintamenoja on leikattu euroa, joka on kohdennettu asiakaspalvelujen ostoihin ( euroa) ja henkilöstö-ja muihin kuluihin ( euroa). Lisäsopeutuksella tavoitellaan sitä, että vuoden 2015 tilikauden tulos on + 1,0 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 ylijäämätavoitetta voidaan vastaavasti keventää tasapainottamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1,5 miljoonaan euroon. Teknisenä muutoksena kuntouttavan työtoiminnan tulot budjetoidaan aiheuttamisperiaatteen mukaan niille yksiköille, jotka tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Budjetoinnit muutoksella pyritään kannustamaan työtoiminnan paikkojen tarjoamista. Vuodelle 2015 on arvioitu valtion korvausta kuntouttavaan työtoimintaan euroa ja se on lautakuntien esityksissä budjetoitu sosiaalipalveluiden määrärahaan. Kuntouttavan työtoiminnan tulot on vt. kunnanjohtajan esityksessä jaettu vattipajan, koulutoimen, päivähoidon, sosiaalipalveluiden ja teknisten palveluiden kesken arvioidun paikkojen mukaan. Muutos on tekninen ja sisäisellä uudelleenkohdennuksella ei ole vaikutusta kunnan kokonaislaskelmiin Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio koostuu kolmesta osasta 1. yleisperusteluosa, 2. käyttötalousosa ja 3. investointiosa. Yleisperusteluosassa on kuvattu yleiset talouden kehitysnäkymät, Laukaan kunnan talouden pääpiirteet, tasapainottamisohjelman sisältö, kuntakonsernille asetetut tavoitteet sekä yleiset määräykset taloussuunnitteluprosessista. Käyttötalousosassa on kuvattu määrärahoittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä yleisperusteluna kuvattu sanallisesti keskeiset tekijät toiminnasta. Investointiosaan on koottu vuodelle 2015 sitovat investointimäärärahat kohteittain sekä esitetty viiden vuoden investointisuunnitelma. Taloussuunnitelmavuodet eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä. Talousarvio

28 Talousarviossa sitovia eriä määrärahojen toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli toimintakate. Investointiosassa sitovia eriä ovat investointimenot ja tulot investointikohteittain. Lisäksi sitovia eriä ovat seuraavat tuloslaskelman rivit: verotulot, valtionosuudet, rahoituserät, suunnitelman mukaiset poistot ja tilikauden tulos sekä rahoituslaskelmassa antolainojen lisäys, antolainojen vähennys sekä lainakannan muutokset. Muita valtuuston nähden sitovia eriä ovat toiminnalliset tavoitteet. Palvelukohtaiset toiminnalliset tavoitteet on korostettu tektikehyksin jokaisen hallintokunnan kohdalla. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Muut talousarviokirjan osiot, kuten sanalliset kuvaukset, tunnusluvut, graafit jne. ovat luonteeltaan yleisperustelua, joilla kuvataan palveluiden ja toiminnan pääpiirteitä ja kehitystä. Ne eivät ole sitovia eriä. Talousarvion toteutumista seurataan raportointiaikataulun mukaisesti annettavilla kuukausiraporteilla. Tilinpäätöksessä tehdään selko talousarviossa asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteden saavuttamisesta kirjanpitolautakunnan antamien yleisohjeiden mukaisesti Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuunnitelman hyväksyminen Valtuustolle tehtävä talousarviomuutos esitetään valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisella määrärahatasolla (menot/tulot/toimintakate) talousarvion valmisteluaikataulun mukaisesti. Lautakunnan on talousarviomuutosesityksessä selvitettävä, miksi tavoitteen saavuttamiseen varattuun määrärahaan tai tuloarvioon esitetään muutosta. Talousarvioon tehtäviä muutoksia on pyrittävä välttämään kohdentamalla toimintamenoja ja -tuloja määrärahan sisällä käyttösuunnitelmamuutoksilla, jotta kunnan talouden kokonaisuus olisi ennustettavaa. Lautakunnat vahvistavat käyttösuunnitelmat talousarvioon perustuen tulospaikkatasolla tulo- ja menolajeittain. Lautakunnat voivat vuoden aikana tehdä käyttösuunnitelmaan muutoksia valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Tilivelvolliset viranhaltijat voivat vuoden aikana tehdä viranhaltijapäätöksellä muutoksia taloussuunnitelmaan lautakunnan vahvistaman käyttösuunnitelman puitteissa Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet Kuntakonserni on määritelty kuntalaissa kirjanpitolain konsernimääritelmän mukaisesti. Kuntalain 16 a mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta on kunnan tytäryhteisö. Kunnalla katsotaan olevan määräysvalta toisessa yhteisössä, kun sillä on 1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö. Talousarvio

29 Kunta kirjanpitolain mukaisineen tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Laukaan kuntakonserni muodostuu Laukaan kunnasta, Laukaan vuokrakodit Oy:stä (100 %) ja Laukaan kehitysyhtiö Oy:stä (96,69 %). Laukaan Kehitysyhtiö Oy Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toiminta tilivuonna 2013 muodostui yhden teollisuuskiinteistön hallinnoinnista. Yhtiö myi kyseisen kiinteistön tilivuoden 2014 aikana. Yhtiön toiminnallisena tavoitteena on uudelleen määritellä toimintansa ja laatia uusi toimintastrategia vuoden 2015 aikana. Laukaan Vuokrakodit Oy Laukaan Vuokrakodit Oy käsittää 51 kohdetta, joissa on 701 asuntoa. Vuokratalokohteita on kunnan neljässä taajamassa. Yhtiön toimialana on hallinnoida, vuokrata ja rakennuttaa vuokra-asuntoja sekä vastata niiden ylläpidosta ja arvon säilymisestä. Tavoitteena on vastata kasvavan kunnan vuokraasuntokysyntään taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Yhtiön talouden tavoitteet vuodelle 2015: liikevaihto, tavoite 5,2 miljoonaa euroa. (vuosi ,0 miljoonaa euroa) omavaraisuusaste, tavoite 2,5 %. (vuosi ,4 %) vieras pääoma, tavoite enintään 620 e/m2. (vuosi e/m2) käyttöaste, tavoite 97 %. (vuosi ,79 %) vuokrasaamisten osuus liikevaihdosta, tavoite alle 1,7 %. (vuosi ,9) asukasvaihtuvuus, tavoite alle 30 %. (vuosi ,5 %) rakennetut asunnot kpl, tavoitteena rakentaa uustuotantoa kysynnän mukaan ja samalla luopua kohteista, joilla on heikko kysyntä. Kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma hyväksytään vuoden 2015 aikana Eritysmääräyksiä Hallintosäännön 42 mukaisesti kunnanhallituksen tulee vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintaraja, eli hankintamenon määrä jonka alittavia hankintoja ei aktivoida taseeseen vaan kirjataan hankintatilikauden käyttötalouden kuluksi. Hankintarajaksi vahvistetaan euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannusten vyörytystä käytetään keskitetysti hoidettujen palvelujen kustannusten oikeaan kohdentamiseen. Sen tarkoituksena on antaa kustannuksista oikea kuva. Vyörytyksellä ei ole vaikutusta määrärahoihin, koska vyörytyserät käsitellään laskennallisissa erissä. Toiminta on toimittajahallintokunnan budjetoitava ja yksin se vastaa määrärahan riittävyydestä. Vyörytettävät kustannukset siirretään pääsääntöisesti kerran vuodessa. Käteiskassan alitilittäjäoikeuden antaa osastopäällikkö. Päätöksessä on todettava: Kassan vastuunalainen hoitaja, Pohjakassan suuruus, Käteisen rahan enimmäismäärä, Onko oikeus käyttää tuloja menojen suorittamiseen Talousarvio

30 Lisäksi alitilittäjälle on annettava ohjeet, miten tilitys laaditaan, käteisvarat säilytetään ja toimitetaan kunnan pankkitilille sekä miten menetellään kassanhoitajan vaihtuessa. Kopio päätöksestä tulee toimittaa taloushallintoon. Alitilittäjän suorittamassa käteisperinnässä käytetään juoksevalla numerolla varustettuja kuitteja tai kassakonekuittia. Ostolaskujen sähköisessä käsittelyssä keskeistä on laskun asiatarkastus ja hyväksyminen. Asiatarkastaja tarkastaa laskun oikeellisuuden (lasku on tilauksen ja tavaran tai palvelun toimituksen mukainen). Asiatarkastaja tarkastaa, että vastaanottomerkintä on tehty esim. lähetyslistaan. Vastaanottaja myös tiliöi laskun. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Hyväksyjä vahvistaa tositteen oikeellisuuden ja vastaa määrärahan riittävyydestä. Asiatarkastusta tai hyväksymistä varten saapunut lasku on käsiteltävä viipymättä. Pro Economica -taloudenohjausjärjestelmän käyttöoikeuksia haetaan talousjohtajalta esimiehen allekirjoittamalla tilauslomakkeella. Tositteiden hyväksyjät ja heidän sijaisensa määrää lautakunta enintään toimikaudekseen. Pankkitilien käyttövaltuudet hyväksyy talousjohtaja. Talousarvio

31 2 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteenveto talousarvion 2015 käyttötaloudesta TOIMINTAKULUT TP 2013 TA/M 2014 TA2015 Muutos euroa euroa % Keskushallinto 6 490, , ,5-506,5-7,7 % Keskusvaalilautakunta 0,1 19,8 20,0 0,2 100,0 % Tarkastuslautakunta 25,8 31,2 31,2 0,0 0,0 % 6 464, , ,3-506,6-7,8 % Perusturvalautakunta , , , ,1 2,7 % Sosiaalipalvelut , , ,4 267,6 2,3 % Terveyspalvelut , , , ,1 4,7 % Vanhusten palvelut , , ,8-155,2-1,1 % Hallinto ja lautakunta 216,2 214,9 200,6-14,3-6,7 % Kasvun ja oppimisen lautakunta , , ,9 876,1 2,7 % Varhaiskasvatus ja päivähoito , , ,2 392,5 3,6 % Peruskoulutus , , ,1 522,0 2,6 % Toiseen asteen koulutus 1 516, , ,7-38,4-2,5 % Vapaa-ajan lautakunta 4 904, , ,6-294,8-6,2 % Kirjastotoimi 1 004,5 986,9 951,9-35,0-3,5 % Vapaa-aikatoimi 3 178, , ,2-245,5-8,1 % Aikuiskasvatus 722,0 708,8 694,6-14,2-2,0 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 177, , ,1 43,6 3,8 % Maankäyttö 781,7 755,0 760,1 5,1 0,7 % Rakennusvalvonta 264,7 271,6 282,6 11,0 4,0 % Ympäristönsuojelu 130,6 125,9 153,4 27,5 21,9 % Ympäristöterveyslautakunta 881,6 877,3 893,2 15,9 1,8 % Ympäristöterveysdenhuolto 881,6 877,3 893,2 15,9 1,8 % Tekninen lautakunta , , ,9 495,6 3,1 % Tekninen hallinto 2 133, , ,9 112,8 4,7 % Tilapalvelut 4 870, , ,8 195,2 3,2 % Yhdyskuntatekn. palvelut 2 079, , ,4 111,8 5,7 % Vesihuoltolaitos 1 419, , ,9 8,1 0,5 % Tukipalvelut 3 895, , ,8 67,7 1,7 % YHTEENSÄ , , , ,0 1,8 % Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. Talousarvio

32 TOIMINTATULOT TP 2013 TA/M 2014 TA2015 Muutos euroa euroa % Keskushallinto 2 430, , ,9-485,2-20,0 % Keskusvaalilautakunta 0,0 26,0 26,0 0,0 0,0 % Tarkastuslautakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 2 430, , ,9-485,2-20,2 % Perusturvalautakunta 3 461, , ,5 50,9 1,3 % Sosiaalipalvelut 1 208, , ,3 16,8 1,3 % Terveyspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Vanhusten palvelut 2 251, , ,7 35,2 1,4 % Hallinto ja lautakunta 1,2 2,6 1,5-1,1-42,3 % Kasvun ja oppimisen lautakunta 2 123, , ,3 28,3 1,3 % Varhaiskasvatus ja päivähoito 1 236, , ,3 48,6 3,6 % Peruskoulutus 797,9 707,3 684,5-22,8-3,2 % Toiseen asteen koulutus 89,3 61,0 63,5 2,5 4,1 % Vapaa-ajan lautakunta 1 121, ,6 881,2-140,3-13,7 % Kirjastotoimi 25,6 26,6 24,1-2,6-9,6 % Vapaa-aikatoimi 937,9 851,4 716,7-134,7-15,8 % Aikuiskasvatus 157,6 143,5 140,5-3,1-2,1 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 719, , ,5 290,0 16,9 % Maankäyttö 1 442, , ,5 290,0 20,4 % Rakennusvalvonta 267,8 270,0 270,0 0,0 0,0 % Ympäristönsuojelu 9,0 25,0 25,0 0,0 0,0 % Ympäristöterveyslautakunta 565,7 411,9 486,0 74,1 15,9 % Ympäristöterveysdenhuolto 565,7 411,9 486,0 74,1 18,0 % Tekninen lautakunta , , , ,5 8,7 % Tekninen hallinto ja suunnittelu 75,9 90,1 30,0-60,1-66,7 % Tilapalvelut 7 036, , , ,4 16,6 % Yhdyskuntatekn. palvelut 849,8 842,6 847,6 5,0 0,6 % Vesihuoltolaitos 2 465, , ,1 135,3 5,4 % Tukipalvelut 2 816, , ,2-6,1-0,1 % YHTEENSÄ , , , ,2 4,2 % Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. Talousarvio

33 TOIMINTAKATE TP 2013 TA/M 2014 TA2015 Muutos euroa euroa % Keskushallinto , , ,6 21,2-0,5 % Keskusvaalilautakunta -0,1 6,2 6,0-0,2-3,1 % Tarkastuslautakunta -25,8-31,2-31,2 0,0 0,0 % , , ,3 21,4-0,5 % Perusturvalautakunta , , , ,2 2,8 % Sosiaalipalvelut , , ,1-250,7 2,5 % Terveyspalvelut , , , ,1 4,7 % Vanhusten palvelut , , ,1 190,4-1,7 % Hallinto ja lautakunta -215,0-212,3-199,1 13,2-6,2 % Kasvun ja oppimisen lautakunta , , ,7-847,8 2,7 % Varhaiskasvatus ja päivähoito , , ,9-344,0 3,6 % Peruskoulutus , , ,6-544,8 2,8 % Toiseen asteen koulutus , , ,2 40,9-2,8 % Vapaa-ajan lautakunta , , ,4 154,4-4,2 % Kirjastotoimi -978,9-960,2-927,8 32,5-3,4 % Vapaa-aikatoimi , , ,5 110,8-5,1 % Aikuiskasvatus -564,4-565,3-554,1 11,2-2,0 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 542,4 566,0 812,4 246,4 43,5 % Maankäyttö 661,0 668,5 953,5 284,9 42,6 % Rakennusvalvonta 3,1-1,6-12,6-11,0 677,8 % Ympäristönsuojelu -121,7-100,9-128,4-27,5 27,3 % Ympäristöterveyslautakunta -315,9-465,4-407,2 58,2-12,5 % Ympäristöterveysdenhuolto -315,9-465,4-407,2 58,2-12,5 % Tekninen lautakunta , ,9-284,0 782,9-73,4 % Tekninen hallinto , , ,9-172,9 7,4 % Tilapalvelut 2 166, , , ,2 85,6 % Yhdyskuntatekn. palvelut , , ,8-106,8 9,6 % Vesihuoltolaitos 1 045, , ,2 127,2 12,3 % Tukipalvelut ,7 153,2 79,4-73,8-48,2 % YHTEENSÄ , , , ,8 1,1 % Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. Talousarvio

34 2.1 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: TALOUS TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos euroa euroa % 2 430, , ,9-485,2-20,2 % Keskusvaalilautakunta 0,0 26,0 26,0 0,0 0,0 % Tarkastuslautakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintatulot 2 430, , ,9-485,2-20,0 % 6 464, , ,3-506,6-7,8 % Keskusvaalilautakunta 0,1 19,8 20,0 0,2 1,0 % Tarkastuslautakunta 25,8 31,2 31,2 0,0 0,0 % Toimintamenot 6 490, , ,5-506,5-7,7 % , , ,3 21,4-0,5 % Keskusvaalilautakunta -0,1 6,2 6,0-0,2-3,1 % Tarkastuslautakunta -25,8-31,2-31,2 0,0 0,0 % Toimintakate , , ,6 21,2-0,5 % Kunnanhallituksen talousarvion kokonaisuus Kunnanhallituksen alaiset toiminnot ja talous muodostuvat viidestä tulosyksiköstä seuraavasti: keskushallinto, elinkeinotoimi, taloushallinto, henkilöstöhallinto sekä maataloustoimi. Tulosyksiköt muodostavat kunnan kanslia nimisen osaston. Kunnanhallituksen talousarvion kokonaisuudessa esitetään määrärahat myös keskusvaalilautakunnalle sekä tarkastuslautakunnalle. Kunnanhallituksen toimintatulot pienenevät vuoden 2014 tasosta euroa. Tulojen pienentyminen johtuu pääasiassa ICT-yksikön sisäisten veloituksien alentamisesta vuodelle 2015, palkkatukijärjestelmän muutoksesta ja etarvas -hankkeen päättymisestä vuoden 2014 loppuun. Toimintakulut ovat euroa pienemmät johtuen säästötoimenpiteistä ja laajakaista kaikille hankkeen päättymisestä vuoden 2014 syksyllä. Kunnanhallituksen toimintakate on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä -4,1 miljoonaa euroa eli euroa (-0,5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskushallinto Keskushallinnon talousarvio sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sen alaiset toimikunnat kuten veteraaniasiain neuvottelukunnan ja vanhusneuvoston. Lisäksi keskushallinnon talousarvioon sisältyy yleishallinnollisia palveluja tuottava keskushallinnon tulosyksikkö. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Kunnanvaltuusto vahvistaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Talousarvio

35 Kunnanvaltuusto vahvistaa myös kuntakonsernin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Kunnanvaltuusto kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa ja järjestää tarvittaessa koulutuspohjaisia seminaareja kokouksiensa yhteyteen. Kunnanvaltuuston talousarviossa suurin menoerä on henkilöstökulut. Ne muodostuvat kokouksiin liittyvistä palkkioista sivukuluineen. Muita merkittäviä kuluja ovat kokouksiin liittyvät tilavuokrat, tarjoilut ja kokousmateriaalit. Vuodelle 2015 valtuuston toiminnan ja toimintakulujen ennakoidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Toimintakulut valtuuston osalta ovat noin euroa vuodessa. vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. kokoontuu keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa, paitsi heinäkuussa se ei kokoonnu. Kunnanhallituksen talousarvio sisältää toimielimen toimintakuluja sekä koko kuntaan yhteisesti vaikuttavia kulueriä. Vuonna 2015 kunnanhallituksen toimintakulut ovat euroa. Vuodelle 2015 kunnanhallituksen toimintakulujen ennakoidaan laskevan kokonaisuudessaan euroa edellisestä vuodesta. Syy on, ettei kunnanhallituksen talousarviosta enää makseta vuonna 2015 Laajakaista-hankkeeseen liittyviä avustuksia, jotka olivat euroa vuonna Kunnanhallituksen talousarviossa merkittävän osan kuluista muodostavat kunnan yhteistoimintaosuudet, joita ovat Keski-Suomen liiton ja Kuntaliiton jäsenmaksut. Niiden arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä euroa. Keski-Suomen liiton jäsenmaksu alenee euroa kuluvasta vuodesta. Kunnanhallituksen henkilöstökuluihin sisältyy mm. kunnanjohtajan henkilöstökulut, kunnanhallituksen kokouksiin liittyvät palkkiot sivukuluineen ja eläkemenoperusteisia kuluja. Henkilöstökulut ovat yhteensä euroa. Toimintakuluihin vaikuttaa vuonna 2015 se, että Laukaa toimii isäntänä pohjoismaiselle ystävyyskuntatapaamiselle. Tämän arvioidaan lisäävän palvelujen ostoja euroa. Lisäksi vuoden 2015 aikana uusi kuntalaki astuu voimaan ja muutokset sosiaali- ja terveyshuollon järjestämiseen liittyvässä lainsäädännössä aiheuttavat tarvetta luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden lisäkoulutukselle. Kunnan viestintämateriaalin sisältö ja laatu vaativat osittaista päivittämistä. Esimerkiksi Laukaan kunnalta puuttuu päivitetty ja laadukas yleisesite kunnasta. Samoin verkkosivujen päivityksen yhteydessä on tarkoitus uusia kunnan visuaalista ilmettä laajemminkin. Tämä päivittäminen kasvattaa hieman viestintään liittyviä menoja vuonna Vanhusneuvosto ja veteraaniasiain neuvottelukunta Toimikuntiin on varattu määrärahat kokouksiin liittyviin kustannuksiin sekä veteraaniasiain neuvottelukunnan budjettiin on varattu määräraha rintamatunnuksen omaavien sotaveteraanien siivousapuun. Näiden toimikuntien toiminnan arvioidaan jatkuvan edellisen vuoden tasolla. Keskushallinto Keskushallinnon tulosyksikkö tuottaa kunnalle yleishallinnollisia palveluja kuten valmistelee kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätöksentekoa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta. Tämän lisäksi kunnan neuvontapalvelut, keskusarkistopalvelut, asianhallintapalvelut sekä osallistuminen yhteiskuntasuhteiden hoitoon kuuluu keskushallinnon tulosyksikölle. Keskushallinnossa työskentelee 6 henkilöä. Talousarvio

36 Vuodelle 2015 ei ole suunnitteilla suuria muutoksia keskushallinnon tulosyksikön toimintaan. Sähköiseen arkistointiin liittyvät valmistelut jatkuvat sekä palvelujen tuottamisessa pyritään jatkamaan kustannustehokkaiden menetelmien käyttöä ja kehittämistä. Keskushallinnon tulosyksikön toimintakulujen arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä euroa, toimintatuottojen arvioidaan olevan euroa ja toimintakatteen euroa. Elinkeinotoimi Elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä on luoda kuntaan suotuisat olosuhteet asumiseen, työskentelyyn ja yrittämiseen. Elinkeinopolitiikan onnistumisella on kunnan talouden pitkän aikavälin kestävän kehityksen ja palvelujärjestelmän rahoituksen näkökulmasta merkittävä rooli. Elinkeinopolitiikan onnistuminen näkyy suotuisana väestö- ja työpaikkakehityksenä, yrityskannan kehityksenä sekä kunnan veropohjan kasvuna. Elinkeinotoimen menokohtaan yhteistoimintaosuudet kirjataan Jykes Oy:n kuntarahaosuus. Vuodelle 2015 Laukaan kunnan talousarvioon on varattu Jykes Oy:ltä hankittaviin elinkeinopalveluihin vastaava määräraha kuin vuoden 2014 talousarviossa. Menokohdassa avustukset yhteisöille on JyväsRiihi ry:n kuntarahoitusosuus. JyväsRiihi ry on yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys, jonka tavoitteena on aktivoida ja innostaa toiminta-alueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Kehittämisyhdistyksellä on oltava Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä kehittämisohjelma, jonka perusteella se voi myöntää LEADER-rahoitusta toiminta-alueensa yhteisöjen tai mikroyritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin. Kehittämisyhdistyksen kehittämisohjelman hyväksyminen edellyttää toiminta-alueen kuntien kuntarahoitussitoumusta. Laukaan osuus Jyväsriihen rahoituksesta perustuu maaseudulla asuvan väestön määrään. Lisäksi menokohdassa on varauduttu uuden ohjelmakauden mukanaan tuomien uusien hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Elinkeinotoimen talousarvion osalta käyttömenojen kohdentaminen on tehty uudelleen vuoden 2015 osalta, joten tilikohdat eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Elinkeinotoimen käyttömenojen on kohdennettu niin, että ne mahdollistaisivat elinkeinostrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen. Elinkeinotoimen ohessa toimii myös Laukaan kunta konserniin kuuluva Laukaan Kehitysyhtiö Oy. Yhtiön toiminta on tällä hetkellä vähäistä. Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toimintaa täsmennetään ja sille laaditaan toimintastrategia vuoden 2015 aikana. Talousarviokehyksen säästötavoitteet ovat koottu eri menokohdista. Suoraa rinnastusta edelliseen talousarvioon ei ole, koska talousarvion käyttömenoja on kohdennettu uudelleen uuden elinkeinostrategian tavoitteiden mukaisiksi. Yrityksille ja yksityisille työnantajille Laukaan kunta maksaa 400 euroa/kuukausi/työntekijä suuruista työllistämisen kuntalisää niiden työllistäessä laukaalaisia vähintään 300 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Tukea korotetaan nykyisestä 250 eurosta. Talousarvio

37 Taloushallinto Taloushallinnon tulosyksikön tehtävänä on huolehtia kunnan: talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta talouden ohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta maksuliikenteen hoidosta ja rahoituksesta laskennan kehittämistä tietojärjestelmäpalveluista hankintojen ohjauksesta Taloushallinnon tulosyksikön talousarvio sisältää kaksi tulospaikkaa: taloushallinto ja ict-yksikkö. Vuoden 2015 talousarviossa taloushallinto tulosyksikön toimintatuotot ovat euroa ja toimintakulut euroa. Toimintakate on euroa. Taloushallinnon toimintatuotot muodostuvat sisäisesti veloitettavien tietotekniikkalaitteiden laitekohtaisista vuokrista sekä muista myyntituotoista, jotka ovat vuonna 2015 yhteensä euroa. Laukaan kunnan ICT-yksikön talousarvio on laadittu siten, että toimintatuotot kattavat toimintakulut ja poistot edellisvuosien investoinneista. Investointimenoihin kirjataan yli euron investoinnit, kuten tietoliikenneverkon rakentaminen ja vuosittaiset työasema-, kopiokone- ja matkapuhelinhankinnat. Vuonna 2014 tehdyn ICT-yksikön organisaatiomuutosten johdosta vuoden 2015 talousarvio on henkilöstökuluiltaan noin euroa pienempi verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon. Lisäksi muiden tehostamistoimenpiteiden johdosta ICT -yksikön sisäisen laskutuksen kokonaissummaa alennetaan -10,0 %, eli noin euroa, koko kunnan tasolla vuodelle Yksikkökohtaisesti hinnat vaihtelevat laitemäärien mukaisesti. ICT-yksikössä työskentelee 5,2 vakituista työntekijää. Taloushallinnon toimintakuluista suurin osa muodostuu vakituisen henkilöstön palkkakuluista sekä palveluiden ostoista. Palveluiden ostoihin kirjataan Laukaan osuus verohallinnolle maksettavista verotuskustannuksista. Laukaan kunnan osuus verotuskustannuksista vuonna 2015 on euroa. Muut palvelujen ostot muodostuvat lähinnä taloushallinnon tietojärjestelmien ylläpito- ja lisenssimaksuista. Taloushallinnon tulospaikalla työskentelee myös hankinta- ja kehittämispäällikkö, jonka tehtävänä on hankintastrategian ja -linjausten valmisteluun kunnan yleisten kehittämislinjojen mukaisesti, hankinta-asioiden kouluttaminen, ohjeistaminen ja koordinointi sekä keskitetyistä hankinnoista huolehtiminen. Taloushallinnon tulospaikan taloutta on sopeutettu vuodelle 2015 yhteensä euroa vuoden 2014 muutetun talousarvion tasosta. Sopeuttaminen on tehty vähentämällä taloushallinnon henkilöstömäärä yhdellä henkilöllä ja muuttamalla tehtävänkuvia siten, että talousjohtajan alaisuudessa työskentelee 4 vakituista työntekijää. Lisäksi kunnan pankkipalvelut on vuoden 2014 aikana kilpailutettu ja keskistetty yhteen pankkiin, joka on tuonut taloudellisia säästöjä pankkipalvelumaksuihin ja toisaalta on lisännyt kunnan maksuliiketililtä saamia korkotuottoja. Kunnan vakuutukset tullaan kilpailuttamaan ja uusimaan vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana taloushallinnon tulosyksikön toimintatapoja ja organisointia on muutettu ja kehitetty. Vuoden 2015 aikana painopistealueena on vakiinnuttaa toimintatavat ja edelleen kehittää kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia. Talousarvio

38 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon tulosyksikön toiminnat koostuvat henkilöstötoimistosta, palkkatuella työllistämisestä, työterveyshuollosta, henkilöstöpalveluista, nuorten kesätöistä ja yhteistoiminnasta. Henkilöstötoimisto Henkilöstötoimiston menokohtaan on budjetoitu henkilöstöhallinnon vakituisen henkilöstön henkilöstö- ja toimintakulut. Palkkatuella työllistäminen Palkkatuella työllistämisen tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu ja työelämävalmiuksien parantaminen. Työllistettävien palkkauksella täydennetään kunnan omaa palvelutuotantoa lähinnä sellaisissa tehtävissä, joita ei mahdollisesti perustettaisi ollenkaan ilman palkkatukea. Palkkatuella työllistämällä pienennetään työmarkkinatuen kuntaosuudesta kuntaa tulevaa laskua. Työllisyyden hoidon koordinaatioryhmä tekee vuosittain alkuvuodesta yhteistyössä hallintokuntien edustajien kanssa suunnitelman palkkatuen käytöstä. Toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Käytännön hallinnon tekee henkilöstöhallinto, jossa on tähän erikoistunut palkkasihteeri. Palkkatukiin on suunnitteilla vuoden 2015 alusta merkittävä heikennys, maksimissaan palkkatuki voi olla 50 % työllistettävän palkkakustannuksista. Se lisäisi nykyisellä volyymillä kunnan nettomenoja eurolla/vuosi. Kunta työllistää vuonna 2015 noin 45 henkilötyövuoden verran kunnan omaan organisaatioon ja mahdollisiin ESR- ym. projekteihin, joita on haettu. Työllistämisen nettomeno kasvaa hieman, mutta työllistämisen kokonaismäärä määrä vähenee noin 10 henkilötyövuodella johtuen palkkatuen pienenemisestä. Kunta maksaa järjestöille 400 euroa/henkilö/kuukausi suuruista kuntalisää niiden työllistäessä laukaalaisia palkkatukeen oikeutettuja henkilöitä. Tuki nostetaan 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa, koska palkkatuen pienennys heikentää myös järjestöjen työllistämismahdollisuutta. Tuen korotuksella pyritään kompensoimaan osa järjestöjen menetyksistä ja turvaamaan toiminnan jatkuminen edes joissain järjestöissä. Kunnan tuen korotuksen jälkeenkin järjestöjen työllistäminen tullee pienenemään ja siten kuntalisän käyttö vähenemään. Henkilöstöpalvelut Menokohtaan on budjetoitu KT Kuntatyönantajien maksuosuus, työsuojeluorganisaation, luottamusmiesjärjestelmän sekä henkilöstön muistamisen ja työhyvinvointitoiminnan kulut. Luottamusmiesjärjestelmän ja työsuojeluorganisaation palkat ja korvaukset ovat jo vuonna 2014 nousseet sopimuksiin tulleiden velvoittavien määräysten johdosta. Sen vuoksi vuoden 2014 määrärahat ylittyvät. Vuosi 2015 toimitaan vuoden 2014 tasolla. Yksilöllistä kohdennettua hyvinvointivalmennusta ei jatketa. Henkilökunnan kahdesta kesänviettopaikasta on luovuttu kesällä Parkonniemen kesänviettopaikan käyttöä jatketaan toistaiseksi. Henkilökunnan jumpat lopetetaan. Koko organisaation kerran valtuustokaudessa tehtävä työtyytyväisyystutkimus tehdään omin voimin. Henkilöstön muistamislahjojen arvo pidetään edelleen vuoden 2002 tasolla. Liikuntaja kulttuuriseteleitä leikataan määräaikaisesti 25 %. Talousarvio

39 Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut ostetaan Työterveys Aalto -liikelaitokselta. Työterveyspalvelut koostuvat lakisääteisestä työterveyshuollosta ja työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma hyväksytään kunnan yhteistyöryhmässä vuoden alussa. Nuorten kesätyöt Nuorten kesätöiden järjestämiseen on varattu edellisvuoden suuruinen määräraha. Sillä työllistetään 60 nuorta 1-2 viikon työsuhteisiin mm. ruohonleikkaukseen ja leiriohjaajiksi. Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän toimintaan on varattu edellisvuoden suuruinen määräraha. Yhteistyöryhmä toimii myös kunnan työsuojelutoimikuntana. Maaseututoimi Maaseututoimen tulosyksikkö vastaa seudullisesti Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Luhangan, Muuramen, Toivakan, Uuraisten ja Laukaan maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistehtävistä. Toimintakulut katetaan kuntien maksuosuuksilla. Maksuosuudet määräytyvät edeltävän vuoden kuntien aktiivitilojen määrien perusteella. Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta toimii vaaliviranomaisena ja vastaa vaaleihin liittyvistä järjestelyistä Laukaan kunnassa. Eduskuntavaalit järjestetään talousarviovuonna 2015 ja Kuntavaalit suunnitteluvuonna Vaalien kustannuksiin varataan riittävä määräraha. Vaaleihin liittyvät kustannukset ovat pääosin luottamushenkilöpalkkioita, matkakorvauksia ja ilmoituskustannuksia. Valtakunnallisissa vaaleissa valtio maksaa kuntakorvauksen vaaleihin liittyvistä kustannuksista. Korvaus oli vuoden 2014 EU-parlamenttivaaleissa 2 euroa jokaista kunnan äänioikeutettua asukasta kohden. Korvaussumma Laukaan kunnalle oli euroa. Kuntavaaleissa valtio ei suorita kuntakorvausta. Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunnan määrärahaan varatut toimintakulut muodostuvat tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastusyhteisön (KPMG Oy) sopimuksen mukaisesta laskutuksesta. Talousarvio

40 Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut: Avustukset ja jäsenmaksut, TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut ,2 % Avustukset yhteisöille ,0 % TeliaSonera Finland Oyj, Laajakaista ,0 % Jyväsriihi ry ,2 % Sotainvalidien Veljesliitto, Laukaan osasto ,0 % Sotainvalidien Veljesliitto, Lievestuoreen osasto ,0 % Kyläyhdistysavustukset (100 euroa/yhdistys) ,0 % Yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut ,8 % Jyvässeudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy ,0 % Keski-Suomen Liitto ,7 % Suomen Kuntaliitto ,7 % Kunnallinen työmarkkinalaitos ,3 % Nelostie E75 ry ,0 % Suomen vesitieyhdistys ry ,0 % Pro ysitie yhdistys ry ,0 % Keski-Suomen Kylät ry ,0 % Suomen keksijäin Keskuslitto ry ,0 % Teliasonera Finland Oyj on valittu Laukaan kunnan alueella laajakaista kaikille -verkkohankkeen toteuttajaksi ja julkisen tuen saajaksi. Valtioneuvoston käynnistämässä Laajakaista kaikille hankkeessa on ollut tavoitteena taata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä nopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Hankkeen rahoitus on jakautunut valtion, kunnan ja verkko-operaattorin kesken. Hanke päättyy Laukaan kunnan osalta vuoden 2014 loppuun mennessä ja vuodelle 2015 ei tehdä erillistä määrärahavarausta. JyväsRiihi ry on vuonna 2000 perustettu yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. Sen tavoitteena on aktivoida ja innostaa toiminta-alueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Laukaan osuus Jyväsriihen rahoituksesta perustuu maaseudulla asuvan väestön määrään. Vuoden 2015 rahoitusosuuden kasvu vuodesta 2014 johtuu ohjelmakauden muutoksesta. JyväsRiihi ry hakee uudelle ohjelmakaudelle edellistä suurempaa rahoituskehystä. Sotainvalidien veljesliiton Laukaan ja Lievestuoreen osastot tukevat ja avustavat sotiemme veteraanien arjessa pärjäämistä ja jaksamista. Osastojen toiminnan avustukset säilytetään vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla. Kyläyhdistysavustuksia on maksettu 16 kyläyhteisölle 100 euroa yhdistystä kohden. Kyläavustusten tarkoituksena on tukea kyläyhdistysten toimintaa. Maksetun avustuksen kriteerinä on ollut toiminnan ulkoinen aktiivisuus. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on vuonna 1996 perustettu Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten omistama elinkeinopalveluita omistajilleen tuottava yhtiö. Yhtiön tehtävänä on kehittää yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä Jyväskylän seudulla ja edistää elinkeinoelämän ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa. Laukaan kunnan omistusosuus yhtiöstä on 12,8 %. Jyväskylän kaupunginhallitus päätti kokouksessaan /190 nimetä Jyväskylän Talousarvio

41 seudun kehittämisyhtiö Oy:n roolin tarkentamisen valmistelua varten ohjausryhmän ja sen työtä valmistelevan työryhmän. Päätöksen mukaisesti ohjausryhmän ja työryhmän tehtävänä on valmistella aiemmin Jyväskylän kaupungin Finnish Consulting Group Oy:llä teettämän selvityksen suositusten mukaisesti Jykes Oy:n roolin tarkentamista. Lisäksi osakaskuntien kanssa laaditaan palvelusopimukset, joissa määritellään kuntien rahoittamat palvelut ja rahoitusmalli. Vuodelle 2015 Laukaan kunnan talousarvioon on varattu Jykes Oy:ltä hankittaviin elinkeinopalveluihin vastaava määräraha kuin vuoden 2014 talousarviossa. Kun valmisteluryhmien valmistelutyö etenee, niin määräraha täsmennetään vastaamaan palvelusopimuksia. Keski-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkuntien kertyneiden ansiotulo- ja yhteisöverojen suhteessa. Vuodelle 2015 maakuntavaltuuston /8 päätöksen mukaisesti kuntien maksuosuuksia alennetaan yhteensä 3 % -yksikköä vuoden 2014 tasosta. Vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä euroa, josta Laukaan kunnan osuus on euroa, eli 6,5 %. Jäsenmaksu sisältää kehittämisrahaston osuuden euroa. Suomen kuntaliitto on kuntien yhteisenä edunvalvojana ja kehittäjänä toimiva yhdistys. Kuntaliiton tehtäviin kuuluu edunvalvonta, kehittämis- ja tutkimushankkeen ja asiantuntijapalvelut. Laukaan kunnan jäsenmaksuksi on ensi vuodelle arvioitu euroa. Yhdistyksen valtuusto vahvistaa jäsenmaksun suuruuden ja se perustuu kunnan asukaslukuun ja kunnallisveron määrään. Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa ja sopii valtakunnalliset kuntien henkilöstöä koskevat virka- ja työehtosopimukset. Se antaa kunnille asiantuntija- apua työlainsäädännön ja sopimusten soveltamisessa. Laukaan kunnan maksuosuudeksi ensi vuoden budjetissa on arvioitu euroa. Nelostie E75 ry pyrkii vaikuttamaan myönteisesti Nelostien kehittymiseen. Yhdistyksen harjoittaman edunvalvontatyön keskeisimmät tavoitteet kohdistuvat tällä hetkellä Oulun ja Kemin sekä Jyväskylän ja Oulun välisten tieosuuksien merkittävään parantamiseen ja Vaajakosken pullonkaulakohdan poistamiseen. Laukaan kunnan edustaja on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan varajäsen. Suomen Vesitieyhdistyksen tavoitteena on vesiliikenteen ja sen toimintaedellytysten edistäminen, kehittäminen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä rannikolla että sisävesillä. Yhdistyksessä on mukana 25 kuntajäsentä. Pro ysitie ry edistää Valtatie 9:n liittyvää edunvalvontaan. Yhdistyksen hallituksessa on pääasiassa kuntien ja kaupunkien edustajia. Laukaan kunnalla on yksi jäsen yhdistyksen hallituksessa. Keski-Suomen Kylät ry on kylien ja asukasyhdistysten yhteenliittymä. Yhdistys vastaa 23 keskisuomalaisen kunnan kylä- ja asukasyhdistysten edunvalvonnasta, koulutuksista, kylärekisteristä ja neuvonnasta. Laukaan kunta on ry:n kannatusjäsen. Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry on suomalaisten keksijäyhdistysten valtakunnallinen keskusjärjestö. Liiton tarkoituksena on keksijöiden ja keksintötoimintaa edistävien yhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä mm. tukea suomalaisia keksijöitä, edistää ja kehittää keksintötoimintaa, toimia jäsentensä aatteellisena ja ammatillisena yhdyssiteenä ja edistää keksijöiden yhteistoimintaa sekä keksintöjen hyödyntämisen yleisiä edellytyksiä. Laukaan kunta on jäsen yhdistyksessä elinkeinotoimen kautta. Talousarvio

42 2.2 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: TALOUS TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos euroa euroa % Sosiaalipalvelut 1 208, , ,3 16,8 1,3 % Terveyspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Vanhusten palvelut 2 251, , ,7 35,2 1,4 % Hallinto ja lautakunta 1,2 2,6 1,5-1,1-42,3 % Toimintatulot 3 461, , ,5 50,9 1,3 % Sosiaalipalvelut , , ,4 267,6 2,3 % Terveyspalvelut , , , ,1 4,7 % Vanhusten palvelut , , ,8-155,2-1,1 % Hallinto ja lautakunta 216,2 214,9 200,6-14,3-6,7 % Toimintamenot , , , ,1 2,7 % Sosiaalipalvelut , , ,1-250,7 2,5 % Terveyspalvelut , , , ,1 4,7 % Vanhusten palvelut , , ,1 190,4-1,7 % Hallinto ja lautakunta -215,0-212,3-199,1 13,2-6,2 % Toimintakate , , , ,2 2,8 % Toiminnalliset tavoitteet: 1. Sosiaalityössä huomioidaan uusien lakien tuomat velvoitteet. Laaditaan toimintamalli työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2. Kunnan tuottamien kehitysvammaisten autetun asumisen ryhmäkotipaikkoja lisätään vuonna 2015 nykyisestä seitsemästä 15:een. Investointihanke toteutetaan vuosina 2014 ja Myös ohjatun asumisen investoinnin hanke- ja rakennussuunnittelu hoidetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana. Tuleville asukkaille ja heidän omaisilleen järjestetään pitkäkestoinen muuttovalmennus ja henkilökunnalle tarvittava muutoskoulutus. 3. Vanhusten palveluissa painopistettä siirretään edelleen ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotihoitoon. Kotihoidon vuonna 2014 säästösyistä täyttämättä jätetyt vakanssit täytetään. Toimintaa tehostetaan hankkimalla toiminnanohjausjärjestelmä. Avohoitopainotteisuus huomioidaan myös Koti-Kuuselan uudisrakennuksen suunnittelussa; pitkäaikaisia laitospaikkoja vähennetään ja koti- ja omaishoitoa tukevia lyhytaikaispaikkoja lisätään. 4. Vihtavuori-Leppävesi-alueen kotihoidon palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, kyseessä on pilotointi vuosille 2014 ja 2015 ja mahdollisesti optiovuodelle Ostopalveluun on varattu euroa vuodelle Palvelun laatua ja toimivuutta seurataan asiakaskyselyillä ja palautteilla. 5. Vanhusten palvelujen palvelustrategia uudistetaan vuonna 2015 yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 6. Laukaan kunta osallistuu aktiivisesti eri tasoilla tulevan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon Talousarvio

43 järjestämislain mukaisen tuotantoalueen suunnitteluun. 7. Lautakuntaan mahdollisesti valittavien uusien jäsenten perehdyttäminen hoidetaan. Toiminnan muutokset: Syksyllä 2014 hallitus antaa esityksen eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja lain on tarkoitus tulla voimaan Lain mukaiset sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alusta ja järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2017 alusta lukien. Sosiaali- ja terveysalue antaa palvelujen tuottamisvastuun kunnille tai kuntayhtymille, joilla tulee olla tuottamisvastuun edellyttämä henkilöstö ja muut voimavarat. Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava yhtenä kokonaisuutena: erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Talousarvio

44 2.2.1 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut Toiminnan kuvaus: Sosiaalipalvelujen tulosyksikön tehtävänä ja tavoitteena on turvata kuntalaisille perustuslain mukainen oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalipalveluilla ja toimeentuloturvalla turvataan yksilön ja perheen hoiva ja huolenpito elämänkaaren eri vaiheissa. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito ovat olennainen osa sosiaalipalveluja ja toiminnassa korostetaan sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Ehkäisevät toimenpiteet ovat taloudellisin ja inhimillisin keino ylläpitää sosiaalista hyvinvointia. Sosiaalipalvelujen tulosyksikön palveluja ovat yleinen sosiaalityö, ennaltaehkäisevä ja korjaava lastensuojelutyö, päihdehuolto, vammaisten palvelut sekä työllisyyden hoitoon liittyvät tehtävät ja palvelut. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Merkittävimmät muutokset tulevat vuoden 2015 alussa uudistuvasta lainsäädännöstä. Uusi sosiaalihuoltolaki tuo asiakkaille uusia subjektiivisia oikeuksia ja kunnille uusia tehtäviä. Laki velvoittaa kuntia järjestämään lisää ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluja ja samalla lastensuojelulakia uudistetaan. Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Näitä palveluita ovat perhetyö, tukihenkilö ja tukiperhetoiminta sekä vertaisryhmätoiminta. Kunnille tulee velvoite järjestää vanhemman ja lapsen valvotut tapaamiset tarvittaessa. Lastensuojelun laitoshoidon kustannukset pienenevät osin hyvin toimivan perhetyön ansiosta ja myös huostaan otettujen määrän vähentymisen vuoksi. Lakiin sisältyy uusi nuorisopalvelutakuu ja kunnille tulee velvoite järjestää sosiaalista kuntoutusta ja kaikille asiakkaille tulee nimetä vastuutyöntekijä. Laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta velvoittaa kunnan, Kelan ja TEtoimiston arvioimaan pitkäaikaistyöttömän yhteispalvelun tarpeen ja asiakkuus tulee aloittaa työvoiman palvelukeskuksessa intensiivisellä pitkäkestoisella kartoitusjaksolla. Työttömyysturvalain muutoksella siirretään kuntien rahoitusvastuulle päivää saaneiden työttömien työmarkkinatuista 50 % ja 1000 päivää saaneiden työmarkkinatuista 70 %. Tämä ja työttömyyden kasvu yhdessä lisäävät kuntien työmarkkinatukiosuuksia Kelalle vuoden 2014 talousarvoon verrattuna n euroa. Sosiaalityön tehtäväjakoja ja toimintatapoja uudistetaan siten, että aikuissosiaalityössä ja palveluohjauksessa työpanosta voidaan suunnata nykyistä enemmän asiakkaiden työllistymisen esteiden poistamiseen. Selvitetään myös vammaispalveluasioiden hoidon työnjakoja työpaineiden helpottamiseksi. Vaikeavammaisten palvelujen myöntämiskriteerejä uudistetaan mm. henkilökohtaisen avun ja palveluasumisen osalta. Henkilökohtaisen avun palkanlaskenta siirtyy kunnan omaksi toiminnaksi ja ostopalvelusta siltä osin luovutaan. Sosiaalitoimi osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ESR- rahoitteiseen sosiaalisen kuntoutuksen hankkeeseen vuosina Vuoden 2015 arvioitu kustannus on euroa, josta kunnan rahoitusosuus on 25 %. Talousarvio

45 Valtakunnalliseen kehitysvammaisten asumisen ohjelmaan (KEHAS) vuosille Laukaa toteuttaa kaksi hanketta. Lokakuussa 2014 käynnistyy uuden autetun asumisen ryhmäkodin rakentaminen kirkonkylään Sararannan päiväkodin läheisyyteen. Uuteen kiinteistöön tulee koti 15 asukkaalle. Muutto ja toiminta käynnistyvät lokakuussa Samanaikaisesti Jokelan ryhmäkodin toiminta päättyy. Ryhmäkodin paikkaluku nousee nykyisestä kahdeksasta 15:een ja yksilölliseen asumisen tukeen tarvittava henkilöstölisäys on neljä työntekijää. Asuntorahasto on myöntänyt hankkeelle erityisryhmien investointiavustuksen 1,3 miljoonaa euroa ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainaa euroa. Kehitysvammaisten asumisen toisen vaiheen hankesuunnittelu on myös käynnistetty vuonna 2014 ja toteutussuunnittelu tehdään vuonna Hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi ohjatun asumisen 12-paikkainen ryhmäkoti vuonna Myös tähän haetaan Asuntorahaston rahoitusta. Selvitetään ja mahdollisesti pilotoidaan henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoa vammaisten ja vanhusten palveluissa. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on mahdollistaa palveluiden kohdentaminen asiakkaan omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti hänen itse tekemiensä valintojen pohjalta. Graafit: Talousarvio

46 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lapsia ja nuoria sijaishuollossa (perhehoito, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Lapsia ja nuoria lastensuojelun avohuollon asiakkaina Toimeentulotuen saajia, ruokakunnat *300 Kunnan tuottaman kehitysvammaisten palveluasumispaikat Ostetut kehitysvammaisten palveluasumispaikat *Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi Talousarvio

47 2.2.2 Terveyspalvelut Terveyspalvelut Toiminnan kuvaus: Perusterveydenhuollon palvelut laukaalaisille järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos, Keski-Suomen seututerveyskeskus. Erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Keski- Suomen sairaanhoitopiiri. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Erikoissairaanhoito: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri laskuttaa vuonna 2015 kaikilta jäsenkunnilta 1,9 % tämän vuotista enemmän. Tuotteistukseen tai hinnoitteluperusteiin ei tule oleellisia muutoksia, hinnoissa otetaan huomioon ylijäämävaatimus euroa. Laukaan osalta hoitopalvelujen kustannus on euroa suurempi vuoden 2014 talousarvioon verrattuna, yhteensä euroa ja muutosprosentti on 5,7. Jokilaakson Terveys Oy:ltä ostettavat palvelut siirretään sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi vuonna Yksi vuodeosasto muuttuu viikko-osastoksi. Lastenpsykiatrian osastohoito siirretään KYS:iin ja keskisuomalaisten lastenpsykiatrista hoitoa kehitetään voimakkaasti avohoitoon suuntautuvaksi malliksi. Psykiatrinen vuodeosastotoiminta Kangasvuoren sairaalassa päättyy. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja kuntien välistä sopimusohjausmenettelyä muutetaan siten, että painopistettä siirretään informaation suuntaan ja rahapainotteisuudesta toiminnan ja terveydenhuoltopalvelujen sisällön kehittämiseen. Luovutaan kuntien yksityiskohtaisesta tilauksesta ja siirrytään kuntakohtaiseen kehyssopimukseen vuoden 2015 alusta eteenpäin. Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon palvelujen ostoihin sairaanhoitopiiriltä vuodelle 2015 on varattu euroa, missä on kasvua tämän vuotiseen 2,8 %. Kun summaan lisätään kunnalle jääneet eläkevastuut ( euroa) ja hoitotarvikejakelun kustannukset ( euroa), perusterveydenhuollon menot kasvavat 4 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Perusterveydenhuollon toimintaan ei vuodelle 2015 esitetä merkittäviä muutoksia. Lääkäritilanne Laukaassa on parantunut ja sen oletetaan myös jatkuvan hyvänä. Tämä merkitsee toimintoihin budjetoitujen palkkamenojen toteutumista. Lääkäreiden- ja hammaslääkäreiden vuokratyön ostamisesta on tarkoitus luopua kokonaisuudessaan heti, kun saadaan hankittua eri toimipaikkojen riittävä lääkäri- ja hammaslääkärityö virkatyönä. Lääkärikäyntien määrä päivystyksessä on suunnitellulla tavalla laskenut, kun keväällä 2014 päivystysaikaa lyhennettiin. Normaalina päiväaikana tapahtunut lääkärikäyntien määrän nousu on ollut päivystyskäyntien määrän laskua suurempi, joten kokonaiskäyntimäärä on hieman noussut. Myös hoitohenkilöstöllä käyntien määrä on ollut nousussa. Päivystystyyppinen toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisellään, mutta lauantaiden ja sunnuntaiden toiminnan lyhentämismahdollisuus kahdella tunnilla klo 18:aan selvitetään. Kouluterveydenhuollon toimintaa on lisätty sitä koskevan asetuksen mukaisesti. Talousarvio

48 Laukaalaisten suunterveydenhuollon perushoidon palvelut Tellervonkadun hoitolasta on tavoitteena siirtää koko kunnan alueelta Laukaan terveysasemalle jo lokakuun 2014 alusta. Lievestuoreella toimivat suuhygienistin ja hammashoitajan palvelut. Tellervonkadun yksikkö jää toistaiseksi toimimaan kaikille kunnille erikoishoidon yksikkönä ja osittain myös perushoidon yksikkönä muille kunnille. Uuden päivystysasetuksen mukaan suunterveydenhuollon ilta- ja viikonloppujen päivystys yöpäivystystä lukuun ottamatta tulee järjestää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksessä. Siitä ei arvioida aiheutuvan lisäkustannuksia perusterveydenhuollolle, mutta kylläkin hieman erikoissairaanhoidolle. Suunterveydenhuollon yöpäivystys tulee ERVA alueiden järjestettäväksi. Laukaan terveyskeskussairaalan toiminta jatkuu 22 -paikkaisena. Konneveden sairaalan käyttö on hieman lisääntynyt ja on tällä hetkellä n. 12 % laukaalaisten kokonaishoitopäivämäärästä. Tilanne voisi tältä osin jatkua nykyisellään, jolloin turvataan välitön hoitoon pääsy terveyskeskussairaalaan kysynnän vaihtelusta riippumatta. Graafit: Talousarvio

49 2.2.3 Vanhusten palvelut Vanhusten palvelut Toiminnan kuvaus: Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille iästä riippumatta heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on, että he selviytyvät omissa kodeissaan ja lähiympäristöissään mahdollisimman pitkään lisääntyvien sairauksien kanssa ja heikommallakin toimintakyvyllä. Palveluihin kuuluu ennaltaehkäisevä työ, kuntoutus, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä huolenpito ja hoito kotona arkielämän eri tilanteissa, tarvittaessa eriasteinen sairaanhoito sekä palvelu- ja hoiva-asuminen. Palvelut tuotetaan lähipalveluna. Painopistealueena on ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä kotona asumista tukevat palvelut. Laukaan väestö ikääntyy, jolloin myös sairastuvuus lisääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Laukaassa vuoden 2013 lopussa 75 vuotta täyttäneistä asui omassa kodissa 85 % (tavoite %), säännöllisen kotihoidossa piirissä oli 21 % (tavoite %) ja tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa asui yhteensä 14,6 % (tavoite 8 10 %). Koti-Kuuselan hoitohenkilöstön mitoitus hoitoon osallistuvan henkilöstön sekä lähiesimiesten osalta on 0,63 ja se täyttää STM:n asettamat mitoitusvaatimukset. Kotihoidossa käytetään tavoitteena henkilöstömitoituksessa suhdelukua 0,2 ja vuonna 2013 kotihoidon henkilöstömitoitus oli 0,19. Vuonna 2014 säästösyistä täyttämättä jätetyt kotihoidon vakanssit täytetään vuonna 2015, kun Vihtavuori-Leppävesi-alueen työntekijät siirretään vapautuneisiin vakansseihin. Vanhustyön valtakunnallisena tavoitteena on, että 95 %:lla vanhustyöntekijöistä on terveys- tai sosiaalialan loppututkinto. Laukaassa ao. koulutus on 93 %:lla. Suosituksen mukaan sairaanhoitajien osuus tulisi olla 30 %. Laukaan kunnassa sairaanhoitajien osuus oli vuonna 2013 kotihoidossa 15,3 % ja Koti-Kuuselassa 21,4 %. Valvira valvoo erityisellä valvontaohjelmalla varsinkin ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksien toteutumista. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan Lain edellyttämällä tavalla laitoshoidon vähentäminen ja kotihoidon tukeminen huomioidaan Koti-Kuuselan vanhan osan uudisrakennuksen suunnittelussa. Selvitetään mahdollisuudet tarjota kotihoidon palveluja kaikkina vuorokauden aikoina. Niille iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen, nimetään vastuutyöntekijä sekä sairaaloista kotiuttamiseen nimetään yhdyshenkilö. Vanhusten palveluiden osa-aikaisen kotiutushoitajan toimi muutetaan kokopäiväiseksi. Lain edellyttämät omavalvontasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Kotihoidon Vihtavuori-Leppävesi alueen kilpailutus toteutettiin kesällä Yksityinen palvelujen tuottaja hoitaa ko. alueen kotihoidon palvelut vuoden 2015 alusta. Henkilöstö siirtyy muille kotihoidon alueille vapautuneisiin vakansseihin (6) ja yksi Lievestuoreen ryhmäkotiin. Järjestely ja säästötoimet vähentävät vanhusten palvelujen henkilökuntaa seitsemällä vuosina 2014 ja Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjusjärjestelmä ns. optimointi ja uudet mobiililaitteet. Järjestelmä järkeistää mm. henkilöstöresurssin käyttöä sekä matkoja. Vähitellen otetaan käyttöön myös sähköinen ovenavausjärjestelmä. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan, lääkkeiden annosjakelua ja kotihoidon asiakkaiden kauppapalvelujen ulkoistamista jatketaan. Selvitetään ja Talousarvio

50 valitaan ateriapalvelun taloudellisin järjestämistapatapa. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään jatkossa yli 15 %:n haitta-asteen omaaville sotainvalideille (mikäli raja alenee nykyisestä 20 %:sta). Lievestuoreen ryhmäkotiin järjestetään yöhoito vuoden 2015 aikana asukkaiden hoitoisuuden lisääntymisen vuoksi. Vanhusten palvelujen toimintaohjelma uudistetaan. Vanhusten palvelujen hoidon piiriin pääsyn jonotusajat julkaistaan puolivuosittain Laukaan kunnan internetsivuilla. Laukaan ennakoivan työn ja päivätoiminnan tulospaikka, johon kuuluvat seniorineuvonta, muistihoitaja ja fysioterapeutti sekä Lievestuoreen ennakoivan työn ja päivätoiminnan tulospaikka, johon kuuluvat päiväkeskus ja seniorineuvola, yhdistetään yhdeksi tulospaikaksi. Yhteinen esimies turvaa samankaltaisen hoidon laadun ja määrän koko Laukaan kunnan alueella. Vanhusten palveluissa käynnissä olevia hankkeita tai muutoksia olemassa oleviin työkäytäntöihin tuovat mm. omavalvonta- ja potilasturvallisuussuunnitelma ja perhehoidon kehittämishanke, Osallistava ikäihmisen mielekäs arki hanke, läheisväkivallan ehkäisy hanke, ikäihmisten kuntoutuksen kehittäminen, maakunnallisen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman tarkistaminen sekä sosiaalihuoltolain uudistus. Koti-Kuuselan vanhan osan purku ja uudisrakennus toteutetaan vuosina ja rakentamisen ajan väistötilajärjestelyt selvitetään. Suunnitelmien mukaan Koti-Kuuselan uudisrakennuksen valmistuttua pitkäaikaishoitopaikkoja on 50 ja lyhytaikaishoitopaikkoja on 18. Lyhytaikaishoitopaikat on tarkoitettu asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin ja kunnon ylläpitoon sekä kotona asumisen ja omaishoitajien tukemiseen. Graafit: Yli 75-vuotiaat Laukaassa (Tilastokeskus) Talousarvio

51 Talousarvio

52 Tunnusluvut: SUORITTEET TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet, kaikki asiakkaat Kotihoito, kaikki käynnit Tukipalveluasiakkaat Omaishoidon tuella hoidettuja vuodessa Päivätoiminnan asiakkaat, koko vuosi Vanhusten palveluasumisen asiakkaat Ryhmäkodin (24 paikkaa) hoitopäivät, joista lyhytaikaiset hoitopäivät Koti-Kuuselan (68 paikkaa) hoitopäivät, joista *) *) lyhytaikaiset hoitopäivät *) 0*) *) Koti-Kuuselan uudisrakentaminen, lyhytaikaishoitopaikat eivät ole käytössä Talousarvio

53 2.2.4 Hallinto ja lautakunta Hallinto ja lautakunta Toiminnan kuvaus: Perusturvalautakunnan hallinnon ja lautakunnan menoihin on varattu määrärahat lautakunnan kuluihin, henkilöstö- ja käyttömenot perusturvajohtajalle, hallintosihteerille ja toimistosihteerin palkasta 0,2 %. Perusturvalautakunta kokoontuu joka kertaa vuodessa. Perusturvalautakunnan talousarviossa on myös sotiemme veteraanien kuntoutuksen ja avustuksiin varattu kunnan määräraha 3.000, jonka käytöstä hallintosihteeri päättää veteraaniasiain neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Hallintosihteeri hoitaa myös valtiokonttorin kuntoutusmäärärahalla tehtävään kuntoutustoimintaan liittyvät tehtävät yhteistyössä Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Nykyisen lautakunnan toimintakausi päättyy vuoden 2014 lopussa, valtuusto valitsee uuden perusturvalautakunnan vuosiksi Talousarvio

54 2.3 Kasvun ja oppimisen lautakunta Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Kasvun ja oppimisen lautakunta TALOUS TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos euroa euroa % Päivähoito ja varhaiskasvatus 1 236, , ,3 48,6 3,6 % Perusopetus 797,9 707,3 684,5-22,8-3,2 % Toisen aseteen koulutus 89,3 61,0 63,5 2,5 4,1 % Toimintatulot 2 123, , ,3 28,3 1,3 % Päivähoito ja varhaiskasvatus , , ,2 392,5 3,6 % Perusopetus , , ,1 522,0 2,6 % Toisen aseteen koulutus 1 516, , ,7-38,4-2,5 % Toimintamenot , , ,9 876,1 2,7 % Päivähoito ja varhaiskasvatus , , ,9-344,0 3,6 % Perusopetus , , ,6-544,8 2,8 % Toisen asteen koulutus , , ,2 40,9-2,8 % Toimintakate , , ,7-847,8 2,7 % Toiminnalliset tavoitteet: Päivähoito ja varhaiskasvatus 1. Päivähoidon palvelun piirissä on 1057 lasta, joka on 52,8 % kaikista 0-6 vuotiaista. Kunnallisessa päivähoidossa on 663 lasta (62,7 %) ja yksityisissä päivähoitopalveluissa 394 lasta (37,3 %). Palvelurahan (palveluseteli) saa 332 lasta. 2. Lakisääteistä kotihoidon tukea maksetaan 596 lapsesta kuukaudessa (29,8 % kaikista 0-6 vuotiaista). 3. Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan kaikille lapsille yhdessä vanhempien kanssa. Tavoitteena on huomioida lasten yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon järjestämisessä kasvatuskumppanuuden hengessä. Perusopetus 1. Peruskouluissa annetaan opetusta 4540 tuntia viikossa (1,81 h/oppilas). 2. Laskennallinen opetusryhmien koko on alakouluissa 16,3 oppilasta ja yläkouluissa 18,0 oppilasta. 3. Erityisopetusta mukaan luettuna alkuluokka ja joustavan perusopetuksen ryhmät annetaan 650 viikkotuntia. 4. Tukiopetusta annetaan 52 viikkotuntia ja koulukerhotoimintaan käytetään 45 viikkotuntia. Talousarvio

55 5. Peruskouluissa valmistaudutaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon v Tämän vuoksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia laaditaan v aikana. Uusi tuntijakoehdotus tuodaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä Jatketaan oppilashuollon kokonaisvaltaista ja moniammatillista kehittämistyötä osana uudistunutta lainsäädäntöä. Toisen asteen koulutus 1. Laukaan lukiossa annetaan opetusta 290 kurssia viikossa (1,48 h/opiskelija). 2. Valmistaudutaan huolellisesti toisen asteen koulutuksen järjestämisluvan hakemiseen yhteistyössä muiden lukiokoulutusta antavien koulutuksen järjestäjien kanssa. 3. Valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin sekä teknisten ratkaisujen pohdinnalla että sisältöjen ja oppimisympäristöjen uudistamisella. Toiminta-ajatus: Kasvun ja oppimisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia laadukkaista päivähoitopalveluista, perusopetuksesta ja lukio-opinnoista. Painopistealueet: 1. Päivähoitopaikkojen riittävyys ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutuminen asiakaslähtöisesti. 2. Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. 3. Opetussuunnitelmauudistus ja tuntijako 4. Vahvan lukio-opetuksen ylläpitäminen ja kehittäminen Laukaassa sekä toisen asteen koulutuksen yhteistyön jatkaminen Keski-Suomessa. 5. Henkilöstön kehittäminen ja täydennyskoulutus. Avustukset Avustukset TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos Kasvun ja oppimisen lautakunta euroa % Avustukset kotitalouksille ja yhteisöille ,1 Lasten kotihoidon tuki ,2 Yksityisen hoidon tuki ,5 Yksityisen hoidon tuen kuntalisä Avustukset yhteisöille , , , , ,0 Lasten kotihoidon tuki. Lasten kotihoidon tukea maksetaan alle 3-vuotiaassta lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai hoito on järjestetty muuten yksityisesti. Tukea maksetaan myös kotona hoidettavista alle kouluikäisistä sisaruksista. Talousarvio

56 Yksityisenhoidontuki. Yksityinen päivähoito on vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle ja sitä tuetaan yksityisen hoidon tuella. Palveluraha sisältää lakisääteisen yksityisen päivähoidon hoitorahan, tulosidonnaisen hoitolisän ja palvelurahan. Palveluraha kattaa erotuksen laskennallisesta lapsen hoitomaksusta kunnan määrittämään yksityisen päivähoidon kattohintaan saakka. Avustukset yhteisöille. Lievestuoreen Setlementti ry on saanut avustusta leikkikoulun ja koululaisten (1. ja 2. vuosiluokan oppilaille) aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Talousarvio

57 2.3.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito Toiminnan kuvaus: Päivähoito ja varhaiskasvatus Lasten päivähoitopalvelujen tehtävänä on järjestää monipuolisia ja laadukkaita lasten päivähoitopalveluita siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kun perheiden tarve edellyttää. Päivähoitopalvelut järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain ja asetusten mukaisesti. Kunnallisia päiväkoteja Laukaassa on kahdeksan, yksityisiä päiväkoteja kuusi ja yksi ostopalvelupäiväkoti. Kerhotoimintaa järjestetään yksityisesti Kirkonkylällä ja Vihtavuoressa. Kunnallisia perhepäivähoitajia on yhteensä 70 ja yksityisiä perhepäivähoitajia seitsemän. Esiopetusta järjestetään yhdeksässä päiväkodissa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan palvelurahalla. Päivähoitoa järjestetään koko- ja osapäivähoitona huomioiden perheen hoidon tarpeen määrä. Iltaja vuorohoitoa järjestetään asiakkaille tarpeen mukaan ostopalvelupäiväkodissa ja yksityisessä päiväkodissa. Päivähoito tarjoaa myös yksittäistä tilapäistä hoitoa korkeintaan viisi päivää kuukaudessa niille perheille, jotka eivät tarvitse vakituista päivähoitopaikkaa. Päivähoidon seudullinen yhteistyö lähikuntien kanssa mahdollistaa joustavien päivähoitopalveluiden käytön yli kuntarajojen. Päivähoidon vastuualueeseen kuuluu myös lasten kotihoidon tuki. Tukea maksetaan perheelle, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tuen maksatuksen hoitaa KELA. Päivähoidon toimintaa ohjaavat päivähoitolain ja -asetuksen lisäksi kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma. Päiväkodit ja perhepäivähoito ovat laatineet omat yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa kuvataan yksikön arvopohjaa, käytäntöjä ja toimintaa arjessa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Sen tavoitteena on huomioida lapsen yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon toiminnan järjestämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Päivähoidon tehtävänä on myös vastata erityistä tukea tarvitsevien päivähoitolasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Päivähoidon talousarvio on 3,6 % suurempi kuin vuoden 2014 tarkistettu talousarvio. Kirkonkylän koulu-/päiväkotihanke valmistui syksyllä Ketomaan ja Sararannan päiväkodit muuttivat yhteisiin tiloihin. Hoitopaikkoja uudessa päiväkodissa on 110. Muutoksen myötä yksi päiväkodin johtajan virka vähenee. Tiituspohjan koulun muutostyöt päiväkodin tiloiksi toteutetaan v Muutostöiden suunnittelu on alkanut syksyllä Päiväkoti korvaa nykyisen Leppäveden päiväkodin. Lisää päiväkotipaikkoja saadaan 20 ja samalla perhepäivähoidon varahoito saa asianmukaiset tilat päiväkodin yhteyteen. Nykyisen Reppulan tilojen tehokasta yhteiskäyttöä suunnitellaan kerho- ja nuorisotiloiksi. Sararannan päiväkodin saneeraus- ja muutostyöt sisäilman laadun parantamiseksi alkavat Satumökin toiminta tullaan siirtämään kunnan omistamaan Sararannan tiloihin alkaen siihen saakka kunnes yksityisen päiväkodin rakennushanke toteutuu Kirkonkylällä. Talousarvio

58 Yksityisen päiväkodin valmistuminen kestää kaavoituksesta, tontista ja rakentamisesta johtuvista seikoista arviolta 1-2 vuotta. Puustellin vuokrasopimus päättyy kesällä Vihtavuoren hoitopaikkoja pyritään lisäämään yksityisellä päivähoidolla. Kerhotoiminta käynnistyi yksityisen palveluntuottajan toimesta syksyllä Sen tavoitteena on saada tehostetulla asiakasohjauksella ohjattua päivähoidosta lapsia osapäiväiseen kerhotoimintaan ja siten helpottaa päivähoidon kokopäivähoitopaikkojen lisäämisen tarvetta. Kerhotoiminta on vaihtoehto niille lapsille, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Graafit: Talousarvio

Vt. kunnanjohtajan esitys vuoden 2015 talousarvioksi

Vt. kunnanjohtajan esitys vuoden 2015 talousarvioksi Vt. kunnanjohtajan esitys vuoden 2015 talousarvioksi Talousarvion 2015 lähtökohdat Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian 2020 valtuustokaudelle 2013-2016 kokouksessaan 27.1.2014 1. Kuntastrategian

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty 8.12.2014 126 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT... 1 1.1 Väkiluku ja työllisyys... 1 1.2 Talousarvion sääntöperusta... 3 1.3 Yleinen taloudellinen

Lisätiedot

Vt. kunnanjohtajan talousarvioesitys 2015

Vt. kunnanjohtajan talousarvioesitys 2015 Vt. kunnanjohtajan talousarvioesitys 2015 Valtuustoryhmäkokous 20.10.2014 vt. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä talousjohtaja Lasse Leppä Vuoden 2015 talousarvion laadinnan toimintaympäristö Vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 19.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT... 3 1.1 Laukaan kunnan toimintaympäristö... 3 1.2 Talousarvion sääntöperusta... 5 1.3 Yleinen taloudellinen tilanne...

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013

Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 276/02.02.00/2012 45 Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupungin alustavan vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

JHL 206/ Elvi Niskanen esitys harkinnanvaraisten avustusten jäädyttämisestä vuonna 2013

JHL 206/ Elvi Niskanen esitys harkinnanvaraisten avustusten jäädyttämisestä vuonna 2013 Kunnanhallitus 111 27.03.2013 Kunnanhallitus 134 15.04.2013 Kunnanvaltuusto 38 25.04.2013 JHL 206/ Elvi Niskanen esitys harkinnanvaraisten avustusten jäädyttämisestä vuonna 2013 179/02.05.01/2013 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kasvu- ja kehityspanoksien vuosi 2016

Kasvu- ja kehityspanoksien vuosi 2016 MEDIATIEDOTE, JULKAISUVAPAA 19.10.2015 KELLO 15.00 Kasvu- ja kehityspanoksien vuosi 2016 Kunnanjohtajan esitys vuoden 2016 talousarvioksi Talousarvion 2016 lähtökohdat Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot