SUOMEN RAKENNUS- INSINÖÖRIEN LIITTO RIL

Transkriptio

1 SUOMEN RAKENNUS- INSINÖÖRIEN LIITTO RIL VUOSIKERTOMUS

2 RILin hallitus 2010 RILin hallitus Vasemmalta istumassa Maija Sirkkanen, varapuheenjohtaja Tapio Jalo, puheenjohtaja Ralf Lindberg, varapuheenjohtaja Harri Kailasalo, Johanna Sahlstedt, Pekka Kontiala. Seisomassa vas. Pekka Seppälä, Mika Reima, Matti Levomäki, Maija Pursiheimo, Pekka Pulkkinen ja Jukka Pekkanen. Teekkareita hallituksessa edustivat kiltojen puheenjohtajat: Emmi Hietala IK, Mirka Tuovinen TARAKI ja Antti Heikkinen Oulun ympäristörakentajakilta. Tavoitetila RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto RIL on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tiedon tuottaja RILin arvot Asiantuntevuus Pitkäjänteisyys Vuorovaikutteisuus Jatkuva kehittyminen Toiminta-ajatus RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä sekä kestävän elinympäristön rakentamista ja ylläpitoa.

3 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2010 Rakentaminen on toipunut lamasta ennakoitua nopeammin. Elpymisen veturina on ollut ennen kaikkea asuntorakentaminen. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin Suomessa noin asunnon rakentaminen, mikä oli noin kolmanneksen edellisvuotta enemmän. Myös toimitilarakentaminen kääntyi vuoden 2010 aikana lievään kasvuun, joskin lukumäärä on pysynyt niissä vielä vaatimattomana. Kokonaisuudessaan rakentamisen ennustetaan kasvavan vuonna 2011 noin kolme prosenttia ja myös alan työllisyyden ennakoidaan pysyvän vakaana. Vuonna 2010 ala työllisti noin henkilöä. Lama ei ole ollut rakentajien ainoa haaste viime vuosina. Ala on joutunut ja joutuu jatkossakin sopeutumaan useisiin merkittäviin toimintaympäristön muutoksiin. Muutosajurina toimii ennen kaikkea energia. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on nostettu keskeisiksi keinoiksi, joilla kasvuhuonekaasujen päästöjä pyritään vähentämään Euroopassa. Jäsenmaiden toivotaan esimerkiksi määrittelevän minivaatimukset uusiutuvan energian käytölle rakennuksissa vuoteen 2015 mennessä. Suomessa uusissa, vuoden 2012 alussa voimaan tulevissa rakentamismääräyksissä tavoitellaan uusiutuvassa energiassa 25 prosentin tasoa. Samaan aikaan Suomessa on määrä siirtyä uusien rakennusten energiatehokkuuden arvioinnissa niin sanottuun kokonaisenergiatarkasteluun joka ottaa huomioon sekä rakennuksen energiankulutuksen että sen oman energian tuotannon. Tosin ympäristöministeriön laatimassa Energiaviisaan rakennetun ympäristön Era17 -ohjelmassa Suomi lupaa luopua rakennusten lämmittämisestä lähes kokonaan jo vuoteen 2017 mennessä. Ala on ottanut nämä kunniahimoiset tavoitteet vastaan ristiriitaisin tuntein. Energiatehokkuuden parantamisen tärkeys on tunnustettu laajasti, kuluttavathan rakennukset meillä noin 40 % energiasta ja aiheuttavat noin neljänneksen hiilidioksidipäästöistä. Huolta asiassa ovat herättäneet ennen kaikkea nopeat aikataulut, uusien ratkaisujen toimivuuteen liittyvät riskit sekä kasvavat kustannukset. Kokonaisenergiatarkastelu yksinkin tulee muuttamaan merkittävästi rakennusten suunnittelua. Samaan aikaan jatketaan koko rakenteellisen suunnittelujärjestelmän uudistamista eurokoodipohjaiseksi. Eurokoodien käyttöönoton myötä on kiihtynyt keskustelu rakenteellisesta turvallisuudesta, joka on ollut otsikoissa myös runsaslumisten talvien koeteltua kattojen kantavuutta erityisesti Etelä-Suomessa. Tulevaisuuden haasteisiin lukeutuu myös rakennetun ympäristön kiihtyvä rapistuminen. Tilanne käy selkeästi ilmi Rakennetun omaisuuden tila ROTI arvioinnin tuloksissa, jotka luovutettiin asuntoministeri Jan Vapaavuorelle helmikuussa Ellei kehityksen suuntaa saada pikaisesti muutettua, alkaa infrastruktuurin huono toimivuus pian heikentää hyvinvointiamme ja Suomen kilpailukykyä. ROTI-toimenpiteissä korostuvat paitsi korjaus- ja uudistamisinvestointien tarve, myös vastuutahojen hyvä keskinäinen koordinaatio kaikilla tasoilla. Konkreettisena ehdotuksena raportissa esitetään toive rakennetun ympäristön ministeriön perustamisesta. Alan uudistumisessa ovat rakennetun ympäristön asiantuntijat RILin jäsenet avainasemassa. Vuonna 2011 tarkoituksenamme on määritellä edellä esitettyjen tehtävien perusteella alan diplomi-insinöörien strategiset osaamistarpeet, jotta koulutusjärjestelmä pystyisi mahdollisimman hyvin vastaamaan toimialan tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. RILin jäsenmäärä on viime vuodet kasvanut tasaisesti. Vuoden 2010 lopussa se oli yli 6 200, mikä on liiton 76. vuotisen historian korkein. Jäsentoiminta oli vilkasta erityisesti RIL-Nuorten ja Senioreiden joukossa, joista jälkimmäiset juhlivat 40-vuotista toimintaansa. Jäsentyytyväisyys on säilynyt korkealla tasolla, sillä kolme neljästä jäsenestä arvioi RILin toiminnan kokonaisuudessaan erinomaiseksi tai erittäin hyväksi. Myös asiakkaiden tyytyväisyys RILin tarjoamaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja julkaisuihin on pysynyt erinomaisena. Näiden ydintuotteiden ja palveluiden rinnalla erilaiset koko alaa palvelevat kehityshankkeet ja kilpailut ovat olleet kasvussa. Kaikki RILin liiketoiminta-alueet pohjautuvat keskeisiltä osin jäsenten ammattitaitoon sekä motivaatioon toimia yhteisen järjestön puitteissa. Järjestötoiminnan täytyy olla jatkossakin sekä ammatillisesti että yhteisöllisesti antoisaa. Erityisesti jäsentoiminta- ja kehityshankkeet tarjoavat jäsenille monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, joihin toivoisin kaikkien halukkaiden jäsenten tarttuvan. Vuosi 2010 oli RILille myös taloudellisesti hyvä. Pystyimme tarjoamaan jäsenistölle ja asiakkaillemme entistä parempia tuotteita ja palveluita sekä toteuttamaan suunnitellut kehitysinvestoinnit. RIL on siis hyvässä kunnossa ja maineessa, mutta tuloksia täytyy aina pyrkiä parantamaan. Vuonna 2011 jatkamme muun muassa verkkoympäristön ja kumppanuushyötyjen kehittämistä samalla, kun pyrimme ennätyksellisiin tuloksiin kaikilla toimintaalueillamme. Lämpimät kiitokset RILin hallitukselle, jäsenille ja toimistolle sekä sidosryhmille tuloksellisesta ja hyvästä yhteistyöstä vuonna Tästä on hyvä jatkaa. Kittilässä Helena Soimakallio dipl.ins., toimitusjohtaja

4 Jäsenyys Vuosi 2010 oli Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n 76. toimintavuosi. RILin kokonaisjäsenmäärä oli vuoden lopussa 6246 (v , joista varsinaisia jäseniä oli 3226, senioreja 975 ja opiskelijajäseniä Lämpöinsinööriyhdistys LIVI ry:n jäsenmäärä oli vuoden lopussa 192. Vuoden aikana RILiin liittyi 33 varsinaista uutta jäsentä. Lisäksi varsinaisiksi jäseniksi siirtyi 220 ( vuonna ) opiskelijajäsentä valmistumisen yhteydessä. Liiton jäsenyydestä erosi tai katsottiin eronneeksi maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi yhteensä 113 varsinaista jäsentä. Opiskelijajäseniksi liittyi 300 teekkaria. Vuoden lopussa RIL-TEK yhteisjäseniä oli yhteensä RILin toimintaa arvioitiin perinteiseen tapaan jäsentyytyväisyyskyselyllä, joka toteutettiin joulukuussa Vastausaktiivisuus oli noin 14 prosenttia. Tyytyväisyys RILin toimintaan säilyi kaikilta osin hyvällä tasolla; 74 prosenttia vastaajista arvioi toiminnan joko hyväksi tai erinomaiseksi. Vastaavasti huonon tai heikon arvosanan toiminnalle antoi eri kysymyksissä keskimäärin alle 3 prosenttia vastaajista. Vuosikokoukset RILin kevätkokous järjestettiin Kotkassa Merikeskus Wellamossa. Kokoukseen osallistui kaikkiaan 37 jäsentä, joista 2 oli nuorta äänivallatonta jäsentä ja yksi LIVIn jäsen. Kokouksen puheenjohtaja toimi Kari Sipilä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Syyskokous järjestettiin Helsingin Säätytalolla Kokoukseen osallistui 46 jäsentä. Osallistujista kaksi oli äänivallatonta nuorta jäsentä ja kaksi LIVIn jäsentä, joista toinen toimi LIVIn edustajana. Kokouksen puheenjohtajana toimi Matti-Pekka Rasilainen. Kokouksessa valittiin uudet hallituksen jäsenet vaalitoimikunnan asettamista ehdokkaista. Ennen hallitusehdokkaiden asettamista järjestettiin neljättä kertaa neuvoa-antava sähköinen koeäänestys. Tekniikkaryhmät jatkoivat toimintaansa Tekniikkaryhmät 2010: * Kiinteistöhallinta ja rakennuttaminen * Rakennus- ja rakennetekniikka Väylät, liikenne ja logistiikka * Sillat ja erikoisrakenteet * Maa-, pohja- ja kalliotekniikka * Energia- ja talotekniikka * Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka Toimintavuoden lopussa tekniikkaryhmissä oli jäseniä yli 1800 ja uusia jäseniä niihin liittyi vuoden aikana reilut 300. Yhteensä tekniikkaryhmien johtoryhmät kokoontuivat 22 kertaa. Suosituimpia tapahtumia olivat Sillat ja erikoisrakenteet -ryhmän Eurokoodit sillanrakennuksessa ja Auroran sillan esittely Energia- ja talotekniikka ryhmän järjestämä Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut Väylät, liikenne ja logistiikka -ryhmän Liikennesuunnittelu -tilaisuus Rakennukset ja rakenteet -ryhmän nuorten kanssa yhdessä järjestämä Urakehitys kunnossa entä sitten -tapahtuma Ammatillisia ekskursioita järjestettiin Musiikkitalon, Kehäradan sekä Tampereelle Hämpin parkin ja Särkijärven sillan työmaille. Lisäksi tutustuttiin Sitran ja Lindströmin toimintaan. Ruotsiin eksursion järjestivät Pohja,- maa- ja kalliorakentaminen -tekniikkaryhmä Tukholmaan ja Sillat ja erikoisrakenteet -ryhmä Göteborgiin. Tekniikkaryhmien tilaisuuksiin osallistui yhteensä liki 500 jäsentä. Tekniikkaryhmien jäsenmäärät 2009 ja 2010 sekä jaostojen jäsenmäärät Nuoret toimivat aktiivisesti RIL-Nuoret jatkoivat aktiivisesti omaa toimintaansa järjestäen monia tapahtumia. RIL-Nuorten johtoryhmän puheenjohtajana toimi Dennis Lönnström ja PiRIL-Nuorten puheenjohtajana Katriina Viita.

5 RIL-Nuorten tapahtumat Urakehitys kunnossa, entä sitten?: RRT-tekniikkaryhmä ja RIL-Nuoret Paikalla oli noin 40 henkilöä. "Rakentaminen Venäjällä" seminaari: RIL Nuoret ja RIL Seniorit järjestivät maanantaina yhteistyössä seminaarin, missä muutamat eri aikakausien edustajat kertoivat omia tarinoitaan ja näkemyksiään, millaista on ja on ollut toimia Venäjällä. 20 RIL Nuorta sekä noin 15 RIL Senioria. Tunnelityömaaekskursio to Lemminkäinen; Töölön Pysköintiluola Miekkailukokeilu Sörnäisissä. 15 nopeinta pääsi mukaan. HIFK-Kärpät ottelu. Kiinteistömaailma Ullanlinnan asunnot tarjosivat liput 15 nopeimmalle 18.3 järjestettyyn otteluun Viideksi baariin konsepti. 5 tapahtumaa Ravintola Bakers:issa. RIL Senioreiden kanssa johtoryhmien illanvietto RILin toimistolla. Kesäglögien jatkot Koskenrannan terassilla RIL Nuorten menestynein tapahtuma; 70 osallistujaa ja aurinkoinen sää! Golf kokeilu: Löfkulla Golf nopeinta pääsi kokeilemaan golfi a (range, opastus ja 9 reiän kierros) Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa PiRIL Nuoret Johtoryhmä kokoontui vuonna 2010 yhdeksän kertaa. PiRIL-Nuorten tarkoituksena on järjestää mielekästä ohjelmaa sekä auttaa vanhoja opiskelukavereita tapaamaan toisiaan ja verestämään vanhoja muistoja. Pirkanmaalle muuttaneille PIRIL-Nuoret on myös hyvä väylä tutustua Tampereen alueen samanhenkiseen seuraan. PiRIL-Nuorten tapahtumat - Rakennusalan rekrypäivä tammikuussa - Ikea xq Siilinkarikävely yhteinen PIRIL:lin kanssa - Kesäglögeille osallistuminen - Perinteinen golfkurssi kesäkuussa - Viideksi terassille -tapahtuma 18.5 Bar Passion - Viideksi terassille -tapahtuma Tillikka - Ulkoilu- ja liikuntatapahtuma lokakuussa PIRILin kanssa - PiRIL-nuorten kartingmestaruuskilpailut Suzukartissa Vaalikokous marraskuussa - Rakentajalounas suomalaisella klubilla7.12 (johtoryhmä) Tapahtumat olivat luonteeltaan monipuolisia, niin kuin edellisvuoden kyselyssä oli haluttu. Oli viihteellisiä tapahtumia jäsenille kuin myös perheellisille suunnattuja tapahtumia. Jäseniä PIRIL-Nuorilla oli vuoden lopussa 291. Kiltayhteistyö RIL jatkoi tiivistä yhteistyötä Helsingin, Tampereen ja Oulun teekkareiden kanssa kiltojen ja ammattiainekerhojen välityksellä. RILin myöntämät taloudelliset toiminta-avustukset muodostivat valtaosan niiden toimintabudjeteista. Tamperelaiset ja otaniemeläiset järjestivät vierailut RILin toimistolle. Kiltojen puheenjohtajilla oli oikeus osallistua RILin hallituksen kokouksiin. Perinteisiä abi-infoja järjestettiin toimintavuonna useissa lukioissa eri puolilla Suomea. Rakennusteekkarit vierailivat RILin avustuksella lukioissa puhumassa rakennusalasta yleensä, opinnoista rakennusosastolla ja työelämän mahdollisuuksista. Erityisen paljon käyntejä oli maaseutukunnissa, mitä voidaan pitää erittäin positiivisena asiana. Teekkariyhdyshenkilönä toimi alkuvuodesta Risto Kärkkäinen ja marraskuusta lähtien Jere Viljanen. Senioritoiminta jatkui virkeänä Vuoden 2010 aikana järjestettiin kaksi jäsenkokousta, joista syyskokous RIL- Seniorien 40-vuotisjuhlakokouksena ja yhteensä 34 muuta tapahtumaa. Näiden lisäksi järjestettiin juhlaseminaari " Rakentaminen ja innovaatiot" sekä 40-vuotisiltajuhla ravintola Linnassa. Seniorien järjestämiin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1503 ( v ) senioria tai senioraa. Lukuihin eivät sisälly viikottaiset kahvitilaisuudet eivätkä johtoryhmän erilliset tapahtumat.

6 Jäsenyys Suunnitellut Islannin ja Berliinin matkat peruuntuivat Islannin tulivuoripurkauksen ja Etelä-Afrikan matka vähäisen osanottajamäärän takia. Vuoden aikana ilmestyi neljät Seniorikuulumiset ja kaksi Seniorikuulumiset- Extraa. Toimintaohjeet, -suunnitelma ja -kertomus, johtoryhmän ja muiden ryhmien jäsenten yhteystiedot, sekä Seniorikuulumiset ja Extra ovat luettavissa RILin sivuilla sen Seniorit-osiossa. Jäsenkokousten pöytäkirjat ovat olleet luettavissa Extranetissä. RILin Jäsenuutisissa on julkaistu tarpeen mukaan ajankohtaisia Senioreja koskevia tietoja. Vuoden kuluessa jatkettiin yhteydenpitoa RIL-nuoriin sekä Rakennusinsinöörikiltaan. Toimintavuoden aikana valmisteltiin tapaamista kesällä 2011 ruotsalaisen veljesjärjestö SVR-Seniorien kanssa Savonlinnan Oopperajuhliin suuntautuvan retken merkeissä. Vuoden 2010 lopussa RILin senioreja oli 990, seniorien leskiä oli postituslistalla 28 henkilöä. Johtoryhmä Senioreiden johtoryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa ja sen puheenjohtajana toimi Petri Janhunen. AK-ryhmän toiminta AK-ryhmä järjesti ammatillisesti kiinostavia esitelmätilaisuuksia ja ekskursioita sekä järjesti Seniorien 40-vuotisjuhliin liittyvän seminaarin. Historiaryhmä Historiaryhmä jatkoi RILin historiatoimikunnan työtä insinöörihistoriikkien keräämisessä. Historiikkeja oli vuoden 2010 loppuun mennessä valmistunut 158. Lisäksi ryhmä huolehti Senioreja käsittelevien artikkelien kokoamisesta alkusyksystä 2010 ilmestyneeseen Rakennustekniikka-lehteen. 40-vuotisjuhlatyöryhmä Ryhmä huolehti 40-vuotisjuhlien järjestelyistä. Juhlatapahtumiin liityivät pidetty juhlasyyskokous, ravintola Linnassa pidetty iltajuhla, AK-ryhmän valmistelema seminaari sekä Historiaryhmän kokoamat artikkelit Rakennustekniikka-lehteen. RIL-Klubin toiminta kokosi runsaasti jäseniä RIL-Klubi järjesti toimintavuonna useita virkistys- ja jäsentapahtumia. Helmikuussa RIL-Klubi vieraili Helsingin messukeskuksessa venenäyttelyssä, johon kaikki tarjolla olevat liput varattiin heti. RIL-Suunnistus järjestettiin elokuussa Kuusijärvellä Helsingissä. RIL-Golf keräsi syyskuussa jäsenistöä maksimimäärän Lohjan St Lawrencen kentälle. Osanottajamääriltään suurimpia tapahtumia olivat eri paikkakunnilla järjestetyt kesäglögit kesäkuussa ja jouluglögit joulukuussa. Helsingissä kesäglögit järjestettiin Tekniikan museon tiloissa. Osanottajia klubitapahtumissa oli yhteensä yli 700. Alueosastojen toiminta Aluetoiminta oli vilkasta Turussa, Tampereella ja Oulussa. Osastot järjestivät kesä- ja jouluglögien lisäksi mm. kerhoiltoja, urheilutapahtumia sekä tutustumiskäyntejä ja retkiä. Yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa Pohjois-Suomen osasto järjesti Pohjois-Suomen Rakentajapäivän ja Pirkanmaan osasto PIRApäivät. Pirkanmaan osasto Vuoden aikana RILiin Pirkanmaan osasto järjesti jälleen tapahtumia ympäri vuotta. Tapahtumat noudattivat vanhaa tuttua kaavaa, ja jäsenistöä saatiin osallistu maan erittäin mukavasti. Hallituksen pyrkimyksenä oli edellisen vuoden tapaan tavoite kasvattaa keski-ikäisten jäsenien osallistumista tapahtumiin. Vuoden aikana järjestettiin kahdeksan omaa tilaisuutta: * Teatteri-ilta * Retki Siilinkarin majakalle14.3. * WAPPU-lounas 1.5. * Kesäglögit * Kesäretki Olkiluotoon ja Raumalle * Ulkoilu- ja virkistäytymispäivä * Kortejärven ulkoilualueella * Hyväntekeväisyyskonsertti Kalevi Ahosen muistolle * Jouluglögit Pirkanmkaalla osallistuttiin muidenkin tahojen (esim. PIRA, TARAKI, RIL) järjestämään toimintaan. Tapahtumista tiedotettiin jäsenkirjeillä sekä lähetettiin sähköpostitse tietoiskuja tapahtumista. Tiedottamisessa käytettiin myös RILin verkkosivuja. Pirkanmaan osaston tiedotteiden jakelun piirissä oli varsinaisia jäseniä yli

7 viisisataa ja nuorjäseniä reilu kuusisataa. Isolle osalle jäsenistöstä tiedotteet lähetettiin sähköisesti. Hallitus kokoontui vuonna 2010 yhteensä kahteen kokoukseen, minkä lisäksi hallituksen jäsenet osallistuivat työpalavereihin sekä vilkkaisiin sähköpostikeskusteluihin, joissa suunniteltiin tapahtumia ja tutustumisretkiä. Lounais-Suomen osasto on toiminut säännöllisen aktiivisesti noudattaen vanhoja perinteitä Tavoitteena on ollut järjestää jäsenistölle monipuolisia, hyödyllisiä, ajankohtaisia ja virkistäviä tapahtumia. Maaliskuun alussa järjestetiin keilausilta Turussa Kiitoradalla. Huhtikuussa pidettiin sääntömääräinen kevätkokous ISS Proko Oy:n isännöimänä. Tilaisuuteen toi RILin terveiset puheenjohtaja Ralf Lindberg. Kevätkokouksen yhteydessä keskusteltiin mahdollisesta Gdanskin exursiosta ja muista tulevan vuoden tapahtumista. Huhtikuun lopussa järjestettiin tutustuminen Merikaupunki talvisodassa näyttelyyn Forum Marinumissa. Toukokuussa järjestettiin on jo perinteeksi muodostunut osaston vuotuinen golf-mestaruuskisa Harjattulassa. Vuoden hittitapahtumaksi osoittautui toukokuussa järjestetty Siltailta yhteistyössä Turun Kiinteistölaitoksen kanssa. Siltaillan pääteemana oli Myllysilta, sen painuminen ja jatkotoimenpiteet. Perinteiset kesäglögit järjestettiin ennen kesälomien alkuja kesäkuussa Panimoravintola Koulussa. Osasto järjesti kiivaan golfkauden päätökseksi vielä syysgolfkisan syyskuussa Kankaisten kentällä Maskussa. Kisa oli tarkoitettu jäsenille ja puolisoille. Sääntömääräinen syyskokous järjestettiin lokakuussa Logomossa Hartela Oy:n isännöimänä. Kokouksessa valittiin uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hannu Turunen. Vuosi saatettiin päätökseen perinteisesti glögien merkeissä joulukuun alussa Skanska Oy:n isännöimänä. Pohjois-Suomen osasto Osaston kevätkokous ja kerhoilta järjestettiin tiistaina Oulussa. Kerhoillan aiheena oli Rakentamisen suhdanteet, alustajina Hannu Kulju ja Raimo Pahkala. Tilaisuus keräsi mukavan joukon osanottajia, jotka kävivät vilkasta keskustelua kevätkokouksessa osaston toiminnasta sekä myöhemmin myös rakentamisen suhdanteista. Valtakunnallisten kesäglögien tilaisuus oli jälleen idyllisellä Sokeri-Jussin Kievarin patiolla kauppatorin tuntumassa. Aurinkoinen sää helli runsaslukuista osallistujajoukkoa. Vapaa-ajan toiminta oli vilkasta: MC-RIL Pohjois-Suomi järjestäytyi ensimmäisiin kevätajoihinsa toukokuun lopulla ja kesäkuussa rakentajat pääsivät tutustumaan jousiammunnan saloihin. Ensimmäisestä Pohjois-Suomen osaston golfmestaruudesta miteltiin elokuussa ja lokakuussa pidettiin Oulussa keilailuilta. Osaston syyskokous ja kerhoilta pidettiin torstaina Oulussa. Kokouksen jälkeen RILin kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski alusti aiheesta Innovaatiotoiminta rakennusalalla ja kertoi mitä RILissa on vireillä. Vuoden päätti edellisvuonna aloitetun perinteen mukainen ohjelmallinen glögitilaisuus. Oulussa Arkkitehtiosastolla järjestetty tilaisuus kokosi paikalle miltei 70 osallistujjaa. Tilaisuuden aluksi järjestetyn miniseminaarin teemana oli Rakentamisen tulevaisuuden haasteet. Pohjois-Suomen rakennusalan järjestöjen yhteistyöryhmä YTR kutsui jäsenensä huhtikuun alussa Oulun Kaupunginteatteriin nauttimaan musiikkinäytöksestä Heiskanen & Albatrossi. Elokuun lopulla YTR kokosi rakennusalan ammattilaisia yhteiselle risteilylle Oulun edustan merialueelle. Oulussa pidettiin vuotuinen Pohjois-Suomen Rakentajapäivä, jonka teemana oli Miten rakentajat vastaavat energiatehokkuuden tuleviin haasteisiin?. Päivää vietettiin rakennusalan eri yhdistysten ja Oulun Kauppakamarin rakennusalan valiokunnan välisen Tutustumista ja maistelua viinien maailmaan oli vuorossa marraskuussa.

8 Jäsenyys, kansainvälinen toiminta yhteistyön tuloksena. Tilaisuudessa julkistettiin vuoden Pohjois-Suomen paras rakennusteko. Voiton tiukassa kilpailussa vei Oulun yliopiston rakentamisteknologian tutkimusryhmä ja Destia Oy työkoneautomaation kehittämisestä ja käyttöönotosta Kemin ohitustien rakennusprojektissa. Pohjois-Suomen osaston yhteistyö nuorten jäsenten kanssa ja yhteys Ympäristörakentajakiltaan jatkui aktiivisena. Alkuvuonna kilta järjesti jo perinteeksi tulleet Raksasitsit ja loppuvuodesta perinteiset Lempparit. Tapahtumiin kutsuttiin mukaan myös Pohjois- Suomen varsinaiset jäsenet. Osastoa Raksasitseillä edusti Pekka Pulkkinen ja Lemppareilla Riitta Kamula. Pohjois-Suomen rakentamisen innovaatiopäivä järjestettiin 4.3. Oulun yliopistolla järjestetty tapahtuma keräsi jälleen paikalle runsaasti osanottajia. Erityisesti mieltä lämmitti huomattava määrä rakennusalasta kiinnostuneita opiskelijoita, joita oli sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta useilta koulutusaloilta. Mieleen jäi mukava tunnelma ja usko pohjoissuomalaiseen rakennusalan osaamiseen ja sen hyvään tulevaisuuteen. Pääliiton hallituksessa Pohjois-Suomsesta olivat jäsenet Pekka Pulkkinen ja Pekka Seppälä, vaalitoimikunnassa Kauko Tulla, Matti Antikainen ja Jarmo Sallanko, Seniori yhdyshenkilö Juhani Niva, YTR-yhdyshenkilöt Anne Karhula ja Martti Hekkanen, Rakennustekoraati/ jäsenyys Riitta Kamula Jäsenedut Jäsenetulehdet Jäsenille lähetettiin jäsenetulehtinä kerran viikossa ilmestyvät Rakennuslehti sekä Tekniikka ja Talous lehti. Lisäksi jäsenet saivat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Rakennustekniikka-lehden. RILin jäsenillä oli mahdollisuus tilata lehtiä jäsenetuhintaan SAFAn, Sanoma Magazines Finlandin sekä Talentumin kautta. Jäsenkalenteri Vuoden 2010 jäsenkalenteri toteutettiin yhteistyössä Ajaston kanssa. Jäsenpalautteen perusteella kalenteria ei automaattisesti postitettu kaikille jäsenille, vaan halukkaat saivat tilata sen syksyn aikana verkossa. Kalenterit postitettiin ennakkotilauksen tehneille noin 600:lle henkilölle joulukuussa. Ammattitaidon kehittäminen RIL myönsi jäsenilleen alennusta järjestämiensä täydennys- ja pätevöityskoulutusten hinnoista. RILin julkaisuista jäsenalennus oli 20 %. Nuorille jäsenille myönnettiin julkaisuista 50 %:n alennus. Palkkatilastot RIL teki vuotuisen palkkatutkimuksen varsinaisille jäsenilleen joulukuussa 2009 tammikuussa Kysely toteutettiin yhdessä TEKin kanssa. Vastauksia tuli 830, joka vastaa noin 26 %:n vastausaktiivisuutta. Tulokset julkistettiin DI-katsaus raportin muodossa. RIL antoi joulukuussa 2010 teekkari- ja diplomi-työpalkkasuositukset vuodelle Opintoviikko- ja opintopistepohjainen suositus oli yhdenmukainen TEKin harjoittelijapalkkasuositusten kanssa. Työsuhdejuridinen neuvonta RILin jäsenilleen tarjoamasta työsuhdejuridisesta neuvonnasta vastasi lakiasiantoimisto Reims & Co Oy. Kyselyt vähenivät edellisestä vuodesta jonkun verran. Vakuutukset RILin jäsenmaksuun sisältyi vastuuja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Liitto myös vakuutti jäsenensä järjestövakuutuksella järjestötehtävissä sattuvien henkilö- ja esinevahinkojen varalta. Vakuutukset otettiin vahinkovakuutusyhtiö If:stä. Vuoden aikana neuvoteltiin oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärän nosto noin eurosta euroon. Omavastuuosuus 10 % pysyi samana. Muutos tuli voimaan Lisäksi RIL tarjosi jäsenilleen mahdollisuutta järjestön If-sopimukseen ja Ryhmäsampo-vakuutuksen hankkimiseen. Työttömyysturva Palkansaajina toimivat RILin jäsenet voivat liittyä erillistä maksua vastaan IAET-työttömyyskassaan, joka tarjoaa heille ansioon suhteutetun työttömyysturvan. Yrittäjäjäsenet voivat liittyä vastaavasti AYT-kassaan. IAET-työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2010 oli 78 euroa. Vierumäen huvila Lokakuussa 2007 valmistunut Vierumäen huvila on vuokrattu RIL ry:lle jäsenetukäyttöön. Mökin käyttöaste on

9 ollut erityisesti kevät- ja kesäsesongeilla erinomainen, ja se on saanut jäseniltä positiivista palautetta. Apurahat RIL-Säätiö jakoi rakennusalan tieteen ja taiteen edistämiseen henkilökohtaisina stipendeinä ja hankeapurahoina yhteensä euroa ( euroa vuonna 2009). Stipendejä myönnettiin teekkareiden ulkomaan harjoitteluun, tekniikan kandidaatin tutkinnon erinomaisesti suorittaneille ja opinnoissaan hyvin menestyneille vastavalmistuneille diplomi-insinööreille. Henkilökohtaisia apurahoja jaettiin myös lisensiaatin tutkinnon suorittaneille ja tohtorin väitöstä valmisteleville henkilöille. Lisäksi säätiö on myöntänyt vuonna 2006 Oulun yliopistossa käynnistetylle rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opetukselle euroa vuosittain viiden vuoden ajaksi (2010 saakka), yhteensä euroa. Toimintavuonna opintosuuntaa tuettiin tämän päätöksen mukaisesti eurolla. Huomionosoitukset jäsenille Kultaiset ansiomerkit Kultaisen ansiomerkin saivat kevätkokouksen yhteydessä Riitta Kamula, Oulun yliopisto. Perusteena aktiivinen toiminta Pohjois-Suomen osaston puheenjohtajana vuodesta 2006 lähtien. Pekka Korpela. Perusteena aktiivinen toiminta Lounais- Suomen osaston sihteerinä vuosina ja RILin vaalitoimikunnan jäsenenä. Petri Moksén, Cramo Finland Oy, Ylöjärvi. Perusteena aktiivinen toiminta Pirkanmaan osaston hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ( ). Kultainen ansiomerkki Petri Moksénille luovutettiin Pirkanmaan osaston kevätkokouksen yhteydessä. Antero Kalliolle kunniarakennusinsinöörin nimike RIL-Säätiön myöntämä huomionosoitus luovutettiin syyskokouksen alussa Professori Antero Kallio sai kunniakirjan ja ainutkertaisen kunniarakennusinsinöörin nimikkeen tunnustuksena arvokkaasta työstä suomalaisen rakennusinsinööriammatin edustajana Messukeskukseen yli 120 rilliläistä kuulemaan ja keskustelemaan alan yliopistotasoisen koulutuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ennätysyleisön kerännyt tilaisuus sai osallistujilta poikkeuksetta kiitosta sekä aihevalinnan että toteutuksen osalta. Puheenjohtaja Ralf Lindberg tähdensi avauspuheenvuorossaan rakentamisen monimuotoisuutta ja -mutkaisuutta, mikä heijastuu myös alan osaamisvaatimuksiin. Hän totesi oivaltavasti, että syntymäasiantuntijoita ei ole vaan asiantuntijuus syntyy opintojen ja työkokemuksen summana. Valtiosihteeri Heljä Misukka toi tilaisuuteen opetusministeriön tervehdyksen. Seminaari huipentui Hans Weckmanin erinomaisesti vetämään paneelikeskusteluun, jossa keskustelijoina olivat Anna Tuononen, Jyrki Keinänen, Juha Paavola ja Tapio Aho. Panelistit pohtivat keinoja koulutuksen kehittämiseksi. Yleisöäänestyksen perusteella tärkeimmiksi strategisiksi valinnoiksi nousivat perusinsinööriosaamisen varmistaminen sekä yliopistojen ja elinkeinoelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Kansainvälinen toiminta Kansainvälistä yhteistyötä harjoitettiin vakiintuneeseen tapaan alan konferenssien ja tapahtumien järjestämisen puitteissa sekä osallistumalla kansainvälisten järjestöjen yleiskokouksiin ja komiteoiden työskentelyyn. Keskeisiä yhteistyö- ja yhteydenpitotahoja ovat: CIB (International Council for Research and Innovation in Building and Construction), ITA-AITES (kansainvälisen maanalaisten tilojen rakentamisyhdis-tys), IABSE (International Association of Bridge and Structures Engineering), ISCORD (International Society of Cold Regions Development) sekä Viron sisarjärjestö EEL ja Ruotsin sisarjärjestö SVR. Yksi tärkeimmistä yhteistyötahoista on eurooppalaisten rakennusinsinöörijärjestöjen katto-organisaatio ECCE (European Council of Civil Engineers), jonka hallituksen varapuheenjohtajana toimi RILin toimitusjohtaja Helena Soimakallio. Kaudelle samaan tehtävään valittiin kehi- Koulutuksen uusi aika Rakennusinsinööripäivillä kokosi hienon osanottajajoukon Rakennusinsinööripäivät 2010 kokosi

10 Vaikuttaminen tysjohtaja Teemu Vehmaskoski RILin toimistolta. Lisäksi professori Asko Sarja toimii Knowledge and Technology -komitean puheenjohtajana. Vaikuttaminen RILin vaikuttamistoiminnan tavoitteena on parantaa rakennusalan ja erityisesti alan diplomi-insinöörien toimintaedellytyksiä sekä arvostusta. Toiminnan painopisteitä ovat nuoret ammattilaiset, syvän osaamisen jatkuva kehittäminen sekä monialaisuus. Keinoina ovat mm. alan kehityshankkeiden luominen ja niihin osallistuminen, kilpailutoiminta, järjestöyhteistyö, vaikuttajatapaamiset sekä lausunnot ja kannanotot. Rakennetun omaisuuden tila ROTI hanke toteutettiin Rakennetun omaisuuden tilan järjestyksessä kolmas ROTI -arviointi käynnistettiin ja ehdittiin vuoden 2010 aikana pitkälti myös toteuttaa RILin vetovastuulla. Painopistettä rakennetun ympäristön tuottamaa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Samalla haettiin tavoitteita kolmella eri aikavälillä sekä käytännön toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Ajankohtaista energiatehokkuutta puitiin asiasisällöltään aiempaa laajemmassa Ekotehokkuus-paneelissa. Paneelityöskentelyyn osallistui 85 ammattilaista, 10 järjestöä sekä 5 ministeriötä tai näiden alaista organisaatiota. Työ valmistui lopullisesti vuoden 2011 puolella. Hallituksen jäsen Pekka Seppälä osallistui ympäristöministeriön ERA17- työryhmän toimintaan. Insinööritaitokilpailuissa ennätysvuosi RILin insinööritaitokilpailut-konseptissa kohteen suunnittelu- tai ST-kilpailun kilpailuohjelma toteutetaan RILin kilpailusääntöjen mukaan ja RILin kilpailutoimikunta vahvistaa lopullisen kilpailuohjelman. Kilpailutoimikunta myös nimeää palkintolautakuntaan 1-2 riippumatonta asiantuntijajäsentä ja RIL tukee kilpailun toteutusta ja tiedostusta sen kaikissa vaiheissa. RIL on järjestänyt rakennusinsinööritaitokilpailuita 1960-luvulta lähtien. Turun kaupunki toteutti insinööritaitokilpailun Aurajoen yli rakennettavasta kevyen liikenteen sillan yleissuunnittelusta. Kohde sijoittuu Turun keskustassa poikkeuksellisen arvokkaaseen ja historialliseen kulttuuriympäristöön. Kilpailuun ilmoittautui 23 joukkuetta, joista viisi valittiin itse kisaan. Voittajaksi valittiin ehdotus Crescendo, jonka takaa löytyivät Pontek Oy yhteistyökumppaneineen. Suomen ympäristökeskuksen uudesta toimitalosta Synergiasta Viikissä järjestettiin RIL-SAFA-suunnittelukilpailu. Kilpailun toteuttajana oli Senaatti. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Työryhmään kuuluivat lisäksi arkkitehtitoimisto Ecadi Kiinasta, LOCI maisemaarkkitehdit Oy, Finnmap Consulting Oy ja Insinööritoimisto Granlund Oy. Kouvolan kaupunki järjesti yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n, Sitran, Tekesin, KSS Energian ja Kymenlaakson liiton kanssa kilpailun puukerrostaloratkaisujen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Nimellä E2 Energia ja ekonomia toteutettu kilpailu oli RIL-SAFA-yhteiskilpailu. Osallistuvilta työryhmiltä odotettiin arkkitehtuuri- ja rakennesuunnittelun lisäksi mm. energia- ja kustannusosaamista. Suunnittelussa tuli olla mukana myös teollinen kumppani, joka valmistaa osat ja rakentaa kohteen. Kilpailuun ilmoittautui 26 suunnitteluryhmää seitsemästä maasta ja varsinaiseen kilpailuun valittiin neljä ryhmää. Kilpailuaika päättyi tammikuussa Joensuun Penttilänrannan uudelle asuinalueelle johtavan Pielisjoen ylittävän, avattavan kevyen liikenteen sillan suunnittelukilpailuun ilmoittautui 14 joukkuetta, joista viisi valittiin kilpailuun. Kilpailuaika päättyi tammikuussa Opiskelijakilpailut aktivoivat nuoria Ammattilaisille suunnattujen insinööritaitokilpailuiden ohella nuorten kasvamista ammattiin tuetaan uusimuotoisilla idea-, suunnittelu- ja toteutuskilpailuilla. Nuorisokilpailut ovat leimallisesti monen osapuolen yhteishankkeita ja viestinnälliset tavoitteet ovat niissä keskeisiä. Yhteistyössä Tekesin, Maarakennusalan neuvottelukunta MANKin,ja Helsingin Seudun Liikenne HSL:n kanssa järjestettiin opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnattu tulevaisuuden liikkumisen move! visiokilpailu. Kaksi fi nalistijoukkuetta esittivät työnsä ja voittaja palkittiin Maarakennuspäivillä Finlandiatalolla. Voittajaryhmä Moveeba koostui Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoista. Voittajan valitsi Hankenin varainhankinnan johtaja Kristina Penttivon Walzel. Yhteistyössä RIAn ja Suomen Messujen kanssa toteutettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille

11 tarkoitettu SPAN puusillan pienoismallikilpailu. Kisan rakentamisvaihe toteutettiin FinnBuild-messuilla Joukkueita oli yhteensä kahdeksan ja kilpailu keräsi runsaasti ansaittua huomiota. Kantavimman sillan palkinnon saivat jaetusti Turun AMK ja Oulun yliopiston konetekniikka, tarkimman mitoituksen palkinnon Tampereen AMK ja esteettisimmän sillan palkinnon Tampereen teknillinen yliopisto. Espoon kaupungin ja VTT:n kanssa valmisteltiin SuvelaSURGE, kansainvälinen opiskelijaideakilpailu World Sustainable Building Conference SB11 Helsingin yhteyteen. Kilpailutöitä tehdään kevään 2011 aikana ja ne tulevat esille konferenssissa Messukeskuksessa. Teemaryhmä pohti kilpailuiden tulevaisuutta RILin hallituksen asettama teemaryhmä selvitti vuoden 2010 aikana RILin tarjoamien kilpailuiden mahdollisia tulevia kehityssuuntia. Lopputuloksena nähtiin, että RILin tulisi tarkastella kilpailuita valikkona, josta löytyisi vaihtoehtoja tilaajan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Insinööritaitokilpailut ovat perinteisesti olleet puhtaita suunnittelukilpailuja. Kilpailumalli soveltuu kuitenkin käytettäväksi muissakin, aiemmin jopa puhtaiksi urakkakilpailuiksi mielletyissä hankinnoissa, kun suunnittelun sisältö ja laatu korostuvat: visio-; konsepti-; suunnittelu- (perinteinen suunnittelukilpailun laajuus); suunnittelu ja toteutus ST-; suunnittelu, toteutus, ylläpito STY; sekä elinkaari (PPP, PFI) -kilpailuiden muodossa. Nykyisissä rakentamishankkeissa suunnitteluun kohdistuvat vaatimukset ovat sekä aiempaa spesifi mpiä että toisaalta monialaisempia. Monipuolisiin vaatimuksiin voi vastata vain monipuolisella osaamisella, jolloin kilpailuryhmään voi hyvin kuulua samanaikaisesti esim. arkkitehtuurin, rakennustekniikan, talotekniikan, operoinnin, ympäristöasioiden sekä rahoituksen asiantuntijoita. RIL tulee uudistamaan insinööritaitokilpailuidensa sääntöjen hengen nykyistä tilaajalähtöisemmäksi. Kilpailutoimikunta uudistetaan ja kilpailusihteerin palveluita ollaan valmiit tarjoamaan. Uusia kilpailukonsepteja kehitetään nykyistä laajempiin tarpeisiin, ja yhteistyö ja yhteensopivuus muiden toimijoiden kanssa varmistetaan. Sopimusasiakirjoja kehitetään ja kilpailutiedotteiden kansainväliset jakelukanavat luodaan. Uudistuneesta kilpailukonseptista toteutetaan markkinointikampanja. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi toimi alan maineen vahvistamiseksi RIL jatkoi aktiivista osallistumistaan alan keskeisten järjestöjen muodostaman kiinteistö- ja rakentamisfoorumin KIRAn toimintaan. Toimitusjohtaja Helena Soimakallio oli jäsenenä johtoryhmässä, viestintä- ja markkinointipäällikkö Ritva Solasaari viestintäryhmässä ja kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski kehitysryhmässä. Tulevaisuuden päättäjille suunnatut KIRA-Talkoot järjestettiin kolmannen kerran tammikuun lopussa Kolmipäiväiseen perehdyttämiskurssiin alaan ja sen toimijoihin osallistui yli 40 vaikuttajaa. Talkoiden suojeliuksena toimi asuntoministeri Jan Vapaavuori. RIL veti Talkoissa ROTI-aiheisen työpajaosuuden. Kurssi sai edelliskerran tapaan osallistujilta erittäin myönteisen palautteen ja se järjestettiin jälleen tammikuussa Marraskuussa Finlandia-talolla pidetyssä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumissa pääpuhujana oli opetusministeri Henna Virkkunen, jota oli paikalla kuulemassa yli 500 alan huippuammattilaista. Vaikuttajatapaamiset ja lausunnot täydensivät vaikuttavuutta Aktivoivien yhteisten hankkeiden lisäksi RIL hakee vaikuttavuutta alan kehitykseen myös yksittäisillä tapaamisilla toimialan keskeisten osapuolten ja henkilöiden kanssa. Lisäksi viranomaisilta saatuihin lausuntopyyntöihin kerätään näkemyksiä RILin toimikuntien ja tekniikkaryhmien asiantuntijoilta. Vaikuttajatapaamisista mainittakoon työministeri Anni Sinnemäelle helmikuussa luovutettu vetoomus kiinteistöja rakentamisalan opiskelijoiden työharjoitteluiden puolesta. Vetoomuksen mukaan valtioneuvoston tulee käytettävissä olevilla keinoilla rohkaista työmarkkinaosapuolia opiskelijaharjoittelut mahdollistaviin sopimuksiin. Suurten julkisten hankkeiden tilaajien tulisi edellyttää myös harjoittelijoiden käyttöä työmaillaan. Julkisille ja yksityisille tilaajille korjaamiseen ja energiatalouden parantamiseen tarkoitettujen avustusten yhdeksi myöntökriteeriksi tulee lisätä alan opiskelijoiden harjoittelu kohteessa tai siihen liittyen.

12 Vaikuttaminen, julkaisutoiminta, koulutustoiminta RIL antoi vuoden aikana viisi lausuntoa koskien mm. RunkoRYLiä, pohjarakenteiden testausmenetelmiä ja toteuttamista koskevia standardeja sekä rakentamismääräyskokoelman osien B, C4, D2, D3 ja D5 uusimiseen sekä osan C3 kumoamiseen liittyen. RIL osallistui RakMK:n B-osien kehittämiseen RIL osallistui RakMK:n B-osien (Rakenteiden lujuus) jatkokehittämiseen ympäristöministeriön nimeämässä kehittämistyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä oli ohjata B-osien uuden ehdotuksen laadintaa sekä ehdottaa tarkennuksia RakMK:n osiin A1 (valvonta, tarkastus) ja A2 (suunnittelu). Taustalla on tarve saada B-osat yhteensopiviksi eurokoodien kanssa. RILin edustaja oli Gunnar Åström. Eurokoodien laaja käyttöönotto siirtyi Rakennesuunnittelun eurokoodien laajaan käyttöönottoon rakennesuunnittelussa tuli siirtymä, kun uusien B-osien valmistuminen siirtyi vuoden 2011 puolelle. Laaja käyttöönotto siirtynee vuoden 2012 puolelle. RILin selvityksen perusteella aikoinaan perustettu Eurokoodien Help Desk, jossa RIL on jäsen, jatkoi toimintansa. Toimintaan kuului mm. seminaarin järjestäminen, informointi koulutuksista ja julkaisuista sekä kannanottoja eurokoodien erityiskysymyksien tulkintaan. Puurakentamisen asemaa rakentamismääräyksissä selvitettiin Ympäristöministeriön puurakentamisen asemaa rakentamismääräyksissä selvittävä työryhmä sai työnsä päätökseen. Selvitys koski erityisesti rakennusten rakenteellisesta paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä näihin liittyviä tulkintoja. Työn tulosten perusteella ympäristöministeriö laati ehdotuksen uudeksi RakMK:n osaksi E1 (Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet). RILiä edusti työryhmässä Anu Huovinen. Julkaisutoiminnassa vilkas ja hyvä vuosi Toimintavuoden aikana julkaistiin yhteensä 9 kirjaa (8 ohjetta ja 1 muu julkaisu, v seitsemän), joista 8 oli uusia julkaisuja ja yksi päivitys. Julkaisujen myynti oli RILin parhaimpia 2000-luvulla. Myyntiin vaikutti merkittävästi edellisen vuoden lopussa ilmestynyt asuinrakennusten matalaenergiaohje. Uusien julkaisujen sivumäärä oli yhteensä (v ). Tärkeät ohjeet asuinrakennusten korjauksiin Maamme luvun asuinkerrostalojen suuri peruskorjausvaihe on alkanut ja jatkuu vuosia eteenpäin. RIL julkaisi tähän tarpeeseen kaksi uutta ohjetta: RIL Linjasaneeraus. Perusteet ja ohjeet ja RIL Linjasaneeraus. Malliratkaisuja. Julkaisut antavat ohjeita sekä hankeprosessin hallitsemiseksi että teknisten ratkaisujen valintaan ja toteuttamiseen. Ohjeen päätoimittaja oli Eino Rantala. Rakentamisen aiheuttamat tärinät hallintaan Suurten infratilaajien aloitteesta käynnistyi kehityshanke rakentamisen aiheuttaman tärinän systemaattiseksi hallitsemiseksi. Hankkeen tuloksena laadittiin ohje, joka julkaistiin RILin ohjeena RIL Rakentamisen aiheuttamat tärinät. Kehitystyö toteutettiin Tampereen yliopistossa ja ohjeen pääkirjoittaja oli Matti Hakulinen, avustajana Aimo Vuento. Paloturvallisuutta edistettiin uudella Tulisija-ohjeella Tulisijoja käytetään melkein poikkeuksetta kaikissa pientaloissa. Uuni on paitsi viihtyvyyden luoja myös merkittävä energialähde, jonka merkitys siirryttäessä matalaenergiarakentamiseen tulee korostumaan. Tulisijojen käyttöön liittyy sekä paloturvallisuus-, sisäilmaettä energianäkökulmia. Näitä tärkeitä aiheita käsiteltiin RILin yhteistyössä sisäasiainministeriön, ympäristöministeriö ja alan toimijoiden kanssa julkaisemassa uudessa ohjeessa RIL Tulisijat suunnittelu, rakentaminen ja käyttö. Ohjeen pääkirjoittaja ja päätoimittaja oli Jari Valtonen. Myös muuratut rakenteet siirtyivät eurokoodiaikaan RILin käytännönläheisten eurokoodien suunnitteluohjesarja sai täydennyksen, kun uusi ohje RIL Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi EN ja taulukkomitoitus palotilanteessa valmistui. Ohjeen kirjoittaja on Timo Tikanoja, tukenaan Antti Koponen. Pitkään kaivattu vesihuoltoverkkojen suunnitteluohje valmistui Alalla pitkään kaivattu uusi vesihuoltoverkkojen suunnitteluohje valmistui. Aikaisempi oli 1970-luvulta. Suunnitteluohje koosuu kahdesta julkaisusta: RIL Vesihuoltoverkkojen

13 suunnittelu. Perusteet ja toiminnallisuus ja RIL Vesihuoltoverkkojen suunnittelu. Mitoitus ja suunnittelu. Ohje laadittiin yhteistyössä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen sekä alan toimijoiden kanssa. Ohjeiden kirjoittaja on Erkki Karttunen. Työteline-ohjeen päivitykseen vaikutti uudet lait ja standardit Toimintavuoden aikana valmistui päivitetty RIL Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. RILin työtelineohjella on pitkät perinteet. Alkuperäisistä versioista tehtiin aikoinaan SFS-standardeja. Ohjeen uudistustarpeeseen vaikutti uudet työturvallisuutta koskevat lait ja asetukset, erityisesti voimaan astunut valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Lisäksi suuria muutostarpeita aiheuttivat eurooppalaisten SFS-EN-telinestandardien voimaanastuminen kansallisten standardien tilalle. Ohjeen laati alan asiantuntijoista koostuva työryhmä. Pääkirjoittaja ja päätoimittaja oli Esa Virtanen. Julkisten hankintojen kehittämiseen uusi julkaisu Infra-alan toimijoiden rahoittama hankintojen kehityshanke tuotti TUKEFINkehittämiskonseptin, jota soveltamalla kyetään parantamaan julkisten hankintojen tuottavuutta kehittämällä tilaajan ja palveluntuottajan yhteistyötä. Hankkeen loppuraportti julkaistiin RIL-ohjeena RIL Julkisten hankintojen kehittämismalli. Kirjoitustyöstä vastasivat Lauri Merikallio ja Jukka Yliherva. Ajankohtaisia julkaisuja valmisteilla Muita kirjahankkeita oli toimintavuoden aikana käynnissä useita. Ne käsittelevät muun muassa rakennusfysiikan teoriaa, matalaenergiarakentamista, veden- ja kosteudeneritystä, paalutusta, homevaurion estämistä ja teollisuustilojen akustiikka. Koulutustilaisuuksia ja päiviä ennätysmäärä Toimintavuonna järjestettiin 41 koulutustilaisuutta. Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 131 ja osallistujapäiviä Osallistujilta kerätty palaute osoitti, että 94 % osallistujista antoi suorittamalleen koulutukselle positiivisen arvion SB10 FINLAND, Sustainable Community buildingsmart -konferenssi Kansainvälinen kestävän rakenta-misen konferenssi Sustainable Building 2010 järjestettiin yhdessä VTT:n kanssa syyskuussa Espoon Dipolissa. Tapahtuma oli yksi kymmenestä ympäri maailman järjestettävistä alueellisista konferensseista. SB10 Finland -konferenssin painopisteitä olivat rakennusten sisäolosuhteiden hallinta ja tietomallipohjainen tiedonhallinta, building smart. Aluekonferenssien päätulokset kootaan esitettäväksi seuraavassa maailmankonferenssissa, joka järjestetään Helsingissä Messukeskuksessa. Konferenssissa olivat esillä uusimmat kestävän rakentamisen saavutukset. Esityksiä oli yhteensä yli 130 noin 30 eri maasta. Päivillä esiteltiin suomalaisia, pohjoismaalaisia ja muissa maissa tehtyjä viimeisimpiä kestävän rakentamisen ja korjausrakentamisen ratkaisuja. Osallistujia konferessissa oli noin 350. Konferenssin tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja toimi Pekka Huovila VTT:ltä. Koulutusyhteistyö kattavaa Oman koulutustoimintansa lisäksi RILillä on laajaa koulutusyhteistyötä. Perinteisesti täydennyskoulutusta on järjestetty yhteistyössä rakennusalan henkilöjärjestöjen Suomen Arkitehtiliitto SAFAn, Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIAn ja merkittävimmin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n kanssa. Yhteistyötä jatkettiin myös Arkkitehti toimistojen Liiton ATL:n, Suomen LVI- liitto SuLVIn, AEL:n, Kiinteistöalan koulutuskeskuksen ja Betoniyhdistyksen kanssa. Uutena yhteistyökumppanina oli Oulun kaupungin rakennusvalvontavirasto. Vuonna 2010 koulutustilaisuuksia järjestettiin pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Oulussa. Perinteiset ohjelmat olivat edelleen suosittuja Pitkät koulutusohjelmat betonityönjohtajille, rakennuttajille ja pääsuunnittelijoille olivat jälleen kysyttyjä. Eurokoodikoulutukset Oulussa keräsivat luentosalin täyteen samoin kuin Helsingissä järjestetty siltaeurokoodikoulutus.

14 Koulutustoiminta, viestintä Koulutusta järjestettiin vuoden aikana seuraavista aiheista: Pätevyyskoulutusta Pääsuunnittelijoille Infran ja talonrakennuttajille RAP-koulutus Tuotantojohdolle infran työmaainsinöörien, työpäällikön ja vastaavan työnjohtajan koulutukset 1-luokan Betonityönjohtajille ja 1-lk valmisbetonityönjohtajille Paikallis- ja rakennusvalvojille Infrakoulutusta Väylänpidon asiantuntijaohjelma Siltaeurokoodikoulutus Infran uudet nimikkeistöt ja laatuvaatimukset Vesihuoltoverkostojen suunnittelu Sopimustekniikka YSE valvonta YSE 98 -koulutus YSE 98 jatkokoulutus -Sopimustekniset erityiskysymykset Ajankohtaispäivät Eurokoodikoulutukset Oulussa kuormitusohjeet, puu-, betoni ja teräsrakenteet sekä pohjarakennus Korjausrakentaminen - kerrostalot Valvoja- ja LVI-päivät 2010 korjausrakentaminen energiakorjaus Turvallisuuskoordinaattori koulutus Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu Betonityönjohtajien ajankohtaispäivät Asuntokaupan kuntotarkastajien ja kuntoarvioijien ajankohtaispäivä Vuoden 2011 kansainvälisiä tilaisuuksia valmisteltiin Suomi on saanut järjestettäväkseen sekä kallio- ja maanalaisenrakentamisen World Tunnel Congress WTC 2011 että World Sustainable Building 2011, SB11 Helsinki -maailmankongressin. Molempiin konferensseihin odotetaan noin osallistujaa. WTC 2011 järjestetään Finlandiatalossa toukokuussa ja sen näyttelymyynti ja sponsorihankinta saatiin hoidettua vuoden 2011 aikana lähes loppuun. Vain muutamia näyttelyosastoja ja yksi kultasponsorimahdollisuus on jäljellä. SB11 Helsinki järjestetään Messukeskuksessa. Konferenssi on herättänyt laajaa kiinnostusta ja esitelmäehdotuksia tuli 989 kappaletta noin 60 eri maasta. Esitelmäehdotuksia arvioimaan lupautui peräti noin 330 arvioijaa 73 eri maasta. Pätevyystoiminta jatkui vilkkaana Pätevyystoiminnassa oli jälleen vilkas vuosi. Paitsi että käsittelyssä oli suuri määrä uusia hakemuksia oli monella 7 vuoden voimassaoloaika täyttynyt, joten myös uusintahakemuksia oli paljon. RIL toimi FISE Oy:n sihteerijärjestönä seuraavien pätevyyksien toteamisessa: rakennuttajat (RAP/RAPS), puurakenteiden suunnittelijat (AA/A) ja työnjohtajat (aa/a), pohja- ja kalliorakennesuunnittelijat (AA/A) ja työnjohtajat (aa/a), tärinäasiantuntijat (aa/a), rakennusfysiikan suunnittelijat (AA/A) ja paloturvallisuussuunnittelijat (aa/a). Tärinäasiantuntijapätevyys oli uusi. Viestintä RILin brändin sekä ilmeen kehittäminen jatkui edelleen yhteistyössä Avalon Oy:n kanssa. Jäsenlehti Rakennusinsinööri ilmestyi kahdeksana numerona verkkolehtenä. RILin verkkopalvelun uudistus valmistui vuoden loppuun mennessä ja otettiin käytöön heti vuoden 2011 alussa. Uudistus koski pääasiassa verkkoalustaa ja ylläpitoon liittyviä seikkoja. Suurimpina näkyvinä muutoksina ovat uusi tapahtumiin ilmoittautumisjärjestelmä sekä verkkokirjakauppa ostomahdollisuuksin. Median hyödyntäminen vaikuttamisessa Levikkipainotettuja mediaosumia toimintavuonna saatiin 6,1 miljoonaa (edellisenä vuonna 4,9 milj.) Keskeisinä medioina olivat Rakennuslehti, Tekniikka & Talous, alueelliset lehdet, Helsingin Sanomat ja alan ammattilehdet sekä erityisesti online-julkaisut. Mediatapaamiset yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys MTR:n kanssa yhteistyössä järjestettiin medialle mahdollisuus tutustua Länsimetron työmaalle ja rakentamiseen toukokuussa. Kirafoorumin kanssa järjestettiin media-

15 tapaaminen elokuussa. KIRAn jo perinteeksi muodostunut mediatapaaminen pidettiin Tilaisuuden isäntänä toimi Timo Myllys SKOLista. Kohteena olivat Kehäradan työmaat. Kiertoajelu päättyi vierailuun Pöyrylle. Viestintä jäsenille Jäsenille tiedotuskanavina olivat - Rakennusinsinöörin verkkolehti, 8 numeroa - RILin sähköiset uutiset verkossa jaettiin sähköpostin kautta vuoroviikoin jäsenuutisina kaikille jäsenille ja - ammattiextrana tekniikkaryhmien jäsenille. - Alueosastot tiedottivat tapahtumistaan jäsenkirjein ja sähköisin uutiskirjein. - RIL-Seniorien Seniorikuulumiset ja -extra toimitettiin senioreille neljä kertaa vuoden aikana sekä sähköisesti että printtinä. - Rakennuslehti ilmestyi 41 numerona - Rakennustekniikka ilmestyi neljänä numerona - kertoi ajankohtaiset alan uutiset ja tapahtumat. Huomionosoitukset ja palkinnot Vuoden rakennusalan diplomi-insinööriksi valittiin Reijo Riekkola Kalliotilojen suunnittelun huippuammattilainen, Saanio & Riekkola Oy:n toimitusjohtaja Reijo Riekkola valittiin vuoden 2010 rakennusalan diplomiinsinööriksi. Valinnassaan RILin hallitus painotti vastuuta kestävästä elinympäristöstä yhdessä laadukkaan insinööriosaamisen, suunnittelun merkityksen edistämisen ja henkilön esimerkillisyyden kanssa. Vuoden rakennusalan diplomi-insinööri julkistettiin kevätkokousillallisilla Kotkassa tavalla vienyt eteenpäin sillanrakentamisen teknologista kehitystyötä tuomalla mm. vinoköysisiltatekniikan Suomeen. Tämän työn perusteella ovat syntyneet useimmat Suomen maamerkkisillat, joista ensimmäinen oli Rovaniemen Jätkänkynttilä. RIL-palkinnon voitti Kempeleen ekokylä Palkinto julkistettiin RILin syyskokouksen yhteydessä Säätytalolla Helsingissä. Voittajan valinnut Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara totesi julkistamistilaisuudessa, että Kempeleen ekokylä on oiva esimerkki kokonaiskonseptin tai järjestelmän kehittämisestä, pienen yrityksen innovatiivisuudesta, olemassa olevan teknologian soveltamisesta käytännönläheisesti uuteen ratkaisuun sekä energia- ja ilmastohaasteisiin vastaamisesta. Vuoden silta 2010 tunnustuspalkinto meni Viikinmäen kevyen liikenteen sillalle Viikinmäen kevyen liikenteen silta on yksiaukkoinen, puukantinen teräksinen palkkisilta, jonka pituus on 50 m ja hyödyllinen leveys kapeimmillaan 4 m. Perusteluissaan tuomaristo totesi mm., että sillan kaiteet ovat sisäänpäin kallistetut ja seuraavat siististi teräspalkin ylälaipan reunaa kaveten keskellä siltaa. Kaideratkaisulla on aikaansaatu sillalle luonteva kohta, jossa tekee mieli pysähtyä, nojata viimeisteltyyn kaiteeseen ja nostaa jalka lepäämään juuri sopivalle kohdalle sijoitetun reunapalkin päälle. Vuoden silta -tunnustuspalkinto jaettiin yhdeksättä kertaa. Palkinnon voittaja julkistettiin Infra 2010 tapahtumassa Tuomariston puheenjohtajana toimi Ilkka Sinisalo. Sillanrakennuksen erikoispalkinto Esko Järvenpäälle Sillanrakennuksen erikoispalkinto (Yrjö Matikainen palkinto) jaetaan joka toinen vuosi. RIL ja sen Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä haluaa nostaa palkinnolla myös silta- ja rakennetekniikan alan ja alalla työskentelevien arvostusta maassamme. Palkinto julkistettiin Rakennusinsinööripäivillä Helsingissä. Esko Järvenpää on ollut suomalaisen sillanrakentamisen edelläkävijä 1980-luvulta lähtien. Hän on merkittävällä

16 Mediaosumat 2010 Mediaosumia saatiin mm. seuraavista aiheista: Vuoden DI ja sillanrakennuksen erikoispalkinto Reijo Riekkola vuoden 2010 Rakennusalan diplomi-insinööri, Rakennustaito, Rakennustekniikka, Rakennuslehti online Palkittu rakennusinsinööri tuntee kallioiden salat, Rakennuslehti Esko Järvenpäälle sillanrakennuksen erikoispalkinto, Rakennuslehti online, Kalevan näköislehti, Kaleva RIL-Palkinto Cygnaeuksenkoulu kilpailee RILpalkinnosta, Keskisuomalainen Cygnaeuksen koululle kakkossija, Jyväskylän kaupunki, Jämsän seutu, Suur-Jyväskylän lehti Paljon vartija palkitaan, Vekkari, Suur-Keuruu Cygnaeuksen koulun laajennus palkittiin osaamisesta, Keskisuomalainen Ekokortteli ehdolla vuoden rakennuskohteeksi, Kaleva Savonia ammattikorkeakoulu sai kiitosta Kempeleen projektistaan, Savon Sanomat Kempeleen ekokylälle palkinto, Kaleva, Rakennuslehti, Suomenmaa, Radio Mega, Suomen Kiinteistölehti, Kauppalehti, Maaseudun tulevaisuus, Tekniikka & Talous Vuoden silta Suomen rakennusinsinöörit palkitsevat vuoden sillan, Maankuulu Turun Myllysilta ei ole ehdolla, Turun Sanomat verkkolehti, printtilehti Viikinmäen silta sai palkinnon, Metro online, Metro, Vartti online, Rakennuslehti, Kuntalehti Vuoden silta on "rakenteellisesti elegantti" - eikä se ole Myllysilta, Ilta-Sanomat Vuoden silta sijaitsee Helsingin Viikinmäellä, Satakunnan Kansa, Ilkka, STT, Helsingin Sanomat, Satakunnan Kansa, YLE Radio Suomi Savon uutiset Årets bro fi nns i Viksbacka, Hufvudstadsbladet, Åbo Underrättelse, Pohjolan Sanomat, Etelä- Saimaa, Länsi-Savo, Infrarakentaja, Tie ja Liikenne Konferenssit Vielä IFMEn kokouksesta, Kuntatekniikka Kansainvälinen SB10 konferenssi alkoi, Talotekniikka-lehti Julkaisut Ohjekirja matalaenergiarakentamiseen, Arkkitehtiuutiset, Nivala Linjasaneeraukset 60- ja 70- luvun kerrostaloissa, Suomen Kiinteistölehti, RY Rakennettu ympäristö Uusi vesihuoltoverkko-opas, Kuntatekniikka, Kunnallissuomi Matalenergiarakentaminen, asuinrakennukset, Arkkitehti, Talotekniikka, Karjalan Maa Asuinkerrostalojen linjasaneeraus opas helpottaa taloyhtiöiden päätöksentekoa, Kansa, Ilkka, Pohjolan Sanomat, Salon Seudun Sanomat Millä Matalaenergiatalo lämpimäksi, Meidän Talo Koulutus Low2no hiilipäästötön kortteli Jätkäsaareen, Arkkitehtiuutiset A-Insinöörit valjasti opiskelijat eurokoodikouluttajiksi, Rakennuslehti Eurokoodiseminaari kiinnosti, SFS-tiedotus Kilpailut Turton raati valitsee syksyllä Turun siltakisan voittajan, Turun Sanomat Penninbrons arkitekttävling kör igång, Abo Underrättelser Pennisillasta alkaa kilpailu, Turkulainen Teatterisillan sisaren suunnittelukilpailu ratkeaa syystalvella, Turun Sanomat Turkuun uusi silta kesäkuussa 2013, Turun Sanomat Siltakilpailu opiskelijoille, Aamuposti Isot insinööritoimistot ratkovat siltakisan voiton, Turkulainen SPAN 2010 siltakilpailu opiskelijoille, Rakennuslehti Opiskelijat kilpailevat puusiltasuunnittelusta, Pirkanmaan Sanomat, Suomen Yrittäjäsanomat, Puumies, Puu ja Tekniikka, Valokynä, TM-Rakennusmaailma, Rakennuslehti Aurajoen kevyen liikenteen sillalle kansainvälista huomiota, Radio Sata Moveeban valtakunta (move! 2040 kisa, )Rakennuslehti Movekyylilla töihin, TEK Yhdyskuntasuunnittelun opiskelijat voittoisia MovE!2040 kilpailussa, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Muuta Palkitut 2010, Rakennuslehti Energiatehokkuus ykköskriteeriksi, Talotekniikka Vetovoima muistuttaa nuoria rakennusalan koulutuksesta, Infrarakentaja Kiperiä kysymyksiä, mitali Turulle, Turun Sanomat Armi elvytys, Arkkitehtiuutiset Rakennusalan suhdannevaihtelu ymmärretään, Rakennuslehti Vuoden 2040 urbaani kyläyhteisö on moderni paluu juurille, Tekes Kestävä yhdyskuntaympäristö ja Terveys Unelmatalo on nyt energiatehokas, Kehittyvä kauppa INFRA 2010 katsoo tulevaisuuteen, Infrarakentaja Katsastaminen taas esillä, lumikuormat huolen aiheena, Keskisuomalainen Kiinteistö ja rakentamisala mukana ilmastotalkoissa, Kiinteistö ja isännöinti Kattojen katsastaminen taas esillä, Karjalainen Energiaremontti ei yksinään kannata (Ralf Lindberg), Etelä- Suomen Sanomat Lumi pudottanut kattoja ja kattojen kolaajia, Rakennuslehti Aja hiljaa Suomen silloilla, Helsingin Sanomat Tullikamari saa alleen tukevan muurin (Ralf Lindberg), Aamulehti Vähennä tai vaimenna, Tiede Talotekniikan valvonta alkaa jo suunnitteluvaiheessa, Talotekniikka Portaat unohtuivat OYSin talosta, Kaleva.fi, Kalevan näköislehti Ilmastonmuutos rassaa taloja (Ralf Lindberg), Meidän talo Milloin puu haastaa betonin, Kauppalehti Optio Rakennus-DI:lle yli euroa, Tekniikka & Talous Rakennustekniikka kuuluu yliopistoon, Rakennuslehti Pikkutaitajasta kipinä alan töihin, Lappeenrannan uutiset, Imatralainen Miksi Rudus mittaa vain pienintä komponenttia, Kymen Sanomat PES vauhdittamaan puukerrostalorakentamista, Rakennuslehti Sisäilman laatu jää helteillä heikoksi (Ralf Lindberg), Kaleva, Satakunnan Kansa, Somero, Kainuun Sanomat Hinta estää vanhojen asuntojen ilmanvaihdon kohentamisen (Ralf Lindberg, )Rakennuslehti Asuntorakentamiseen ja korjaamiseen tarvitaan vauhtia (ROTI), CO2-raportti, Kauppalehti Vähemmän tärinää, Infrarakentaja Kestävän rakentamisen taloudellisia etuja hankala tunnistaa, Rakennuslehti Amiedulle merkittävä LVI-alan koulutussopimus, Deski, Kauppalehti online Ministerin ja rakennusteollisuuden välille puhkesi sota (Ralf Lindberg), Vihreä Lanka, Kauppalehti Rakennuslehti-illassa riitti vilskettä, Rakennuslehti Maatalon poika ponnisti suunnittelubisneksen huipulle, Rakennuslehti Maija Virrasta Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja, Rakennuslehti Talvi tulee telineillekin, Rakennustaito Rakentaminen ja kiinteistöpalvelut vetää taas nuoria, Rakennustaito Kukaan ei valvo kiinteistöissä tehtäviä esikatselmuksia, Turun Sanomat Rakennusten energiankulutus, Rakennuslehti Melua talossa, TM Rakennusmaailma

17 Talous ja hallinto Talous ja hallinto Hallitus, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja valiokunnat RILin hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtajana Ralf Lindberg, varapuheenjohtajina Harri Kailasalo ja Tapio Jalo sekä jäseninä Pekka Kontiala, Matti Levomäki, Jukka Pekkanen, Pekka Pulkkinen, Maija Pursiheimo, Mika Reima, Johanna Sahlstedt, Pekka Seppälä ja Maija Sirkkanen. Kiltojen edustajina hallituksen kokouksiin osallistuivat Antti Heikkinen, Emmi Hietala ja Mirka Tuovinen. RILin toimitusjohtajana jatkoi Helena Soimakallio. Tilintarkastajina toimivat Heidi Vierros (KHT) KPMG Oy Ab ja Outi Hieta (KHT) KPMG Oy Ab. Varatilintarkastajina toimivat Jukka Rajala (KHT) KPMG Oy Ab ja Heikki Ruosteenoja (KHT) KPMG Oy Ab. Talousvaliokuntaan kuuluivat toimitusjohtaja Helena Soimakallio (pj), Jorma Haapamäki, Jyrki Keinänen, Ralf Lindberg, Erkki Pätiälä ja Heikki Miettinen. Talousvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Ulkoasiainvaliokuntaan kuuluivat toimitusjohtaja Helena Soimakallio (pj), Rita Piirainen ja Leif Sebbas. Ulkoasiainvaliokunta ei kokoontunut kertomusvuoden aikana. Organisaatio RILin palveluksessa työskenteli päätoimisesti vuoden aikana keskimäärin 12 henkilöä ja kolme osa-aikaista teekkaria. Toiminnan kehittäminen Toiminnan tuloksia seurattiin taloudellisilla ja prosessikohtaisilla mittareilla. Jäsen- ja henkilöstötyytyväisyyttä mitattiin erillisillä kyselyillä. Henkilöstön ilmapiirimittauksen toteutti MPS-yhtiöt sähköisenä kyselynä. Tulokset olivat kokonaisuutena erittäin myönteisiä; RIL sai työnantajana arvosanan 5,1 maksimin ollessa 6. Vastaavasti jäsenistä 74 % piti liiton toimintaa hyvänä tai erinomaisena. Tunnistettuja kehitystarpeita työstettiin toimiston sisäisesti. Tutkimusten ja kyselyiden tulokset raportoitiin liiton hallitukselle. RILin osaomistamat yritykset ja yhteisöt RIL-Säätiö RIL-Säätiön tarkoituksena on rakennusalan tieteen ja taiteen tukeminen. RIL-Säätiön hallituksena toimi RILin hallitus ja toimitusjohtajana RILin toimitusjohtaja Helena Soimakallio. Toimintavuonna säätiö myönsi alan kehityshankkeiden ja teekkaritoiminnan tukemiseen sekä henkilökohtaisia apurahoja ja lahjoituksia alan yliopistoille yhdessä alan huomionosoitusten kanssa yhteensä noin euroa. Säätiö antaa toiminnastaan erillisen kertomuksen ja laatii oman tilinpäätöksen. RIL Sovittelu Oy RIL Sovittelu Oy on rakennusalan erimielisyyksien hallintaan erikoistunut yhtiön, jonka pääpalveluita ovat tulkintapaneeli- ja sovittelutoiminta. RIL omistaa yhtiön kokonaan. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi ja hallintokulujen keventämiseksi RILin hallitus päätti joulukuussa 2009, että yhtiön liiketoiminta palautetaan osaksi RIL ry:n asiantuntijapalveluita. Yhtiön purkamiseksi ja liiketoimintojen palauttamiseksi osaksi RIL ry:tä yhtiö asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan kesällä Purkuprosessi valmistuu keväällä RIL Sovittelu Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi Jorma Haapamäki ja jäseninä Ralf Lindberg ja Helena Soimakallio. Yhtiön toimitusjohtajana toimi otona RILin toimitusjohtaja Helena Soimakallio. Selvitysmiehenä toimi varatuomari Arvi Komulainen Reims & Co Oy:stä. Suomen Rakennuslehti Oy RILin omistus Rakennuslehdessä säilyi entisellään (11,4 %). RILin edustajana lehden hallituksessa toimi toimitusjohtaja Helena Soimakallio ja varamiehenä Harri Kailasalo. Rakennuslehden ja Osaava Kodinrakentaja -lehtien taloudelliset tulokset olivat erinomaiset. Viikoittain ilmestyvä Rakennuslehti on myös RIL arvostetuimpia jäsenetuja. FISE Oy RILin omistus FISE Oy:stä säilyi ennallaan 8,6 %:ssa. RILin edustajana FISE Oy:n hallituksessa toimi Tage Eriksson. Varsinaisen toiminnan taloudellinen tulos Taloudessa pitkän tähtäimen tavoitteena on, että varsinainen toiminta on itsensä kannattavaa eikä sen alijäämä ylitä euroa. Toimintavuonna taloutta seurattiin edellisvuosien tapaan kahden pääryhmän kautta, jotka olivat varsinainen operatiivinen toiminta ja sijoitustoiminta. Liiton vahvistettu varsinaisen toiminnan budjetti oli euroa. Varsinaisen toiminnan tulos oli budjetoitua parempi eli ,58 euroa ( ,82 euroa vuonna 2009). Varsinaisen toiminnan alijäämä katettiin budjetin mukaisesti sijoitusomaisuuden tuotoilla. Varainhoito RIL ry:n sijoitustoimintaa toteutettiin hallituksen vahvistaman sijoituspolitiikan perusteella. Sen mukaan varallisuudesta 70 % tulee neutraalipainossa olla sijoitettuna matalan riskitason korkoinstrumentteihin ja 30 prosenttia korkeamman riskin omaaviin osakkeisiin. Vaihteluväli painotuksilla voi olla enintään 20 prosenttia. Toimintavuonna RIL ry:n varallisuudesta keskimäärin 50 prosenttia oli sijoitettuna riskittömiin tai pääomaturvattuihin tuotteisiin, 40 prosenttia osakkeisiin ja osakerahastoihin sekä noin 10 prosenttia korkeatuottoisiin vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin. Osakkeet omistetaan sekä suoraan että osakerahastojen kautta. Sijoitusten tuottoa, volatiliteettia ja hajautusta seurattiin säännöllisesti. Yleisen taloudellisen tilanteen ja erityisesti osakemarkkinoiden toipuminen heijastui myös liiton varallisuuteen. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat tilikaudella yhteensä euroa, josta valtaosa oli edellisillä tilikausilla tehtyjä sijoitusten arvojen alaskirjausten palautuksia. Uusia alaskirjauksia jouduttiin tekemään noin euroa lähinnä kapitalisaatiosopimus Selenen arvon heikkenemisen takia. Sijoitusja rahoitustoiminnan kirjanpidollinen kokonaistulos oli euroa ( euroa vuonna 2009). RIL ry:n varainhoitajana jatkoi Danske Capital. RIL-Säätiön varainhoito on jaettuna Icecapital Oy:n ja Danske Capital Oy:n kesken.

18 Vuosimaksut RILin vuosimaksu ilman työttömyyskassamaksua oli 160 euroa. Yhdessä ja samassa osoitteessa asuville jäsenille jäsenmaksualennus täydestä jäsenmaksusta toiselle oli 75 euroa, mikäli talouteen ei toimitettu toisia lehtiä. Seniorien lehtimaksu oli 75 euroa kattaen Rakennustekniikka-lehden, Rakennuslehden ja Tekniikka & talous -lehden. Niille seniorijäsenille, jotka haluavat vain Rakennustekniikka-lehden lehtimaksu oli 40 euroa. Taloudellinen tulos ja sen käsittelyehdotus RILin toimintavuoden kokonaistulos oli ,67 euroa ( ,79 euroa) ja taseen loppusumma tilikauden päättyessä ,56 euroa ( ,93 euroa). Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä lisätään aiempien tilikausien ylijäämään. Alueosastot Lounais-Suomen osasto Leena Juhala (pj.), Esa Lehmusvuori, Hannu Turunen, Tom Mattsson, Janne Alho, Rauno Virta LIVI, Pertti Purhonen, Taru Niittymäki (siht.) Pirkanmaan osasto Ilkka Vilonen (vpj.), Jukka Nevalainen (tiedotus), Maija Toivonen (rahastonhoitaja), Mikko Tarri, Petri Lyly, Kalevi Lammi, Atte Leppänen (sihteeri), Päivi Myllylä, (kulttuurivastaava) Pohjois-Suomen osasto Riitta Kamula (pj.), Harri Haapasalo, Mikko Hyytinen, Hanna Keskiaho, Juhani Niva, Jarmo Sallanko, Erkki Valkonen ja Tuure Karppimaa (siht.) Tekniikkaryhmien johtoryhmät Energia- ja talotekniikka Tapio Jalo (pj), Jorma Säteri, Asko Sarja, Pekka Seppälä, Seppo Junnila, Heikki Lamminaho, Erkki Aalto, Martti Hekkanen, Pekka Pietiläinen, Ilari Aho, Mikko Nyman, Harri Ripatti, Tiina Strand, Ilkka Salo, Topi Tissari, Maija Virta, Mikko Äyräväinen ja Jarek Kurnitski. Kiinteistöhallinta ja rakennuttaminen Matti Tarhio (pj.), Pertti Rantamäki, Pirjo Kemppi-Virtanen, Heikki J. Niemi, Erkki Aalto, Jorma Jussilainen, Erkki Laitinen Väylät, liikenne ja logistiikka Olli Holm (pj.), Pasi Hölttä, Matti Kiljunen, Matti Kivelä, Pekka Kontiala, Pekka Kuorikoski, Hanna Linna-Varis, Suoma Sihto, Kari Holmberg, Anne Herneoja, Samuel Tuovinen ja Ilkka Töyrylä Maa-, pohja- ja kalliotekniikka Harri Tanska (pj.), Turo Auvinen (siht.), Kari Avellan, Tomi Jokiranta, Usko Anttikoski, Matti Hakulinen, Pauli Kolisoja, Helena Korjus, Matti Levomäki, Lauri Pitkälä, Pekka Salmenhaara, Pentti Salo, Tarmo Savolainen, Eero Timonen, Paula Tiainen, Veli- Matti Uotinen, Jouko Viitala ja Eleonoora Väisänen Sillat ja erikoisrakenteet Kyösti Ratia (pj.), Ville Alajoki, Risto Ollila, Pekka Pulkkinen, Lauri Salokangas, Ilkka Sinisalo, Ilkka Vilonen, Anssi Laaksonen, Heikki Lilja, Aarne Jutila, Antti Silvennoinen, Veikko Saukkonen, Mikko Hyyrynen ja Ville Leskinen. Rakennus- ja rakennetekniikka Markku Varis (pj.), Tero Aaltonen, Juha Valtari, Jari Puttonen, Heikki Sarin, Joran Hansenson, Jukka Lehtonen, Risto Alanärä, Mika Vehkalahti ja Pekka Wallenius Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka Kirsi Rontu (pj), Sini Lehtonen, Juhani Niva, Tuula Olenius, Pentti Rantala, Johanna Sahlstedt, Erkki Santala, Janne Tuoma. RIL-Nuoret Dennis Lönnström, pj., Emma Niemistö, Ossi-Matti Lahtinen, Matti Koivunoro, Karoliina Hassi, Santeri Kinnunen, Henri Nyroos, Antti Ruuska, Matti Sivunen, Silja Pietikäinen, Juho Rahko, siht., Risto Kärkkäinen. PiRIL-Nuoret Katriina Viita, pj., Pekka Nissinen, vpj., Mika Vehkalahti, Teemu Luukko, Kaisa Pitkänen, Janne Kivimäki, Mervi Harju, Kirsi Louhimo, Jaakko Karjula, Jussi Savolainen, Johanna Häikiö, Anne Julku, Niina Ojala RIL-Seniorit Johtoryhmä: Petri Janhunen (pj.), Erkki Etelämäki, Ilkka Larjomaa, Liisa Suvanto, Aarne Jutila, Heikki Koivisto ja Risto Ylä- Rautio sekä kunniapuheenjohtajat Antero Kallio, Olli Laine, Kauko Lehtilä ja Markku Markkola. Toimikunnat Julkaisutoimikunta Esko Mononen pj., Markku Aarnio, Jarno Berghäll, Timo Koski, Tuomo Kärnä, Harri Mäkelä, Jukka Nivala, Gunnar Åström (RIL), Jaana Henell (RIL) siht. Kilpailutoimikunta Hans Weckman pj., Jukka Karjalainen, Reijo Korhonen, Matti-Pekka Rasilainen, Lauri Salokangas, Martti Tieaho, Teemu Vehmaskoski (RIL). Rakennusfysiikka Juha Vinha (pj.), Raimo Ahokas, Ismo Heimonen, Jarek Kurnitski, Pekka Laamanen, Kai Miller, Jorma Säteri, Jussi Jokinen, Juha Krankka, Tor-Ulf Weck, Pauli Sekki ja Gunnar Åström (RIL) Rakennuspoliittinen toimikunta Risto Kangas-Ikkala pj., Reijo Korhonen, Jaana Matilainen, Risto Mäkinen, Risto Pesonen, Erkki Pätiälä, Lars-Olav Seb bas, Saku Sipola, Juhani Tervala, Risto Vahanen, Teemu Vehmaskoski (RIL) siht. Kuormitus- ja varmuustoimikunta Tuomo Kärnä pj., Heikki Lilja, Tapio Aho, Jouko Kouhi, Tapio Leino, Hemmo Sumkin, siht., Gunnar Åström (RIL) Muurattujen rakenteiden toimikunta Aimo Heimala pj., Gunnar Åström (RIL), Antti Koponen, Kai Miller, Martti Romu, Vesa Räsänen, Kimmo Seppälä, Tiina Suonio, Simo-Pekka Valtonen, Tor-Ulf Weck, Reijo Ylä-Mattila, Kari Pylkkänen, siht., Jaakko Huuhtanen ympäristöministeriön valvoja. Palotekninen toimikunta Jorma Jantunen pj., Markku Aarnio, Pekka Kallioniemi, Jussi Kallioniemi, Jukka Myllymäki, Tuuli Oksanen, Taneli Rasmus, Juha- Pekka Laaksonen, Tapio Nieminen, Voitto Elomaa, Seppo Pekurinen, Gunnar Åström (RIL), siht. Pohjarakennustoimikunta Tim Länsivaara, pj., Kalle Rantala, Pentti Salo, Jouko Törnqvist, Tapio Ranta-aho, Veli-Matti Uotinen, Markku Tuhola, Tarmo Tarkkio, Henry Gustavsson, siht. Puurakenteiden toimikunta: Ari Kevarinmäki pj., Juha Elomaa, Matti Kairi, Jouni Hakkarainen, Pekka Nurro, Asko Keronen, Tero Lahtela, Jaakko Huuhtanen (ulkojäsen), Gunnar Åström (RIL). Telinetoimikunta Leo Seppänen pj., Kyösti Juvonen, Toivo Niskanen, Sami Rantala, Teuvo Tiilikain en, Gunnar Åström (RIL) siht. Turvallisuustoimikunta Esa Virtanen pj, Juha Suvanto, Jorma Lappalainen, Timo Toivo, Ari Huhtala, Jyri Vilpo, Jari Lehtonen, Pia Välimaa, Esko Rautakorpi, Outi Lehti-Miikkulainen, Simo Sauni, siht. Tietomallinnus Heikki Halttula, pj., Tero Kautto, Lassi Lifl änder, siht., Harri Mäkelä, Risto Sajaniemi, Tomi Henttinen, Jaakko Jauhiainen, Jani Kemppainen, Tuomas Laine, Ilkka Laitinen, Juha Liukas, Juuso Mäkinen, Erkki Mäkinen, A-P Manninen, Kari Ristolainen, Ilkka Romo, Jukka Saarenpää Tulevaisuuden tutkimus Reijo Korhonen (pj.), Esa Eranti, Anu Huovinen, Erkki Pätiälä, Kari Sipilä, Timo Sneck, Markku Tahvanainen, Matti Leskinen, Markku Tuhola ja Pipsa Eklund. Akustiikkatoimikunta Heikki Helimäki (pj.), Olli Hakanen, Aimo Heimala, Valtteri Hongisto, Antero Kajava, Pekka Lukkarinen, Ari Saarinen, Pekka Sipari, Gunnar Åström (RIL), Mikko Kylliäinen, siht. Kunniatoimikunta Jorma Haapamäki, pj., Jaakko Heikkilä, Jyrki Keinänen, Leena Saviranta, Arto Toikkanen, Helena Soimakallio, siht.

19 RILinedustajat pätevyydenarviointilautakunnissa 2010 (sihteerijärjestö suluissa) I luokan betonityönjohtajan pätevyydenarviointilautakunta (RKL) Elina Paukku, varalla Reima Niklander Asuntokaupan kuntotarkastaja pätevyydenarviointilautakunta (KiinKo, ei FISE-pätevyys) Miimu Airaksinen, varalla Anu Karvonen Betonirakenteiden suunnittelijoiden pätevyydenarviointilautakunta (RIA) Tapio Raunama, varalla Reima Nikander Korjausrakentamisen pätevyydenarviointilautakunta (RIA) Aimo Heimala, varalla Ilpo Kouhia Paloturvallisuussuunnittelijoiden pätevyydenarviointilautakunta (RIL) Taneli Rasmus, varalla Markku Aarnio Pientalohankkeen pääsuunnittelijan pätevyydenarviointilautakunta (RKL) Anssi Koskenvesa, varalla Gunnar Åström Pohja- ja kalliorakenteiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydenarviointilautakunta (RIL) Matti Honkaniemi ja Eero Timonen, varalla Gunnar Åström ja Olli Niemi Puurakenteiden suunnittelijoiden pätevyydenarviointilautakunta (RIL) Risto Mäkipuro ja Juha Elomaa, varalla Gunnar Åström ja Ari Kevarinmäki Puurakenteiden työnjohtajien pätevyydenarviointilautakunta (RIL) Risto Mäkipuro ja Juha Elomaa, varalla Gunnar Åström ja Ari Kevarinmäki Pääsuunnittelijan pätevyydenarviointilautakunta (SAFA) Veikko Heino, varalla Jyrki Keinänen Rakennussuunnittelijoiden pätevyydenarviointilautakunta (SAFA) Jari Heikkilä, varalla Gunnar Åström Rakennusfysiikan suunnittelijoiden pätevyydenarviointilautakunta (RIL) Matti Pentti ja Aimo Heimala, varalla Gunnar Åström ja Markku Varis Rakennustyön valvojien pätevyydentoteamislautakunta (RKL) Heimo Sillanpää, varalla Jari Iso-Anttila Rakennuttajien pätevyydenarviointilautakunta (RIL) Ilkka Sinisalo ja Juha Niemelä, varalla Kimmo Fischer ja Gunnar Åström Rakenteiden ulkopuolisen tarkastajan pätevyydenarviointilautakunta (SNIL) Jarno Berghäll, varalla Heikki Solarmo Talotekniikan valvojien pätevyydentoteamislautakunta (Sulvi) Jorma Säteri, varalla Hannu Martikainen Tuotantojohdon pätevyydentoteamislautakunta (RKL) Antero Saarilahti, varalla Matti-Pekka Rasilainen LVI-suunnittelijoiden ja -työnjohtajien pätevyydentoteamislautakunta (Sulvi) Matti Remes, varalla Pasi Leppänen RILin suomalaiset edustukset Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi - johtoryhmä: Helena Soimakallio - viestintäryhmä: Ritva Solasaari - kehitysryhmä: Teemu Vehmaskoski - sihteeriryhmä: Pia Vasko Armi-yhdistys, hallitus Helena Soimakallio, puheenjohtaja Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys MTR r.y, hallitus Ilkka Vähäaho Maanrakennusalan neuvottelukunta MANK ry. hallitus Helena Soimakallio, varalla Teemu Vehmaskoski Rakennustaiteen museosäätiön edustajisto Gunnar Åström Rakennustietosäätiö RTS edustajisto: Gunnar Åström (vara pj), varalla Maija Pursiheimo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö valtuusto: Gunnar Åström, varalla Anu Karvonen Suomen Rakennuslehti Oy hallitus: Helena Soimakallio, varalla Harri Kailasalo Tekniikan Edistämissäätiö, Kyllikki ja Alpo Lipan erikoisrahaston neuvottelukunta Asko Sarja ja Pertti Vakkilainen, varalla Yrjö Matikainen Tekniikan Museon säätiö, valtuuskunta Osmo Mettänen, Vuoden teräsrakenne -kilpailun tuomaristo Ralf Lindberg Vuoden betonirakenne -kilpailun tuomaristo Jari Puttonen, 2010 Ympäristöministeriö: Puurakentamisen asema rakentamismääräyksissä -työryhmä Ari Kevarinmäki ja Anu Huovinen Rakennusten rakenteellinen turvallisuus -johtoryhmä Helena Soimakallio, puheenjohtaja Gunnar Åström, tekninen asiantuntijajäsen RILin henkilöstö 2010 Johtoryhmä Toimitusjohtaja Helena Soimakallio Koulutus- ja jäsenpalvelupäällikkö Anu Karvonen Viestintä- ja markkinointipäällikkö Ritva Solasaari Kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski Tekninen johtaja Gunnar Åström Toimisto Toimitussihteeri Jaana Henell Projekti-insinööri Juha Kananen ( alkaen) Teekkariyhdyshenkilö Risto Kärkkäinen ( saakka) Koulutussihteeri Hanna Laakkonen Toimistosihteeri Jatta Lytter Koulutussihteeri Ville Raasakka Toimistosihteeri Pirkko Snellman Johdon assistentti Pia Vasko Koulutussihteeri Kaisa Venäläinen (äitiyslomalla) Teekkariyhdyshenkilö Jere Viljanen ( lähtien)

20 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Töölönkatu Helsinki