Kasvussa 1/2013. Tervetuloa uudistuneen. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

Transkriptio

1 1/2013 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Ensikokemuksia Borealin lajikkeista 4 Borealin pohjoinen osaaminen vakuutti Limagrainin Tuhansia tuloksia uusien lajikkeiden laadun varmistus Tervetuloa uudistuneen Kasvussalehden pariin!

2 Lukijalle Kohti kevättä Talvenselkä on taittumassa ja kevätaurinko sulattaa hankia. Tiloilla uuteen kasvukauteen valmistaudutaan viimeistelemällä viljelysuunnitelmia ja varmistamalla, että tarvittavat tuotantopanokset on hankittuna. Nyt onkin erinomainen tilaisuus ottaa viljelykiertoon mukaan myös syysviljat. Näin keväällä ne kytkeytyvät viljelyn suunnitteluun erityisesti esikasvivalinnan myötä. Syysviljalohkoille eteläisimpäänkin Suomeen erinomaisia esikasveja ovat aikaiset ohra- ja kauralajikkeet sekä rypsi. Kasvuunlähdön perustana on laadukas ja elinvoimainen kylvösiemen. Tällä kaudella sertifioidun siemenen kauppaa on käyty poikkeuksellisen vilkkaasti ja etupainotteisesti. Kysyntä on painottunut aikaisiin kevätviljoihin ja uutuuksiin. Viljelijät ovat seuranneet julkista keskustelua ja olleet valtaosin ajoissa liikkeellä siemenhankinnoissa. Monen lajikkeen siemen myytiin loppuun jo ennen vuodenvaihdetta. Viime kesän tuotannon haasteiden ja niukan kevätviljojen varastotilanteen aiheuttamaan siemenpulaan saatiin hieman helpotusta itävyyspoikkeusmenettelyn kautta. Lajikekoetoiminnassa kevään kynnyksellä pohditaan samoja asioita kuin tiloilla, vaikkakin eri mittakaavassa. Kylvösuunnitelmien valmistelussa huomiota kiinnitetään koelohkojen valintaan, viljelykiertoon koelohkoilla ja kokeissa käytettävän siemenen laatuun. Borealin omien kotimaan ja ulkomaan jalostajankokeiden lisäksi valmistaudutaan lajikekandidaattien laittamiseen virallisiin lajikekokeisiin. Hyvä ja kattava lajiketestaus tarjoaa käyttökelpoista tietoa lajikkeiden menestymisestä oloissamme. Testaaminen ei tällöin jää viljelijän vastuulle. Tulosten luotettavuus on kaikelle lajikekoetoiminnalle asetettava ehdoton edellytys. Jotta lajikekokeiden tulokset olisivat tilastollisesti luotettavia, on koetoiminnan oltava riittävän laajaa ja sen tulee sisältää riittävä määrä kokeita ja kokeen sisällä kerranteita. Sekä viralliset lajikekokeet että Borealin jalostajankokeet on suunniteltu ja toteutettu niin, että viljelijät voivat luottaa niiden tuloksiin. Hyvää kevättä ja kylvökelejä toivottaen, Satu Pura kaupallinen johtaja Kasvussa-lehti on uudistunut. Löydät lehden sivuilta edelleen ajankohtaista asiaa lajikkeistamme ja toiminnastamme. Antoisia lukuhetkiä uudistuneen lehden parissa! 2

3 Kasvussa Sisältö Ensikokemuksia Borealin lajikkeista...4 Ensimmäisiä tilatason viljelykokemuksia Borealin uusista lajikkeista saadaan sopimusviljelijöiltämme. He saavat uudet lajikkeet viljelyyn ennenkuin lajikkeiden isomman mittakaavan siementuotanto käynnistyy. Pohjoinen osaaminen vakuutti Limagrainin Kotimarkkinan lisäksi Boreal hakee kasvua yhä enenevässä määrin viennistä. Kaupallisesti merkittävä kehitysaskel viennissä otettiin reilu vuosi sitten, kun Boreal ja kansainvälinen Limagrain-ryhmittymä tiivistivät markkinointiyhteistyötään. Uskallanko kylvää rypsiä ja rapsia?...6 Maatiloilla viimeistellään viljelysuunnitelmia tulevalle kasvukaudelle. Todennäköisesti viljoja kylvetään hiukan enemmän kuin aikaisemmin, sillä niiden hintapreemiot näyttävät lupaavilta. Myös rypsin ja rapsin hinnat vaikuttavat edelleen olevan hyvällä tasolla. Tuhansia tuloksia Onko uuden mallasohran valkuaispitoisuus oikealla tasolla? Entä onko myllyvehnän lajikekandidaatin sakoluku riittävän korkea ja sitkon laatu kohdallaan? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia Borealin laboratorioiden tuhansien analyysien kautta. Haasteellisia punahomeita voi hallita...8 Fusarium-sienten aiheuttamat punahomeet ja hometoksiinit ovat erityisesti viime kesän jälkeen nousseet keskusteluihin. Punahomeita on seurattu vilja sadosta jo vuosia, mutta viime vuosi herätti monet viljelijät näkemään millainen tauti on kyseessä. Lajikkeen tie lukuina Oikeilla valinnoilla ruis kannattamaan Uutisia Borealilta Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1/2013 Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus Oy, Myllytie 10, Jokioinen Toimitus: Satu Pura ja Anna Perttu Ulkoasu ja taitto: Briiffi Oy Paino: Forssa Print, Forssa Kansikuva: Boreal Tiedustelut ja palautteet: 5. vuosikerta ISSN-tunnus:

4 Ensikokemuksia Borealin lajikkeista 4 Kantasiemenen tuotannon perusedellytys on puhtaat viljelylohkot, ja myös viljelytoimien oikea-aikaisuus vaatii tarkkuutta ja seurantaa. Kuva: Lauri Jokela

5 Borealin noin 40 sopimusviljelijää tuottaa vuosittain runsaat kaksi ja puoli miljoonaa kiloa kantasiementä, joka kunnostetaan Borealin omassa siemenkeskuksessa. Useimmilla tiloilla on pitkät perinteet ja vankka osaaminen siementuotannossa. Ensimmäisiä tilatason viljelykokemuksia Borealin uusista lajikkeista saadaan sopimusviljelijöiltämme. He saavat uudet lajikkeet viljelyyn ennenkuin lajikkeiden isomman mittakaavan siementuotanto käynnistyy. Sopimusviljelijöiden kokemukset ovat myös arvokasta tietoa uuden lajikkeen viljelyyn otossa sekä viljelyohjeiden laadinnassa. Sopimusviljely on painottunut Jokioisten ympärille, noin 50 kilometrin säteelle siemenkeskuksesta. Harbinger menestynyt eri vuosina hyvin Punkalaitumella Jokelan tilalla tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen viime kasvukausi oli Lauri Jokelan ensimmäinen vuosi tilan isäntänä. Jokelassa on vahvat perinteet siementuotannossa, sillä Laurin isä Matti toimi Borealin sopimusviljelijänä yli 40 vuotta. Nyt poika jatkaa samaa työtä. Kantasiemenen tuotanto on tarkkuutta vaativaa työtä ja Lauri Jokela luettelee useita tärkeitä seikkoja, jotka on otettava huomioon. Perusedellytys on puhtaat lohkot. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja tilanteen seuraamista. Vieraat lajit ja lajikkeet kerätään tarvittaessa huolellisesti lohkoilta pois. Myös viljelytoimien oikea-aikaisuus vaatii tarkkuutta ja seurantaa. Jokelan tilalla tuotettiin viime kesänä kantasiementä mm. Harbinger-ohrasta ja Ilmari-nurminadasta. Harbinger on ollut tuotannossa jo muutamana vuonna ja se on onnistunut meillä kaikkina vuosina tasaisen hyvin. Kylvöille pyritään aina pääsemään ajoissa ja viime vuonna tämän merkitys korostui. Puinnit aloitettiin meillä Harbingerista ja olosuhteet niihin aikoihin olivat hyvät, ja satotasoon voi olla hyvinkin tyytyväinen. Koko kasvukauden ajan Harbinger oli hyvässä kasvussa ja pysyi pystyssä ja terveenä. Ajoissa tehdyt puinnit varmistivat myös Harbingerin siemenen itävyyden. Harbinger on kotimainen mallasohra, joka on lujan kortensa ja hyvän taudinkestävyytensä ansiosta viljelyvarma lajike. Harbinger on erittäin satoisa, ja mallasohralle tärkeät laatuominaisuudet iso jyväkoko ja alhainen valkuaispitoisuus ovat niin ikään kohdallaan. Nurminata pitää maat kunnossa Lauri Jokelan tuotannossa oleva nurminata on hänen mukaansa viljelykierron kannalta hyvä kasvi. Pellon mururakenne on nurminadan jäljiltä hyvä. Yksi etu on myös aikainen puinti. Nurmilajikkeet päästään puimaan noin kuukautta ennen viljoja, mikä tasaa sopivasti puintikiireitä. Viime kasvukausi oli Jokelan mukaan heidän alueellaan pääpiirteissään melko hyvä ja vasta loppusyksyn runsaammat sateet aiheuttivat haasteita sadonkorjuulle. Satotasot olivat hyviä ja laatukin pääosin kunnossa. Kustannuksia tietysti tuli kuivauksesta runsaastikin, mutta pääosin nuori isäntä on tyytyväinen satokauteen tilallaan. Einar -ohra oli viime vuonna hyvä valinta Heikki Jonkka viljelee siemenviljelytilaansa niin ikään Punkalaitumella. Einar-ohraa tilalla on viljelty muutamana vuotena ja Jonkka on lajikkeeseen tyytyväinen. Varsinkin viime vuonna oli hyvä, että viljelyssä oli monitahoinen ohra, joka ei ole kovin myöhäinen meidän oloihimme. Einar päästiin puimaan ajoissa, jolloin myös sadon määrä, laatu ja itävyys olivat hyvät. Verrattuna vanhempiin monitahoisiin ohriin, joita Jonkalla on ollut tuotannossa, Einarin satoisuus ja korrenlujuus ovat isännän mukaan parempia. Einar pysyi viime kesänäkin hyvin pystyssä koko 17 hehtaarin viljelyksen osalta. Einar on erittäin satoisa monitahoinen ohra, joka soveltuu hyvin rehuksi ja tärkkelystuotantoon. Einarin rinnalla Jonkalla on ollut muutaman vuoden tuotannossa Fairytale-mallasohraa, joka on menestynyt hyvin tilan savimailla varsin erilaisinakin vuosina. Pari vuotta sitten oli kuuma ja kuiva kesä, viime vuosi taas oli sateinen. Fairytalen satotaso oli kumpanakin vuonna hyvä. Viime vuonna osa sadosta jouduttiin puimaan erittäin myöhään, eikä kantasiemenen itävyysvaatimus valitettavasti täyttynyt, mutta tämä menee olosuhteiden piikkiin. Sekä Einarin että Fairytalen viljelyä jatketaan tänäkin vuonna Jonkalla. Viime syksyn mahdolliset puintitappiot saattaisivat näkyä ensi kesänä, joten siitäkin syystä päätettiin jatkaa näillä lohkoilla samoilla lajikkeilla. Kokemuksia Wellamo -vehnästä Tero Kaseva on tuottanut Wellamo-vehnän siementä Borealilla jo useampana vuonna. Viime vuosi oli hyvin haasteellinen erityisesti vehnän tuotannon kannalta meillä, mutta edellisvuonna Wellamo menestyi hyvin. Kasvusto oli tasainen ja hyvä, satoa kertyi hyvin ja myös laatu oli hyvää. Kaseva mainitsee Wellamon hyväksi puoleksi myös lujan korren. Sateista huolimatta kasvusto pysyi viime vuonnakin pystyssä, vaikka korrensäädettäkään ei käytetty. Wellamo on kasvuajaltaan päätyypin kevätvehnä, joka menestyykin hyvin koko vehnän tuotantoalueellamme. Wellamossa yhdistyvät erinomaisella tavalla satoisuus ja kasvuaikaluokan tuoma viljelyvarmuus. Myös sadonlaatu ja leivontaominaisuudet ovat Wellamolla hyvät. Wellamon lisäksi Kasevalla oli tuotannossa rypsiä, kauraa, kaksitahoista ohraa ja timoteita. Lajikevalikoima mietitään yhdessä Borealin tuotantopäällikön kanssa niin, että kylvöt ja puinnit voidaan rytmittää järkevästi, Kaseva kertoo. Kauralajikkeena hänellä oli viime vuonna Steinar, joka menestyikin hyvin. Kaura onnistui meillä viljoista viime vuonna parhaiten. Steinar-kauran vahvuuksiin kuuluvat korkea satotaso ja erittäin luja korsi. Se soveltuu hyvin niin rehu- kuin elintarvikekäyttöönkin. Se on osoittanut potentiaalinsa erilaisissa olosuhteissa ja menestynyt myös satokilpailuissa. 5

6 Uskallanko kylvää rypsiä ja rapsia? Maatiloilla viimeistellään viljelysuunnitelmia tulevalle kasvukaudelle. Todennäköisesti viljoja kylvetään hiukan enemmän kuin aikaisemmin, sillä niiden hintapreemiot näyttävät lupaavilta. Myös rypsin ja rapsin hinnat vaikuttavat edelleen olevan hyvällä tasolla. Vieraskynä Petri Lintukangas 6

7 Kun viljelijänä mietin oman tilani viljelykiertoa, pohdin kasvivalikoimaa useamman vuoden jaksolla. Pyrin monipuoliseen viljelykiertoon useastakin syystä; tautien ja tautiaineresistenssin hillitsemiseksi, esikasviarvon hyödyntämiseksi sekä jääntiviljan poistamiseksi pellosta. Viljelykierron kasvivalikoimaa rajoittaa konekapasiteetti eli viljeltävien kasvien pitää olla puimurilla puitavia. Haasteita ja hyviä puolia riittää Rypsi ja rapsi ovat erinomaisia viljelykiertokasveja. Kestorikkakasvien poistaminen onnistuu kasvustosta hyvin ja puintiaika lomittuu mukavasti viljojen oheen. Rypsillä ja rapsilla on myös paljon muita etuja puolellaan. Toki haasteitakin löytyy. Viime vuosina öljykasvien viljelyintoa on rajoittanut huoli epäonnistumisesta. Huolen kohteena voi olla esimerkiksi kylvöjen myöhästyminen, kirppatuhot, kuoriaiset, homeet tai sadonkorjuun haasteet. Mitään patenttiratkaisua näihin kaikkiin haasteisiin ei ole keksitty. Ja on kuitenkin hyvä muistaa, että on myös rypsin ja rapsin viljelijöitä, jotka ovat useana vuonna päässeet yli kilon hehtaarisatoihin. Ruotsissa tilanne oli hyvin samankaltainen 2000-luvun puolivälissä. Öljykasvien viljelyala oli noin hehtaarin tasolla vuosittain. Alan toimijat käynnistivät projektin, jonka avulla etsittiin syitä vaatimattomaan viljelyinnostukseen. Vastaus oli alhainen hehtaarituotto. Koska rapsin hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja yksittäisen toimijan mahdollisuudet vaikuttaa hintatasoon ovat rajallisia, päätettiin keskittyä hehtaarisatojen nostoon. Tutkimuksella, tiedottamisella ja hyvien menetelmien monistamisella saatiinkin projektin tavoitteet täytettyä ja satotasot nousivat. Tuon projektin parhaita tuloksia on nyt tarkoitus saattaa suomalaistenkin viljelijöiden käyttöön. Suomessa olisi mahdollista kasvattaa rypsin ja rapsin viljelyalaa kaksi tai jopa kolme kertaa nykyistä suuremmaksi. Se olisi mahdollista viljelykierron puolesta, myös teollisuuden jalostuskapasiteetti riittäisi ja markkinoilla olisi kysyntää. Suomeenhan tuodaan tällä hetkellä suurin osa meillä puristettavasta rypsistä ja rapsista. Öljykasvit ovat oman valkuaisrehutuotantomme perusta, ja myös valtiovalta on kannustamassa valkuaisomavaraisuuden nostamiseen. Viljelyintoa etsimässä Meillä olisi siis useita syitä, miksi rypsin ja rapsin viljelyä voitaisiin lisätä. Viljelijän kannalta lopullinen ratkaisu syntyy kuitenkin sen perusteella, mitä jää viivan alle eli millainen tuotto hehtaarille saadaan. Myös öljykasvien viljelyn riskit koetaan suuremmiksi kuin viljoilla. Näistä syistä johtuen MTK:n Öljykasvijaosto yhdessä ETL:n Öljynpuristamoyhdistyksen kanssa laittoi alulle projektin, jonka tarkoituksena on lisätä suomalaista rypsin ja rapsin tuotantoa ja uskoa niiden viljelyyn. Projektin toiminnan myötä parannetaan myös puristamoteollisuutemme kotimaisen raaka-aineen saatavuutta, jolloin sen kilpailukyky suhteessa tuontivalkuaiseen säilyy, ja näin turvataan jatkossakin markkinat rapsi- ja rypsisadollemme. Saatavuuden parantaminen edellyttää rapsin ja rypsin satotasojen nostoa ja viljelyalan vakiinnuttamista Suomessa noin hehtaarin tasolle. Suomessa on viljelty öljykasveja laajamittaisesti 1980-luvulta lähtien. Viljelijöille on kertynyt kokemusta valtavasti. Viljelytoimenpiteiden kirjaaminen, analysoiminen ja niistä opitun tiedon jakaminen muiden viljelijöiden keskuuteen auttaisi satotasojen nostossa. Myös tutkimuspuolelle tarvitaan ajankohtaisia kehitysideoita. Juuri nyt kaivataan esimerkiksi lisää neuvoja syysrapsin viljelyyn. Siitäkin on muutamilla tiloilla viljelykokemuksia muutaman vuoden ajalta. Kaikille avoin kanava Viime syksynä valmistuneen projektin esiselvityksen pohjalta on päätetty perustaa kaikille öljykasvinviljelystä kiinnostuneille infokanava. Tarkoituksena on kerätä alan toimijoita yhteen ja kasvattaa ammatillista osaamista yhdessä. Tämän kaikille toimijoille avoimen infokanavan ja projektin osoite on Sen moottorina toimii keskustelufoorumi, jossa aiheet on jaoteltu kokonaisuuksiin. Käytännössä sivusto toimii niin, että sen keskustelufoorumilla voi esittää kysymyksiä, kommentteja ja ideoita. Usein vastaus löytyykin nopeasti kollegalta tai muulta asiantuntijalta. Lisäksi sivustolla on lisämateriaalia öljykasveista ja viljelytekniikasta. Rypsin ja rapsin satotasoja on mahdollista nostaa huomattavasti. Oikeiden menetelmien ja välineiden löytymisen kautta hyötyy viljelijä sekä koko sektori. Onnistumisten myötä innostus öljykasvien viljelyyn kasvaa. Ota viljelyhaaste vastaan ja osallistu foorumille. Sieltä löydät myös tuoreimmat vinkit. Lisätietoja: Petri Lintukangas, projektivastaava, Jutun kirjoitushetkellä käytiin keskustelua neonikotinoidien mahdollisesta käyttökiellosta. Päätökset eivät olleet tiedossa ennen lehden painoa. 7

8 Haasteellisia punahomeita voi hallita Fusarium-sienten aiheuttamat punahomeet ja hometoksiinit ovat erityisesti viime kesän jälkeen nousseet keskusteluihin. Punahomeita on seurattu viljasadosta jo vuosia, mutta viime vuosi herätti monet viljelijät näkemään millainen tauti on kyseessä. Punahomeita aiheuttavia fusariumsieniä esiintyy kaikilla viljalajeilla ja ne ovat yleisiä maailman viljanviljelyalueilla. Punahomeita, kuten niiden tuottamia toksiinejakin on ollut kautta aikojen. Mikään uusi tauti ei ole kyseessä. Suurempi mielenkiinto homeisiin ja erityisesti toksiineihin on virinnyt EU:n asetettua DON:ille enimmäispitoisuudet elintarvikeviljalle ja viljatuotteille, MTT:n vanhempi tutkija Päivi Parikka kertoo. Aiheuttamiensa hometoksiinien takia fusarium-sienillä on laajempi merkitys kuin monilla muilla taudinaiheuttajilla. Fusarium-tartunnan tuottamat hometoksiinit ovat terveysriski ihmisille ja eläimille. kokonaisuudessaan varsin sateinen ja erityisesti kasvukauden lopulla saatiin runsaita sateita. Kylvöt viivästyivät keväällä sateiden takia monilla alueilla. Kun kasvukausi jatkui viileänä, viljojen kehittyminen oli hidasta ja tuleentuminenkin viivästyi. Nämä kaikki vaikuttivat osaltaan siihen, että punahomeita esiintyi aiempia vuosia runsaammin. Olosuhteet punahomeiden aiheuttamalle tartunnalle ja hometoksiinien muodostumiselle loppukasvukaudesta olivat suosiolliset erityisesti rehevissä kasvustoissa, joissa kosteus säilyi pitkään. Myös korkeat puintikosteudet ja viivästykset sadon kuivaamisessa saattoivat lisätä hometoksiineita. sa, mutta on myös lajeja, jotka viihtyvät lämpimissä ja kuivissa olosuhteissa. Punahometartunta tapahtuu jo viljan kukinnan aikaan, mutta voi tapahtua myös myöhemmin kasvukaudella. Etenkin sateinen loppukesä lisää punahomeiden esiintymisriskiä. Mitä myöhäisemmäksi sadonkorjuu venyy, sitä haasteellisemmiksi säät yleensä muuttuvat ja päivän lyhetessä myös kosteuden määrä lisääntyy. Punahomeet voivat joissain olosuhteissa tuottaa aineenvaihduntatuotteenaan hometoksiineja. Eri punahomelajit tuottavat eri toksiineja. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa deoksinivalenoli (DON) on merkittävin sadon kauppalaatua heikentävä hometoksiini. Sen Yllättivätkö punahomeet? Tutkimustiedon valossa tärkein punahomeiden ja toksiinien esiintymistä säätelevä tekijä on sää. Punahomeita suosivat alkukesällä kuivat olosuhteet ja loppukasvukaudella kosteat ja sateiset säät. Erityisesti kosteus viljojen kukinnan aikaan lisää punahomeriskiä. Viime kasvukausi oli siis monessa mielessä otollinen punahomeiden esiintymiselle. Kasvukausi meillä oli monin paikoin Punahomeen elämää Fusarium-sienten aiheuttamat punahomeet säilyvät kasvinjätteissä maassa ja leviävät sitä kautta kasvustoihin. Tauti leviää myös siemenen mukana. Fusarium-lajeja on useita. Alueelliset erot eri lajien esiintymiselle voivat olla suuriakin. Sääolosuhteet ja kasvilajisto vaikuttavat siihen, mitkä fusarium-lajit alueella viihtyvät. Osa lajeista viihtyy parhaiten kosteissa ja lämpimissä olois- Kuva Nana Simelius Päivi Parikka 8

9 Tuotteiden turvallisuus varmistettava Punahomeiden havaitseminen kasvustosta voi olla hankalaa. Helpointa se on vehnällä ja ohralla, joissa vioitukset näkyvät jyvien värimuutoksina. Hankalinta taudin havainnointi on kauralla, jossa taudin oireet eivät välttämättä lainkaan näy. aiheuttajasieni Fusarium graminearum viihtyy kosteissa olosuhteissa. Toksiinit muodostuvat viljaan ennen kuivausta, varastoidussa kuivassa viljassa muodostumista ei enää tapahdu. Suomessa DON-pitoisuuksien on ha vaittu lisääntyvän pohjoiseen mentäessä ja sitä mukaa, mitä epäedullisemmiksi olosuhteet viljojen viljelylle muuttuvat. Epäedullisissa oloissa homeiden ja toksiinien esiintymisriski kasvaa viljelyalueesta riippumattakin. Miten varautua tulevaan kasvukauteen? Oikeilla viljelykäytännöillä voidaan punahomeet pitää kurissa, Päivi Parikka muistuttaa. Koska punahomeet säilyvät siemenissä ja kasvinjätteissä, hyvälaatuisen ja peitatun siemenen käyttö sekä kasvinjätteen määrän minimointi maan pinnalla ovat perustoimenpiteitä punahomeiden hallinnassa. Taudinaiheuttajat säilyvät Mitä ovat punahomeet ja toksiinit? Fusarium-sienet ovat maassa kasvinjätteissä ja siemenissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja punahometta tähkiin. Hometoksiinit eli homemyrkyt ovat homesienten aineenvaihduntatuotteita, joiden muodostumisen laukaisevat erilaiset ympäristötekijät. Hometoksiinit ovat terveysriski ihmisille ja eläimille. kasvinjätteissä talven yli ja voivat seuraavana vuonna siirtyä uuteen kasvustoon. Ne leviävät kasvinjätteistä ylöspäin kasvin lehteen, korren solmuihin ja edelleen tähkään tai röyhyyn. Myös viljelykiertoon kannattaa kiinnittää huomiota. Viljat ovat punahomeiden isäntäkasveja, joten viljakierron katkaiseminen välillä on hyvä taudin hillintäkeino. Viime vuoden jäljiltä tiedossa olevat riskilohkot kannattaakin huomioida tämän vuoden viljelysuunnittelussa. Lajikevalinnassa kannattaa huomioida kasvuaika. Aikaisemmilla lajikkeilla olosuhteiden aiheuttama riski punahometartuntaan on pienempi. Valitsemalla kasvuajaltaan erilaisia kasvilajeja ja lajikkeita, voidaan puintiaikaa rytmittää paremmin ja välttyä ruuhkalta kuivurissa. Lisäksi punahomeiden esiintymisriskiä pienentäviä toimenpiteitä kaikkien viljalajien kohdalla on puinti hyvissä olosuhteissa heti, kun se on kasvuston kannalta mahdollista, sekä sadon nopea kuivaus. Akuutit myrkytystapaukset ovat harvinaisia. Pitkäaikainen altistuminen on haitallista ja aiheuttaa eläimille mm. tuotoksen laskua, vastustuskyvyn heikkenemistä ja hedelmällisyyshäiriöitä. Lähde: VYR. VYR on päivittänyt ohjeen punahomeiden hallintaan. Viljojen punahomeriskin voi arvioida oppaassa olevan taulukon perusteella. Lisätietoa S adon käyttötarkoitus määrittelee viljaraaka-aineen laatuvaatimukset teollisuudessa. Tuotteiden turvallisuudesta huolehditaan ketjun eri osissa, ja myös raaka-aineen on oltava oikean laatuista. Elintarvikkeeksi käytettävälle viljalle on EU-lainsäädännössä määritelty raja-arvot hometoksiineille ja niitä on jokaisen toimijan noudatettava. Lopputuotteiden, elintarvikkeiden ja rehujen, on oltava turvallisia käyttäjilleen. Asiakkuuspäällikkö Minna Oravuo Raisioagrosta kertoo, että viime vuoden viljasadosta tehdyistä analyyseistä kauppalaatua heikentävää DON-toksiinia löytyi aiempia vuosia enemmän. Oravuo pitää tätä poikkeuksellisen sateisen kasvukauden syynä. Punahomeiden hallinnassa kannattaa nyt olla valppaana ja panostaa tulevalla kasvukaudella perusasioihin, hän painottaa. Hän mainitsee muun muassa hyvälaatuisen, peitatun siemenen käytön, viljelykierron ja kasvinjätteiden muokkaamisen tärkeiksi keinoiksi punahomeiden hallinnassa. Lajikevalinnassa aikaisuuteen ja laonkestävyyteen kannattaa kiinnittää myös huomiota. Kauraan kannattaa panostaa Punahomeet ovat Suomessa olleet enimmäkseen kauran riesana, vaikka tautia esiintyy muillakin viljoilla. Oravuo korostaa viljelyyn panostamista kaurallakin. Kaura on elintarvikevilja siinä missä leipävehnä tai mallasohrakin, ja laadukkaan sadon tuottaminen edellyttää huolellista työtä ja panostamista viljelytoimiin. Punahomeiden hillitsemiseksi kaurankin kohdalla oikea-aikainen puinti, heti kasvuston valmistuttua, on tärkeää, samoin sadon nopea kuivaus puinnin jälkeen. Nämä toimenpiteet pienentävät osaltaan punahomeiden esiintymisriskiä. Oravuon mukaan suurimokauran laatu oli viime vuonna haasteista huolimatta erittäin hyvää ja kotimaista laadukasta kauraa tarvitaan edelleen. Kauran viljelyala on parina viime vuonna ollut kasvussa ja Oravuo toivookin, että kauran viljelyhalukkuus säilyisi edelleen korkealla. Kauran markkinanäkymät ovat edelleen hyvät. Kotimainen tarve on ennallaan ja kauralla on vientimahdollisuuksia. 9

10 Lajikkeen tie lukuina 19 kasvilajia jalostusohjelmissa Boreal jalostaa kaikkia merkittäviä Suomessa viljeltäviä peltokasvilajikkeita. Tärkeimpinä lajeina ovat kevät- ja syysviljat, rypsi ja nurmikasvit, lisäksi jalostamme hernettä, härkäpapua ja perunaa. Monen lajin jalostus jakautuu vielä osaohjelmiin esim. eri kasvuajan ja eri käyttötarkoituksen lajiketyypeille. Omien jalostusohjelmien lisäksi teemme yhteistyötä ulkomaisten jalostajien kanssa mm. sopivien kevät- ja syysrapsien sekä hybridirukiiden testaamisessa koeruutua Vuonna 2012 Borealilla oli yli koeruutua eri puolilla Suomea. Testaamme kaikki lajikkeemme erityisen huolellisesti usean vuoden ajan. Tavoitelajikkeittain määritellyillä viljelyvyöhykkeillä ja kasvuolosuhteissa tehtävä kattava testaus varmistaa jalostustyömme laadukkaan ja luotettavan lopputuloksen. Kattava testausverkkomme ulottuu maamme eri osiin ja huomioi erilaiset kasvuolosuhteet. 11 uutta lajiketta 11 Borealin uutta lajikkeita hyväksyttiin tänä vuonna kansalliseen kasvilajikeluetteloon. Joukossa on kolme kauralajiketta, kolme monitahoista ohraa, kaksi mallasohrakandidaattia, timotei, syysvehnä ja hybridiruis. Listauksen jälkeen vie yleensä noin kaksi vuotta, jotta lajikkeen siementä on tuotettu riittävästi ja tuodaan se siemenkauppaan. Satoja risteytyksiä vuodessa Uuden lajikkeen matka alkaa risteyksestä. Vuosittain Borealilla tehdään satoja risteytyksiä, joista jokaisesta syntyy yli sata erilaista jälkeläistä. Risteytykset tehdään kasvihuoneissa, joissa myös uuden lajikkeen ensimmäiset sukupolvet varttuvat. Kasvihuoneilla tehdään myös ensimmäiset valinnat, jonka jälkeen lupaavimmat jalostuslinjat jatkavat testaukseen pellolle ensin linjariveille ja myöhemmin koeruuduille. 11 vuotta Lajikkeen matka risteyksestä markkinoille kestää noin kymmenen vuotta kasvilajista riippuen. Vuosien varrella lajikekandidaatti tulee testattua laajasti eri vuosina pellolla sekä laadun osalta laboratoriossa. Esimerkiksi tälle kaudelle markkinoille tuotu Wappu-kevätvehnä risteytettiin 11 vuotta sitten. Nykymenetelmillä erityisesti jalostusprosessin alkupäätä on voitu huomattavasti nopeuttaa. Eri biotekniset menetelmät ovat tiivis osa jalostusta. Niiden avulla jalostusta voidaan paitsi nopeuttaa myös täsmentää ja tehostaa hehtaaria Borealin lajikkeita Borealin vilja-, öljy- ja palkokasvilajikkeita viljellään yhteensä noin hehtaarilla Suomessa. Se on yli puolet näiden kasvien kokonaispinta-alasta Suomessa. Oloihimme soveltuvien lajikkeiden merkitys on suuri, mikä näkyy lajikkeidemme suosiossa viljelijöiden keskuudessa. Kasvuolojemme vaatima viljelyvarmuus on jokaisen Borealin lajikkeen perusominaisuus. Viljelyolosuhteidemme tuntemus, tehokkaat jalostusohjelmat ja kattava testaus varmistavat tulevaisuudessakin uusien, kilpailukykyisten lajikkeiden kehittämisen. 10

11 Pohjoinen osaaminen vakuutti Limagrainin Kotimarkkinan lisäksi Boreal hakee kasvua yhä enenevässä määrin viennistä. Kaupallisesti merkittävä kehitysaskel otettiin reilu vuosi sitten, kun Boreal ja kansainvälinen Limagrain-ryhmittymä tiivistivät markkinointiyhteistyötään. Boreal on vahva toimija Suomen lajikemarkkinoilla. Kotimarkkinan lisäksi kasvua haetaan yhä enenevässä määrin viennistä. Kaupallisesti merkittävä kehitysaskel viennissä otettiin reilu vuosi sitten, kun Boreal ja kansainvälinen Limagrain- ryhmittymä tiivistivät markkinointiyhteistyötään. Osana tätä yhteistyösopimusta Boreal vastaa omien lajikkeiden lisäksi nyt myös Limagrainin ohra- ja vehnälajikkeiden markkinoinnista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Baltian maissa. Ole Schmidtin mukaan Limagrainilla arvostetaan Borealin pohjoisten olojen tuntemusta. Vahvuutena paikallisuus Limagrain on Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin siemenalan yritys. Yritys on kasvanut viime vuosina vahvasti yritysostojen myötä. Limagrain-ryhmittymä tuli Borealin vähemmistöosakkaaksi loppuvuodesta Omistusjärjestely avasi ovia 11

12 Groupe Limagrain Ranskalaisen viljelijäosuuskunnan omistama kansainvälinen peltokasvien ja vihannesten siemenkauppaan ja jalostukseen sekä viljatuotteiden jalostukseen erikoistunut yritysryhmä. Peltokasvien siemenissä Groupe Limagrain on maailman 5. suurin ja Euroopan suurin toimija omistajajäsentä osuuskunnassa 7800 työntekijää ympäri maailman 1550 työntekijää tutkimuksessa ja tuotekehityksessä 33 tutkimuskeskusta Liikevaihto 1,8 miljardia euroa 2012 yhteistyön tiivistämiselle myös lajikemarkkinoinnissa. Pääpaino yhteistyössä on ohran ja vehnän jalostuksessa ja markkinoinnissa. Yhteistyön tiivistyminen varmistaa osaltaan Borealin tuotekehityksen kilpailukykyä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Limagrainin vuosittainen panostus kasvinjalostuksen tutkimus- ja kehitystyöhön on huomattavan suuri (165 milj. euroa vuonna 2012), ja Borealillekin avautuu yhteistyön myötä mahdollisuus hyödyntää Limagrainin tuotekehitys- ja jalostusteknologiaosaamista. Limagrainissa Borealin pohjoisten alueiden markkinaosaamista ja paikallisten olojen tuntemista arvostettiin ja tiiviimmälle yhteistyölle nähtiin tilaus. Näimme Borealin tarjoavan Limagrainille tehokkaan ja valmiin markkinakanavan Suomeen. Lisäksi Borealilla on Limagrainia vahvempi osaaminen Ruotsin ja Baltian maiden lajikemarkkinoista ja kasvuoloista viljojen osalta, toteaa Limagrainin Tanskan maayhtiön toimitusjohtaja Ole Schmidt. Limagrainin Tanskan-yhtiö on keskittynyt maissin ja syysrapsin siemenkauppaan Skandinavian alueella. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Tanska ja Ruotsi, joissa molempien kasvilajien markkinat ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti. Myös Suomessa ensimmäiset Limagrainin maissi- ja syysrapsilajikkeet on jo tuotu markkinoille Borealin toimesta. Viljoista tärkeimpiä Limagrainille ovat ohra ja vehnä. Ennen yhteistyön tiivistämistä Borealin kanssa Limagrainin Tanskan-yhtiö vastasi myös viljalajikkeiden kaupallistamisesta. Nyt vastuu on tältä osin Tanskaa lukuun ottamatta siirtynyt Borealille. Koordinaatio Limagrainin kanssa on tiivistä. Markkinointiyhteistyön aloittaminen ohralla ja vehnällä Borealin kanssa oli Limagrainille strateginen valinta. Tavoitteena oli päästä Limagrainin viljalajikkeilla pohjoisemmille markkinoille. Tanskan maayhtiön resurssit haluttiin kuitenkin jatkossakin kohdentaa markkina-aseman vahvistamiseen maissilla ja syysrapsilla. Boreal tarjosi mahdollisuuden ottaa askel lähemmäksi viljojen lajikemarkkinoita ilman, että Limagrain olisi joutunut investoimaan omien testaustoimintojen ja myyntiorganisaatioiden rakentamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Tähän asti kokemukset ovat molemmin puolin olleet hyviä. Boreal on jo vahvistanut ohran ja vehnän testausverkkoaan Ruotsissa ja Baltiassa. Ruotsissa jalostusmateriaaleja testataan noin kymmenellä omalla 12

13 rehuksi viljeltävän jyvämaissin osuus on kasvanut. Sen viljelyn laajentamisen myötä maissiala voi Tanskassa edelleen jopa tuplaantua seuraavan kymmenen vuoden aikana, Ole Schmidt Limagrainilta kertoo. Ruotsissa maissin viljely kehittyy Tanskaa verkkaisemmin. Säilörehuksi maissia viljellään noin hehtaarilla eli kymmenesosalla siitä alasta, mitä Tanskassa. Potentiaalia Schmidt näkee Ruotsissa vähintään nykyisen viljelyalan tuplaamija yhteistyökumppaneiden koepaikalla. Jokaisessa Baltian maassa Borealilla on sekä omia jalostajankokeita että paikallisten yhteistyötahojen kautta toteutettavia kokeita. Kattavalla materiaalitestauksella ja tehokkaiden markkinointikanavien valinnalla varmistetaan se, että yhteistyölle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suomessa testausverkko on jo ennestään ollut hyvä ja markkina-asema vahva. Mallasohralle laajempia markkinoita, syysvehnään talvenkestävyyttä Euroopassa Limagrain-ryhmittymä jalostaa viljoista mallasohraa ja syysvehnää. Esimerkiksi mallasohralla jalostusohjelma toimii viidessä maassa. Tavoitteena on löytää samalle mallasohralajikkeelle laajempia markkinoita. Synergiaetuja laajemmasta markkinaalueesta tulee mm. viljakaupallisesti sekä tuotevalikoiman hallitsemisessa mallastamoiden ja panimoiden suuntaan. Limagrainin uusista mallasohralajikkeista esimerkiksi Overture-ohraa viedään samanaikaisesti eteenpäin Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Ranskassa, Ruotsissa, Suomessa sekä Baltian maissa. Suomessa Overture-ohra hyväksyttiin kasvilajikeluetteloon vuodelle Sen soveltuvuutta mallasohraksi testataan teollisessa mitassa lähivuosina. Syysvehnällä haasteena on pohjoisten kasvuolojen vaatima riittävä talvenkestävyys. Limagrainin syysvehnän jalostusohjelmat on pääosin kohdennettu Ruotsiakin eteläisempiin kasvuoloihin. Hyvällä paikallisolojen tuntemuksella, kohdealueella tapahtuvalla testauksella ja aineistovalin- nalla talvenkestävien lajikkeiden löytymiseen luotetaan. Uskomme, että Borealin osaamisella on mahdollista löytää pohjoisemmaksi soveltuvia syysvehniä Limagrainin jalostusmateriaaleista, Ole Schmidt toteaa. Maissi kipuaa pohjoisemmaksi Limagrainin Tanskan maayhtiössä on seurattu tarkasti maissin viljelyn kehittymistä Skandinaviassa. Tärkein markkina-alue yhtiölle on Tanska, jossa maissia viljellään jo hehtaarilla. Lähes koko alalla viljellään säilörehumaissia nautakarjatilojen rehuksi. Ala on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Limagrain uskoo maissimarkkinan vahvaan kehitykseen Tanskassa tästä eteenpäinkin. Viimeisten vuosien aikana sikojen selle. Kasvua rajoittavat osaltaan alueelliset erot Ruotsissa. Kasvuolot maissille olisivat suotuisimmat etelässä. Pohjoisempana sijaitseva päämaidontuotantoalue ei ole enää parasta aluetta maissin viljelyyn. Suomessa kiinnostus maissin viljelyyn on vielä pientä. Kasvuolomme ovat haaste maissille, joka vaatii viljoja huomattavasti korkeamman lämpösumman kertymistä. Myös päivänpituus on kriittinen tekijä ja maissin kehitys nopeutuukin meillä vasta siinä vaiheessa, kun yöt alkavat pimetä. Yhteistyö Limagrainin kanssa maissilla on kuitenkin jo aloitettu. Lajikekandidaatteja testataan Borealin jalostajankokeissa. Vuosi sitten Borealin kautta tuotiin markkinoille ensimmäinen Limagrainin Boreal testaa Limagrainin jalostama maissilajikkeita maissilajike Activate, Suomen joka on yksi aikaisimpia olosuhteissa. maissilajikkeita. Kaikkein Sen aikaisuutta kuvaava FAO-luku aikaisimmat on 150. lajikkeet sopivat Aika näyttää viljelyyn mihin Suomessa. laajuuteen maissin viljely leviää Suomessa mm. ilmasto-olojen, lajikkeiden ja korjuutekniikan kehitys huomioiden. Myös Limagrainissa seurataan mielenkiinnolla maissin viljelyn kehittymistä Suomessa. Vaikka markkina on vielä hyvin pieni, on tärkeää tulla uuden lajin kanssa markkinoille oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Borealin kanssa yhteistyön laajentaminen on luontainen kehitysaskel myös uusilla kasvilajeilla kuten maissilla, Ole Schmidt summaa. Boreal testaa Limagrainin maissilajikkeita Suomen olosuhteissa. Kaikkein aikaisimmat lajikkeet sopivat viljelyyn oloissamme. 13

14 Tuhansia tuloksia Borealin laboratoriossa varmistetaan uusien lajikkeiden laatu Onko uuden mallasohran valkuaispitoisuus oikealla tasolla? Entä onko myllyvehnän lajikekandidaatin sakoluku riittävän korkea ja sitkon laatu kohdallaan? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia Borealin laboratorioiden tuhansien analyysien kautta. 14 Laboratorioiden työt ovat sidottuja vuodenaikojen rytmiin ja Borealin henkilöstö työskentelee näytteiden parissa syksystä kevääseen. Sadonkäsittely alkaa heti sadonkorjuun jälkeen. Koeruutusadot puhdistetaan ja punnitaan. Näytteistä mitataan mm. sadon määrä, hehtolitrapaino ja jyväkoko. Ruutusadoista otetaan näytteet muita laboratorioanalyysejä varten. Kasvilajista ja lajiketyypistä riippuen näytteistä tehdään analyysejä, joilla selvitetään kyseisen lajiketyypin käyttötarkoituksen mukaista laatua, laboratoriopäällikkö Kirsi Peltoniemi kertoo. Talven aikana tuhannet näytteet muuttuvat luvuiksi ja dataksi, jonka perusteella jalostajat tekevät päätöksiä jalostuslinjojen kohtalosta. Laadultaan vaatimukset täyttävä materiaali jatkaa kokeissa seuraavana kesänä.

15 Tekniikka apuna Borealilla nähdään tärkeänä, että laadun analysointi on pääosin omissa käsissä. Näin riittävän suuri määrä analyysejä saadaan tehtyä tehokkaasti ja taloudellisesti. Myös laadun määrittämisen tekniikkaan on panostettu. Näytemäärät ovat haaste. Menetelmiemme on sovelluttava suurien näytemäärien tekemiseen nopeassakin aikataulussa, Peltoniemi kiteyttää. Tärkeä, ellei jopa tärkein laatua mittaava laite Borealilla on NIR-laite. Se on valon infrapuna-alueen käyttöön perustuva laite, jolla voidaan yhdellä mittauksella mitata eri kasvilajeista esimerkiksi valkuais-, öljy-, Peruslaatuominaisuuksien määrittäminen on tärkeä ja iso työ, mutta sen lisäksi tietyillä lajeilla tarvitaan erityisiä analyysejä ja laitteita. Esimerkiksi mallasohralla ja leipävehnällä laadun merkitys koros tuu. Sekä mallastus- että leivontalaatu ovat monien tekijöiden summa. Mallastuslaadussa viljelijälle tutuimpia ominaisuuksia ovat iso jyväkoko ja alhainen valkuainen. Mallastaja arvioi lisäksi esimerkiksi itävyyttä, uutepitoisuutta, viskositeettia sekä proteolyysiä eli proteiinien pilkkoutumista, Kirsi Peltoniemi kertoo. Valtaosa mallasohran teollisista laatuvaatimuksista on suoria lajikeominaisuuksia, joihin jalostaja panostaa. Borealin laboratoriosta löytyykin mallastamo pienoiskoossa. Oma mikromallastuslaitteisto auttaa seulomaan runsaasta mallasohranäytteiden määrästä parhaan laadun omaavat kandidaatit jatkoon. Jo 30 gramman kokoisesta ohranäytteestä pystytään määrittämään mallaskuori-, tärkkelys- ja kosteuspitoisuuksia. Eri näytteet heijastavat valoa eri tavoin. Näytteiden analysointi laitteella on nopeaa ja helppoa. Sillä analysoidaan vuosittain jopa näytettä. Laitteen kalibrointi sen sijaan on tarkkuutta ja tietotaitoa vaativaa työtä. Uusia kalibrointeja kehitetään Borealilla koko ajan teollisuuden tarpeiden mukaan. Peltoniemen mukaan sadon loppukäyttäjien tarpeet muuttuvat ja täsmentyvät myös laatuominaisuuksien suhteen tai välillä tulee kokonaan uusia tarpeita ja mitattavia ominaisuuksia. Laadukkaan sadon tuottaminen on koko ketjun yhteinen tavoite ja etu. Siihen panostetaan myös jalostuksessa. Moni laatutekijä on lajikeominaisuus Markkinoille laskettavien lajikkeiden on aina tuotava jotain lisäarvoa olemassa olevaan lajikevalikoimaan, ja hyvin usein tänä päivänä lisäarvo löytyy laatuominaisuuksista. Monissa tapauksissa viljelijä voi vaikuttaa sadon laatuun tehokkaasti viljelytekniikalla, mutta useat laatuun vaikuttavat tekijät ovat puhtaita lajikeominaisuuksia. Lajikkeiden laatutavoitteet asetetaan jo jalostusprosessin alussa, sillä uuden lajikkeen risteytyksestä alkaen on tiedossa mihin käyttötarkoitukseen sitä jalostetaan. Myös laatuanalyysien teko voidaan näin suunnitella tarpeiden mukaisesti, Kirsi Peltoniemi mainitsee. Uusien lajikekandidaattien laadun selvittäminen aloitetaankin niin aikaisin kuin mahdollista. Näin pystytään heti karsimaan pois sellainen materiaali, jonka laatu ei riitä markkinoiden tarpeisiin. Laadusta ei tingitä Sadon laatu näyttelee yhä tärkeämpää roolia markkinoilla. Lajikkeiden laadun jalostus on keskeinen osa myös Borealin jalostusohjelmia kaikkien lajien kohdalla, ja laadun räätälöiminen satoa käyttävien asiakkaiden tarpeita vastaavaksi on yksi Borealin asiakaslähtöisen toiminnan perusperiaatteita. Tavoitteiden määrittelyä tehdään yhteistyössä satoa käyttävän teollisuuden kanssa. Huomiota kiinnitetään niihin ominaisuuksiin, joita sadon käyttäjä pitää tärkeänä ja joihin viljelijäkin panostaa laadukasta satoa tuottaessaan. Paikallisen jalostuksen etuna onkin, että kotimaisen teollisuuskäytön tarpeet pystytään tiiviin yhteistyön ansiosta ottamaan huomioon jo jalostusprosessin varhaisessa vaiheessa. Mallastamo pienoiskoossa tukseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä. Näytteet mallastetaan automatisoidulla mallastusohjelmalla, ja prosessissa syntyneet valmiit maltaat jauhetaan ja jauhosta määritetään mm. uutepitoisuus ja viskositeetti, Peltoniemi valottaa. Hyvän taikinan salat Vehnän leivontalaadun tärkeitä tunnuslukuja puolestaan ovat mm. hehtolitrapaino, valkuainen, sakoluku ja sitkon määrä ja laatu. Sen lisäksi oleellista on määrittää taikinan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat leivän leipoutuvuuteen. Farinografi on mittaava taikinasekoitin, jonka avulla mitataan taikinan fysikaalisia ominaisuuksia, jotka leipomoissa ovat olennaisia tekijöitä leivän valmistuksen kannalta. Laite piirtää mittauksesta käyrän, farinogrammin, josta voidaan lukea erilaisia tunnuslukuja, kuten taikinan muodostumisaikaa ja sekoituskestävyyttä. Nämä erityisanalyysit antavat arvokasta tietoa niin jalostajille kuin mylly- ja leipomoalan asiantuntijoillekin uusien myllyvehnälajikkeiden leivontalaadusta. 15

16 Oikeilla valinnoilla ruis Uudet satoisat lajikkeet ja teollisuuden sitoutuminen koti maiseen raaka-aineeseen ovat lisänneet rukiin viljelyhalukkuutta. Rukiin viljelyala vaihtelee vuosittain runsaastikin erityisesti syksyn kylvöolosuhteista johtuen. Haasteet talvehtimisessa ja mielikuvat rukiin viljelyn hankaluudesta vaikuttavat myös osaltaan viljelyintoon. Kaikessa viljelyssä keskeistä on kannattavuus. Uusilla ruislajikkeilla viljelyn kannattavuutta ja rukiin kilpailukykyä on kuitenkin pystytty parantamaan korkeampien satojen ja paremman viljelyvarmuuden kautta. Näin keväällä rukiin tekee ajankohtaiseksi viljelykierron suunnittelu ja esikasvin huomioiminen. Valitsemalla ruislohkolle esimerkiksi aikainen kevätvilja tai rypsi, voidaan osaltaan parantaa rukiin kylvömahdollisuuksia syksyllä. Näin pelto saadaan tuottamaan tehokkaasti ja myös esikasvista paras hyöty irti, kun seuraava kasvi kylvetään heti syksyllä. Jalostuksella lisää satoa ja viljelyvarmuutta Rukiin viljelyn kannattavuutta parannetaan kasvinjalostuksella, jossa tällä hetkellä panostetaan erityisesti satoisuuden kasvattamiseen. Hyvä talvenkestävyys erilaisina vuosina on oloissamme ehdoton edellytys kaikille talvehtiville kasveille. Luja korsi puolestaan mahdollistaa tehokkaan lannoituksen, ja tuo viljelyvarmuutta monel lakin tapaa. Myös näihin ominaisuuksiin rukiin jalostuksessa panostetaan. Uudentyyppisten satoisien ja lujakor tisten lajikkeiden jalostamiseksi on Borealilla tehty paljon töitä. Rukiin kortta on jalostuksella onnistuttu merkittävästi lyhentämään säilyttämällä kuitenkin syvä juuristo, joka takaa riittävän talvenkestävyyden. Lyhyt korsi taas mahdollistaa rukiillakin intensiivisen viljelyn ja sitä kautta korkeamman satotason. Perinteisten populaatiorukiiden rinnalla Borealilla jalostetaan myös niin sanottuja synteettisiä lajikkeita. Ne ovat ikään kuin populaatio- ja hybridilajikkeen välimuoto, ja niiden myötä kotimaisten ruislajikkeiden satotaso nousee tulevaisuudessa huomattavasti. Lajikevalinta vaikuttaa kannattavuuteen Ruis pärjää kannattavuuslaskelmissa muille viljoille hyvin, kun sen sato on yli 4000 kg/ha. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksissa paras neljännes on tuottanut satoa kg/ha, kun se heikoimmalla neljänneksellä on jäänyt tästä kg/ha. Olennaisena syynä satoeroihin Rukiin lajiketyypit Populaatioruislajikkeet ovat perinteisiä ja laajasti Suomessa menestyviä ruislajiketyyppejä. Lajikkeet on jalostettu risteyttämällä sopivia yksilöitä keskenään. Hybridilajike tuotetaan huolella valitun äiti- ja isälinjan avulla. Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, joka saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi. Hybridilajikkeen siemen on uusittava vuosittain. 16 Synteettisiä lajikkeita pidetään populaatio- ja hybridilajikkeiden välimuotona. Hybridilajikkeiden tapaan niiden korkea satopotentiaali perustuu heteroosiin, joka syntyy eri siementuotantolinjojen välisen risteytymisen tuloksena.

17 kannattamaan pidetään lajikevalintaa. Uusilla perinteisillä ruislajikkeilla sekä hybridilajikkeilla neljän tonnin hehtaarisato on hyvin saavutettavissa oikeilla viljelytoimilla. Rukiin tuotantoon on tarjolla erinomaisia populaatio- ja hybridilajikkeita. Populaatiolajikkeiden ehdotonta kärkeä edustaa kotimainen Reetta-ruis. Hybridilajikkeista puolestaan Evolo on osoittanut potentiaalinsa kokeissa ja käytännön viljelyksillä. Viime syksynä uutuutena tuotiin markkinoille Brasetto, joka Evolon tapaan on erittäin satoisa saksalaisen KWS:n hybridi lajike. Brasetto on sataprosenttinen PollenPluslajike. Sen siitepölyn muodostus on parempi kuin aikaisemmin Suomen markkinoilla olleilla hybridilajikkeilla. Hyvän siitepölyn muodostumisen myötä torajyvän esiintymisriski vähenee huomattavasti. Hybridit täydentävät valikoimaa Mielenkiintoisen lisän rukiin viljelyyn ovat viime vuosina tuoneet hybridirukiit. Viljelijöille ne ovat houkutteleva vaihtoehto erityisesti korkean satopotentiaalin kautta. Boreal täydentää omaa ruisvalikoimaansa huolella Suomessa testatuilla lajikkeilla. Testausyhteistyötä tehdään erityisesti saksalaisen KWS:n kanssa. Suomen markkinoille tuotavat hybridilajikkeet edustavat KWS:n talvenkestävintä materiaalia ja niitä viljellään laajalti muissakin pohjoisissa maissa. Paikallisen testauksen rooli on tuoda tarkentavaa, maakohtaista tietoa lajikkeen viljelyarvosta. Tavoitteena on löytää pohjoisiin viljelyoloihin soveltuvat talvenkestävät hybridit. Testausyhteistyön lisäksi hybrideiden kohdalla on kiinnitetty huomiota viljelytekniikan tarkasteluun ja ohjeistukseen. Hybridilajikkeiden mahdollistama korkea sato saavutetaan, kun kylvetään oikeaan aikaan, käytetään oikeaa kylvösiemenmäärää ja huolehditaan kasvinsuojelusta. Ruispellon kasvukunnon on niin ikään oltava hyvä ja erityisesti vesitalouden kunnossa. Aikaiset kevätviljalajikkeet syysviljojen esikasviksi Aikaiset kaura- ja ohralajikkeet tarjoavat viljelyvarman vaihtoehdon viljan tuotantoon koko Suomessa. Vaikka lajikkeiden pääviljelyalue on pohjoisempana, ne tarjoavat hyvän vaihtoehdon muun muassa syysviljojen esikasvina eteläisemmässäkin Suomessa. Aikaisilla viljalajikkeilla on kiistattomia etuja oloissamme. Lyhyt kasvukautemme huomioon ottaen viljelyvarma lajike turvaa osaltaan viljelyn onnistumisen. Aikainen lajike voidaan varmemmin korjata hyvissä oloissa. Samalla säästetään myös sadon kuivauskustannuksissa. Hyvissä korjuuolosuhteissa myös kasvien taudinaiheuttajien lisääntymisriski pienenee. Näin vähennetään tehokkaasti myös riskiä haitallisten punahomeiden ja hometoksiinien kertymisestä jyviin. Aikaisten kaura- ja ohralajikkeiden markkina Suomessa on suuri ja lajikevalikoima laaja. Borealin kauran ja ohran aikainen lajikkeisto on viime vuosina uusiutunut vauhdilla ja esimerkiksi uudet aikaiset Akseli-kaura sekä Aukusti- ja Wolmari-ohrat kiinnostavat laajasti. Näiden uutuuksien myötä aikaisten lajikkeiden satotaso on noussut täysin uudelle tasolle. Kevään 2013 kylvöille uutuuksien siemenen saatavuus on rajoitettua. Pro Ruis ry kotimaisen rukiin puolesta Rukiin kulutuksen taso on melko vakaata. Ruista käytetään Suomessa n tonnia vuodessa eli noin kiloa asukasta kohden. Yli puolet tästä on tuontiruista. Mieluummin teollisuus käyttäisi kotimaista ruista, jota myös kuluttajat suosivat. Pullonkaulana on kotimaisen rukiin saatavuus. Lähellä tuotettua ruista arvostetaan ja sitä kannustetaan tuottamaan. Rukiin omavaraisuuden parantamiseksi on ryhdytty konkreettisiin toimiin. Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta kuluttajaan. Tavoitteena on nostaa rukiin viljelytaso vähintään elintarviketeollisuuden tarvitsemalle tasolle, ja parantaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa. Viljelijöille Pro Ruis tarjoaa tietoa rukiin viljelystä mm. keräämällä tietoa rukiin eduista, järjestämällä tilaisuuksia rukiin tiimoilta sekä osallistumalla rukiin viljelyä koskeviin suunnittelu-, selvitys- ja tutkimusprojekteihin. Kevään aikana on tulossa ruisiltoja ja kesällä pellonpiennarpäiviä rukiin tiimoilta, seuraa ilmoittelua ja tule mukaan! 17

18 18 Lajiketieto netistä Uutisia Borealin www-sivuilla on kattavasti tietoa lajikkeistamme. Jokaisen lajikkeen kohdalla on jalostajan esittely lajikkeesta ja sen tärkeimmistä ominaisuuksista. Lisäksi uusimmat virallisten lajikekokeiden tulokset on linkitetty jokaisen lajikkeen kohdalle. Tulostaulukoiden avulla lajikkeita on helppo verrata toisiinsa, kun mukana on kaikki tärkeimmät markkinoilla olevat lajikkeet meiltä ja muilta toimijoilta. Lajikehakukone suunnittelun avuksi Nettisivuiltamme löytyy myös kätevä lajikehakukone, joka toimii viljelyn suunnittelun apuvälineenä. Hakukoneen avulla voit etsiä omalle tilallesi parhaiten soveltuvat lajikkeet mm. kasvuajan, käyttötarkoituksen tai lohkon maalajin perusteella. Haun tuloksena listautuvat lajikkeet, jotka parhaiten vastaavat annettuja hakukriteerejä. Lajikenimeä klikkaamalla pääset tutustumaan lajikekuvaukseen ja koetulosvertailuihin. Nurmilaskuri kertoo sulavuuden vaikutuksen Nurmilajikkeiden osalta sulavuudella on suuri merkitys maidontuotannon talouteen. Lajikkeiden välillä on eroja sulavuudessa ja sulavuuden muutos nopeudessa. Valitsemalla hyvin sulavan, D-arvoltaan korkean lajikkeen, saat lisätuottoa ja saavutat kustannussäästöjä. Netissä toimivalla nurmilaskurillamme voit laskea nurmirehun sulavuuden vaikutuksen maidontuotannon kannattavuuteen omalla tilalla. Laskuri kertoo laadukkaan lajikkeen tuottaman hyödyn euroissa. Tutustu osoitteessa Altia päivitti sopimus - lajikkeidensa listaa Borealin monitahoiset ohrat Edvin, Einar ja Elmeri on hyväksytty Altia Oyj:n tärkkelysohran sopimuslajikkeiksi. Kaikki kolme ovat aiemmin olleet Altialla esilistalla ja niistä on jo muutama vuosi tehty tärkkiohrasopimuksia. Nyt ne on nostettu varsinaiselle listalle suositeltavien lajikkeiden joukkoon, kertoo ostokategorian päällikkö Kari Kiltilä Altialta. Lajikkeiden listalle pääsyyn vaikuttavat niiden laatuominaisuudet tärkkelystuotannon kannalta, joten esimerkiksi korkea tärkkelyspitoisuus sekä riittävän suuri jyväkoko ovat olennaisia laatukriteereitä. Laadullisten ominaisuuksien lisäksi myös lajikkeiden viljelylaajuus vaikuttaa osaltaan listalle pääsyyn. Sekä Edvin, Einar että Elmeri ovat olleet siemenkaupassa muutaman vuoden. Hyvien viljely- ja laatuominaisuuksiensa ansiosta ne ovat nousseet nopeasti laajasti viljeltyjen monitahoisten ohralajikkeiden joukkoon. Uusimmista Borealin lajikkeista myös mallasohraksi hyväksytyt Harbinger ja Fairytale ovat nykyisin Altian tärkkelysohralistalla. Borealin ja Altian välinen yhteistyö tärkkelysohran osalta on jatkunut jo parikymmentä vuotta ja Borealin lajikkeet ovat menestyneet hyvin tärkkelysohratuotannossa. Viimeisimpien satovuosien aikana lajikkeidemme osuus Altian tärkkelysohran käytöstä on ollut n. 60 %. Kehitystyö jatkuu ja uusia tärkkelystuotantoon soveltuvia lajikkeita testataan koko ajan. 11 uutta Borealin lajiketta kasvilajikeluetteloon Kasvilajikelautakunta hyväksyi tänä vuonna 11 uutta Borealin lajiketta Suomen kasvilajikeluetteloon. Joukossa on kolme kauralajiketta, kolme monitahoista ohraa, kaksi mallasohrakandidaattia, timotei, syysvehnä ja hybridiruis. Kansalliseen kasvilajikeluetteloon päässyt lajike on käynyt läpi viralliset viljelyarvokokeet Suomessa (MTT:n viralliset lajikekokeet), ja niissä lajike on todettu viljelyarvoltaan parannukseksi vallitsevaan kotimaiseen lajikevalikoimaan. Nurmikasveilta vaaditaan kolmen vuoden koetulokset, ja muilta lajeilta kahden vuoden tulokset. Lisäksi luetteloon hyväksymisen edellytyksiä ovat lajikkeen erottuvuus muista lajikkeista, lajikkeen yhtenäisyys ja sen ominaisuuksien pysyvyys. Suomessa kasvilajikelautakunta päättää lajikkeen hyväksymisestä kansalliseen kasvilajikeluetteloon. Kasvilajikelautakunta on maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijaelin ja sen jäsenet edustavat elintarvikeketjun eri toimijoita.

19 Boreal uudisti logoaan Boreal on uudistanut logoaan ja graafista ilmettään. Uudistuksen myötä ilme kuvastaa entistä selvemmin toimialaa, jolla yritys toimii. Nykyaikaistettu ilme vastaa myös paremmin olemassa oleviin sekä tuleviin markkinointiviestinnän tarpeisiin. Borealilla on hyvä tunnettuus alan toimijoiden keskuudessa. Uudella ilmeellä halutaan tuoda esille erityisesti Borealin pohjoisten alueiden asiantuntemusta sekä tuotteiden laadukkuutta. Uudistettu ilme ja logo ovat edelleen hyvin tunnistettavissa. BOR-merkintä kertoo sopivuudesta Borealin lajikenimien yhteydessä tutuksi tullutta BOR-merkintää uudistetaan myös. Tilakokojen kasvaessa ja tilojen erikoistuessa on yhä tärkeämpää, että viljelijä tietää mitä saa lajikkeen siementä ostaessaan. BOR-merkintä kertoo, että kyseinen lajike on huolellisesti Suomessa testattu ja siten luotettava valinta pohjoisiin kasvuoloihimme. Logon ja graafisen ilmeen on suunnitellut mainostoimisto Briiffi. Tervetuloa mukaan kesän tapahtumiin! Perinteisesti kahden vuoden välein järjestetty Västankvarnin Peltopäivä järjestetään ensi kesänä Tapahtuma on tarkoitettu kasvinviljelyn ammattilaisille. Päivän aikana on mahdollista tutustua mm. vilja- ja öljykasvien lajikekokeisiin, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun. Koneosaston pääteemana on tänä vuonna sänkimuokkaus. Farmari 2013 kokoaa yhteen maatalousalan ammattilaiset sekä kaikki maaseudusta kiinnostuneet. Vahvalla alkutuotantoalueella Seinäjoella Farmari esittäytyy uudistuneena ja tarjoaa vierailleen maaseudun asiaa ja elämyksiä. Farmari järjestetään Boreal on mukana kummassakin kesän tärkeässä maatalousalan tapahtumassa. Lisäksi järjestämme tulevanakin kesänä pellonpiennartilaisuuksia, joissa on mahdollista tutustua uusiin lajikkeisiimme. Seuraa ilmoitteluamme ja tule mukaan! 19

20 Pohjoista kasvua Boreal jalostaa peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihin. Tuottavat lajikkeet vaativiinkin olosuhteisiimme syntyvät pitkäjänteisen kehitystyön ja tinkimättömän osaamisen tuloksena. Lajikkeen soveltuvuudesta oloihimme kertoo tuttu BOR-merkintä, joka on merkki kasvusta. Tutustu toimintaamme ja lajikkeisiimme osoitteessa