Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Sipilä. Hän kutsui Helena Soimakallion kokouksen sihteeriksi.

Transkriptio

1 RIL ry:n KEVÄTLIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: klo Paikka Säätytalo, sali 3, Snellmaninkatu 9 11, Helsinki Läsnä Varsinaisia jäseniä 51 henkilöä ja yksi (1) LIVIn jäsen (liite 1). 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Risto Vahanen avasi kokouksen luoden katsauksen rakennusalan ajankohtaisiin asioihin. Hän totesi, että maamme kilpailukyky tulee jatkossa perustumaan yhä enemmän palveluihin ja osaavaan rakennetun omaisuuden ylläpitoon. Lisäksi hän esitti kokousväelle haasteen; miten voisimme luoda alalle uusia innovaatioita? 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Sipilä. Hän kutsui Helena Soimakallion kokouksen sihteeriksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Risto Mäkinen ja Asko Sarja. Kokouksen ääntenlaskijoiksi valittiin Risto Ylä Rautio ja Juhani Brax. Todettiin, että sääntöjen mukaan äänioikeuden kokouksessa omaavat vain RILin varsinaiset jäsenet ja yksi Lämpöinsinööriyhdistys LIVIn edustaja, joka oli Pekka Takki. Kokouksen osanottajat kirjoittivat nimensä kiertävään osanottajaluetteloon. 3. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Liiton sääntöjen 11 :n mukaan kokouskutsut on julkaistava viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on julkaistava hallituksen määräämässä liiton jäsenjulkaisussa, jäsenten verkkopalvelussa tai jäsenkirjeessä. Hallitus vahvisti kokouksessaan 1/2014 ( ) kevätkokouskutsun. Lisäksi hallitus on 1/2011 ( ) päättänyt, että RILin liittokokouskutsut julkaistaan: RILin www sivuilla sähköisessä Rakennusinsinööri lehdessä

2 sähköisissä jäsenuutisissa Rakennuslehdessä Kokouskutsu tähän kokoukseen on julkaistu: RILin verkkosivuilla ja tapahtumakalenterissa RILin sähköisissä uutiskirjeissä viikoittain lähtien Seniorikuulumisissa 1/2014, joka on lähetetty sähköisessä Rakennusinsinöörilehdessä 1/2014 (ilmestyi ) ja 2/2014 (ilmestyi ) erillisessä sähköisessä jäsenkirjeessä Rakennuslehdessä nro 9/2014, joka ilmestyi Kokous todettiin lailliseksi ja sääntöjen mukaan kokoon kutsutuksi sekä päätösvaltaiseksi. 4. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin kokouksessa käsiteltäväksi kokouskutsussa mainitut asiat kutsussa mainitussa järjestyksessä. 5. KOKOUKSEN ÄÄNESTYSMENETTELYN TOTEAMINEN Todettiin RILin yleisten kokousten äänestysmenettely, joka on hyväksytty toistaiseksi voimassa olevaksi liiton kevätkokouksessa VUOSIKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN 2013 SEKÄ SITÄ KOSKEVAN TILINTARKASTAJIEN KERTOMUKSEN ESITTELY Helena Soimakallio esitteli RIL ry:n vuosikertomuksen (liite 2) ja tilinpäätöksen (liite 3), joka sisälsi tuloslaskelman ja taseen sekä tilintarkastajien niistä esittämän kertomuksen (liite 4). Katsaus ja esittely merkittiin suoritetuiksi. 7. VUOSIKERTOMUKSEN 2013 VAHVISTAMINEN Kokous vahvisti RIL ry:n vuosikertomuksen vuodelta 2013.

3 8. TILINPÄÄTÖKSEN 2013 VAHVISTAMINEN Kokous vahvisti RIL ry:n tuloslaskelman ja taseen vuodelta Kokous päätti hyväksyä tuloksen käsittelyn hallituksen esittämällä tavalla siten, että ylijäämä ,92 lisätään edellisten tilikausien ylijäämään. 9. VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN Kokous päätti myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. 10. LIITON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN, 1. KÄSITTELY Puheenjohtaja kutsui hallituksen asettaman sääntötyöryhmän puheenjohtajan Mari Päätalon ja työryhmän sihteerinä toimineen RILin jäsenyysasioista vastaavan johtajan Teemu Vehmaskosken esittelemään liiton sääntöjen muutosesityksen. Esittelyjen jälkeen käytiin keskustelu, joka merkittiin tiedoksi seuraavasti: Risto Kangas Ikkala tiedusteli, voiko puheenjohtaja jatkaa erityistilanteissa toisen kauden tai voiko hallituksen jäsen tulla valituksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaudelle. Mari Päätalo vastasi, että muutosesityksessä puheenjohtajakausien määrä on rajoitettu yhteen, mutta hallituksen jäsen voi tulla valituksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaudelle. Tällöin puheenjohtajakauden katsotaan alkavan alusta. Juhani Niva esitti Pohjois Suomen senioreiden terveisinä kysymyksiä ja kommentteja koskien sääntömuutosesityksessä mainittua kilpailutoimintaa, AMK tutkinnon suorittaneiden jäsenkelpoisuutta sekä seniorijäsenten vuosimaksua. Seniorien vuosimaksun osalta Niva esitti, että mahdollisen maksun tuotto tulisi ohjata alueellisen senioritoiminnan hyväksi. Teemu Vehmaskoski vastasi, että säännöissä kilpailutoiminnalla tarkoitetaan insinööritaito ja opiskelijakilpailujen järjestämistä. Lisäksi hän totesi, etteivät ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet (AMK insinöörit) ole jatkossakaan jäsenkelpoisia. Poikkeuksen muodostavat ylemmän AMK tutkinnon suorittaneet, joiden tutkinto rinnastetaan yliopistotutkintoon (DI). Esko Järvenpää tiedusteli onko korkeakoulututkinto sama kuin yliopistotutkinto.

4 Teemu Vehmaskoski vastasi, että yliopistotutkinnot ovat yliopistoissa suoritettavia tutkintoja. Teknillistieteellisiä yliopistotutkintoja Suomessa ovat muun muassa tekniikan kandidaatti (TkK) (alempi korkeakoulututkinto) ja diplomi insinööri (DI) (ylempi korkeakoulututkinto). Korkeakoulututkinnoilla tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa suoritettuja tutkintoja. Ammattikorkeakoulujen puolella järjestelmässä on kaksi osaa: ammattikorkeakoulututkinto (AMK) ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto (ylempi AMK). Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinto (AMK) ja alempi korkeakoulututkinto (TkK) sekä ylempi ammattikorkeakoulututkinto (ylempi AMK) ja ylempi korkeakoulututkinto (DI) rinnastetaan toisiinsa. Toisaalta ne muodostavat saman asetuksen mukaan kuitenkin kaksi erillistä kategoriaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun julkisen viran tai tehtävän pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat tutkintonsa puolesta yhtä kelpoisia tehtävään. Risto Mäkinen kiitti sääntömuutoksen hyvästä ja joutuisasta valmistelusta sekä totesi, että hänen käsityksensä mukaan senioreille esitetty vuosimaksu kattaa lähinnä jäsenetulehdistä syntyvät kulut. Mäkinen kannatti esitystä. Jussi Mattila kannatti kilpailutoiminnan sisällyttämistä liiton toimintamuotoihin sääntömuutosehdotuksen mukaisesti. Toimi Tarkiainen välitti Pirkanmaan senioreiden terveiset koskien senioreiden vuosimaksuesitystä. Erityisesti toivottiin lisätietoja vuosimaksuun sisältyvistä eduista ja tiedusteltiin, onko vuosimaksu vähennyskelpoinen verotuksessa. Teemu Vehmaskoski totesi, että seniorit ovat varsinaisia jäseniä, jotka saavat vuosimaksuaan vastaan samat edut kuin muutkin varsinaiset jäsenet. RILin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Tiedot maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan RIListä suoraan verottajalle. Jorma Haapamäki kannatti sääntöjen muutosesitystä sellaisenaan. Jouko Pellosniemi tiedusteli vastaako vaalitoimikunta jatkossa ääntenlaskennasta hallitusvaalissa. Teemu Vehmaskoski totesi, että uusien sääntöjen myötä tullaan päivittämään myös vaalitoimikunnan ohjesääntö ja vaalitoimikunta tulee vastaamaan hallitusvaalissa

5 ääntenlaskennasta. Kokouksessa on oltava paikalla 1/3 toimikunnan jäsenistä eli vähintään neljä (4) henkilöä. Vehmaskoski tähdensi, että lisäksi yleisissä kokouksissa tullaan valitsemaan entiseen tapaan kokouksen ääntenlaskijat muita mahdollisia vaaleja ja äänestyksiä varten. Leena Saviranta muistutti, että rakennusalan diplomi insinööreillä tulee ymmärtää laajasti rakennetun ympäristön eri osa alueiden asiantuntijoita, eikä rajata käsitettä vain talonrakennuksen piiriin. Alan ja RILin haasteena onkin se, kuinka tavoitetaan kattavasti alan opiskelijat. Saviranta kertoi senioreiden puheenjohtajan ominaisuudessa, että senioreilla on runsaasti toimintaa eri puolilla Suomea ja että senioreiden tilaisuuksiin ja tapahtumiin myös osallistuu henkilöitä koko Suomesta. Hän painotti toiminnan olevan vahvasti riippuvainen senioreiden omasta aktiivisuudesta ja lisäsi, että seniorit kustantavat pääosin itse toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Esko Järvenpää ehdotti ikärajaa senioreilta perittävälle vuosimaksulle. Leena Saviranta totesi, että asia on käsitelty sääntömuutosta valmistelleessa työryhmässä. Työryhmä oli päätynyt tulokseen, jonka mukaan ikärajaa ei ole tarpeen asettaa sääntöihin, mutta hallitus voi tarvittaessa myöntää tapauskohtaisen harkinnan perusteella vapautuksen vuosimaksusta. Jussi Niva totesi, että osallistuminen liiton tapahtumiin on hankalaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville. Hän esitti, että seniorien pakollisen vuosimaksun sijasta säilytettäisiin vapaaehtoinen lehtimaksu. Hanna Keskiaho toivotti kaikki tervetulleiksi mukaan Pohjois Suomen alueosaston aktiiviseen toimintaan. Hän toivoi, että yhteistyö jatkuisi hyvänä jatkossakin, sillä resursseja ei ole järkevää hajottaa. Toimi Tarkiainen oikaisi senioritoiminnan taloutta koskevia väittämiä, joiden mukaan suunniteltu vuosimaksu hyödyttäisi vain pääkaupunkiseudun senioritoimintaa. RILin budjetissa senioritoiminnalle kohdennettu taloudellinen tuki on vain noin samalla, kun senioritoiminnan vuotuinen taloudellinen volyymi on noin Lisäksi hän totesi, että esitettyihin lukuihin eivät sisälly RILin toimiston työpanokset ja palvelut, jotka ovat tasapuolisesti kaikkien käytettävissä. Veikko Kauppila toivoi täsmennystä sääntöesityksen sanamuotoon, joka koski jäsenen erottamista maksamattomien vuosimaksujen takia.

6 Teemu Vehmaskoski vastasi, että sääntöesityksen 7 :n mukaan jäsen, joka ei ole suorittanut vuosimaksua kalenterivuoden loppuun mennessä, katsotaan hallituksen päätöksellä eronneeksi. Muotoilu on patentti ja rekisterihallituksen tarkistama ja tulkinnaltaan yksiselitteinen. Jani Saarinen kannatti sääntöjen muutosesityksen hyväksymistä sellaisenaan. Arto Tenhovuori totesi, että jäsenrekisterin tulee olla aina ajan tasalla, koska se on avainasemassa jäsenyyden voimassaolon toteamisessa. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko liiton sääntöjen muutosesitys hyväksyä. Yleiskokous päätti yksimielisesti hyväksyä liiton sääntöjen muuttamisen. Todettiin, että voimassa olevien sääntöjen 15 mukaan päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä liittokokouksessa. Näin ollen sääntöasia tulee toiseen käsittelyyn pidettävässä syysliittokokouksessa. 11. VAALITOIMIKUNNAN JA SEN PUHEENJOHTAJAN VALITSEMINEN Valittiin liiton sääntöjen 13 :n mukaisesti vaalitoimikunnan uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Vaalitoimikuntaan kuuluu 12 jäsentä, joista kolmasosa (1/3) on vuosittain erovuorossa. Vaalitoimikunta noudattaa ohjesääntöä, joka on hyväksytty toistaiseksi voimassa olevaksi. Erovuorossa olivat: Risto Keränen Kuopio erovuorossa 2014 Maija Krankka Helsinki erovuorossa 2014 Juhani Niva Oulu erovuorossa 2014 Reima Ojala Turku erovuorossa 2014 Erovuoroisten tilalle valittiin neljä uutta jäsentä: Mari Päätalo Helsinki erovuorossa 2017 Jani Saarinen Tuusula erovuorossa 2017 Leena Saviranta Helsinki erovuorossa 2017 Arto Tenhovuori Oulu erovuorossa 2017

7 Vaalitoimikunnassa jatkavat: Pekka Pulkkinen Oulu erovuorossa 2015 Johanna Sahlstedt Helsinki erovuorossa 2015 Maija Sirkkanen Helsinki erovuorossa 2015 Eero Timonen Helsinki erovuorossa 2015 Matti Antikainen Oulu erovuorossa 2016 Laila Hosia Espoo erovuorossa 2016 Mikko Leppänen Espoo erovuorossa 2016 Toimi Tarkiainen Tampere erovuorossa 2016 Vaalitoimikunnan puheenjohtajana jatkaa Mikko Leppänen. 12. EVÄSTYSKESKUSTELU Puheenjohtaja totesi, että kokouksen osanottajat voivat antaa hallituksen jäsenille mielipiteitään liiton toimintaan liittyvistä asioista ja avasi evästyskeskustelun. Kokouksen osanottajat antoivat seuraavia evästyksiä: Jorma Haapamäki: Alan koulutus ja tutkintojärjestelmä on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Toimiston tulisi laatia nykyisen järjestelmän kuvaus esimerkiksi Rakennustekniikka lehteen sekä liiton verkkosivuille. Lisäksi liiton vuosikertomuksessa tulisi esittää vuosittain katsaus alan koulutuksen tilasta. Juhani Niva: Senioreiden vuosimaksutuotot olisi kohdentaa kokonaisuudessaan alueelliseen senioritoimintaan. Risto Mäkinen: Seniori ikäisten RIL TEK yhteisjäsenten TEK maksun osuus tulee tarkistaa. Kari Sipilä: TEK on juuri ottanut käyttöön eläkeläisen jäsenmaksun. Esko Järvenpää: Pohjois Suomen alueosaston kevätkokouksessa todettiin, että alueosaston tapahtumiin osallistui vuonna 2013 yhteensä 500 jäsentä, mikä on merkittävä lisäys aiempiin vuosiin verrattuna. Risto Kangas Ikkala: Rakennusinsinöörien ydinosaamisesta ei kokouksessa ole juurikaan keskusteltu, vaikka RILin pitäisi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tärkeä vaikutettava asia on muun muassa se, kuinka yliopisto opetus saadaan paremmin vastaamaan alan tarpeita. Toinen esimerkki ovat homekoulut: Ei riitä, että

8 tunnistamme ongelmat, vaan alan asiantuntijoiden on löydettävä ja esitettävä keinot, joilla ne ratkaistaan. Jorma Haapamäki: RILin hallituksen tulisi perustaa teemaryhmä käsittelemään homekouluasiaa. Asko Sarja: RILin tulisi laatia koskeva selvitys, jossa selvitettäisiin alan haasteista lähtien mitä osaamistarpeita ja niitä vastaavaa koulutusta alalla tarvittaisiin. Pekka Seppälä: RILin pitäisi vaikuttaa poliitikkoihin ja päätöksentekijöihin. Risto Vahanen: RILin vaikuttamistoiminta on ollut aktiivista, ja siinä on saavutettu hyviä tuloksia. Myös muiden järjestöjen kanssa on tehty yhteystyötä. Hallituksen peruslinjaus on ollut, ettei yksittäisiin hankkeisiin oteta liiton nimissä kantaa. Alan koulutuksen muutokset näkyvät jo markkinoilla. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut kilpailevat alan yritysten kanssa konsulttipalvelujen tuottajina ja samaan aikaan oppilaitoksia uhkaa opettajapula eläköitymisen seurauksena. RILillä voisi olla luonteva rooli alan koulutuksen suunnittelun fasilitoinnissa. Lopuksi Vahanen kiitti RILin puheenjohtajan ominaisuudessa sääntömuutostyöryhmää hyvästä työstä sekä hallitusta ja liiton toimistoa erinomaisesta tuloksesta vuonna KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo Vakuudeksi, Kari Sipilä Kokouksen puheenjohtaja Helena Soimakallio Kokouksen sihteeri Olemme tarkistaneet kokouksen pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi: Risto Mäkinen Asko Sarja