Koponen J - Lanki J -Kervinen A (toim.): Kehitysmaatutkimus - johdatusta perusteisiin. Gaudeamus (ISBN )

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Kehitysmaatutkimuksen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2013 Kirjallisuuskoe Koponen J - Lanki J -Kervinen A (toim.): Kehitysmaatutkimus - johdatusta perusteisiin. Gaudeamus (ISBN ) eller på svenska Koponen J - Lanki J - Kervinen A (red.): U-landsforskning. En inledning (toim.) (Boken kan finnas här: 1. Mitä pääsykoekirjan mukaan maksaa kehitysmaiden peruspalveluiden järjestäminen ja äärimmäisen köyhyyden poistaminen? (8 pistettä) Suhteellisen realistisilla panostuksilla kaksin- tai kolminkertaistamalla nykyinen apu olisi mahdollista taata kaikille maailman ihmisille peruspalvelut tai jopa poistaa äärimmäinen köyhyys. Laskelmiin kuitenkin liittyy niin suuria epävarmuustekijöitä, että niihin on suhtauduttava huomattavalla varauksella. (1p) Mainitaan kolmen arviota tehnyttä YK-järjestöä ja niiden yhteinen esitys sekä ajankohta. (1p) Kerrotaan silloisen esityksen sisällöstä koskien kaikkien kehitysmaiden ihmisille tarjottavien peruspalveluiden kustannuksista ja tarvittavasta ajasta. (1p) Kerrotaan äärimmäisessä köyhyydessä eläville suunnitellusta minimitulosta, jolla nostetaan heidät köyhyysrajan yli. Kerrotaan peruspalveluiden ja minimitulon toteuttamisen lisärahoitustarpeen suuruus. (1p.) Kerrotaan Maailmanpankin tutkijoiden (2002) arviosta lisäavun tarpeesta ensimmäisen vuosituhattavoitteen saavuttamiseen eli äärimmäisen köyhyyden puolittamiseen talouskasvun avulla sekä toisaalta vuosituhattavoitteiden koulutus-, terveys- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. (1p) Kerrotaan Jeffrey Sachsin The End of Poverty (2005) teoksessa esittämiä arvioita tarvittavasta ajasta, rahallisesta tarpeesta ja kestävästä talouskasvusta. (1p) Kerrotaan UNDP:n Human Development Report 2005 arvio kustannuksista vielä alle yhden dollarin köyhyysrajan elävien noin miljardin ihmisen nostaminen äärimmäisestä köyhyydestä. (1p) Yllä olevat arviot päätyvät saman suuruusluokan summiin. Niiden mukaan jo nykyisen kehitysavun kaksin- tai ainakin kolminkertaistamisella pystyttäisin kaikille maailman ihmisille takamaan peruspalvelut ja poistamaan äärimmäinen köyhyys. Arvioiden tekijöiden tarkoituksena epäilemättä on todistaa, että avulla on merkitystä, että se toimii ja vaikuttaa ja että kohtuullisilla summilla voitaisiin saavuttaa mielekkäitä tuloksia. Toisin sanoen: vaikka emme enää uskoisikaan, että kehitysavulla voidaan ratkaista koko kehitysmaaongelma ja poistaa elintasokuilut, kuitenkin sillä voidaan konkreettisesti ja kestävästi parantaa köyhimpien ihmisten elinoloja. Panostus olisi maailman resursseihin nähden hyvin realistinen, mutta laskelmiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Kerrotaan arvioiden epävarmuustekijöistä, laskelmien perusolettamuksista ja tuloksista kuten esim lukujen kehitysajattelusta ja perusteista 0,7% kehitysavulle, finanssiaukko-,

2 big push- malleista ja niiden tuloksellisuudesta käytännössä. Köyhyyden käsitteen, köyhyysrajan ja peruspalveluiden määrittelyä sekä valtioiden vastuuta asukkaistaan pitkällä aikavälillä arvioidaan kirjan mukaan. ( 1p) 2. Mitä tarkoittaa epävirallinen sektori? (2 pistettä) Kirjan mukaisessa 2 pisteen vastauksessa tulee määritellä epävirallinen eli informaali sektori, määrittelyä helpottaa myös kuvaus asioista jotka eivät kuulu epäviralliseen sektoriin. Määritellään epävirallisen sektorin varsinaiset toimijat ja sektorin kanssa toimivan virallisen sektorin välinen yhteistyö sekä niiden toiminnalliset erot, esimerkiksi palveluiden, takuiden, kontrollin, palkkauksen laadun, eläkkeiden, työturvan, verotuksen järjestelyissä. Kuvataan sektorin laajuus ja tämän merkitys esimerkiksi vallassaolijoiden käsityksiin vastuustaan valtion roolista esim. työttömyyden kitkemisessä, sekä epävirallisen sektorin merkitys rauhanomaisena varaventtiilinä yhteiskunnallisten ongelmien räjähtämisen hidastajana. De Soton ajatukset epävirallisen sektorin roolista ja merkityksestä, laillisuusnäkökulma, toinen polku jne., sekä näiden vaikutukset käytäntöön ovat mielenkiintoisia. Erityisesti epävirallisen omaisuuden tai yritystoiminnan muuttaminen lailliseksi ja sitä kautta luotu mahdollisuus pääoman luomiseen ja mm. lainojen hankkimiseen ovat antaneet uudenlaisen lähestymistavan sektoriin. Hänen käänteinen näkemyksensä formaalin järjestelmän hyvyydestä ja epävirallisen dynaamisuudesta ovat merkittäviä ja ovat vaikuttaneet mm. ns. yhden lomakkeen toimistojen perustamiseen ja heijastuneet myös suomalaiseen kansalaisjärjestöpiiriin. 3. Maanhallinta Afrikassa. 2 pistettä. -afrikkalaisessa maanhallintajärjestelmässä merkittävää on yksilöiden ja maa-alueiden suhteen joustavuus. Järjestelmä eroaa eurooppalaisesta järjestämästä jossa maanomistajilla on oikeudet maansa käyttöön ja myymiseen kulloisenkin oikeudellisen järjestelmän rajoissa. -afrikkalaisesta maanhallinnasta on kirjassa esimerkkinä senegalilainen Kirenen kylä 1970-luvulta, lähteenä Gender, Class and Rural Transition (1989): Kerrotaan esimerkin kautta ja yleistetään mahdollisuuksien mukaan koko Afrikkaan: -maan saatavuudesta, markkinoista, ja oletuksia järjestelmän kehittymisestä ja tarkoituksesta sekä nykytilanteesta -maan omistamisesta, eri sukulinjojen vaikutus (omistus, hallinta, asuminen, periminen, avioituminen, sukupuoli, ikä, järjestelmän tarkoitus) -kotitalous: merkitys maanhallinnassa, päämies (asema perustuu maahan), asumismuoto, työvoima, maa tuotantovälineenä, tuotokset, ruokatalous, rahatalous, myyntikasvit, jäsenten yhteisön eri tehtävät, oikeudet ja kulutus, riskien hallinta, olosuhteiden huomiointi -valtion toteuttamat/toteuttamattomat maanhallintalainsäädännön muutokset ja vaikutukset, naisten asema erilaisissa maan hallinnan laillistamistilanteissa (kirjoitetussa laissa). - kehitys maiden maanomistusolot yhdistettynä korruptoituneeseen hallintoon vaikeuttavat järkevää maa- ja metsätaloutta. Monessa kehitysmaassa on laajoja valtion suojelualueita, joilla tapahtuu laittomia hakkuita.

3 -Kansainvälisten sopimusten ja avunantajien myötävaikutuksella osa kehitysmaiden hallituksista rohkaisee nykyisin paikallisyhteisöjä osallistumaan luonnonvarojen hallintaan. Tämä edellyttää aiemman komentotalouden ja ylhäältä alas -suunnittelun siirtämistä paikallistasolle. 4. Määritä lyhyesti: (jokaisesta alakohdasta voi saada yhden pisteen) yhteensä 6 pistettä Kuvitteellinen sukulaisuus: rikkaammista tulee lapsen kummeja kasteen, konfirmaation tai häiden myötä, ja he jakavat sosiaalisen vanhemmuuden lapsen biologisten vanhempien kanssa. Lapsen, vanhempien ja kummien suhde on siten kiinteä, ja siihen voi liittyä samanlainen erittäin patriarkaalinen ja hierarkkinen auktoriteetti-järjestelmä kuin biologiseenkin sukulaisuuteen. Määritellään kummit, kummin tehtävät ja esimerkkejä järjestelmän taustoista ja kummin roolista ja roolin merkityksen muuttumisesta ja laajenemisesta kattamaan koko yhteisöä, sekä esimerkkejä kummina olemisen hyödyistä, mm. halvasta työvoimasta. Sukupuolianalyysi Sukupuolianalyysi nojaa seuraaviin oletuksiin: (1) Työnjako perustuu kaikissa yhteiskunnissa pitkälti sukupuoleen. (2) Sukupuolittunut työnjako vaihtelee kussakin yhteiskunnassa vähintään kolmessa ulottuvuudessa: a) paikasta toiseen: jopa maan eri osissa työnjako voi olla erilainen riippuen toimeentulomalleista, maantieteestä tai muista vastaavista tekijöistä; b) sukupolvien välillä: työnjako muuttuu kulttuurisen muutoksen myötä; c) elinkaaren eri vaiheissa: yksilöillä on lukuisia sukupuoleen perustuvia rooleja elämänsä aikana, esimerkiksi tytär/poika, äiti/isä, vaimo/aviomies, ja niin edelleen. Tämän vaihtelevuuden takia tietoa sukupuolirooleista jossain tietyssä tilanteessa ei pidä yleistää. Yhtäällä opittu ei mitä todennäköisimmin enää pädekään toisaalla eikä toisena aikana. -sukupuolianalyysi kehitysyhteistyöhankkeissa, kehitys ja tarkoitus Ekologinen jalanjälki Esimerkiksi: Ekologinen jalanjälki kuvastaa ihmisten luonnonvarojen kulutusta. Ekologisen jalanjäljen kokoon vaikuttaa paitsi suora kulutus myös sen tuottamiseen tarvittavan viljelys- ja laidunmaan, metsän, rakennetun maan, merien sekä fossiilisen energian tuottamiseen varatun maan kulutus sekä kulutuksesta syntyvät jätteet. Myös ihmisten ruokatottumuksia, liikennevälineiden käyttöä ja asumista arvioidaan. Energian osuus on yli 60 prosenttia helsinkiläisen jalanjäljestä. Työmatka henkilöautolla tuottaa viisinkertaisen jalanjäljen linja-autoon verrattuna. Toisaalta pari ulkomaanmatkaa lento koneella vastaa vuoden autoilua. WWF:n Living Planet - raportin (2004) mukaan suomalaisten jalanjälki on kuudenneksi suurin 148 maan vertailussa. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät niin kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa ylläpitämään heitä. Osallistavat menetelmät

4 Kehitysmaissa YVA-menettelyssä hyödynnetään nykyisin yleisesti käytettäviä osallistavia menetelmiä (participatory methods). Osallistavien menetelmien kehittyminen on mahdollistanut sen, että paikalliset ihmiset pystyvät määrittelemään tarpeitaan ja toivomaansa kehityksen muotoa itselleen ja ulkopuolisille. Sosiaalisten vaikutusten arviointi Kerrotaan mm. kestävän kehityksen kolme pilaria ja ja YVA- sekä osallistavien menetelmällinen kehitys SIAn kehittymisessä (Social Impact Assessment). Ryöstötalous (kirjassa kolme erilaista määritelmää) Esimerkiksi: 1) Ensimmäisenä termiä ryöstötalous käytti vuonna 1904 saksalainen maantieteilijä Ernst Friedrich. Sillä hän tarkoitti sellaista luonnonvarojen liiallista käyttöä, jossa ei piitata jälkikasvun elinmahdollisuuksien ja raaka-aineiden saatavuuden vaarantumisesta. Kaikui kuuroille korville Euroopan talouskehityksen kiihtyessä. 2) kirjan mukaan kehitys oli olennainen ja välttämätön osa siirtomaavaltaa. Siirtomaahallinto ei voinut toimia ilman kehitystä, ainakaan enää ja 1900-luvuilla. Se ei silloin enää perustunut sellaiseen ryöstötalouteen, jota orjakauppa tai Espanjan siirtomaakauden ensi vaihe 1500-luvulla olivat edustaneet. Siirtomaavalta ei tullut toimeen ilman kehitystä. Tämä ei tarkoita, että siirtomaavallan pyrkimyksenä tai tarkoituksena olisi ollut kehittää Aasiaa ja Afrikkaa. Harva enää kiistää, että siirtomaajärjestelmä oli hyväksikäyttöön ja riistoon perustuva järjestelmä, jonka tarkoitus oli hyödyntää paikallisia resursseja emämaiden tarpeiden mukaisesti. Silti ja tämä on olennaista kehitys tai kehittäminen kuului siirtomaavallan keskeisiin toimintamekanismeihin. Siirtomaiden resurssit oli kehitettävä hyödyntämiskelpoisiksi. Tätä taustaa vasten uusia kasveja, viljelymenetelmiä, rautateitä, maanteitä, kouluja ja terveydenhoitoa voidaan kaikkia pitää kehittämisenä riistoa varten. 3) Andre Gunder Frank metropoli ja satelliitti ja niiden muodostamasta ketjusta. Taloudellinen ylijäämä anastettiin ja omittiin hänen mukaansa siten, että satelliittien tuottama taloudellinen ylijäämä siirrettiin ryöstötalouden tai epäoikeuden mukaisten hinnoittelumekanismien keinoin metropoleihin, keskuksiin. Ylijäämä tuotetaan periferiassa, ja kun se lähtee sieltä kohti metropolia, kukin metropoli-satelliittiketjun vaihe anastaa ja omii siitä matkan varrella osan. Mekanismi on Gunder Frankin mukaan toiminut Euroopan laajenemisen alusta luvulta lähtien ja auttanut kasaamaan teollistamisen vaatimat pääomat Euroopassa sekä pitää edelleen yllä pääoman kasvattamista. - ylijäämien siirto alkaa ryöstötaloutena ja jatkuu kaupankäyntinä, jota ohjaavat erilaiset monopolistiset kauppasuhteet. Malli on osa alikehitysajattelua luvuilla niin sanotun riippuvuusteorian muodossa.

5 Aineistokoe Myanmarin hallitus haluaisi Suomen tukevan sen kansallisia ympäristöllisen, tasavertaisuuden ja inhimillisen kehityksen tavoitteita. Myanmar haluaa, että suunnittelussa hyödynnetään YK:n ympäristöohjelman, UNEP:n vuonna 2010 käyttöön ottamaa Moniulotteista köyhyysindeksiä (MPI). Myanmar haluaa hankkeen tulosten näkyvän myös parempina tuloksina UNEP:n Inhimillisen kehityksen seuraavissa raporteissa. Hankesuunnittelijana sinua sitovat Myanmarin hallituksen toiveiden lisäksi Suomen hallituksen kehityspoliittiset tavoitteet. Huomioi, että tässä tehtävässä käytetään kuitenkin vain Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman (2012) Inhimillisen kehityksen osiota (liitteenä). Jätämme tässä aineistokokeessa siis myös syrjään suomalaisen kehitystoiminnan läpileikkaavat periaatteet ym. syrjään. Lähdeaineistona: Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma (2012). Kappale 4. Inhimillinen kehitys. Inhimillisen kehityksen raportti Tiivistelmä: Kestävyys ja tasavertaisuus: Parempi tulevaisuus kaikille. UNDP. Sivut Tehtävä A: Koska hankkeen käyttövarat ovat rajalliset, joudut jättämään suuren osan inhimillisen kehityksen osiosta sivuun. Rajaus tapahtuu avun saajan toiveiden mukaan. Tee selvitys valitusta ja käyttämättä jääneistä teemoista Suomen valmisteleville viranomaisille.(10 pistettä) Tehtävä B: Tee hankesuunnitelmaesitys Myanmarin ja Suomen päätöksentekijöille. Kerro johdannossa, miksi Myanmarin hake-ehdotus on erittäin tärkeä ja hyödyllinen. (8 pistettä) Arvostelussa johdonmukainen esittäminen tehtävissä A. ja B. huomioidaan (vältä toistoa). Yhteensä 18 pistettä. Arvostelu: Sekä A ja B tehtävissä käytetään pisteytyksessä alla olevaa matriisia. A tehtävä pisteet 0 0 B tehtävä pisteet Johdonmukais uus vastaus on hajanainen ilman mitään rakennetta vastaus on hajanainen, jonkinlainen Analyyttisyys Refleksiivisyys Ymmärrys/ Soveltaminen olennaisia asioita ei osata eritellä epäolennaisista Asioita on yritetty erotella, mutta siinä ei ole onnistuttu oma ajattelu ja näkökulmat eivät tule lainkaan esille oma ajattelu näkyy, mutta se on yksipuolista, sillä Avainkäsitteitä ei ole lainkaan sovellettu luettua Osataan luetella joitain avainkäsitteitä.

6 rakenne on tunnistettavissa vastaus on melko hajanainen ja rakenteeltaan puutteellinen vastaus on melko selkeä, mutta rakenteessa on pieniä puutteita vastaus on selkeä ja rakenteeltaan johdonmukainen vastaus on selkeä ja rakenteeltaan erittäin johdonmukainen kovin hyvin olennaisia asioita osataan jonkin verran eritellä epäolennaisista olennaiset asiat osataan erotella epäolennaisista ja asioiden välisiä suhteita pyritään hahmottamaan erotetaan hyvin olennaiset ja epäolennaiset asiat toisistaan ja niiden väliset suhteet osataan hahmotella erotetaan hyvin olennaiset ja epäolennaiset asiat toisistaan ja asioiden väliset suhteet on esitetty selkeästi erilaisia näkökulmia ei ole esitetty oma ajattelu näkyy, mutta se on melko yksipuolista ja jää mielipiteiden tasolle. Asioita Yritetään tarkastella muutamasta näkökulmasta. oma ajattelu näkyy ja asioita tarkastellaan useammasta näkökulmasta Oma ajattelu näkyy ja ote on reflektoivaa. Asioita tarkastellaan uusista näkökulmista. Oma ajattelu näkyy kautta linjan ja ote on reflektoivaa. Asioita tarkastellaan uusista näkökulmista ja yhdistellään uudella tavalla oivaltavasti Vastauksessa ei ole lainkaan sovellettu luettua Joitakin avainkäsitteitä osataan luetella, mutta niiden selittämisessä on väärinymmärryksiä. Vastauksessa luettua on yritetty soveltaa, mutta siinä on väärinymmärryksiä tai suuria puutteita. Useammat avainkäsitteet osataan kuvata ja selittää pääosin oikein. Vastauksessa on sovellettu luettua, jonkin verran väärinymmärrystä voi esiintyä. Avainkäsitteet osataan kuvata ja selittää ilman väärinymmärryksiä. Luettua on sovellettu vastauksessa tehtävään sopivalla tavalla Avainkäsitteet osataan kuvailla ja selittää oikein niiden merkitys kokonaisuudelle osataan tulkita. Luettua on sovellettu erinomaisesti tehtävään sopivalla tavalla. Asiat osataan yhdistää sisäänpääsykirjaan ja suurempaan kokonaisuuteen. Johdonmukaisuudella tarkoitetaan, että käsiteltävistä asioista muodostuu selkeä kokonaiskuva. Analyyttisyys voidaan määritellä kyvyksi hajottaa informaatio osiksi, erottaa olennaiset osat ja hahmottaa niiden väliset suhteet.

7 Reflektiivisyydellä tarkoitetaan kykyä muodostaa asioista oma käsitys ja tarkastella niitä uusista näkökulmista. Ymmärrys/soveltaminen voidaan määritellä kyvyksi tulkita opittuja sisältöjä ja avainkäsitteitä. Ymmärryksessä uusi tieto on yhdistetty aiempaan tietoon. Soveltaminen tarkoittaa kykyä käyttää opittua materiaalia uusissa tilanteissa tai kykyä käyttää ideoita ja käsitteitä ongelmanratkaisussa.